Uutiset YLE Oulu

Suomessa tavoitellaan Euroopan kulttuuripääkaupungin titteliä kokonaisten maakuntien voimin – "Emme voi kilpailla keskenämme"

Euroopan kulttuuripääkaupungin statusta Suomessa vuodelle 2026 hakevat Tampere, Oulu ja Savonlinna.

Millä teemoilla ja summilla kaupungit kampanjoivat statuksen puolesta, millaisia resursseja status tarjoaa ja mitä ehdokkaat tekevät, jos voittoa ei tulekaan? Kannattaako monivuotinen kampanjointiprosessi, vai kannattaisiko kulttuuria tukea suoraan?

Kulttuuripääkaupunkistatuksen merkityksestä tavoitellaan kommentteja myös kahdesta edellisestä kaupungista, eli Turusta ja Helsingistä. Näkyikö teemavuosi piristyneenä matkailuna, entä tukiko se kulttuurielämää tulevina vuosina?

Kolme seutua satsaa kukin satojatuhansia euroja hakuun. Jo hakeminen koetaan arvokkaaksi, vaikka asema jäisi saamatta.

Suomalaiskunnat ovat valmiita käyttämään yhteensä miljoonia euroja päästäkseen Euroopan kulttuuripääkaupungiksi.

Statusta ovat ilmoittaneet tavoittelevansa Oulu, Tampere ja Savonlinna. Itse titteli saapuu Suomeen vasta 2026, mutta ensimmäiset hakemukset tulee jättää toukokuuhun 2020 mennessä.

Hakijat työskentelevät hakemusten eteen tarmokkaasti, kampanjoista kerrotaan STT:lle. Niissä pitää esitellä kulttuurielämän ohella muutakin, alueen majoituksesta infrahankkeisiin.

– Tällä hetkellä kampanjasta ei paljon näy ulospäin, eikä ole tarvekaan, kertoo viestintäsuunnittelija Seppo Roth Tampereen kampanjasta.

Kampanjoita käydään maakuntien voimin

Kulttuuripääkaupunki-nimitys on ollut Suomessa kahdesti aiemmin. Vuonna 2000 sen sai Helsinki, vuonna 2011 Turku.

Kampanjat eivät vielä kerro suunnitelmiaan mahdollista statusvuotta varten, mutta yksi muutos aiempaan on nähtävillä. Tällä kertaa hakijat ovat liikkeellä yhtä kaupunkia laajemmalla pohjalla. Tampereen kampanjaan kuuluu koko Pirkanmaa.

– Pirkanmaan sisälläkin opimme tuntemaan toisemme paremmin. Yllättävän vähän tiedetään, mitä sadan kilometrin päässä olisi tarjolla, Tampereen projektipäällikkö Eija Oravuo sanoo.

Vielä paremmaksi laittaa viimeisenä kisaan lähtenyt Savonlinnan kampanja. Saimaa-ilmiöksi nimetty hanke yhdistää Savon ja Karjalan neljä maakuntaa. Muodollinen hakija on Savonlinna, koska hakemuksen pitää olla yhden kaupungin nimissä.

– Koko Euroopassa hakijoiden joukossa on nähtävissä alueellisempaa trendiä. Näen vahvuutena, että olemme yhdessä liikkeellä, sanoo Saimaa-ilmiön koordinaattori Anu-Anette Varho.

Oulu hakee statusta nimellisesti yksin, mutta myös se pyytää lähiseutuja yhteistyöhön.

– Jotta pohjoinen puolikas Suomesta pärjää, se täytyy tehdä yhdessä. Emme voi kilpailla keskenämme, Oulun hankejohtaja Piia Rantala-Korhonen sanoo.

Juhlavuoden budjetit vasta arvioita

Hakuun kuuluu myös toinen kierros, jonka aikana ehdokkaat voivat parantaa hakemuksiaan. Voittajan valitsee eurooppalainen raati kesällä 2021.

– Jatkoon pääseminen riippuu hakemuksista. Voi olla, että kaikki kolme pääsevät toiselle kierrokselle, kertoo neuvotteleva virkamies Iina Berden opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Pirkanmaan hanke on vuoden 2019 loppuun mennessä panostanut hakuun noin 700 000 euroa. Vuoden 2020 budjetti on alustavasti samaa luokkaa, jos hanke selviää jatkoon.

Oulun kampanja käyttää hakemiseen 400 000 euroa tänä ja viime vuonna. Itä-Suomi satsaa ensimmäisen vaiheen hakuun yhteensä 450 000 euroa.

Varsinaisen tapahtumavuoden budjetit liikkuvat vielä arviotasoilla, eivätkä kampanjat vielä kerro mahdollista statusvuotta varteen laatimiaan suunnitelmia. Seppo Rothin mukaan kulttuuripääkaupunkien budjetit vaihtelevat 20–70 miljoonan euron välillä. Esimerkiksi Turun budjetti valmisteluineen oli noin 55 miljoonaa euroa.

Alustavasti Saimaa-ilmiö tavoittelee "maltillista" ja Pirkanmaan kampanja "keskivertoa" budjettia, Oulusta suuruusluokaksi mainitaan noin 50 miljoonaa euroa.

Hakijakaupungit aikovat asettaa osan rahoituksesta itse ja toivovat opetus- ja kulttuuriministeriön tuplaavan summan. Lisäksi rahoitusta odotetaan EU:lta ja muilta tahoilta, kuten säätiöiltä.

Tampere ja Oulu yrittäneet aiemminkin

Ehdokkaat kokevat jo pelkän hakemisen hyödylliseksi. Tampere ja Oulu tavoittelivat titteliä myös vuodelle 2011. Nimityksen vei silloin Turku, mutta itse haku herätti kehitystyöhön, kilpakumppanit kertovat.

– Viime hausta on jäänyt myönteinen vire. Monia suunniteltuja asioita on toteutettu, vaikka statusta ei saatu, Oravuo Tampereen kampanjasta sanoo.

– Uutisointi tuntuu Itä-Suomesta olevan ikävänpuoleista, mutta se ei ole koko totuus. Olemme yhdistäneet voimat ja lähteneet tekemään pitkäjänteistä kehitysyhteistyötä, Saimaa-ilmiön Varho täydentää.

Voisiko kehitystyötä tehdä ilman raskasta hakuprojektia? Hakijat eivät lämpene ajatukselle. Ne viittaavat EU:n selvitykseen, jonka mukaan onnistunut statusvuosi lisää matkailijoiden määrää keskimäärin 10–15 prosenttia ja näkyy turismissa myös myöhemmin. Kulttuuri myös vahvistaa elämänlaatua ja alueen identiteettiä, hakijat perustelevat.

– Jokaiselle valitulle kaupungille asema on tuonut valtavasti kansainvälistä näkyvyyttä ja mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä merkittävien toimijoiden kanssa, Oulun Rantala-Korhonen sanoo.

Eläinlääkäri halusi, että lemmikkien terveystiedot löytyisivät yhdestä paikasta – hän keksi järjestelmän, joka on nyt kaikkien saatavilla

Lemmikkieläimille on kehitetty oma sähköinen kanta-järjestelmä, johon voidaan kirjata esimerkiksi eläinlääkärikäynnit, laboratoriotulokset, lääkitykset ja hoito-ohjeet.

Kanta.pet-järjestelmää ollaan ottamassa vähitellen käyttöön eläinlääkäriasemilla ympäri Suomen. Palvelu on ollut saatavilla pari viikkoa, ja sillä on käyttäjinä yhteensä jo lähes kuusikymmentä eläinklinikkaa ja noin tuhat asiakasta.

Järjestelmän taustalla on keuruulainen eläinlääkäri Jukka Kuusisto. Hänellä oli tarvetta potilastietojärjestelmälle omalla klinikallaan. Ohjelmiston on kehittänyt ohjelmistoyritys, jonka hallituksessa hän on.

Heillä oli vaihtoehtoina kehittää lemmikkien potilastietojärjestelmä joko heidän omaan potilasohjelmistoonsa tai kaikille Suomen eläinlääkäreille ja asiakkaille avoimena palveluna. He päätyivät yhteiseen ja kaikille ilmaiseen sovellukseen, jolle Kuusisto näki olevan tilausta.

– Ajatuksena on, että kaikki tieto on yhdessä paikassa, sillä lemmikin omistajat ja lemmikit liikkuvat paljon.

Kuusiston mukaan eläinlääkärille voi tulla tarvetta esimerkiksi lomamatkoilla. Lisäksi eläinlääkäreillä on erikoistumisaloja, joten asiakas voi käydä useilla eri klinikoilla.

Oulun eläinklinikalla hoidetaan paljon lemmikkejä, jotka tulevat muualta lähetteellä. Yhteinen kanta-palvelu vähentää papereiden kuljettamista ja soittelua. Marko Väänänen / Yle

Oulun eläinklinikka on ottanut palvelun käyttöön ensimmäisten joukossa.

Klinikkaesimies Juha Rautio kertoo, ettei klinikalla ole ollut aikaisemmin vastaavaa palvelua käytössään.

– Käytännössä se on tarkoittanut, että omistaja on saanut paperit ja kuitit itselleen tai sähköpostiin, jotka hän on säilönyt kotonaan omassa arkistossaan.

Mikäli asiakkaan paperit ovat joutuneet hukkaan, aiemmin lemmikkien tietoja on yritetty saada muilta eläinlääkäreiltä esimerkiksi puhelimitse.

Raution mukaan heidän klinikalleen tulee paljon lemmikkejä lähetteellä muilta eläinlääkäreiltä, joten yhteinen järjestelmä helpottaa asiointia.

– Asiakas voi myös itse tarkistaa helposti lemmikin rokotustiedot omasta matkapuhelimestaan.

Kanta-palveluun voidaan liittää esimerkiksi lemmikin röntgenkuvat.Jaana Polamo / Yle

Suomen eläinlääkäriliitosta nähdään, että palvelu lisää potilasturvallisuutta ja helpottaa eläinlääkärien työtä, sanoo eläinlääkäriliiton toiminnanjohtaja Katri Kiviniemi.

– Kun tiedetään hoitohistoria, ei anneta lääkkeitä varmuuden vuoksi eikä tule väärinkäsityksiä, kun tietoa on saatavilla.

Kiviniemi arvelee, että kaikki lemmikkien omistajat eivät kuitenkaan ota palvelua käyttöön, vaikka se on maksuton.

Järjestelmän käyttöönotosta päättää lemmikin omistaja. Hän myös itse määrittää, mitä lemmikkiä koskevia tietoa järjestelmään laitetaan ja kenelle eläinlääkärille tietoa jaetaan, Jukka Kuusisto sanoo.

– Eläimen omistaja on tässä kuningas. Hän itse määrää miten tietoa jaetaan ja käytetään. Palvelussa olevaa tietoa ei myöskään jaeta ulkopuolelle tai käytetä markkinointiin.

Voit keskustella aiheesta kello 23:een saakka!

Nyt vihertää, mutta 9 vuotta sitten Suomi teutaroi lumikaaoksessa – hätkähdyttävät vaihtokuvat osoittavat, kuinka erilaisia talvemme ovat

2010-luvun alussa oli kaksi runsasta lumitalvea. Etenkin kevättalvella 2011 Suomea koetteli suoranainen lumikaaos.

Runsas lumi koetteli kiinteistöjen kunnossapitoa, haittasi junaliikennettä ja aiheutti ongelmia sähkönjakelulle. Lisäksi katoilta pudonnut lumi aiheutti useita vaaratilanteita ja jopa yhden ihmisen kuoleman.

Tampere oli yksi eteläisen Suomen lumisimmista paikoista. Katso, kuinka erilaiselta samat kohteet näyttävät tammikuussa 2011 ja 2020.

Meneillään on harvinaisen musta talvi

Kuluva talvi on ollut lumipeitteen suhteen hyvin poikkeuksellinen. Suomi oli tammikuun puolessa välissä lumeton Kalajoelta Joensuuhun vedettävän rajan eteläpuolella.

Antti Eintola / Yle

Yli puolella Ilmatieteen laitoksen 177 tarkkailupisteestä oli 15.1. lumetonta.

Määrä on aivan omaa luokkaansa viimeisen kymmenen vuoden aikajänteellä: seuraavaksi vähälumisin tammikuun 15. päivä löytyy vuodelta 2018, jolloin lumettomia mittauspisteitä oli 11.

Myös vuonna 2014 oli vähälumista, tuolloin lumettomia mittauspisteitä oli 10 kappaletta.

Yhdeksän vuotta sitten lunta riitti – varsinkin etelässä

Tammikuussa 2011 elettiin Suomessa aivan toisenlaista lumitalvea kuin nyt. Myös edeltävä talvi oli ollut runsasluminen.

Vaasassa lumipeite kohosi 37 senttimetriin.Yle

Lunta satoi Etelä- ja Länsi-Suomeen enemmän kuin normaalisti. Samaan aikaan Pohjois-Suomessa lunta oli hieman tavallista vähemmän.

Tammikuun puolivälissä Helsinki-Vantaan lentoasemalla oli liki puoli metriä lunta, kun Rovaniemellä jäätiin alle 30 senttiin.

Etenkin Helsingissä tuskailtiin lumien loppusijoittamisen kanssa. Kaupunki julisti Operaatio Lumisodan, jossa otettiin käyttöön uutta tekniikkaa.

Autoilu Helsingin kantakaupungissa kävi vaikeaksi kinosten takia.Yle

Ongelmia oli myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Esimerkiksi Lappeenrannan kaupungilta loppui kalusto lumen poistamiseen.

Lappeenrannassa lapioitiin myös urakalla. Tammikuun puolessa välissä mittauspisteellä oli lunta 33 senttimetriä.Yle

Teiden varsille hautautuneet autot aiheuttivat auraajille päänvaivaa. Turussa väläyteltiin mahdollisuutta, että viranomaiset saisivat siirtää autot väkisin pois aurauskaluston tieltä.

Turussa oli tammikuussa 2011 lunta 45 senttimetriä. Lumen alle hautautuneet autot aiheuttivat päänvaivaa.Jouni Koutonen / Yle

Kaupunkien keskustoihin kertyvät lumikasat aiheuttivat vaaratilanteita risteyksissä.

Hämeenlinnassa lunta oli tasan puoli metriä. Sari Törmikoski / Yle

Myös Oulu sai osansa lumikaaoksesta. Pientaloasujien keskuudessa aiheutui kiistatilanteita siitä, saako lumia kolata naapurin tontille.

– Kyllä omat lumet pidetään omalla puolella. Ei niitä naapurin maille, eikä muidenkaan maille pidä laittaa, opasti Oulun kaupungin ylläpitopäällikkö Anssi Jurvansuu.

Oulun keskustan kapeilla kaduilla postilaatikot peittyivät hankeen. Lunta Oulussa oli tammikuun puolivälissä noin 36 senttimetriä.Yle

Ilmatieteenlaitoksen mukaan Etelä-Suomen lumitilanteeseen ei tule isoa muutosta ainakaan lähipäivinä.

Lähivuorokausina etelään ei ole vieläkään kunnolla tulossa. Suomeen tulee seuraavat sateet sunnuntaina, mutta etelässä ne tulevat vetenä tai räntänä.

Kummassa on enemmän hyviä puolia: täysin lumettomassa vai ennätyslumisessa talvessa? Voit keskustella aiheesta la 25.1. klo 23 asti.

Lue lisää:

Etelässä hätyytellään taas lämpöennätyksiä, pohjoiseen luvassa lisää lunta – tulevien päivien sää vahvistaa eroa pohjoisen ja etelän välillä

Lumeton talvi on muuttanut suomalaisten vapaa-ajan viettoa ja kulutusta – "Pienten lasten vanhemmat pakenevat kuravaatteiden pukemista"

Oulun torilla turvapaikanhakijoiden telttaan kohdistuneesta polttopulloiskusta nostettiin syytteet

Oulun kauppatorilla huhtikuussa 2017 turvapaikanhakijoiden telttaa kohti tehdystä polttopulloiskusta on nostettu syyte vaaran aiheuttamisesta.

Tilanteessa neljä miestä heitti polttopulloja kohti turvapaikanhakijoiden mielenosoitustelttaa.

Polttopulloissa oli bensiiniä, ja niiden suut oli tukittu rätillä. Pulloja ei ollut sytytetty. Pullot rikkoutuivat, ja bensiiniä räiskyi muun muassa telttakankaaseen ja teltan luona olleen henkilön vaatteisiin. Yksi pulloista rikkoutui lähelle teltan edessä ollutta nuotiota.

Miehistä kolme on jäänyt tuntemattomiksi. Yksi epäilty on tunnustanut syyllistyneensä polttopulloiskuun. Häntä vastaan on samassa yhteydessä nostettu syyte räjähderikoksesta.

Poliisi lopetti Oulun Haukiputaalla liikenteessä harhailleen joutsenen – paikallisesta lintuyhdistyksestä ihmetellään, miksi

Oulussa Haukiputaalla poliisi lopetti tiistaina liikenteen seassa liikkuneen lentokyvyttömän laulujoutsenen. Joutsen ilmestyi hieman ennen kello viittä iltapäivällä Haukiputaalla sijaitsevaan vilkkaasti liikennöityyn liikenneympyrään.

Nyt lintutieteellisestä yhdistyksestä kerrotaan, että asiasta ei kysytty yhdistyksen mielipidettä etukäteen.

Usein poliisi kysyy asiantuntijoiden kantaa ennen kuin se päätyy lopettamaan lintuja, ja monesti linnut päädytäänkin viemään hoitoon eikä niitä tapeta.

Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Ari-Pekka Auvinen sanoo, että hänen näkemiensä kuvien perusteella Haukiputaalla liikkunut lintu ei näyttänyt siltä, että sillä olisi ollut esimerkiksi katkenneita raajoja tai muuta syytä, miksi sitä ei olisi voitu vain siirtää muualle.

Lentokyvyttömyys voi johtua esimerkiksi sulkien puutteesta, mikä korjaantuu ajan mittaan, jos lintu viedään hoitoon. Auvisen mukaan poliisi kysyy neuvoa joutsenten kohdalla kymmeniä kertoja vuodessa, ja tavallisilta ihmisiltä yhteydenottoja tulee tätäkin enemmän.

Laulujoutsen on Suomessa suojeltu lintulaji.

Poliisille tullut arvostelevaa palautetta

Ylikomisario Jyrki Kiviranta Oulun poliisin valvonta- ja hälytysyksiköstä kertoo, että paikalla ollut poliisi on tehnyt lopettamispäätöksen eläinsuojelulain ja joutsenen liikenteelle aiheuttaman vaaran huomioiden.

Poliisin tulkinnan mukaan eläin oli loukkaantunut. Kiviranta kertoo, että lopetus suoritettiin muulla tavalla, kuin virka-aseella.

Tilanteen nopeus oli Kivirannan mukaan todennäköisesti myös syy sille, että lintutieteelliseen yhdistykseen ei otettu yhteyttä. Kiviranta muistuttaa, että villieläinten suhteen poliisilla ei ole virallista sopimusta virallisen tahon kanssa, johon olla yhteyksissä vastaavissa tilanteissa.

Kiviranta kertoo, että poliisille on tapauksen tiimoilta annettu kipakkaakin palautetta muun muassa sosiaalisessa mediassa.

– Vakuutan, että ei poliisi tällaisia päätöksiä mielellään tee. Usein poliisi on kuitenkin ensimmäinen paikalle osuva viranomainen, joka eläinsuojelulakia tulkitsee.

Hovioikeus antoi kolmannen päätöksensä Oulun seksuaalirikoksista – piti ennallaan miehen käräjäoikeustuomion

Rovaniemen hovioikeus on antanut tuomion Shiraqa Yosefinille, joka on aiemmin käräjäoikeudessa katsottu syyllistyneen lapsen törkeään seksuaaliseen hyväksikäyttöön.

Hovioikeus piti Yosefinin kahden vuoden ehdottoman vankeusrangaistuksen ennallaan. Hovioikeus piti myös ennallaan velvoitteen, jonka mukaan Yosefi maksaa alaikäiselle asianomistajalle vahingonkorvauksena 8 700 euroa.

Rikos on tapahtunut viime vuonna syyskuun ja lokakuun välisenä aikana yksityisasunnossa. Yosefi on kiistänyt syyllistyneensä rikokseen.

Rikos liittyy Oulun poikkeuksellisen seksuaalirikosvyyhtiin, jossa sama 13-vuotias tyttö joutui kahdeksan miehen uhriksi vuoden 2018 kesäkuun ja lokakuun välisenä aikana. Kaikki miehet ovat tulleet maahan turvapaikanhakijoina tai kiintiöpakolaisina.

Rovaniemen hovioikeuden nyt antama tuomio on järjestyksessään kolmas, joka liittyy laajaan vyyhtiin.

Lue myös:

Vuosi sitten selvisi, että useita lapsia on käytetty hyväksi Oulussa – siitä alkoivat tapahtumat, jotka muuttivat koko yhteiskuntaa

Oulun seksuaalirikosvyyhdin ensimmäinen hovioikeustuomio: korvauksia alennettiin, muuten tuomio pysyi ennallaan

Hovioikeus antoi tuomionsa toisesta Oulun seksuaalirikosvyyhdin tapauksista – vankeusaika pysyi samana, mutta korvaus laski

Hovioikeus aloitti viimeisen käsittelyn liittyen Oulun seksuaalirikosvyyhtiin – tuomittu kiistää syyllistyneensä rikoksiin

Rovaniemen hovioikeus aloittaa viimeisen käsittelyn liittyen Oulun seksuaalirikoskokonaisuuteen, kun se ottaa tarkasteltavaksi vuonna 1993 syntyneen Qayssar Mohsin Sbahi Aldhulaiein tapauksen. Nyt alkava hovioikeuskäsittely on kuudes, joka liittyy vyyhtiin.

Aldhulaiei tuomittiin törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, törkeästä raiskauksesta ja pahoinpitelystä neljän vuoden pituiseen ehdottomaan vankeusrangaistukseen viime vuoden heinäkuussa. Aldhulaiei kiistää syyllistyneensä rikoksiin.

Tuomio liittyy poikkeukselliseen rikosvyyhtiin, jossa sama 13-vuotias tyttö joutui kahdeksan miehen uhriksi vuoden 2018 kesäkuun ja lokakuun välisenä aikana. Kaikki miehet ovat tulleet maahan turvapaikanhakijoina tai kiintiöpakolaisina.

Hovioikeus on antanut tuomiot kahdesta tapauksesta. Kolmas vyyhteen liittyvä tuomio saataneen tänään.

Lue lisää:

Oulun seksuaalirikosvyyhdin ensimmäinen hovioikeustuomio: korvauksia alennettiin, muuten tuomio pysyi ennallaan

Hovioikeus antoi tuomionsa toisesta Oulun seksuaalirikosvyyhdin tapauksista – vankeusaika pysyi samana, mutta korvaus laski

Vuosi sitten selvisi, että useita lapsia on käytetty hyväksi Oulussa – siitä alkoivat tapahtumat, jotka muuttivat koko yhteiskuntaa

Eläkeläisporukka on jo vuosia yrittänyt pelastaa kotivesistöään – nyt Jäälinjärveen asennetaan jättimäinen suodatinkangas

Joukko sisukkaita eläkeläismiehiä asentaa kotijärvensä poikki satoja metrejä leveää suodatinkangaspatoa. Sen avulla syntyvän altaan on tarkoitus pysäyttää ikävän rautamönjän valuminen Jäälinjärveen lopullisesti.

Suodatinkangaspato on jääliläisten oman kehitystyön tulosta, ja hanke on saanut tukea ely-keskukselta.

Suodatinkangas yltää rannalta rannalle.Marko Väänänen / Yle

Pohjoispohjalaiseen Jäälinjärveen valuu runsaasti ravinteita ja rauta-humuslietettä yläpuolisista metsäojista. Itseään "Järviukoiksi" kutsuvien kunnostusaktiivien käsitys on, että liete syntyy syvissä, yläpuolisissa metsäojissa.

Oulun itäpuolella, kuten Kiimingin maaperässä on laajoja, happamia mustaliuskealueita (Oulujoen–Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma). Kun pohjaveden pinta laskee syvien ojien seurauksena, rikkipitoinen maa saa happea ja muodostuu rikkihappoa. Se liuottaa maasta rautaa ja muita metalleja valumavesiin.

Kunnostusaktiivi Birger Ylisaukko-oja kertoo, että juuri massiivinen rauta-humuslietteen määrä herätti ranta-asukkaat vesienhoitotöihin.

Birger Ylisaukko-oja ja Otto Moilanen avannolla. Marko Väänänen / Yle

– Liete oli pahimmillaan niin sakeaa, että minulla tuli tavaksi sanoa, että vesi ei virtaa vaan vyöryy, Ylisaukko-oja muistelee.

Järvi uhkaa liettyä umpeen

Kiiminki-Jäälin vesienhoitoyhdistyksen puheenjohtajan Markku Vuolteenahon mukaan ilman ruoppauksia ja talkootyötä Jäälinjärvi olisi jo pitkälti liettynyt umpeen.

– Jos näin ei olisi tehty, tässä järven kapeammassa päässä todennäköisesti kävelisimme nyt suhteellisen kuivalla maalla.

Yhdeksän vuoden talkootöillä Jäälinjärven typpi- ja fosforikuormaa on saatu pienennettyä niin, että esimerkiksi sinilevä ei enää haittaa virkistyskäyttöä.

Otto Moilanen, Markku Vuolteenaho ja Birger Ylisaukko-oja talkookahveilla.Marko Väänänen / Yle

Jäälinjärveä on viime vuosina hoitokalastettu, ja valuma-alueelle on rakennettu pintavalutusaltaita ja patoja. Särkikalojen määrä on saatu siedettävälle tasolle, ja ahvenista on jälleen ruokakaloiksi. Ranta-asutus on saatu kunnallisen viemärilaitoksen piiriin. Mutta edelleen tulovesien liete uhkaa tukkia matalan järven.

– Yläpuolelle rakennetut altaat ovat pysäyttäneet hyvin ravinteita, mutta rauta-humuslietteestä vain noin viidesosan. Rakenteilla olevassa järvialtaassa veden viipymä on tuntien sijaan useita vuorokausia, minkä pitäisi tepsiä, Birger Ylisaukko-oja uskoo.

Kiimingin–Jäälin vesienhoitoyhdistys erottaa suodatinkankaalla muutaman hehtaarin kokoisen altaan Jäälinjärven kaakkoispäästä. Kangas pysyy pinnalla puusta rakennettavan puomin ja pintakellukkeen avulla, ja se upotetaan pohjaan painavalla kettingillä. Koko rakenne ankkuroidaan paikalleen betonipainoilla.

Kemikaaleista ei apua

Jäälinjärveä ei kirkasteta kemikaaleilla. Esimerkiksi Littoistenjärvi Varsinais-Suomessa kasvoi nopeasti umpeen kemikaalikäsittelyn jälkeen. Littoisten mallia on puntaroitu Jäälissäkin.

– Kemikaalit eivät oikein toimi tällaisessa läpivirtausjärvessä. Käsittely pitäisi uusia monta kertaa vuodessa, eikä menetelmä toiminut Littoisissakaan, vaan järven tila on taas heikentynyt, Birger Ylisaukko-oja perustelee.

Uuden suodatinkankaan uskotaan olevan useiden kymmenien vuosien ratkaisu lietteen pysäyttämiseen. Ylisaukko-oja muistuttaa, että lopulta liete voidaan imuruopata padosta rannalle, josta löytyy jo tarvittavat rakenteet edellisen ruoppauksen ajoilta.

Otto Moilanen käyttää taloissa omaa, monipuolista välineistöään.Marko Väänänen / Yle Tekivät itse, kun muuten ei tapahtunut

Monitaitoinen Otto Moilanen osallistuu järven pelastamistalkoisiin mielellään jo hyvän seurankin vuoksi. Hän kertoo kalastelleensa järvessä koko ikänsä. Moilanen on talkoillut suodatinpatoa varten jo kolmisen työpäivää ja arvelee, että lisää tarvitaan vielä pari. Hän uskoo, että uusi pato pysäyttää lietteen kulkeutumisen pidemmälle järveen.

– Jos ei tähän jää, niin on ihme, Moilanen vakuuttaa.

Puheenjohtaja Markku Vuolteenaho kiittelee talkoolaisten ydinjoukkoa. Toisaalta hän kaipaisi vesienhoitotyöhön lisää myös nuorempaa väkeä.

Jäälin "Järviukot" taukotulilla.Marko Väänänen / Yle

– Tämä ydinryhmä on kuntonsa mukaan hyvin aktiivisesti mukana, Vuolteenaho kiittelee.

Jääliläiset käärivät omat hihansa havaittuaan vuosikymmen sitten, että yhteiskunnan resurssit ovat riittämättömiä vastaaviin vesienhoitotöihin. Hyvät kirjalliset suunnitelmat perusteluineen ovat avanneet myös julkisia rahoitushanoja investointien tueksi.

Pohjois-Pohjanmaalla omatoimisia talkooporukoita aktivoi vesienhoitoon Pro Agria Oulun VYYHTI-hanke. Sen koordinoimia hankkeita on käynnissä Jäälin lisäksi esimerkiksi Tyräjärvellä ja Panumajärvellä, missä myös mökkiläiset ovat aktivoituneet vesienhoitoon.

Projektipäällikkö Riina Rahkila kertoo, että kyseessä on ympäristöministeriön rahoittama laajapohjainen verkosto, joka jakaa ideoita, tietoa ja kokemuksia vastaavista hankkeista maakunnan eri puolilta.

– Rahoitusta vesiensuojelun tehostamiseen on nykyisin hyvin saatavilla. Ongelmana on hankkeiden aikaansaaminen. Me autamme mielellämme esimerkiksi hakemusten laatimisessa, Rahkila lupaa.

Voit keskustella aiheesta kello 23:een saakka.

Oulun kaupunki aloittaa yt-neuvottelut – konsultti listasi toistasataa säästökohdetta, mukana jopa vasta hankitut kaupunkipyörät

Oulu aloittaa yt-neuvottelut säästöjen saamiseksi. Oulun kaupungin teettämä talouden arvioinnin loppuraportti sisältää 120 erilaista säästötoimenpidettä.

Kaupunki tilasi ulkoisen arvioinnin talouden sopeuttamisen keinoista Perlacon Oy:ltä. Kaupunki on jo ennen ulkoisen arvion pyytämistä yrittänyt omin toimin sopia muun muassa palveluverkkonsa uudistamisesta, mutta poliittiset kiistat ovat johtaneet siihen, että monia virkamiestyönä valmisteluja esityksiä ei ole toteutettu.

Yhtenäinen kuva taloustilanteesta

Nyt valmistuneella raportilla haluttiin luoda yhdenmukainen kuva taloustilanteesta poliittisten päättäjien ja virkamiesten välillä. Sopeuttamistavoitteeksi asetettiin 50 miljoonaa euroa.

Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kyösti Oikarinen kertoo, että raportista käy hyvin ilmi Oulun kulurakenne eli se, missä eurot ovat. Odotusten mukaisesti suurimmat menot koituvat sivistys- ja kulttuuripalveluissa sekä hyvinvointipalveluissa, joissa myös säästöpaineet ovat suurimmat.

Oulussa on jo pitkään pohdittu palvelujen keskittämistä nykyistä selvemmin harvoihin toimintakeskuksiin. Myös konsultin raportissa esitetään monipalvelukeskuksia, joista tarjottaisiin useita erilaisia palveluja. Esimerkiksi osa sivukirjastoista voitaisiin korvata siirtämällä palveluja monitoimikeskuksiin.

Suuri käytännön haaste on myös palvelujen muuttaminen niin, että se vastaisi jatkossa entistä paremmin väestön ikärakennetta. Esimerkiksi varhaiskasvatuksesta pitäisi Perlaconin raportin mukaan karsia, koska ikäluokat pienenevät ja lapsia syntyy aiempaa vähemmän.

Irtisanomisiinkin on varauduttava

Kyösti Oikarisen mukaan Oulu käynnistää yt-neuvottelut pian. Henkilöstötoimikunta on ollut tänään tiistaina koolla.

– On selvää, että henkilöstövaikutuksia on, mutta ne eivät välttämättä ole suoranaisia irtisanomisia, Oikarinen sanoo.

Hän muistuttaa, että kaupungin työntekijöistä eläköityy vuodessa noin 300 henkeä.

– Voimme hyödyntää eläköitymistä. Selvää on, että tehtäviä pitää myös jatkaa, mutta tässä kohti voidaan tehdä muutoksia henkilöstömäärään.

Raportin mukaan irtisanomisiinkin pitää kuitenkin varautua, sillä monia palveluja voitaisiin arvioijien voitaisiin ulkoistaa nykyistä enemmän.

Varsinaiseen poliittiseen käsittelyyn raportti pääsee viikon kuluttua, kun se esitellään valtuustoseminaarissa kaupunginvaltuutetuille.

Jyrähdys pohjoisesta: Loppuuko Suomi-rata Tampereelle?

Lapin kauppakamari ja Oulun kauppakamari ovat erittäin huolissaan siitä, ettei nopeita rautatieyhteyksiä rakenneta pohjoiseen asti.

– Pohjois-Suomen osalta kehitystyö on polkenut pitkään paikallaan. Onko Suomi-radan kehittäminen pohjoiseen saakka hallituksen suunnittelussa? Hukkuvatko pohjoisen kehittämiskohteet etelän kasvukolmion ’hankeaaltoon’ ja kehittäminen yltää Suomi-radan osalta vain Tampereen ratapihalle, Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja Jari P. Tuovinen kysyy kauppakamarien yhteisessä tiedotteessa.

Paineita raideliikenteen kehittämiselle lisäävät muun muassa pohjoisen suurinvestoinnit metsä- ja kaivannaisteollisuudessa sekä matkailun vahva kasvu.

– Pohjois-Suomessa on suunnittelussa ja käynnistymässä teollisuuden suurhankkeita arviolta 12–13 miljardin euron edestä, mikä tulee lisäämään logistiikkaa kaikilla väylillä, myös rautateillä. Lisäksi matkailusta on kasvamassa entistäkin suurempi pohjoisen talouden kasvutekijä. Ilman toimivia liikenneyhteyksiä pohjoisen kasvun ja kehityksen edellytykset heikkenevät huomattavasti, Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Timo Rautajoki jatkaa.

Kauppakamarit huomauttavat, että junien nopeutta Seinäjoen ja Oulun välillä ei voi lisätä ilman kaksoisraidetta. Tämän lisäksi Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja Jari P. Tuovinen tähdentää, että prioriteettilistan kärjessä pitäisi ehdottomasti olla Laurilan ja Tornion välisen radan sähköistys.

Oulun kauppakamari ja Lapin kauppakamarit esittävät, että valtio myöntäisi suunnittelurahaa pohjoisen ratahankkeiden edistämiseksi.

Johanna Riihijärvi sai lähtöpassit isänsä yrityksestä – shokin jälkeen hän rakensi kuntosalin, jollaiseen Suomessa ei ollut totuttu

Johanna Riihijärvi, 52, on tunnettu yritysjohtaja ja yhden Suomen ensimmäisen budjetti-kuntosaliketjun perustaja.

Liikku-kuntokeskuksia on lähes 30 ympäri Suomea, ja tämän vuoden loppuun mennessä Riihijärven tavoitteena on avata yli kymmenen uutta salia. Liikku on yksi isoimpia ketjuja alalla, joka on kehittynyt paljon sen jälkeen, kun Riihijärvi perusti ensimmäisen kuntokeskuksen.

Vielä 11 vuotta sitten Riihijärvi oli työtön ja rahaton, kun hän istui miehensä Heikki Riihijärven kanssa heidän kotinsa sohvalla Oulussa.

Siinä hetkessä tulevaisuudessa ei näkynyt yhtikäs mitään. Kaikki, minkä eteen hän oli tehnyt töitä, oli hävinnyt yhdellä käden heilautuksella.

Se, miten tuosta tyhjyyden hetkestä sohvan nurkalla päädyttiin Suomen kuntosalialan uranuurtajiksi, on vaatinut muun muassa potkut omalta isältä ja kultakorujen panttaamista ruoan saamiseksi.

Ensimmäinen ja viimeinen riita

Vielä 2000-luvun alussa Johanna Riihijärvi oli Ranskassa lätkävaimo ja kotiäiti, joka teki vain satunnaista keikkatyötä muun muassa markkinoimalla suomalaisia huonekaluja. Se elämä jatkui lähes kahdeksan vuotta.

Kaipuu juurille sai perheen lopulta palaamaan Suomeen, heidän kotikaupunkiinsa Ouluun. Koska lapset olivat vielä pieniä, Riihijärvi meni osa-aikatöihin perheen omistamaan palloiluhalliin.

Kauppatieteiden maisteriksi opiskellut Riihijärvi huomasi nopeasti yrityksen kasvupotentiaalin. Se inspiroi häntä. Osa-aikaisuus päättyi lyhyeen, ja hän alkoi toteuttaa visiotaan. Se oli mahdollista, sillä Riihijärven isä oli jo epävirallisesti siirtynyt pois firman johdosta ja hän antoi tyttärelleen vastuuta.

Riihijärvi teki palloiluhallin johdossa pikkuhiljaa isoja muutoksia: kenttävuokraan perustunut liiketoiminta vaihdettiin jäsenyysperusteiseen, ja koko firman nimi vaihdettiin.

Riihijärvi nautti yhtiön nopeasta kehittämisestä, mutta pikku hiljaa näkymät kehityssuunnasta alkoivat olla isän kanssa liian erilaisia.

– Olin täysin uuden liiketoimintamallin viemä, ja minulla oli selkeät seuraavat stepit mielessä. Isä uskoi historiaan perustuen vanhaan liiketoimintaan, Riihijärvi muistelee.

Riihijärvi kuvailee itseään mustavalkoiseksi kivipääksi, jonka on vaikea tehdä töitä auktoriteetin alla. Piirteet Riihijärvi sanoo perineensä isältään. Siksi hän myös uskoo, että heidän ensimmäinen yhteenottonsa jäi samalla viimeiseksi.

Riihijärvi piti tiukasti kiinni visiostaan perheyrityksen tulevaisuudesta. Isä piti kiinni omastaan. Tilanne kärjistyi siihen, että isä heilutteli irtisanomislappua tyttärensä silmien edessä, ja tämä nykäisi sen hänen kädestään

– Lähdimme kumpikin kantapäät paukkuen eri suuntiin.

Isä ei tullutkaan anelemaan takaisin

Riidan jälkeen Riihijärvi oli shokissa. Paljon muuttui yhdessä hetkessä: välit katkesivat isään ja samalla siskoon, joka työskenteli myös perheyrityksessä. Hänellä ei ollut enää tuttua työyhteisöä, joka oli ollut osa päivittäistä elämää kuuden vuoden ajan.

Välirikosta kärsi myös mies Heikki – hänen piti tulla personal traineriksi perheyritykseen.

– Se oli henkisesti todella rankkaa, mutta myös taloudellisesti kovaa aikaa.

Riihijärvet käyttivät kaikki säästönsä ja panttasivat kultakorunsa perheen elättämiseksi. He tekivät kaikenlaista työtä, jota sattuivat löytämään. Heikki kävi esimerkiksi kolaamassa lunta taloyhtiöiden pihoilta.

Johanna Riihijärvi ei tehnyt aluksi isoja liikkeitä urallaan, sillä odotteli, että isä tulisi pyytämään häntä takaisin töihin. Noin vuosi välirikon jälkeen Riihijärvi alkoi ymmärtää, että niin ei tapahdu.

Hän alkoi tajuta, että oli pakko keksiä jotain muuta.

Kuntosali, jollaista ei ollut Suomessa aiemmin nähty

Jo palloiluhallissa työskennellessään Riihijärven mielessä oli kytenyt ajatus kuntosalista, jossa asiakkaita ei pakotettaisi liittymään vuodeksi, ja joka olisi paljon edullisempi kuin sillä hetkellä salit yleensä olivat. Sali olisi laadukas ja tilava. Edullinen kuukausimaksu mahdollistettaisiin automatisoimalla toimintoja ja karsimalla henkilökunnan määrästä. Riihijärvi tiesi, että tällaiset budjetti-salit ovat menestyneet ulkomailla, mutta Suomessa niitä ei juuri ollut.

Silloin kotisohvalla elämän suuntaa miettiessään hän uskalsi mainita ideastaan ensimmäisen kerran miehelleen Heikille.

Tämä innostui ajatuksesta, ja pari alkoi heti rustaamaan ideoitaan paperille. Sen jälkeen konseptia viilattiin monta päivää ja yötä.

– Sitten Heikki yhtenä päivänä sanoi: "miksi tämä ei toimisi".

Se oli lähtölaukaus yhdelle Suomen ensimmäisistä budjetti-kuntosaleista.

Heikki Riihijärven isä takasi yrityksen perustamiseen tarvittavan 50 000 euron lainan. Kun sopivat tilat löytyivät Oulun keskustan läheltä Limingantullista, Johanna ja Heikki remontoivat sen pitkälti omin käsin.

Johanna Riihijärvi sai aiemmassa työssään luomiensa suhteiden avulla toimitilaan aluksi muutaman vuokravapaan kuukauden, myös laitteisiin he saivat pidennettyä maksuaikaa.

Aika lailla tasan kaksi vuotta oli kulunut isän ja tyttären välirikosta, kun ensimmäinen kuntokeskus Liikku avasi ovensa.

Halvasta hinnasta tuli uusi normaali

Kuntokeskus Liikku oli vielä kymmenen vuotta sitten poikkeuksellinen yritys.

Siinä vaiheessa oli totuttu siihen, että kuntosalin jäsenyydestä joutuu maksamaan 60–70 euroa kuussa ja siihen on pakko sitoutua vähintään vuodeksi. Liikussa kuukausimaksu oli noin 30 euroa, ja sopimus oli heti toistaiseksi voimassa oleva.

Asiakkaat pääsivät treenaamaan kulkukortin avulla, ja hinta sisälsi pelkän kuntosalin. Esimerkiksi ohjattua ryhmäliikuntaa ei tarjottu.

– Aluksi epäilijöitä riitti. Ihmiset ajattelivat, että siellä on varmaan ruosteisia laitteita ja koko sali on vähän reppana, Riihijärvi kertoo.

Avajaispäivä oli kuitenkin menestys. Paljon ihmisiä tuli tutustumaan, ja Riihijärven mukaan lähes kaikki liittyivät jäseniksi.

– Halusin näyttää itselleni, että me nousemme täältä ja pystymme työllistämään itsemme. Oli hienoa rakentaa itselle uraa liikunnasta, kun se on ollut aina iso osa elämäämme.

Samoihin aikoihin 2010-luvun alussa Suomessa perustettiin muitakin budjetti-saleja. Yritysten määrä on kasvanut entisestään viimeisten viiden vuoden aikana.

Vuonna 2018 Suomessa oli noin 1 800 kuntosalia, joista budjetti-saleja oli lähes 200. Viime vuonna Suomessa avattiin noin 60 kuntosalia ja niistä valtaosa on budjetti-saleja.

Tällä hetkellä Suomen suurin budjetti-kuntosaliketju on EasyFit. Sen ensimmäinen sali perustettiin samana vuonna kuin Johanna Riihijärvi avasi ensimmäisen Liikun.

EasyFit-kuntosaliketjun toimitusjohtaja Jyrki Hannula uskoo, että budjetti-salien suosio perustuu siihen, että ne tarjoavat ihmisille juuri niitä palveluita, joita he kaipaavat.

Lisäksi edullinen hinta on monille valinnan peruste. Tällä hetkellä Suomessa kuntosalien keskihinta on noin 42 euroa, mutta jäsenyyden voi saada alle kahdellakymmenelläkin eurolla. Hinnat ovat siis laskeneet entisestään sen jälkeen, kun ensimmäiset budjetti-salit perustettiin.

Välejä isään ei voi enää paikata

Johanna Riihijärven isä kuoli muutama vuosi sitten. Riihijärvi kertoo, että tulehtuneita välejä yritettiin paikata useasti, mutta lopullista sovintoa ei koskaan syntynyt. Riihijärvi on katunut usein sitä, kuinka asiat menivät.

– Yhteenotto meni isommaksi kuin sen olisi tarvinnut.

Välirikosta johtuen välejä siskoon ei edelleenkään ole, eikä niitä ole myöskään kolmeen muuhun sisarukseen, jotka ovat kaikki nykyisin töissä isän perustamassa yrityksessä. Yle ei ole tavoittanut kommentoimaan Riihijärven sisarta, joka on yrityksen johdossa.

Riihijärvi kuitenkin kokee, että kaikkien elämäntilanne on nyt erittäin hyvä.

– Sisarukset saavat tehdä mitä he haluavat, ja me saamme tehdä mitä haluamme.

Laajentaminen ei ollut heti mahdollista

Enää Johanna ja Heikki Riihijärvi eivät omista Liikkua kokonaan. Ensimmäisen toimipisteen avaamisen jälkeen he perustivat vielä kaksi kuntosalia Ouluun.

– Olimme tyytyväisiä siihen tilanteeseen: työmäärä oli kohtuullinen, hallitsimme itse kaikkea ja pystyimme vaikuttamaan kaikkeen.

Liikusta tuli useampia ostotarjouksia vuosien aikana, mutta mikään niistä ei tuntunut Riihijärvestä hyvältä. Yrityksen laajentaminen oli kuitenkin koko ajan ollut mielessä, ja syksyllä 2016 aika siihen oli oikea. Riihijärvien lapset muuttivat pois kotoa, myös perheen koira menehtyi. Heillä oli aikaa keskittyä täysin yrityksen kehittämiseen.

Muutamaa kuukautta myöhemmin Johanna ja Heikki myivät liiketoimintansa oululaiselle terveys- ja hyvinvointialan konserni Cor Groupille. Riihijärvet sijoittivat heti yhdessä perustettuun yritykseen, ja nyt he omistavat siitä 30 prosenttia. Johanna on yrityksen toimitusjohtaja, ja Heikki vastaa uusien toimipisteiden löytämisestä ja vanhojen ylläpitämisestä.

– Koemme vahvasti, että tämä on silti meidän yrityksemme. Teemme kovasti töitä joka päivä.

Keskustelu on auki kello 22:een saakka!

Metsähallitus hamusi Oulujärven saarilta tukkipuita, mutta korkein hallinto-oikeus tuli väliin – kielsi hakkuut luontoarvoihin vedoten

Korkein hallinto-oikeus on kieltänyt Metsähallituksen Oulujärven Kaarresalon ja Kuostonsaaren Natura-alueelle suunnitellut hakkuut.

KHO:n mukaan Natura-alueelle suunnitellut puuston hakkuut vaikuttavat merkittävästi Natura 2000 -alueen suojelun perusteena oleviin luonnonarvoihin.

KHO:n mukaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen olisi tullut luonnonsuojelulain mukaisesti kieltää hakkuut, kunnes alueen Natura-arviointi on suoritettu. Metsähallituksen suunnitelluista hakkuista valittivat Kainuun lintutieteellinen yhdistys ry ja Paltamon luonto ry.

Metsähallituksen suunnittelemat hakkuut olisivat olleet Kuostonsaarella 162 hehtaaria ja Kaarresalossa 45 hehtaaria. Metsähallitus perusteli hakkuusuunnitelmia taloudellisilla syillä. Vanhoissa metsissä on isoja tukkipuita.

Metsähallituksen hakkuusuunnitelmat herättivät laajaa keskustelua alueen asukkaissa vuonna 2017. Jyväskylän yliopiston tutkijat kävivät kummallakin saarella ottamassa näytteitä, ja löysivät ikimetsästä erittäin uhanalaisen käävän.

Tuuli yltyy lähes myrskylukemiin Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa – roudattomassa maassa puut saattavat kaatua tavallista helpommin

Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa illalla voimistuva tuuli voi aiheuttaa ongelmia sähkönjakelussa ja kaataa puita.

Perämerelle ennustetaan illasta alkaen myrskylukemia. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maa-alueilla tuuli voi nousta noin 20 metriin sekunnissa.

Ylen meteorologi Matti Huutosen mukaan haja-asutusalueilla kannattaa varautua sähkökatkoksiin. Hän arvioi kuitenkin, että pian puhaltavat puhurit eivät ole kovin poikkeuksellisia, eikä laajoja sähkökatkoksia ei ole odotettavissa.

Yllättäviä ongelmia voi kuitenkin Huutosen mukaan aiheutua kovan tuulen, lumettomuuden ja roudattomuuden yhdistelmästä Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla sekä Keski-Suomessa.

– Etenkin jos alueella on satanut paljon vettä, voi maa olla pehmoista, ja näin puut saattavat kaatua herkemmin.

Saksalaisen fregatin epäillään loukanneen Suomen aluevesiä

Saksalaisen sota-aluksen epäillään loukanneen Suomen aluevesiä Raahen edustalla lauantai-iltana 18. tammikuuta, kertoo puolustusministeriö tiedotteessaan.

Ministeriön mukaan alus oli testitoiminnassa, kun epäilty lyhytkestoinen alueloukkaus tapahtui.

Puolustusministeriön viestintäjohtaja Niina Hyrsky kertoo Ylelle, että kyseinen alus oli fregatti.

– Alus kävi syvimmillään Suomen aluevesillä joitakin satoja metrejä, Hyrsky sanoo.

Hyrsky toteaa, että hän ei voi toisen valtion operatiivisen toiminnan osalta avata, millaista testitoimintaa fregatti oli suorittamassa.

Rajavartiolaitos tutkii tapausta. Hyrskyn mukaan ulkoministeriö on pyytänyt Saksan Helsingin-suurlähetystöltä selvitystä tapahtuneesta.

Myyntiin kelpaamattomia kasviksia aletaan tarjota lapsille ja vanhuksille ensimmäistä kertaa Suomessa

Pohjoispohjalaisessa Iissä aletaan tarjota hävikkiruokaa muun muassa peruskoulun oppilaille, kunnan hoito- ja hoivapalvelujen asiakkaille ja palveluasuntojen asukkaille.

Kaikki tarjottava ruoka ei ole peräisin hävikistä. Sen sijaan kyse on hedelmistä ja vihanneksista, joita tarjotaan muun muassa koulun salaattipöydässä. Käytännössä hävikkiruuan hyödyntäminen voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ruuan kanssa tarjottavat kasvikset voivat vaihdella ja joskus tarjolla voi olla ylimääräisiä lisukkeita.

Ruoka on peräisin Oulun alueen markettien hävikistä. Sekä Iin kunnassa että ruokaa toimittavassa yrityksessä Ciiyoussa uskotaan, että kyse on ensimmäisestä kerrasta, kun koulujen ja kunnan palveluasuntojen kaltaiset julkiset toimijat alkavat säännöllisesti hyödyntää kauppojen hävikkiä.

Ensimmäiset hävikkiruokatarjoilut aloitetaan Iin Haminankoulussa maanantaina. Jo viime viikolla hävikkiruokaa on tarjottu hoito- ja hoivakodissa ja palveluasunnoissa. Kokemukset ovat olleet ateria- ja tilapalveluliikelaitoksen johtajan Anne Hautamäen mukaan hyviä.

Hävikkiruuan hyödyntäminen ei vaikuta esimerkiksi ateriamaksuihin eikä siitä pitäisi olla kuluja myöskään kunnalle.

Tuotteet ovat myyntiin kelpaamattomia mutta kunnossa

Syynä hävikkiruuan hyödyntämiselle on ekologisuus. Iin kunta on jo pitkään korostanut toiminnassaan ympäristöarvoja ja kertonut pyrkivänsä hiilineutraaliuteen.

Lue myös: BBC tuli Suomeen ihmettelemään pienen Iin kunnan ilmastotekoja – päästöjä vähennetty rutkasti ja asukkaat saivat yhteisen sähköauton

Haminan koulun rehtori Jari-Jukka Jokela sanoo, että hävikkiruuan hyödyntäminen tukee kunnan arvoja ja koulun tavoitteita opettaa esimerkiksi kestävää kehitystä. Hän ennakoi, että oppilaille hävikkiruuan tarjoaminen on positiivinen asia ja he arvostavat sen ekologisuutta.

– Uskon, että lapset ovat nykyään aika tietoisia oman toimintansa vaikutuksista.

Hävikkiruoka tulee Ciiyoulta, joka on jo usean vuoden ajan ostanut myynnistä poistettua ruokaa kaupoista ja toimittanut sitä muun muassa lounasravintoloille.

Käytännössä Ciiyou käy läpi tuotteita, jotka kauppa on poistanut esimerkiksi hedelmä- tai vihanneshyllystä. Poistettujen kasvisten joukossa on paljon syömäkelpoisia tuotteita, jotka kuitenkaan eivät enää näytä tarpeeksi edustavilta myyntiin.

Esimerkiksi hävikkibanaanit ovat usein syömäkelpoisia, koska ne poistetaan hyllystä niiden ruskeiden täplien vuoksi.Risto Degerman / Yle

– Valintakriteerimme ovat tosi tarkat, meidän ei kestä laittaa eteenpäin mitään huonoa, sanoo Ciiyoun myynnistä ja kehityksestä vastaava Janne Pekkala.

Hävikistä peräisin olevan ruuan laatua seurataan Iissä samoin kuin muidenkin kunnan tilaamien elintarvikkeiden, eli käytännössä henkilökunnan vastuulla on valvoa saapuvan ruuan laatua.

Ruokaa menee hukkaan etenkin ravintoloissa ja kouluissakin

Jokaista suomalaista kohti kaupoissa syntyi vuonna 2018 noin 12–14 kiloa ruokahävikkiä, selviää Päivittäistavarakauppa ry:n tiedoista. Se on alle kaksi prosenttia myytävistä tuotteista.

Kaupan ala onkin saanut hyvin vähennettyä hävikkiä viime vuosina, sanoo ruokahävikkiä tutkinut tutkija Kirsi Silvennoinen Luonnonvarakeskuksesta.

Ravitsemuspalveluissa kuten ravintoloissa tai vaikka kouluissa hukkaan menee sen sijaan paljon isompi osuus ruuasta. Asia käy ilmi Luonnonvarakeskuksen viime viikolla julkaisemasta tutkimuksesta. Sen mukaan erilaisissa ravitsemuspalveluissa hukkaan menee keskimäärin jopa 16 prosenttia ruuasta, tutkimuksessa mukana olleissa yhdessätoista koulussa osuus oli vielä tätäkin pari prosenttia suurempi.

Silvennoinen sanoo, että hävikkiruuan hyödyntäminen koulussa kuulostaa hyvältä idealta. Hävikkiruuan hyödyntämisen lisäksi olisi kuitenkin tärkeää, että kaupat saisivat myytyä vieläkin suuremman osan tuotteista ja koulut saisivat laskettua omaa ruokahävikkiään.

Voit keskustella aiheesta kello 22:een saakka!

Koululaisbussi ja henkilöauto kolaroivat Nivalassa – yksi henkilö loukkaantui, linja-autossa olleet selvisivät vammoitta

Nivalassa tapahtui maanantaiaamuna liikenneonnettomuus, jossa osallisena oli koululaiskuljetuksen linja-auto ja lava-auto. Onnettomuus sattui hieman ennen kahdeksaa aamulla tiellä 28.

Kolari tapahtui, kun reitillään ajanut linja-auto kääntyi Pirttipuhdon kohdalla Kajaanintiellä, ja Kärsämäen suunnasta tullut lava-auto törmäsi linja-auton vasempaan takaosaan. Lava-auto suistui pellolle ja romuttui pahoin.

Linja-autossa olleesta yhdestätoista henkilöstä kukaan ei loukkaantunut, lava-autoa kuljettanut nuori mies sai kuitenkin vammoja. Pelastuslaitos joutui avustamaan hänet ulos autosta työkalujen avulla.

Lisäksi pelastusviranomaiset varmistivat, ettei auto syttynyt palamaan. lava-auto kärsi pahoja vahinkoja vaurioituen korjauskelvottomaksi.

Pelastuslaitos ohjasi liikennettä onnettomuuspaikalla.

Lisäys 20.1.2020 kello 11.12: Lisätty tarkennettu tieto koulukuljetusauton henkilömäärästä ja onnettomuuden kulusta.

Pohjanmaa saa aamulla muutaman lumisentin, illalla myrskyää laajalti

Tänään on luvassa nopeasti vaihtelevia sääilmiöitä lähes koko maahan, kertoo Ilmatieteen laitos.

Aamupäivällä hajanaiset lumisateet etenevät nopeasti Pohjanmaalta Rovaniemelle, mutta antavat lunta vain sentin, parin verran. Iltapäivällä suuressa osassa maata on poutaa, mutta lounaisrannikolla voi sataa hieman vettä.

Aamuinen lumisade lauhduttaa Lapinkin 2-10 pakkasasteen välille, maan keskiosassa ollaan nollan vaiheilla, ja etelässä on 3-4 lämpöastetta. Illaksi nollaraja kipuaa Keski-Lapin tienoille.

Illalla läntiset tuulet voimistuvat myrskylukemiin Perämerellä, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Yön aikana lämpötila nousee Pohjanmaalta Oulun seudulle 6-8 plusasteen välille. Etelässä on samanaikaisesti 5-6 lämpöastetta.

Ajokeli on paikoin erittäin huono

Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa sekä Etelä- ja Keski-Lapissa on tänään paikoin huono ajokeli runsaan lumisateen takia.

Lunta voi sataa joillakin alueilla jopa 20 senttimetriä.

Samaan aikaan lämpötila alueella vaihtelee yhden plusasteen ja kahdeksan pakkasasteen välillä, joten tiet voivat olla jäisen liukkaita.

Pohjoisemmassa voi olla pakkasta jopa 20 astetta. Pohjois-Lapissa on tänään poutaa ja osittain selkeää ja pakkanen voi kiristyä jopa 30 asteeseen.

Maan etelä- ja keskiosassa on pilvistä, utuista ja varsinkin keskiosassa maata sataa vettä tai räntää. Lämpöasteita on nollasta kuuteen asteeseen.

Kritiikkiä valtion vuokranantajalle: poliisit eivät päässeet ajoissa terveisiin tiloihin, rajavartijoita pelottaa potkut kasvavien vuokrien takia

Yle uutisoi viime viikolla, että apulaisoikeusasiamies tutkii Senaatti-kiinteistöjen asemaa valtion monopolivuokranantajana. Kaikilla Senaatti-kiinteistöjen vuokralaisilla ei ole pelkästään positiivisia ajatuksia vuokranantajastaan.

Oulun poliisilaitoksella ongelmana pidetään sitä, miten poliisitalon sisäilma ehti sairastuttaa niin monia ennen kuin Senaatti-kiinteistöt sai asian kuntoon. Kainuun rajavartiostossa huolettaa se, miten Rajavartiolaitos joutuu maksamaan niin paljon vuokraa, että säästöpaineet kohdistuvat henkilöstöön.

Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön alainen liikelaitos, jonka tehtävänä on lain mukaan huolehtia valtion kiinteistövarallisuudesta.

Oulun poliisilaitos: Sisäilmaongelmiin ei puututtu

Oulun poliisilaitoksen Senaatti-kiinteistöiltä vuokraamissa tiloissa on ollut ja on edelleen erilaisia sisäilmaongelmia. Monen poliisin työntekijän näkemys on se, että Senaatti-kiinteistöt epäonnistui asioiden hoitamisessa.

Syksyllä 2016 Oulun pääpoliisiasemalla Rata-aukiolla tehtiin isoa peruskorjausta niin, että kaikki 270 työntekijää olivat väistötilojen sijaan talossa sisällä. Kun talon rakenteita avattiin, sisäilmaoireiden määrä nousi nopeasti pilviin.

Senaatti-kiinteistöt keskeytti peruskorjauksen vasta Oulun kaupungin rakennusvalvonnan määräyksestä helmikuussa 2017.

Oulun poliisin työsuojeluvaltuutettu ja vanhempi konstaapeli Tero Väyrynen kertoo, että riitely Senaatti-kiinteistöjen kanssa on edelleen kesken. Kukaan Oulun poliisilaitoksella sairastuneista ei ole tutkimuksen mukaan parantunut.

– Korjauksessa ja korjaukseen ryhtymisessä oli monennäköisiä epäselvyyksiä ja ongelmia. Asioihin ryhtyminen oli todella verkkaista. Toimijoilla ole oikein muuta vaihtoehtoa kuin odottaa, laittaisiko Senaatti-kiinteistöt tilat kuntoon.

Kainuun rajavartiosto: Vuokrat nousevat kohtuuttomiksi

Kainuun rajavartioston komentaja Mika Rytkönen on huolissaan siitä, että vuokrat nousevat koko ajan, vaikka valtio ei nosta Rajavartiolaitoksen budjettia. Säästöjä pitää siis keksiä muualta.

– Vuokran korotuksia ei ole huomioitu Rajavartiolaitoksen budjetissa. Meidän pitää jotenkin tämä vajaus hoitaa, ja se tarkoittaa sitä, että olemme joutuneet leikkaamaan toimintamenoista.

Vuonna 2017 Rajavartiolaitos maksoi tiloistaan vuokraa vajaat 14 miljoonaa euroa. Rytkösen mukaan viime vuonna vuokra oli vielä kaksi miljoonaa euroa suurempi ja tänä vuonna 4,8 euroa enemmän kuin vuonna 2017. Senaattikiinteistöllä vuokrilla maksetaan kaikki kiinteistöistä aiheutuvat kustannukset, muun muassa peruskorjaukset, uudisinvestoinnit, ylläpito, lainojen korot ja kiinteistöverot.

Useissa Rajavartiolaitoksen yksiköissä kärsitään sisäilmaongelmista. Vuokralaisen ja vuokranantajan yhteinen näkemys on, että ilman lisärahoitusta toimitilojen vuokria on korotettava vuodessa yli 11 miljoonaa euroa vuoteen 2025 saakka, jotta ongelmat saataisiin korjattua.

Rajavartiolaitos hakeekin noin 30 miljoonan euron lisärahoitusta tuleville vuosille selvitäkseen kustannusten noususta. Jos lisärahoitusta ei myönnetä, menoja pitää leikata muualta entisestään.

– Eli ei enää osteta kalustoa tai pidetä sitä kunnossa. Tai sitten ei kouluteta rajavartioita tai jopa joudutaan irtisanomaan ihmisiä. Jotta pystymme maksamaan vuokrat vuonna 2025, se vastaa summaa, joka on 155 rajavartijan vuosipalkka, Rytkönen sanoo.

Senaatti-kiinteistöt: Ongelmana rahoitus

Senaatti-kiinteistössä nähdään, että erityisesti poliisin ja Rajavartiolaitoksen osalta ongelmana on tarvittavien hankkeiden rahoitus. Senaatti ei voi edistää investointeja, jos asiakkaan puolelta ei löydy rahoitusta investointien mukaiseen vuokraan.

Senaatti-kiinteistöjen markkinointi- ja viestintäjohtaja Sanna Jääskeläisen mukaan tällä hetkellä Senaatti-kiinteistöillä on suunniteltu yhteensä yli 1,5 miljardin edestä investointeja ja näiden toteutus on kiinni rahoituksesta. Näihin kuuluu useita poliisin hankkeita ja Rajavartiolaitoksen osalta iso hanke Immolassa.

Toimialajohtaja Riitta Juutilaisen mukaan Senaatti-kiinteistöjen vuokrat on sidottu elinkustannusindeksiin, eli vuokrat nousevat silloin, jos kustannukset kasvavat. Senaatti ei tee voittoa valtion vuokratoiminnalla, ja tänä vuonna se tekee nollatuloksen.

Juutilainen myöntää, että esimerkiksi Kainuun rajavartioston tilanne on ongelmallinen, jos lisärahoitusta vuokrien maksua varten ei saada.

– Tämä on kokonaisuus, jonka kanssa painiskellaan yhdessä. Meillä on yhteinen haaste, miten investointeja ja tarvittavia korjauksia edistetään, jos rahoitusta valtion budjetissa ei ole niille osoitettu. Viime kädessä eduskunta päättää, ja budjetissa heille osoitetaan rahat.

Juutilaisen mukaan Senaatilla on lähdetty kehittämään ennakoivaa toimintaa, jotta Oulun poliisilaitoksen kaltaiset tilanteet voidaan jatkossa huomata aiemmin. Hän sanoo, että Oulun tilanteessa reagointi oli liian hidasta.

– Meillä on kehitetty toimintamallia, miten jatkossa toimitaan, ja olemme miettineet vasteaikoja.

Juutilainen kuitenkin sanoo, että poliisilaitokselle ei ole yhtä helppoa hankkia korvaavaa tilaa kuin esimerkiksi normaalille toimistolle.

– Polisiin toiminnoille tutkitaan tiloja ja turvallisuusmääräykset pitää pystyä hoitamaan konsulttien turvatarkastuselvityksiin saakka, vaikka on kiireellinen tilanne. Niissä ei voi hätiköidä, ja niihin menee paljon aikaa. Näissä pitäisi silti selkeästi pyrkiä nopeampiin läpimenoaikoihin.

Kritiikkiä vuokrauspakosta

Sekä Kainuun rajavartioston komentaja Mika Rytkönen että Oulun poliisin työsuojeluvaltuutettu ja vanhempi konstaapeli Tero Väyrynen ovat sitä mieltä, että nykyinen vuokramalliSenaatti-kiinteistöjen kanssa on ongelmallinen.

– Valtiolla ja kunnilla on lainsäädännöllisesti velvollisuus kilpailuttaa tilat. Nyt se jää pois, kun meidät määrätään olemaan Senaatti-kiinteistöjen tiloissa. Mielestäni se ei ole hyvä ratkaisu, Väyrynen sanoo.

Rytkösen mukaan on erikoista, että valtionyhtiön toiminta voi vaikuttaa toisen valtion organisaation toimintaan taloudellisesti.

– Senaatti-kiinteistöillä on tietyt säännöt, jonka mukaan vuokrat määräytyvät. Mielestäni tässä on rakenteellinen vika: meidän on pakko vuokrata toimitilat Senaatti-kiinteistöiltä ja vuokrat nousevat koko ajan, Rytkönen kertoo.

Apulaisoikeusasiamies selvittää myös valtion vuokrajärjestelmän oikeudellista perustaa. Selvityksessä kysytään lisäksi muun muassa sitä, voitiinko vuoden 2016 alussa käyttöön otettu valtion vuokrajärjestelmä luoda valtioneuvoston asetuksella vai olisiko siitä pitänyt säätää laki. Useissa kanteluissa ja tarkastuksissa on tullut ilmi Senaatti-kiinteistöjen asema ja se, ettei vuokratilojen puutteita voida korjata ilman Senaatti-kiinteistöjen päätöksiä.

Keskustele aiheesta kello 22:een saakka!

Pages