Uutiset YLE Oulu

Oikeus kumosi kirkon antaman varoituksen papille, joka oli vihkinyt homoparin – varoitettu pappi: "Muunlainen päätös olisi ollut järjetön"

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on kumonnut Oulun hiippakunnan tuomiokapitulin pastori Árpád Kovácsille antaman kirjallisen varoituksen.

Kovács sai kirjallisen varoituksen vihittyään avioliittoon samaa sukupuolta olevan parin elokuussa 2017. Tuomiokapituli katsoi, että hän oli Oulussa toimittamassaan vihkimisessä toiminut vastoin pappisviran velvollisuuksia ja pappislupausta.

Hallinto-oikeus toteaa päätöksessään, että kirkon avioliittokäsityksen määrittäminen ei kuulu kirkkolain mukaan tuomiokapitulin vaan kirkolliskokouksen toimivaltaan.

Päätöksessä todetaan, että 2017 voimaan tulleen avioliittolain muutoksen myötä oikeustila on ollut sääntelemätön sen suhteen, miten kirkollista vihkimistä samaa sukupuolta olevien puolisoiden osalta tulee tulkita.

Kirkkolakiin ja kirkkojärjestykseen ei ole päätöksen mukaan lisätty säännöksiä vihittävien parien sukupuolesta sen jälkeen kun samaa sukupuolta olevien avioliitot tulivat Suomessa mahdollisiksi.

Myöskään kirkolliskokous ei ole määritellyt kirkollisen vihkimisen edellytyksiä lainmuutoksen jälkeen.

Kirkko ei ole siis tehnyt muodollista virallista päätöstä rajoittaa vihkimistä vain eri sukupuolta oleviin pareihin.

Hallinto-oikeus velvoittaa Oulun hiippakunnan myös korvaamaan Kovácsin oikeudenkäyntikulut.

Tuomiokapituli voi valittaa päätöksestä

Päätös on luonteeltaan ensimmäinen Suomessa. Oikeuden päätös syntyi äänin 2-1. Yksi hallinto-oikeustuomari olisi hylännyt Kovácsin valituksen.

Kovács on iloinen hallinto-oikeuden päätöksestä ja pitää sitä suurena voittona suvaitsevaisuudelle.

– Muunlainen päätös olisi ollut järjetön. Vaikka kirkolla olisi minkälainen erityisasema, uskonnollisella yhteisöllä ei voi olla oikeutta asettaa taantumuksellisia tavoitteita kun yhteiskunnan tasolla on jo menty eteenpäin, sanoo Kovacs.

Kovácsia avustanut asianajaja Juha-Pekka Hippi korostaa, että oikeuden päätös on merkittävä ennakkoratkaisu. Hän on Kovácsin tavoin erittäin tyytyväinen siihen.

Hippi painottaa, että oikeus hyväksyi valituksen perustelut.

– Kirkolla olisi nyt mahdollista todeta, että asia on alistettu tuomioistuimen ratkaistavaksi ja hyväksyä annetut kattavat perustelut.

Hippi toivookin, että asian käsittely päättyisi tähän.

– Ei ole kenenkään etu, että tämä samaa asiaa käsiteltäisiin vielä korkeimmassa hallinto-oikeudessa kenties vuosia tästä eteenpäin.

Tuomiokapituli harkitsee valitusluvan hakemista korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Oulun hiippakunnan tuomiokapituli keskustelee asiasta istunnossaan tiistaina 18.6.

Juttuun lisätty asianajaja Juha-Pekka Hipin kommentit klo 17.44

Ukko-Pekka sytytti kolme maastopaloa reitillään Ylä-Savossa

Museojuna Ukko-Pekka aiheutti perjantaina kolme maastopaloa ja parin tunnin viivytyksen kaukojunaliikenteeseen Ylä-Savossa liikkuessaan. Sonkajärven palomestari Antero Oikarinen kertoo STT:lle, että alustavan tiedon mukaan palot sytyttäneet kipinät olivat peräisin jossakin vaunussa olleesta laakeriviasta.

Maastopalot syttyivät puolenpäivän aikaan Sukevan ja Iisalmen välisen rataosuuden varrella sen jälkeen, kun Ukko-Pekka oli ajanut alueen läpi. Oikarisen mukaan paloista kaksi oli pieniä, yksi vähän isompi. Sammutustöihin kului kaikkiaan parisen tuntia, ja apuun hälytettiin Sukevan ja Vieremän sammutusyksiköt. Palot sijaitsivat noin 15 kilometrin matkalla.

Pohjois-Savossa oli perjantaina voimassa metsäpalovaroitus.

Asiasta kertoi aiemmin Savon Sanomat.

Sotavuosilta tuttu häkäpönttöauto on harvinaisuus – vaikka ylämäet mennään tuskaisen hitaasti, eivät muut tielläliikkujat keskaria heiluttele

Pieksämäkeläisen Olavi Nenosen vuosimallia 1935 oleva häkäpönttöauto hurisee korvia hivelevän kauniisti. Välillä kuljettajan pitää kiirehtiä painamaan kaasua, ettei moottori pääsee sammumaan

– Käynnistykseen voi mennä vartista jopa kahteen päivään, Olavi Nenonen muistuttaa.

Kaasunaamari on turvavaruste tankkaukseen kuuman höyryn ja myrkyllisen kaasun takia.Petri Vironen / Yle

Pietarsaaren entinen paloauto on hybridimallia sekä moottorin että tilojen osalta. Moottori käy bensiinillä että koivupilkkeillä. Kuorma-auton lavalla kulkee vanhojen vesisäiliöiden paikalla muutama motti polttoainetta. Matkustamossa löytyy tilat ainakin kuudelle hengelle.

Häkäpönttö-Ford on perheen silmäterä, muutamia vuosia sitten hankittu ajopeli. Aiemmin Olavi Nenonen on osallistunut Fordilla Saimaan ympäriajoon ja Nokian veteraanikuorma-autojen kokoontumisajoon. Tähän mennessä pisin matka Nokialle oli vajaa 600 kilometriä.

Häkäpönttöauto

Häkäpönttöautot yleistyvät Suomessa nopeasti sodan puhjettua 1939, sillä ulkomaankauppa romahti ja kaikki nestemäinen polttoaine meni armeijan tarpeisiin

Enimmillään häkäpönttöautoja oli käytössä 25 000 vuonna 1943

Suomen ehkä tunnetuin häkäpönttöauto "El Kamina" on nykyisin entisellä pääministerilla Juha Sipilällä

Suomessa arvioidaan nykyisin olevan parisenkymmentä häkäpönttöautoa, mutta esimerkiksi veteraanikuorma-autojen kokoontumisajoissa sellaista ei nähdä edes joka vuosi

Tänä kesänä edessä on kuitenkin toistaiseksi pisin ja vaativin matka. Veteraanikuorma-autoharrastajat kokoontuvat Suomussalmella, mutta Nenonen aikoo kaasutella Kuusamoon saakka. Reissu alkoi kotipihalta Pieksämäeltä keskiviikkona aamulla ja matkaa tulee edestakaisin tuhatkunta kilometriä.

– Kyllä auto kestää. Jos ei kestää, soitan pojan hakemaan, Nenonen tuumii.

Matka sujuu tasaiselle tiellä jopa 60 kilometrin tuntivauhdilla ja alamäessä jopa hieman ylikin. Ylämäessä vauhti hiipuu ja polkupyöräilijä tai jopa jalkamies kestäisi hyvin rinnalla. Perässä on helposti kymmenien autojen jono.

– Hyvin nämä kanssakulkijat meihin suhtautuvat. Enemmän näkyy peukkuja kuin sitä toista sormea, Olavi Nenonen kiittelee.

Irmeli Manninen istuu pelkääjän paikalla puolisonsa vierellä.Petri Vironen / Yle Pilkkeiden teossa suuri työ

Olavi Nenosen puoliso Irmeli Manninen istuu pelkääjän paikalle, kuten on tehnyt aiemmillakin matkoilla. Matkaan kuluu aikaa, sillä auto pitää tankata 50–60 kilometrin välein.

– Kyllä auto kestää, mutta kestääkö rakkaus, Irmeli Manninen virnistää, ja odottaa aiemmista kokoontumisajoista tuttujen harrastajien tapaamista.

Mittaristo mallia 1935.Petri Vironen / Yle

Pariskunnan matka tapahtuu pitkälti viitostietä pitkin. Pieksämäeltä körötellään ensin Suonenjoen kautta Kuopioon ja siitä Iisalmen ja Kajaanin kautta Suomussalmelle ja edelleen Kuusamoon. Lavalle on lastattu kaksi kuutiometriä kuivaa koivupilkettä.

– Pilkkeiden teon aloitin jo talvella, mutta niissä on ilman mitään koneita melkoinen työ, Olavi Nenonen pohtii.

Ford vie kuivia koivupilkkeitä 60 kiloa 100 kilometrillä. Kuusamon matkaa varten lavalle on pakattu annossäkkeihin kaksi mottia puita. Niiden pitäisi riittää jopa 1 200 kilometrin matkaan.

– Jos loppuvat, vaihdetaan bensalle. Vähän se vaatii temppuja, mutta onnistuu ihan tien varressa.

Autossa on hyvin tilaa Olavi Nenoselle, Irmeli Manniselle ja vaikka liftarille.Petri Vironen / Yle

Olavi Nenonen on automies henkeen ja vereen. Perheen kuljetusyritys on toiminut 62 vuotta ja kolmaskin polvi on jo remmissä mukana. Ajokalustoa löytyy moneen lähtöön

– Vanhin on vuodelta 1935 ja uusin vuodelta 2019, Olavi Nenonen lohkaisee.

Tallista löytyy useita eri-ikäisiä harrasteajoneuvoja.

Olavi Nenonen tankkaa auton koivupilkkeillä 50-60 kilometrin välein.Petri Vironen / Yle

Poliisi sai valmiiksi Oulussa esitutkinnan vaalilain rikkomista koskevassa tapauksessa

Oulun poliisi on saanut valmiiksi esitutkinnan eduskuntavaalien viimeiseen ennakkoäänestyspäivään liittyvässä epäillyssä vaalilain rikkomista koskevassa asiassa.

Kyseessä on 9. huhtikuuta sattunut tapaus, jossa Oulun kaupunginkirjastolle ennen klo 20 äänestämään saapuneet henkilöt oli poistettu äänestyspaikalta äänestysajan päätyttyä klo 20, eivätkä he näin saaneet käyttää äänioikeuttaan.

Vaalilain mukaan jokainen ennakkoäänestyspaikkaan ennen sen sulkeutumista saapunut on oikeutettu äänestämään (Finlex), vaikka varsinainen äänestäminen tapahtuisi vasta sulkemisajan jälkeen.

Esitutkinnassa on kuultu neljää henkilöä rikoksesta epäiltyinä mainittuihin rikoksiin sekä useita todistajia eri rooleissaan. Epäillyt toimivat tilaisuudessa virastomestarina, kaksi henkilöä vaalitoimitsijoina ja yksi henkilö on toiminut keskusvaalilautakunnan puheenjohtajana.

Asia siirtyy nyt Oulun syyttäjänvirastoon syyteharkintaan, jossa syyttäjä tekee päätöksen mahdollisten syytteiden nostamisesta aikanaan.

Tuhannet nuoret voisivat vielä päästä kesätöihin – kiinnostuneita ei ole

Tästä on kyse
  • Kesätyösetelin ehdot vaihtelevat kunnittain.
  • Lappeenrannassa setelin ehtona on, että nuorella työntekijällä on oltava vähintään 10 työpäivää kesän aikana.
  • Työpäivät voivat olla kahden viikon aikana, tai sijoiteltuna vaikka eri kuukausille.
  • Kymmenestä työpäivästä on maksettava nuorelle vähintään 450 euroa palkkaa. Lappeenrannan kaupunki maksaa työnanatajalle tästä 300 euroa.

16-vuotias Tuukka Waris soittaa cajon-rumpua Lappeenrannan keskustassa. Hänellä on menossa toinen kesätyöviikko Lappeenrannan musiikkiopiston kesäsoittajana. Musiikkiopisto työllistää yhteensä neljä alaikäistä nuorta kesän aikana.

– Tänään aamulla siivosimme opistolla ja sään salliessa tulemme kaduille soittamaan, kuvailee taipalsaarelainen Waris.

Hän saa kahden viikon pestistään palkkaa 450 euroa, josta kaupungin kesätyöseteli kattaa valtaosan. Työ musiikkiopistolla edellytti kesätyösetelin saamista.

Lappeenrannan musiikkiopiston lisäksi moni yritys ja yhdistys on palkannut tänä vuonna 15–17-vuotiaita nuoria kesätyösetelin avulla. Seteleitä jaetaan kaupungissa nyt kolmatta kesää.

Osa kunnista jakaa setelin koko ikäluokalle

Viime vuonna nuorten kesätyöseteleitä oli Lappeenrannassa jaossa 170. Setelit loppuivat silloin kesken ja tälle kesälle seteleitä varattiin 370 nuorelle. Lue lisää setelin ehdoista Ohjaamon sivuilta.

Osa Suomen kunnista jakaa setelin koko ikäluokalle. Esimerkiksi Helsingissä seteli jaetaan kouluissa jokaiselle yhdeksäsluokkalaiselle, ja se tarkoittaa määrällisesti yli 5 000 nuorta. Viime kesänä noin joka kolmas helsinkiläinen yhdeksäsluokkalainen käytti setelin hyväkseen.

Oulussa toiminta on vieläkin laajempaa, siellä seteli taataan jokaiselle 15–17-vuotiaalle nuorelle. Oulussa seteli on ollut käytössä jo 10 vuotta, käyttöaste on vakiintunut hieman yli 50 prosenttiin.

– Kaikkia nuoria emme varmaan saa ehkä koskaan tavoitettua. Vanhemmilla on myös iso rooli alaikäisen lapsen kesätyöasioissa, sanoo Oulun ohjaamon palveluohjaaja Outi Söderman-Juvani.

Oulussa ja Helsingissä setelit jaetaan kouluissa.

Oulussa kokeiltiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa markkinoida mainostoimiston avulla kesätyöseteliä työnantajille. Syksyllä nähdään, lisäsikö rahallinen panostus kesätyösetelin käyttöä.

Lappeenrannassa tieto ei ehkä ole tavoittanut jokaista

Lappeenrannassa kesätyöseteliin oikeutettuja nuoria on arvion mukaan noin kaksituhatta. Seteleitä ei siis riittäisi koko ikäluokalle. Nyt tosin näyttää siltä, että seteleitä jää käyttämättä.

Lappeenrannan kaupungin Ohjaamon nuorisoneuvoja Minna Tarkiainen kertoo, että aiempien vuosien tapaan seteleitä haettiin runsaasti heti haun alkaessa huhtikuussa. Kesätyöseteleitä on edelleen jäljellä noin 70 nuorelle. Tarkiainen ei tiedä, mistä syystä kaikki setelit eivät ole vielä menneet.

– Koulujen nuorisotyöntekijät ovat mainostaneet tätä mahdollisuutta kouluissa, mutta ehkä tieto ei ole kulkeutunut kaikille. Setelin voi saada vielä kesäkuun ajan, niin kauan kuin niitä riittää. Eilenkin meiltä haettiin viisi kesätyöseteliä.

Nuoria ovat palkanneet Lappeenrannassa esimerkiksi taloyhtiöt, kaupat, yhdistykset, hevostallit ja urheiluseurat. Yritykset ovat ottaneet kesätyösetelin innolla vastaan ja kyselleet siitä kaupungin Ohjaamosta.

Helsingissä tilastoidaan tarkasti kesätyösetelin käyttöä. Viime vuonna neljä suurinta nuoria työllistänyttä alaa olivat toimisto- ja mediatyö, liikunta- ja vapaa-aika, ravintolat ja kahvilat sekä puutarha- ja kiinteistöhuolto ja siivousala.

Patrik Viskarin unelmien kesätyö olisi urheilukaupan myyjänä. Anne Laine / Yle Koirahoitola on suosittu kesätyöpaikka

Moni yrittäjä pitää kesätyöseteliä edullisena tapana työllistää alaikäinen nuori kahden viikon ajaksi. Minimipalkka kymmenestä työpäivästä on 450 euroa, josta Lappeenrannan kaupungin kustantama seteli kattaa 300 euroa. Erotuksen lisäksi yritys vastaa kaikista työnantajamaksuista ja lakisääteisistä vakuutuksista.

Kati Vainikka on pitänyt Lappeenrannassa koirakylpylä-hotellia viisi vuotta. Yritys tarjoaa koirahoitolan lisäksi koirille uintiaikoja omassa uima-altaassa. Tämä on toinen kesä, kun yrittäjä on voinut työllistää kesäksi alaikäisiä nuoria. Syynä on kaupungin tarjoama kesätyöseteli.

– Nuoria ei voi jättää yksin töihin vaan he ovat apukäsiä ja apujalkoja. Ilman seteliä en voisi työllistää alaikäisiä. Samaan aikaan en kuitenkaan voi ottaa useampaa työntekijää, koska täytyy minunkin heille maksaa, setelistä huolimatta.

Vainikalla on yrityksessään itsensä lisäksi yksi työntekijä. Hän kertoo olevansa tyytyväinen setelin sisältöön. Samoin kehuja saavat nuoret työnhakijat.

– Kaikki, jotka olen työllistänyt, ovat itse tulleet paikan päälle kysymään töitä. He ovat esitelleet kesätyöseteliä ja ovat olleet todella kiinnostuneita työstä koirien kanssa.

Vainikan yrityksessä kesätyöläiset ulkoiluttavat hoitolan koiria ja siivoavat. Uimalan puolella he auttavat esimerkiksi koirien pesussa ja kuivauksessa.

Yrittäjä Kati Vainikka on käyttänyt yhtä viime vuoden kesätyöntekijää tarpeen mukaan tavallisena työvoimana myöhemminkin.

Omaa rahaa rentoutumiseen ja säästöön

Lappeenrantalaisella Patrik Viskarilla ei ainakaan vielä ole kesätyötä. 15-vuotias Viskari tietää kesätyösetelistä, mutta kertoo luulleensa, ettei niitä ole enää jäljellä.

– Ilman seteliä on tosi vaikea saada tämän ikäisenä työpaikkaa. Mieluiten olisin kesätöissä myyjänä urheilukaupassa. On mukavampi tehdä töitä ihmisten kanssa, kuin kantaa laatikoita varastossa, perustelee Viskari.

Viskari on toiveikas siitä, että voisi edelleen työllistyä setelin avulla. Rahalle olisi käyttöä. Hän kertoo, että kevytmoottoripyörän polttoaineeseen menee viikossa jopa 30 euroa.

– Raha on aika tärkeää. Kesällä voisi rentoutua ja ostaa kuumana päivänä jäätelön.

Kesäsoittajana työskentelevä Tuukka Waris aikoo pistää palkkansa säästöön. Hänelle kahden viikon työrupeama on ihanteellisen pituinen.

– Tämä on hyvä. Ehtii myös lomailla tarpeeksi.

Ruoka ei aina ole sitä, mitä väitetään – suomalainen teknologia skannaa ruokien kuntoa jo nyt, ja tulevaisuudessa tiedon voi saada puhelimella

Oululainen Jaakko Ollila kertoo ruokakaupassa asioidessaan hypistelevänsä varsinkin hedelmiä ja lihatuotepakkauksia saadakseen selville tuotteiden kunnon.

Niin meistä useimmat tekevät. Hyperspektrikameroiden yleistymisen myötä tällainen tarve vähenisi. Se taas parantaisi tuotteiden laatua ja hygieniaa.

Uudet ei-näkyvän valon eli infrapunan alueella tapahtuvan spektrikuvauksen menetelmät mahdollistavat ruuan ravintosisällön ja laadun määrittämisen aiempaa paremmin. Yllä olevalta videolta näet, kuinka laite toimii käytännössä.

Avokado on hyvä esimerkki aisteille haasteellisesta hedelmästä

Avokadon tuotanto ja kulutus ovat kasvaneet räjähdysmäisesti viime vuosikymmenen aikana.

Päällepäin suositun hedelmän kuntoa ei näe. Niinpä ainoa keino on tutkia sitä käsillään. Tämä on epähygieenistä ja vaurioittaa hedelmää. Kannettavalla infrapunakameralla avokadoyksilön kunnon voi selvittää lämimättä sitä käsillään.

Käytännössä kameralla voisi osoittaa tuotetta, ja laite lähettäisi mittaustiedot analysoitavaksi pilvipalveluun. Tuotteen kunnosta kertovat tulokset ilmestyisivät laitteeseen tai kännykkäsovellukseen.

Teknologia antaa jo mahdollisuuden kuluttajakäyttöisille sovelluksille. Varsinaisen läpimurron arvioidaan olevan vielä muutaman vuoden päässä. Animaatiossa havainnollistetaan, miten skannaus voisi tapahtua.Paulus Markkula / Yle

Asian voi tietysti ajatella myös toisin päin. Kauppa voisi laittaa tarjolle vain syöntikelpoiset avokadot, jos niiden kunnon määrittely olisi sille helppoa.

Hyllylle ei ole kaupan kannalta järkevää laittaa tuotteita, jotka eivät kuluttajalle kelpaa. Ne voitaisiin hyödyntää jollain muulla tapaa.

Hyvä esimerkki ruokaskannerin merkityksestä allergikoille on kanan jatkeeksi lisättävä herneproteiini. Se on palkokasviallergikolle hengenvaarallista, ja spektrikameralla se voitaisiin havaita lihasta.

Samanlaista teknologiaa kehittävät muutkin

Maailman ensimmäisen kannettavan hyperspektikameran on kehittänyt oululainen Specim. Niitä on käytössä esimerkiksi Luonnonvarakeskuksella. Luke on käyttänyt spektrikameroita Oulussa kasvitutkimuksessa ja esimerkiksi viljan laadun tarkastuksessa.

Specimin kannettavan spektrikamera laskee ja antaa luokittelutuloksen paikan päällä parissa minuutissa. Seuraavia askeleita spektrikuvauksen alalla ovat kuluttajakäyttöiset ruokaskannerit ja älypuhelinsovellukset.

Spektrikameralla otettu kuva pizzasta. Kinkku on sinistä, tomaatti punaista ja juusto keltaista. Specim

Pistemäiseen spektrikuvaukseen perustuvia kännykkäsovelluksia on jo olemassa. Kuluttajakäyttöön tehdyistä sovelluksista pisimmällä on israelilais-yhdysvaltalainen SCiO. Myös suomalainen Spectral Engines kehittää tämän tyyppistä teknologiaa.

Kännykän kaltaisiin mittalaitteisiin on yhdistetty pistemäistä mittaustekniikkaa, joka kertoo tuotteen rasvapitoisuuden ja sokeripitoisuuden.

Vastaavanlaista teknologiaa on kehitetty myös Saksassa. Saksalaisten ruokaskannerista on demo-laite. Tutkijat eivät kuitenkaan vielä tiedä, miltä myöhemmin myyntiin tuleva laite näyttää tai mitä se maksaa.

Lue myös: Saksalaistutkijat: Elintarvikkeiden tuoreuden voi nähdä kännykästä – taskukokoisen skannerin luvataan mittaavan niin tomaatit kuin jogurtitkin

Osa pistemäisistä teknologoista vaatii kosketuksen kohteeseen toimiakseen hyvin. Specimin kuvantava teknologia ei ole kosketuksessa kohteeseen.

Specimin sovellusjohtaja Katja Lefevre arvioi, että lähimmän viiden vuoden sisällä kuluttaja pääsee itse tekemään johtopäätöksensä ruuan turvallisuudesta ja laadusta kuvaan perustuvalla spektrikuvauksella.

Specimin hyperspektrikameralla otettu kuva kolmesta persikasta. Home on visualisoitu violetiksi, terve hedelmä punaiseksi ja ruhje jonka alta hedelmä todennäköisesti on pilaantumassa vihreäksi.Specim

Jaakko Ollila pääsi kuitenkin fiilistelemään oululaisessa kaupassa, miltä skannaaminen hypistelemisen sijaan tulee tuntumaan.

– Tämä on hyvin mielenkiintoinen ja käytännönläheinen sovellus varsinkin allergioita ja erityisherkkyyksiä omaavien ihmisten kannalta, sanoo Ollila.

Ruokaväärennökset paljastuvat nopeammin

Infrapunakameralla saadaan kiinni myös ruokaväärennökset. Niissä oikea tuote on korvattu osin tai kokonaan halvemmilla, heikommilla ja jopa terveydelle vaarallisilla raaka-aineilla. Joissakin tapauksissa väärennökset ovat jopa hengenvaarallisia. Maailman mittakaavassa ne ovat iso ongelma terveysmielessä.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Anna-Liisa Välimaa sanoo, että spektrikamera on tärkeä tulevaisuuden työkalu ruokaväärennösten tutkinnassa.

Valotieteen sovellukset ovat vientiala
  • Suomessa infrapunalla mittaamiseen liittyvää tutkimusta ja tuotekehitystä ovat tehneet VTT, Tampereen teknillinen yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto.
  • Varsinkin VTT:ssä tehdyn pitkäjänteisen Tekes-rahoitteisen työn tuloksena Suomi on maailman kärkimaa sekä pistemäisten spektrometrien että kuvaan perustuvan spektrometrin tutkimustyössä, kehityksessä ja valmistuksessa.
  • Spectral Enginesin ja Specimin edustama ei-näkyvää valoa tutkiva spektroskopia on fotoniikassa eli valotieteessä keskeinen tekijä.
  • Ala on kehittynyt paljon viime vuosina Oulussa ja muuallakin Suomessa. Teknologiasta on hyötyä teollisuudelle ja fotoniikan sovelluksia tarvitaan joka puolella maailmaa.
  • Oululaisen Specimin tuotannosta noin 97 prosenttia menee vientiin. Sama pätee useimpiin alan suomalaisiin yrityksiin. Niiden tuotanto on pysynyt Suomessa.

Spektrikuvaamisen nopeus on Välimaan mukaan merkittävä etu aikaisemmin ruokaväärennösten tutkinnassa käytössä olleisiin menetelmiin kuten molekulaariseen (dna) ja kemialliseen tutkimukseen.

Ruokaväärennösten takia vuosittain menetetään noin 40 miljardia dollaria ja kolmasosa kaikesta ruuasta menee kokonaan hukkaan, kertoo esimerkiksi hyvien ideoiden levittämiseen erikoistuneista TED- konferensseista tunnettu yhdysvaltalainen Abi Ramanan.

Moninkertaisesti palkittu Ramanan on koneoppimiseen ja hyperspektrikuvaukseen erikoistuneen ImpactVisionin toimitusjohtaja ja Specimin yhteistyökumppani. Specimin kannettava kamera merkitsee Ramananin mukaan perustavanlaatuista muutosta ruokaväärennösten tutkinnassa.

– Se mahdollistaa reaaliaikaisen mittauksen ja materiaalin sataprosenttisen tutkimisen. Aikaisemmin on voitu tutkia vain pientä osaa jostakin. Koneoppimiseen yhdistettynä me saamme noin satakertaisen määrän tietoa entiseen verrattuna, sanoo Ramanan.

Specimin sovellusasiantuntija, osaomistaja ja perustaja Esko Herrala on samoilla linjoilla nuorta kalifornialaispolvea edustavan Ramananin kanssa.

Infrapunakamera voisi mitata myös naudan rasvapitoisuuden. Animaatiossa havainnollistetaan, miten skannaus voisi tulevaisuudessa tapahtua.Paulus Markkula / Yle

Hän korostaa, että kuluttajat haluavat tuotteiden olevan sitä, mitä sen luvataan olevan. Näinhän ei todellakaan aina ole.

Kanelista on löytynyt hiekkaa, maidosta melamiinia ja mozzarellajuustosta pesuainetta. Karitsanlihakaan ei saisi olla rottaa, minkkiä, kettua ja kemikaaleja, kuten on käynyt Kiinassa.

Brysselin kalaravintoloista vuonna 2015 kerätyistä 280 näytteestä vajaa kolmannes oli jotain muuta kuin sen väitettiin olevan.

– Kalan pitää olla sitä kalaa mitä sen luvataan olevan. Lihan ilmoitetun rasvapitoisuuden on pidettävä paikkansa. Hedelmien tulee olla tuoreita, eikä niissä saa olla myrkkyjä tai allergeeneja, sanoo Herrala.

Pienemiskehitys samanlaista kuin Nokian matkapuhelimissa

Käsikäyttöiset skannauskamerat yleistyvät Herralan mukaan tulevaisuudessa, kun sovellukset saadaan kännykkään ja hintataso kuluttajalle sopivaksi.

Teknologian kehityksessä ollaan nyt samassa pisteessä kuin matkapuhelinteollisuus Mobira Citymanin aikaan. Silloin puhelimet olivat vielä liian isoja kännyköiksi. Laitteiston pienenemiskehitys kuitenkin oli ja on nopeaa.

Silmällä avokadon kuntoa ei voi nähdä. Spektrikameralla voi katsoa avokadon kuntoa sen kuoren läpi.Paulus Markkula / Yle

Tuore hallitusohjelma tähtää kulutetun ruoan ilmastojalanjäljen pienentämiseen sekä ymmärryksen lisäämiseen ruoantuotannosta. Tavoitteena on puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä.

Spektrikamerat ovat keskeisessä asemassa myös hävikin vähentämisessä ruokaketjun jokaisessa vaiheessa. Niiden avulla kiertotaloutta voidaan ratkaisevasti edistää viljelyn suunnittelusta, kasvatukseen, sadonkorjuuseen, kuljetukseen, kauppaan sekä ruokajätteiden lajitteluun ja kierrättämiseen.

– Ruuantuotantoketjun jokaiseen vaiheeseen voidaan tarjota spektrikuvausteknologian sovelluksia, sanoo Specimin sovellusjohtaja Katja Lefevre.

Kamerasta on hyötyä koko tuotantoketjussa

Suomessa on viimeisen viiden vuoden aikana huomattu tämän teknologian mahdollisuudet nimenomaan ruokatuotannossa.

Luken erikoistutkija Anna-Liisa Välimaa sanoo, että hyperspektrikamera edustaa kasvitutkimuksen kannalta merkittävää uutta teknologiaa.

– Sillä voidaan näytteen rakenteita rikkomatta tutkia nopeasti hyvin monia asioita, sanoo Välimaa.

Uudelle teknologialle on tarvetta
  • Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan viime vuotisen lausunnon mukaan maailmanlaajuisesti tärkeimpien viljelykasvien sadon on arvioitu jäävän tällä hetkellä noin 10–35 prosenttiin mahdollisesta
  • Kasvitaudit ja tuholaiset aiheuttavat miljardien eurojen satotappioita kaikkialla maailmassa.
  • Myös ilmastonmuutos lisää tuholaisten ja kasvitautien riskiä (Luke).
  • Kasvitautien ja tuholaisten aiheuttamat silmälle näkymättömien ensioireiden paljastaminen spektrikuvauksella mahdollistaa torjunnan aikaistamisen ja paremman kohdentamisen.

Spektrikameralla kasvin hyvinvointia ja kehitystä voidaan seurata koko sen elinkaaren ajan. Koko ketju hyötyy siitä.

Spektrikameran rooli alkaa jo peltoviljelyn ja kasvihuoneviljelyn suunnitteluvaiheessa. Lannoite- ja kasvinsuojeluaineiden käyttötarve voidaan mitata. Itävyys voidaan mitata. Maahan ei enää tarvitse laittaa muita kuin itäviä siemeniä.

Viljelijä itse hyötyy, koska prosessissa ei mitään mene hukkaan. Sato voidaan poimia juuri sopivasti, jotta se hyllyssä on parhaimmillaan ja kelpaa kuluttajalle.

Kuluttaja hyötyy, koska tuotannon hyötysuhteen paraneminen laskee myös asiakkaan maksamaa hintaa.

Miten sinä tarkistat ruokien tuoreuden kaupassa? Voit jakaa vinkkisi jutun keskusteluosiossa kello 22.00 saakka.

Lue seuraavaksi:

Suomessa kehitettiin ratkaisu, joka mahdollistaa myös mustan muovin kierrättämisen – kotimaassa se ei kiinnosta

Pitkän matematiikan suosio on kasvanut lukioissa – Yle kysyi asiaa rehtoreilta

Korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus tulee voimaan vuonna 2020. Tällöin ylioppilastodistuksella on merkittävä vaikutus sisäänpääsyssä.

Yliopistojen todistusvalintaan liittyvästä pisteytystaulukosta voi havaita, miten merkittävässä asemassa matematiikka on jatko-opiskelupaikkaa hakiessa.

Kysyimme suurimpien lukioiden rehtoreilta, onko opiskelijavalintauudistukseen liittyvä pisteytystyökalu muuttanut opiskelijoiden kurssitarjottimia ja onko matematiikan suosio lisääntynyt opiskelijoiden keskuudessa. Kyselyyn vastasi 13 lukiota. Yhdeksässä lukiossa matematiikan opiskelijoiden määrä on selvästi lisääntynyt viimeisten vuosien aikana.

Näin on tapahtunut muun muassa Kannaksen lukiossa Lahdessa, Tampereen aikuislukiossa, Ounasvaaran lukiossa Rovaniemellä, Järvenpään lukiossa, Tikkurilan lukiossa Vantaalla ja Oulun aikuislukiossa.

Muutamassa vuodessa suuri muutos

Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiossa matematiikan suosiossa on myös selkeä piikki. Vaikka lukiossa on luonnontiedelinja, on pitkän matematiikan kiinnostus lisääntynyt huomattavasti myös muiden linjojen opiskelijoiden keskuudessa.

Rehtori Riikka Lindroosin mukaan yksi selvä syy ovat korkeakoulujen sisäänpääsyyn liittyvät uudistukset ja siihen liittyvä matematiikan arvosanojen painotus.

Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion rehtori Riikka Lindroos toivoo, ettei matematiikan suosio syö yleissivistystä opetuksesta.Petra Ristola / Yle

– Viime syksynä meillä oli kuusi alkavaa pitkän matematiikan ryhmää. Nyt pitää katsoa riittääkö se tulevana syksynä, sanoo rehtori Riikka Lindroos.

Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiossa viime syksynä aloittaneista lukiolaisista yli 80 prosenttia valitsi pitkän matematiikan opiskelun. Pitkän matematiikan aloittaneiden määrä on viimeisten vuosien aikana koko ajan kasvanut. Syksyllä 2011 pitkän matematiikan aloitti reilut 54 prosenttia lukiolaisista.

Kielten opiskelun väheneminen huolestuttaa

Ylen kyselyyn vastanneiden lukioiden rehtorit esittivät huolensa, miten käy yleissivistyksen ja kielten opiskelun, kun matematiikan painoarvo on lisääntynyt.

Tampereen aikuislukion rehtori Vesa Rantanen kertoo, että pitkän matematiikan opiskelu on vähentänyt ja vähentää lyhyiden kielten opiskelua. Saman on huomannut myös Kallaveden lukion ja Kuopion aikuislukion rehtori Ensio Vatanen, joka toteaa, että lyhyiden kielten asema on jo hälyttävä.

Rovaniemellä sijaitsevan Ounasvaaran lukion rehtori Risto Kuoksa nostaa myös esille valinnaiset kielet. Pitkän matematiikan oppimäärän laajuus yhdessä kirjoitettavien aineiden koulukohtaisten kurssien kanssa on johtanut siihen, että valinnaisten kielten opiskelu on vähentynyt. Opiskelijoille ei jää tilaa eikä aikaa opiskella kieliä, vaikka heillä olisi siihen edellytyksiä.

– On huolestuttavaa, jos matematiikan suosio syö yleissivistystä. Itse olen huolissani siitä, että lyhyitä kieliä opiskellaan lukioissa vähän, sanoo myös Turun Suomalaisen Yhteiskoulun rehtori Riikka Lindroos.

Matematiikka kiinnostaa taas

Suomalaisten laskeneesta matematiikan osaamisesta on oltu huolissaan ja samoin myös siitä, että matematiikka ei ole kiinnostanut koululaisia ja opiskelijoita. Nyt näyttää siltä, että jonkinlainen käänne on tapahtumassa. Matematiikka kiinnostaa lukioissa.

– Tavoite oli, että lisätään matematiikkaa opiskelevien määrää eli yhä useampi lukiolainen suorittaa riittävän laajat matematiikan opinnot. Näin on nyt tapahtumassa, sanoo Turun yliopiston professori Erno Lehtinen.

Professori Lehtinen ei näe ongelmana sitä, että korkeakoulujen haussa matematiikalla on valtava painoarvo.

– Pitkän matematiikan suorittaminen lukiossa vaatii suuren määrän kursseja. Pitkä matematiikka edellyttää hyvin pitkäjänteistä paneutumista ja ajattelutaitojen aktivointia opiskelijalta. Tämä kaikki on hyödyllistä aivan mille tahansa myöhemmälle opiskelualalle.

Turun yliopiston professori Erno Lehtinen on kantanut huolta suomalaisten matematiikan osaamisesta.Petra Ristola / Yle

Lehtisenkään mielestä matematiikan painotus ei saa vaikuttaa lukiossa niin, että joitain yleissivistyksen kannalta tärkeitä aineita jätetään kokonaan valitsematta tai niiden opiskelun määrä olennaisesti pienenee.

– Tässä keskustelussa lyhyen matematiikan rooli on jäänyt syrjään. Lyhyt matematiikka voisi olla sitä kaikkien kansalaisten tarvitsemaa matemaattisen ajattelun perustaa, sanoo Erno Lehtinen.

Eritasoiset opiskelijat tuovat haasteita opettajille

Turun yliopiston rehtorin Erno Lehtisen mukaan lisääntynyt pitkän matematiikan opiskelu vaatii myös opettajilta enemmän, kun oppitunneilla istuu eritasoisia opiskelijoita. Asia mietityttää myös lukioiden rehtoreita.

Rovaniemellä sijaitsevan Ounasvaaran lukion rehtori Risto Kuoksa toteaa, että matematiikan korostuminen voi heikentää lukion pitkän matematiikan työskentelyn tasoa.

Lukioissa nähdään ongelmana myös se, että pitkän matematiikan kursseilla roikkuvat mukana myös ne opiskelijat, jotka eivät siinä pärjää. Tampereen aikuislukion rehtorin Vesa Rantasen mukaan noin puolet pitkän matematiikan opiskelijoista keskeyttää opinnot ensimmäisen vuoden aikana.

Rehtori Marja-Liisa Lehtiniemi Järvenpään lukiosta kertoo, että pitkän matematiikan valitsevat myös sellaiset opiskelijat, jotka eivät ole siitä erityisen kiinnostuneita tai eivät ajattele matemaattisia jatko-opintoja. Tällaiset opiskelijat voisivat Lehtiniemen mukaan käyttää voimavaransa tarkoituksenmukaisemmin.

– Kannattaisi mieluummin lukea aineita, jotka tuntuvat omilta ja suoriutua niistä hyvin. Eikä valita pitkää matematiikkaa, jos ei ole valmiutta tehdä sitä työmäärää, mitä se vaatii, sanoo Vaasan Lyseon rehtori Jaakko Perttu.

Opiskelijoiden jaksaminen huolestuttaa

Vantaan Tikkurilan lukion rehtorin Marianne Heikkilän mukaan pitkän matematiikan oppitunneilla kaikkien opiskelijoiden taidot ja motivaatio eivät ole sitä, mitä opiskelu vaatii. Näin yhä useampi opiskelija uupuu.

Opiskelijoiden jaksamisesta on huolissaan myös vantaalaisen Vaskivuoren lukion rehtori Elina Arokannas.

– Opiskelijoiden jaksaminen on heikentynyt ja taito- sekä taideaineiden opiskelu on vähentynyt. Teemakursseja ei juurikaan valita, koska kaikki paukut laitetaan niihin opintoihin, joista saa eniten pisteitä jatkoon. Taideaineiden merkitys on opiskelijoiden jaksamisessa suuri, muistuttaa Elina Arokannas.

Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion rehtori Riikka Lindroos pitää tärkeänä, että korkeakoulujen opiskelijavalintauudistusta ja siitä mahdollisesti seuranneita ilmiöitä seurataan tarkasti.

– Toivon, että yleissivistyksen taso kouluopetuksessa säilyisi, hän sanoo.

Mitä mieltä olet matematiikan kasvavasta painotuksesta? Voit kommentoida aihetta. Keskustelu sulkeutuu kello 18.

Lue lisää:

Yo-todistuksella suoraan unelma-alalle – Katso aineet ja arvosanat, joilla keräät pisteet oikikseen, lääkikseen ja kauppikseen vuonna 2020

Matematiikalle esitetään ylivaltaa yliopistojen valinnoissa

Tämä aggressiivinen merenpohjan vieraslaji on levinnyt jo Perämerelle asti – Enää sitä ei voi pysäyttää, mutta olisiko siitä ruokakalaksi?

Mustatäplätokon leviämistä Suomen merialueille taitaa olla myöhäistä yrittää pysäyttää. Lisääntymis- ja sopeutumiskykyinen kalalaji on levinnyt jo lähes pohjoisimmalle Perämerelle asti.

Tutkijoita huolettaa, mitkä sen vaikutukset herkkään meriekosysteemiin ovat, mutta mustatäplätokosta voi ehkä olla myös hyötyä.

Tähän mennessä pohjoisin havainto mustatäplätokosta (Neogobius melanostomus) on tehty Oulun edustalta Kellon Kattilankallasta. Metsähallituksen meritiimi sai havainnon mustatäplätokosta viime perjantaina. Aikaisemmin pohjoisin havainto oli Raahesta.

Ensimmäistä kertaa laji havaittiin Suomen merissä vuonna 2005. Se on levinnyt tasaisesti pohjoista kohti muutaman kymmenen kilometriä vuodessa.

– Mustatäplätokko on hyvin tehokas lisääntyjä, sillä se lisääntyy läpi kesän. Näin se voi hyvissä olosuhteissa tuottaa hurjan määrän poikasia lyhyessä ajassa, kertoo tutkija Riikka Puntila Suomen ympäristökeskuksesta.

Mustatäplätokon erottaa mustatokosta helposti selkäevän mustasta täplästä.Jussi T. Pennanen Pohjoiset meret erityisen herkkiä vieraille vaikutteille

Vasta 90-luvulla Mustaltamereltä ja Kaspianmereltä levinnyt pohjakaloihin kuuluva laji sopeutuu hyvin nopeasti erilaisiin elinolosuhteisiin ja suolapitoisuuksiin, sanoo Metsähallituksen meribiologi Essi Keskinen.

Hänen mukaansa mustatäplätokko voi jopa syrjäyttää paikallisia kalakantoja, sillä sen ruuaksi kelpaavat melkein kaikki pohjaeläimet.

– Se tykkää syödä esimerkiksi muiden kalojen mätiä. Sellaisilla alueilla Suomenlahdella, missä se on yleistynyt, se on karkottanut muita lajeja. Tällä tavalla se voi ajaa ahdinkoon suomalaisia lajeja, Keskinen kuvailee.

Tutkija Riikka Puntilan mukaan esimerkiksi onkikilpailuissa Helsingin seudulla on havaittu mustatäplätokon yleistyneen saalistilastoissa alkuperäislajistoon kuuluvan mustatokon kustannuksella.

– Virossa on saatu myös tutkimuksissa havaintoja siitä, että kampelan ravinnonhankinta olisi vaikeutunut siellä, missä mustatäplätokko on yleistynyt. Kampela helposti väistää, Puntila sanoo.

Erityisen herkkiä tulokkaille ovat pohjoiset meriekosysteemit, kuten Perämeren pohjukan ainutlaatuinen meriluonto.

– Mitä yksinkertaisempi muu meriekosysteemi on, sitä herkempi se on vaikutuksille, Puntila muistuttaa.

Mustatäplätokko on lisääntymisinnokas tulokas

Mustatäplätokko (Neogobius melanostomus) on Mustaltamereltä Itämerelle levinnyt pohjakala.

Laji on sopeutuvainen ja lisäksi se lisääntyy läpi kesän, joten se voi tuottaa paljon poikasia nopeasti.

Se on isompi (15-25 cm) kuin kotimainen mustatokko ja voi syrjäyttää myös muita lajeja.

Isopäinen, vaaleanruskean mustatäplätokon tunnistaa helposti mustasta täplästä selkäevässä.

Tokko maistuu ahvenelta

Esimerkiksi Norjan pohjoisrannikolle Barentsinmerelle vieraslajina tuotu kuningasrapu on lisääntynyt vuosien saatossa roimasti ja muodostaa jo vakavasti otettavan uhkan alueen alkuperäisille simpukka- ja pohjaeläinkannoille. Lisäksi se levittää turskakantaa uhkaavia tauteja.

Taloudellisesti kuningasravusta on kuitenkin tullut merkittävä kalastuskohde Norjan rannikon kalastajille. Ravunpyyntisafareita järjestetään myös turisteille.

Mustatäplätokollakin voisi ehkä olla merkitystä myös Suomen rannikkokalastukselle. Meribiologi Essi Keskinen muistuttaa, että esimerkiksi Itämeren etelärannikolla mustatäplätokkoa pyydystetään yleisesti ruokakalaksi.

– Sehän on ihan hyvä ruokakala. Mustanmeren ja Kaspianmeren rannikolla ja käsittääkseni myös Puolassa sitä tölkitetään ja pyydetään ihan ruokakalaksi. Sen voi myös paistaa, Keskinen sanoo.

Tutkija Riikka Puntila on mustatäplätokkoa maistanutkin.

– Opiskelijoiden kanssa olemme muun muassa savustaneet mustatäplätokkoja. Siinä on vaalea, melkein ahvenen veroinen liha, mutta pienenä kalana tietysti ruodot ovat myös pieniä.

Myös kotimaiset pedot ovat Puntilan mukaan oppineet nopeasti syömään mustatäplätokkoa. Runsaiden tokkoyhdyskuntien lähellä esimerkiksi merimetsot saattavat käyttää sitä ravintonaan melkein yksinomaan.

Helsingissä järjestettävässä kalamaraton-onkikilpailussa mustatäplätokko on yleistynyt saalistilastoissa ja mustatokko puolestaan vähentynyt.Vesa Marttinen / Yle Havaintotietoja kerätään netissä

Mustatäplätokko leviää, kuten monet muutkin vieraslajit usein, ihmisen välillisesti avustamana. Itämerelle levittyään se on muodostanut runsaita yhdyskuntia esimerkiksi satamiin.

Tokon munat tai poikaset joutuvat imetyksi laivojen painolastitankkeihin veden mukana ja leviävät laivojen matkassa uusille alueille. Se on murtovesien laji, mutta Keski-Euroopassa niitä elää myös suurissa joissa.

Suomessa vastaavia havaintoja ei ainakaan vielä ole, sanoo Riikka Puntila Suomen ympäristökeskuksesta.

– En uskalla ennustaa, josko näin tapahtuisi meilläkin tulevaisuudessa. Vieraslajit sopeutuvat usein hyvin nopeasti erilaisiin elinympäristöihin, Puntila sanoo.

Mustatäplätokosta kerätään havaintoja internetin vieraslajisivustolla. Hän kehottaakin ilmoittamaan kaikki havainnot Suomen vesiin kuulumattomasta kalasta.

Aiheesta voi keskustella klo 22 asti.

Lue myös:

Vieraslajiasiantuntijan neuvo: Nyt keräämään lupiinikimppuja ja näivettämään kurtturuusuja

Vieraista meristä Itämereen löytänyt kala valtaa alaa Suomessa – "Aggressiivinen etenkin kutuaikaan"

Supikoiran ja villisian jälkeen odotellaan kultasakaalia – metsästäjät varautuvat tulokaslajeihin Suomen luonnossa

Mökkivaltaisissa kunnissa huimat hintaerot - mökkeily on kalleinta Savonlinnassa, huokeinta Oulussa

Mökkeily on kalleinta Savonlinnassa ja huokeinta Oulussa. Tämä käy ilmi Omakotiliiton teettämästä selvityksestä, jossa vertailtiin mökkeilyn kustannuksia 20 mökkivaltaisimmassa kunnassa.

Eroa kalleimman ja huokeimman kaupungin välillä on yli 620 euroa vuodessa. Savonlinnan jälkeen kalleimpia mökkikuntia ovat Kuopio, Mikkeli, Parainen ja Kangasala.

Oulun lisäksi muita huokeita mökkikuntia ovat Rovaniemi, Pori, Kouvola ja Ylöjärvi.Mökkeily Savonlinnassa maksaa vuodessa yli 1 100 euroa, kun Oulussa kustannus on noin 480 euroa. Vertailussa mukana olleissa kunnissa mökkeily kustantaa keskimäärin reilut 770 euroa vuodessa.Selvityksessä otettiin huomioon kunnan vapaa-ajan asunnon kiinteistövero, sähkömaksut ja jätemaksu.

Vertailussa käytettiin tyyppimökkiä: 35 vuotta vanhaa puurakenteista, 50 neliömetrin suuruista mökkiä, jolla on 4 500 neliömetrin oma tontti. Sähkönkulutukseksi laskettiin 1 000 kilowattituntia sähköä vuodessa, ja 240 litran sekajäteastian tyhjennyksen arvioitiin tapahtuvan kolme kertaa vuodessa.

Tutkimus tehtiin ensimmäistä kertaa, ja se kattaa neljänneksen koko Suomen mökeistä.

Sähkö on kalleinta Etelä-Savossa, kallein jätemaksu löytyy Varsinais-Suomesta. Mökkeilyn kalleimmat kuluerät ovat sähkö ja kiinteistövero. Sen lisäksi kustannuksia tuo jätemaksu.

Kiinteistöveron osalta kunnat voivat päättää vapaa-ajan asunnolle suuremman kiinteistöveroprosentin kuin vakituiselle asuinrakennukselle, kuten omakotitalolle. Tontin kiinteistövero on sama sekä vapaa-ajan asunnoille että vakituisille kodeille.

Kalleinta sähkö on Etelä-Savon mökkikunnissa Savonlinnassa, Mikkelissä ja Mäntyharjulla − yhteensä 600 euroa vuodessa.

Tontin kiinteistövero on kallein Kangasalla, yli 380 euroa, ja rakennuksen osalta Raaseporissa, yli 210 euroa.

Jätekustannuksia mökkiläinen maksaa keskimäärin 34 euroa. Kalleinta maksua peritään Paraisilla, 58 euroa vuodessa.

Rikosseuraamuslaitos haluaa vankilat vain isoihin kaupunkeihin – juuri remontoitu Mikkelin vankila puuttuu listalta

Rikosseuraamuslaitos Rise haluaa keskittää vankilat suuriin kaupunkeihin ja tulevaisuuden kasvukeskuksiin, uutisoi Lännen Media. Sijaintipaikkoja olisivat pääkaupunkiseutu, Turku, Tampere, Jyväskylä, Kuopio, Oulu, Vaasa ja Hämeenlinna.

Listalta puuttuu esimerkiksi Mikkelin vankila, jota on vastikään remontoitu ja laajennettu. Viisi vuotta sitten päättynyt remontti maksoi noin 20 miljoonaa euroa. Vankilassa on 116 vankipaikkaa ja 70 työntekijää.

Nykyinen 26 vankilan verkosto supistuisi suunnitelmien mukaan 23 vankilaan vuoteen 2035 mennessä. Avovankiloiden määrää lisättäisiin ja suljettujen vankiloiden määrä vähenisi.

Esimerkiksi sanomalehti Kaleva kertoo, että keskittämissuunnitelmat ilmenevät Rikosseuraamuslaitoksen analyysistä, jonka se toimitti oikeusministeriölle huhtikuussa. Analyysin mukaan vankilaverkoston keskittäminen tarkoittaisi 32 miljoonan euron vuosisäästöä.

Keskusta on jo tyrmännyt keskittämisajatukset (Suomenmaa) eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kurvisen suulla. Kurvinen sanoo Suomenmaalle, että Rin­teen hal­li­tuk­sen oh­jel­mas­sa on "yh­tei­ses­ti ja yk­si­se­lit­tei­ses­ti" so­vit­tu, et­tä van­ki­la­verk­koa ke­hi­tet­tä­es­sä tur­va­taan ny­kyi­set toi­mi­pis­teet.

Rikosseuraamuslaitos toivoo asiaan ratkaisua loppuvuodesta. Seuraavan uuden vankilan rakentamista se esittää Tampereen seudulle.

Suomessa havaittu tänään yli 8  000 maasalamaa, ukkoset jatkuvat vielä huomenna

Suomessa on tänään havaittu yli 8 000 maasalamaa, kertoi Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Anja Häkkinen puoli kuuden aikaan illalla.

Ukkosia on saatu tänään Häkkisen mukaan laajalti Suomessa. Salamointi on ollut kovaa tai jopa rajua Keski-Suomesta Pohjois-Pohjanmaalle ja paikoin myös Pohjois-Lapissa Muonion tienoilla.

– Poutainen alue on ollut Salpausselän eteläpuolella ja Lounais-Lapista Keski-Lappiin, Häkkinen kertoo.

Etelä-Savon pelastuslaitos kertoi, että ukkoset ovat aiheuttaneet muutamia tehtäviä Etelä-Savon alueella. Tehtävät ovat olleet muun muassa pieniä maastopaloja ja puunraivauksia Mikkelissä, Joroisissa ja Heinävedellä.

Ukkonen on aiheuttanut häiriöitä Savon Voima Verkon sähkönjakeluun. Yhtiön mukaan kantaverkkoa ylläpitävän Fingridin verkossa on salamaniskusta johtuva vika, joka vaikuttaa Nilsiän ja Juankosken sähkönjakeluun.

Yhtiö kertoo tiedotteessaan, että Juankosken asentajat odottavat Fingridin järjestämää viankorjausta. Vian selvittäminen Fingridin kantaverkossa on parhaillaan käynnissä.

Energiateollisuuden sähkökatkokartan mukaan Savon Voima Verkon asiakkaista vajaa 10 000 oli ilman sähköä puoli kahdeksan aikaan illalla.

Ukkosia on luvattu myös huomiselle, joten yhtiö varoittaa mahdollisista ukkosen aiheuttamista vioista sunnuntainakin.

Ilmatieteen laitoksen mukaan Itä-Suomessa Joroisten ja Varkauden välillä sekä Kesälahden tienoilla on saatu tänään melko voimakkaita raekuuroja. Rakeet ovat olleet halkaisijaltaan 1,5-2 senttiä.

Lämpötilat pyörineet 30 asteessa

Lämpötilat ovat tänään pyörineet isossa osassa maata 30 asteen tuntumassa. Päivystävän meteorologi Häkkisen mukaan Jämsässä mitattiin tänään 30,6 astetta, Lammilla 30,4, Lahdessa 30,3 ja esimerkiksi Heinolassa ja Vesannolla 30,1. Inarissa lämpötila kohosi 28,8 asteeseen.

Ukkoset jatkuvat taas sunnuntaina osassa maata, ja sää viilenee tuntuvasti. Häkkisen mukaan sunnuntaiaamuna ja -aamupäivällä ukkoset ovat mahdollisia maan etelä- ja länsiosassa ja iltapäivällä maan itä- ja pohjoisosassa.

– Lännestä tulee kuivempaa ilmaa maan etelä- ja länsiosaan, Häkkinen sanoo.

Ukkoset keskittyvät pohjoiseen

Sunnuntaina lämpötilojen ennustetaan pyörivän laajalti 20 asteen vaiheilla maan etelä- ja länsiosassa. Idässä ja mahdollisesti Etelä-Lapissakin voidaan päästä vielä hellelukemiin ennen iltapäivän ukkosia.

Lauantaina iltapäivällä päivitetyn varoituskartan mukaan ukkoset voivat olla jopa rajuja Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa sunnuntaina. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan lisäksi Pohjois-Karjalaan on annettu myös sadevaroitus, jolloin herkimmin tulvivat alikulut ja painanteet voivat tulvia taajama-alueilla.

Kirkkohallitus pitää Ylivieskan uutta kirkkoa liian kalliina – Kirkkoa ei päästäkään rakentamaan: "Olemme ymmällään ja pettyneitä"

Ylivieskan kirkkoa ei päästä vielä rakentamaan. Kirkkohallitus ei vahvistanut kirkon rakentamista. Kirkkohallituksen virastokollegio katsoo, että hankkeen 13,4 miljoonan euron kokonaiskustannukset ovat seurakunnan maksukykyyn nähden liian suuria.

Ylivieskan seurakunnassa Kirkkohallituksen päätöstä pidetään ristiriitaisena.

– Olihan tämä tietysti sellainen uutinen, että olemme aika ymmällään ja pettyneitä. Olemme tehneet kolme vuotta kovasti töitä ja mielestämme viisaasti ja harkitusti suunnitelleet tulevaisuuden kirkkoa Ylivieskan seurakunnalle, kirkkoherra Eija Nivala sanoo.

Nivala myöntää, että kirkon rakentaminen on seurakunnalle suuri taloudellinen haaste. Hänen mukaansa seurakunnassa on kuitenkin tarkkaan harkittu ja laskettu, että seurakunta selviää urakasta. Aiemmin jo kirkkovaltuusto on päättänyt rakentamisesta, ja myös tuomiokapituli on puoltanut hanketta. Kirkkohallitus oli kuitenkin toista mieltä.

Nyt Ylivieskan seurakunnassa ei tiedetä seuraavia askelmerkkejä. Kirkkohallitus ei Nivalan mukaan ole antanut jatkoitoimenpiteistä mitään ohjeistuksia.

– Teemme sitkeästi työtä, jotta me pääsemme lopulliseen tavoitteeseen. Ylivieska tarvitsee ja rakentaa uuden kirkon. Siitä emme halua, emmekä voi luopua.

Tällä hetkellä ei tiedetä, milloin kirkkoa päästään rakentamaan. Rakennustöiden piti alkaa kesällä. Uuden kirkon oli määrä valmistua adventiksi 2020.

Edellinen, vuonna 1786 valmistunut, puukirkko paloi pääsiäislauantaina 2016 tuhopoltossa.

Kesän lämpöennätys meni taas rikki – Oulussa yli 32 astetta!

Mittari on noussut huimiin lukemiin Oulussa, jossa oli 32,2 astetta hetki sitten. Kyseessä on kaikkien aikojen ensimmäinen kerta, kun lämpötila nousee yli 32 asteeseen näin varhaisessa vaiheessa kesää.

Perässä seuraa Kokkolan lentoasema, jossa lukema on 31,1, astetta.

Myös muun muassa Vaasassa, Porissa ja Tampereella on mitattu tänään yli 30 asteen lämpötiloja.

Tänään on luvassa myös ukkoskuuroja paikoin maan etelä- ja keskiosassa sekä Koillismaalla, Etelä-Lapissa ja Päälaen Lapissa.

Lue lisää:

Ukkonen tulee, oletko valmis? Varaudu näillä viidellä vinkillä ukkosmyräkkään

Oulun laajasta seksuaalirikosvyyhdistä neljäs tuomio: yli kolme vuotta vankeutta 13-vuotiaan lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä

Oulun käräjäoikeus on antanut neljännen tuomion laajassa seksuaalirikoskokonaisuudessa.

Oikeus tuomitsi29-vuotiaan Javad Mirzadin kolmen vuoden ja neljän kuukauden vankeustuomion törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Mies kiistää suurimman osan syytteistä.

Kyse on seksuaalirikoskokonaisuudesta, jossa saman 13-vuotiaan tytön epäillään joutuneen kahdeksan ulkomaalaistaustaisen miehen uhriksi viime vuoden kesäkuun ja lokakuun välisenä aikana.

Oulun syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjä Kaisa Kytömäki kertoo, ettei ole ehtinyt toistaiseksi paneutua tuomion perusteluihin tarkemmin, mutta katsoo tuomion olevan linjassa rikosvyyhdin aiempien tuomioiden kanssa ja huomioivan syyttäjän vaatimuksia hyvin.

– Tuomio vaikuttaa hyvin perustellulta, Kytömäki kommentoi.

Puolustusasianajaja Heikki Aspegren ei vielä ole tavoittanut päämiestään, mutta uskoo, että tuomiosta valitetaan hovioikeuteen.

– Perusteita valitukselle löytyy. Tuomittu vankeusrangaistus tuntuu aika pitkältä. Uskon, että tuomio on päämiehelleni pettymys, Aspegren sanoo.

Kolme tuomiota tullut jo aiemmin

Oulun laajasta seksuaalirikoskokonaisuudesta on annettu aiemmin kolme tuomiota.

Toukokuun alussa Oulun käräjäoikeus tuomitsi parikymppisen Rahmani Gheibalinneljän vuoden vankeuteen törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja törkeästä raiskauksesta. Toisessa tapauksessa toukokuun puolivälissä Oulun käräjäoikeus tuomitsi parikymppisen Shiraqa Yosefin kahden vuoden ehdottomaan vankeuteen lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Kolmas tuomio annettiin aiemmin tällä viikolla, kun Oulun käräjäoikeus tuomitsi Osman Humadin kolmen vuoden vankeuteen törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja lapsen houkuttelusta seksuaalisiin tarkoituksiin. Tekijä on ollut tekohetkillä 22–23-vuotias.

Laajassa seksuaalirikosvyyhdissä erikoista on epäiltyjen määrä ja se, että tapauksessa on yksi uhri. Tapahtumahetkellä 13-vuotiaan hyväksikäyttöä jatkui kuukausien ajan viime vuonna.

Hyväksikäytöt ovat kuitenkin olleet erillisiä tapauksia, vaikka uhri on sama. Juttu kerrallaan käräjille siirtyvä seksuaalirikostapaus alkoi paljastua poliisille loppukesästä 2018.

Poliisi on kertonut aiemmin, että kaikki epäillyt tekijät ovat tulleet Suomeen pakolaisina tai turvapaikanhakijoina. Osa on pakolaisia, osalla on turvapaikkaprosessi kesken, ja osa on Suomen kansalaisia.

Hellevaroituksia laajoille alueille – varaudu viime kesän tapaisiin 30 asteen lukemiin

Lähipäivinä lämpötila kohoaa ja kosteus lisääntyy koko maassa. Torstaina maan etelä- ja keskiosissa on pääosin aurinkoista ja lämpötila kipuaa jopa 30 asteen vaiheille.

– Tukalasta helteestä varoitetaan torstaina maan etelä- ja keskiosissa. Kainuuseen ja Pohjois-Pohjanmaalle on annettu varoitus rajusta ukonilmasta, kertoo Ylen meteorologi Anne Borgström.

Perjantaille hellevaroitus annetaan koko maahan, Lappia lukuun ottamatta ja rankoista sateista varoitetaan erityisesti läntisessä ja eteläisessä Suomessa.

Yle Sää

Lauantaina hellevaroitukset ovat edelleen voimassa maan etelä- ja keskiosissa. Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa, aivan pohjoisimmat osat poislukien, varoitetaan rajusta ukonilmasta. Etelämpänä varoitetaan rankoista sateista ja tuulenpuuskista.

– Metsäpalovaroitukset laajenevat sunnuntaina lähes koko eteläiseen Suomeen, Borgström sanoo.

Ilmatieteen laitos antaa hellevaroituksen, kun jollekin alueelle ennustetaan tukalaa hellettä.

Koko loppuviikon yötkin ovat lämpimiä, vaikka aivan trooppiseksi yöksi luokitellun 20 asteen yölämpötiloja tuskin saavutetaan.

Ensi viikko jatkuu lämpimänä, mutta Borgströmin mukaan tarkkoja lämpötiloja ei vielä tässä vaiheessa voida sinne saakka ennustaa.

Aiheesta aiemmin:

Kokosimme vinkkejä helteistä selviytymiseen – THL suosittelee pysymään sisätiloissa kuumimpien keskipäivän tuntien aikaan

Lääkäri muistuttaa helteessä hikoilevia: juo jo ennen kuin janottaa

Oulun seksuaalirikosvyyhdissä kolmas tuomio: kolme vuotta vankeutta 13-vuotiaan lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä

Oulun käräjäoikeus on tuominnut Osman Humadin kolmen vuoden vankeuteen törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja lapsen houkuttelusta seksuaalisiin tarkoituksiin. Teot olivat tapahtuneet kesäkuun ja lokakuun 2018 välisenä aikana yksityisasunnossa.

Nyt annettu tuomio liittyy laajaan seksuaalirikosvyyhtiin, jossa kahdeksan ulkomaalaistaustaisen miehen epäillään muun muassa käyttäneen törkeästi hyväksi alaikäistä tyttöä kuukausien ajan.

Mies ja uhri olivat tavanneet Facebookissa miehen ottaessa yhteyttä 13-vuotiaaseen. He olivat pitäneet yhteyttä Messenger- ja Snapchat -palvelujen välityksellä.

Oikeus piti rikosta kokonaisuutena arvostellen törkeänä, koska asianosaisten välinen ikäero on suuri. Tekijä on ollut tekohetkillä 22–23-vuotias. Humad kiisti oikeudessa syyllistyneensä mihinkään rikokseen.

Erikoissyyttäjä Pia Mäenpää on tyytyväinen tuomioon.

– Käräjäoikeuden tuomio on sellainen, mitä syyttäjä lähti hakemaan. Lisäksi tuomiossa otettiin huomioon houkuttelu rikokseen, kertoo Mäenpää.

Humad oli tuomion mukaan toistuvasti viesteissään pyytänyt asianomistajaa tulemaan luokseen ja tarjoutunut maksamaan tämän matkakulut.

Asianomistajan eli uhrin asianajaja Jani Vuodin mukaan tänään kerrottu tuomio on linjassa aiempien tuomioiden kanssa.

– Tuomiot on perusteltu hyvin ja perusteellisesti, muistuttaa Vuoti.

Uhrin tämänhetkistä tilannetta asianajaja Vuoti ei kommentoi millään tavalla.

Kaksi tuomiota tullut jo aiemmin

Oulun laajasta seksuaalirikoskokonaisuudesta on annettu aiemmin kaksi tuomiota.

Toukokuun alussa Oulun käräjäoikeus tuomitsi parikymppisen Rahmani Gheibalin neljän vuoden vankeuteen törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja törkeästä raiskauksesta. Toisessa tapauksessa toukokuun puolivälissä Oulun käräjäoikeus tuomitsi parikymppisen Shiraqa Yosefin kahden vuoden ehdottomaan vankeuteen lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Laajassa seksuaalirikosvyyhdissä erikoista on epäiltyjen määrä ja se, että tapauksessa on yksi uhri. Tapahtumahetkellä 13-vuotiaan hyväksikäyttöä jatkui kuukausien ajan viime vuonna.

Hyväksikäytöt ovat kuitenkin olleet erillisiä tapauksia, vaikka uhri on sama. Juttu kerrallaan käräjille siirtyvä seksuaalirikostapaus alkoi paljastua poliisille loppukesästä 2018.

Poliisi on kertonut aiemmin, että kaikki epäillyt tekijät ovat tulleet Suomeen pakolaisina tai turvapaikanhakijoina. Osa on pakolaisia, osalla on turvapaikkaprosessi kesken, ja osa on Suomen kansalaisia.

Lue seuraavaksi:

Tuhat tutkintaa, joista ei kerrota – Ylen selvitys kokoaa tietoa seksuaalirikosepäilyistä eri puolilta Suomea ja valottaa, mikä tekee Oulun tapauksesta “ilmiön”

Mikä erottaa raiskauksen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä? Yle kertoo, mistä Oulun seksuaalirikosnimikkeissä on kyse

Avi päästi Siikalatvan piinasta – kunta korjannut Mehiläis-sotkun asianmukaisesti

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (avi) on päättänyt lopettaa Siikalatvan kunnan sote-palveluiden valvontatoimet.

Avi otti viime marraskuussa kunnan kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut valvontaansa. Niin radikaaliin toimiin se ei ole koskaan ennen Suomessa ryhtynyt.

Poikkeukselliset toimet juontavat juurensa Siikalatvan kunnan sote-palveluiden yksityistämiseen. Kunta ulkoisti sote-palvelunsa terveysjätti Mehiläiselle vuonna 2017, minkä jälkeen ongelmat alkoivat.

Kunnan sosiaali- ja terveydenhuollossa paljastui monia vakavia ja pitkäaikaisia puutteita. Kunta muun muassa siirsi lainvastaisesti yksityiselle yritykselle eli Mehiläiselle tehtäviä, jotka kuuluvat kunnan vastuulle.

Avi totesi keskiviikkona, että Siikalatvan kunta on ryhtynyt asianmukaisiin korjaaviin toimiin, ja kertoi lopettavansa valvonnan.

Se evästi kuitenkin vielä Siikalatvan kuntaa itse varmistamaan, että sosiaalipalvelujen järjestäminen ja yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajien valvonta toteutuu lain mukaisesti.

– Siikalatvan kunnan palveluksessa tulee olla riittävästi sosiaalihuollon ammattihenkilöitä ja muuta asiakastyöhön osallistuvaa henkilöstöä, avin tiedotteessa todetaan.

Lue myös:

Ylen selvitys: Vanhusten ravitsemus oli retuperällä Mehiläisen hoivakodissa – letkuruokinnassa ollut asukas ei saanut ravintoa 18 tuntiin

Pohjois-Suomen avi valvoo useampaa vanhusten hoivakotia

Siikalatvalaisten vanhusten vuokrat olisivat nousseet jopa 30 prosenttia – vuokrasopimukset estivät vuokrien noston

Siikalatvan päättäjät eivät tienneet, että kunnan sote-palveluita hoidettiin lainvaistaisesti: "Onneksi asia tuli ilmi eikä menty tämän pidemmälle"

Oulun soramonttumurhasta nostettiin syytteet kolmelle miehelle

Oulussa viime lokakuussa tapahtuneesta soramonttumurhasta on nostettu syytteet.

Tapaus on saanut paljon julkisuutta, koska henkirikoksen uhria etsittiin useiden kuukausien ajan maastosta Oulun alueella.

Kolmea nuorta miestä syytetään yhdessä tehdystä murhasta. Teosta epäillään vuonna 1995 syntynyttä oululaista miestä, 1995 syntynyttä liminkalaista miestä ja 1998 syntynyttä oululaista miestä. Rikosnimikkeenä on murha, koska teon katsotaan olleen erityisen raaka ja julma. Kahden vanhimman vastaajan osalta teon katsotaan olleen harkittu. Lisäksi näiden kahden katsotaan syyllistyneen liutaan muita rikoksia, mukana ampuma-aserikoksia ja hautarauhan rikkominen.

Kaikki kolme vastaajaa ovat vangittuina. He ovat kiistäneet tahallisen henkirikoksen.

Rikoksen uhrin löytämiseksi käynnistettiin laajat etsinnät viime syksynä ja niitä jatkettiin talven aikana, mutta uhria ei löydetty. Poliisi kertoilöytäneensä henkirikoksen uhrin Oulun Alakylästä tiistaina 7.toukokuuta 2019.

Esitutkinnan aikana poliisi kuulusteli useita henkilöitä. Aikaisemmin vangittuna oli neljä henkilöä, mutta yksi heistä vapautettiin jo aikaisemmin. Miestä epäiltiin avunannosta murhaan, mutta esitutkinnan perusteella hänellä ei ole osallisuutta henkirikokseen.

Kaksi heistä on kertonut siirtäneensä ja kätkeneensä ruumiin maastoon Oulun pohjoispuolelle teon jälkeen.

Murhan motiivin epäillään osittain liittyvän huumausaineisiin.

Epäilty henkirikos tuli ilmi tutkittaessa ilmoitusta kadonneesta henkilöstä. Ilmoitus kadonneesta henkilöstä tehtiin marraskuun alussa.

Yli kahtasataa hurjastellut auto ohitti edellään olevan, joka ryhtyi jahtaamaan ohittajaansa 170 kilometrin tuntinopeudella

Oulun poliisi kertoo pysäyttäneensä lauantai-iltana kaksi autoa Limingassa Pohjois-Pohjanmaalla, joiden kuskeja epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.

Valtatie 4:llä liikennevalvontaa suorittanut poliisi havaitsi Haaransillan liikenneympyrästä kovaa vauhtia kohti pohjoista kulkevan henkilöauton. Poliisi mittasi auton nopeudeksi 214 kilometriä tunnissa tiellä, jonka nopeusrajoitus on 100 kilometriä tunnissa.

Samassa yhteydessä toisen henkilöauton kuljettaja lähti seuraamaan kovalla vauhdilla hurjastelijaa jouduttuaan tämän ohittamaksi. Jälkimmäinen auto kulki poliisin mukaan 170 kilometrin tuntinopeudella.

Ensimmäistä autoa kuljettanut 33-vuotias Ruotsissa asuva mies määrättiin väliaikaiseen ajokieltoon, ja hänen ruotsalainen ajokorttinsa otettiin poliisin haltuun.

Jälkimmäistä autoa kuljettanut 18-vuotias kempeleläinen mies määrättiin niin ikään väliaikaiseen ajokieltoon, ja myös hänen ajokorttinsa lähti hyllyllä.

Alkoholilla ei ollut osuutta asiaan kummassakaan tapauksessa.

Birdlife: Perämerellä riehunut myrsky tuhoaa uhanalaisten lintujen pesintöjä

Perämerellä perjantaina riehunut, vuodenaikaan nähden harvinainen myrsky on osoittautumassa tuhoisaksi monille rannoilla pesiville linnuille. Yli metrin keskiarvon yläpuolelle noussut merivesi tulee tuhoamaan esimerkiksi erittäin uhanalaisen etelänsuosirrin pesinnät lähes täydellisesti, arvioi Birdlife Suomi tiedotteessaan.

Lintujärjestön mukaan etelänsuosirrin kanta on juuri saatu hienoiseen kasvuun aktiivisten hoitotoimien ansiosta, mutta nyt myrskytuhojen yleistyminen uhkaa tehdä tämän työn tyhjäksi.

Birdlife kantaa huolta myrskyn vaikutuksista etelänsuosirrin lisäksi moniin muihin rannoilla pesiviin lintuihin. Perämeren rantaniityillä pesii lintujärjestön mukaan useampia vesilintuja ja kahlaajia, joilla on juuri haudontavaihe menossa. Mikäli vesi nousee niiden pesille, mitään ei ole välttämättä tehtävissä pesinnän pelastamiseksi.

– Vuonna 1994 alkaneiden kahlaajatutkimusten aikana myrskytulva on tuhonnut perintöjä aikaisemmin vuosina 2009 ja 2015. Vaikka yksittäisiä sääilmiöitä ei voi laittaa ilmastonmuutoksen syyksi, on kriittisimpään pesimäaikaan osuvien myrskytulvien yleistyminen huolestuttavaa, sanoo tutkija Kari Koivula Oulun yliopistosta Birdlifen tiedotteessa.

Joillakin varhain pesivillä lajeilla, kuten töyhtöhyypillä ja merihanhilla, poikaset ovat jo kuoriutuneet ja ne säästyvät pahimmalta tuholta. Jotkut lajit, kuten tukkasotka, voivat tehdä uusintapesueen.

On kuitenkin paljon lajeja, joille myrsky tuo suuren uhkan. Useimmat kahlaajat eivät enää ehdi pesiä uudelleen vaan lähtevät syysmuutolle.

Perämeren alueella sijaitsevat Liminganlahti ja Hailuoto ovat Suomen tärkeimpiä lintukosteikkoja. Matalat vedet ja matalakasvuiset rantaniityt ovat optimaalisia pesimäympäristöjä useille uhanalaisille lintulajeille.

Samalla alueet ovat kuitenkin alttiita erilaisille sään ääri-ilmiöille, etenkin kovan lännenpuoleisen tuulen ja syvän matalapaineen aiheuttamalle vedennousulle.

Myrskytulvan alle jäänyt suokukon pesä.Clemens Küpper

Lue lisää:

Myrskytuuli riehuu Perämeren pohjukassa: huopakatto rullaantui irti, koulusta katkesi sähköt ja junaliikenne poikki

Sivut