Uutiset YLE Oulu

Tervetuloa seurakunnan leirille – luvassa ruskaa pakkasella

Rippikoulun käyneitä houkutellaan syysleirille Pudasjärven Syötteelle persoonallisella ilmoituksella: Ruskaa pakkasella III syyslomaleiri, tervetuloa!

Oululaisten Tuiran ja Oulujoen seurakuntien leiri-ilmoitus internetissä sai nuorison liikkeelle. Neljäkymmentä lokakuun leiripaikkaa myytiin loppuun vuorokaudessa.

Persoonallinen ilmoitus on herättänyt vilkkaan keskustelun sosiaalisessa mediassa. Seurakuntien saamasta palautteesta osa on ollut vahvan kielteistä. Seurakunnan ei haluta viljelevän kaksimielisyyksiä.

– Ilmoitusta pidetään huonona tai vanhana huumorina, leiriä vetävä nuorisotyönohjaaja Jouni Heikinheimo Oulujoen seurakunnasta sanoo.

Kyllä huumoria pitää viljellä. Se kuuluu kaikkien ihmisten elämään. Jouni Heikinheimo

Suurin osa palautteesta Heikinheimon mukaan on ollut kuitenkin myönteistä. Leirille ilmoittautuneet eivät ole juurikaan noteeranneet ilmoituksen sananmuunnosmahdollisuutta.

Heikinheimo hämmästelee noussutta kohua, sillä leiri järjestetään tänä syksynä jo kolmatta kertaa samalla nimellä.

– Kyllä huumoria pitää viljellä. Se kuuluu kaikkien ihmisten elämään, Heikinheimo muistuttaa.

Huumori vie viestin perille

Oulun seurakuntayhtymän ilmoitus on huomioitu myös Kirkon keskushallinnossa. Rangaistuksia tai moitteita siitä ei ole luvassa, naurahtaa Kirkon keskushallinnon verkkoviestintäpäällikkö Lari Lohikoski.

– Tässä tapauksessa luulen, että nuoret ymmärtävät huumorin. Se on hyvä keino saada viesti perille. Arvelenpa, että tämä ilmoitus uppoaa kohderyhmäänsä, Lohikoski sanoo.

Ilmoituksessa muistutetaan Syötteen leirin ohjelmasta, joka koostuu muun muassa yhdessäolosta, tutustumisista toisiin nuoriin, ulkoilusta, askartelusta sekä taikametsän pakkasruskasta.

Onko Raahen surmatöillä mahdollisesti yhteyttä? – Poliisin mukaan yleinen turvallisuus ei ole vaarassa

Poliisi jatkaa Raahessa tapahtuneiden kahden henkirikoksen tutkintaa tiiviisti. Poliisi selvittää myös mahdollisuutta, onko rikosten välillä jokin yhteys, Oulun poliisilaitoksen torstain tiedotteessa kerrotaan.

Poliisi on ottanut yhden henkilön kiinni rikoksesta epäiltynä, mutta läpimurtoa asian tutkinnassa ei ole saatu.

– Tässä vaiheessa ei vahvisteta, kummasta teosta on kyse. Myöskään epäillyn tekijän sukupuoleen ei oteta kantaa, vanhempi konstaapeli Lauri Nikula Oulun poliisilaitokselta sanoo.

Raahen Piehingissä olevasta yksityisasunnosta löytyi tiistai-iltana 19. syyskuuta kuollut noin 65-vuotias naishenkilö, jossa oli ulkoisen väkivallan merkkejä. Poliisi tutkii asiaa tappona. Uhrin löysivät omaiset Piehingissä sijaitsevasta yksityisasunnosta.

Edellisenä viikonloppuna, lauantaina 16.9. iltapäivällä löydettiin kuollut nuori nainen kaupungin keskustassa tyhjältä tontilta. Poliisi tutkii tapausta tappona. Uhrin löysi sivullinen koiran ulkoiluttaja.

Poliisi on tehnyt molemmissa tapauksissa sekä taktista että teknistä tutkintaa. Myös rikospaikkatutkintaa on jatkettu Raahen keskustassa ja Piehingissä.

Poliisin tiedotteen mukaan sosiaalisessa mediassa kiertävä kuva miehestä ei ole poliisin julkaisema. Kuvan levittämiseen kansalaisilla ei ole mitään tarvetta.

– Sitä ei pidä levittää, Lauri Nikula sanoo.

Järkyttävistä tapahtumista huolimatta yleinen turvallisuus ei ole poliisin arvion mukaan vaarantunut Raahen seudulla, sanotaan poliisin tiedotteessa.

Klo 15:48 korjattu leipätekstin linkki toimivaksi.

Julkisen sanan neuvostolta langettava päätös Ylelle Instagram-tilin käytöstä

Yle Oulun paikallistoimituksen Instagram-tilillä vieraili viikonloppuisin toimituksen ulkopuolisia henkilöitä 20.5.-2.7.2017 välisenä aikana. He saivat julkaista sisältöjä täysin itsenäisesti Ylen paikallistoimituksen tilillä hastagilla #yleinstavieras.

Ylen vastaava päätoimittajan (vt.) Marit af Björkestenin mukaan Yle Oulun Instagram-vieras -konsepti oli uudenlainen kokeilu, jolla pyrittiin löytämään uusia tapoja hyödyntää sosiaalista mediaa. Vieraat liittyivät pääosin Yle Oulun muihin sisältöihin ja olivat esimerkiksi ajankohtaisia henkilöitä.

Julkisen sanan neuvoston mukaan se, että vierailijoiden julkaisema sisältö merkittiin hashtagilla #yleinstavieras, ei riittänyt kertomaan yleisölle sisällön luonteesta. Vieraille annettiin ohjeistus, mutta JSN:n mukaan Yle Oulu ei varmistanut, että vierailijat tunsivat sen toimituspolitiikan sekä Journalistin ohjeet ja olivat sitoutuneet niiden noudattamiseen.

Julkisen sanan neuvoston langettavan päätöksen mukaan Yle on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 2.

Päätös kokonaisuudessaan: JSN:n langettava päätös Ylelle

JSN:n langettava päätös Ylelle

Ylen paikallistoimituksen Instagram-tilillä vieraili viikonloppuisin toimituksen ulkopuolisia henkilöitä. He saivat julkaista sisältöjä täysin itsenäisesti Ylen paikallistoimituksen tilillä. Tämä oli journalistisen päätösvallan luovuttamista. Vieraiden julkaisemat sisällöt eivät kuitenkaan olleet mainosmaisia.

Kantelu 28.6.2017

Kantelu kohdistuu Yle Oulun Instagram-vieras-konseptiin. Yle Oulun Instagram-tilillä vieraili 20.5.-2.7.2017 viikonloppuisin toimituksen ulkopuolisia henkilöitä ja ryhmiä hastagilla #yleinstavieras. Vierailijat saivat Yle Oulun Instagram-tunnukset käyttöönsä.

Kantelija pitää journalistisesti virheenä Yle-Oulun menettelyä luovuttaa Instagram-tilinsä ulkopuoliselle toimijalle. Tämä loukkaa kantelijan mielestä hyvää journalistista tapaa, koska journalistin ohjeissa kielletään luovuttamasta toimituksellista päätösvaltaa ulkopuoliselle. Asia on kantelijan mielestä myös internet- julkaisujen kannalta periaatteellisesti tärkeä, joten hän toivon JSN:n kannanottoa Yle-Oulun menettelyyn, eli onko toiminta ollut hyväksyttävää vai onko asiassa toimittu hyvän journalistisen tavan vastaisesti.

Kantelija nostaa esille seuraavan 26.5. ilmestyneen jutun, jossa kerrotaan Instagram-tilillä vierailevasta pelikehittäjästä: ”Yle Oulun Instagram sukeltaa pelimaailman sykkeeseen – vieraana Fingersoftin Pasi Jokinen”. Kantelijan mukaan Yle on ainakin tässä tapauksessa lisäksi luovuttanut päätösvallan kaupalliselle toimijalle ilman toimituksellista kontrollia.

Kantelu on otettu käsittelyyn Journalistin ohjeiden 2 ja 16 näkökulmasta.

Päätoimittajan vastaus 18.8.2017

Päätoimittaja (vt.) Marit af Björkestenin mukaan Yle Oulun Instagram-vieras -konsepti on uudenlainen kokeilu, jolla on pyritty löytämään uusia tapoja hyödyntää sosiaalista mediaa. Yle noudattaa myös Instagramissa samoja eettisiä ohjeita kuin muissa välineissään - Journalistin ohjeet mukaan luettuina.

Päätoimittajan mukaan Instagram-vieras-konseptia on kokeiltu 20.5.-2.7.2017. Vieraina ovat olleet esimerkiksi muusikko, kuvataiteilija, 15-vuotias yrittäjä sekä pelialan toimitusjohtaja. Vieraat liittyvät pääosin Yle Oulun muihin sisältöihin ja ovat esimerkiksi ajankohtaisia henkilöitä, joita Yle Oulu on käsitellyt muissa sisällöissään. Kantelijan linkittämässä Yle Oulun jutussakin konseptia kuvataan näin: “tavoitteena on tarjota kiinnostavia näkökulmia Suomeen ihmisten itsensä kuvaamana.”

Päätoimittajan mukaan kokeilussa pyrkimyksenä on ollut tuoda mielenkiintoisten henkilöiden kautta esiin erilaisia ilmiöitä ja tapahtumia etukäteen harkituista, journalistisesti kiinnostavista näkökulmista. Konsepti on tarjonnut yleisölle mahdollisuuden päästä näkemään asioita ikään kuin sisäpiiriläisen silmin. Instagram-vieraat ovat kuvanneet esimerkiksi juhlia, matkoja, ruokaa ja mökkeilyä. Näin henkilökohtaista materiaalia on hankala saada muuten kuin henkilöiden itsensä kuvaamana.

Päätoimittajan mukaan toimitus on valinnut vieraat itsenäisesti ja oma-aloitteisesti. Suurin osa vieraista on liittynyt Yle Oulun muissa välineissä olleisiin sisältöihin. Idea on, että Yle Oulu voi pyytää esimerkiksi kiinnostavassa henkilökuvassa esiteltyä haastateltavaa Instagram-vieraaksi.

Päätoimittajan mukaan Instagram-vieras -konseptiin kuuluu, että Yle Oulu on julkaissut jutun, jossa kerrotaan viikonlopun Instagram-vieraasta samalla kaavalla. Tämän jälkeen vieraalle on annettu väliaikaiset tunnukset Yle Oulun Instagram-tilille. Vieras on ennalta tarkkaan sovitun suunnitelman mukaisesti lähettänyt tilille materiaalia, jota Yle Oulun toimitus on tiiviisti valvonut, seurannut ja tarkkaillut.

Päätoimittajan mukaan Yle Oulu on sekä suullisesti että kirjallisesti ohjeistanut vieraitaan siinä, millaisia kuvia heidän pitää tuottaa. Yle on toimittanut tämän ohjeistuksen JSN:lle liitteenä.

Päätoimittajan mukaan Yle Oulu on etukäteen suunnitellut tarkkaan, miten journalistinen päätösvalta pidetään toimituksessa.

Päätoimittajan mukaan toimitus on jo etukäteen valinnut vieraan ottamille kuville journalistisesti kiinnostavan, ei-mainosmaisen aiheen. Kuvien sisältö ja ehdot on käyty läpi vieraiden kanssa etukäteen. Esimerkiksi kantelijan linkittämästä verkkojutusta selviää, että Yle Oulu on antanut senkertaiselle Instagram-vieraalle tehtäväksi muun muassa pelialan juhlien kuvaamisen. Vieraan ottamat kuvat käsittelevätkin näitä ennalta sovittuja teemoja, tässä tapauksessa siis muun muassa pelialan juhlia.

Päätoimittajan mukaan toimitus on läpi viikonlopun valvonut kuvien julkaisemista, mikä on tehty vieraille selväksi. Käytännössä valvominen on tarkoittanut sitä, että Yle Oulun verkkospesialisti on seurannut, mitä vieras julkaisee. Tarvittaessa kuvat olisi nopeasti poistettu. Tämä on Instagramissa mahdollista ja kuuluu sosiaalisen median luonteeseen. Yle Oulu on säilyttänyt journalistisen päätösvallan päättää, mitä kuvia sen tilillä on.

Päätoimittajan mukaan Yle Oulu on avoimesti kertonut yleisölleen kokeilusta merkitsemällä siihen liittyvät kuvat Instagramissa hashtagilla #yleninstavieras. Lisäksi konseptista on kerrottu joka kerta erikseen Instagram-vieraan esittelevässä verkkojutuissa.

Päätoimittajan mukaan Yle Oulu olisi kuitenkin voinut tehdä yleisölle paremmin selville, miten journalistisen päätösvallan säilyttämisestä on huolehdittu. Ylen verkkojutun ilmaisulla “annetaan ajankohtaisen henkilön tai ryhmän käyttöön” ei ole tarkoitettu, että tili olisi Yle Oulun ulkopuolisten päätösvallassa, sillä näin ei ole ollut.

Päätoimittajan mukaan Instagram-vieraiden tuottamia kuvia tai Instagram-vieraista kirjoitettuja juttuja ei voi pitää JO 16:n vastaisina. Kuvissa tai jutuissa ei ole mainosmaisia elementtejä tai mainosmaista sävyä, eikä niissä esitellä minkään yrityksen toimintaa tai tuotteita. Ne keskittyvät vieraana olevaan henkilöön.

Päätoimittajan mukaan koko Instagram-vieras -konseptin näkökulma on voimakkaasti henkilölähtöinen, vaikka osa vieraista on ainakin osin tunnettu edustamiensa yritysten kautta. Yritysmaailmassa mukana olevien henkilöiden elämän ja arjen esitteleminen on kuitenkin journalistisesti perusteltua. Yle Oulun Instagram-vieras -konseptissa ei millään tavalla esitellä tai markkinoida yrityksiä, joita vieraat edustavat, saati niiden tuotteita.

Päätoimittajan mukaan sosiaalinen media on vahvistanut reaaliaikaisuuden vaatimusta. Kun teknologia ja julkaisualustat kehittyvät, tiedotusvälineiden on tärkeää kokeilla ja yrittää löytää uudenlaisia toimintaympäristöjä sekä uudenlaisia tekemisen tapoja. Yle Oulu on tässä tapauksessa toiminut näin.

Päätoimittajan mukaan Yle Oulu on tehnyt sisältöä koskevat ratkaisut journalistisin perustein luovuttamatta lopullista päätösvaltaa sisällöstä toimituksen ulkopuolelle. Kokeilussa ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidetty selvänä eikä kokeilu ole sisältänyt piilomainontaa.

Näin Yle Oulu ei ole toiminnassaan rikkonut Journalistin ohjeita.

Ratkaisu

JO 2: Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.

JO 16. Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.

Yle Oulun Instagram-tili annettiin toimituksen ulkopuolisen henkilön tai ryhmän käyttöön viikonlopuksi kerrallaan 20.5.-2.7.2017. Vierailijat olivat muun muassa oululaisia yrittäjiä, taiteilijoita ja muusikoita.

He saivat Yle Oulun Instagram-tunnukset käyttöönsä. Vierailijoiden julkaisema sisältö merkittiin hashtagilla #yleinstavieras. Pelkkä hashtag-merkintä ei riittänyt kertomaan yleisölle sisällön luonteesta.

Vieraat saivat julkaista sisältöjä itsenäisesti ilman, että toimituksella oli mahdollisuus tarkastaa sisältöä ennen niiden julkaisemista. Vierailijoille annettiin ainoastaan suurpiirteiset ohjeet sisällön suuntaviivoista. Yle Oulu ei tässä tapauksessa varmistanut, että vierailijat tunsivat sen toimituspolitiikan sekä Journalistin ohjeet ja olivat sitoutuneet niiden noudattamiseen.

Julkisen sanan neuvoston muistuttaa, että tiedotusvälineiden omilla sosiaalisen median tileillä julkaistut sisällöt ovat normaalia toimituksellista aineistoa, jonka tulee noudattaa Journalistin ohjeita kaikilta osin. Neuvosto korostaa, että toimitusten on muistettava tämä silloinkin, kun ne kokeilevat uusia toimintatapoja.

Tässä tapauksessa kukaan Instagram-vieraista ei julkaissut mainosmaista aineistoa, joten piilomainonnan kriteerit eivät täyttyneet.

Luovuttaessaan Instagram-tilinsä käyttäjätunnukset edellä kuvatulla tavalla vierailijoille toimitus kuitenkin luovutti journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolisille.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 2.

Näin muutat puutarhajätteen maanparannusaineeksi: biohiilen valmistamiseksi tarvitset vain risuja, lapion ja tulta

Biohiilen valmistaminen kotikonstein
  • Kaiva biohiilen tekemistä varten kuoppa, joka kapenee alaspäin.
  • Varaa pyrolysoitavaksi kuivaa puutarhajätettä.
  • Laita pohjalle pieni määrä risuja ja sytytä ne palamaan.
  • Lisää risuja palamaan pieni määrä kerrallaan niin, että tuli on aina pinnassa.
  • Sammuta hiilet vedellä.
  • Sekoita jäähtynyt biohiili esimerkiksi kompostiin latautumaan tai käytä huussin kuivikkeena.

Biohiili herättää kiinnostusta paitsi teollisuudessa myös ihan tavallisissa kotipuutarhoissa, kun tieto sen maaperää parantavasta vaikutuksesta leviää puutarhaharrastajien keskuudessa.

Puutarhassa syntyvän jätteen, esimerkiksi risujen, valmistaminen biohiileksi onnistuu myös ihan kotikonstein.

Innokkaimmat kutsuvat maaperässä muun muassa ravinne- ja vesipankkina toimivaa biohiiltä mustaksi kullaksi. Huokoinen hiili siis varastoi itseensä kasveille ja maaperälle tärkeitä aineita ja luovuttaa niitä kasveille pitkän ajan kuluessa, kertoo projektikoordinaattori Mari Korhonen 5E kylät – vähähiiliset yhteisöt -hankkeesta. Yksi tärkeä hyöty kotipuutarhurille on myös biohiilen hyvä vedenpidätyskyky, sillä kasveja ei tarvitse kastella niin usein.

Projektikoordinaattori Mari Korhonen on kiertänyt esittelemässä hiilettämistä 5E kylät - vähähiiliset yhteisöt -hankkeen tapahtumissa.Hanna Juopperi / Yle

Esimerkiksi aiemmin tuhkaksi poltetut risukasat voitaisiin käyttää hyödyksi, Korhonen opastaa.

– Tässä saadaan muutettua tähän asti roskiksi mielletyt jutut, kuten risut, hyödylliseksi ja rahanarvoiseksi maanparannusaineeksi.

Avainsana pyrolyysi eli kuivatislaus

Vaalassa Säräisniemen entisen koulun, nykyisen kylätalon pihassa biohiiltä valmistetaan tarkoitusta varten suunnitellulla hiilettimellä. Pienimuotoiseen biohiilen tekemiseen ei kuitenkaan välttämättä tarvita mitään muuta kuin lapio ja ruista ranteeseen.

Omiin tarpeisiin biohiiltä voi tehdä esimerkiksi maakuopassa. Korhonen neuvoo, että biohiiltä valmistetaan kartion muotoisessa tilassa ja tärkeintä sen tekemisessä on, että pohjan kautta palotilaan ei pääse virtaamaan happea.

Biohiilen valmistaminen pohjautuu pyrolyysireaktioon. Silloin liekkeihin ei saa päästä pohjan kautta happea, vaan palamisen tulisi tapahtua pinnassa.Hanna Juopperi / Yle

– Silloin syntyy pyrolyysireaktio sen sijaan, että puutavara palaisi tuhkaksi.

Biohiili ladataan ravinteilla       

Kun biohiiltä on saatu tehtyä, se pitää aktivoida. Pesusienen lailla käyttäytyvä biohiili ladataan ravinteilla ja vedellä ennen sen lisäämistä maaperään. Ilman tätä vaihetta biohiili voi aluksi jopa köyhdyttää maata.

– Jos sen laittaa maaperään niin sanotusti tyhjänä, niin se alkaa imeä ympäröivästä maaperästä itseensä aineksia. Sillä voi olla hidastava vaikutus kasvuun. Siksi olisi tärkeää, että hiili olisi ladatussa muodossa, kun se laitetaan maahan, Korhonen sanoo.

Lataamisen voi tehdä esimerkiksi lisäämällä biohiili kompostin sekaan tai käyttämällä sitä huussin kuivikkeena. Biohiili on latautunut, kun komposti on valmis levitettäväksi esimerkiksi kasvimaalle.

Mari Korhonen sammuttaa hiiliä vedellä.Hanna Juopperi / Yle

Kun ladattu biohiili lisätään maaperään, se on kuin pankki täynnä ravinteita, vettä ja pieneliöitä, Korhonen sanoo. Se luovuttaa niitä maaperään hitaasti.

Kotipuutarhojen biohiiletyksellä kansansivistyksellinen tehtävä

Luonnonvarakeskus tutkii biohiilen käyttömahdollisuuksia useissa eri hankkeissa. Tutkimusprofessori Kari Tiilikkala pitää pienimuotoista, kotipuutarhoissa tapahtuvaa hiilettämistä tervetulleena ilmiönä. Vaikka hiilen saanto on kotioloissa varsin vähäistä ja laatukin voi vaihdella, voi itse tehtyä biohiiltä käyttää kasvimaalla, kompostissa tai ulkokäymälöissä.

Kun kotipuutarhassa tehdään biohiiltä ja lisätään sitä maaperään, voi se voi herättää myös kiinnostusta esimerkiksi ilmastonmuutokseen liittyvissä asioissa. Biohiilen valmistaminen ja sen käyttäminen puutarhassa opettaa myös hiilen kiertokulusta.

Tiilikkalan mukaan hiilettäminen on selvästi parempi vaihtoehto kuin perinteinen puutarhajätteen tuhkaksi polttaminen tai se, että esimerkiksi risukasa jätettäisiin lahoamaan sijoilleen. Ja voi sitä käyttää makkaroiden grillaamiseenkin.

Mahdollisimman laadukkaan lopputuloksen saamiseksi Tiilikkalalla on yksi ohje ylitse muiden: anna risujen kuivaa kunnolla.

– Jos märkää puuta pyrolysoi, niin se on vedenkeittoa ja se ei toimi.

"Tuolle paskalle tarttis tehdä jotakin" – nyt siinä kasvavat tomaatit ja kurkut

Mistä on kyse?
  • Turkistarhojen lannasta tehdään Kalajoella kasvualustaa puutarhoihin
  • Aiemmin väkevä lanta on ollut lähinnä ongelmajätettä
  • Kierrätysravinteita hyödyntävien kasvualustojen kysyntä kasvaa
  • Biohiili on tärkeä osa kasvualustaa, se sitoo esimerkiksi ravinteita
  • Tuotetta on testattu esimerkiksi tomaattien ja kurkkujen kasvihuoneviljelyssä
  • Tavoitteena on saada tuote kuluttajamarkkinoille, mutta turkistarhauksen imago voi olla ongelma erityisesti Euroopassa

Kalajoen kaupungin yritysasiantuntija Mirja Mustonen sai reilut pari vuotta sitten tehtävän. Turkistarhoissa syntyvälle lannalle pitäisi keksiä jotakin käyttöä. Kaupunginjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja evästivät Mustosta, että "tuolle paskalle tarttis tehdä jotakin".

Lantaa syntyy Kalajoen lukuisissa turkistarhoissa satoja kuutioita vuodessa. Jatkokäyttöä vaikeuttaa, että turkiseläinten lanta on hyvin voimakasta. Siinä on paljon ravinteita, esimerkiksi typpeä ja fosforia.

Ongelman ympärille syntyi hanke. Bioarvolanta pyrkii saamaan turkistarhojen lannan hyötykäyttöön ja esimerkiksi parvekepuutarhojen kasvualustaksi.

Kun kasvi pääsi käyntiin, tömäkkyys kyllä loppui sitten hyvin äkkiä. Se oli yllätys. Timo Tuorila

Tavoitteena on tehdä tuote, jossa voitaisiin sitoa ravinteet niin, että kasvi pystyisi hyödyntämään niitä koko kasvukauden ajan, Mustonen kertoo. Tähtäimessä ovat kilpaillut kuluttajamarkkinat.

Megatrendin äärellä

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Kari Tiilikkala kertoo, että Kalajoella ollaan megatrendin äärellä. Parveke- ja kattoviljely ovat esillä ympäri maailmaa ja helppokäyttöiset, muovittomat vaihtoehdot herättävät kiinnostusta.

Yksi tärkeä osa turkistarhojen lannan muuttamisessa puutarhakäyttöön sopivaksi on biohiili. Se sitoo ravinteita ja sen lisäksi se parantaa myös vesitaloutta.

Tiilikkala naurahtaa, että vaikka ekologisuus tai maailmanparantaminen ei kiinnostaisi, harvemmat kasteluvälit ilahduttavat laiskempaa puutarhuria.

Tomaatti on kasvanut alkuvaikeuksien jälkeen hyvin uudenlaisessa pahvilaatikkoon pakatussa kasvualustassa, jossa on kompostoitua turkiseläinten lantaa ja biohiiltä. Hanna Juopperi / Yle

Jatkossa samankaltaisten, kierrätysravinteita hyödyntävien kasvualustojen määrä tulee lisääntymään, Tiilikkala uskoo. Kierrätysravinteita tarvitaan korvaamaan esimerkiksi vähiin käyvää louhittua fosforia. Myös lannoitteissa käytettävän typen hinta nousee.

Tiilikkalan mukaan esimerkiksi turkiseläinten lannasta on helpompi käsitellä eteenpäin ravinteita kuin vaikkapa yhdyskuntajätteistä, joissa esiin nousevat toiset ongelmat. Salaattia ei viljellä missä tahansa mullassa.

– Yhdyskuntajätteessä Euroopassa ongelmaksi tulevat raskasmetallit ja meillä lääke- ja hormonijäämät. Tärkeää on tietää, menevätkö kasvualustat viherrakentamiseen vai ravintokasveille.

Ongelmajätteestä raaka-aineeksi

Lasse Joensuu kierrättää tottuneesti turkistarhallaan Kalajoen Himangalla. Myöhemmin päivällä tarhalle on tulossa joukko ulkomaisia turkiksenostajia tutustumaan alkutuotantoon ennen suuren turkishuutokaupan alkua Helsingissä.

Turkistuottaja Lasse Joensuun tarhalla syntyvää lantaa käytetään kasvualustan valmistuksessa.Hanna Juopperi / Yle

Hänen tarhallaan syntyvään lantaan sekoitetaan biohiiltä. Sen on tarkoitus sitoa tarhalla kasvihuonekaasuja ja ravinteita. Samalla se vähentää hajuhaittoja. Tarhalta lanta matkaa läheiselle kompostointilaitokselle jatkokäsiteltäväksi.

– Lanta on jollain lailla luokiteltu ongelmajätteeksi, vaikka me tarhurit olemme tienneet, että siinä on paljon hyvää raaka-ainetta, jota voidaan käyttää eteenpäin, Joensuu sanoo.

Tutkimusprofessori Kari Tiilikkalan mukaan sen lisäksi, että biohiili sitoo ravinteita, se myös nopeuttaa kompostoitumisprosessia, kuohkeuttaa ja parantaa lopputuotteen laatua.

Tomaatit ja kurkut kasvavat hyvin

Kompostoidusta turkiseläinten lannasta on saatu myös jo käyttökokemuksia. Kasvualusta on ollut ensimmäistä kesää kokeilussa Tuorilan puutarhalla Kalajoella. Toimitusjohtaja Timo Tuorila kertoo, että pahvilaatikoihin pakatussa sekoituksessa on kasvatettu pääasiassa erilaisia tomaatteja ja kurkkuja.

Aluksi oli ongelmia. Kasvualusta oli liian väkevää. Kasvien ja eri vaiheessa olevien taimien vaatimuksissa on selkeitä eroja.

– Ensimmäiset kokemukset olivat, että aine oli vähän liian tehokasta. Juuristo ei lähtenyt oikein käyntiin, ja juuret paloivat siinä. Kun laitettiin turvetta pinnalle, niin kylvökin onnistui paremmin ja istutus siihen laatikkoon.

Sen jälkeen ravinteita kuluikin kasvihuoneolosuhteissa nopeasti, ja kasvualustaa jouduttiin lisälannoittamaan.

– Se on aika tömäkkää tavaraa, mutta kun kasvi pääsi käyntiin, tömäkkyys kyllä loppui sitten hyvin äkkiä. Se oli yllätys.

Mirja Mustonen ja Timo Tuorila keskustelevat kasvihuoneella ensimmäisen kesän kokeilun tuloksista. Hanna Juopperi / Yle

Kasvihuoneviljelijä on kuitenkin tyytyväinen ensimmäisen kesän kokemuksiin uudenlaisen kasvualustan kanssa.

Jos sekoitusta saataisiin vielä kehitettyä niin, että kasvualusta luovuttaisi ravinteita pidempään ja muuta lannoitusta voitaisiin vähentää ja siten säästää kustannuksissa, olisi läheltä saatava tuote varteenotettava kilpailija esimerkiksi perinteisesti kasvihuoneilla käytetylle turpeelle tai kivivillalle, Timo Tuorila pohtii.

– Juuristo on kummassakin ollut ihan hyvä eikä päällepäin näytä olevan mitään eroja. Ja maku on hyvä.

Turkistarhauksen imago voi olla ongelma

Kalajoella tehtävän kasvualustan ympärillä on kuitenkin yksi suuri kysymys: turkistarhaus ja sen imago. Tutkimusprofessori Kari Tiilikkala tietää, että se sulkee joitakin ovia.

– Siinä on ongelma. Vaikka tuote on huippuluokkaa, joissakin maissa sanan "turkis" esiintyminen aiheuttaa ongelman. Esimerkiksi Saksassa se pysäyttää markkinat. Siksi yrittäjien täytyy korostaa "kierrätysravinne"-sanaa ja hiilen sitomista.

Lasse Joensuun turkistarhalla käytetään biohiiltä eläinten ulosteiden hajujen ja ravinteiden sitomiseen.Hanna Juopperi / Yle

Euroopan ulkopuolella turkistarhausta ei Tiilikkalan mukaan koeta yhtä suurena ongelmana. Kalajoen kaupungin yritysasiantuntija Mirja Mustonen korostaa erityisesti alueella tehtyä työtä ongelmanratkaisussa.

– Se on monelle kiistanalainen toimiala, mutta Suomessa on myös muita kiisteltyjä tuotannonaloja, kuten turve tai metsätalous. Me olemme keskittyneet siihen, miten tältä toimialalta syntynyt aiemmin tullut ongelmajäte muutetaan raaka-aineeksi. Se on suuri kehitystyö.

Nainen löytyi kuolleena yksityisasunnosta Raahessa – poliisi epäilee rikosta

Poliisi tutkii henkirikosta Raahessa. Raahen Piehingissä olevasta yksityisasunnosta löytyi tiistai-iltana kuolleena noin 65-vuotias nainen. Vainajassa on ulkoisen väkivallan merkkejä.

Poliisi tutkii asiaa tappona ja epäilee, että henkirikos on tapahtunut muutamia päiviä sitten.

Poliisi ei toistaiseksi kerro tapahtuneesta enempää, vaan tiedottaa asiasta myöhemmin lisää.

Poliisi tutkii myös toista viime viikonloppuna esiin tullutta nuoreen naiseen kohdistunutta henkirikosta Raahessa. Nuoren naisen ruumis löytyi tyhjillään olevalta tontilta.

Korjaus kello 16:12: Löydetty vainaja on nainen eikä mies, kuten jutun aiemmassa otsikossa todettiin.

Pyöräilykaupunki unohti pyöräilijät – joka viides pyörätiekilometri kaipaa kunnostusta

Oulu on niittänyt mainetta pyöräilykaupunkina ja saanut siitä myös tunnustusta. Oulun kevyen liikenteen väylät ovat kuitenkin jääneet retuperälle. Vanhojen pyöräteiden kunnossa pitämiseksi ei ole 10 – 15 vuoteen tehty paljoakaan, myöntää Oulun kaupungin liikenneinsinööri Harri Vaarala.

Rahat ovat menneet uusien asuinalueiden katujen rakentamiseen. Vaaralan mukaan tilanne on nurinkurinen, sillä isoimmat pyöräilijämäärät ovat siellä, missä ovat heikoimmat edellytyksen pyöräilylle eli keskustan alueella.

Oulun pyörätieverkosto on yksi Suomen laajimpia.Marko Siekkinen / Yle

Pyöräilijöiden asiaa ajava Oulun Polkupyöräilijät on nostanut esille pyöräteiden huonon kunnon ja kaupungin pyöräilykulttuurin jälkeen jäämisen. Yhdistyksen puheenjohtaja Pasi Haapakorva sanoo, että Oulu ratsastaa menneiden vuosikymmenien pyöräilykaupungin maineella ja on käytännössä jäänyt jälkeen kehityksestä moniin muihin kaupunkeihin verrattuna.

– Jopa Kempeleeseen saatiin pyöräbaana ennen Oulua, Haapakorva sanoo.

Keskusta on pyöräilijän pullonkaula

Suurimpana ongelmana Haapakorva pitää Oulun keskustaa. Siellä pyöräilijät ovat kävelijöiden kanssa samoilla kevyen liikenteen väylillä. Tilanne on hankala molempien kannalta. Haapakorvan mukaan selkeintä olisi, että pyöräilijöille olisi omat selkeät kaistansa.

– Meillä pyörätiet eivät eroa mitenkään jalkakäytävästä, joten on luonnollista, että pyöräilijät ajelevat sielläkin, missä pyörätien merkkiä ei ole, Haapakorva sanoo.

Oulussa pyörä on monesti autoa nopeampi kulkuväline lyhyillä matkoilla. Yle

Oulun laaja pyörätieverkosto on rakennettu pääosin vuonna 1972 laaditun pyöräliikenteen kokonaissuunnitelman jälkeen. Jalankulku- ja pyöräilyverkkoa on Oulussa yhteensä noin 750 kilometriä. Se on paljon. Pari vuotta sitten tehdyssä kuntokartoituksessa käytiin vauriomittarilla läpi noin 414 kilometriä pyöräteitä. Huonokuntoisia eli uutta päällystettä kaipaavia väyliä oli 73 kilometriä eli 18 prosenttia pyöräteistä.

Pyöräilijät ajelevat sielläkin, missä pyörätien merkkiä ei ole. Pasi Haapakorva

Pyöräilykaupungin maineen ja katujen rapistumiseen on vähitellen alettu herätä myös päättävissä elimissä. Vuonna 2015 pyöräilyn ja kävelyn kehittämiseksi laadittiin Oulussa uusi suunnitelma. Kaikkien suunnitelmassa mainittujen kohtien toteuttamiseen arvioidaan kuluvan 10 – 15 vuotta. Ensimmäiset hankkeet ovat käynnistymässä vähitellen.

Keskustan läpi pyöräkatu    

Liikenneinsinööri Harri Vaaralan mukaan näillä näkymin ensimmäisenä päästään tekemään pyöräbaanaa keskustan ja Linnanmaan välille kesällä 2018. Vuosien 2018 – 2019 aikana keskustan halkova Pakkahuoneenkatu muutetaan uudenlaiseksi pyöräkaduksi. Siinä saisi ajaa myös autolla, mutta vauhti olisi sovitettava pyöräilijöiden mukaan, eikä pyöräilijöitä saisi ohittaa.

Pyörätiet ovat kyllä esillä juhlapuheissa, mutta budjetin puolella pyöräilyyn panostaminen ei näy. Harri Vaarala

Pyöräkadun rakentaminen mahdollistuu tieliikennelakiin tulossa olevan muutoksen myötä. Myös viitoitukseen, suojateihin ja reunakiviratkaisuihin on Vaaralan mukaan tulossa merkittäviä parannuksia. Sen sijaan uuden asvalttipinnan saaminen huonokuntoisille reiteille on hidasta. Vaaralan arvioin mukaan jatkossa pyöräteitä uusitaan vuosittain muutama kilometri.

Rahat pyöräteiden asvaltoimiseen ovat pois autoteistä, joten päättäjät joutuvat punnitsemaan niiden välillä. Pyöräteiden korjaamiseen rahaa ei ole korvamerkitty lainkaan, vaan niitä on uusittu muiden hankkeiden yhteydessä. Käytännössä rahaa on kulunut vuosittain joitakin satoja tuhansia euroja.

– Pyörätiet ovat kyllä esillä juhlapuheissa, mutta budjetin puolella pyöräilyyn panostaminen ei näy. Asennemuutos tapahtuu hitaasti, Vaarala sanoo.

Oulussa pyöräilijät ja jalankulkijat käyttävät monesti samoja kevyenliikenteen väyliä.Risto Degerman / Yle

Oulun polkupyöräilijät kampanjoi ennen kuntavaaleja pyöräteiden puolesta. Haapakorvan mukaan moni oululainen valtuutettu allekirjoitti yhdistyksen pyörävaaliteesin. Sen perusteella on lupa odottaa parannuksia pyöräteihin.

– Pyöräilyyn kannattaa investoida. Helsingissä on laskettu, että pyöräilyyn investoitu euro tuottaa kahdeksan euroa takaisin muun muassa sen vuoksi, että kansalaiset ovat terveempiä, Haapakorva sanoo.

Hitaammin liikkuva mopoauto mahtuu muun liikenteen joukkoon – asiantuntijan mukaan nopeuden nosto ei lisää turvallisuutta

Oululainen Kastellin lukion kakkosluokkalainen Ida-Lotta Nousiainen on ihan tyytyväinen mopoautonsa vauhtiin. Hän ei kaipaa lisänopeutta ajopeliinsä, vaikka sen rakenteellisen nopeuden nostoa on esitetty 60 kilometriin tunnissa. Nettiaddressin mopoautojen nopeuden nostosta on allekirjoittanut yli 3800 henkilöä.

– Mopoauton muovinen kori ei juuri suojaa ketään. Jos vauhti lisääntyisi, niin sitten näitä pitäisi muokata huomattavasti turvallisimmaksi, Ida-Lotta Nousiainen sanoo.

Jos vain lisätään nopeutta, niin se ei tuo lisää turvallisuutta liikenteeseen. Eero Kalmakoski

Liikenneturvan yhteyspäällikkö Eero Kalmakoski ei myöskään innostu nykyisten mopoautojen nopeuden nostosta. Hän heittää palloa autoilijoille, joilla tuntuu olevan aina vaan kiireempi.

– Laki on laki. Toivoisin autoilijoilta sellaista ajattelua, jossa toisen huomioon ottaminen olisi arkipäiväisempää.

Nopeuden nosto vaatii pohtimista

Mopoautojen ja mopojen nopeuden nosto vaatisi Eero Kalmakosken mukaan laajempaa käsittelyä.

– Ovatko mopoautot sellaisia tällä hetkellä, että nopeuden nosto voisi olla mahdollinen? Pitäisikö lisätä mopoautojen korin suojaavuutta? Nämä ja monta muuta kysymystä tulisi ratkaista ensin, Kalmakoski kertoo.

– Jos vain lisätään nopeutta, niin se ei tuo lisää turvallisuutta liikenteeseen.

Liikenneturvan yhteyspäällikkö Eero Kalmakoski ei nostasi mopoautojen rakenteellista nopeutta.Paulus Markkula / Yle

EU-lainsäädäntö on ollut esteenä Suomessa mopoautojen nopeuksien nostolle. Kansalliset päätökset voivat tulevaisuudessa muuttaa tilannetta.

– Voidaan pohtia, muutetaanko mopoautojen rakenteita turvallisemmiksi vai rajoitetaanko pienten henkilöautojen nopeutta nuorille kuljettajille. Tulevaisuus näyttää tässäkin, mihin suuntaa mennään, Eero Kalmakoski sanoo.

Oma auto ja vapaus

Ida-Lotta Nousiainen ajaa koulumatkojen lisäksi harrastuksensa pariin hevostalleille. Kilometrejä kertyy yli 10 000 vuosittain. Koulumatka on nelisen kilometriä suuntaansa, ja hevostallille matkaa tulee vielä enemmän.

– Eipähän tarvitse koko ajan olla kyselemässä vanhemmilta kyytiä. Oma mopoauto luo vapautta, kun ei tarvitse elää bussiaikataulujen mukaan, Ida-Lotta Nousiainen kertoo.

Ajaminen on niin turvallista kuin siitä itse tekee. Muiden törttöilyille ei voi mitään. Ida-Lotta Nousiainen

Ida-Lotta Nousiaisella ei ole ollut vaaratilanteita liikenteessä. Hänen mukaansa mopoauto herättää huomiota muussa liikenteessä, mutta sen joukossa pärjää, kun suunnittelee matkan etukäteen.

Kaasujalkaa kannattaa höllentää

Parin vuoden ajokokemuksen myötä Ida-Lotta Nousiainen haluaa jakaa muutaman vinkin mopoautoiluun. Hän neuvoo, että kannattaa ajaa pienempiä teitä. Ajonopeudet pysyvät siten alhaisina. Lisäksi on hyvä välttää 60 km/h -nopeusrajoitusosuuksia.

– Ajaminen on niin turvallista kuin siitä itse tekee. Muiden törttöilyille ei voi mitään, mutta kun pysyy pois isoilta teiltä, niin se usein riittää, Ida-Lotta Nousiainen kertoo.

Pitkää pinnaa lisää. Liikenteessä ei aina päästä etenemään maksiminopeutta. Eereo Kalmakoski

Mopoautoilijan kuuluu ajaa ajoradalla. Lisäksi mopojen hitauden kanssa tulee muidenkin elää. Eero Kalmakoski muistuttaa, että liikennevirrassa on yhä enemmän liikkujia, joiden nopeus vaihtelee sallitusta.

– Turha siitä on kiivastua. Pitkää pinnaa lisää. Liikenteessä ei aina päästä etenemään maksiminopeutta.

Taiwanilaisen maailmanmatkaajan omaisuus varastettiin Kemissä – pyörä löytyi mutta tavaroita ei

Maailman ympäri pyöräilemässä olleen taiwanilaisen matkaajan polkupyörä ja koko omaisuus varastettiin lauantaina Kemissä. Mies on lähtenyt Taiwanista reissulleen hieman reilu vuosi sitten ja varannut koko reissuun useita vuosia. Tähän mennessä hän on pyöräillyt Kiinan, Kazakstanin ja Venäjän läpi. Suomeen mies halusi tulla nähdäkseen joulupukin.

Viikko sitten Reoksi kutsuttu 30-vuotias mies saapui Suomeen ja suuntasi kohti pohjoista. Miehen polkupyörän päällä oli retkivarustus telttoineen mutta välillä mies on ottanut yhteyttä sohvasurffareille majapaikkaa tarjoaviin ihmisiin ja näin hän päätyi oululaisen Katja Poikselän luo majoittumaan muutamaksi yöksi.

– En uskonut, että tapaisimme näin pian uudestaan, sillä Reo otti minuun yhteyttä Kemistä, että hänen koko omaisuus on viety, Poikselkä selvittää.

Poliisi ei aluksi uskonut tarinaa

Internetyhteyttä puhelimellaan etsinyt Reo oli siirtynyt pyörästään hieman sivummalle. Lauantaina aamupäivällä hieman ennen kello 11 Reo oli parkkeerannut oranssin polkupyöränsä Kemin sarjakuvakeskuksen eteen Valtakadulle, kun se varastettiin. Retkivarusteiden lisäksi varkaan mukaan lähtivät passi, luottokortit ja rahat.

Poliisilaitoksella miehen tarinaa ei aluksi uskottu ja niin hän soitti majapaikkaa tarjonneelle Poikselälle kysyäkseen neuvoja. Poikselän simolaisen ystävän avustuksella Reo pääsi Ouluun ja siitä myöhemmin takaisin Helsinkiin.

– Ihmiset ovat kuulleet Reon tarinan somen kautta ja moni haluaa auttaa. Oululaiset ovat keränneet retkivarusteita ja yksi firmakin on kiinnostunut sponsoroimaan, Poikselkä kertoo.

Poliisi oli ehtinyt jo etsiä taiwanilaista Kemissä ja matkaajan polkupyörä löytyi maanantai-iltana. Tavaroita ei kuitenkaan löytynyt.

– Olen ollut yhteydessä Reoon ja suurlähetystöstä on sanottu, että pikapassi voidaan toimittaa päivän varoitusajalla. Sitten hän tulee Ouluun hakemaan ihmisten lahjoittamia varusteita ja Kemistä polkupyöränsä, Poikselkä sanoo.

Taiwanilaisen keskeytynyt reissu jatkunee siis pian. Suomen jälkeen miehen aikomuksena on mennä Norjaan ja myöhemmin Iso-Britaniaan, missä hänellä on mahdollisuus olla pidempi aika töissä. Edessä on sen jälkeen vielä Eurooppa, Afrikka ja Amerikka.

Kannettavaa tietokonetta ostamassa? Kannattaa harkita myös käytettyä toimistoläppäriä – "Samalla rahalla saa enemmän tehoa"

Läppäri takkuaa eikä nettiyhteys toimi. Kaiken lisäksi reidet huutavat hoosiannaa tulikuuman kannettavan alla.

Tämä on monelle meistä tuttu tilanne, joka usein ratkaistaan ostamalla uusi kone kaupasta.

Kuvioon kuuluu myös se, että vanha läppäri jätetään komeroon pölyttymään vara- tai mökkikoneeksi. Toisinkin voisi toimia.

Yrityskoneesta kotikoneeksi

Suomessa on useita käytettyjen tietokoneiden jälleenmyyjiä. Yksi niistä on oululainen Taitonetti, joka on kasvanut runsaassa kymmenessä vuodessa alan johtavaksi yritykseksi Suomessa.

Liiketoiminnan elinehto on saada myyntiin hyviä leasing-koneita, joista käydään kovaa kansainvälistä kilpailua, kertoo Taitonetin toimitusjohtaja Mikko Veijola.

15-20 vuotta sitten koneet vanhenivat nopeammin kuin nykyään. Mikko Veijola

Liisattujen koneiden välittäjiltä saatetaan ostaa jopa satoja koneita, jotka huolletaan myyntikuntoon. Tyhjennetty yritysläppäri ei kuitenkaan liikahda yksityiskäyttöön tuosta vain.

– Kone avataan ja puhdistetaan, minkä jälkeen sen kunto arvioidaan. Koneisiin tehdään tarvittavat korjaukset ja asennetaan myyntivalmiiksi.

Taitonetin toimitusjohtaja Mikko Veijolan mukaan käytetty yrityskone pärjää hyvin vertailussa uutta kotikannettavaa vastaan.Marko Siekkinen / Yle

Osa yritysten pöytäkoneista viritetään pelikäyttöön. Vanha kone saa sisuksiinsa uuden ja tehokkaamman näytönohjaimen, joka jaksaa pyörittää visuaalisesti vaativia pelejä.

– Pelikoneille on selkeästi kysyntää, minkä olemme ottaneet koneiden huollossa ja markkinoinnissakin huomioon, Mikko Veijola kertoo.

"Koneet vanhenivat ennen nopeammin"

Elektroniikasta puhuttaessa usein vain uusin koetaan parhaaksi, mutta Mikko Veijolan mukaan vanhoista työjuhdista voi riittää iloa vielä pitkään.

– 15-20 vuotta sitten koneet vanhenivat nopeammin kuin nykyään.

Veijolan mukaan elektroniikan kehitysvauhti on tasaantunut, ja pari vuotta vanha yrityskone pärjää nykyään hyvin vertailussa uusia koneita vastaan.

Luonnonvarat eivät ole rajattomia. Mikko Veijola

– Yrityskoneen vahvuudet ovat hyvä prosessori, jäähdytys ja vankka runko, Veijola jatkaa.

Väitteensä tueksi toimitusjohtaja näyttää marketeissa myytävää muovista konetta ja magnesium-runkoista toimistoläppäriä. Muovinen kotelo taipuu väännettäessä, mutta metallirunko ei puristuksesta välitä.

Vanhojen yrityskoneiden etuna uusiin koneisiin verrattuna on myös hinta.

– Samalla rahalla saa enemmän tehoa, Veijola tiivistää.

Koneiden uusiokäyttö kannattaa

Kierrätyskoneita myyvät yritykset nostavat usein esille ympäristöasiat.

– Sen merkitys on nousussa ja tuomme esille, että luonnonvarat eivät ole rajattomia, kertoo Taitonetin toimitusjohtaja Mikko Veijola.

Ympäristön kannalta paras ratkaisu on käyttää toimivia koneita pitempään. Eero Lähde

Miljoonaliikevaihdolla toimiva Taitonetti ei ota myyntiin yksityiskoneita, mutta tamperelaiselle Koneet kiertoon -yritykselle kelpaavat myös kotikoneet. Yhtiö on parin vuoden ajan laittanut läppäreitä liikkeelle bisnes-, ympäristö- ja hyväntekeväisyysmielessä.

Paula Koskinen / Yle

Koneet kiertoon -yhtiön toiminta perustuu vahvasti ekologiseen näkökulmaan.

– Kierrätys tuli tutuksi jo poikasena, kun vaarin kanssa löimme laudoista vanhoja nauloja pois ja oioimme niitä. Sillä tiellä tässä ollaan, naurahtaa yrittäjä Eero Lähde.

Yritys ottaa vastaan kaikkea tietotekniikkaa ja siihen liittyvää laitteistoa, joista osa päätyy varaosiksi, myyntiin tai yhdistyksille ja sairaaloihin lahjoituksina.

Yrittäjä Eero Lähde muistuttaa, että koneiden valmistus ja romuttaminen kuluttavat luontoa.

– Taloudellisesti ja ympäristön kannalta paras ratkaisu on käyttää toimivia koneita pitempään, Lähde toteaa.

Syömishäiriöisten pallottelulle toivotaan loppua: "Miksi minua ei hoidettu ennen kuin tilanne oli äärimmillään?"

Syömishäiriöt
  • Syömishäiriöt ovat nykyään melko tavallisia sairauksia. Niihin sairastutaan yleensä 15-24 vuoden iässä.
  • Syömishäiriöisistä 90% on naisia ja tyttöjä, mutta nykyään myös miesten ja poikien oireilu tunnistetaan helpommin.
  • Tunnetuimmat syömishäiriöt ovat anoreksia, eli pakonomainen tarve laihduttaa sekä bulimia, johon sairastunut oksentaa ravintonsa.
  • Syömishäiriöille on tyypillistä, että alkuvaiheessa sairastunut ei tunne olevansa sairas.
  • Sairastunutta ei voi pakottaa luopumaan oireistaan. Paranemiseen tarvitaan lähes aina ammattiapua sekä läheisten tukea. Suuri osa sairastuneista paranee syömishäiriöistä kokonaan.

Lähde: Syömishäiriöliitto

Tampereelta on viime vuosina tehty uteliaita opintomatkoja Seinäjoelle. Kotiintuomisina näiltä reissulta on ollut pohjalaista osaamista syömishäiriöisten hoidon keskittämisessä. Samaan pyritään nyt myös Tampereella, missä perusteilla on kaupungin oma syömishäiriöyksikkö.

Uudistus on tervetullut, sillä tähän mennessä pirkanmaalaisia sairastuneita on pahimmillaan palloteltu kouluterveydenhuollon, nuorisopsykiatrian, sisätautiosastojen ja avohoidon välillä niin, ettei minkäänlaista ehyttä hoitopolkua tunnu muodostuvan.

– Vähemmistössä ovat he, joilla kaikki sujuu ilman tappelua, jotka saavat hyvät ohjeet, joiden hoidon jatkuvuuteen panostetaan ja joilla siirtyminen osastolta avopuolelle sujuu hyvin. Lisäksi varsinkin erikoissairaanhoidon kriteerit ovat tällä hetkellä sellaiset, että täytyy olla lähes hengenvaarallisen sairas saadakseen hoitoa, kritisoi Reita Nyberg Syömishäiriöliitosta.

Nyberg kartoitti taannoin myös sairastuneiden läheisten saamaa tukea. Laajassa tutkimuksessa tyytyväisimmät vastaukset saatiin Helsingin ja Turun sairaanhoitopiireistä, ja mustimpina pisteinä erottuivat Pirkanmaan ja Oulun seudut.

– Täällä läheiset kokivat jääneensä vaille ohjeita, informaatiota ja yleistä tukea. Tilanne oli pahin täysi-ikäisten sairastuneiden omaisten kohdalla, mutta myös alaikäisten vanhemmat raportoivat jääneensä huomiotta. Tyytymättömyys tuntuu valitettavasti olevan enemmän sääntö kuin poikkeus, Reita Nyberg kuvailee.

Minne laiha lapsi kuuluu?

Vaikka syömishäiriöistä puhutaan paljon, tuntuu hoitoalan ammattilaisillekin usein olevan epäselvää, miten ja kenen kuuluisi ottaa asiasta koppi ja millä intensiteetillä. Tätä juttukokonaisuutta varten haastateltu 18-vuotias tyttö kertoo esimerkkinä, että kun tiistaina kouluterveydenhuollossa todettiin, ettei hänellä ole hätää, niin jo seuraavana päivänä hän makasi sairaalaosastolla nenämahaletkuissa.

Tyypillinen pirkanmaalaistarina on se, että äiti huomaa teini-ikäisen tyttären oireilevan ja ottaa hädissään yhteyttä kouluterveydenhuoltoon. Sieltä asia etenee parhaassa tapauksessa jo ensimmäisellä kerralla johonkin suuntaan, mutta sitten alkaakin avun metsästys ja potilaan hyppyyttäminen paikasta toiseen.

Vanhemmat kokevat, että apua ja hoitoa joutuu pyytämällä pyytämään.

– Valitettavasti on tapauksia, joissa yksi palvelu on jouduttu hakemaan tuolta ja toinen täältä, tietää uuden syömishäiriökeskuksen suunnittelutyöryhmää johtava Tampereen kaupungin ylilääkäri Päivi Kiviniemi.

Perheissä ollaan hätää kärsimässä kun lapsi kotiutetaan osastolta kalenterin eikä tilanteen mukaan. Jos intensiivistä hoitoa haluaa, seuraava etappi saattaa Tampereella olla nuorisopsykiatrian osasto, missä hoidetaan kaikenlaisia sairauksia. Henkilökunnalla ei ole erityisosaamista juuri syömishäiriöisen hoitoon.

Täysi-ikäisyys ei enää katkaise hoitoa

Uuden syömishäiriöyksikön myötä tilanne selkiytyy huomattavasti Pirkanmaalla. Moniammatillinen osaaminen saadaan saman katon alle, ja liian laihaksi käyneen lapsen hoito-osoite alkaa olla kaikille selkeä.

– Esimerkiksi kouluterveydenhuollon puolella on tähän saakka oltu ihmeissään syömishäiriöepäilyjen kanssa. Jatkossa ei tarvitse enää hapuilla kun tiedetään aukottomasti, minne lapsi lähetetään, Päivi Kiviniemi sanoo.

Myös uuden yksikön ikärajattomuus tulee olemaan suuri muutos. Tähän mennessä hoitopolku on katkennut tai ainakin pahasti mutkistunut, jos lapsen 18-vuotissyntymäpäivä osuu sairauden keskelle.

– Uusi yksikkö on tarkoitettu ensisijaisesti nuorille ja nuorille aikuisille, mutta varsinaista yläikärajaa ei ole asetettu, Päivi Kiviniemi kertoo.

Kokemusasiantuntijat ääneen

Mikäli kaupunginvaltuusto marraskuussa siunaa lautakuntapäätöksen uuden yksikön perustamisesta, toivotaan toiminnan olevan käynnissä jo ensi maaliskuussa. Silloin avun piiriin pääsee myös suuri joukko heitä, jotka eivät toistaiseksi ole saaneet syömishäiriöönsä erillistä hoitoa.

– Tarkoitus ei ole siirtää kaikkia Tampereen yliopistollisen sairaalan tämänhetkisiä potilaita uuden yksikön alle, vaan haarukoida ensin se porukka, joka on tällä hetkellä hoidon ulkopuolella tai yleispalveluissa.

– Vuosi sitten laskimme, että mielenterveys- ja päihdepalveluiden piirissä on 150 asiakasta, jotka hyötyisivät uudesta yksiköstä, ylilääkäri Päivi Kiviniemi kertoo.

Yksikölle etsitään parhaillaan tiloja. Saman katon alla tulee työskentelemään 14 työntekijää. Heidän lisäkseen yksikössä toivotaan kuultavan muitakin asiasta tietäviä.

– Mielenterveys- ja päihdepuolella on jo pitkään osattu hyödyntää kokemusasiantuntijoita. Tulevaisuudessa haluamme panostaa samaan syömishäiriöpuolellakin, Päivi Kiviniemi sanoo.

Paraneminen tapahtuu perheessä

Vaikka mallia uudelle yksikölle on haettu mm. Seinäjoelta, on Pirkanmaalle Kiviniemen mukaan syntymässä aivan omanlaisensa malli.

– Meillä toiminnasta alkaa vastata kaupunki eikä sairaanhoitopiiri. Lisäksi Tampere tunnetaan avohoitopainotteisuudestaan, ja tällä linjalla jatkettaneen.

Avohoidon aikana, osastojaksojen välillä ja hoitorupeaman jälkeen syömishäiriöinen toipuu kotona. Siksi uudelle syömishäiriöyksikölle asetetaan toiveita myös sairastuneiden läheisten joukossa.

– Käypä hoito -suosituksessakin todetaan, että perhepohjainen hoito on tehokkainta. Perheessä tuki jatkuu senkin jälkeen, kun se terveydenhuollon puolella lakkaa. Syömishäiriön sairastanut tyttäreni sanoi, että jos nuori jätetään yksin huolehtimaan ruokailuistaan, se on sama kuin heitteillejättö, Syömishäiriöliiton tukiryhmiä ohjaava Reita Nyberg sanoo.

Syömishäiriöiset ja heidän vanhempansa esiintyvät nimettöminä tilanteen arkaluonteisuuden vuoksi.

Kodinkonetekniikka helpottaa arkea – mutta vain, jos sitä osaa käyttää

Kodinkoneiden kirjo ulottuu tänään laajemmalle kuin aikaisemmin. Lieden, tiskikoneen, imurin ja pesukoneen lisäksi yhä useammassa kodissa on esimerkiksi jäätelökoneita, rasvakeittimiä ja erikoislaitteita munakkaiden tekoon.

Peruskahvinkeittimen sijasta tai rinnalla keittiön pöytää voi koristaa myös espressokone. Limsatkin tehdään omilla laitteilla.

Moni laite toimii yksinkertaisesti nappia painamalla tai vääntämällä. Koneeseen upotettu tietotekniikka mahdollistaa myös aparaattien ajastamisen, monipuoliset käyttöohjelmat sekä vielä niiden muokkaamisen joko näyttöpaneelilla tai älykännykällä.Risto Degerman / Yle Anturit arvioivat lautasten likaisuutta

Nykyaikaisten koneiden toimintaa ohjaavat pitkälti laitteen uumeniin upotetut anturit. Astianpesukoneissa ne saattavat esimerkiksi arvioida huuhteluveden likaisuuden perusteella, kuinka paljon koneessa olevat astiat kaipaavat pesua. Siksi hyvin esipesty lautanen saattaa harhauttaa konetta luulemaan, että työ on jo tehty.

– Se miettii sitten, että mitäpä tässä pesemään, kun lautaset ovat jo puhtaat. Säästetään energiaa eikä lämmitetä vettä turhaan, sanoo kodinkonemyyjä ja -korjaaja Jonne Tömäkangas raahelaisesta Kodinkonehuolto Pee-Tee Ky:stä.

Pyykkikoneen täyttöavustin voi mitata pyykin painoa ja annostella pesuaineen automaattisesti sen mukaan. Hienouksista huolimatta koneiden perusidea on sama kuin ennenkin.

– Pesukone on kuitenkin karkeasti ottaen sen verran yksinkertainen laite, että se vain pyörittää vedessä olevaa pyykkiä ja lämmittää sitä, Jone Tömäkangas muistuttaa.

Jonne Törmäkosken mukaan suurin osa haluaa kodinkoneilta helppokäyttöisyyttä, kestävyyttä ja edullista hintaa.Timo Nykyri / Yle Peruskonekin kelpaa moneen käyttöön

Koulutusvastaava Mari Krook Raahen ammattiopiston hotelli-, ravintola- ja cateringosastolta on tutustunut työnsä puolesta laajasti kodinkoneisiin. Hänen mielestään osa uusien laitteiden ominaisuuksista on selvästi helpottanut niiden käyttöä, mutta osa niistä voi olla melko hankaliakin.

– Saattaa olla, että niihin täytyy myös ohjelmoida toimintoja. Laitteissa on paljon valinnanvaraa, mikä voi olla käyttäjälle haastavaa.

Vaikka monipuoliset käyttömahdollisuudet saattavatkin houkutella ostamaan uudenlaisia laitteita, niiden hankintaa kannattaa pohtia tarkkaan. Paljonko jäätelökonetta lopulta käytetään ja tarvitaanko huusholliin erilliset munakas- tai donitsikone.

Kodinkoneita hankkiessa kannattaa Mari Krookin mielestä painottaa kestävyyttä ja millaisia laitteita oikeasti tulee käytettyä. Kiia Saarelan ja Emilia Luttisen kotitalouskäyttöön tarkoitetulla jäätelökoneella herkku valmistuu noin tunnissa.

Mari Krookin mielestä ennemminkin on syytä miettiä, miten hyvää peruskonetta voisi hyödyntää tehokkaasti ja monipuolisesti.

– Ainakin itse olen kotona pärjännyt ilman ohjelmoitavia laitteita, mutta toki ne ovat mukava lisä. Kyllähän niillä saa tarkkuutta ruuanvalmistukseen ja ehkä ne myös helpottavat, Mari Krook sanoo.

Harva hakee hifiherkkuja

Pesu- ja tiskikoneet ovat nykyisin pullollaan mitä monipuolisimpia ohjelmia, jotka saattavat perinteisiin koneisiin tottuneita jopa hirvittää.

– Moni sanookin, että joutuu maksamaan turhasta, kun on niin hirveästi tullut ohjelmia. Eihän näitä kaikkia tarvitse kukaan. Ne tuntuvat olevan ihmisten mielestä mukana vähän semmoisena markkinointijuttuna, sanoo Jonne Törmäkangas.

Pääosa asiakkaista etsii kaupasta joko halvinta tai keskihintaista mallia. Törmäkankaan mukaan kuluttajat ovat valmiita maksamaan energiaystävällisyydestä ja siitä, että laite olisi vähän hiljaisempi kuin halvimmat mallit. Kaikkein hifistismipiä herkkuja ja ominaisuuksia kodinkoneilleen hakee vielä melko harva asiakas.

Mari Krookin mielestä peruskodinkoneiden hankinnassa kannattaa miettiä laitteiden laatua, halvinta ei yleensä kannata ostaa.

– Kyllä hinta ja laatu jollakin tavalla kuitenkin kulkevat käsi kädessä.

Oulun edustan merialueelta on löytynyt vainaja

Oulun edustan merialueelta on löytynyt viikonloppuna vainaja.

Rikoskomisario Jussi Hyrkäs Oulun poliisista kertoo, että kyseessä on miesvainaja.

Vielä ei voida kuitenkaan varmuudella sanoa, onko kyseessä reilun kahden viikon takaisessa soutuveneonnettomuudessa kadonnut mies.

Kolmen hengen seurue oli ollut liikkeellä soutuveneellä Oulun kaupungin edustalla muutaman sadan metrin päässä rannasta. Vene kaatui, ja kaksi veneessä ollutta pääsi pelastautumaan.

Kolmas veneessä ollut henkilö on ollut kateissa. Hänen etsintöjään jatkettiin vielä viime viikonloppunakin.

Viikonloppuna löytynyt ruumis havaittiin sattumalta.

Kilpailutus nakersi loven oululaisopiskelijoiden stipendeihin – nyt ravintolabisneksen voitot menevät tamperelaisten taskuun

Mistä on kyse?
  • Oulun yliopiston pääkampuksen ravintolatoiminnasta vastaa lähes yksinomaan tamperelainen palveluyritys.
  • Yritys on alansa suurin toimija Suomessa.
  • Kampuksen ravintolatoiminnassa on ollut kilpailutusten aluettua viime vuosina turbulenssia.
  • Tiuhat vaihdokset ovat vaikuttaneet muun muassa Oulun ylioppilasapu ry:n toimintaan niin, että vähävaraisille opiskelijoille suunattuja stipendirahoja ei ole pystytty enää maksamaan.

Kun opiskelija nauttii lounaan Oulun yliopiston pääkampuksella, kilahtavat voitot Tampereen suuntaan.

Erikoinen tilanne on kehkeytynyt yliopiston pääkampuksen ravintola- ja kahvilatoiminnan siirryttyä lähes yksinomaan Juvenes Yhtiöt Oy:lle. Yrityksen omistavat Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnat.

Linnanmaan ravintola- ja kahvilatoimintaa pyörittävä taho on vaihtunut kuluneiden kahden vuoden aikana tiuhaan. Sen jälkeen, kun ravintolat kilpailutettiin vuonna 2015, on omistaja ehtinyt vaihtua jo kahdesti.

Stipenditoiminta tyrehtyi         

Aikaisemmin Linnanmaan lounaat kokkasi Frazer Food Services ja tätä ennen Uniresta, jolla on enää yksi ravintola Linnanmaalla.

Oululaisten opiskelijoiden omistaman Unirestan poistuminen soppakauhan varresta kirvelee edelleen, sillä sen maksamien osinkojen määrä on tyrehtynyt.

OYY:n pääsihteeri Aino-Kaisa Manninen uskoo, että uusi ravintoloiden pyörittäjä kuuntelee opiskelijoiden toiveita herkällä korvalla.Paulus Markkula / Yle

Tällä on ollut vaikutusta muun muassa avustustoimintaan.

– Näistä osingoista on maksettu Oulun ylioppilasapu ry:n kautta stipendejä vähävaraisille opiskelijoille. Toimintaa ei ole nyt pariin vuoteen pystytty tekemään, Oulun yliopiston ylioppilaskunta OYY:n pääsihteeri Aino-Kaisa Manninen kertoo.

Stipendejä jaettiin viimeisen kerran vuonna 2015: kymmenen kappaletta. 500 euron stipendien hakukriteereinä olivat opintomenestys ja sosiaaliset perusteet.

Menetettyään viisi pääkampuksen ravintolaa Uniresta on siirtänyt voimavarojaan muun muassa lähiruoka- ja luomutuotteita myyvään kahvilatoimintaan.

Toimitusjohtaja Kaija-Liisa Silvennoisen mukaan uudet aluevaltaukset ovat juurtuneet Oulun kaupunkikuvaan, mutta osingonmaksukyky on silti heikko.

– Olemme joutuneet järjestämään liiketoimintaamme uudelleen, ja tämä on niellyt pääomaa. Tarkoituksenamme on päästä uudelleen kasvu-uralle, joten osinkojen maksu on jouduttu jäädyttämään.

Linnanmaan kampus on merkittävä tulonlähde

Vaikka Juveneksen ja paikallisten opiskelijayhdistysten välillä ei suoraa omistussuhdetta ole, lupaa Juvenes Yhtiöt Oy:n toimitusjohtaja Pekka Markkula opiskelijaelämän tukemisen olevan edelleen yhtiönsä sydämen asia.

Linnanmaan ravintolatoiminnan myllerrys
  • Linnanmaan ravintolat kilpailutettiin viimeksi vuonna 2015
  • Tarjouskilpailun voitti Fazer Food Services, mutta aiempi ravintolatarjoaja Uniresta valitti päätöksestä markkinaoikeuteen
  • Markkinaoikeuden mukaan hankintamenettelyä koskeva tarjouspyyntö oli hankintasäännösten vastainen, ja Oulun yliopiston tuli järjestää uusi tarjouskilpailu
  • Tarjouskilpailun voitti Juvenes-Yhtiöt Oy 31.5.2017.

– Omistussuhteemme on toki Tampereella, mutta olemme jo tehneet usealla eri paikkakunnalla yhteistyötä opiskelijoiden kanssa sekä taloudellisesti että toiminnallisesti. Näin haluamme tehdä myös Oulussa.

Markkulan mukaan Linnanmaan ravintolat muodostavat merkittävän osan Juveneksen opiskelijaravintolatoiminnasta. Yhtiöllä on ravintoloita myös Vaasan, Tampereen ja Turun yliopistossa sekä useassa ammatti- ja ammattikorkeakoulussa kautta maan.

Yhtiö voitti Linnanmaan ravintolakilpailutuksen kuluvan vuoden toukokuussa. Oulun ylioppilaslehti uutisoi 12. syyskuuta, että myös Unirestan omistama, muun muassa muistiinpanovälineitä myynyt kampuskauppa sulkee ovensa lokakuussa, ja luentotarvikkeiden myynti siirtyy Juvenekselle.

Juvenes on opiskelijaravintola-alan suurin toimija Suomessa. Viime vuoden vaihteessa konsernin liikevaihdosta neljännes muodostui opiskelijaravintoloista saatavista tuloista.

– Osuus on merkittävästi kasvanut alkuvuodesta uusien paikkakuntien myötä ja tulee kasvamaan jatkossa, kun muun muassa Linnanmaan kampus kasvaa, Markkula toteaa.

Oulussa yliopistolle ja ammattikorkeakoululle rakennetaan lähivuosina yhteinen suurkampus.

"Opiskelijoiden toiveita kuunnellaan paremmin"

Vaikka OYY:n rahavirrat ovat Unirestan pääkampustoiminnan vähenemisen myötä kutistuneet, on pääsihteeri Aino-Kaisa Manninen luottavaisin mielin.

– Juveneksella on kokemusta opiskelijaravintolatoiminnasta. Uskon, että opiskelijoiden toiveita kuunnellaan nyt aikaisempaa paremmin.

Opiskelijoita on ehditty jo kuulla. Lukukauden ensimmäisenä päivänä opiskelijat sekä OYY huomauttivat Juvenesta salaattiannoksesta, jonka erilliselle lautaselle ottamisesta perittiin erikseen rahaa.

– Jo seuraavana päivänä annos sisältyi lounaan hintaan. Nopeaa reagointia, Manninen kiittää.

Yle Oulu kysyi Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL:ltä, kuinka erikoisesta tilanteesta Oulun yliopiston uudistuneessa ravintolatoiminnassa on kyse. Järjestöstä ei haluttu kommentoida jäsenjärjestöjen harjoittamaa liiketoimintaa.

Syksy etenee, mutta tällä viikolla nautitaan poudasta – "Oikein tyypillinen syyskuun puolivälin sää"

Poutainen sää hellii tällä viikolla Suomea. Jonkun verran sateita voi tulla, mutta enimmäkseen on luvassa poutaa eli sateetonta säätä, ennustaa Ylen meteorologi Matti Huutonen.

Koillisesta tulee kylmää ilmaa, joka viilentää säätä alkuviikolla, mutta loppuviikosta voi lämmetä, jos lämmin ilmamassa pääsee Suomen ylle Baltian ja Mustanmeren suunnasta, Huutonen arvioi.

Päivisin etelässä on noin 10–15 astetta, pohjoisessa noin viisi astetta.

– Siis oikein tyypillistä syyskuun puolivälin säätä, Huutonen naurahtaa.

Tänään maanantaina on pilvistä lähes koko maassa. Päivän aikana vähäisiä sateita ripottelee Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa, illalla puolestaan Kaakkois-Suomessa sekä akselilla länsirannikolta Pohjois-Karjalaan.

Syksy kuitenkin etenee: viime yönä alimmat lukemat mitattiin Etelä-Suomessa, koska taivas oli pilvetön. Vihdissä lämpötila laski yhteen pakkasasteeseen ja Virolahdella 0,5 astetta nollan alapuolelle.

Lue lisää säästä: yle.fi/saa

Espoo ottaa englannin kielen asiointikielekseen – tavoitteena Suomen kansainvälisin kaupunki

Espoolainen lastenhoitaja Sayta Kumyot muutti Thaimaasta Suomeen kymmenen vuotta sitten. Hän osaa jonkin verran suomea, mutta puhuu usein suomea ja englantia sekaisin. Toiveena Kumyotilla olisi, että Espoosta saisi palvelut myös englanniksi.

– Olisi hyvä, jos kaikki kaupungin paperit voisi täyttää englanniksi, Kumyot sanoo.

Espoo vastaa tähän huutoon. Espoon kaupunginvaltuusto on hyväksynyt uuden kaupunkistrategian, jossa linjataan tavoitteeksi englannin ottaminen kolmanneksi asiointikieleksi suomen ja ruotsin rinnalle. Espoosta on näin tulossa ensimmäinen suomalainen kaupunki, jonka kanssa voi "virallisesti" asioida kolmella kielellä.

Perustuslain mukaan Suomen kansalliskieliä ovat edelleen suomi ja ruotsi. Käytännössä kuitenkin Espoosta on tulossa Suomen ensimmäinen kolmikielinen kaupunki.

Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä kertoo, että syinä englannin ottamiseksi asiointikieleksi ovat vieraskielisen väestön kasvava osuus sekä kansainvälisten yritysten ja työntekijöiden houkuttelu. Kari Ahotupa / Yle

Espoon uuteen kielilinjaukseen on kaksi pääsyytä: Espoon asukkaista 15 prosenttia on vieraskielisiä ja Espoo tavoittelee asemaa Suomen kansainvälisimpänä kaupunkina.

Määrällisesti vieraskielistä väestöä asuu eniten Helsingissä, 93 000 ihmistä. Espoossa on 42 000 vieraskielistä, mutta määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä.

Kun vieraskielisen väestönosan määrä suhteutetaan asukaslukuun, kärkipaikan ottaa Vantaa Espoon ja Helsingin tullessa heti kintereillä perässä. Muissa Suomen suurissa kaupungeissa asuu selvästi vähemmän vieraskielisiä sekä määrällisesti että suhteellisesti. Ennusteiden mukaan Espoo ohittaa pian Vantaan vieraskielisten osuudessa, koska Espoon uusista tulijoista peräti 70 prosenttia on vieraskielisiä.

Pääkaupunkiseudun kolmessa suuressa kaupungissa asuu suhteellisesti eniten vieraskielistä väestöä. Espoo ottaa ennusteiden mukaan tulevaisuudessa kärkipaikan vieraskielisten suhteellisessa osuudessa.Yle uutisgrafiikka

Espoon kansainvälisyyttä kuvastaa myös se, että Suomen 9 000 kiinalaisesta kolmasosa asuu Espoossa. Kaupunki on onnistunut hankkimaan kiinalaiseksi ystävyyskaupungikseen yhden maailman suurimmista metropoleista, Shanghain.

Englanti asiointikielenä houkuttelee kansainvälisiä osaajia ja yrityksiä

Yle tapaa Espoon elinkeinojohtajan Tuula Antolan Aalto-yliopiston kampuksella tulevan taideteollisen korkeakoulun päärakennuksen Väreen rakennustyömaan reunalla. Antola sanoo, että pelkästään Aalto-yliopiston henkilökunnasta tuhat on muun kuin suomen- tai ruotsinkielisiä. Opiskelijoista vieraskielisiä on jopa 3 500.

– Me tarvitsemme pääkaupunkiseudulle ja Espooseen korkean osaamisen työpaikkoja. Teemme aktiivisesti töitä sen eteen, että saisimme esimerkiksi aasialaisia yrityksiä sijoittamaan Euroopan-pääkonttoritoimintojaan tänne.

Antola sanoo, että Nokian kaltaista "yhtä suurta" työnantajaa ei enää odoteta. Sen sijaan kaupunki haluaa olla vetovoimainen kumppani kansainvälisille toimijoille, jotka haluavat vaikkapa kehittää smart- ja clean-teknologiaa.

Espoon elinkeinojohtaja Tuula Antola kertoo, että kaupunki tavoittelee maaperälleen aasialaisten yritysten Euroopan-pääkonttoreita.Kari Ahotupa / Yle

– Otaniemi on myös profiloitunut hyvin vahvasti avaruusosaamiseen. Yhtenä osoituksen Euroopan avaruusteknologiajärjestö ESA on tehnyt päätöksen sijoittaa yrityskiihdyttämön tänne.

Espoon päättäjät arvioivat englannin kielen ottamisen asiointikieleksi auttavan kansainvälisten osaajien ja yritysten houkuttelemisessa kaupunkiin.

– Englannin kielellä on varmasti suuri merkitys, koska se on bisneksen yleisin kieli. Uskon, että arjen sujuvuus englannin kielellä voi olla hyvinkin ratkaisevaa.

– Omassa arjessani teen yli puolet töistäni englanniksi jo nyt. Se ei ole mikään juttu. Jos huoneeseen astuu joku, jonka kanssa tehdään töitä englanniksi, niin sitten puhutaan sitä englantia, Tuula Antola toteaa.

Asiantuntijasanasto vaikeaa

Moni muukin kaupungin 14 000 työntekijästä palvelee asiakkaitaan jo nyt kolmella kielellä. Yle vierailee Espoon keskuksessa sijaitsevassa toimistossa, jossa vastataan kaupungin asioita koskeviin soittoihin ja tiedusteluihin. Palveluneuvojat Lotta Lönnqvist ja Laura Collin vaihtavat sujuvasti neuvontakielen suomesta ruotsiin ja englantiin.

Palveluneuvoja Lotta Lönnqvist palvelee asiakkaita jo nykyisin englanniksi, mutta kysyntää jatkokoulutuksellekin hänen mukaansa olisi.Kari Ahotupa / Yle

– Tarvetta englanninkielisille palveluille on. Täällä on paljon maahanmuuttajia ja ulkomaalaisia opiskelijoita, joita ei paljon lohduta, jos puhutaan vain suomea, Lotta Lönnqvist kuvailee.

Vaikka palvelua annetaan jo nyt englanniksi, Lönnqvist arvelee, että henkilökunnan jatkokouluttaminen olisi hyväksi. Laura Collin sanoo, että englannin perussanasto ja peruskanssakäyminen on helppoa.

– Asiantuntijasanasto onkin sitten asia erikseen. Mutta on kivaa, että mekin pääsemme sitä harjoittelemaan.

Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä kuvailee siirtymää englannin kielen käyttöön isoksi haasteeksi.

Palveluneuvoja Laura Collinin mielestä englanniksi on helppoa työskennellä perusasioissa, mutta asiantuntijasanasto tuottaa vielä vaikeuksia.Kari Ahotupa / Yle

– Meillä on nyt neljä vuotta aikaa vastata tähän haasteeseen. Varmasti etenemme pala kerrallaan viestinnässämme, elinkeinopalveluissamme, asiakaspalveluissamme ja kaikilla toimialoilla. Uskon, että meillä on hyvät valmiudet vastata tähän haasteeseen ja että saamme aika kattavaksi tämän palvelun seuraavan neljän vuoden aikana.

Uuden kielen mukaan ottaminen palveluvalikoimaan myös maksaa. Vielä ei ole olemassa arviota hintalapusta, mutta kaupunginjohtaja uskoo, että uudistus tulee maksamaan itse itsensä.

– Me resursoimme englannin kielen systemaattista parantamista. Jos me onnistumme englannilla asiointikielenä saamaan meidän vieraskieliset asukkaamme paremmin mukaan yhdessä tuottamaan meidän palveluitamme, niin olen ihan varma siitä, että se helpottaa taloudellista tilannettamme ja parantaa meidän kustannusvaikuttavuuttamme.

Helsinki panostaa kasvatukseen, Oulu pohtii kielivalikoimaansa

Toki muutkin Suomen kansainväliset kaupungit ovat joutuneet pohtimaan vieraskielisten palvelujensa tasoa. Helsingin kaupungin verkkoviestintäpäällikkö Leila Oravisto sanoo, että Helsingissä ei ole lähdetty Espoon tavoin "julistuksen tasolle" englanninkielisten palvelujen tarjoamisessa. Käytännössä vieraskielisille on jo nyt varsin paljon palvelua englanniksi, ja perustietoa maahanmuuttajille löytyy varsin monilla eri kielillä. Helsingin verkkosivut ovat jo nyt kolmikieliset.

– Helsingin uudessa kaupunkistrategiassa painotetaan englanninkielistä koulutusta ja ylipäätään helsinkiläisten kielitaidon monipuolistamista, Leila Oravisto kertoo.

Käytännön toimia tavoitteen saavuttamiseksi Helsingissä on monia. Englanninkielisen koulutuksen ja varhaiskasvatuksen paikkamäärä kaksinkertaistetaan. Kielitaitoa monipuolistetaan lisäämällä kielikylpy- ja kielirikasteista opetusta ja kasvatusta. Ensimmäisen vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen opetus aloitetaan jo ensimmäisellä luokalla.

Kielitaito huomioidaan myös henkilöstöä rekrytoitaessa.

– Meillä on normaalit ruotsin kielen taitovaatimukset, mutta usein pyritään palkkaamaan sellaisia työntekijöitä, joilla on muitakin kieliä hallussaan kuin suomi ja ruotsi.

Englannin kieli lisääntyy suomalaisten arjessa. Kuvassa Espoon keskuksen kirjaston kyltti kauppakeskus Entressessä.Kari Ahotupa / Yle

Oulussa on tarkoitus päättää uudesta kaupunkistrategiasta ensi vuoden alussa, ja siinä yhteydessä saatetaan tehdä linjauksia myös kielistä tai kansainvälisyydestä. Konsernipalveluyksikön johtaja Ari Heikkinen sanoo, että tämänhetkinen ICT-alan osaajien kysyntä johtaa uudenlaisiin arvioihin siitä, millä tavalla Oulu houkuttelee osaajia maailman eri kolkista.

– Paikallinen tai edes kotimainen tarjonta ei riitä nyt eikä lähitulevaisuudessa. Englanninkielisten palvelujen laajentaminen nykyisestä voi hyvin olla yksi olennainen suunta, en kuitenkaan pysty asialla spekuloimaan sen enempää.

Heikkinen muistuttaa vielä, että myös muiden kielten asemaa on pohdittava.

– Sadan kilometrin päähän Pyhäjoelle on hyvin mahdollisesti rakentumassa uusi ydinvoimala. Vaikka lupaprosessit ovat vielä kesken, meillä Oulussa varaudutaan myös siihen, että Rosatomin osallisuuden myötä venäjänkielisille palveluille tulee lähivuosina ennennäkemätöntä kysyntää.

Oulu on lobannut sen puolesta, että Suomi ja koko EU suuntaisivat katseensa arktisille alueille. Kielten näkökulmasta tämä tarkoittaisi ruotsin ja norjan kasvavaa merkitystä.

– Pohjoisen Skandinavian aivan valtaisat investointi- ja logistiikkamahdollisuudet, työvoiman liikkuvuuden edistäminen ja matkailu johtavat huolehtimaan ruotsin kielen osaamisesta, joka ei nyt ole riittävällä tasolla enempää julkisissa palveluissa kuin yksityiselläkään sektorilla, Heikkinen arvioi.

Martat vinkkaavat, mitkä ruoka-aineet sopisivat parhaiten limaan – vaikka ruualla leikkiminen onkin vastoin heidän periaatteitaan

Ilmiöksi noussut lasten ja nuorten limavillitys on herättänyt huolta muun muassa siksi, että lapset hamuavat syöpää aiheuttavia, perimää vaurioittavia ja lisääntymiselle vaarallisia aineita limojensa raaka-aineiksi.

Kotitalousneuvontaa antava kansalaisjärjestö Martat uskoo, että villityksiä tulee ja menee.

– Kesällä ilmiöksi nousivat fidget spinnerit, nyt lapset tekevät limaa. Seuraavaksi keksitään jotain muuta, Suvi Laurila Martoista pohtii.

Laurila paljastaa, että Martoilla ei ole kehitteillä vastavetona limareseptiä, jossa raaka-aineena käytettäisiin elintarvikkeita.

Turvallisimmat raaka-aineet leivontahyllyltä          

Vastaavaa reseptiä ei voisi odottaakaan martoilta, sillä se olisi vastoin heidän periaatteitaan.

– Arvostamme ruokaa niin paljon, että emme kannusta sillä leikkimään.

Elintarvikkeet ovat kuitenkin aina parempi vaihtoehto limojen tekoon kuin kodin kemikaalit, Laurila muistuttaa.

Mikäli limaa on pakko päästä kokkaamaan, Laurila kääntyisi kaupan leivontahyllyn puoleen.

– Raaka-aineet, joista saa sitkoa, saattavat toimia. Myös tuotteista, joissa on tärkkelystä, voi saada aikaan limankaltaista koostumusta.

Niitä kun näpelöidään ja leikitään, niin niihin kertyy likaa. Suvi Laurila

Lisäksi gluteenijauhot, chian siemenet, sokerimassat sekä gluteenittomassa leivonnassa käytettävät psyllium-jauheet takaavat kemikaaleja turvallisemman lopputuloksen, Laurila toteaa.

– Siltikään emme suosittelisi elintarvikkein tehtyjä limoja syötäviksi. Niitä kun näpelöidään ja leikitään, niin niihin kertyy likaa. Makuelämyskään ei välttämättä ole hyvä.

Kemikaaleilla leikkimisessä riskinsä

Laurila kokee limojen valmistuksen kodin kemikaaleilla ylipäätään ongelmalliseksi.

Kemikaaleja sisältävien tuotteiden turvallisuus testataan niiden käyttötarkoituksen mukaan. Näin ollen turvallisuutta ei voida taata, kun esimerkiksi partavaahtoa kuumennetaan liman valmistuksen yhteydessä.

Oikeassa käyttötarkoituksessaan useat kodin kemikaalit ovat myös poispestäviä, jolloin ihoaltistus on lyhyt. Sen sijaan limaa valmistettaessa yhdisteet saattavat olla kosketuksessa ihon kanssa pitkäänkin, Laurila arvioi.

Terve järki ja vastuulliset huoltajat on aina oltava mukana. Suvi Laurila

Myös eri kemikaalien yhdistelmät ovat sen verran iso kysymysmerkki, että martat eivät Laurilan mukaan suosittele liman tekoa pienille kotikemisteille.

– Kemikaali A ja B voivat olla turvallisia erillään, mutta ovatko ne sitä yhdistettynä, Laurila kysyy.

– Martat kannustavat lapsia uteliaisuuteen ja yhdessä tekemiseen, mutta terve järki ja vastuulliset huoltajat on aina oltava mukana.

Lue lisää:

Lasten limavillitys tukkii viemäriputkia – Putkimiestä huolettaa: "Aika harva osaa purkaa hajulukon"

Nuori nainen löytyi kuolleena Raahesta – poliisi tutkii tappona

Raahessa Pohjois-Pohjanmaalla löydettiin lauantaina iltapäivällä kuollut nuori nainen kaupungin keskustassa tyhjältä tontilta. Poliisi tutkii tapausta tappona.

Vuonna 1992 syntyneen naisen ruumiissa on poliisin mukaan ulkoisen väkivallan merkkejä.

Poliisi eristi lauantaina Raahen keskustassa alueen Fellmanin puistokadun lähellä rikospaikkatutkintaa varten.

Poliisi pyytää epäillyn rikoksen mahdollisia silminnäkijöitä ilmoittamaan havainnoistaan Raahen poliisin numeroon 029 546 5051.

Sivut