Uutiset YLE Oulu

Ouluun matkalla olevasta junasta puuttuu vaunu – noin sata matkustajaa ilman istumapaikkaa

Ouluun matkalla olevasta loppuunmyydystä intercityjunasta puuttuu yksi vaunu, kerrotaan VR:n viestinnästä. Puuttuvasta vaunusta kertoi aiemmin Helsingin Sanomat.

VR:n viestintäasiantuntija Taina Kuitunen arvioi, että noin sata ihmistä on joutunut matkustamaan ilman istumapaikkaa. Yhtä vaunua vajaa ruuhkajuna lähti aamupäivällä Helsingistä ja saapuu Ouluun iltapäivällä hieman ennen kolmea.

Kuitunen pahoittelee tapausta ja kertoo, että syynä vaunun puuttumiseen on VR:n sisäinen yhteyskatkos. Lisäksi virhe huomattiin liian myöhään.

– Emme kerinneet saamaan siihen korvaavaa vaunua tilalle. Varavaunuja ei ollut saatavilla, Kuitunen sanoo.

– Harmillinen tilanne, kun on hiihtolomaliikenne ja matkustajia paljon. Puuttuvan vaunun vuoksi ilman istumapaikkaa jääneet matkustajat voivat hakea hyvitystä täyttämällä korvaushakemuslomakkeen VR:n verkkosivuilla.

Kuitusen mukaan hyvityksen suuruus arvioidaan tapauskohtaisesti.

Hiihtolomakausi on alkanut Etelä-Suomessa, ja monet suuntaavat loman viettoon pohjoiseen. VR kertoi jo aiemmin, että esimerkiksi pohjoiseen suuntaavat yöjunat ovat olleet liki loppuunmyytyjä.

Kilpajuoksu on porolle mielekästä puuhaa, kun se vain suostuu pysymään radalla: "Ei ole varmaa, että kaikki porot tulevat maaliaitaukseen saakka"

Mistä on kyse?
  • Oulun Nuorittalla järjestetään 17.-18.2. Poro Cub 2018 -avausosakilpailu.
  • Paikalle saapuu arviolta 200 kilpaporoa ajajineen kisaamaan jatkopaikoista kevään seuraaviin kilpailuihin.
  • Tutkijan mukaan pitkän matkan kiitolaukka sopii porolle, sillä juokseminen on osa sen luontaista käyttäytymistä.
  • Poroajaja arvioi porojen nauttivat vauhdin huumasta, vaikka kilpailun alku voi niitä stressatakin.

Kolmevuotias urosporo Julius jolkottelee ylväänä Oulun Nuorittassa, Saarisuolla.

On perjantai-iltapäivä, ja Julius yhdessä ajajansa Marko Pälsynahon kanssa ryhtyy testaamaan kilparataa. Radalla koetaan pian vauhtia ja vaaratilanteita, sillä arviolta 200 poroa ajajineen kisaa lauantaina alkavan Poro Cup 2018 -avausosakilpailun voitosta.

Juliusta talutetaan kohti kilparadan alkuun rakennettua aloitushäkkiä. Muutamaa metriä ennen häkkiä poro kuitenkin lyö jarrut pohjaan. Hetken suostuttelun jälkeen nuori poro kuitenkin asettuu häkkiin ja ajaja Pälsynaho kumartuu suksillaan valmiusasennon, ottaa ohjaksista kiinni.

Häkin ovi aukeaa, poro polkaisee kiitolaukkaan, ja se on menoa sen jälkeen.

Tutkija: Juoksu on luonnollista porolle

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jouko Kumpulan mukaan kilpaporojen käyttäytymistä ja stressaantumista ei ole juurikaan tutkittu.

Hän kuitenkin uskoo kilpailuun tottuneiden porojen nauttivan juoksemisesta yksin tai yhdessä muiden porojen kanssa.

– Aitauksessakin niin kilpa- kuin muut porotkin saattavat kiitää hurjaa kiitolaukkaa ihan omaksi ilokseen.

Juoksun jälkeen poro roikottaa usein kieltään. Se hikoilee sen kautta.Marko Pinola / Yle

Juoksuun pyrähtäminen on Kumpulan mukaan lajityypillistä käyttäytymistä porolle. Töppöstä on pistettävä toisen eteen vikkelästi, kun pedot ovat kintereillä.

– Poron on kyettävä luonnossa nopeaan liikkeellelähtöön, kiitolaukkaan ja tolvaamiseen.

Jälkimmäinen on pitkin askelin tapahtuvaa ravia, jossa poro pitää päätään korkealla. Kumpulan mukaan tolvaaminenkin viestii pedoille, ettei poron perään kannata lähteä juoksemaan.

– Mitä komeampaa ja korkeampaa tolvaaminen on, sitä hyväkuntoisempi poro on. Se on osoitus pedoille, että saalistamisesta tulee vaikeaa.

Alku saattaa stressata

Julius laukkaa noin kilometrin pituisen, pisaranmuotoisen radan viimeiset kymmenet metrit hiljentäen lopulta maaliaitaukseen.

Tätä ennen ajaja Marko Pälsynaho on jo päästänyt valjaasta irti, ja lipuu suksillaan aitauksen viereen. Hän on tyytyväinen poron tämän talven neljänteen juoksusuoritukseen.

–Julius on hyvä pysymään radalla. Ei ole aina varmaa, että kaikki porot tulevat maaliaitaukseen saakka

Poroajaja Marko Pälsynaho kehuu Julius-poroa varmaksi juoksijaksi.Marko Pinola / Yle

Pälsynaho uskoo kilpailuun tottuneiden porojen nauttivan juoksusta, vaikkakin alun häkki ei niitä riemastuta.

– Sen on varmaan suurimmalle osalle poroista se stressaavin juttu tässä. Mutta kun ne pääsevät sieltä vapauteen, ei stressistä ole enää tietoakaan.

Julius-porolla ei ole vielä virallista kilpailukokemusta. Sitä vasta totutetaan kilpajuoksemisen saloihin. Kisaviikonlopun jälkeen on tiedossa karsinnat, joiden perusteella katsotaan, ryhdytäänkö Juliusta treenauttamaan tosissaan kilpajuoksuporon uralle.

– Porolla pitää olla juoksuhalua. Vauhtikestävä poro on hyvä kilpailussa, Pälsynaho toteaa Juliuksen höristellessä taustalla korviaan.

Lindén selittää taas Ugandan-matkaansa: Tavoitteena oli ymmärtää Ugandan tietoyhteiskunnan tasoa

Ex-ministeri Suvi Lindén (kok.) on perjantaiaamuna päivittänyt avoimelle Facebook-seinälleen tuoreen selityksen matkastaan Ugandaan. Kyse on Lindenin mukaan ollut siitä, että hän on kartoittanut maan eri ministeriöiden valmiutta panna liikkeelle hankkeita, joissa edullisella älypuhelimella autetaan kansalaisia arjessa.

Ugandan matkasta on noussut kohu, koska Lindénin kanssa maassa ollut suomalainen liikemies kuoli hämärissä olosuhteissa maan pääkaupungissa Kampalassa. Seurueessa ei ollut muita suomalaisia. Ugandan poliisi vahvistaa Ylelle, että kuolemaa tutkitaan murhana.

Lindén on tähän asti kommentoinut matkansa tarkoitusta hyvin suppeasti. Hän ei ole esimerkiksi vastannut Ylen lukuisiin yhteydenottopyyntöihin. Aiemmassa Facebook-päivityksessään Lindén totesi olleensa matkalla YK:n laajakaistakomission erityislähettiläänä. YK:n alainen kansainvälinen televiestintäliitto ITU kertoi kuitenkin Ylelle torstaina, ettei Lindénillä ole tällaista roolia.

Kuvakaappaus Suvi Lindenin Facebook -sivulta.Facebook

Nyt Lindén kirjoittaa, että Ugandan matkalla tavoitteena on ollut ymmärtää tietoyhteiskunnan tasoa Ugandassa. Lindén on muun muassa ollut mukana hankkeessa, jossa on ollut tavoitteena luoda älypuhelimeen ekosysteemi, jonka avulla puhelimen hinta saada pudotettua hyvin alhaiseksi erilaisten tulovirtojen kuten esimerkiksi mainosten myötä.

Lindén sanoo perjantaiaamun päivityksessä sopineensa kahdenkeskisesti ITU:n pääsihteerin kanssa, että hän voi käytätä titteliä "erityislähettiläs". ITU kuitenkin painotti torstaina Ylelle, ettei Lindén toimi virallisesti komission edustajana tai sen puolesta, vaan vapaaehtoisena eli tämä oli virallinen selitys torstaina.

Lindén ei kerro suomalaismiehen kuolemantapauksesta päivityksessään mitään.

Uganda-mysteeri: Suvi Lindén ei olekaan YK-lähettiläs kuten hän väittää – "Lindénillä ei ole enää virallista roolia"

Entinen kokoomusministeri Suvi Lindén on Uganda-kohun yhteydessä antanut ymmärtää, että hän toimisi YK:n laajakaistakomission erityislähettiläänä.

Lindén mainitsi keskiviikkona Facebookissa olleensa matkalla laajakaistakomission erityislähettilään asemassa. Hän sanoo päivityksessään toimineensa erityislähettiläänä vuodesta 2011.

Lindénillä ei ole laajakaistakomissiossa enää virallista roolia, kertoo YK:n alainen kansainvälinen televiestintäliitto ITU Ylelle. ITU:n tiedottaja ilmoitti asiasta Ylelle sähköpostitse laajakaistakomission puolesta. Laajakaistakomissio toimii ITU:n alaisuudessa.

– Laajakaistakomissio ei ole ollut tietoinen Lindénin matkasta Ugandaan, eikä hän edustanut komissiota matkalla, ITU:n tiedottaja Jennifer Ferguson-Mitchell kertoo.

Näin ollen komissio ilmoitti Ylelle, ettei se kommentoi Lindénin matkan tarkoitusperiä.

Ugandan matkasta on noussut kohu, koska Lindénin kanssa maassa ollut suomalainen liikemies kuoli hämärissä olosuhteissa maan pääkaupungissa Kampalassa. Ugandan poliisi vahvistaa Ylelle, että kuolemaa tutkitaan murhana.

Erityislähettiläänä vuoteen 2015 asti

ITU:n mukaan Suvi Lindén oli laajakaistakomission erityislähettiläänä vuosina 2010–2015. Hän toimi tehtävässä ITU:n johtajan kutsumana viestintäministeritaustansa ansiosta, kertoo ITU, YK:n alainen kansainvälinen televiestintäliitto. Lindénin asema muuttui edustajaksi elokuussa 2016.

ITU painottaa Ylelle, että Lindénin nykyinen tehtävä on vapaaehtoistyötä, eikä hän toimi virallisesti komission edustajana tai sen puolesta.

YK:n laajakaistakomission nettisivuilla Lindén löytyy entisten erityislähettiläiden listasta.

Tietoyhteiskunnan edistämistä ja bisnesmahdollisuuksia

Suvi Lindén kertoi lyhyessä Facebook-viestissään keskiviikkona matkustaneensa Ugandaan tietoyhteiskunnan edistämistä koskevissa asioissa.

– Tietoyhteiskunnan edistäminen köyhissä maissa on kuulunut tehtävääni YK:n laajakaistakomission erityislähettiläänä vuodesta 2011. Olen matkustellut Afrikassa näissä tehtävissä paljon ja tarkoituksena on matkustaa myös tulevaisuudessa, Lindén kirjoitti.

Myös Facebook-profiilissaan Lindén mainitsee olevansa YK:n laajakaistakomission erityislähettiläs.

ITU:n mukaan Lindén kutsuttiin vapaaehtoiseksi edustajaksi edistämään informaatio- ja kommunikaatioteknologiaa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.

Lindén kertoi New Vision -lehdelle antamassaan haastattelussa olleensa Ugandassa tutkimassa bisnesmahdollisuuksia.

Lindén pysynyt vaiteliaana tapahtumista

Vuonna 2010 perustettu YK:n laajakaistakomissio pyrkii edistämään laajakaistayhteyksiä kaikkialla maailmassa. Komission tavoitteena on myös tuoda esille internetyhteyksien merkitys kehitykselle.

Erityislähettiläinä on muun muassa yritysjohtajia, entisiä poliitiikkoja sekä tiedemaailman ja järjestöjen edustajia.

Kokoomuksen entinen kulttuuri- ja viestintäministeri Suvi Lindén on ollut vaitelias Ugandan tapahtumista. Hän ei ole vastannut lukuisiin tiedotusvälineiden haastattelupyyntöihin.

Ylen tietojen mukaan Lindén olisi parhaillaan naisten asemaa liike-elämässä käsittelevässä seminaarissa Egyptissä.

Lindénin seurassa Ugandassa olleella suomalaisella liikemiehellä oli asevalmistaja Patrian lupa sen tuotteiden markkinointiin Ugandassa ja Mosambikissa. Liikemiehen epäillään joutuneen huijauksen uhriksi. Myös Ugandan turvallisuuspalvelun valtataistelu on noussut liikemiehen kuoleman yhteydessä esiin.

Iltalehden saamien tietojen mukaan mukaan Lindén olisi löytänyt liikemiehen ruumiin hotellihuoneesta Kampalassa.

Päivitys: 15.2. klo 18.14: Jutusta poistettu kuvakaappaus Suvi Lindénin Facebook-tililtä.

Korjattu: 15.2. klo 20.10: Jutussa oli aikaisemmin virheellisesti ITU:n antaman virheellisen tiedon perusteella, että ”Erityislähettiläskautensa päätyttyä Lindén haki laajakaistakomission vapaaehtoisen edustajan paikkaa. Sellainen hänelle myönnettiin elokuussa 2016.” Myöhemmin ITU ilmoitti, että ITU:n silloinen johtaja oli ensin kutsunut Lindénin erityislähettilääksi ja asema muuttui edustajaksi elokuussa 2016. "

Lisäys: 15.2. klo 20.10: ITU täydensi, että Lindén kutsuttiin erityislähettilääksi.

Lisää aiheesta:

Mystinen kuolema Ugandassa – mitä torstaina on selvinnyt?

Suvi Lindén kommentoi Uganda-tapausta: tutkinta kuuluu viranomaisille

Ugandan poliisi: Suomalaisen liikemiehen kuolemaa Ugandassa tutkitaan murhana

Hinta, aseiden päämäärän epäselvyys ja Venäjä – näistä syistä Uganda ei vaikuta loogiselta kauppakumppanilta Patrialle

Ministerin jyrähdys tehosi – Patria: pienimmätkin myyntihankkeet johtoryhmälle

Abit inspiroituivat Tuntemattomasta sotilaasta ja Tähtien sodasta – katso iskulauseita kautta maan

Penkkarien lakanoihin saatiin ideoita viime vuonna ilmestyneistä elokuvista, kuten Tuntematon sotilaasta ja kahdeksannesta Tähtien sodan osasta. Tampereella lakanoihin kirjattiin ajatuksia ratikkahankkeesta. Myös Paavo Väyrynen ja länsimetro huomioitiin.

Kokosimme esimerkkejä ympäri maata.

Abiturienttien penkkariajot Helsingissä.Markku Ulander / Lehtikuva Tuntematon abiturientti Hämeenlinnassa.Heidi Kononen / Yle Kotkan lyseon lukion abit valmiina lähtöön.Olli Törönen / Yle Tämän vuoden abit ovat viimeiset viime vuosituhannella syntyneet. Tämä kuva on Kuopion penkkareista.Toni Pitkänen / Yle Tampereella nukutaan vasta, kun pystytään.Kirsi Matson-Mäkelä / Yle Se-elokuvasta tuttu klovni nähtiin Kajaanissa.Elisa Kinnunen / Yle Länsimetro valmistui viime syksynä, nämä Kuopion penkkareihin osallistuneet valmistuvat ehkä jo tänä keväänä.Toni Pitkänen / Yle Kalevan lukiolaisia puhutti Tampereen ratikkahanke.Kirsi Matson-Mäkelä / Yle Tampereella otettiin kantaa ympäristön puolesta. Lakanassa lukee "Abeja rekassa kuin muovia meressä".Kirsi Matson-Mäkelä / Yle Viime vuoden hitti Donald Trump esiintyi penkkarilakanoissa tänä vuonna Joensuussa.Heikki Haapalainen / Yle Tampereen Kalevan lukion abit naljailivat perussuomalaisten Laura Huhtasaarelle.Kirsi Matson-Mäkelä / Yle Tampereen penkkareissa huomiotiin myös Paavo Väyrysen neljäs yritys presidentiksi.Kirsi Matson-Mäkelä / Yle Turon kielitaito on tuttu Ylen haastattelusta. Lakanasta vastaavat Tampereen yhteiskoulun lukiolaiset.Petra Ketonen / Yle Lappeenrannassa hallitaan trendaavat aiheet.Tommi Parkkinen / Yle Lappeenrannassa oli pistetty merkille käynnissä olevat talviolympialaiset.Tommi Parkkinen / Yle Kotkan penkkareissa määriteltiin opiskelu uudelleen.Olli Törönen / Yle Joensuussa yhdistettiin muumit, lukiotyö ja legendaarinen lausahdus.Heikki Haapalainen / Yle Abi-Pekka Poudan pokka petti Tornion yhteislyseolaisten todistuksille.Kim Peltoniemi / Yle Lahden Steiner-lukion ylioppilaita penkkareissa.Emilia Malin / Yle Luku-urakka on vienyt Kankaanpään lukion abien mehut.Pipsa Uutto / Yle Paavo Pesusieni on tuttu näky nuorten meemeissä. Tässä sen ovat piirtäneet Tornion yhteislyseon abiturientitKim Peltoniemi / Yle Penkkariajelua Kajaanissa.Elisa Kinnunen / Yle Kuopiossa nähtiin myös tietokonepelien maailmasta tuttu Ugandan Knuckles -hahmo.Toni Pitkänen / Yle Helsingissä muisteltiin tammikuussa poltettua Viikon kumigorillaa.Markku Ulander / Lehtikuva Turun penkkareissa mukailtiin Antti Tuiskun hittiä.Kalle Mäkelä / Yle Turun lyseon abeilla ei ole huolen häivää.Kalle Mäkelä / Yle Hämeenlinnassakin alkoi lukuloma.Penpichaya Khonchalad / Yle Mielipidekysely porilaiseen tapaan.Soila Ojanen / Yle Lappeenrantalaiset toivoivat siunausta abeille.Tommi Parkkinen / Yle Lakoninen toteamus oululaiseen tyyliin.Marko Siekkinen / Yle

Riikka Keskitalo rakastaa freelancerin vapautta ja vastuuta – tutkijan mukaan näitä ominaisuuksia kaipaavat myös palkkatyöläiset

Mistä on kyse?
  • Oululainen Riikka Keskitalo työllistää itsensä freelancerina muun muassa markkinoinnin ja viestinnän parissa. Hän on mukana myös start up -yrityksessä.
  • Freelancer-yrittäjyys vaatii itsensä brändäämistä ja verkostoitumista.
  • Suomalainen työskentelee keskimäärin 38 tuntia viikossa. Yrittäjillä ja freelancereilla työn viikkotuntimäärät ovat usein isommat.

23-vuotiaalle Riikka Keskitalolle työ on intohimo. Hän työskentelee freelancerina, ja työtehtävät ovat hyvin erilaisia, kuten hänen työviikkonsakin.

– Tällä hetkellä minua voi kutsua markkinoinnin ja viestinnän ammattilaiseksi. Ensi viikolla se saattaa olla jotain muuta riippuen siitä, minkälaisia työnkuvia ja projekteja minulle järjestyy.

Keskitalo muun muassa kouluttaa, kirjoittaa, valokuvaa, työskentelee graafikkona ja on mukana tapahtumien järjestämisessä. Tämän lisäksi hän ehtii olla start up -yrityksessäkin.

Töitä siis riittää. Keskitalo mainitseekin heikkoudekseen kieltäytymisen. Kun niin moni asia kiinnostaa, on vaikea sanoa ei hyville työtarjouksille.

– Välillä toki väsyttää, kun on monta projektia käynnissä yhtä aikaa. Palautumisesta ja jaksamisesta täytyy pitää huolta. Ne ovat etenkin freelancerille tärkeitä.

Riikka Keskitalo tekee töitä yleensä kotona tai jaetussa työtilassa.Marko Siekkinen / Yle

Keskitalon viikkotyötunnit vaihtelevat 25–50 tuntiin. Työtunnit riippuvat siitä minkälaisia projekteja työn alla sattuu olemaan. Suomalaiset tekevät keskimäärin 37–38 tuntia töitä viikossa, yrittäjät enemmän.

Tutkija: Työajan suuri muutos on myytti

Keskitalon tapa tehdä töitä ei ole kovinkaan tavanomainen ainakaan Suomen mittakaavassa. Työaikaa tutkinut tutkijatohtori Satu Ojala kertoo, että suurin osa suomalaisista työskentelee kahdeksan tuntia päivässä, ja työnteko sijoittuu virastotyöaikaan.

– On jopa vähän myytti, että työajat olisivat dramaattisesti muuttuneet. Ennen kaikkea ne ovat ennallaan. Mitään suuria muutoksia palkansaajien työoloissa ei suuntaan tai toiseen ole nähtävissä.

Sen sijaan etätyöskentely sekä työn tekeminen työajan ulkopuolella on yleistynyt.

– Puhutaan tällaisesta rajatyöstä eli häilytään sen suhteen, ollaanko työssä vai vapaa-ajalla.

Kotona työskentely on lisääntynyt. Iso syy siihen on teknologian kehitys.AOP

Ojalan mukaan rajatyön lisääntyminen johtuu pitkälti mobiiliteknologian kehityksestä. Melkein jokaisella on kotona tietokone ja älypuhelin, joista voi tarkistaa työsähköpostit viikonloppuisinkin.

Rajatyön lisääntyminen ei ole Ojalan mukaan pelkästään huono asia. Se saattaa kertoa siitä, että työ koetaan innostavaksi ja mielekkääksi. Ojala kertoo, että työn mielekkyys onkin viimeisimmän työbarometrin mukaan parantunut.

– Työssä on paljon kehitysmahdollisuuksia, ja suomalaiset voivat vaikuttaa omiin työoloihin ja -aikoihin hyvin. Meillä on siis yhtä aikaa sekä kielteistä että myönteistä kehitystä.

Työn merkitystä ja sosiaalisia suhteita arvostetaan

Työtä tekee mielellään, kun siitä aidosti pitää. Sen tietää Riikka Keskitalokin.

– Olen hyvin onnekas, koska voin toteuttaa intohimoani työssäni. Se taitaa olla kaikista paras juttu freelancerina toimimisessa.

Keskitalon mukaan työn mielekkyyttä lisää vapaus päättää omista työajoista ja siitä, kenelle ja minkälaista työtä tekee.

Sosiaalipolitiikan professori Jouko Nätti kertoo, että Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrien mukaan työn ja työnteon koettu mielekkyys on kääntynyt lievään kasvuun talousnousun myötä. Tilastokeskuksen työolotutkimuksessa on puolestaan kartoitettu sitä, onko työssä tärkeintä palkka vai sisältö.

– Trendi on ollut se, että työn sisällön merkitys kasvaa. Etenkin ylempien toimihenkilöiden keskuudessa. Sosiaaliset suhteet eli työtoverit ovat myös yksi tärkeä asia.

Uskon siihen, että työtä tekevälle löytyy. Riikka Keskitalo

Myös Keskitalolle sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä, mutta hänen tapauksessaan työnteko on usein melko yksinäistä. Ihmiskontakteja kuitenkin saa jaetusta työtilasta sekä yhteistyöprojekteista, joissa hän silloin tällöin työskentelee.

– Olen ollut tiimeissa, joissa on todella huippuja tyyppejä ja heistä on tullut ystäviä. Kun tekee töitä kavereiden kanssa, ei se tunnu työnteolta ollenkaan.

Tämän hetken työelämässä vaaditaan Keskitalon mukaan todella paljon osaamista, joustavuutta ja verkostoja. Jos nämä kolme asiaa ovat kunnossa, on ihmisellä hänen mielestään hyvin asiat työmarkkinoilla.

Itsensä brändäys on tärkeää

Freelancerina työskentely ei kuitenkaan ole pelkästään ruusuilla tanssimista. Keskitalon mukaan työssä täytyy sietää epävarmuutta ja laittaa itsensä likoon.

Suurin osa naisen työmahdollisuuksista on löytynyt muun muassa erilaisten tapahtumien kautta, joissa hän säännöllisesti käy verkostoitumassa.

– Ylipäätään mille tahansa alalle, kenelle tahansa työntekijälle verkostot toimivat turvaverkkoina antaen lisää mahdollisuuksia.

Riikka Keskitalo ei ainakaan tällä hetkellä vaihtaisi freelancerina työskentelyä yhdelle työnantajalle työskentelyyn.Marko Siekkinen / Yle

Freelancerin täytyy Keskitalon mukaan myös brändätä itseään. Oma osaaminen on tuote, jota freelancer myy. Sama pätee hänen mielestään myös muihinkin kuin freelancereihin, esimerkiksi eri alojen asiantuntijoihin.

– Itseään täytyy markkinoida olemalla esillä. On tärkeää tuntea itsensä ja osaamisensa ja antaa sen näkyä. Tärkeintä on kuitenkin olla oma itsensä.

Tällä hetkellä Keskitalo ei muuttaisi omassa työssään mitään. Naista ei myöskään houkuta freelancerin työn vaihtaminen vakituiseen työsuhteeseen yhdelle työnantajalle. Työttömyyskään ei pelota.

– Uskon siihen, että työtä tekevälle löytyy. Ja olen kuitenkin sen verran joustava, että pystyisin muuttamaan paikkakuntaa tai voisin tehdä hyvin erilaisia hommia.

Nokia aloittaa yt-neuvottelut, jopa yli 400 työpaikkaa voi vähentyä

Nokia kertoi tänään kutsuneensa verkkoliiketoimintansa henkilöstön edustajat Suomessa yhteistoimintaneuvotteluihin, joiden arvioidaan johtavan noin 350 työpaikan vähennykseen.

Suunnitelmat koskevat kaikkia Nokian verkkoliiketoiminnan liiketoimintaryhmiä sekä tukitoimintoja, ja niiden arvioidaan kohdistuvan yhtiön kaikkiin Suomen toimipaikkoihin. Oulun tehdas ei kuulu tänään julkistettujen suunnitelmien piiriin.

Lisäksi Nokia Technologies -liiketoimintaryhmä aloittaa Suomessa yhteistoimintaneuvottelut, joiden arvioidaan johtavan noin 75 työpaikan vähennykseen.

Molemmat neuvottelut käynnistyvät ensi viikon torstaina.

Nokialla on Suomessa tällä hetkellä yhteensä noin 6 300 työntekijää.

Lisää aiheesta hetken kuluttua

Suvi Lindén kommentoi Uganda-tapausta: tutkinta kuuluu viranomaisille

Entinen viestintäministeri Suvi Lindén on kommentoinut Ugandassa kuolleen suomalaismiehen tapausta lyhyesti Facebook-päivityksessään. Lindénin mukaan kuolemantapauksen tutkinta kuuluu viranomaisille ja mahdollinen tiedottaminen on viranomaisten ja omaisten harkinnassa.

Lindén kertoo saaneensa useita haastattelupyyntöjä, joissa on muun muassa kysytty hänen Ugandan-matkansa syytä. Hän kertoo Facebookissa, että ei ollut Ugandassa Patrian asialla, vaan tietoyhteiskunnan edistämistä koskevissa asioissa. Tietoyhteiskunnan edistäminen köyhissä maissa on Lindénin tehtäväkenttää YK:n laajakaistakomission erityislähettiläänä.

Iltalehden mukaan Lindén löysi suomalaismiehen hotellihuoneesta kuolleena. Iltalehden mukaan Lindén oli ollut liikemiehen tuttava jo pitkään. Matkan tarkoituksena oli edistää Ugandassa tehtäviä teknologiahankkeita.

Lindén on toiminut kokoomuksen kansanedustajana sekä kaksi kertaa ministerinä, ensin kulttuuriministerinä vuosina 1999-2002 ja viestintäministerinä vuosina 2007-2011.

Lue myös:

Suomalaisen liikemiehen kuolema Ugandassa edelleen mysteeri – tämän tiedämme nyt, mutta moni kysymys vielä auki

Lintilä haluaa Patrialta vielä tarkempia tietoja Uganda-tapauksesta

Muistatko vielä kisastudiot jumppasalissa? Moni koulu on luopunut perinteestä, mutta osa opettajista pitää siitä kiinni

Mistä on kyse?
  • Kouluilla on mahdollisuus järjestää kasvatuksellinen oppitunti esimerkiksi seuraamalla olympialaisia.
  • Nykyisin yhä harvemmat koululaiset ovat kiinnostuneita urheilun suurtapahtumista.
  • Kuusamon kolmesta syrjäkylän koulusta yhdessä oppilaat seuraavat Etelä-Korean olympialaisia koulupäivän aikana.

Mäkelän kyläkoululla oppilaat nautiskelevat iltapäivällä välipalakseen laskiaispullaa. Kyytipojaksi kulautetaan kuumaa kaakaota.

Kuusamolaiskoulun johtajaopettajan Esko Hutun luokassa tunnelma tiivistyy iltapäivän alussa. Perinteisen liitutaulun peittää iso näyttötaulu, joka on viritetty olympialaisten kanavalle. Krista Pärmäkoski ja Ristomatti Hakola starttaavat pian sprinttiladulle.

Mäkelän koululla on perinteenä katsoa arvokisoja.Ensio Karjalainen / Yle

Oppilaat näyttäisivät nauttivan enemmän välipalasta, kuin olympialaisista. "Urheiluhullu" opettaja haluaa kuitenkin viestiä oppilailleen rehtiä olympiahenkeä liikunnan iloineen.

– Meillähän on pedagoginen vapaus valita menetelmät, miten me pääsemme tavoitteisiin opiskelussa. Tämähän on oivaa liikuntakasvatusta.

Perinteenä vain yhdessä koulussa

Esko Huttu hehkuttaa menestyvien urheilijoiden, kuten Enni Rukajärven tai Krista Pärmäkosken olevan mainioita esimerkkejä oppilaille. He ovat Hutun mielestä hyvillä arvoilla varustettuja nuoria, terveitä ihmisiä.

Mäkelän koululla on katsottu vuosikymmeniä arvokisoja oppilaiden kanssa. Kuusamon kolmesta jäljellä olevasta kyläkoulusta vain Mäkelän koululla perinne on säilynyt. Se johtuu ehkäpä opettajan intohimoisesta suhtautumisesta huippu-urheiluun.

– Ilman muuta olympialaisia katsellaan oppilaiden kanssa. Kisathan järjestetään vain kerran neljässä vuodessa, Huttu toteaa.

Jääkiekko nostaa tunnelmaa

Maastohiihto ei ole tänä päivänä nuorison seurannassa ykköslaji. Silti tunnelma kyläkoulun kisastudiossa lämpenee erityisesti suomalaisten startatessa ladulle.

Sprinttikisan heikohko menestys sai oppilaat hiljaiseksi.Ensio Karjalainen / Yle

– Krista on kova, toteaa kisarupeaman aikana ruutuvihkolle hiihtoteemaisen aiheen raapustanut alakoululainen Jonna Nevala.

Suomalaismenestys jäi odotuksiin nähden heikoksi. Kyläkoululla aiotaan siitäkin huolimatta palata kisatunnelmiin johtajaopettajan luokkaan.

– Nyt on hyvä seurata kisoja koulutyön ohessa, kun lähetykset tulevat koulupäivän aikana. Kun pääsemme jääkiekkoon, uskon tunnelman nousevan, johtajaopettaja Esko Huttu ennustaa.

Yle selvitti: Kotihoidon tukea käytetään eniten keskustan vahvoilla alueilla – katso oman kuntasi tilanne

Perhevapaauudistus ei toteudu tällä vaalikaudella, sillä hallituspuolueet eivät päässeet sopuun kotihoidontuesta.

Yle selvitti, kuinka paljon eri puolilla Suomea käytettiin kotihoidontukea viime vuonna. Ylen selvityksen tiedot ovat peräisin Tilastokeskukselta ja Kelan Kelasto-verkkopalvelusta.

Kotihoidontukea käytetään Ylen selvityksen mukaan suhteellisesti eniten Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Listan kärjessä ovat Luoto, Merijärvi, Sievi, Pedersöre ja Lumijoki. Näissä kunnissa yli 15 prosenttia perheistä käytti kotihoidontukea viime vuonna. Oman kuntasi tilanteen voit jutun lopussa olevasta listasta.

– Kartta kertoo ennen muuta siitä, kuinka korkeaa on syntyvyys eri kunnissa, mutta oletettavaa on, että kotihoidontuki on myös yleisemmin käytettyä näissä kartalta erottuvissa kunnissa, sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopistosta arvioi.

Esillä olleissa malleissa kotihoidontukea olisi jatkettu nykyiseen tapaan siihen asti, kun lapsi täyttää kolme vuotta. Tuen taso olisi kuitenkin laskenut viimeisen vuoden aikana, mikä ei keskustalle käynyt. Ylen tiistaina saamat paperit kertovat laskelmista yksityiskohtaisemmin.

Karille ajautuneen perhevapaauudistuksen vaikeutta selittääkin osaltaan kotihoidontuen suosio keskustan kannatuksen ydinalueilla.

– Se on varmasti hyvin tärkeä tekijä. Kotihoidontuki on ollut aikoinaan iso poliittinen saavutus keskustapuolueelle. Tutkimuksissa on havaittu, että kun keskusta on ollut mukana hallituksessa, kotihoidontukea on suosittu, ja kun keskusta ei ole ollut mukana hallituksessa, kotihoidontukea on leikattu tai sitä ei ole ainakaan korotettu, Hiilamo kertoo.

Pohjanmaan "raamattuvyöhyke" erottuu listasta

Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan alueilla kotihoidontukea saavien perheiden suhteellisen korkeaa osuutta selittää Hiilamon mukaan herätysliikkeiden ja erityisesti lestadiolaisten perheiden suuri määrä. Kotihoidontukeen kuuluu sisarkorotus, joka tekee sen käytöstä houkuttelevampaa niissä perheissä, joissa on monia alle kouluikäisiä lapsia.

– Siihen liittyy uskonnollinen perhekäsitys perinteisistä naisten ja miesten rooleista. Lisäksi taustalla vaikuttavat monet muut tekijät, kuten esimerkiksi se kuinka pitkä matka on päivähoitopaikkoihin, millaisia kuntalisiä maksetaan ja minkälainen elinkeinorakenne alueella on, Hiilamo sanoo.

Myös työllisyystilanne vaikuttaa. Maksettavan kotihoidontuen suuruudesta riippuen lasten hoitaminen kotona voi olla luontevampaa kuin työttömänä työnhakijana töiden etsiminen.

THL:n erikoistutkija Johanna Närvi kertoo, että aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että maaseutumaisilla alueilla kotihoidontukea käytetään yleisemmin pitkään.

– Perheen ja työn yhteensovittaminen voi olla vaikeampaa. Työmatkat ovat pitkiä ja myös varhaiskasvatusta on tarjolla vähemmän. Perheiden arjen kannalta lapsen vieminen varhaiskasvatukseen voi olla niin hankalaa, että se houkuttelee hoitamaan lasta pidempään kotona, Närvi sanoo.

Lue myös

Analyysi: Perhevapaauudistus kituu jo ennen syntymistään – 5 syytä, miksi neuvotteluissa vedettiin käsijarru pohjaan

Kotihoidontukea saaneiden perheiden osuus on laskettu taulukkoon vertailemalla tukea saaneiden äitien määrää perheiden lukumäärään. Tukea saaneiden lukumäärä on vuodelta 2017. Perheiden lukumäärä on vuodelta 2016. Miesten ja naisten osuudet kertovat, miten tuen vastaanottaminen jakautui isien ja äitien kesken.

"Olen pätkätyötön, pätkäyrittäjä ja pätkäope" – monen ansio koostuu silpusta, eikä viranomaisten kankeus tee elämää helpommaksi

Mistä on kyse?
  • Oululainen Elisa Kaurala tekee työkseen opettajan sijaisuuksia ja valokuvausta oman yrityksensä kautta.
  • Molemmat ammatit työllistävät häntä osa-aikaisesti ja välillä Kaurala saa työttömyyskorvausta.
  • Osa-aikayrittäjän ja pätkätyöläisen yhdistelmä on vielä melko harvinainen.
  • Sosiaaliturvajärjestelmä ja viranomaisten tietojärjestelmät eivät tue epätyypillisissä työsuhteissa työskenteleviä.

Elisa Kauralan, 27, kännykkä herättää hänet aikaisin niinäkin aamuina, jolloin tiedossa ei ole töihin lähtöä. Opettajien sijaisuuksista ilmoitetaan jopa vain tunnin varoitusajalla. Tekstiviestiinkin on vastattava välittömästi, mikäli mielii työkeikan saada.

Kaurala valmistui opettajaksi viime keväänä, mutta kokoaikaista työtä ei ole löytynyt. Oulussa opettajista on ylitarjontaa ja sijaisuuksistakin käydään kovaa kilpailua.

– Yhtä opettajan virkaa voi hakea pari sataa pätevää opettajaa, joten voi olla tyytyväinen, mikäli pääsee edes haastatteluun, Kaurala kuvailee vallitsevaa tilannetta.

Elisa Kaurala haluaa tehdä töitä, vaikka se tietää epäsäännöllistä toimeentuloa.Timo Nykyri / Yle

Tällä hetkellä Kaurala on töissä, mutta keväästä hänellä ei ole mitään tietoa. Edessä voi olla jälleen työttömyysjakso ja satunnaisia sijaisuuksia. Myös Kauralan pienimuotoinen yritystoiminta valokuvaajana saattaa työllistää häntä satunnaisesti. Arjesta ja toimeentulosta on tullut silppua.

– Olen pätkätyötön, pätkäyrittäjä ja pätkäope.

Työtodistuksen puute jumitti rahat kuukausiksi

Osa-aikayrittäjän, työttömän ja pätkätyöläisen yhdistelmä ei ole helppo ja se vaatii paljon paperinpyöritystä viranomaisten kanssa. Kaurala laskee toimittaneensa viimeisen kahden kuukauden aikana Kelaan viisi eri hakemusta ja kuusi liitettä. TE-toimistoon hän on tehnyt kaksi ilmoitusta ja soittanut kerran.

Viranomaisen sähköiset järjestelmät ja yhteistyö saavat Kauralalta kritiikkiä. Hänestä ne eivät toimi tarpeeksi jouhevasti hänen tilanteessaan, kun tuloja voi tulla monesta eri lähteestä.

Toivottavasti tulorekisteri helpottaisi asiakkaiden tilannetta muutaman vuoden päästä. Pirjo Juntunen

Kaurala kertoo odottaneensa rahojaan pisimmillään neljä kuukautta. Syynä oli työtodistuksen puuttuminen. Se oli hautautunut työnantajan pöydälle.

Rahojen viipyminen on tarkoittanut välillä sitä, että Kaurala on joutunut turvautumaan esimerkiksi vanhempiinsa vuokranmaksua varten. Säännöllisimmän toimeentulon Kaurala saisi olemalla pelkästään työttömänä, mutta sitä hän ei halua.

Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston palvelujohtaja Pirjo Juntunen myöntää, että nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä ei ole tarpeeksi kannustava epätyypillisissä työsuhteissa toimimiseen. Osa-aikayrittäjyyden ja pätkätyöllisyyden odotetaan kuitenkin lisääntyvän. Tähän kannustaa muun muassa työttömien aktivointimalli.

Pirjo Juntunen tunnustaa, että järjestelmät eivät ole pysyneet muuttuvien työnkuvien mukana.Timo Nykyri / Yle

Juntunen on tietoinen myös sähköisten palvelujen saamasta kritiikistä. Hän kertoo, että uudet järjestelmät ovat tekeillä, mutta niiden saamiseen kuluu vielä ainakin pari vuotta.

– Toivottavasti tulorekisteri helpottaisi asiakkaiden tilannetta muutaman vuoden päästä.

Aikaa vievä yrittäjyys voidaan tulkita päätoimiseksi

Yritystoimintaansa varten Elisa Kauralan piti tehdä tarkka selvitys valokuvaukseen käyttämästään ajasta. Se ei saanut olla este muun työn vastaanottamiselle.

Juuri yritystoimintaan käytetty aika painaa Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston työttömyysturvasta vastaava palveluesimies Jukka Nilivaaran mukaan puntarissa, kun arvioidaan oikeutta työttömyysturvaan. Tilanteet arvioidaan hänen mukaansa tapauskohtaisesti.

Edes tulojen pienuus ei automaattisesti tarkoita, että olet oikeutettu työttömyysturvaan.

– Yritystoiminta voi olla hyvinkin työllistävää, mutta myös tappiollista, eikä se siitä huolimatta oikeuta työttömyyskorvaukseen, Nilivaara sanoo.

Tuntuu, että Kela ja TE-toimisto eivät keskustele keskenään ja tukien maksaminen viivästyy sen vuoksi. Elisa Kaurala

Niin sanottua kevytyrittäjyyttä työttömyysturvalaki ei tunne. Ihminen on joko päätoiminen tai sivutoiminen yrittäjä, Nilivaara kertoo.

Osa-aikayrittäjiä on alkanut tulla yhä enemmän esimerkiksi myyntialalle ja hyvinvointipalveluihin, Pirjo Juntunen kertoo. Esimerkiksi kotikutsuilla kiertävät myyjät tai personal trainerit voivat työskennellä yrittäjinä osa-aikaisesti.

– Yrittäjyyttä myös edellytetään yhä useammassa työssä, Juntunen sanoo.

Työttömän kannalta yritystoimintaan on kuitenkin tullut helpotuksia. Tämän vuoden alusta alle neljä kuukautta kestäviä yrittäjyysjaksoja ei TE-toimistossa edes tutkita. Aiemmin raja oli kaksi viikkoa.

Valokuvaaja voi olla osa-aikayrittäjä

Elisa Kauralan pieni yksiö toimii samalla hänen valokuvausstudionaan. Huonekalut siirretään syrjään ja seinälle levitetään kangas, jota vasten hän pystyy ottamaan esimerkiksi muotokuvia.

Elisa Kauralan pieni koti taipuu myös valokuvausstudioksi.Timo Nykyri / Yle

Harrastuksena alkaneesta valokuvauksesta on tullut Kauralalle yksi tulonlähteistä. Valokuvaus ei kuitenkaan työllistä häntä kuin sesonkiluonteisesti. Lähinnä kesäisin, jolloin hän kuvaa häitä. Sen vuoksi hän voi toimia osa-aikayrittäjänä, eikä se estä saamasta työttömyyskorvausta.

Kaurala kokee, että TE-toimistossa hänen osa-aikayrittäjyyteensä on suhtauduttu myönteisesti, mutta Kelan kanssa on hankalampaa.

– Tuntuu, että Kela ja TE-toimisto eivät keskustele keskenään ja tukien maksaminen viivästyy sen vuoksi.

A-Teema: Työtä! Miksi tekevälle ei löydy työtä ja työ ei löydä tekijäänsä? Suomen suurin keskusteluohjelma torstaina 15.2. TV1 kello 21.05.

Elisa Kaurala mukana keskustelemassa työelämästä ja sen muutoksesta torstaina Yle Oulun facebook-livessä kello 17.30 alkaen. Keskustelu kuultavissa myös myös Yle Radio Suomen Oulun lähetyksissä.

Perämeri on jäätynyt kokonaan – ahtojäät vaikeuttavat laivaliikennettä

Talvimerenkulku Perämeren satamiin on vaikeutunut. Laivaliikenteen turvaamiseksi jäänmurtoyhtiö Arctia on lähettänyt pohjoiseen neljännen jäänmurtajan.

– Tällä hetkellä uusi jää ja sitä reunustava sohjojääkenttä ahtautuvat tuulen vaikutuksesta Perämeren pohjukassa Oulun ja Kemin edustalla, kuvailee jäänmurtaja Kontion päällikkö Timo Jeskanen.

Jäänmurtajat Kontio, Otso, Polaris ja viime viikonloppuna matkaan laitettu Urho avustavat liikennettä kaikkiin Perämeren satamiin Kemiin, Tornioon, Ouluun, Raaheen, Kalajoelle, Kokkolaan ja Pietarsaareen. Jäänmurtaja Voima on puolestaan töissä Suomenlahdella.

– Viime viikolla meillä oli varsinainen suma, kun yksikään laiva ei päässyt liikkeelle ilman jäänmurtajien apua, kuvailee Kemin satamassa operoivan Kemi Shippingin toimitusjohtaja Kari Anttila.

Perämeren pohjukassa kulkevat talvella käytännössä vain vahvimmat linjaliikennelaivat, sillä kaikki muut alukset viedään satamiin ja niistä pois lähes yksitellen. Ilman jäänmurtajia pohjoisen vientiteollisuuden tuotteita ei saataisi laivattua maailmalle.

– Ahtojääkentässä pahin kohta on tällä hetkellä Kemi kakkosen majakan luona. Joudumme avustamaan sen lävitse ihan kaikki alukset, kuvailee jäänmurtaja Kontion päällikkö Timo Jeskanen.

Satamaoperaattorin mukaan ongelmana ovat myös satama-altaat, joita ei saada pidettyä avoinna riittävästi. Satama-altaiden jäänmurto on jäänmurrosta vastaavan Arctian ja satamien vastuulla. Kemissä ja Torniossa on useampia satamajäänmurtajia, mutta vain yksi miehistö vuorossaan.

Kovat myrskyt ja sohjovyö ovat talvimerenkulun riesana

Tällä hetkellä Perämeri on jäässä kauttaaltaan. Merialueen keskellä on uutta jäätä, joka on vahvistunut helmikuun pakkasjakson ansiosta. Aivan Perämeren pohjukassa jäätä on jo 30–50 senttimetriä.

– Alkutalvesta muutamat kovat lounais- ja etelätuulet synnyttivät avoveden reunaan sohjovyön, joka on nyt jäätynyt Kemi kakkosen majakan, Malörenin ja Luulajan välillä, kuvailee jäänmurtaja Kontion päällikkö Timo Jeskanen.

Satamaoperaattorin mukaan talvimyrskyt ovat hankaloittaneet liikennettä marraskuusta lähtien. Toimitusjohtaja Kari Anttilan mukaan jopa säännöllisessä linjaliikenteessä tämä näkyy myöhästymisinä ja joidenkin satamakäyntien jättämisenä pois reitiltä.

Ilmatieteen laitoksen mukaan Perämeri on jäätynyt viime vuosina tammi-helmikuussa ja talvet ovat olleet poikkeuksetta leutoja. Merenkulussa tämä ei kuitenkaan tarkoita helppoa talvea.

– Viime keväänä Perämerellä oli yhdeksän jäänmurtajaa vielä huhtikuun ensimmäisenä päivänä eikä jäätä ollut paljonkaan, mutta kilometrien laajuinen sohjojääkenttä vaikeutti liikennettä, luonnehtii jääasiantuntija Jouni Vainio Ilmatieteen laitokselta.

Lauhana talvena on matalapainetta ja tuulet ovat hyvin voimakkaita. Tuulet käyvät pääosin lounaasta, lännestä ja etelästä, joten ne runttaavat jäitä kasaan Perämerellä.

– Kova pakkanen on meille aina parempi, koska silloin tuulee vähemmän ja jääkansi on tasainen, luonnehtii Kontion päällikkö Timo Jeskanen.

Aseelliset ryöstäjät iskivät Kannuksessa R-kioskille ja Kalajoella huoltamolle – Poliisi kaipaa vihjeitä

Poliisi kaipaa vihjeitä kahdesta aseellisesta ryöstöstä Kannuksessa ja Kalajoella. Tapahtumat alkoivat maanantaina Kannuksessa noin kello 19.45. Naamioitunut kaksikko ryösti Kannuksen R-kioskin käsiaseella uhaten.

Tekijät saivat saaliikseen olutta, tupakkaa ja reilun määrän käteistä rahaa.

He poistuivat paikalta uudella, vaalealla henkilöautolla, josta apukuljettajan puoleinen ajovalo oli ilmeisesti pimeänä.

Hiukan myöhemmin illalla noin kello 20.50 myös Kalajoella tehtiin aseellinen ryöstö. Vähän ennen huoltamon sulkemisaikaa sisään tuli kaksikko, joka uhkasi työntekijää puukolla ja aseella.

He saivat mukaansa rahaa, tupakkaa ja olutta, ja pakenivat samanlaisella valkoisella autolla kuin Kannuksessa.

Poliisi uskookin, että tekijät olivat samat Kannuksessa ja Kalajoella. Ryöstäjiksi epäillään noin 170 senttistä naista ja tätä hieman lyhyempää miestä.

Kuvassa on ryöstön tekijöiden pakoauto.Valvontakameran kuva

Pakoauton muita tuntomerkkejä ovat erikoisvanteet ja musta lista tai teippaus helmoissa. Auto oli ilmeisesti Volkswagen henkilöauto.

Poliisi pyytää mahdollisia havaintoja tai tietoja tekijöistä poliisin vihjenumeroihin 0295440513 tai 0295416194.

Japanilaislääkärin pätevöityminen vei Suomessa viisi vuotta – nyt EU:n ulkopuolisten lääkäreiden töihinpääsyä halutaan helpottaa

Mistä on kyse?
  • EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta lääkäreiltä vaaditaan Suomessa pätevyyden todistamista.
  • Pitkien jonojen ja vaativien tenttien vuoksi pätevöitymiseen voi kulua aikaa noin viisi vuotta.
  • Sosiaali- ja terveysministeriön tuoreen raportin mukaan tilanteeseen halutaan parannusta.
  • Tenttipaikkoja halutaan lisätä nykyisestä yhdestä ja kansallisuuden sijaan huomiota tulisi kiinnittää suoritettuun tutkintoon.

Mayu Hosiolla on takanaan kahdeksan tunnin työpäivä ja kolmen tunnin edestakainen työmatka yhdellä Suomen vaarallisimmista tieosuuksista. Hosio kulkee päivittäin töissä Oulusta Länsi-Pohjan keskussairaalassa Kemissä. Vaikka työmatka on pitkä, hän ei valita.

Töihin kulkeminen entisessä kotikaupungissa Tokiossa veisi todennäköisesti yhtä kauan, eikä kahdeksan tunnin työpäivistä voisi edes haaveilla.

– Japanissa ehdin käydä kotona vain nukkumassa.

Hosion matka Suomessa työskenteleväksi lääkäriksi on ollut pitkä myös ajallisesti. Ennen Suomeen muuttoa hän ehti opiskella Japanissa kuusivuotisen tutkinnon ja työskennellä kaksi vuotta Tokion yliopistollisessa sairaalassa. Suomeen hänet toi rakkaus, mutta myös ajatus toisenlaisesta elämästä. Tokiossa yliopistosairaalan lääkärinä työskentely oli hyvin hektistä.

Kun Hosio muutti Ouluun vuonna 2011, ei hän osannut arvata kuinka vaikeaa on saada lupa toimia lääkärinä Suomessa. Nainen otti suomen kielen haltuun puolessa vuodessa ja läpäisi kielitestin. Pysyvä lupa toimia lääkärinä heltisi vasta erilaisten tenttien, kuulustelujen ja näyttökokeiden jälkeen vuonna 2016.

Hosiolta vei lähes viisi vuotta, että hän sai todistettua pätevyytensä toimia lääkärinä Suomessa. Paljoa nopeammin prosessia ei olisi pystynyt käymään läpi, sillä jonot kuulusteluihin ovat pitkät. Viimeiseen näyttöön piti jonottaa yli vuosi. Hosio myöntää, että välillä teki mieli luovuttaa.

– Monta kertaa kävi mielessä paluu Japaniin.

EU-alueelta tuleva lääkäri pääsee helpommalla

Mikäli Hosio olisi muuttanut Suomeen Japanin sijaan jostakin EU-maasta, kuten vaikkapa Puolasta tai Bulgariasta, olisi hän voinut toimia lääkärinä saman tien. Edes heidän kielitaitoaan ei ole aikaisemmin tarvinnut testauttaa. Järjestelmän taustalla on EU:n sopimus työvoiman vapaasta liikkuvuudesta.

Hosio työskentelee lääkärinä Länsi-Pohjan keskussairaalassa Kemissä.Heidi Hannukainen / Yle

Nyt ulkomaalaisten lääkärien pääsyä Suomen työmarkkinoille halutaan sujuvoittaa. Sosiaali- ja terveysministeriön tammikuun lopulla ilmestyneen raportin mukaan ammattioikeuden myöntämistä tulee yksinkertaistaa.

Lääkärinluvan haussa keskeisenä tekijänä tulisi olla hakijan suorittama koulutus ja sen vertailtavuus vastaavaan suomalaiseen tutkintoon, ei hänen kansallisuutensa. Hakuprosessi valikoituisi sen mukaan, onko koulutus suoritettu Suomessa, EU/ETA-alueella vai EU/ETA-alueen ulkopuolella.

Raportin mukaan myös ETA-alueen ulkopuolelta kouluttautuneiden lääkäreiden kuulusteluja tulee kehittää. Vastuu kuulusteluiden järjestämisestä tulisi myös jakaa useammalle kuin yhdelle yliopistolle. Nykyisin kuulusteluja järjestetään vain Tampereen yliopistossa, jonne jonot ovat pitkät. Viimeiseen tenttiin täytyy jonottaa puolesta vuodesta reiluun vuoteen.

Kielitaitovaatimukset yhtenäistyivät jo

Ulkomaalaisten lääkäreiden töihin pääsyvaatimuksia saatiin hieman tasoitettua vuonna 2016, jolloin kielivaatimuksia tiukennettiin. Tuolloin myös EU:n sisäpuolelta tulevien lääkäreiden kielitaidon testaaminen tuli mahdolliseksi.

Ryhmäpäällikkö Maarit Mikkonen terveydenhuollon ammattihenkilöiden luvista päättävästä Valvirasta kertoo, että kielitestejä onkin alettu systemaattisesti vaatia kaikilta ulkomaalaisilta lääkäreiltä.

Kielitaitotesteistä huolimatta eri maista tulevat lääkärit ovat kuitenkin eri asemassa.

Hosio on asunut Suomessa vuodesta 2011 ja puhuu erinomaista suomea.Heidi Hannukainen / Yle

Hosio on japanilaiseen tyyliin kohtelias, eikä halua arvostella suomalaista järjestelmää, vaikka se epäreilulta tuntuukin. Hänen mielestään on hyvä, että lääkärien kielitaito testataan ennen työluvan saantia, sillä kun on iso merkitys työssä pärjäämisen kannalta. Hosio itse puhuu erinomaista suomea.

Lääkäriliiton mielestä nykyinen tilanne on kiusallinen

Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila sanoo tilanteen olevan nurinkurinen. Hänen mukaansa myös Yhdysvalloista tulevat lääkärit joutuvat osoittamaan pätevyytensä, vaikka heidän koulutustasonsa olisi parempi kuin joistakin EU-maista tulevilla lääkäreillä.

Toisaalta esimerkiksi Espanjasta tulevan lääkärin ei tarvitse osata suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää tai -lainsäädäntöä.

– Se on opeteltava kantapään kautta työn myötä, Halila sanoo.

He eivät tiedä, kuinka pitkän koulutuksen olen käynyt läpi. Mayu Hosio

Halilan mukaan nykyisessä järjestelmässä olisi parantamisen varaa. Hänen mukaansa pätevyyden osoittamiseen kuluva noin viisi vuotta on liian pitkä aika. Tentit ja harjoittelut pitäisi saada tehtyä läpi kahdessa vuodessa.

– On kiusallista, kun maassa on koulutettuja lääkäreitä, jotka eivät pääse jonojen vuoksi edes tentteihin, Halila sanoo.

Lääkäriliiton mielestä ulkomaalaisten lääkäreiden tenttejä pitäisi pystyä suorittamaan myös muualla kuin Tampereella. Myös koulutusta tulisi järjestää, sillä nyt he joutuvat opiskelemaan suomenkielisiä tenttimateriaaleja itsekseen.

Rajallinen tenttimäärä luo painetta onnistua

Hosio kertoo lukeneensa tenttejä varten todella paljon jopa japanilaisessa mittakaavassa. Paine suoriutua kokeista läpi oli kova, sillä jokainen epäonnistuminen olisi lykännyt töihin pääsyä. Lisäksi viimeistä tenttiä saa yrittää läpäistä vain kolme kertaa. Tentit ovat myös kalliita.

Hosio haluaa erikoistua Suomessa kirurgiksi.Heidi Hannukainen / Yle

ETA:n ulkopuolelta tulevien lääkärien osaaminen testataan kolmessa vaiheessa. Yleislääketieteen osaaminen kartoitetaan kliinisessä kuulustelussa, lainsäädäntö ja suomalainen terveydenhuoltojärjestelmän osaaminen omassa kuulustelussaan ja lopuksi on vielä käytännön potilastentti, joka videoidaan.

Hosio työskentelee Kemissä kirurgian osastolla. Hoidettavana on esimerkiksi murtumia ja auto-onnettomuuksissa loukkaantuneita potilaita. Hän kehuu työpaikkaansa ja sanoo sen auttavan jaksamaan pitkän työmatkan kulkemisessa.

Työskentely ulkomaalaisena lääkärinä Suomessa on pakottanut sietämään myös epäasiallisia asiakkaita. Potilaat ovat voineet esimerkiksi sanoa, etteivät halua huonosti koulutettua ulkomaalaista lääkäriä.

– He eivät tiedä, kuinka pitkän koulutuksen olen käynyt läpi, Hosio sanoo.

Satamalakko peruuntuu – sovintoesitys hyväksyttiin

Satamia koskevassa työriidassa saatiin tänään perjantaina päivällä sovinto.

Avaintyönantajat Avainta ry kertoo, että on hyväksynyt sovittelija Jukka Ahtelan antaman sovintoesityksen viittä satamaa koskevassa työriidassa. Oulun, Kokkolan, Rauman, Naantalin ja Turun satamia koskeva, 12.2. klo 6 alkavaksi ilmoitettu lakko peruuntuu.

Avainta kertoo tiedotteessaan, että sovittelun kautta syntynyt ratkaisu on raskas. Jos lakko olisi alkanut maanantaina, vaikutukset vientiteollisuuteen ja kansantaloudelliseen tilanteeseen olisivat olleet erittäin voimakkaat järjestön mukaan.

Esityksen mukaan palkkoja nostetaan tämän vuoden maaliskuussa 1,6 prosenttia, ja sopimuksen piiriin kuuluville ammattiliiton jäsenille maksetaan 210 euron kertakorvaus. Sopimus on voimassa helmikuun loppuun 2021.

– Työnantajan kustannukset nousevat tämän ratkaisun johdosta merkittävästi yleiseen sopimustasoon verrattuna. Riippuen yksittäisen sataman kustannusrakenteesta, palkkakustannukset nousevat ratkaisusta johtuen 10–15 prosenttia, sanoo Avaintan toimitusjohtaja Vesa Laine tiedotteen mukaan.

Avaintan mukaan sopimuksen piiriin kuuluvien työntekijäryhmien keskimääräinen kuukausiansio on noin 4 200 euroa.

Sovittelija Ahtela antoi viimeisimmän sovintoesityksen varhain perjantaina kello yhden aikaan yöllä. Hyväksytty sovintoehdotus on luettavissa kokonaan tästä.

Työnantajapuoli hylkäsi edellisen sovintoesityksen

Edellinen sovintoesitys annettiin keskiviikkona, ja torstaina se hylättiin. Hylkääjänä oli satamia edustava Avainta ry. Työntekijäpuolta neuvotteluissa edustavat Suomen Merimies-Unioni SMU ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT olisivat olleet valmiita hyväksymään sovittelijan aiemmin antaman sovintoesityksen.

Työnantajien mukaan lakkoon osallistuvia työntekijöitä olisi ollut noin 25–40.

Lue myös:

Satamia koskevassa työriidassa uusi sovintoesitys

Satamat hylkäsivät sovintoesityksen – lakko uhkaa maanantaina

Työtaistelu sulkemassa viisi satamaa

Ihmiset voidaan jakaa järki- ja tunneihmisiin – tunne vie usein, koska järki ei ehdi mukaan päätöksentekoon

Mistä on kyse?
  • Ihmiset toimivat yleensä joko enemmän järki- tai tunnepohjaisesti. Suurin osa ihmisistä on kuitenkin näiden kahden ominaisuuden välimaastossa.
  • Ihminen yleensä tunnistaa itse parhaiten toimiiko hän enemmän järjellä vai tunteella. Myös neuropsykologisten haastatteluiden ja testien avulla voidaan arvioida näitä ominaisuuksia.
  • Suurimmassa osassa ihmisen tekemissä päätöksissä tunne on ainakin jonkin verran mukana

Pystytkö eläytymään helposti toisten ihmisten tunteisiin tai teetkö päätöksiä yleensä nopeasti? Tämä voi kertoa siitä, että toimit enemmän tunteella. Järjellä toimiva ihminen taas usein ajattelee hyvin analyyttisesti ja tekee päätöksiä hitaasti.

Puhutaan siis järki- ja tunneihmisistä. Psykologian professori Markku Ojasen mukaan tällaista jaottelua voidaan tehdä, koska ihminen useimmiten toimii joko vähän enemmän järjellä tai tunteella.

On olemassa viisi suurta persoonallisuuden piirrettä: neuroottisuus, ekstrovertio, avoimuus, tunnollisuus ja sovinnollisuus. Ojasen mukaan näiden piirteiden avulla voi päästä jyvälle siitä, mihin esimerkiksi ihmisen tunneherkkyys tai tunnevaltaisuus liittyy.

Tunneihmiseksi itsensä mieltävistä löytyy muun muassa sellaisia, jotka ovat hyvin myönteisiä ja positiivisia. He ottavat muiden tunteet aina huomioon.

– Sitten on taas ihmisiä, joilla tunneherkkyys on samanlaista kuin Trumpilla. Eli otetaan kaikki pienetkin moitteet itseensä. Silloin se liittyy enemmän neuroottisuuteen ja ehkä vähän kovuuteenkin.

Erilaisilla testeillä ja haastatteluilla voidaan selvittää, onko ihminen enemmän järki- vai tunneihminen.Jyrki Lyytikkä / Yle Uutisgrafiikka

Psykologi ja psykologian tohtori Tapani Riekki on myös sitä mieltä, että ihminen usein on joko enemmän järki- tai tunneihminen. Hän kuitenkin korostaa, että kyseiset ominaisuudet eivät ole toisiaan poissulkevia.

– Eli voi olla ihmisiä, jotka kokevat olevansa hyvin intuitiivisia ja samalla hyvin analyyttisiä.

Erilaisilla haastatteluilla ja testeillä voidaan selvittää, onko ihminen enemmän järki- vai tunneihminen. Asia on kuitenkin helpointa selvittää kysymällä ihmiseltä itseltään, kumpi hän kokee olevansa.

Ojanen nostaa esimerkiksi Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen, jossa ihmiset saivat jakaa itsensä joko sydän- tai pääihmisiin. Tässä yhteydessä sydän tarkoitti tunnetta ja pää järkeä.

Tutkimukseen osallistuneet pääihmiset kuvasivat itseään rationaalisiksi, loogisiksi ja hieman kylmiksi. Sydänihmiset kuvasivat itsensä tunnevaltaisina, feminiinisinä ja lämpiminä.

– Kun ihmiset laitettiin tekemään tehtäviä, olivat pääihmiset halukkaita käyttämään hyväksi loogista päättelyä ja sydänihmiset enemmän intuitiivisia ratkaisuja.

Työpaikalla analyyttinen, kotona äkkipikainen

Itsensä tuntemisen kannalta on hyödyllistä tietää, toimiiko enemmän järjellä vai tunteella. Liian tyypittelevä ajattelutapa voi Tapani Riekin mukaan kuitenkin olla vahingollista, koska sillä saatetaan perustella esimerkiksi huonoa käytöstä.

– Ihminen saattaa esimerkiksi oikeuttaa todella vahvoja tunnereaktioita sillä, että hän on tunneihminen. Se saattaa olla joissain tilanteissa haitallista.

Järki- tai tunnepohjaisuus ei saa Riekin mielestä määrittää kenenkään toimintaan täysin. Hän kehottaakin jokaista mukauttamaan kanssakäymistaitojaan tilanteeseen sopivaksi.

Ihmisten tapa toimia ja reagoida vaihteleekin ympäristön ja seuran mukaan.

– Joku saattaa olla hyvinkin analyyttinen työelämässä, mutta kotona kumppaninsa kanssa todella äkkipikainen tai tunnepohjainen.

Hyvin luotettavasta ja ystävällisestä henkilöstä tuli epäluotettava, syrjäänvetäytyvä ja ärtyisä. Eero Castrén

Niin työpaikalla kuin kotonakin järki- ja tunneihmiset voivat päätyä tilanteeseen, jossa toisen ymmärtäminen on vaikeaa. Markku Ojasen mukaan tilanne voi olla esimerkiksi sellainen, jossa toinen haluaa tehdä päätöksen nopeasti, toinen taas vasta pitkään harkittuaan.

Erilaisten ajattelu- ja toimintamallien ymmärtäminen vaatiikin Ojasen mukaan ihmisen omaa panostusta.

– Kyllä se vaatii kummaltakin tyypiltä sitä kuuluisaa itseensä menemistä ja pyrkimystä ymmärtää toisen tapaa. Jos sovitteluun ei pyritä, tulee varmasti yhteentörmäyksiä.

Tunteella toimiminen pätee Markku Ojasen mielestä myös ihmissuhteisiin. Rakastuminen on hyvä esimerkki, siinä ei paljon järki päätä paina. Ojasen mukaan ylipäätään suuri osa ihmisen onnellisuuteen ja hyvinvointiin liittyvistä asioista liittyy tunteisiin, kuten toiveikkuuteen ja rakkauteen.

– Ilman niitä elämästä ei tulisi yhtään mitään.

Mutta jos ajatellaan ihmisen elämää hyvän ja pahan kannalta, on järki Ojasen mukaan melko neutraali.

– Keskitysleiritkin on rakennettu järjellä. Järki on todella loistava työkalu, mutta se ei todellakaan ole sellainen jota voisi kaikkialla käyttää parhaalla mahdollisella tavalla.

Järki ei aina ehdi mukaan

Tunnetun neurotutkija Antonio Damasion tutkimukset ovat osoittaneet päätöksenteon hankaloituvan suuresti, mikäli aivojen tunnekeskukset vaurioituvat.

Jos tunteella toimiminen olisi kokonaan poissa laskuista, voisi esimerkiksi kauppareissusta kehkeytyä suunnattoman työläs projekti.

– Jos päätös perustuu siihen, että käymme läpi kaikki vaihtoehdot ja teemme aina jollain mittarilla järkevimmän päätöksen, niin olisi äärettömän hidasta ja tuskaista valita esimerkiksi kaupassa 20 jogurtin joukosta juuri se oikea, Tapani Riekki toteaa.

Tunne on Riekin mielestä mukana jollain tapaa kaikissa ihmisen tekemissä päätöksissä. On nimittäin mahdotonta saada kaikkea mahdollista tietoa käsiinsä yhtä tiettyä päätöstä varten.

Esimerkiksi kiusaaminen ja torjuminen lisäävät kielteistä herkkyyttä ja varautuneisuutta. Markku Ojanen

Jos päätöksenteko perustuisi pelkästään tunteen varaan, ei lopputulos olisi yhtään sen parempi.

Tunnekokemukset ja intuitio kehittyvät Riekin mukaan pikkuhiljaa läpi ihmiselämän. Ne perustuvat siihen, mitä ihminen on aikaisemmin oppinut, kokenut ja tuntenut. Vanhat kokemukset eivät kuitenkaan välttämättä täsmää uudessa tilanteessa.

– Siinä on riski, että se saa ihmisen toiminnan hölmöksi. Sekä tunnetta että järkeä tarvitaan. Riippuu tilanteesta, miten niitä käytetään suhteessa toisiinsa.

Tunteet korostuvat etenkin sosiaalisessa kanssakäymisessä, jossa tilanteet ovat nopeita ja automaattisia.

– Kun ollaan rauhallisessa tilanteessa ja kirjallisen tiedon parissa, korostuu analyyttinen ajattelu.

Järki ei aina ehdi mukaan päätöksentekoon esimerkiksi silloin, jos päätös täytyy tehdä nopeasti.

– Ihmiselle saattaa tulla vastaan äkillisiä haastavia tai jopa traumaattisia tilanteita. Silloin järki ei välttämättä ehdi mukaan, vaan ratkaisu täytyy tehdä tunteella, Markku Ojanen kertoo.

Tytöistä kasvatetaan tunneihmisiä, pojista järkeviä?

Ihmisen kehittyminen enemmän järki- tai tunneihmiseksi riippuu Ojasen mukaan geeneistä ja lapsuuden temperamentista.

Ihmisen tapa toimia voi muovautua myös vaikeiden elämäntapahtumien tai jopa traumojen mukaan.

– Esimerkiksi kiusaaminen ja torjuminen lisää kielteistä herkkyyttä ja varautuneisuutta. Persoonallisuuden piirteissä ovat mukana perintötekijät ja myös lapsuudenkokemukset, joista pikkuhiljaa muotoutuu persoonallisuus ja sen osana herkkyys.

Usein kuullaan puhuttavan siitä, että naiset ovat enemmän tunteelle toimivia ja miehet järki-ihmisiä. Psykologi ja psykologian tohtori Tapani Riekki ei allekirjoita tätä väitettä täysin, vaikkei se ihan tuulesta temmattukaan ole.

Tutkimusten mukaan naisista löytyy jonkin verran enemmän tunneihmisiä ja miehistä järki-ihmisiä. Tapani Riekin mukaan sukupuolierot saattavat johtua osittain yhteiskuntarakenteista ja osittain biologiasta.Arja Lento / Yle

Riekki on ollut mukana tutkimuksissa, joissa on kysytty naisilta ja miehiltä muun muassa sitä, tekevätkö he päätöksiä enemmän intuition vai analyyttisen ajattelun perusteella. Tai miten paljon he ovat kiinnostuneita systeemeistä ja järjestelmistä tai tunteista ja ihmisistä.

– Tulokset ovat osoittaneet, että naiset ovat hieman enemmän empatiaan päin kannalla ja miehet systemoinnin kannalla. Naiset ovat myös keskimäärin himpun verran intuitiivisempiä kuin miehet.

Keskiarvoiset erot ovat Riekin mukaan kuitenkin niin pieniä, että mitään yleistäviä johtopäätöksiä niistä ei voi vetää.

– Fiksuin tapa saada selville se onko ihminen tunnepohjainen vai analyyttinen, on kysyä ihmiseltä itseltään, eikä katsoa mitä roikkuu haarojen välissä.

Se mistä nämä pienet erot miesten ja naisten välillä johtuvat, löytyy Riekin mielestä osittain yhteiskuntamme rakenteista ja osittain biologiasta. Tyttölapsille on usein opetettu asioita vähän eri tavoin kuin poikalapsille. Perinteiset sukupuoliroolit esimerkiksi antavat tyttöjen osoittaa tunteitaan paremmin kuin poikien.

– Jos pohditaan asiaa evoluution näkökulmasta, on naisilla usein voimakkaampi hoivavietti kuin miehillä ja se voi näkyä tunnepohjaisessa ajattelussa.

Ihminen saattaa esimerkiksi oikeuttaa todella vahvoja tunnereaktioita sillä, että hän on tunneihminen. Tapani Riekki

Riekki ajattelee, että lajinsäilymisen kannalta on voinut olla hyvä asia, että naiset ovat voimakkaammin hoivaavia ja reagoivat enemmän tunteilla kuin miehet.

Oli kyseessä sitten minkä sukupuolinen ihminen hyvänsä, on se selvää, että järki ja tunteet kulkevat käsi kädessä niin päätöksenteossa kuin muissakin elämän osa-alueissa. Markku Ojanen ajattelee asian niin, että mitä ainutkertaisempi valinta, sitä enemmän tunne on siinä mukana.

– Hyvin merkittävä tunteiden ja moraalin tutkija Jonathan Haidt on pelkistänyt asian niin, että tunteet tekevät ratkaisut ja järki selittää ne parhain päin, Ojanen summaa.

Aivojen vaurioituminen voi muuttaa luonteenpiirteitä

Varsinaista tieteellistä näyttöä järki- ja tunneihmisten jaotteluun ei ole. Neurotieteen tutkimuskeskuksen akatemiaprofessori Eero Castrén kertoo sen johtuvan siitä, että minkäänlaisella kuvantamisella ei voi sanoa, että tässä on järki- ja tässä tunneihminen.

Hän ei silti kiellä, etteikö ihmisillä olisi taipumuksia toimia joko enemmän järjellä tai tunteella.

– Neuropsykologisella tutkimuksella ja haastattelulla voidaan katsoa löytyykö ihmisiltä sellaisia ominaisuuksia, jotka liitetään järki- tai tunneihmisiin.

Esimerkiksi mantelitumake liitetään tunteiden käsittelyyn ja etuaivolohko järkeen. Jos jompikumpi vaurioituu, voi se vaikuttaa ihmisen toimintaan merkittävästi.

Castrén nostaa esimerkiksi artikkelin, joka kertoo miehestä, jonka mantelitumake vaurioitui. Yleensä ihminen tuntee olonsa vaivaantuneeksi ja ehkä jopa epämiellyttäväksi, jos tuntematon ihminen tulee liian lähelle.

– Mies, jonka mantelitumake oli vaurioitunut, päästi ihmiset huomattavasti lähemmäs itseään.

Aivolohkon vaurioitumisen liittyen Castrén kertoo tarinan amerikkalaisesta Phineas Gagesta, joka työskenteli rautatietyöläisenä 1800-luvulla.

Työmaalla oltiin räjäyttämässä kallioon aukkoa junaradan valmistamista varten. Mies löi rautakangen reikään jossa oli räjähde, ja kanki lensi miehen päähän lävistäen toisen silmän ja etuaivolohkon.

– Mies parani vammasta, mutta hänen luonteensa muuttui. Hyvin luotettavasta ja ystävällisestä henkilöstä tuli epäluotettava, syrjäänvetäytyvä ja ärtyisä.

Satamia koskevassa työriidassa uusi sovintoesitys

Sovittelija Jukka Ahtela on antanut uuden sovintoesityksen satamia koskevassa työriidassa, kerrotaan valtakunnansovittelijan verkkosivulla. Osapuolet antavat vastauksensa sovintoesitykseen tänään puoliltapäivin. Sovintoehdotuksen sisällöstä ei kerrota julkisuuteen, ennen kuin vastaukset on annettu.

Työnantajia edustava Avainta hylkäsi eilen Ahtelan keskiviikkona antaman sovintoesityksen.

Työriita koskee Turun, Naantalin, Rauman, Kokkolan ja Oulun satamissa työskenteleviä nosturinkuljettajia ja satamavalvojia. Jos työriitaa ei saada sovittua, satamia uhkaavat lakot ensi maanantaina 12. helmikuuta.

Laivaa lastataan Rauman satamassa Raumalla 30. tammikuuta 2018.Juha Sinisalo / Lehtikuva

Lakot oli suunniteltu tammikuulle, mutta työministeri Jari Lindström (sin.) siirsi niitä kahdella viikolla.

Lue myös:

Satamat hylkäsivät sovintoesityksen – lakko uhkaa maanantaina

Ilmavoimien Hornetilla laskeutuminen pitkäksi Oulun lentokentällä – Lentäjä selvisi vammoitta

Ilmavoimien Hornetin laskeutuminen on venähtänyt pitkäksi Oulun lentokentällä. Pelastuslaitos sai hälytyksen tapahtuneesta hieman ennen puolta seitsemää torstaina illalla.

– Kone on ajautunut muutamia metrejä ulos kiitotien päätyttyä. Yksi henkilö on osallisena, ja hän ei ole loukkaantunut tapahtuneessa, kertoo palomestari Kimmo Virkkala.

Ilmavoimien mukaan kone joudutaan hinaamaan kiitotien päästä pois. Kyseessä on Lapin lennoston kone. Kone ei vaurioitunut tapahtuneessa.

STT:n mukaan ainakin puoli kuuden jälkeen lähteväksi aiottu Finnairin lento Oulusta Helsinkiin viivästyi tapauksen vuoksi.

Satamat hylkäsivät sovintoesityksen – lakko uhkaa maanantaina

Satamia edustava Avanta ry on hylännyt sovittelija Jukka Ahtelan antaman sovintoesityksen satamia koskevaan työriitaan. Asiasta kertoo tiedotteessaan Rauman Satama Oy.

Työriita koskee Turun, Naantalin, Rauman, Kokkolan ja Oulun satamissa työskenteleviä nosturinkuljettajia ja satamavalvojia. Neuvotteluosapuolina ovat Avainta sekä työntekijäpuolelta Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ja Suomen Merimies-Unioni.

Jos työriitaa ei saada sovittua, satamia uhkaavat lakot ensi maanantaina 12. helmikuuta. Lakkoja oli suunniteltu alun perin tammikuulle, mutta työministeri Jari Lindström (sin.) siirsi niitä kahdella viikolla.

Kiista sopimuksista

Työnantajien mukaan lakkoon osallistuvia työntekijöitä olisi noin 25–40. Kiistassa on kyse siitä, että työntekijäpuoli haluaa saada tälle ryhmälle oman työehtosopimuksen. Nyt kaikkiin työntekijöihin sovelletaan nyt ammattiliitto JHL:n sopimusta.

Työnantajapuolen mukaan lakko uhkaa vakavasti suomalaisia vientiyrityksiä. Sovittelu jatkuu työtaistelun estämiseksi.

Sivut