Uutiset YLE Oulu

Vanha aluesairaala menettää laajemman päivystyksen, ja se huolettaa johtavaa lääkäriä: osaavatko potilaat hakeutua hätätilanteessa muualle?

Syyskuu antaa parastaan: aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta ja lämmittää ilman miltei kesäiseksi.

Pyjamaan pukeutunut raihnainen mies kävelee hitaasti Raaseporin sairaalan parkkipaikan poikki, istahtaa alas ja sytyttää tupakan taivasta tähyillen.

– Mieluummin olisin vaikka puolukkametsässä, mutta täällä sitä nyt sitten ollaan, hän huokaa.

Miehen kohtalotovereita on sairaalassa yhä vähemmän ja lokakuun alusta lähtien ei enää välttämättä ollenkaan.

Tulevan toiminnan suunnittelu on vielä osittain kesken.

Raaseporin sairaalassa oli 14.9. osastohoidossa tai tarkkailussa yhteensä 25 potilasta.

Raaseporin sairaalan johtava lääkäri Peter Braskén kehuu hänkin säätä, mutta ilme on tuima.

Braskén on seurannut turhautuneena vierestä, kun sairaalaa on pikku hiljaa ajettu alas: pelkästään viimeisen vuoden aikana vuodeosastopaikkojen määrä on pudonnut alle puoleen, ja epävarman tulevaisuuden takia sairaalasta on lähtenyt kymmeniä hoitajia ja lääkäreitä muualle töihin.

Braskén toivoo Raaseporin sairaalaan edes akuuttivaiheen jo ohittaneita jatkohoitopotilaita.

– Anestesiassa tapahtuva leikkaustoiminta häviää täältä nyt kokonaan. Paikallispuudutuksessa voi tehdä jotain pieniä toimenpiteitä ja niitä me toivomme voivamme jatkaa. Se antaa edes vähän motivaatiota tähän puuhaan.

Vielä meneillään olevissa yt-neuvotteluissa etsitään yhä paikkaa kymmenelle työntekijälle. Ketään ei näillä näkymin tarvitse irtisanoa.

Ennen päivystykseen saapumista on soitettava päivystysapunumeroon

Lokakuun alun jälkeen Raaseporin sairaalaan ei voi tulla soittamatta ensin päivystysapunumeroon 116 117. Sairaalassa on kuunvaihteesta lähtien ympärivuorokautinen terveyskeskustasoinen päivystys entisen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksen sijaan.

– Eli nenäverenvuoto, tikku sormessa, vanhus, jonka yleistila pettää – lähinnä tällaisia voimme enää hoitaa, Braskén luonnehtii.

Nykyisen Raaseporin kaupungin keskustaajamassa Tammisaaressa on ollut päivystävä sairaala yli sadan vuoden ajan.

Raaseporin sairaalan johtava lääkäri Peter Braskén kantaa huolta sairaalan tulevaisuudesta. Paula Tiainen / Yle

Vastaavanlaiset vanhat aluesairaalat ovat kadonneet Suomesta miltei tyystin.

– Ainoa jäljellä oleva taitaa olla Oulaisissa. Kun muualla on tehty näitä järjestelyjä, niin siellä on iso aluesairaala, jossa on kaikkea 24/7 ja se on ottanut vastuun. Täällä Uudellamaalla sairaanhoito on hyvin hajautettua eikä ole yhtä paikkaa, johon lähettää potilaita tai mihin he hakeutuisivat.

Hän kantaa huolta erityisesti yöajan potilaista tulevan muutoksen alla.

– Ihmiset toimivat varsinkin hätätilanteessa vanhojen tottumusten mukaan. Tänne on perinteisesti vain kävelty ovesta sisään ja sieltä on tullut ihan mitä tahansa. Ambulanssihan vie potilaansa aina oikeaan paikkaan, mutta näistä omin jaloin saapuvista potilaista olen kyllä hieman huolissani.

Laaja - vai yhteispäivystys?

Laajan päivystyksen yksikkö tarjoaa ympärivuorokautisesti vähintään noin kymmenen erikoisalan palveluita.

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksessä on valmius väestön tavanomaisten kiireellisten terveysongelmien hoitoon.

Perusterveydenhuollon päivystyksessä hoidetaan potilaita, joiden tulee päästä hoitoon vuorokauden sisällä sairastumisesta tai vammasta.

Lähde: Kuntaliitto, HUS

Hangossa on takana vilkas matkailukesä, ja kahdessa muussa Raaseporin sairaalan toiminta-alueen kunnassa, Inkoossa ja Raaseporissa, on yhteensä lähes 9 000 kesämökkiä.

– Nythän tästä muutoksesta menee väestölle tiedote, mutta kun mökkien postilaatikoita keväällä tyhjennetään, niin meneekö se tieto perille asti. Sitä epäilen, varsinkin kun mökkiläisiä on ympäri Suomen, Braskén pohtii.

Ambulansseja ei ole muutoksen yhteydessä tulossa lisää. Niitä on alueella nyt yhteensä seitsemän.

Taustalla korkeat kulut ja rekrytointiongelmat

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallitus perustelee Raaseporin sairaalan toiminnan rajaamista muun muassa keskimääräistä korkeammilla toimintakustannuksilla. Lisäksi Raaseporin sairaalassa on ollut miltei jatkuva pula henkilökunnasta.

Vakavimmat tapaukset on tähänkin asti kuljetettu hoitoon muualle, muistuttaa HUS Akuutin toimialajohtaja Maaret Castrén.

– Esimerkiksi vaikeasti loukkaantuneet Töölöön, ja sydänkohtaukset sekä aivoverenvuodot Meilahteen. Muut potilaat siirtyvät nyt Lohjalle ja Jorviin.

Nämä muut potilaat voivat kärsiä esimerkiksi leikkaushoitoa vaativista murtumista tai vaikkapa peräpukama-, tyrä- tai sappivaivoista.

Myös Castrén pitää mahdollisena, että Raaseporiin hakeutuu potilaita, jotka eivät sinne kuulu. Castrén on itse ollut mukana synnytyksessä, joka tapahtui väärinkäsityksen takia hammaslääkärissä.

– Totta kai potilas voi kaatua sisään mistä ovesta tahansa. Näin tapahtuu aika ajoin ja hänet ohjataan ensiarvion jälkeen oikeampaan paikkaan. Minun mielestäni toimialajohtajana, lääkärinä ja sairaanhoitajana on parempi taata laadukas perusterveydenhuollon päivystys kuin kiikun kaakun toimiva yhteispäivystys.

Erikoissairaanhoitoa tarvitsevat päivystyspotilaat ohjataan Raaseporista jatkossa Lohjalle tai pääkaupunkiseudun sairaaloihin.

Raaseporin sairaalan toiminta-alueen kunnat sekä Siuntio ja Lohja kuitenkin puolsivat Raaseporin sairaalan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksen jatkoa omissa lausunnoissaan.

Jo Tammisaaren kuuluisan synnytysosaston lakkauttaminen kymmenen vuotta sitten herätti kysymyksen koko sairaalan tulevaisuudesta.

Johtava lääkäri Braskén suhtautuu skeptisesti säästötavoitteisiin. Minkä kunta säästää terveydenhuoltokuluissa, se saattaa menettää vetovoimassa.

– Vanhat, huonokuntoiset ihmiset tarvitsevat aina jonkun saattamaan ja saattaja joutuu todennäköisesti olemaan pois töistä. Täältä kun lähtee käymään Helsingissä jossain tutkimuksessa, niin siinä kuluu koko päivä. Suurten kaupunkikeskusten ulkopuolella asuminen muuttuu koko ajan hankalammaksi ja kalliimmaksi.

Millaisia ajatuksia muutokset terveydenhuollon palveluissa herättävät? Voit keskustella aiheesta tiistaihin 22. syyskuuta kello 23:een saakka.

Lue seuraavaksi:

Hus kyllästyi houkuttelemaan lääkäreitä töihin aluesairaalaan: ympärivuorokautisen yhteispäivystyksen jatko vaakalaudalla

Päivystyksen jonot venyvät välillä pitkiksi – Satasairaalan vaikea saada lääkäreitä paikalle: “Jos ei ole pakko lähteä töihin, harva lähtee”

Sairaalapäivystykset ruuhkautuvat ajoittain pahastikin “turhista potilaista” – riski jo potilasturvallisuudelle

Maanantaina on luvassa poikkeuksellisen punertava auringonlasku – syynä Yhdysvaltain maastopalot

Maanantai-iltana kannattaa tiirailla horisonttiin. Luvassa on poikkeuksellisen punertavana hehkuva auringonlasku. Syynä väriloistoon ovat Yhdysvaltain läntisen rannikon maastopaloista syntyneet hiukkaset, jotka saapuvat ennusteiden mukaan ilmakehään Suomen ylle illansuussa kello 18. Aurinko laskee maanantaina kello 19.22.

Twitterissä aiheesta kirjoittaa muun muassa Ilmatieteenlaitoksen tutkija Antti Lipponen.

– Ennusteen toteutuessa savu tulee olemaan erittäin selvästi nähtävissä ja se värjää auringonlaskun erittäin punaiseksi tai oranssiksi, Lipponen kirjoittaa.

Visuaalista ilmiötä odottavien kannalta ratkaiseva kysymys on maanantai-illan sää. Auringonlaskua ei näy, jos taivas on paksun pilvimassan peitossa.

Ylen meteorologin Matti Huutosen mukaan Suomen yli pyyhkäisee maanantaina nopealiikkeinen sadealue lännestä itään.

– Illan tunteina sadealue jatkaa matkaansa Venäjälle. Kysymys on siitä, ehtiikö se alta pois siinä vaiheessa, kun aurinko laskee, Huutonen toteaa.

Paras mahdollisuus ilmiön havaitsemiselle on Huutosen mukaan Etelä- ja Länsi-Suomessa sekä läntisessä Lapissa. Mitä idemmäs mennään, sen varmemmin pilvipeite häiritsee näkyvyyttä auringonlaskun aikoihin.

– Sää selkenee lännestä alkaen, Huutonen kertoo.

Ilmiön voi bongata länsirannikolla jo sunnuntai-iltana

Ilmatieteenlaitoksen tutkija Antti Lipponen sai Twitterissä vastauksena auringonlaskusta kuvan, joka oli otettu lauantai-iltana Isoniemessä Oulun Haukiputaalla.

Maastopalojen hiukkasten vaikutus alkaa jo näkyä läntisillä merialueilla. Huomista väriloistoa voi siis ennakoida länsirannikolla jo sunnuntai-iltana.

– Tarkistin ja näyttäisi siltä, että eilen [lauantaina] illalla oli Pohjois-Amerikan palojen savua Perämeren päällä eli siitä aiheutuvaa nuo hienot värit, Lipponen vastaa kuvan lähettäjälle.

Auringonlasku hehkuu ylipäänsä punertavana, koska ilmakehässä olevat molekyylit sirottavat auringon säteitä. Illalla auringon valosta on sironnut enin osa lyhyistä aallonpituuksista pois, jolloin jäljelle jää vain pitkiä aallonpituuksia eli punertavia sävyjä.

Kun Yhdysvaltain länsirannikolla roihuneiden maastopalojen myötä syntyneet hiukkaset kulkeutuvat ilmakehään Suomen ylle, sirontailmiö on voimakkaampi kuin tavallisesti.

– Korkealla ilmakehässä oleva hiukkaspilvi ei sinänsä vaikuta ilmanlaatuun täällä maanpinnalla, meteorologi Matti Huutonen toteaa.

Omaa terveyttään voi parantaa nousemalla hetkeksi sohvalta tai hakemalla kahvin – professori: "Ei tarvitse heti kerätä 10 000 askelta"

Kevyt ja lyhytkestoinenkin istumisen korvaava liikunta näyttää vähentävän keski-ikäisten sydänriskejä.

Oulussa ja laajemminkin Pohjois-Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan jo 10 minuutin liikunnallinen muutos päivittäiseen istumiseen ja makoiluun vaikuttaa suotuisasti veren sokeri-, insuliini- ja rasvahappotasoihin sekä painoindeksiin.

– Sohvalta tai työpisteeltä nouseminen ja esimerkiksi kahvin hakeminen ovat kävelyä ja fyysistä aktiivisuutta, kuvailee tutkimuksesta vastaava tohtorikoulutettava Vahid Farrahi.

Hänen mukaansa tutkimuksen tärkein tulos oli, että pienikin liikunnan lisäys tuo terveyshyötyjä mukanaan.

Tutkimuksessa liikunnan hyötyjä arvioitiin useilla eri verenkiertoon ja painoon liittyvillä terveystekijöillä. Vahid Farrahin mukaan 10 minuutin muutoksen laskennallinen merkitys oli 3–5 prosenttia terveystekijästä riippuen.

Farrahi korostaa, että pienikin muutos on hyvä alku liikkumaan tottumattomalle ihmiselle, mutta sydänterveyden hyödyt kasvavat mitä enemmän liikkuu.

– Liikuntaa ei kannata vähentää ajatellen, että kymmenenkin minuuttia riittää.

Armollinen tutkimus

Liikunnan hyödyt terveydelle tunnetaan, mutta oululaistutkimuksella on silti uutta annettavaa ihmisille, arvioi tutkimuksessa mukana ollut terveysliikunnan professori Raija Korpelainen.

– Tutkimus antaa hyvin rohkaisevan ja armollisen viestin siitä, että pienilläkin muutoksilla saadaan aikaan terveysvaikutuksia.

Tuore tutkimus vie liikunnan merkityksen pieniin arjen valintoihin – käynkö pihalla tai parvekkeella toteamassa millainen sää ulkona on vai katsonko ikkunasta?

– Jos ajatellaan täysin liikkumatonta ihmistä, niin nyt mennään yhä pienempiin liikunnan osiin, joista hyötyjä saa. Ei tarvitse heti kerätä 10 000 askelta, liikkua puolta tuntia päivässä tai tavoitella 150 minuuttia kuormittavaa liikuntaa viikossa, toteaa terveysliikunnan professori Raija Korpelainen.

Liikuntatutkimus on osa Oulun yliopiston ja ODL Liikuntaklinikan tutkimusta, jossa mukana oli yli 3 400 vuonna 1966 syntynyttä henkilöä.

Heille tehtiin laajat tutkimukset ja kyselyt 46-vuotiaana. Tutkittavien liikkumista ja paikallaanoloa mitattiin kahden viikon ajan aktiivisuusmittarilla, jossa oli kiihtyvyysanturi.

Herättikö juttu ajatuksia? Keskustele 19. syyskuuta kello 23:een asti.

Nelostie on poikki Kiiminkijoen kohdalla – tulviva joki hajotti sillan, jonka korjaus voi kestää kaksi viikkoa

Nelostie on poikki Kiiminkijoen ylittävien siltojen kohdalla. Viime päivien sateet ovat nostaneet Kiiminkijoen vedenpintaa ja virtausta tänään voimakkaasti, mikä on vaurioittanut väliaikaisen sillan perustuksia.

Nelostien perusparannustöihin kuuluu Kiiminkijoen ylittävien siltojen leventäminen, jonka vuoksi kiertotiesilta on ollut käytössä. Väliaikainen silta on vaurioitunut nyt pahoin ja Väyläviraston projektipäällikkö Jukka Päkkilä kertoo, että siltaan pitää tehdä merkittäviä korjauksia ellei peräti tehdä uusiksi. Tällä hetkellä korjauksen arvioidaan kestävän jopa kaksi viikkoa.

– Virta on syönyt välituen perustukset. Vaurioita vielä selvitetään.

Nelostien liikenne ohjataan toistaiseksi kiertotielle. Kiertotiestä on opasteet paikalla. Liikenteen ohjaaminen kiertotielle aiheuttaa paikallisesti ruuhkaa.

Kiertotie vt4 rampilta 15 tielle 848 Haukiväylä oikealle, kohti Kiiminkiä tielle 8460 (Kiiminkijoentie) saakka josta paluu rampille 16.

Näin kommentoi varoituksen saanut sateenkaaripappi KHO:n tuoretta päätöstä: "Tämä ei ole päätös siitä, mitä kirkko tekee tulevaisuudessa"

Korkein hallinto-oikeus (KHO) antoi perjantaina päätöksen niin sanotussa sateenkaaripapin tapauksessa. Sen mukaan tuomiokapitulilla oli oikeus antaa varoitus papille, joka vihki samaa sukupuolta olevan parin avioliittoon. KHO kumosi näin hallinto-oikeuden aiemman päätöksen.

Oulun hiippakunnan tuomiokapituli oli päättänyt lokakuussa 2017 antaa Oulussa työskentelevälle pastori Árpád Kovácsille kirkkolain mukaisen kirjallisen varoituksen, koska tämän katsottiin toimineen vastoin pappisviran velvollisuuksia ja pappislupausta.

Kovács kommentoi Ylelle, että hän ei täysin ymmärrä oikeuden ratkaisua. Hänen nähdäkseen sateenkaariparien vihkimisessä on kyse omantunnonasiasta.

Hän kuitenkin muistuttaa, että oikeuden päätös koski sitä, saiko tuomiokapituli antaa hänelle varoitusta vai ei. Se ei koskenut sitä, onko homoparien vihkiminen oikeutettua.

– Tämä on hallinnollinen päätös. Tämä ei ole päätös siitä, mitä kirkko tekee tulevaisuudessa.

Kovács kuitenkin pelkää, että homoparien vihkimistä vastustavat voivat nähdä päätöksen myös laajemmin.

– Valitettavasti tämä antaa tietyille piispoille mahdollisuuden piiloutua pelkurimaisesti päätöksen taakse. Toivottavasti vanhoilliset eivät nyt riehaannu ja rupea jakelemaan oikealle ja vasemmalle kaiken maailman varoituksia.

Oulun hiippakunnan lakimiesasessori Mari Aallon mukaa KHO:n päätös selkeyttää kirkon tilannetta.Piispain kokous käsittelee asiaa seuraavassa kokouksessaan lokakuussa. Aalto arvelee, että siellä voidaan linjata, onko päätöksellä seurauksia kirkossa.

– Tämä prosessi on ollut kesken kauan. Avioliittolain muuttamisen jälkeen tämä oikeudenpäätös selvensi sen, että kirkolla on edelleen oikeus päättää vihkimisen edellytyksistä kirkossa.

Kovács ei aio muuttaa toimintaansa varoituksista huolimatta. Hän on saanut nyt KHO:ssa käsitellyn varoituksen lisäksi myös huomautuksen tänä kesänä. Huomautus liittyi siihen, että Kovács on mukana Oulun anarkistiliitossa, joka oli jakanut Facebookiin kuvan rynnäkkökiväärillä varustautuneesta hahmosta. Huomautus liittyi myös siihen, että Kovács oli Ylen haastattelussa vuonna 2017 sanonut olevansa ateisti.

– En ole varma onko se oikein, että papeille jaetaan varoituksia, koska he toimivat omatuntonsa mukaan. Siinä tapauksessa saavat jaella minulle vaikka minkä näköisiä varoituksia, vaikka potkuja, koska minun omatuntoni ei anna periksi.

Helsingin hiippakunnan piispa Laajasalo: keskiössä ovat ihmiset

Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo toteaa, että lähiaikoina selviää, kuinka KHO:n tuore päätös vaikuttaa hiippakunnassa. Helsingissä papit ovat voineet vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja ilman seuraamuksia.

– Tutustumme KHO:n päätökseen ja mietimme sen vaikuttavuutta. Tässä on hyvä erottaa kaksi eri asiaa: se, minkä katsotaan olevan mahdollista ja se, millaisia sanktioita mistäkin tulee.

Mahdollisuus vihkiä sateenkaaripareja ilman seuraamuksia on perustunut Helsingissä siihen, että tilanteen on katsottu olevan juridisesti epäselvä. KHO:n päätös muuttaa nyt tilannetta.

Laajasalon mukaan keskiössä ovat kuitenkin koko ajan ihmiset, jotka kaipaavat vihkimistä. Hänen mukaansa KHO:n päätöksen tuoma juridinen selkeys painottaa sitä, että keskustelu on palautettava varsinaiseen asiaan: kysymykseen kirkon avioliittokäsityksestä.

– Selvää on, ettei ole mitään järkeä, että tämän kysymyksen kanssa kompastumme. Ja vieläpä niin, että ihmiset arvioivat suhdettaan kirkkoon pelkästään tämän asian kautta. Ratkaisu siis tarvitaan.

– Uskallan sanoa näin: tilanne on hyvin selkeä sekä yhdenvertaisuuden että kirkon ykseyden kannalta. Tavalla tai toisella on päästävä siihen tilanteeseen, että voimme vihkiä kaikki parit, sanoo Laajasalo.

Voit keskustella aiheesta 19.9. kello 23:een saakka!

Lue myös:

KHO: Tuomiokapituli sai antaa varoituksen papille, joka vihki samaa sukupuolta olevan parin avioliittoon

Tasa-arvoinen avioliittolaki täytti kolme vuotta, sateenkaaripapeista meneillään neljä oikeusjuttua – arkkipiispa Luoma: "Määrä tuntuu aika vähäiseltä"

Anarkistipappi Árpád Kovács sai kirjallisen huomautuksen piispalta, mutta haluaa jatkaa kansainvälisen työn pastorina ja anarkistiliitossa

Oulussa työskentelevä pastori on mukana äärivasemmistolaisessa liitossa, joka jakoi somessa asekuvan – poliisi seuraa toimintaa

Yle seuraa keskustan uuden puheenjohtajan Annika Saarikon linjapuheen – Katso suorana alkaen klo 8.55

Oulun puoluekokouksessa syyskuun alussa keskustan uudeksi puheenjohtajaksi valittu Annika Saarikko linjaa tänään perjantaina keskustan politiikan tulevaa suuntaa.

  • Yle näyttää suorana Saarikon linjapuheen. Voit katsoa sen jutun pääkuvaa klikkaamalla.
  • Kokoamme tähän juttuun puheen keskeisen annin.

Puoluejohtajan linjapuhe jäi puoluekokouksessa pitämättä, kun puoluekokous lyheni koronatilanteen vuoksi kaksipäiväiseksi.

Oulun puoluekokouksessa keskustan entisen puheenjohtajan Katri Kulmunin kukistanut Saarikko kertoi heti valintansa jälkeen, että hän aikoo yhdistää keskustalaiset seuraavaan etappiin, ensi kevään kuntavaaleihin.

– Jos keskustalaiset luottavat toisiinsa, suomalaisetkin voivat luottaa. Se ei tule hetkessä, mutta johdantoluku on nyt kirjoitettu täällä, Saarikko painotti.

Saarikon mukaan keskusta tavoittelee kuntavaaleissa vähintään vuoden 2017 kuntavaalien tulosta. Keskusta keräsi äänistä silloin 17,5 prosenttia.

Kannatusmittauksissa keskustan kannatus on viime kuukausina liikkunut kymmenen ja yhdentoista prosentin välimaastossa.

Lue myös:

Annika Saarikko keskustan johtoon selvin lukemin – "Saatte minusta sitoutuneen puheenjohtajan ja naisen, jolla on jalat arjen kuralätäköissä"

"Toista ei saa lyödä, mutta halata saa", sen oppi jo 5-vuotias päiväkodissa – ilmainen varhaiskasvatus lisää suosiotaan

Viisivuotiaat Ellen Pulkkinen, Enni Mykrä, Mai Pirttimäki ja Elvi Kuivamäki piirtävät keskittyneesti helsinkiläisen Päiväkoti Purjeen maalaushuoneessa.

He ovat jo oppineet monia asioita päiväkodissa, kuten sen, että toista ei saa lyödä, mutta halata saa, jos toinen niin haluaa.

Tytöt kertovat leikkivänsä mielellään Barbie- ja kotileikkejä. Myös jumppa on kivaa, ja isommilta tytöiltä läheisen koulun pihalla on jo otettu mallia kärrynpyörien ja volttien tekemiseen.

  • Jutun pääkuvaa klikkaamalla voit katsoa, mitä tytöt ajattelevat päiväkodista ja viskarista.

Tänä syksynä tytöt ovat aloittaneet niin sanotussa viskariryhmässä, joka valmentaa heitä vuoden päästä alkavaan eskariin. Päiväkoti Purjeessa viskaritoimintaa on tunti kerran viikossa. Muun ajan tytöt ovat tavalliseen tapaan päiväkodissa.

Ryhmää vetää varhaiskasvatuksen opettaja Satu Rantasalo.

– Täällä voi oppia kouluvalmiuksia, vertaissuhteita, kaveri- ja tunnetaitoja sekä motorisia ja kielellisiä taitoja.

Satu Rantasalo antaa viskareille tehtäviä, joissa keskittymiskyky harjaantuu.Jussi Koivunoro / Yle 5-vuotiaiden määrä kasvoi selvästi maksuttomassa varhaiskasvatuksessa

Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyrkinyt lisäämään viisivuotiaiden osallistumista varhaiskasvatukseen maksuttoman kokeilun avulla.

Kokeilun toisessa vaiheessa vuosina 2019–2020 on ollut mukana 26 erikokoista kuntaa ympäri Suomea. Niiden joukossa ovat muun muassa Helsinki, Hämeenkyrö, Lahti, Kotka, Turku, Kempele ja Oulu. Kokeilukunnissa perheet ovat saaneet viisivuotiaille lapsilleen maksutonta varhaiskasvatusta kaksikymmentä tuntia viikossa.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen eli Karvin arvioinnin mukaan viisivuotiaiden osallistuminen varhaiskasvatukseen on kasvanut keskimäärin 15 prosenttiyksikköä kokeilukunnissa.

Suomen muissa kunnissa viisivuotiaiden osallisuus varhaiskasvatuksessa on kasvanut huomattavasti vähemmän, vain kuusi prosenttiyksikköä.

Suurin vaikutus matalan keskitulon perheissä

Maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu lisäsi viisivuotiaiden varhaiskasvatukseen osallistumista erityisesti matalan keskitulon perheissä. Tässä arvioinnissa tämä tarkoittaa esimerkiksi niitä perheitä, joiden nettoansiot ovat 2 500–3 000 euroa kuukaudessa.

– Tämä on mielenkiintoinen tuloryhmä, jossa osallistuminen lisääntyi selkeästi enemmän. Osittain on kyse siitä, että korkeammissa tuloluokissa osallistuminen varhaiskasvatukseen on jo lähtökohtaisesti yleistä, samoin myös matalampien tuloluokkien osalta, kertoo Karvin arviointiasiantuntija Anna Siippainen.

Hänen mukaansa korkeampien tuloluokkien perheissä molemmat vanhemmat käyvät yleensä töissä, joten lapset ovat olleet päivähoidossa jo ennen kokeilua. Kun perheiden nettotulot ylittävät 5 000 euroa kuukaudessa, viisivuotiaat lapset ovat varhaiskasvatuksessa lähes poikkeuksetta.

Hyvin matalatuloisillakaan perheillä lasten ilmoittaminen päivähoitoon ei välttämättä ole rahasta kiinni. Tällaisilla perheillä voi olla helpotuksia asiakasmaksuissa, tai varhaiskasvatus voi olla heille jopa ilmaista.

Taajaan asutut kunnat erottuvat joukosta

Maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu lisäsi viisivuotiaiden määrää varhaiskasvatuksessa erityisesti sellaisissa kunnissa, jotka Tilastokeskus määrittelee taajaan asutuiksi kunniksi.

Sen tarkemmin Siippainen ei paljasta kuntakohtaisia eroja, mutta Pohjois-Pohjanmaalla varhaiskasvatukseen osallistuminen on hänen mukaansa ollut vähäisempää kuin muualla Suomessa.

– Kun olemme tarkastelleet osallistumista AVI-alueittain, niin erityisesti on erottunut Pohjois-Suomen AVI-alue, jossa osallistutaan varhaiskasvatukseen vähemmän kuin muualla.

Enni Mykrä ja Isa Posio miettivät tarkkaan värien käyttöä.Jussi Koivunoro / Yle Ensi syksynä maksuttomuus laajenee

Etelä-Suomessa tilanne on toisenlainen.

Helsingin kaltaisessa tiheään asutussa kaupungissa varhaiskasvatuksessa olevien viisivuotiaiden määrä on ollut jo entuudestaan korkealla tasolla ennen maksuttomuuden kokeilua.

Varhaiskasvatusjohtaja Satu Järvenkallaksen mukaan 94 prosenttia viisivuotiaista oli varhaiskasvatuksen piirissä vuoden 2019 lopussa. Se on kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2017.

Hän ei osaa sanoa varmuudella, kuinka suuri osa lapsista on tullut varhaiskasvatukseen juuri maksuttomuuden vuoksi.

Kokeilusta aiheutuneiden asiakasmaksutulojen menetys on vuosittain Helsingissä noin kolme miljoonaa.

Sanna Marinin (sd.) hallitus on päättänyt syksyn budjettiriihessä, että merkittävä määrä uusia perheitä nousee maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin ensi vuoden elokuussa.

Opetusministeri Li Anderssonin (vas.) mukaan varhaiskasvatusmaksujen alentamiseen päätettiin tämä syksyn riihessä osoittaa seitsemänkymmentä miljoonaa euroa.

Karvin arviointiasiantuntijan Anna Siippaisen mukaan yksin tämä ei riitä vaan tarvitaan myös kuntakohtaisia päätöksiä.

Joissakin kunnissa viisivuotiaan varhaiskasvatukseen osallistumisen esteenä voi olla se, että kunta on asettanut nuoremman lapsen kotihoidontuen kuntalisän ehdoksi, että myös vanhempi lapsi on hoidettava kotona.

Lue myös:

Näin budjettiriihen päätökset vaikuttavat elämääsi: Tupakan ja viinan hinta nousee, päivähoitomaksut alenevat ja vähäpäästöistä työmatkaliikennettä tuetaan

Vasemmistoliiton Li Andersson alentaisi päivähoitomaksuja ja leikkaisi kotihoidontukea: Nurinkurista maksaa myös yli 3-vuotiaiden kotihoidosta

Lapsille koulutetaan apujoukkoja läksyjen tekoon: "Kaikki oppilaat eivät välttämättä saa kotoa tukea"

Kotiläksyissä tukea tarvitseville lapsille koulutetaan apujoukkoja.

Vapaaehtoiset läksykummit voivat esimerkiksi auttaa peruskouluikäisiä lapsia kotitehtävissä, lukea lapsen kanssa kirjoja, jutella tai käydä vaikka kirjastossa.

Mannerheimin lastensuojeluliiton Kaakkois-Suomen piiri aloitti läksykummitoiminnan viime keväänä. Se on kouluttanut tähän mennessä 16 läksykummia, jotka toimivat peruskouluikäisten lasten tukena.

Läksykummeja saatiin keväällä myös Lahteen, mutta siellä ei tällä hetkellä ole toimintaa. Nyt toiminta kuitenkin on laajenemassa. Seuraavaksi läksykummeja aletaan kouluttaa MLL:n Pohjois-Pohjanmaan piirissä.

Koronakevään idea

Idea läksykummitoiminnasta syntyi viime keväänä, kun oppilaat olivat koronatilanteen takia etäkoulussa. Mannerheimin lastensuojeluliitto ryhtyi pohtimaan keinoja lasten ja perheiden auttamiseen ja tukemiseen poikkeuksellisessa tilanteessa.

Läksykummien tarve ei ole MLL:n koordinaattorin Henna Karhun mukaan kadonnut minnekään, vaikka kouluissa onkin siirrytty takaisin lähiopetukseen.

– Kaikki oppilaat eivät välttämättä saa kotoa tukea koulunkäyntiin. Esimerkiksi maahanmuuttajataustaisissa perheissä vanhemmilla ei välttämättä ole kieli- tai lukutaitoa lasten auttamiseen koulutehtävissä. Joillain lapsilla taas voi olla vaikeuksia koulutehtävien aloittamisessa, jolloin läksykummi voi olla siinä apuna, Karhu sanoo.

Karhun mukaan pelkästään ympäri Kaakkois-Suomea on tiedossa perheitä, joilla olisi läksykummeille käyttöä.

– Erityisesti Kotkassa on Karhun mukaan tarvetta uusille läksykummeille, jotka voisivat tavata maahanmuuttajataustaisten lasten kanssa myös kasvotusten.

Kuka voi ryhtyä läksykummiksi?

Läksykummiksi voi ryhtyä vapaaehtoinen aikuinen, joka haluaa käyttää omaa aikaansa lasten ja perheiden auttamiseen. Vapaaehtoisille järjestetään parin tunnin mittainen koulutus, jossa käydään läpi toimintaa.

Koulutuksen jälkeen koordinaattori katsoo, kuka olisi sopivin läksykummi tietylle lapselle ja perheelle.

Sopivan kummin löydyttyä järjestetään ensitapaaminen, jossa on mukana läksykummi, lapsi, tämän perhe ja MLL:n koordinaattori.

– Siinä tutustutaan ja sovitaan käytännön asioista. Sen jälkeen lapsi ja läksykummi tapaavat sen mukaan, mitä sovitaan.

Tähän mennessä toiminnasta on saatu Henna Karhun mukaan positiivista palautetta.

– Koulut ovat vasta alkaneet, ja koulutehtäviin on alettu nyt paneutua läksykummien kanssa. Lapset ovat tykänneet tosi kovasti tapaamisista läksykummiensa kanssa, ja yhdessä lukeminen on saanut paljon kiitosta.

Tapaamiset etänä

Pääasiassa läksykummit ja lapset tapaavat toisiaan etäyhteyden avulla eikä lapsen ja läksykummin tarvitse asua samalla paikkakunnalla.

– Se katsotaan aina vähän perheen tarpeen ja toiveiden mukaan, että toivovatko he sellaista läksykummia jota on mahdollista tavata myös kasvokkain. Joissain perheissä toiminta voi olla ihan täysin etäyhteyksien varassa.

Läksykummien lisäksi koululaisten tukena on jo vapaaehtoisia lukumummeja ja -vaareja, jotka lukevat yhdessä lapsen kanssa. Lisäksi on koulumummeja, jotka puolestaan voivat leikkiä välitunnilla ulkona lasten kanssa tai auttaa käsityötunneilla. Osa koulutettavista läksykummeista onkin ennestään koulumummeja.

Mannerheimin lastensuojeluliitto järjestää syys- ja lokakuussa koulutuksia läksykummitoiminnasta kiinnostuneille. Koulutukseen voi ilmoittautua mukaan koordinaattori Henna Karhulle puhelimitse 050 477 8444 tai henna.karhu@mll.fi.

Lue lisää:

Koululaisille etsitään vapaaehtoisia läksykummeja Kaakkois-Suomessa – tarkoituksena edistää lasten luku- ja kielitaitoa

Suuret kaupungit näreissään: Hallituksen sote-ehdotus sortaa niitä

Sanna Marinin (sd.) hallituksen yritys uudistaa maan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä pelastustoimi ja perustaa sote-maakunnat saa pääosin kielteisen vastaanoton maan suurimmilta kaupungeilta näiden lausunnoissa lakiehdotukseen.

Monen mielestä kuntapohjainen sote-malli toimisi paremmin kuin nyt esitetty maakuntamalli. Ainoastaan Oulu näkee uudistuksessa enemmän hyvää kuin huonoa.

Romuttaa ja leikkaa

Espoon kaupunginvaltuuston mielestä esitetty soteuudistus horjuttaisi kestämättömällä tavalla kaupungin taloutta.

– Hallituksen esittämä malli jättää kasvavat kaupungit kestämättömään tilanteeseen. Uudistus leikkaa suurimman osan kaupunkien tuloista ja jättää velat sekä romuttaa kaupunkien kyvyn investoida kestävään kasvuun, valtuusto huomauttaa.

Vantaan kaupunginhallitus huomauttaa, että uudistuksen talouslaskelmissa Vantaa on yksi kunnista, jotka menettävät eniten.

– Suurin ongelmakohta ja riski uudistuksessa on talous. Ei ole mitenkään todennäköistä, että tällä ratkaisulla pystyttäisiin hillitsemään kustannusten kasvua.

Vantaan mukaan uudistuksen yhteydessä ei ole selvitetty lainkaan, miten kunnat selviytyvät tehtävistään, velvoitteistaan ja veloistaan uudistuksen jälkeen.

Kuntapohja kelpaisi Helsingin kaupunginhallituksen mielestä paras ratkaisu saataisiin kuitenkin kehittämällä ja korjaamalla kuntapohjaista nykyjärjestelmää. Arkistokuva toukokuisesta Helsingistä.Silja Viitala / Yle

Helsingin kaupunginhallitus arvioi, että järjestämisvastuun kokoaminen kuntaa suuremmille toimijoille on perusteltua suurten kaupunkien ulkopuolella. Sen mielestä paras ratkaisu saataisiin kuitenkin kehittämällä ja korjaamalla kuntapohjaista nykyjärjestelmää

– Kuntapohjainen sote-järjestelmämme on kansainvälisestikin vertaillen toimiva ja kustannustehokas, Helsinki muistuttaa.

Tampereen kaupunginvaltuusto varoittaa lausunnossaan palveluiden heikkenemisestä. Kun tamperelaisille suunnatut palvelut ulotetaan koskemaan kaikkia pirkanmaalaisia, niin se tuskin onnistuu ilman toiminnan häiriintymistä ja merkittäviä lisäkustannuksia.

– Niinpä seurauksena on todennäköisesti tamperelaisten palveluiden heikkeneminen.

Tampere otti myös kantaa perustettavien sote-maakuntien määrään. Valtuuston mielestä alueiden määrää tulisi selvästi laskea.

– Olettavaa onkin, että maakuntien määrä vähenee joko kriisimenettelyn kautta tai heikoimpien hakeutuessa yhteistyöhön vapaaehtoisesti.

Paikallisvalta vähenee

Turun kaupunginhallitus nostaa esiin sen, että uudistuksessa merkittävä osa paikallista kunnallista itsehallintoa siirretään pois. Uudistus siirtää valtaa maakunnille ja etenkin valtiolle, jonka kautta rahoitus tulee.

– Kaupungin asukkaiden kannalta demokratia esityksen toteutuessa väistämätättä heikkenisi.

Lisäksi Turku huomauttaa, että kaikesta merkittävästä siirtyvästä omaisuudesta on saatava korvaus.

Uudistuksen toimeenpanon merkittävin riski on Turun mielestä aikataulu. Järjestämisvastuun on määrä siirtyä sote-maakunnille 1.1.2023 ja ensimmäiset maakuntavaalit on määrä pitää 23.1.2022.

Kiire tulee

Oulun hyvinvointilautakunta katsoo lausunnossaan, että sote-maakunnan tulisi käynnistyä aikaisintaan 2024 alusta, muuten valmisteluaika jää liian lyhyeksi. Pääosin Oulu kuitenkin suhtautuu myönteisesti uudistukseen.

– Uudistus mahdollistaa ja tukee palvelurakenteiden uudistamista ja mahdollistaa vaikuttavampien palvelukonseptien käyttöönoton ja skaalaamisen, Oulu hehkuttaa kapulakielisesti.

Monen kritisoima valtion ohjauksen tiukkeneminen on Oulun mielestä perusteltua.

– Valtionohjaus on perusteltua valtion rahoittajan roolin näkökulmasta. Valtio rahoittaa sote-maakunnat, joten toiminnan, talouden sekä ennusteiden seuraaminen on perusteltua.

Mutta löytää Oulu korjattavaakin. Lautakunnan mielestä esityksessä tulisi paremmin turvata sosiaali- jaterveyspalvelujen monituottajuuden jatkuminen. Näiltä osin lakiesityksiä tulisi tarkentaa ja korjata. Se huomautta myös, että vaikutusten arviointi on tässä vaiheessa mahdotonta.

Hallituksen esitys laeista on tarkoitus lähettää eduskunnan käsiteltäväksi tämän vuoden lopulla.

Lue myös:

Analyysi: Uusi sote-malli ei murehdi säästöistä, mutta rahasta revennee vielä riitoja

Kaikki synnit -sarja on saamassa kolmannen tuotantokauden

Oululaiskäsikirjoittajien luomaan Kaikki synnit -televisiosarjaan ollaan tekemässä jo kolmatta tuotantokautta.

Ohjaaja-käsikirjoittaja Mika Ronkaisen mukaan hän ja Merja Aakko ovat laatineet jo käsikirjoituksen pariin ensimmäiseen kolmannen kauden jaksoon.

– Kehittelemme sitä nyt tässä puoli vuotta. Jos kaikki menee hyvin, ensi vuoden puolella olemme tuotannossa ja se tulee vuonna 2022 ulos, Ronkainen kertoo.

Sarja sijoittuu edelleen kuvitteelliseen Varjakkaan, pohjoispohjalaisiin maisemiin.

– Pysymme Varjakassa, se on hieno paikka. Olen rakastunut niihin hahmoihin ja haluan viettää niiden kanssa aikaa, Mika Ronkainen sanoo.

Kaikki synnit -sarjan ensimmäinen tuotantokausi on nähtävissä nyt myös Ylellä. Sarja alkaa Yle TV2:ssa keskiviikkona 16. syyskuuta, ja kaikki jaksot on julkaistu myös Yle Areenassa.

Sarjan toinen tuotantokausi puolestaan on tulossa suoratoistopalveluun ensi kuussa.

Oulun keskustassa myllätään puistoa, jonka kohdalla asuttiin jo 1600-luvulla – katso videolta, mitä tavaroita maasta toistaiseksi on löytynyt

Keskelle Oulua on kaivettu kuoppa, josta pääsee katsomaan menneisyyteen. Parhaillaan esillä on se, mitä on jäljellä 1700-luvulta, mutta tavoitteena on kaivaa 1600-luvulle asti.

Kyseessä on Museoviraston tekemä arkeologinen kaivaus, jossa tutkitaan Oulun vanhimman kaupunginosan historiaa.

Selvitys liittyy Snellmanin puiston kunnostustöihin.

Maan alta pilkistää punatiiliä, joka kertoo kaupunkirakentamisesta, sanoo Museoviraston tutkija Matleena Riutankoski.

– Alueelle on ulottunut 1600-luvun kaupunkirakentaminen, ja tästä kaupunki on 1700-luvulla laajentunut.

Toistaiseksi löydökset ovat olleet pieniä. Kolikoita 1700-luvulta, nappi, neula, nauloja, keramiikkaa, lasia, sekä luita ja tiiliä.

Kaivauksissa löytynyt kolikko on peräisin Ruotsin vallan ajalta. Tarkka vuosiluku saadaan selville konservoinnilla.Timo Nykyri / Yle

Snellmanin puisto on luokiteltu tutkimuksen ja suojelun kannalta merkittäväksi alueeksi, joten siellä tehtiin keväällä koekaivauksia.

– Niiden perusteella huomattiin, että alueella on säilyneitä kulttuurikerroksia, arkeologisesti tutkittavia kerroksia, Riutankoski sanoo.

Odotukset ovat kuitenkin isot, sillä osa puistoalueesta on ollut pitkään kajoamaton eikä aluetta ole aiemmin juuri tutkittu. Toiveena ovat löydökset 1600-luvulta.

– Esille voisi tulla esimerkiksi rakennuksen pohjaa tai katualuetta.

Odotuksia lisää se, että Oulussa on tehty merkittäviä löytöjä aiemminkin. Viime vuonna hotellin parkkialueen alta löytyi 1600-luvulta peräisin oleva hylky.

Riutankoski sanoo, että hylky on lisännyt kaupunkilaisten kiinnostusta myös nykyisiä kaivauksia kohtaan ja moni onkin käynyt kysymässä sekä hylystä että mahdollisista uusista löydöistä.

Oulun keskustan arkeologisesti arvokkaat alueet on merkitty karttaan punaisella. Museovirasto

Oulussa ei tarvitse tehdä kaivauksia arvuuttelemalla sopivaa aluetta, sillä kaupungissa on olemassa hyvät kartat, joita on tehty 1600-luvun puolivälistä asti.

Kaivauksia tehdään kuukausi, ja sen jälkeen itse puiston kunnostustyöt pääsevät alkamaan.

Voit keskustella aiheesta 16.9. kello 23:een saakka!

Ouluhalli avattiin uusittuna – tule kurkkaamaan, miltä siellä nyt näyttää

Ouluhallin vanhan osan peruskorjaus on valmistunut. Halli avattiin yleisölle maanantaina, ja Yle näytti suoraa lähetystä uusitulta hallilta kello 8.40 alkaen. Tallenne on nähtävissä tässä jutussa edelleen.

Uusittu halli ei ainakaan sisältä näytä juuri erilaiselta kuin vanha. Isännöitsijä Jari Leviäkangas kertoo, että keväällä alkaneen peruskorjauksen aikana muun muassa hallin valaistus ja ilmanvaihto on uusittu sekä pukuhuoneita on peruskorjattu.

Ouluhallin uuden lisäosan rakennustyöt jatkuvat ja lisäosa valmistuu ensi maaliskuussa. Nykyisen hallin kupeeseen rakentuva laajennusosa on yli 7 000 neliötä. Rakennus- ja kunnostustöiden kustannusarvio on noin 20 miljoonaa euroa. Kun uusi halli valmistuu, vanha osa hallista jää osin esimerkiksi tapahtumakäyttöön.

Jo toissa viikonloppuna keskusta järjesti Ouluhallissa puoluekokouksensa, vaikka remontti oli vielä vähän kesken. Myös jotkut urheilijaryhmät ovat voineet käydä urheilemassa hallissa jo viikkojen ajan.

Ouluhalli otettiin käyttöön vuonna 1986.

Miltä näyttää uusittu Ouluhalli? Voit osallistua keskusteluun 15.9. kello 23:een saakka!

Myös homot suhtautuvat epäillen biseksuaaleihin – siitä tietää paljon tutkija Jenny Kangasvuo, jolla on ennakkoluuloista omakohtaista kokemusta

Yliseksuaalinen. Pettäjä, jättäjä. Huomionhakuinen. Epävarma.

Kulttuuriantropologi Jenny Kangasvuo, 45,on kohdannut ennakkoluuloja biseksuaalisuutensa vuoksi. Hän on tutkinut suomalaista biseksuaalisuutta parikymmentä vuotta ja huomasi tutkimusta tehdessään, ettei suinkaan ole ainoa ihmettelyjä kohdannut.

– Homoilla, lesboilla ja heteroilla on ennakkoluuloja biseksuaaleja kohtaan.

"Biseksuaali ei vain osaa päättää, onko homo vai hetero"

Jenny Kangasvuon mukaan yksi yleisimmistä ajatuksista on se, että biseksuaalit eivät vain osaa päättää, ovatko homoja vai heteroja. Hän tietää esimerkiksi tapauksen, jossa bi-nainen oli biseksuaalisuudestaan kaapissa lesboyhteisössä.

– Homo- ja lesboyhteisöjen ennakkoluulojen vuoksi voi olla helpompaa vain sanoa kuuluvansa seksuaalivähemmistöön.

Tämän on saanut kokea muun muassa Maria, 31. Hän esiintyy tässä jutussa peitenimellä, koska tekee paljon määräaikaisia töitä eikä halua ottaa riskiä, ettei tulisi palkatuksi seksuaalisen suuntautumisensa vuoksi.

Marialle on tultu sanomaan päin naamaa, ettei hänen identiteettinsä ole oikea.

– Eräs lesbo sanoi, ettei voisi ikinä seurustella bi-naisen kanssa, koska he ovat vain munan perässä. Hän oli sitä mieltä, että pitää olla joko lesbo tai hetero.

Marian kokemus on se, että vähättelyä on tullut enemmän seksuaalivähemmistöiltä kuin heteroilta. Se, että hänen seksuaalista identiteettiään ei pidetä oikeana, tuntuu pahalta.

Annukka Lahti Jyväskylän yliopistosta on tarkastellut väitöstutkimuksessaan biseksuaalisuutta parisuhteissa. Hänen tekemissään tutkimushaastatteluissa nousi esille, että biseksuaalit joutuvat usein huomaamaan, että yhteiskunnassamme ajatellaan edelleen vahvasti, että ihmiset ovat joko homoja tai heteroita.

– Kun haastattelemani naiset esimerkiksi alkoivat seurustella eri sukupuolta olevan henkilön kanssa, kuin edellinen kumppani oli, läheiset saattoivat reagoida hyvin voimakkaasti.

"Halu panna kaikkea, mikä liikkuu"

Oululainen Terhi Kantanen, 44, oli vaimonsa kanssa tuttaviensa häissä, kun hääseurueeseen kuulunut humaltunut miesporukka oli alkanut puhua kovaan ääneen, kuinka Kantasen kanssa voisi harrastaa ryhmäseksiä, sillä tämä on biseksuaali.

Moni ajattelee, että biseksuaalit ovat yliseksuaalisia ja heille kelpaisi kuka tahansa.

– Erityisesti kansainvälisissä tutkimuksissa korostuu asenne siitä, että biseksuaalit eivät pysty sitoutumaan yhteen kumppaniin ja ovat yliseksuaalisia, tutkija Annukka Lahti kertoo.

Terhi Kantanen veti Oulun Setan bi-ryhmää useiden vuosien ajan. Se oli monelle paikka purkaa kohtaamiaan ennakkoluuloja.Marko Väänänen / Yle

Jenny Kangasvuon mukaan ennakkokäsitykset voivat hankaloittaa biseksuaalien parisuhteita: biseksuaaleja voidaan pitää uskottomina

– Etenkin lesboyhteisöissä voi olla ajatus, että kun lesbo seurustelee bi-naisen kanssa, niin tämä jättää lesbon miehen takia.

Se taas voi liittyä siihen ennakkoluuloon, että suhteessa oleminen yhden sukupuolen edustajan kanssa ei koskaan riittäisi biseksuaalille.

– Olen törmännyt ennakkoluuloon, että haluaisin panna kaikkea mikä liikkuu, mikä on naurettava ajatus, Maria kertoo.

Maria kertoo valistaneensa tätä asiaa pohtivia heteroita hyvin yksinkertaisilla kysymyksellä.

– Haluatko sinä harrastaa seksiä jokaisen vastakkaista sukupuolta olevan kanssa?

"Se menee kyllä ohi"

Tutkijoiden mukaan biseksuaalisuutta yritetään selittää myös muoti-ilmiöllä tai ohimenevänä vaiheena. Tämän ovat kokeneet sekä Maria, Terhi Kantanen ja Jenny Kangasvuo sekä useat hänen väitöskirjaansa haastattelemat ihmiset.

Maria muistelee, että 2000-luvun alussa biseksuaalisuutta pidettiin niin sanottuna baariseksuaalisuutena.

– Yleinen ilmapiiri oli se, että tytöt vähän pussailee baarissa, jotta pojat kiinnostuvat.

Kun Jenny Kangasvuo 1990-luvulla seurusteli miehen kanssa, se näyttäytyi joillekin ihmisistä niin, ettei hänen biseksuaalisuutensa olekaan oikeaa, vaan ohimenevä vaihe.Timo Nykyri / Yle

Jenny Kangasvuo on haastatellut väitöskirjaansa varten 40 suomalaista biseksuaalia. Ensimmäiset haastattelut hän teki vuonna 1999, ja haastatteli osan heistä toiseen kertaan vuosina 2005, 2009 ja 2010. Haastateltaville biseksuaalisuus ei ollut mikään ohimenevä vaihe, vaan kaikki olivat edelleen biseksuaaleja toisella haastattelukerralla.

Haastattelujen lisäksi Kangasvuon tutkimusmateriaaleina ovat olleet erilaiset mediatekstit, seksuaalivähemmistöjen julkaisut ja suomalaiset pornolehdet. Hän törmäsi muoti-ilmiöperusteluun vuonna 1972 ilmestyneessä seksuaalivähemmistöpoliittisen lehden eroottisessa novellissa.

– Novellissa naisen kanssa naimisissa oleva mies mietti, että hän voi kokeilla seksiä toisen miehen kanssa, sillä biseksuaalisuus on muotia.

Vielä tänäkään päivänä Kangasvuo ei ole löytänyt selitystä sillä, mistä muoti-ilmiön ennakkoluulo puskee. Hänestä se on omituinen ajatus, jolla pyritään lyömään etenkin nuoria biseksuaaleja.

Seta: ennakkoluuloja on kaikilla

Maria on väsynyt selittelemään kerta toisensa jälkeen omaa seksuaali-identiteettiään ja puolustelemaan olemassa oloaan muille.

Hän kuitenkin osittain ymmärtää, mistä muiden seksuaalivähemmistöjen ennakkoluulot mahdollisesti kumpuavat. Homot ja lesbot ovat vähemmistönä todella syrjittyjä, ja he joutuvat jatkuvasti kamppailemaan omista oikeuksistaan.

– Osalle biseksuaalisuus saattaa näyttäytyä virheellisesti varasuunnitelmana: voisi muka käydä vähän kokeilemassa jalkaa vedessä, mutta kuitenkin halutessaan palata turvalliseen heteronormatiiviseen parisuhteeseen.

Maria ei kuitenkaan ymmärrä, mitä toinen vähemmistö voittaa ampumalla toista alas.

Setan hallituksen puheenjohtaja Sakris Kupilan mukaan biseksuaalien kohtaamat ennakkoluulot tiedostetaan myös Setassa.

Se, että on sateenkaari-ihminen ei poista ennakkoluuloja. Vähemmistöjen sisällä on esimerkiksi rasismia ja syrjintää kuten muuallakin yhteiskunnassa.

– Myös toinen vähemmistöön kuuluva voi syrjiä toista vähemmistöön kuuluvaa. On totta kai tosi ikävää, että tätä on.

Setassa on huomattu, että yhdistys tavoittaa huonosti biseksuaaleja, erityisesti bi-miehiä.

– Tässä on meilläkin peiliin katsomista, miten voisimme jatkossa paremmin palvella ja kohdata ihmisiä, jotka eivät ole vielä löytäneet meidän palveluihimme, Kupila sanoo.

Moni biseksuaali kokee, ettei koko biseksuaalisuuden olemassa oloa usein edes tunnisteta.

– Kun olin miehen kanssa parisuhteessa, minua pidettiin heterona. Nyt kun olen naisen kanssa, minua pidetään lesbona, Terhi Kantanen kertoo.

Bi on nykyään pan

Nuoret ovat huomattavasti aikuisia avoimempia tutkimaan seksuaalisuuttaan. Mitä nuorempi sukupolvi, sitä yleisemmin seksuaalinen mielenkiinto kohdistuu myös muihin kuin vastakkaiseen sukupuoleen.

Termit haltuun
  • Biseksuaali voi ihastua sekä omaa että eri sukupuolta oleviin ihmisiin.
  • Panseksuaali tuntee vetoa kaikkia sukupuolia olevia ihmisiä kohtaan, kuten biseksuaali. Käyttämällä pan-etuliitettä halutaan korostaa, että sukupuolia on enemmän kuin kaksi.
  • Yksisarviseksi kutsutaan usein biseksuaalia, jota monisuhteisuutta aloitteleva pariskunta etsii. Termiä ei tule sekoittaa swingauksessa suosittuun kolmannen pyörän hakuun.
  • HLBTQ on kooste sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin viittaavien sanojen homo, lesbo, bi, trans ja queer ensimmäisistä kirjaimista.

Tutkija Annukka Lahden näkemyksen mukaan HLBTQ-yhteisön sisäinen moninaisuus on tulossa entistä näkyvämmäksi. Hän tuo esille, että esimerkiksi viime vuoden Pride-kulkueessa näkyi paljon bi- ja trans-lippuja.

Tämän on huomannut myös Setan hallituksen puheenjohtaja Kupila.

– Ylipäänsä on aiempaa yleisempää, että ihmiset puhuvat biseksuaalisuudesta somessa ja ennakkoluuloista keskustellaan.

Seksuaalisuuden monimuotoisuudesta kertoo myös se, että yhä useammin nuoret identifioituvat panseksuaaleiksi eivätkä biseksuaaleiksi. Etuliitteen vaihtamisella halutaan korostaa sitä, että sukupuolia on enemmän kuin kaksi.

Jenny Kangasvuo on huomannut, että ennakkoluulot ovat tiukassa. Hän on vetänyt Oulun yliopistossa seksuaalisuutta käsitteleviä kursseja, joilla parikymppiset opiskelijat ovat kertoneet kohdanneensa täysin samoja ennakkoluuloja kuin Kangasvuo itse 1990-luvulla.

Kangasvuo aikookin jatkaa tutkimustaan. Hänen tarkoituksenaan on haastatella 80-, 90- ja mahdollisesti myös 2000-luvulla syntyneitä biseksuaaleja.

– Toivottavasti yhteiskunta muodostuisi sellaiseksi, että tämän päivän kymmenvuotiaat eivät joutuisi tulevaisuudessa painimaan samojen ennakkoluulojen kanssa.

Millaisia ajatuksia juttu herätti? Keskustele aiheesta sunnuntaihin kello 23:een saakka!

Lue myös:

Heterokin voi rakastua omaa sukupuolta olevaan – seksuaalisten mieltymysten muuttuminen aikuisena on normaalia

"Kyllähän sä oikeasti homo olet" – millaista on biseksuaalisuus Suomessa?

"Se meni aika ärhäkäksi" – hankalaa jänisruttoa liikkeellä nyt tavanomaista enemmän

Helsinkiläinen Tuomo Karvonen telttaili kesälomamatkallaan Raumalla heinäkuun lopussa. Hyttyset kiusasivat unta, kun makuupussi oli vielä mökillä ja peittona pelkkä huopa. Aluksi näytti, että reidessä oli paljon aivan tavallisia pistojälkiä.

Kesti puolitoista viikkoa ja jalka tulehtui. Kipulääke ei auttanut, oli pakko mennä lääkäriin.

– Se meni aika ärhäkäksi. Alkoi kävely mennä klenkkaamiseksi ja kuumetta oli, Tuomo Karvonen muistelee.

Lääkärikin hätkähti, kun Karvonen otti tulehtuneiden hyönteisenpistojen päältä siteen pois. Lääkäri totesi Länsi-Suomessa esiintyneen jänisruttoa ja määräsi lääkkeet sen mukaan.

– Sain kymmenen päivän vahvan antibioottikuurin, salvaa ja vahvempaa Buranaa.

Pahimmat puremat tulehtuivat Karvosen mukaan mätiviksi paukamiksi ja haavat olivat niin syviä, että niihin olisi voinut tökätä kynän.

– Pääosin ne ovat nyt puolitoista kuukautta myöhemmin arpeutuneet, mutta suurin haava oli kolme, neljä senttiä kooltaan ja se vaatii vieläkin laastarin suojakseen, Karvonen kertoo.

Jänisruttotapauksia havaittu lisää

Toistaiseksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoihin on kirjautunut 19 ihmisillä todettua tularemia eli jänisruttotapausta. Huippuvuoteen 2016 verrattuna luvut ovat vielä pieniä.

Tuolloin epidemiaan sairastuneita kirjattiin yhtä vaille 700 tapausta. Nyt on kuitenkin otollinen aika saada kiusallinen ja vaikeasti talttuva infektio.

Jänisrutto eli tularemia on Francisella tularensis -bakteerin aiheuttama tartuntatauti. Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Otso Huitu kertoo bakteerin leviämisen seuraavan myyräkannan vaihteluita. Itä-Suomessa näiden jyrsijöiden määrä oli pitkästä aikaa huipussaan viime syksynä.

Jänisruttotapaukset ovat huipussaan, mikäli myyräkannan huippua seuraava kesä on sopivan kostea ja sateinen. Francisella tularensis -bakteeri käyttää myyriä isäntälajinaan ja lisääntyy niissä.

– Kun myyräkannat romahtavat, bakteeria vapautuu ympäristöön. Vesistöistä hyttyset nappaavat bakteerin ja levittävät sitten ihmisiin ja eläimiin, jos kesä on kostea, Otso Huitu selvittää infektion kulkua.

Myyrähuippua seuraava kuiva kesä ei suosi hyttysiä ja silloin vältytään yleensä laajoilta jänisruttoepidemioilta.

Hyttyset levittävät jänisruttoa aiheuttavaa bakteeria.Miika Silfverberg Tularemian leviäminen osaksi tuntematonta

Jänisruttoa esiintyy vuosittain usein Oulun seudulla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Syitä tähän ei Luken Otso Huitun mukaan kokonaan tunneta.

Tänä vuonna tularemiatartuntoja on kirjautunut Pohjois-Pohjanmaalta yhdeksän ja Keski-Suomesta kuusi.

Luonnosta löytyneitä kuolleita eläimiä tutkitaan Ruokavirastossa. Erikoistutkija Marja Isomursun mukaan kesän aikana on ilmennyt 18 jänisruttotapausta tutkituista eläimistä.

Suurin osa niistä on tullut Kymenlaaksosta Kouvolan, Kotkan ja Haminan seuduilta. Ihmisten tularemiatapauksia on siellä rekisteröity kuitenkin vain yksi.

Myös Oulun alueella ja Keski-Suomessa on löydetty maastosta kuolleita jäniksiä. Yksi rusakkotapaus on todettu tänä kesänä myös Satakunnassa.

– Ennätys tällä vuosituhannella taisi olla vähän yli 30 tapausta. Se oli poikkeuksellisen paljon, Marja Isomursu sanoo.

Kolmen vuoden välein esiintyy tautihuippuja

Jänisrutto eli tularemia voi siis ihmisten lisäksi tarttua useisiin eläinlajeihin, ja taudin yleisyys vaihtelee paljonkin vuosien välillä.

Bakteeri voi tarttua ihmiseen vertaimevien hyönteisten välityksellä, kuten Tuomo Karvoselle kävi. Tartunnan voi saada myös hengityksen kautta, limakalvojen ja haavojen kautta tai tautiin kuolleen eläimen saastuttamassa juomavedessä.

Ruttoon kuolleessa jäniksessä ei ole ulospäin näkyviä tunnistettavia muutoksia, vaan tauti varmistetaan laboratoriotutkimuksella.

Jänisruttoa voi yrittää välttää suojautumalla vertaimeviltä hyönteisiltä loppukesällä. Kuolleisiin jäniksiin ei pidä koskea paljain käsin, ja muutenkin tulee välttää niiden turhaa käsittelyä.

Metsästäjä saattaa saada taudin käsitellessään saaliiksi saatua eläintä. Jänisten metsästyskausi alkoi syyskuun alussa.

Valtaosa tapauksista todetaan elo-syyskuun välisenä aikana. Laajoja tularemiaepidemioita on havaittu esiintyvän noin kolmen vuoden sykleissä.

Jänisrutto on puolessa tapauksessa oireeton

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan viime vuonna 2019 ilmoitettiin 48 jänisruttotapausta. Viime vuosien tapausmäärät (2018: 7, 2017: 32) ovat olleet selvästi matalammat kuin huippuvuonna 2016 (699 tapausta).

Jänisruttoa tavataan muuallakin kuin Suomessa. Sitä esiintyy pääasiassa pohjoisella pallonpuoliskolla Pohjois-Amerikassa, monissa Euroopan osissa, entisen Neuvostoliiton alueella, Kiinassa ja Japanissa.

Francisella tularensis -bakteeri voi säilyä kuukausia elinkykyisenä maaperässä, vedessä ja eläinten raadoissa.

Itämisaika vaihtelee THL:n mukaan yhdestä vuorokaudesta kahteen viikkoon, mutta on keskimäärin 3–5 vuorokautta. Oireina ovat kuume, hyönteisen pistokohtaan kehittyvä haavauma ja imusolmukkeiden tulehdus tai silmien sidekalvontulehdus.

Taudinkuva vaihtelee tartuntatavasta riippuen. Keuhkokuumetta esiintyy tyypillisesti hengitysteitse saadussa tartunnassa. Yli kolmasosalla jänisruttoa sairastavista esiintyy ihottumaa.

Puolet tartunnoista on oireettomia. Jänisrutto voidaan todeta myös veren vasta-aineista kahden kolmen viikon kuluttua tartunnasta.

Jänisruton sairastaminen ja siitä toipuminen voivat kestää pitkään. Hoidoksi suositellaan antibiootteja. Penisilliinijohdannaiset ja sen sukulaiset eivät tehoa kyseisen bakteerin aiheuttamaan tulehdukseen.

Lue myös:

Ruokavirasto tutkii jänisten joukkokuolemia eri puolilla maata: "Piikki on nähtävissä"

Jänisruttoa havaittu eri puolilla Oulua – kuumetauti voi tarttua ihmiseen usealla tavalla

Haminasta löytyi poikkeuksellisen paljon kuolleita jäniksiä – syyksi varmistui jänisrutto

Myyrä pyörittää pohjoisen ekosysteemiä – pohjoisimmassa Suomessa eletään nyt myyrähuipun loppuvaihetta

Jenni Karppisen,17, ruokakulut kaksinkertaistuivat, kun lukio lopetti vegaaniruoan tarjoamisen: "Muilla on etuoikeus saada ilmainen kouluruoka"

Kun muut Oulun suomalaisen yhteiskoulun lukion oppilaat lähtevät syömään ruokalaan, Jenni Karppinen, 17, suuntaa oppilaskunnan tiloihin lämmittämään eväitään. Vielä viime vuonna hän otti ruokaa linjastolta lautaselle ja söi muiden kanssa, mutta syyslukukauden alusta Oulun kaupunki lopetti kasviperäisen vegaaniruoan tarjoamisen lukioissa taloudellisista syistä.

– Kerkesin viime vuoden aikana tottua siihen, että sain lounaan koulussa. Nyt se vietiin pois nenän alta, kertoo Karppinen.

Muutoksen takia arki on kuormittavampaa.

Hän asuu yksin, joten ilmaisen lounaan syöminen koulussa säästi paljon rahaa. Tänä syksynä ruokakustannukset ovat kaksinkertaistuneet. Lisäksi Karppinen kokee, että iltaisin ruoan laittamiseen menevän ajan voisi käyttää hyödyllisemmin, kuten läksyjen tekemiseen.

– Kun tulen koulusta kotiin, pitää melkein heti alkaa tehdä ruokaa seuraavalle päivälle.

Jos lounasta ei ehdi tehdä, Karppinen sinnittelee koulupäivän hedelmillä ja pähkinöillä. Näin tekee usein myös Oulun lyseon lukion IB-linjalla opiskeleva Emmi Peltonen.

Emmi Peltosella on usein koulussa nälkä

Monta kertaa viikossa oululainen Emmi Peltonen menee koulussa ruokalaan vain huomatakseen, ettei siellä ole juuri mitään vegaaneille sopivaa ruokaa.

Yleensä Peltonen syö koulun ruokalassa salaattia ja leipää. Lisäksi hän ottaa kotoa mukaan välipalaksi esimerkiksi hedelmän tai välipalapatukan.

– Se häiritsee oppimista, sillä en pysty keskittymään nälkäisenä.

Kouluun voisi tuoda pientä maksua vastaan eväsrasian jääkaappiin, mutta Peltoselle se ei ole päivittäinen vaihtoehto.

– Opiskelijana tulee kalliiksi ostaa joka päivä lounas esimerkiksi kaupasta.

Emmi Peltonen jätti ruokavaliostaan pois kaikki eläinperäiset tuotteet toukokuussa. Aluksi tarkoituksena oli testata veganismia viikko, mutta lopulta kokeilu venyi venymistään.

– Kuukauden jälkeen tuntui, etten voi palata entiseen. Kehossa tuntui hyvältä, enkä huomannut mitään negatiivisia vaikutuksia.

Myös koulussa kirjoitettu tutkimuspaperi vegaaniruoan ilmastovaikutuksista sai Peltosen ajattelemaan, kuinka omalla ruokavaliolla voi vaikuttaa maapalloon.

Lue myös: Suurtutkimus: Vegaaniruokavalio on tehokkain tapa pienentää ympäristöjalanjälkeä

Peltosesta vegaanisen ruokavalion noudattaminen on ollut helppoa. Ensimmäiset haasteet tulivat vasta, kun syyslukukausi alkoi.

Vegaaniruokaan suhtaudutaan positiivisesti, mutta raha ratkaisee

Oulun kaupungin lukiojohtaja Pekka Fredriksson ymmärtää, että tilanne on tällä hetkellä ongelmallinen. Vegaaniruoan tarve on tiedostettu jo pitemmän aikaa, ja Fredrikssonin mukaan vegaaniruokavaliostaan on ilmoittanut 120 oppilasta. Siksi sitä tarjottiin viime vuonna Oulun lukioissa, mutta kyse oli kokeilusta.

– Sen aikana neuvoteltiin muun muassa hinnasta. Summa on kuitenkin pysynyt kaksinkertaisena muuhun ruokaan verrattuna, eikä sitä saatu neuvoteltua alaspäin. Sen takia päätimme pysäyttää kokeilun, Fredriksson kertoo.

Hänestä vegaaniruoka tulisi olla tarjolla tasa-arvoisena palveluna, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Fredrikssonin käsityksen mukaan vegaaniruoan tarjoilu esimerkiksi korkeakouluissa ei ylitä muun ruuan hintaa. Hän toivoisi samaa lukioille.

Oulun lukioihin ruokaa toimittavasta Oulun tilapalveluista kerrotaan sähköpostitse, että vegaaniruoan hinta on korkeampi, koska sitä tehdään pieniä eriä ja se tarjotaan erikseen. Lisäksi eläinperäiset tuotteet korvataan kalliimmilla elintarvikkeilla, kuten kotimaisella härkäpavulla ja tofulla. Myös erillinen ruokalistan suunnittelu maksaa.

Kasvisruoasta maito ja muna pois?

Sekä Jenni Karppinen että Emmi Peltonen pitävät nykyistä tilannetta epäreiluna. Heistä vegaaniruoan pitäisi olla vaihtoehto kouluissa, koska ilmaisen kouluruoan tulisi kuulua kaikille.

– Muilla on etuoikeus saada ilmainen kouluruoka, mutta sitten on yksi pieni porukka, joka ruokaa ei saa, tiivistää Karppinen.

– Kasviruokavalio, allergiat ja uskonto huomioidaan aina, joten ihmettelen, miksi veganismiin ei suhtauduta samalla tavalla, Peltonen toteaa.

Suomen kouluissa vegaaniruokaa saa vaihtelevasti. Esimerkiksi isoimmissa kaupungeissa vegaanista ruokaa voi saada etukäteen ilmoittamalla (MTV).

Karppinen huomauttaa, että Oulun kaupunki on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2040 mennessä. Senkin nojalla pitäisi pyrkiä tarjoamaan vähäpäästöisempää ruokaa kouluissa.

Voisiko Oulun lukioiden tilanne ratketa, jos kasvisruoka korvataan kokonaan vegaaniruualla, joka kävisi myös kasvissyöjille? Jo nyt joinakin päivinä kasvisruoka on vegaanista. Se olisi ainakin Karppisesta ja Peltosesta hyvä ratkaisu, jos näin olisi joka päivä.

– Suurin osa kavereistani on kasvissyöjiä, ja he ovat sanoneet, että olisi aivan sama asia, jos kasvisruoka olisi vegaanista, Karppinen sanoo.

Oulun kaupungin lukiojohtajan mukaan asiaa selvitetään.

– Silloin valmistettavat määrät olisivat kyllä suurempia, ja ruoka täyttäisi vegaanienkin tarpeet, Pekka Fredriksson sanoo.

Myös kouluruokaa toimittavassa Oulun tilapalvelussa ratkaisua pidetään mahdollisena.

Fredrikssonin mukaan kaupungissa pyritään palauttamaan vegaaniruoka kouluihin, kunhan hinnasta ja kokonaisuudesta on neuvoteltu.

– Mielestäni tämä on kasvava trendi ja on täysin kestämätöntä, jos tätä ei nyt saada kerralla kuntoon.

Pitäisikö kouluissa tarjota vegaaniruokaa? Aiheesta voi keskustella 11. syyskuuta kello 23:een saakka.

Kiinteistöliitto: Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat korkeimmat Rovaniemellä, Savonlinnassa ja Vihdissä

Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat korkeimmat Rovaniemellä, Savonlinnassa ja Vihdissä, ilmenee Kiinteistöliiton selvityksestä.

Näissä kaikissa kustannukset olivat vähintään 3,10 euroa neliöltä kuukaudessa.

Rovaniemi pysyi vertailun kalleimpana kuntana, huolimatta kustannusten reilun prosentin laskusta edelliseen vuoteen verrattuna. Savonlinnassa kaukolämmön hinnannousu ja rakennuksen kiinteistöveron korotus nostivat kunnan kalleimpaan kolmikkoon. Myös Helsingissä vertailukustannukset ylittivät kolme euroa neliöltä kuukaudessa.

Edullisessa päässä ovat Kempele, Kokkola ja Raahe. Kempele oli viime vuoden tapaan selvästi edullisin, kustannukset olivat 2,17 euroa neliöltä kuukaudessa.

Indeksitalo 2020 -tietoaineiston on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy Kiinteistöliiton tilaamana. Mukana on 59 kaupunkia ja kuntaa.

Lue myös:

Tuore selvitys: kerrostaloasumisen kiinteistökulut ovat kalleimmat Rovaniemellä, halvimmat Kempeleessä – hintaero vuodessa lähes 1100 euroa

Pages