Uutiset YLE Oulu

Osa valtuutetuista haluaa erottaa kaupunginjohtajan Kalajoella – syyttävät piittaamattomuudesta lakia kohtaan

Pohjois-Pohjanmaalla Kalajoella on jätetty valtuustoaloite kaupunginjohtaja Jukka Puoskarin erottamiseksi. Aloitteen on allekirjoittanut kahdeksan valtuutettua ja kolme varavaltuutettua. Valtuustossa on 35 jäsentä.

Asiasta kertoi ensin KP24.fi.

Erottamisvaatimusta perustellaan luottamuspulalla. Allekirjoittajien mukaan kaupunginjohtaja Jukka Puoskari on esittänyt toistuvaa piittaamattomuutta lakia ja kunnan hallintosäännöksiä kohtaan. He väittävät, ettei Puoskari ole tuonut esille kaikkia päätöksenteon kannalta keskeisiä tietoja. Toisaalta hänen väitetään antaneen päätöksenteon pohjaksi vääriä tietoja.

– Kaupunginjohtajan johtamistapa ei vastaa käsitystämme hyvästä johtamisesta ja esimiestyöstä. Useaan kertaan toistunut piittaamattomuus on syönyt luottamuksen, sanoo aloitteentekijä Sami Salmu.

Jukka Puoskari on johtanut Kalajokea koko 2000-luvun ajan.

Sami Salmu on valittu valtuustoon sitoutumattomana vihreiden listalta. Aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja on kansanedustaja Hanna Halmeenpää (vihr.). Muut allekirjoittajat ovat vihreiden ja keskustan riveistä, joukossa on myös perussuomalaisten varavaltuutettu.

– Puoskari ei ole korjannut näitä ongelmaksi koettuja asioita, kun on saanut ne tietoonsa. Vaikea oli löytää muita ratkaisuja kuin aloitteen tekeminen, sanoo Sami Salmu.

Salmun mukaan luottamuspula on syntynyt tämän valtuustokauden aikana. Aloitteentekijät esittävät, että valtuusto asettaisi kuntalain mukaisen tilapäisen valiokunnan valmistelemaan Puoskarin erottamista.

Aloite ei ollut kaupunginjohtajalle täysi yllätys

Jukka Puoskari on johtanut Kalajokea vuodesta 2000 lähtien. Aivan täytenä yllätyksenä valtuustoaloite ei hänelle tullut. Aloitteen takana on hänen mukaansa henkilöitä, jotka ovat kerran aikaisemminkin ottaneet epäluottamuksen esille.

– Tietenkin on hieman yllättävää, että kun on kohtuu pitkään toiminut kaupunginjohtajana ja saanut aika hyvää palautetta siitä, mitä Kalajoella on tapahtunut ja miten kaupunkia on johdettu, niin aika lyhyessä ajassa herännyt sellainen ajatus, ettei luottamusta ole.

Puoskari on varatuomari, ja koulutustaustaansa vasten hän on yllättynyt etenkin väitteestä, ettei kunnioittaisi lakia tai kaupungin hallintosääntöä.

– Sitten on joitakin tulkinnanvaraisia kysymyksiä, joista voi olla eri näkemyksiä. Se on ihan tavanomaista hallinnossa. Aloitteeseen pitää tietenkin suhtautua nöyrästi ja katsoa, onko se useammankin mielipide.

Ouluun tuotiin kahdeksan vuotta sitten kaksi laivalastillista kivihiiltä ja nyt se kuljetetaan pois: "Jätettiin polttamatta, kun ei ollut pakko käyttää"

Tästä on kyse
  • Ouluun tuotiin vuonna 2011 kaksi laivalastillista kivihiiltä varapolttoaineeksi.
  • Nyt kivihiili on myyty ja osittain myös kuljetettu pois.
  • Oulussa päätettiin olla käyttämättä kivihiiltä, vaikka se olisi ollut taloudellisesti kannattavaa.

Pienen kerrostalon kokoinen kivihiilikasa seisoo Oulun Vihreäsaaressa ja odottaa noutajaansa. Kasasta on jäljellä enää neljännes, sillä suurin osa siitä on jo kuljetettu laivalla muualle.

Kaksi laivalastillista kivihiililtä ehti seisoa asfalttikentällä käyttämättömänä noin kahdeksan vuotta. Sitä olisi voitu käyttää kaukolämmön tuotantoon ja kotien lämmittämiseen, mutta Oulussa se jätettiin mieluummin käyttämättä. Nyt se on myyty muualle.

Venäläinen kivihiili oli hankittu Ouluun varapolttoaineeksi eli huoltovarmuuden turvaamiseksi, kertoo Oulun Energian liiketoimintajohtaja Pertti Vanhala.

– Niin suurta tarvetta ei koskaan tullut, että kivihiileen olisi turvauduttu.

Ghanalainen pähkinäjäte toimi sytykkeenä

Oulua on lämmitetty pitkään turpeella ja puulla, mutta kymmenkunta vuotta sitten molempia oli huonosti saatavilla. Kesät olivat sateisia ja turve sen vuoksi huonolaatuista. Metsäteollisuuden matalasuhdanteen vuoksi myöskään puuta ei saatu riittävästi.

Pakkasta pidettiin loitolla ghanalaisella pähkinänsiemenen kuorella. Afrikasta laivattu pähkinäjäte toimi märän turpeen sytykkeenä. Silloin tehtiin päätös, että myös Oulussa voitaisiin käyttää kivihiiltä.

Ouluun tuotu kivihiili murskattiin pienemmäksi, jotta sitä olisi soveltunut poltettavaksi Toppilan voimalaitoksessa.Timo Nykyri / Yle

Energiateollisuus ry:n energiantuotannosta vastaava johtaja Jari Kostama kertoo, että samassa tilanteessa oli moni muukin kaupunki. Kivihiilikasoja hankittiin ympäri Suomea.

Kivihiilestä uhkasi tulla niin yleinen lämmityspolttoaine, että Bioenergia ry ilmaisi aiheesta huolensa vuonna 2013.

Oulun lisäksi esimerkiksi Pori, Pietarsaari, Jyväskylä, Kuopio ja Kajaani olivat tuolloin joutuneet joko turvautumaan tai varautumaan kivihiilen polttamiseen. Ainakin Kuopiossa ja Jyväskylässä kivihiiltä käytettiin.

Oulussa lähimpänä kivihiilen käyttöä oltiin tiettävästi vuoden 2013 kevättalvella. Oulun Energian toimitusjohtaja Juhani Järvelä ennakoi tuolloin sanomalehti Kalevassa, että turpeen kanssa pärjätään juuri ja juuri, mikäli ei tule huippukylmää lopputalvea. Sitä ei tullut.

Sen jälkeen tulivat lauhat talvet ja sähkön hinta halpeni, jolloin myös energianpolton tarve väheni. Kivihiilikasa säästyi.

Jari Kostama arvelee, että kivihiilen käyttö olisi ollut Oulussakin jossakin vaiheessa jopa taloudellisesti kannattavaa. Nyt päästöoikeuden hinnannousu on tehnyt kivihiilen käyttämisestä kalliimpaa.

Kukaan ei halua mainostaa käyttävänsä kivihiiltä

Jari Kostama arvelee, että Oulussa yksi tekijä kivihiilen käyttämättä jättämiseen oli sen huono imago. Kivihiili on tuontituote ja se kasvattaa ilmastopäästöjä. Oulun Energian mainoslause on Pohjoista Voimaa ja yhtiö korostaa lähienergian merkitystä.

Pertti Vanhalan mukaan yhtiö haluaa käyttää läheltä saatavaa puuta ja turvetta.

– Haluamme, että rahat polttoaineesta jäävät maakuntaan. Kivihiili jätettiin polttamatta, kun ei ollut pakko käyttää.

Vanhala sanoo, että kivihiilen maine ei ole tällä hetkellä hyvä eikä kukaan halua mainostaa käyttävänsä sitä polttoaineena. Kivihiilessä on kuitenkin puolensa. Se säilyy hyvin.

– Vastaavaksi ajaksi varastoitu puu olisi lahonnut jo ajat sitten, Vanhala sanoo.

Jatkossa Oulua lämmitetään yhä enemmän puulla.

Vanhala mukaan kivihiilikasa toimi Oulussa vakuutuksen tavoin, mutta siitä kuitenkin saatiin rahat takaisin. Kauppahintaa hän ei kerro, mutta sanoo, ettei kasasta tullut isoa voittoa tai tappiota.

Vanhala ei kerro myöskään, kuka kivihiilen osti. Kotimaisia käyttäjiä löytyy kuitenkin vielä paljon. Esimerkiksi Helsinki tuottaa kaukolämmöstään suurimman osan kivihiilellä.

Energiateollisuuden tilastojen mukaan myös Espoo, Vantaa, Turku, Lahti, Vaasa, Pori ja Salo käyttivät kivihiiltä viime vuonna lämmittämiseen. Näiden lisäksi pieniä määriä kivihiiltä käytettiin esimerkiksi metsäteollisuudessa ja yksittäisissä voimalaitoksissa.

Kostama arvelee, että muualla paitsi Helsingissä ja Vaasassa kivihiilestä pystytään luopumaan hallituksen kaavailemassa aikataulussa eli vuonna 2029.

Kivihiilestä luopuminen on osa kansallista energia- ja ilmastostrategiaa, joka tähtää ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.

Tilastokeskuksen mukaan kivihiilen käyttö väheni tammi-kesäkuussa viisi prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.

Kivihiilen ei haluttu jäävän käsiin

Oulussa kivihiilestä päätettiin luopua kokonaan, sillä kaupunkiin on rakenteilla uusi voimalaitos, johon kivihiili ei enää käy polttoaineeksi. Toisaalta taustalla vaikuttaa myös tulossa oleva laki, joka rajoittaa kivihiilen käyttöä voimakkaasti.

Vanhalan mukaan Oulussa ei haluttu jäädä odottamaan kivihiilen käyttökieltoa eikä myöskään haluttu kivihiilen jäävän käsiin.

Kostaman mukaan kivihiili säilyisi uudessa laissa huoltovarmuuden takaajana.

Oulun Energiaa uusi kivihiilen käyttöä koskeva laki ei enää koske. Sen sijaan keskustelua pohjoisessa riittänee siinä vaiheessa, kun aletaan puhua turpeen käytön rajoittamisesta.

Takaa-ajotilanteessa autoihin törmänneelle kuskille vankeustuomio – ei tuomittu murhan yrityksistä

Oulussa poliisia huhtikuussa 2018 paennut ja poliisiautoon törmännyt mies on tuomittu kolmen vuoden vankeustuomioon törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, neljästä laittomasta uhkauksesta, kolmesta virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta, rattijuopumuksesta, huumausaineen käyttörikoksesta sekä kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta.

Tilanne käynnistyi, kun poliisi sai tiedon mahdollisesta asuntomurrosta ja pahoinpitelystä Oulun Heinäpäässä ydinkeskustan lähellä.
Takaa-ajotilanne syntyi, kun poliisi sai tiedon, että mies ajoi autoa Oulusta Kempeleen suuntaan. Poliisin tavoitettua pakoauton jatkoi se matkaa Kempeleestä Oulunsaloon. Pakoauton nopeus nousi enimmillään 180 kilometriin tunnissa.

Kolaripaikka sijaitsee Oulun eteläpuolella.Yle Uutisgrafiikka

Hailuodontiellä auto törmäsi poliisiautoon, joka oli jätetty tyhjillään tielle esteeksi. Sen jälkeen auto törmäsi vastaantulevaan autoon, jonka kuljettaja loukkaantui. Myös pakoauton kuljettaja ja kyydissä ollut henkilö loukkaantuivat kolarissa.

Kuljettajaa syytettiin kolmesta murhan yrityksestä, koska syyttäjän mukaan hän yritti törmätä muihinkin poliisiautoihin ja törmäykset olisivat voineet viedä poliisien hengen. Sen sijaan käräjäoikeus katsoi päätöksessään, että kyseessä oli törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen.

Toisessa poliisiautoista oli tapahtumahetkellä yksi poliisimies ja toisessa kaksi.

Miehen verestä löytyi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lausunnon mukaan muun muassa kokaiinia.

Lue myös:

Pakomatka päättyi törmäykseen poliisiauton kanssa – kolme loukkaantui

Oulussa poliisiautoon törmännyt huumekuski saa syytteet kolmesta murhan yrityksestä

Ihmisroska-puheet eivät johda oikeustoimiin – poliisi: ei syytä epäillä rikosta

Oulun poliisi ei aloita esitutkintaa oululaisen keskustan kaupunginvaltuutetun Riikka Moilasen ihmisroska-puheesta tehdyistä tutkintapyynnöistä. Poliisi ei myöskään aloita rikostutkintaa rikosilmoituksesta, joka liittyi ihmisroska-uutisointiin sanomalehti Kalevassa.

Moilasen Oulun kaupunginvaltuustossa lausumasta kommentista oli tehty kaksi tutkintapyyntöä poliisille. Toisessa aiheena oli kiihottaminen kansanryhmää vastaan, toisessa kunnianloukkaus.

Poliisi kertoo Ylelle, että esitutkintaa ei aloiteta, koska Moilanen puhui yleisellä tasolla eikä kenestäkään yksityishenkilöstä.

Ilmoituksen kunnianloukkauksesta sanomalehti Kalevaa vastaan oli tehnyt oululainen koditon. Rikosilmoitus koski sanomalehti Kalevassa julkaistua kuvaa, jossa rikosilmoituksen tehnyt istui penkillä istunut henkilö. Kuva oli otettu niin, että mies on selkä kameraan päin. Poliisin mukaan, Kalevan ottaman kuva Korhosesta ei täytä kunnianloukkauksen tunnusmerkistöä.

Kerromme kohta lisää.

Lue lisää:

Ihmisroska-kohu johti tutkintapyyntöihin ja rikosilmoitukseen – koditon mies tunnisti itsensä lehtikuvasta, järkyttyi ja marssi poliisin pakeille

Suomessa on keskimäärin seitsemän kirkkopaloa vuodessa – Tuhopoltosta voi seurata miljoonakorvaukset

Pelastustoimen tilastojen mukaan keskimäärin Suomessa on seitsemän kirkkopaloa vuodessa. Näistä 40 prosenttia on arvioitu saaneen alkunsa ihmisen toiminnasta. Ihmisen aiheuttamista paloista 60 prosenttia on tahallaan sytytettyjä.

Tutkimusjohtaja Esa Kokki Kuopion pelastusopistosta kertoo, että viime vuonna pelastuslaitosten kirjaamia kirkkopaloja oli vain nelisen kappaletta, mutta vuotta aikaisemmin kirkoissa roihusi jopa 13 kertaa.

Kirkkopalot 2010-luvulla

2010: 4
2011: 8
2012: 6
2013: 6
2014: 6
2015: 11
2016: 13
2017: 4

Lähde: Pelastustoimen onnettomuustilasto Pronto

Myös vuosi 2015 oli palojen kannalta synkkä, sillä kirkkopaloja kirjattiin kaikkiaan yksitoista.

Kiihtelysvaaran 1700-luvun puukirkko Pohjois-Karjalassa tuhoutui täysin varhain sunnuntaiaamuna syttyneessä tulipalossa. Poliisin mukaan rikoksen mahdollisuus näyttää todennäköisimmältä syttymissyyltä ja asiaa tutkitaan törkeänä vahingontekona.

Sprinklerijärjestelmä ei pelastanut Ylivieskan puukirkkoa

Vuonna 2016 paloi Ylivieskan yli 200-vuotias puukirkko, joka sytytettiin tahallisesti. Ylivieskan kirkossa oli käytössä kuivaputkisprinklerijärjestelmä, joka soveltuu hyvin jäätymisvaarassa oleviin kiinteistöihin. Pelastuslaitos ei kuitenkaan pystynyt syöttämään vettä kuivaputkisprinklerijärjestelmään räjähdysmäisen palon takia.

Ylivieskan palon jälkeen seurakunnissa herättiin tarkistamaan omien kirkkojen paloturvallisuutta. Pelastusalan keskusliitto, kirkkohallitus, museovirasto ja vakuutusyhtiöiden äänitorvena toimiva Finanssialan keskusliitto tarkastivat tuolloin ohjeistuksiaan seurakunnille.

Mitään suuria muutoksia ei kuitenkaan tehty, koska määäräykset olivat jo hyvin tiukat. Finanssialan ry:n johtaja Risto Karhusen mukaan historiallisten rakennusten kuten vanhojen puukirkkojen valvonnassa olisi parannettavaa.

– Kyllä niissä petraamista on, ei sitä voi kieltää. Toisaalta ymmärrän, että kiinteistöjen omistajilla kuten seurakunnilla voi olla talous tiukalla. Nykytekniikka ei kuitenkaan ole niin kallista enää, etteikö siihen kannattaisi panostaa. Torjuttu vahinko on parempi kuin korvattu vahinko, sanoo Karhunen.

Kirkkopaloista koituu miljoonavahingot

Ylivieskan vuonna 1786 rakennettu kirkko tuhoutui palossa täysin. Kirkon ja irtaimiston vahingot olivat vajaat 7 miljoonaa euroa. Urkujen lisäksi palossa tuhoutuivat kirkkotekstiilit, ehtoolliskalustot, kirkkohopeat ja iso joukko muuta kalustusta.

Tunnetuin 2000-luvun kirkkoihin kohdistuneista tuhotöistä lienee Porvoon tuomiokirkon tuhopoltto toukokuussa 2006. Kirkkorakennuksen kattokruunut tuhoutuivat palossa täysin. Lisäksi rakennus kärsi mittavia vesi- ja savuvahinkoja.

Kirkon tuhopolttaja voi joutua miljoonakorvauksiin, kuten kävi Porvoon kirkon tapauksessa. Sytyttäjä tuomittiin maksamaan yli neljä miljoonaa euroa vahingonkorvauksia.

Lue myös:

Poliisi epäilee rikosta Kiihtelysvaaran palossa – 1700-luvun kirkko tuhoutui maan tasalle

Kiinteistömestari Jouni Heiskanen pelasti ehtoollishopeat ja alttaritaulun Kiihtelysvaaran kirkkopalosta: "Lie tuossa ollut pari enkeliä kaverina"

Hyvästi googlediagnoosit, kun terveydenhuollon Omaolo-palvelu laajenee – tarvetta lääkärikäyntiin voi arvioida itse netissä perustuen tutkittuun tietoon

Hämeenlinnassa terveyskeskuksen asiakkailla on ollut jo muutaman vuoden ajan käytössään sähköinen Minun terveyteni -verkkopalvelu. Palvelun avulla asiakkaalla on ollut mahdollisuus arvioida yleisiä oireitaan, kuten virtsatieinfektio- tai yskäoireitaan. Asiakas vastaa verkossa kysymyksiin, ja vastausten perusteella asiakkaat saavat toimintasuosituksen.

Käyttäjiä saisi olla enemmänkin, sanoo Hämeenlinnan terveyspalvelujen sähköisten palvelujen projektipäällikkö Ilona Rönkkö.

Hämeenlinnan Minun terveyteni -palvelusta kehkeytyi idea laajentaa palvelua laajemmallekin. Syntyi ODA eli Omat digiajan hyvinvointipalvelut -hanke. Sähköistä sosiaali- ja terveydenhuollon asiointikanavaa Omaoloa on ollut kehittämässä 14 kuntaa ja sairaanhoitopiiriä Espoon johdolla, ja se on yksi hallituksen kärkihankkeista.

Mukana on myös Duodecim, joka tuottaa Omaolo-palveluun tietämyskannan ja algoritmit. Algoritmit mahdollistavat palvelun älykkäät sähköiset lomakkeet.

Omaoloa pääsevät jo testaamaan asiakkaat Hämeenlinnassa, Oulussa, Tampereella, Helsingissä, Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymässä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä.

Sähköisten palveluiden yhdistäminen asiakkaiden omaan julkiseen terveydenhuoltoon on nyt laajenemassa vuodenvaihteessa. Kotimaan lisäksi asiakkaiden omatoimiset sähköiset hyvinvointipalvelut verkossa kiinnostavat myös kansainvälisesti.

Syysflunssa kiusaa – suosittaako palvelu lääkärikäyntiä?

Omaolo-oirearvioita voivat tehdä muun muassa flunssaa potevat asiakkaat. Omaolo-verkkopalveluun kirjautumisen jälkeen järjestelmä kysyy, miten flunssainen olo ilmenee.

Onko kuumetta? Onko kurkkukipua, korvakipua, tihentynyttä hengitystä? Tuntuuko rinnassa kipua? Kysymykset ovat samoja, joita hoitaja esittäisi flunssaiselle.

Kun palvelun käyttäjä on vastannut kaikkiin kysymyksiin, järjestelmä antaa suosituksen esimerkiksi hakeutumisesta lääkärin vastaanotolle.

Esimerkiksi Hämeenlinnan kaupunki on julkaissut aiheesta vastikään kuntalaisille myös tiedotteen verkkosivuillaan juuri flunssakauden alkaessa.

Uusia oirearvioita tulossa testattavaksi

Nyt asiakas voi tehdä oirearvion alaselkäkivusta, hengitystietulehduksesta ja naisten virtsatietulehduksesta.

Verkkopalvelussa voi jatkossa testata muitakin oireita ja sairauksia. Näitä ovat kurkkukipu, yskä, korvakipu, närästys, olkapään kipu, peräaukon oireet, polven oireet, ripuli, päänsärky, rähmivä ja vetistävä silmä ja sukupuolitauti.

Testausvaiheeseen tulee jo ensi kuussa lisää oirearvioita. Esimerkiksi sukupuolitaudin oirearviolle on tällä hetkellä paljon kysyntää, koska se on aiheena arka ja sähköinen palvelu voisi madaltaa kynnystä lähteä ottamaan asiaa esille.

Palvelua käyttäneet tyytyväisiä

Sähköinen Omaolo-palvelu nopeuttaa asioiden hoitoa ja lyhentää julkisen terveydenhuollon asiakasjonoja. Jos sähköisellä palvelulla olisi nykyistä enemmän käyttäjiä, terveydenhuollon ammattilaisille jäisi enemmän työaikaa varsinaiseen asiakastyöhön.

– Palvelun jo löytäneet ja järjestelmää kokeilleet ovat olleet siihen pääosin tyytyväisiä, kertoo hankkeen projektipäällikkö Ilona Rönkkö Hämeenlinnan terveyspalveluista.

Omaolo-verkkojärjestelmä mahdollistaa toimintasuosituksen lisäksi myös ajanvaraamisen. Omat vastauksensa voi myös tallentaa järjestelmään: näin ne ovat heti terveyskeskuksen käytössä.

Hämeenlinnassa järjestelmässä mukana olevien hoitajien työ alkaakin aamulla katsomalla, millaisia terveys- tai sairaustietoja yöaikaan järjestelmään on tullut, ja mitä jatkopalveluja asiakkaille tarvitaan.

Omaolo kiinnostaa maailmallakin

Hämeenlinnassa sähköisiä terveyspalveluja on kehitelty toistakymmentä vuotta. Minun terveyteni -hanketta kehitettiin yhteistyössä Sitran kanssa.

Ilona Rönkkö kertoo, että pienehkö suomalaiskaupunki on saanut terveydenhuollon ammattilaisten ohessa myös mediahuomiota. Hämeenlinnalaiset ovat käyneet kertomassa sovelluksestaan maailmalla, ja maailmalta on tullut myös kyselyjä aiheesta.

– Otettuamme käyttöön 2015 Minun terveyteni -verkkopalvelun, eräs ranskalainen lehti kirjoitti innostuneesti, että Hämeenlinnan kaupunki on tuottanut digitaalisen palvelun, jossa yhdistetään asiakkaan potilastietoa päätöksentukimoottoriin.

Rönkkö tarkoittaa moottorilla Duodecimia ja sen käypä hoito -suosituksia. Palvelun antamien toimintasuositusten takana on vankkaa tutkimustietoa: algoritmit pohjautuvat myös sosiaali- ja terveysministeriön ja Helsingin kaupungin kiireellisen hoidon suosituksiin.

Sote-uudistuksen myötä uudessa Omaolo-järjestelmässä on mukana myös sosiaalipalvelujen tietoja ja testausmahdollisuuksia tarjolla olevista sosiaalipalveluista.

Julkisesti tuotettu Omaolo on siirtynyt entistä vahvemmille hartioille. Omaolo-palvelun kehittämisvastuu ja kehitystyön koordinointi siirtyi 6. syyskuuta valtion sote-kehitysyhtiö SoteDigiin. Tämä takaa palvelun jatkokehittämisen ja sen levityksen valtakunnallisesti kaikkiin suomalaiskuntiin.

Nyt kannattaa varautua: Vaarallinen tuuli iskee Suomeen huomenna – puuskissa jopa 20 metriä sekunnissa

Poikkeuksellinen lämpöaalto vaihtuu huomenna koviin tuuliin, kun matalapaine saapuu Suomeen lännestä.

Ylen meteorologi Matti Huutonen sanoo, että ensin myrskyää merellä ja huomenna aamulla maa-alueillakin alkaa puhaltaa. Päivän kuluessa myrsky yltyy entisestään.

Maa-alueilla puuskissa tuulen nopeus voi olla jopa 20 metriä sekunnissa, mitä voi jo sanoa vaarallisen voimakkaaksi. Etenkin Etelä- ja Länsi-Suomessa tuulee kovaa ja sähkökatkoksiin on syytä varautua.

Ilmatieteen laitos on antanut tuulivaroituksen Uudeltamaalta maan läsiosia pitkin aina Pohjois-Pohjanmaalle saakka. Sadekuuroja voi tulla monin paikoin, mutta rankkasateita ei ole ennustettu.

Huutosen mukaan sää voi tuntua eriskummalliselta, koska ensi yö on syyskuiseksi yöksi poikkeuksellisen lämmin, mutta eksoottisen yön jälkeen sää viilenee ja syksyinen myrskykausi alkaa rytinällä.

Sunnuntaipäivä on myös tuulinen, etenkin maan pohjoisosissa. Huutonen sanoo, että muualla maassa alkaa jo olla leppoisampaa.

Meriveden ennustetaan nousevan huomenna päivällä Perämeren pohjoisosassa korkealle, koska tuuli pakkaa vesimassaa meren pohjukkaan.

Tapaamisia unohdellut yrittäjä sai lopulta diagnoosin Alzheimerista: "Lääkäri sanoi, ettei näin nuorella miehellä voi olla muistisairautta"

Tästä on kyse
  • Jari Mommo sai Alzheimerin taudin diagnoosin 56-vuotiaana.
  • Työikäisellä muistisairaus katkaisee usein työuran ennenaikaisesti.
  • Suomessa on arviolta 7000-10 000 työikäistä muistisairasta. Sairauden diagnosointi voi joskus viivästyä, sillä myös muut tekijät voivat aiheuttaa muistiongelmia.

Oululainen rakennustekniikka-alan yrittäjä Jari Mommo, 58, huomasi muutama vuosi sitten, ettei kaikki ollut kohdallaan.

Hän alkoi unohdella tapaamisia tai saapui paikalle väärään aikaan.

Erityisesti kellonaikojen hahmottaminen tuotti vaikeuksia. Rakennusalan yrittäjälle oireet olivat erityisen hankalia.

– Muutamia työkeikkojakin meni ohi sen vuoksi, kun en muistanut mitä oli sovittu.

Mommo huolestui oireistaan ja hakeutui terveyskeskuslääkärin vastaanotolle. Tuolloin Mommon oireita ei otettu ensin tosissaan.

– Lääkäri sanoi, ettei noin nuorella miehellä voi muistisairautta olla. Se oli kyllä järkytys.

Jari Mommo pääsi onnekseen muistitesteihin, joilla oireiden syytä selviteltiin. Mommon mukaan muistitestin tulokset antoivat jo viitteitä tulevasta diagnoosista.

– Eihän niiden muistitestien tekemisestä tahtonut tulla yhtään mitään.

Muistisairaus voi olla vaikea tunnistaa

Muistioireita selvitellään usein alkuvaiheessa haastattelemalla potilasta ja läheisiä. Muistitestejä, kuten MMSE- ja CERAD- testiä käytetään etenkin iäkkäämmillä Alzheimerin taudin seulontaan.

MMSE-testissä (Muistiasiantuntijat) tutkittavaa pyydetään esimerkiksi painamaan mieleen juuri lausuttuja sanoja.

– Aina testitulos ei kerro totuutta, vaan tutkittava voi saada jopa täydet pisteen sairauden alkuvaiheessa, neurologian erikoislääkäri Johanna Krüger Oulun yliopistollisen sairaalan muistipoliklinikalta kertoo.

Työikäisen muistioireet havaitaan usein nopeasti, mikäli ne vaikuttavat työkykyyn. Aina työikäisillä etenevää muistisairautta ei kuitenkaan osata epäillä.

Oireet voidaan tulkita masennuksesta tai työuupumuksesta johtuvaksi ja vasta muistiongelmien lisääntyessä päästään kiinni oikeaan diagnoosiin.

– Muistisairauden ensimmäisiä oireita voivat olla esimerkiksi myös hahmottamisvaikeudet tai aloitekyvyttömyys. Otsa-ohimolohkorappeumissa ensioireena voivat olla persoonallisuuden muutokset.

Aina muistiongelmien taustalla ei ole etenevä muistisairaus. Myös esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoimintaan ja B12–vitamiinin puutteeseen voi liittyä muistiongelmia ja väsymystä.

– Oli syy mikä tahansa, täytyy muistioireiden syy aina selvittää.

Jari Mommo työskenteli rakennusyrittäjänä lähes 30 vuoden ajan. Nyt yrittäjän arki on vaihtunut aktiiviseen muistiyhdistystoimintaan.Timo Nykyri / Yle

Jari Mommon oireiden syyksi selvisi magneettikuvausten jälkeen etenevä muistisairaus, Alzheimerin tauti.

– Osasin aavistella, ettei kaikki ole kunnossa, mutta olihan se sokki. Kuin märkä rätti vasten kasvoja, Mommo kertoo.

Lähes 30 vuoden yrittäjyys loppui kuin seinään. Jari Mommo lopetti yrityksensä ja pääsi eläkkeelle.

Työikäiset kärsivät muistioireista

Monilla etenevä muistisairaus katkaisee työuran ennenaikaisesti.

Etenkin suurta tarkkuutta vaativien töiden parissa muistisairauksien aiheuttamat oireet, kuten lähimuistin heikkeneminen, voivat haitata työkykyä. Alzheimerin taudissa tyypillisesti viimeaikaisten tapahtumien muistaminen vaikeutuu.

– Satunnaista unohtelua tai tavaroiden hukkaamista sattuu jokaiselle, mutta jos suuri osa päivästä alkaa mennä vaikkapa tavaroiden etsimiseen, on syytä hakeutua tutkimuksiin, Krüger kertoo.

Ohimenevistä muistiongelmista kärsii jopa 20 - 30 prosenttia työikäisistä. Suurin osa selittyy kiireisen työelämän vaatimusten lisääntymisellä, stressillä tai työuupumuksella. Taustalla voi kuitenkin olla myös esimerkiksi uniongelmia tai masennusta.

Työelämästä on tullut muutamassa vuosikymmenessä aivojen kannalta haastavampaa. Etenkin lyhytkestoisen työmuistin ongelmat korostuvat työelämässä, mikäli montaa asiaa yrittää tehdä samanaikaisesti tai työhön tulee paljon keskeytyksiä.

Pitkään jatkunut stressi voi aiheuttaa ohimeneviä muistioireita.Ismo Pekkarinen / AOP

Kuormittava työ ei kuitenkaan itsessään lisää riskiä sairastua etenevään muistisairauteen. Stressi voi kuitenkin aiheuttaa keskittymisvaikeuksia ja siten ohimeneviä muistiongelmia.

Työikäisen muistisairaus myös huomataan helpommin työelämässä. Työikäisiä muistisairaita on Suomessa arviolta 7000–10 000 (Muistiliitto). Työurien pidentyessä myös muistisairaiden työikäisten määrä todennäköisesti kasvaa.

Muistisairauksien diagnosointi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on tärkeää.

– Esimerkiksi Alzheimerin taudissa lääkehoidon teho on silloin parempi, Krüger kertoo.

Syytä ei tiedetä

Alzheimerin taudissa hermosolujen toiminta aivoissa estyy, kun niihin kertyy vähitellen amyloidiplakkia. Taudin tarkkoja syntymekanismeja ei kuitenkaan vielä täysin tunneta.

Sairauden syynä on vain alle prosentissa tapauksista perinnöllinen geenivirhe.

– Terveellisillä elintavoilla voidaan tutkimusten mukaan vähentää sairastumisriskiä jopa 30 prosentilla, Krüger kertoo.

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät, kuten korkea verenpaine ja kolesteroli, diabetes, tupakointi ja runsas alkoholinkäyttö lisäävät myös muistisairauksien riskiä. Liikunta ja aivojen aktiivinen käyttäminen puolestaan vähentävät sitä.

– Kaikenlainen aivoja aktivoiva toiminta, kuten musiikin kuuntelu, ristisanojen ratkominen tai uuden kielen opettelu pienentävät osaltaan riskiä sairastua.

Jo diagnoosin saaneille terveiden elintapojen vaaliminen on yhtä tärkeää. Myös sosiaalinen tuki on ensiarvoisen tärkeää.

Oulun seudun muistiyhdistyksen toiminnassa on mukana kaiken ikäisiä nuorista yli 90-vuotiaisiin.Timo Nykyri / Yle

Oulun seudun muistiyhdistyksen muistivalmentaja Ulla Kaikkosen mukaan tietoisuus muistisairauksista on parantunut viime vuosina.

Edelleen moni voi kuitenkin turhaan hävetä muistioireitaan sairauden alkuvaiheessa, mikä voi lisätä riskiä yksinjäämiselle.

– Moni voi jäädä helposti yksin, kun sosiaalinen ympäristö muuttuu tai työura katkeaa muistisairauden myötä.

Kaikkosen mukaan tärkeintä on, ettei kukaan jää yksin sairauden kanssa – jokainen voi vaikka opastaa apua tarvitsevaa tai käydä moikkaamassa muistisairasta läheistä.

Jari Mommolle tärkeä tuki ovat kolme tytärtä, jotka auttavat isäänsä pankkiasioissa ja lääkkeiden annostelussa. Mommo toimii myös aktiivisesti Oulun seudun muistiyhdistyksen toiminnassa, jossa järjestetään klubitapaamisia ja luovan toiminnan ryhmä.

– Elämässä on paljon piristäviä juttuja. Kannustaisin kaikkia menemään mukaan omien voimavarojen mukaan, Mommo sanoo.

Alzheimerin tauti
  • Alzheimerin tauti on yleisin etenevä muistisairaus.
  • Tautia sairastaa Suomessa yli 70 000 ihmistä. Suurin osa on yli 65-vuotiaita, mutta tautiin voi sairastua jo 40-vuotiaana.
  • Ensioire on tyypillisesti lähimuistin heikkeneminen, mikä ilmenee asioiden unohteluna tai tavaroiden hukkaamisena.
  • Eteneviä muistisairauksia ovat Alzheimerin taudin lisäksi otsa-ohimolohkorappeumat, aivoverenkiertosairauden muistisairaudet, Lewyn kappale -tauti sekä Parkinsonin taudin muistisairaus.
  • Alzheimerin taudin syntymekanismia ei tarkoin tunneta. Parantavaa hoito sairauteen ei tällä hetkellä ole, mutta lääkkeillä taudin etenemistä voidaan hieman hidastaa.
  • Maailmanlaajuista Alzheimer-päivää vietetään 21. syyskuuta.

Jari Mommo haluaa puhua avoimesti sairaudestaan, jotta kukaan ei jäisi yksin oireidensa kanssa.

Hän suhtautuu tulevaisuuteen valoisasti.

– Lähes terveen miehen veroisena tässä elellään vaikka rajoitteitakin on. Kirvestä en ole heittänyt kaivoon, hän nauraa.

Oluet eivät testaamalla lopu – Rauli Alaruikka on maistanut kolmessa vuodessa lähes 3900 eri olutta

Tästä on kyse
  • Oululainen Rauli Alaruikka on olutharrastaja, jonka tavoitteena on maistaa mahdollisimman monta olutta.
  • Isojen tuoppien sijasta Alaruikka juo pieniä maisteluannoksia
  • Alaruikan kaltaiset tosiharrastajat haastavat ravintoloita tilaamaan jatkuvasti uutuuksia.
  • Harrastajat myös arvostelevat juomansa julkisesti ja toimivat samalla pienpanimoiden kirittäjinä.

Ensin nuuhkaisu ja sen jälkeen siemaus pienikokoisesta lasista. Oululainen Rauli Alaruikka on harrastuksensa äärellä.

– Tämä on sellainen juoma, että mikäli olueeseen valveutumaton ihminen tätä maistaisi, ei tunnistaisi tätä olueksi. Tämä on hyvin kirpeä ja hapan eli kyseessä on hapanolut.

Juoma on Alaruikalle uusi, kuten on suurin osa hänen nauttimistaan oluista. Mies on maistanut haastatteluun tullessaan 3880 eri olutta. Nyt edessä on kolme uutta tuotetta kokeiltavaksi. Niitä hän ei ole vielä maistanut oululaisen Pub Roosterin noin sadan oluen vaihtuvasta valikoimasta.

Alaruikalle kyse on nimenomaan maistelusta. Hänen edessään olevalla maistelulautasella olevissa laseissa olutta on kussakin noin desin verran. Juotavaa on vähemmän kuin tuopillisessa.

– Toiset tykkäävät juoda isomman määrän, itse tykkään maistella uusia. Siksi keskityn näihin pieniin, koska silloin pääsen maistamaan niitä enemmän.

Alaruikka pitää maistelemaansa olutmäärää isona, mutta litroissa mitattuna hän juo vähemmän kuin opiskeluaikanaan. Silloin keskityttiin nimenomaan määrään.

Rauli Alaruikalle oluiden maistelu on harrastus, josta hän on myös valmis maksamaan.Timo Nykyri / Yle

Kun Alaruikka lähtee oluelle, hän varmistaa aina, että saatavilla on uusia tuotteita. Kännykkään ladattu sovellus toimii tässä hyvänä apuna. Sekä ravintolat että muut harrastajat merkitsevät uutuuksia sovellukseen.

Pub Roosterin baarimestari Aki Saarenpää sanoo, että Alaruikan kaltaiset tosiharrastajat saavat myös ravintolat tilaamaan aina uusia oluita. Roosterin valikoimasta jopa 90 prosenttia on vaihtuvia tuotteita. Se näkyy myös asiakaskunnan tilauksissa.

– Yleisimmin pyydetään jotain uutta, jotain ipaa. Eli annetaan meillekin tiskin takana mahdollisuus vaikuttaa.

IPA eli India Pale Ale olut on voimakkaasti humaloitu ja yleensä alkoholipitoisuudeltaan vahva.

Olut voi jäädä maistamatta jos ei ole nopea

Erikoisoluiden kiertokulku ravintoloissa on nopea. Saarenpään mukaan yleensä vaihtuvia juomia on saatavilla parin viikon ajan, mutta toisinaan pieni erä voi mennä jo yhdessä illassa.

– Pienin meidän saamamme juomaerä oli 12 tölkkiä skottilaisen panimon olutta. Se meni tuotetta ennakkoon varanneille ja tosiharrastajille.

Baarimestari Aki Saarenpää tietää, että olutharrastaja haluaa maisteltavaksi jotain uutta.Timo Nykyri / Yle

Juomien rajallinen saatavuus pitää myös olutharrastajat hereillä. Mikäli mielii päästä maistamaan kaikkea, täytyy olla vikkelä.

Uutuuksia on mennyt ohi myös Alaruikalta ja osa niistä on jäänyt kaivelemaan mieltä.

– Kyllä siellä on sellaisiakin, jotka harmittavat, ettei ole ehtinyt tai ei ole ollut tietoinen tai ei ole ollut paikan päällä, kun tuote on tullut markkinoille.

Yksi Alaruikalta väliin jäänyt tuote on Bar Roosterin kaikkien aikojen kallein olut, joka maksoi sata euroa pullolta. Kyseessä oli maailman vahvimmaksi olueksi mainittu neljäkymmentäyksiprosenttinen Brewdogin Sink the Bismarck. Sitä oli saatavilla pieni erä vuonna 2015, kun Alaruikka aloitteli harrastustaan.

Aki Saarenpää sen sijaan pääsi maistamaan harvinaisuutta, kun eräs syntymäpäiviään viettänyt asiakas oli jättänyt ostamastaan pullosta hänelle maistiaisen.

– Olihan se kokemus ja rahansa arvoinen, Saarenpää muistelee.

Nuoret aikuiset kehittävät olutkulttuuria uuteen suuntaan

Uutuuksia on ravintoloille hyvin saatavilla, sillä kotimaiset pienpanimot ovat kovassa nosteessa.

Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen sanoo, että nykyisestä olutbuumista saa kiittää pienpanimoita. Esimerkiksi pelkästään Oulun seudulla on neljä pienpanimoa. Lehtisen mukaan niistä Sonnisaari ja Maistila tekevät varsin kokeilevia oluita.

– Uutuudet ovat tärkeitä, sillä ne pitävät yllä kiinnostusta tuoteryhmää kohtaan. Myös paikallisuus on tärkeää ja paikallisten panimoiden tuotteisiin luotetaan, Lehtinen sanoo.

Pub Roosterin toistaiseksi kalleimmasta oluesta on jätetty muistoksi tyhjä pullo.Timo Nykyri / Yle

Lehtisen mukaan olutkulttuuri on mennyt Suomessa eteenpäin aimo harppauksin. Hän muistaa kuinka aloittaessaan tehtävässään panimomarkkinoinnissa vuonna 2001 hän pystyi maistamaan kaikki markkinoille tulleet uudet maut. Nykyisin se olisi mahdotonta, sillä tarjontaa on tullut lisää runsaasti.

Lehtinen kiittelee olutkulttuurin kehittämisestä uutta nuorten aikuisten sukupolvea. Heitä voi kiinnostaa juoman määrän sijaan enemmän oluen takana oleva tarina, jakaminen ja maisteleminen.

– He menevät maku edellä ja ovat myös valmiita maksamaan oluista enemmän kuin vanhemmat sukupolvet.

Rauli Alaruikka vahvistaa Lehtisen arvion rahankäytöstä.

– Ei se ole harrastus eikä mikään, jos se ei vie kaikkia rahoja, hän naurahtaa.

Arvostelu on yksi osa nautintoa

Oluiden jakaminen on nykyisin olennainen osa olutharrastusta. Varsinkin hintavampia pulloja voi olla jakamassa useampi juoja. Myös Alaruikka jakaa pullojen sisältöjä mielellään. Hän ostaa oluita paljon myös kaupoista sekä tuo niitä mukanaan ulkomailta.

– Jos löydät jonkun hienon oluen ollessasi yksin, niin eihän se tunnu samalta kuin jos ympärillä on ihmisiä, jotka myöskin ymmärtävät asian päälle ja joiden kanssa jakaa välittömästi oluen makumaailma.

Alaruikalle olut on elämys, jonka hän tahtoo jakaa toisten ihmisien kanssa, kuten mitkä tahansa muutkin elämykset.

Alaruikan mielestä makuasioista voi ja pitääkin kiistellä. Itse hän kertoo olevansa arvostelussaan tiukka.

– Olen antanut vain neljälle tuotteelle täydet viisi pistettä. Mutta niihin oluisiin olen palannut myös jälkikäteen ja juonut niitä useamman kerran.

Oluen maustamisessa vain mielikuvitus on rajana.Timo Nykyri / Yle

Suurin osa Alaruikan olutmaisteluista jää yhteen kertaan. Hän myös arvostelee jokaisen maistamansa oluen sovellukseen. Nyt maistellut oluet eivät yllä Alaruikan listan kärkeen. Korkeimman pistemäärän eli 3,75 saa hapan kurkkuolut.

Saarenpään mukaan hapanoluilla on kuitenkin ystävänsä ja niistä pitävät etenkin sellaiset, jotka eivät välttämättä välitä perinteisestä vaaleasta lagerista. Osa oluista muistuttaa makumaailmaltaan paljon esimerkiksi viiniä tai siideriä, Saarenpää kertoo.

Alaruikalle on tärkeää, että oluesta löytyy makumaailman taustalta perinteinen mallas, vaikka oluen maustamisessa tuntuukin vain taivas olevan rajana.

– Kerran join olutta, joka oli maustettu makean aamiaisen tapaa juustolla, croisantilla, kookoksella ja hillolla. Ne kaikki maut myös löytyivät oluesta.

Erikoisimmaksi maistamakseen olueksi Alaruikka mainitsee muinaisoluen, jonka maustamiseen oli käytetty mehiläisten pesää.

"Mitä enemmän hajua, sen parempi" – nuoren miehen autossa on 300 Wunderbaumia

Tästä on kyse
  • Piippolalainen Topi Ojakoski on harrastanut Wunderbaumeja pienestä pojasta lähtien.
  • Nuorella miehellä on noin 500 hajukuusen kokoelma, joista noin 300 sijaitsee hänen autossaan.
  • Wunderbaumeilla on vankkumaton kannattajakuntansa ja niiden myynti Suomessa kasvaa edelleen.
  • Wunderbaumien kasvava myynti on ristiriidassa yleisen tuoksuttomuustrendin kanssa.

Piippolalainen Topi Ojakoski, 18, on Wunderbaum-harrastaja. Nuoren miehen auton taustapeilistä roikkuu noin 300 Wunderbaum-hajukuusen nippu.

Kaikkiaan hänellä on noin 500 hajustetta eri paikoissa, kuten pyörässä, mopossa, ruohonleikkurissa ja omassa huoneessaan. Autoon hajukuuset siirtyivät kesällä traktorimönkijästä, kun Ojakoski sai ajokortin.

Ojakoskelle tärkeintä Wunderbaumeissa on niiden voimakas tuoksu. Autossa olevien tuoksukuusten haju leijailee myös kulkuneuvon ulkopuolelle.

– Se haisee siltä, että niitä on paljon. Mitä enemmän eri hajuja, sen parempi, Ojakoski sanoo.

Ojakoski tuoksuu hajukuusilta myös itse, sillä voimakas haju tarttuu myös vaatteisiin.

– Minä kävelen edellä ja haju seuraa perässä. En minä sitä itse huomaa, mutta kaverit sanovat.

Ojakoski tietää, että kaikki eivät arvosta hänen harrastustaan. Osalle kavereista voimakas haju saattaa aiheuttaa esimerkiksi pahoinvointia, eivätkä he pysty olemaan tämän auton kyydissä pitkään.

Wunderbaumit ovat Topi Ojakosken harrastus ja myös osa imagoa.Paulus Markkula / Yle

Nuori mies itse on tottunut Wunderbaumien hajuun niin hyvin, että vasta avattu hajuste tuoksuu hänen nenäänsä vain hetken aikaa.

Oikeaoppisesti hiljalleen avatun Wunderbaumin tuoksun arvioidaan kestävän kuudesta seitsemään viikkoa, mutta Ojakoski avaa pussin aina kerralla. Silloin tuoksu on voimakkaampi.

Wunderbaum on osa autoilevan amislaisen imagoa

Wunderbaumeja maahantuovan Seab Finlandin toimitusjohtaja Vesa Tuokko sanoo, että tyypillinen hajukuusten suurkuluttaja on ammattikoulutaustainen nuori mies.

– Heille Wunderbaumien käyttö voi olla osa imagoa.

Myös Topi Ojakoski kertoo, että hänet tunnetaan Wunderbaumeistaan. Ojakosken mukaan autossa roikkuvaa hajukuusinippua on myös yritetty ostaa, mutta se ei ole kaupan. Rahaa Ojakoski laskee käyttäneensä Wunderbaumeihin ainakin tuhat euroa.

Vesa Tuokon mukaan Wunderbaumien myynti on yhä kasvussa. Myyntiä kasvattavat erityisesti uutuudet, kuten pullot ja clipsit eli uudella tavalla muotoillut autojen ilmanraikastimet, mutta myös perinteisten hajukuuset käyvät hyvin kaupaksi.

– Uusi markkinoille tuleva tuoksu myy aina edeltäjiä enemmän.

Topi Ojakosken lempituoksu on voimakas vanilja. Se kätkee alleen myös tupakan tuoksun.Paulus Markkula / Yle

Tuokon mukaan myynnin kasvu kertoo siitä, että ilmanraikastimilla on vankkumaton kannattajakuntansa ja suurkuluttajat ostavat niitä yhä enemmän. Uusia tuotteita myös tuodaan markkinoille jatkuvasti.

– Hevijuuseri ostaa kaksi kuusta kuukaudessa, muut 4-6 kuusta vuodessa, Tuokko sanoo.

Ilmanraikastimille etsitään myös uusia käyttäjäkuntia ja siinä on Tuokon mukaan myös onnistuttu. Wunderbaumien käyttäjistä naisia on jo 20-30 prosenttia. Heille on kehitetty uusia parfyymimaisia tuoksuja Ranskassa.

Mutta hajukuuset jakavat myös mielipiteitä. Tuokon mukaan suhtautuminen Wunderbaumeihin on hyvin mustavalkoista.

– Toiset tykkäävät, toiset eivät voi sietää.

Moni ei kestä vahvoja tuoksuja

Allergia-, iho- ja astmaliiton viestintäpalveluiden johtajan Niki Alangon mielestä Wunderbaumien myynnin kasvu kertoo siitä, että ihmisten suhtautuminen voimakkaisiin tuoksuihin vaihtelee hyvin suuresti. Kyse on myös asenteista.

Liiton viime syksynä julkaiseman tutkimuksen mukaan kolmannes suomalaisista on herkkiä voimakkaille tuoksuille, ja voimakkaasti tuoksuherkkiä suomalaisia on puoli miljoonaa.

Uusi markkinoille tuleva tuoksu myy aina edeltäjiä enemmän. Vesa Tuokko

Alangon mukaan julkisissa paikoissa tuoksuttomuus otetaan huomioon yhä paremmin, mutta yksittäiset ihmiset voisivat miettiä omaa tuoksukuormaansa enemmän.

Ilmanraikastimet Alanko rinnastaa tilatuoksuihin, joiden käyttöä julkisissa tiloissa tulisi välttää, sillä ne altistavat samalla tavalla kuin parfyymit ja partavedet.

– Meidän näkökulmasta ne ovat turhakkeita, ja niiden käyttökulttuuri on tullut ulkomailta.

Vaniljan tuoksu peittää alleen kaiken muun

Vesa Tuokko on seurannut hajuttomuuden ympärillä käytävää keskustelua mielenkiinnolla. Tuoksuttomuudesta alettiin puhua yleisemmin 4-5 vuotta sitten, mutta toistaiseksi sillä ei ole ollut myyntiin Tuokon mukaan mitään vaikutusta.

Myös Topi Ojakoski on joutunut miettimään Wunderbaumien käyttöä, sillä hänen tyttöystävänsä on herkkä tuoksuille. Hän ei pysty oleskelemaan hajukuusinipun kanssa samassa tilassa pitkään.

– Sitä sitten yritetään välttää, Topi Ojakoski sanoo.

Topi Ojakoski tietää, että kaikille voimakkaat tuoksut eivät sovi, mutta mies itse on tottunut niihin.Paulus Markkula / Yle

Ojakoskelle Wunderbaumit ovat kuitenkin olennainen osa elämää.

Hänen kiinnostuksensa Wunderbaumeja kohtaan heräsi jo pikkupoikana, kun hän huomasi hajukuusen pappansa traktorissa. Ensimmäisen oman hajusteen hän osti ala-asteikäisenä.

Nykyisin Ojakoskella ei ole olemassa paikkaa, johon tuoksukuusta ei voisi käyttää. Tuoksuja kun voi valita sopivaksi kuhunkin tilaan.

– Sisälle voi valita jonkun vähän sievemmän tuoksun, vaniljaa ei kehtaa laittaa, sillä se on niin voimakas, että se tarttuisi liinavaatteisiinkin. Mutta vanilja on hyvä sellaisessa tilassa, jossa tupakoidaan, silloin se haju vain paranee.

Puoli seitsemän -ohjelman jakso Wunderbaumeista löytyy täältä.

Ihmisroskaksi vähäosaisia kutsunut kaupunginvaltuutettu saa jatkaa valtuustossa puolueensa riveissä

Riikka Moilanen voi jatkaa keskustan valtuustoryhmässä Oulussa.

Keskustan Oulun valtuustoryhmä ei näe huomautettavaa eikä moitittavaa valtuutettu Riikka Moilasen viime viikon valtuuston ihmisroska-puheessa.

Valtuustoryhmän puheenjohtaja Jaakko Kolmonen kertoo Ylelle, että ryhmän kokous järjestettiin pikaviestipalvelu WhatsApissa.

– Ryhmän yksimielinen kanta on, että Moilanen pyysi puheitaan anteeksi eikä asiasta tule näin ollen seuraamuksia.

Kolmonen lisäsi, että hän on henkilökohtaisesti ollut yhteydessä myös puolueen puheenjohtaja Juha Sipilään. Puolueen kanta on, että koska Moilanen on pyytänyt puheitaan anteeksi, asia on näin ollen käsitelty.

Lue myös:

Ihmisroska-kohu johti tutkintapyyntöihin ja rikosilmoitukseen – koditon mies tunnisti itsensä lehtikuvasta, järkyttyi ja marssi poliisin pakeille

Päihdeongelmainen nainen vastaa valtuutetulle, joka kutsui häntä ihmisroskaksi: "Sen pitäisi olla muutama päivä tuolla kadulla"

Pihlajalinnan alueellinen toimitusjohtaja joutui lopettamaan "ihmisroska"-kommenttiensa takia

Korjattu otsikkoa 19.9.2018 kello 17.09. Otsikossa luki aiemmin, että kaupunginvaltuutettu saa jatkaa Oulun kaupunginvaltuustossa. Korjattu, että kaupunginvaltuutettu saa jatkaa valtuustossa puolueensa riveissä.

Ihmisroska-kohu johti tutkintapyyntöihin ja rikosilmoitukseen – koditon mies tunnisti itsensä lehtikuvasta, järkyttyi ja marssi poliisin pakeille

Tästä on kyse
  • Oululaisen kaupunginvaltuutettu Riikka Moilasen ihmisroska-kommenteista on tehty poliisille kaksi tutkintapyyntöä ja yksi rikosilmoitus. Poliisi ei vielä ole tehnyt päätöstä esitutkinnan aloittamisesta.
  • Rikosilmoituksen Kalevasta tehnyt oululainen koditon Markku Korhonen, jonka kuva oli Kalevan jutussa, joka käsitteli Moilasen ihmisroska-kommenttia. Kuva oli otettu Korhosesta takaapäin, mutta hän tunnisti itsensä kuvasta.
  • Kalevan päätoimittaja Kyösti Karvonen ja kaupunginvaltuutettu Riikka Moilanen eivät halunneet kommentoida asiaa Ylelle.

Oululaisen keskustan kaupunginvaltuutetun Riikka Moilasen ihmisroska-puheesta on tehty kaksi tutkintapyyntöä poliisille.

Oulun poliisilaitoksen rikosylikomisario Markus Kiiskinen kertoo, että toisessa tutkintapyynnössä Moilasta epäillään kunnianloukkauksesta ja toisessa kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Molemmat tutkintapyyntöjen tekijöistä asuvat Kiiskisen mukaan muualla kuin Oulussa.

Lisäksi ihmisroska-kohuun liittyen on kirjattu myös yksi rikosilmoitus kunnianloukkauksesta. Ilmoituksen poliisille on tehnyt oululainen koditon Markku Korhonen, josta Helsingin Sanomat uutisoi tiistaina.

Rikosylikomisario Kiiskinen kertoo Ylelle, että rikosilmoitus koskee sanomalehti Kalevassa julkaistua kuvaa, jossa Korhonen istuu penkillä. Kuva on otettu niin, että mies on selkä kameraan päin. Kuvan kuvatekstissä lukee: "Näkymä kauppakeskus Valkean edustalta Oulusta tiistai-iltana."

Kalevan juttu, jossa kuva oli, käsitteli Riikka Moilasen viime viikon valtuustopuheesta noussutta kohua. Puheessaan Moilanen kuvaili asunnottomia päihdeongelmaisia ihmisroskaksi. Oulun kaupunginvaltuuston kokouksessa keskusteltiin silloin yleisesti Oulun ydinkeskustan siivoamisesta.

– Poliisi on kirjannut sekä Markku Korhosen tekemän rikosilmoituksen että nämä kaksi muuta tutkintapyyntöä ylös. Vielä emme ole kuitenkaan tehneet päätöstä siitä, aloitetaanko näistä esitutkintaa. Päätös pyritään tekemään pian, Markus Kiiskinen sanoo.

Kaleva ei kommentoi, eikä myöskään Moilanen

Yle tapasi Markku Korhosen Oulun keskustassa tiistaina. Koditon mies istahtaa kauppakeskus Valkean edustalla olevalle penkille ja alkaa kertoa syytä tekemälleen rikosilmoitukselle Kalevan lehtijutun kuvituskuvasta.

– Mielestäni se oli kunnianloukkaus minua kohtaan.

Korhosen mukaan monet hänen tuttavistaan tulivat lehden julkaisupäivänä kertomaan, että miehen kuva on Kalevassa.

– Kävin itse katsomassa lehteä ja huomasin, että minähän siinä olen. Se alkoi ahdistaa. En pystynyt keskittymään mihinkään, oli niin paha olo, mies sanoo.

Korhonen kertoo asuvansa sillan alla jätesäkissä, koska on "ihmisroska".Mari Jäntti / Yle

Yle tavoitti puhelimitse Kalevan vastaavan päätoimittajan Kyösti Karvosen, mutta Karvonen ei halunnut kommentoida lehdessä julkaistusta kuvasta tehtyä rikosilmoitusta.

Myöskään kaupunginvaltuutettu Riikka Moilanen ei halunnut antaa Ylelle haastattelua. Moilanen ei ollut tietoinen hänestä poliisille tehdyistä tutkintapyynnöistä, eikä hän omien sanojensa mukaan "halua muutenkaan enää käsitellä tekemäänsä virhettä julkisuudessa."

– Minulle on tullut valtava määrä viestejä, ja osa niistä on ollut aika pahoja. Muun muassa kuolemaani on toivottu. En ole lukenut vielä kaikkia viestejä itseä suojellakseni, mutta en ole myöskään niitä poistanut. Ehkä palaan niihin myöhemmin, Moilanen kertoo.

"Miksei hän tule pyytämään meiltä anteeksi?"

Markku Korhonen kertoo, että ennen asunnottomaksi joutumistaan hän toimi yrittäjänä. Yritystoiminta loppui vuonna 2012, kun hän paloi loppuun.

– Pyöritin ikääntyvien päivätoimintaa, ja meillä oli myös asuntola seurakunnan avustamana. Asuntolassa oli asunnottomia ja alkoholisteja. Minulle tuli burnout, kun asuin siellä asuntolassa ja olin ympäri vuorokauden töissä.

Sitten Korhonen alkoi itse juoda. Kolme vuotta yritystoiminnan loppumisen jälkeen mies menetti asuntonsa.

– Asun tällä hetkellä sillan alla, jätesäkissä, sillä minä olen ihmisroska.

– Asun pihalla myös talvisaikaan. Minulla oli viime talvena tosi hyvä teltta. Se oli vuorattu styroksilla, ja siinä oli päällä pressu ja lunta. Se oli kyllä lämmin, mutta olihan sinne aina vaivalloista mennä.

Korhonen toivoo, että Riikka Moilanen pyytäisi häneltä ja muilta alkoholisteilta ihmisroska-kommenttiaan anteeksi.Mari Jäntti / Yle

Korhonen on hakenut asuntoa kolme vuotta tuloksetta. Hän ajattelee, ettei ole saanut asuntoa, koska hänellä on alkoholiongelma ja luottohäiriömerkintä. Mies haluaisi lopettaa juomisen, mutta se on hänen mukaansa hankalaa, kun ei ole asuntoa.

Jotta kadulla jaksaa olla, pitää turruttaa itsensä viinalla.

– Olen yrittänyt lopettaa, mutta se on tyssännyt siihen, kun tutut tulevat vastaan viinapullo kourassa. Olin Järvenpäässäkin kaksi kuukautta kuntoutuksessa ja hyvä meni, mutta sitten taas ratkesin.

Päivisin Korhonen kuluttaa aikaa Oulun ydinkeskustassa sijaitsevan kauppakeskuksen edustalla omien sanojensa mukaan "muiden alan ihmisten" kanssa. Korhonen kokee alentavaksi sen, että heidän ajatellaan olevan häiriöksi ja alueen roskittajia.

– Täällä ei ole nytkään roskan roskaa. Kyllä me osaamme siivota jälkemme, Korhonen toteaa.

Julkisilla paikoilla saa kuvata – tietyillä pelisäännöillä

Yle kysyi Helsingin yliopiston viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaarelta mielipidettä siihen, onko rikosilmoituksen tekemiselle Kalevan kuvasta oikeudellisia perusteita. Korpisaari ei halunnut ottaa kantaa tähän yksittäiseen tapaukseen, vaan kommentoi asiaa yleisellä tasolla.

Korhonen kertoo, että hän saapuu kauppakeskus Valkean edustalle joka päivä aamu kuudelta. "Seitsemältä menemme ostamaan ykkösolutta ja yhdeksältä viinakauppaan. Sitten hävitään, mihin hävitään ja yleensä tullaan tänne kuitenkin jossain vaiheessa takaisin", Korhonen kertoo.Mari Jäntti / Yle

Korpisaari muistuttaa, että julkisilla paikoilla saa kuvata. Korpisaaren mukaan tiedotusvälineiden toimitusten on kuitenkin huolehdittava siitä, ettei kuvan julkaiseminen loukkaa kuvattavan yksityiselämää.

– Kuvan julkaiseminen on oikeuskäytännössä toteuttanut kunnianloukkauksen, jos vaikka rikosuutisoinnin yhteydessä on julkaistu väärän henkilön kuva ja siten vihjattu tämän syyllistyneen rikokseen, professori antaa esimerkin.

Juuri kunnianloukkauksena rangaistaan Päivi Korpisaaren mukaan paitsi valheellisen tiedon levittäminen, myös muunlainen halventaminen. Edellytyksenä on kuitenkin se, että teko on omiaan aiheuttamaan loukatulle vahinkoa, kärsimystä tai häneen kohdistuvaa halveksuntaa.

– Kunnianloukkaus edellyttää, että loukattu henkilö on loukkauksesta tunnistettavissa. Tunnistettavuus arvioidaan kokonaisuutena yleisen elämänkokemuksen sekä tapauskohtaisten tietojen ja olosuhteiden perusteella, Korpisaari linjaa.

Asun tällä hetkellä sillan alla, jätesäkissä, sillä minä olen ihmisroska. Markku Korhonen

Markku Korhonen ei ole tehnyt Moilasen ihmisroska-kommentista rikosilmoitusta. Hän kuitenkin ihmettelee sitä, miksi Moilanen pyysi kommenttiaan anteeksi kaupunginvaltuustolta eikä heiltä.

– Miksei hän tule pyytämään meiltä anteeksi?

Korhonen aikoo odottaa, että Moilanen tulee vielä esittämään hänelle ja muille kodittomille henkilökohtaisen anteeksipyynnön.

– Täällä Valkean edessä minä olen, aamukuudesta iltakymmeneen, mies päättää.

Lue lisää:

Päihdeongelmainen nainen vastaa valtuutetulle, joka kutsui häntä ihmisroskaksi: "Sen pitäisi olla muutama päivä tuolla kadulla

Terapeutin vastaanotolla masentunut nuori pelaa puhelimella ja hoksaa ongelmansa – Mobiilipelissä nuori voi ratkaista ahdistavat tilanteet etukäteen

Tästä on kyse
  • Kajaanin ammattikorkeakoulussa on kehitetty uusi mobiilipeli tukemaan nuorten mielenterveyttä ja elämänhallintataitoja.
  • Pelin on tarkoitus toimia keskustelunavaajana nuorten ja nuorten parissa työskentelevien välillä.
  • Mielenterveydenhäiriöt ovat nuorten merkittävin terveysongelma. Nuoret uskoutuvat ongelmistaan esimerkiksi tubettajille.
  • Pelin ensimmäisen version testiryhmissä on nuoria Kajaanista, Sotkamosta ja Oulusta. Pelin on tarkoitus olla valtakunnallisesti pelattavissa ensi vuoden loppuun mennessä.

Kaikki puhuvat koulun tutustumisbileistä. Miska miettii, uskaltaako hän lähteä. Häntä ujostuttaa, koska sosiaaliset tilanteet tuntuvat ahdistavilta. Toisaalta bileissä voisi tutustua uusiin ihmisiin.

Tabletin ruudulle ilmestyy kolme vaihtoehtoa: Miska voi kysyä bileistä lisää luokkatovereilta, pysytellä hiljaa tai etsiä lisätietoa somesta.

– Minulle ujona ihmisenä omin vaihtoehto olisi pysytellä hiljaa. Pelissä voin katsoa, miten käy, jos uskaltaisin kysyä lisää, kertoo Elämäni peli -pelinkehitystiimin tuottaja Nanne Leskinen Kajaanin ammattikorkeakoulusta.

Leskisen valinnan seurauksena Miska saa kutsun bileisiin.

Peli syntyi nuorisopsykiatrian tarpeesta

Kajaanin ammattikorkeakoulussa kehitetty mobiilipeli tukee nuorten mielenterveyttä ja elämänhallintataitoja. Pelin idea tuli Kainuun keskussairaalan nuorisopsykiatrian tarpeesta löytää uusia menetelmiä, joilla tavoitetaan nuori hänen oman maailmansa kautta.

– Lähes kaikilla nuorilla on taskussaan älypuhelin. Mobiilipeli tavoittaa nuoret hyvin, koska muita välineitä ei tarvitse. Peli ladataan ja heti pääsee pelaamaan, DIMMI-hankkeen projektipäällikkö Tanja Korhonen kertoo.

Sinä voit aina puhua siitä, jos sinulla on huono olla. Joona Hellman

Pelissä on neljä hahmoa, jotka pohjautuvat nuorilta kerättyihin tarinoihin. Jokaisella hahmolla on kahdeksan tarinaa, joiden etenemiseen pelaaja voi vaikuttaa.

Elämäni peli on Visual novel -genren peli, eli käytännössä se on audiovisuaalinen kirja. Hahmot liikkuvat ja dialogit näkyvät ruudulla.

– Sitä voi lukea ja pelissä voi edetä omaa tahtia. Kirjoihin verrattuna pelaaja saa itse vallan valita, miten toimii erilaisissa tilanteissa, Nanne Leskinen kuvailee.

Tubettaja Joona Hellman kertoo, että hän saa paljon viestejä seuraajiltaan. Osa viesteistä on kannustavia kommentteja, mutta myös koskettavia avautumisia.Elisa Kinnunen / Yle

Tarinat kertovat nuorten arkisista elämänvalinnoista koulussa, kotona ja vapaa-ajalla. Pelaaja voi pohtia, hoitaako kotityöt ennemmin kuin viettää aikaa kavereiden kanssa, koska lupaukset ovat menneet ristiin. Lähteekö kotoa ulos, vai jääkö hän mieluummin neljän seinän sisälle.

– Pelin vakavuusaste vaihtelee paljon. Hahmot ovat eri-ikäisiä nuoria, jotka ovat hyvin erilaisissa elämäntilanteissa. Joidenkin ongelmat ovat arkisempia, toiset kamppailevat mielenterveysongelmien kanssa. Ilmassa on sosiaalista ahdistusta ja masennusta, Leskinen kertoo.

Nuoret uskoutuvat tubettajalle

Mielenterveyden häiriöt ovat nousseet alle 18-vuotiaiden merkittävimmäksi terveysongelmaksi Suomessa. Yleisimpiä ongelmia ovat mielialan lasku ja masennus.

Vaikka nuorten lähetteet mielenterveyshoitoon ovat lisääntyneet koko maassa, tutkimusten mukaan nuoret eivät voi merkittävästi aiempaa huonommin. Nykyisin mielialaoireita tunnistetaan helpommin, ja myös mielenterveysongelmiin liittynyt häpeä on vähentynyt.

Mobiilipeli tavoittaa nuoret hyvin. He ovat tottuneet pelaamaan ja käyttämään älylaitteita.Elisa Kinnunen / Yle

Nuoret uskaltavat puhua ongelmistaan. Tämän on huomannut myös tubettaja Joona Hellman. Hän puhuu videoillaan nuorille tärkeistä asioista kuten yksinäisyydestä. Hellmanilla on kanavallaan yli 90 000 seuraajaa.

– Näistä asioista ei voi koskaan puhua liikaa. On hyvä, että nuoret pystyvät samaistumaan tubettajiin. He saavat vertaistukea ja ymmärtävät, etteivät ole asioiden kanssa yksin, Hellman sanoo.

Peli ei itsessään osoita nuorelle ongelmaa, vaan hänen on havaittava se itse. Tanja Korhonen

Hellman saa nuorilta paljon palautetta. Viestit ovat kannustavia kommentteja, mutta myös raakoja ja koskettavia avautumisia. Varsinkin #joonajeesaa -videot (Youtube) saavat aikaan lumivyöryn, kun nuoret haluavat uskoutua Hellmanille.

– Ihmiset kertovat, että heitä masentaa ja ahdistaa. En tiedä, onko masentuneiden nuorien määrä vuosien varrella kasvanut, mutta siitä puhutaan nyt paljon enemmän.

– Ehkä kaikkia ei masenna paljon, mutta he heittävät lauseen nyt ulos, koska muutkin sanovat niin. Toisaalta on hyvä, jos he saavat rohkeutta sanoa, että on huono olla, Hellman jatkaa.

23-vuotias salolainen pyrkii vastaamaan seuraajiensa viesteihin, mutta korostaa, ettei hänellä ole alalle koulutusta.

– Jos jollakin on oikeasti tosi paha olla, voin vain kehottaa puhumaan ammattilaiselle. Jos oikeasti tarvitsee apua, pitää suunnata sellaisen luo, jonka kanssa on fyysisessä kontaktissa, Hellman sanoo.

Peli ei osoita ongelmaa, vaan avaa keskustelun

Kajaanin ammattikorkeakoulu ja Diakonia-ammattikorkeakoulu testaavat Elämäni pelin ensimmäistä versiota syksyn aikana nuorten kanssa. Pilottiryhmät toimivat Kajaanissa, Sotkamossa ja Oulussa. Samalla nuorten parissa työskenteleviä koulutetaan käyttämään peliä työvälineenä.

Peliä voi pelata esimerkiksi kuraattorin tai terapeutin tapaamista odottaessa tai nuoriso-ohjaajan kanssa nuorisotiloissa.

– Peli ei itsessään osoita nuorelle ongelmaa, vaan hänen on havaittava se itse. Hän huomaa ongelman itsessään tai pystyy samaistumaan hahmoon, jolloin pelistä tulee keskusteluväline esimerkiksi nuorisotyöntekijän kanssa, projektipäällikkö Tanja Korhonen Kajaanin ammattikorkeakoulusta kertoo.

Tuottaja Nanne Leskisen mukaan Elämäni pelin lopullista versiota voi pelata koko maassa ensi vuoden loppuun mennessä.Elisa Kinnunen / Yle

Peliä kehitetään edelleen nuorilta saatujen kokemusten pohjalta. Valtakunnallisesti sen on tarkoitus olla pelattavissa ensi vuoden loppuun mennessä. Silloin pelin tarinat voivat pureutua vielä syvemmälle nuorten ongelmiin.

– Nyt olemme enemmän arkisissa asioissa, emmekä käsittele vakavia ongelmia kuten traumaa tai erilaisia oireyhtymiä. Toivottavasti saamme testauksissa nuorilta tietoa, jonka avulla voidaan tukea vielä paremmin mielenterveysongelmien kanssa kamppailevia nuoria, Leskinen kertoo.

Satamien kilpailussa isot panokset – tulevaisuutta varmistellaan kymmenien miljoonien investoinneilla

Tästä on kyse
  • Satamat investoivat suuria summia palveluihinsa samalla, kun niihin johtavia väyliä syvennetään eri puolilla rannikkoa.
  • Satamien keskinäistä kilpailua kirittävät myös ulkomaiset satamat, jotka havittelevat samoja kuljetuksia kuin kotimaan satamatkin.
  • Laivaliikenteessä alusten koko on kasvanut, mutta Tanskan salmien syvyys rajoittaa kaikkein suurimpien alusten pääsyä Itämerelle.

Belgialaiset ruoppaajat Fernao de Magalhaes ja Alexander von Humboldt kuorivat lähiviikkojen aikana meren pohjasta maata Oulun satama-altaalla ja sinne johtavalla väylällä.

Ruoppaajien imuputkien päihin kiinnitetyt nelimetrisen pyörivät terät pyyhkivät lonkeroina pitkin merenpohjaa ja imevät kaiken eteensä osuvan hiekan, saven, soran ja kivet. Massiiviset pumput puskevat vanhaa merenpohjaa valtavia teräsputkia pitkin sataman laajennusosan täytteeksi.

Vaikka kymmenen metriä syvästä väylästä kuovitaan pois vain 2,5 metriä, väylällä seilaavien alusten koko voi kasvaa jopa yli kaksinkertaiseksi.

Satamien kilpailu kiihtyy

Oulu on hyvä esimerkki siitä, millaisessa tilanteessa Suomen satamat ovat. Keskinäinen kilpailu pakottaa vastaamaan odotuksiin ja varautumaan tulevaisuuden tarpeisiin. Niihin kuuluu muun muassa laivakoon kasvu, sekä monet teollisuuden kasvusuunnitelmat. Pohjois-Suomessa seurataan erityisen tarkalla silmällä esimerkiksi Kemijärvelle odotetun biotehtaan suunnitelmien etenemistä.

Asemiaan kisassa ovat tällä erää kohentamassa Pohjanlahden rannikon satamat. Sekä Kokkolassa että Oulussa syvennetään satamiin johtavia väyliä ja satama-alueita, mutta satamiin ja meriväyliin tehdään kymmenien miljoonien investointeja myös muualla Suomessa.

Oulun sataman ruoppauksessa käytetään belgialaisia imuruoppaajia, jotka ruoppaavat satama-altaan lisäksi myös uuden syväväylä linjan. Siinä hyödynnetään aiempaa enemmän myös merialueen luonnollisia syvänteitä.Risto Degerman / Yle

Satamaliiton hallituksen puheenjohtaja ja Kokkolan sataman toimitusjohtaja Torbjörn Witting kertoo, että investointeja on tehty jo vuosia ja niitä tehdään jatkossakin.

Väylillle isompia aluksia

Suomen syväväyliä on ruopattu viime vuosina niin, että yhä suuremmat alukset pääsevät satamiin. Muutaman viime vuoden aikana on syvennetty väyliä Pietarsaareen, Uuteenkaupunkiin ja Raumalle. Parhaillaan työn alla ovat Oulun ja Kokkolan väylät ja suunnitelmissa on Kemin Ajoksen ja Helsingin Vuosaaren väylien ruoppaaaminen.

Myös Ruotsissa on ollut esillä laajoja ruoppaushankkeita. Esimerkiksi Luulaja havittelee satamaan reilun 15 metrin väylää, jonka jälkeen satamaan pääsisivät kaikki Tanskan salmien läpi pääsevät alukset.

– Satamien investoinnit ovat nimenomaan pitkän ajan sijoituksia. Tässä ei puhuta lyhyistä vuoden tai parin, saatikka kvarttaalien mittaisista investoinneista, vaan katse satamissa on aina pitkällä tulevaisuudessa, Witting sanoo.

Sataman ja väylien ruoppaaminen on satamien ja väylien perushuoltoa ja esimerkiksi Perämeren rannikolla sitä vaatii myös jatkuva maan nouseminen. Varsinainen väylän syventäminen sen sijaan on lähtenyt teollisuuden tarpeista.

– Esimerkiksi suuret puutavara-alukset ovat joutuneet tähän saakka liikennöimään Ouluun vajaassa lastissa, jotta alukset eivät uisi liian syvällä, Oulun sataman toimitusjohtaja Marko Mykkänen kertoo.

Myös Kokkolassa väylän syventämisen perusteet ovat samanlaiset. Ruoppaamalla nykyistä 13 metrin väylää metrin syvemmäksi, isot laivat pääsevät satamaan täydessä lastissa.

– Väylän syvennys on satsaus nykyiseen liikenteeseen, Kokkolan satamajohtaja Torbjörn Witting kertoo.

.

Kokkolan sataman erikoisuuksiin kuuluu myös todellinen sisäsatama eli pohjoismaiden ainoa satamahalli, jossa laivat voidaan lastata ja purkaa hallin sisällä.Kokkolan satama

Uudella väylällä on vaikutusta myös satamien väliseen kilpailuasetelmaan, sillä ne pystyvät kilpailemaan muita vastaan halvemmilla kuljetuskustannuksilla, koska samalla laivan ruumassa kulkevan lastin kuljetuskustannukset pienenevät roimasti.

– Rahdin yksikkökustannukset putoavat peräti 40 prosenttia, ja sillä on valtava merkitys Pohjois-Suomen teollisuudelle ja yrityksille, Mykkänen sanoo.

Kilpailu leviää myös rajojen yli

Perinteisesti satamat ovat palvelleet nimenomaan paikallista ja lähi alueensa vienti- ja tuontitarvetta. Vaikka investointipuheissa korostetaankin nykylaivojen tarpeita, satamayhtiöiden mielessä siintävät myös ajatukset siitä, että satamiin lipuisi myös lisää uusia aluksia. Se taas kiristää kilpailua toisten satamien kanssa.

– Jos katsotaan asiaa vaikkapa Perämeren suunnasta, niin oikeastaan ainoa osa Suomea, jonka kanssa ei suurta kisaa käydä, on Lounais-Suomi, jonka satamien kanssa meillä ei ole merkittävämpää kilpailua, Marko Mykkänen kertoo.

– Mutta kaikkien muiden kanssa on, eli kyllä kaikki Suomen satamat kisaavat samoista asiakkaista.

Oulun sataman toimitusjohtaja Marko Mykkäsen mukaan uuden syväväylän tarvetta on ollut erityisesti puutavarakuljetuksissa. Puuta on jouduttu rahtaamaan satamasta vajaiksi jätetyillä aluksilla, jotta niiden syväys ei ylittäisi aiempaa kymmenen metrin väylän rajaa.Risto Degerman / Yle

Satamien kilpailua kirittävät myös ulkomaiset satamat. Niiden kanssa kilpaillaan erityisesti kauttakulku- eli transitioliikenteessä. Suomenlahdella suomalaissatamien lähietäisyydellä toimivat Venäjän satamat, ja pohjoisessa kirittäjinä ovat Ruotsin satamat.

Pohjoisessa on odotettu paljon kaivosteollisuuden vientiä ja sen alkamista. Katseet ovat yleensä suuntautuneet Kemin suuntaan, mutta samoille apajille pyrkivät myös muut.

– Eikä pelkästään Suomen ja Ruotsin satamat, vaan varmasti kiinnostuneita ollaan jopa Norjasta asti. Kyllä nämä isot projektit kiinnostavat ihan varmasti kaikkia, Mykkänen sanoo.

Ei vielä pudotuspeliä

Kilpailun koveneminen ei vielä ole varsinaisesti pudottanut yhtään satamaa pelistä, mutta muutoksia niiden asemassa on varmasti odotettavissa.

– Varmasti voi käydä niin, että osa satamista kasvaa ja osa taas ei. Mutta en usko, että varsinaisesti satamia lähdettäisiin sulkemaan, Torbjörn Witting sanoo.

Oulu on tällä erää liikenteeltään satamien keskikastia. Suurimmat satamat löytyvät Suomenlahden rannikolta ja paikkakunnilta, joissa on mittavaa vientiteollisuutta (Satamaliitto). Suurin on Sköldvik ja sen jälkeen tulevat Helsinki ja muutamia vuosi sitten yhteiseen satamayhtiöön liittyneet Hamina ja Kotka.

Etelä-Suomessa Helsingin satamat kilpailevat Suomenlahden kuljetuksista, mutta satama on ollut kiinnostunut myös pohjoisen kuljetuksista. Vuosaaren syväväylää on suunniteltu syvennettävän lähivuosina nykyisestä 11 metristä 13 metriin.Jyrki Lyytikkä / Yle

Satamien tulevaisuuteen saattaa tulla muutoksia myös omistusjärjestelyjen avulla. Haminan ja Kotkan yhteinen satamayhtiö ei ole lakkauttanut satamia, vaikka omistus keskitettiin yhteen yhtiöön.

Pohjoisessakin on heitetty ilmaan ajatus samanlaisesta yhteisestä satamayhtiöstä, vaikka ainakin Marko Mykkäsen mukaan se on ollut toistaiseksi lähinnä kahvipöytäkeskustelua.

Muualla maailmassa satamien omistus on kuitenkin bisnestä siinä missä laivanvarustamotkin. Lisäksi niiden hallinnalla halutaan myös vaikutusvaltaa. Osto&logistiikka -digilehti kertoo, kuinka kiinalaiset ovat olleet kiinnostuneita paitsi Aasian myös Euroopan satamien omistamisesta.

Tiedätkö, kuka vaikuttaa lätkäsuosikkisi taustalla? Yle selvitti kaikkien liigajoukkueiden hallitusten kokoonpanot

Miesten jääkiekon SM-liigajoukkueiden hallitukset ovat vahvasti miesvoittoisia. 15 joukkueen 83 hallitusjäsenestä vain kaksi on naisia: Tapparan Sirkka Hagman ja JYPin Sari Rito. Molemmat heistä kuuluvat myös joukkueidensa omistajiin.

Yle selvitti kaikkien 15 liigajoukkueen hallitusten jäsenten taustat ja sidonnaisuudet. Suurin osa jäsenistä on liikemiehiä, joille liigajoukkueen hallituksessa istuminen ei ole ainoa luottamustoimi.

Voit siirtyä suoraan oman joukkueesi tietoihin yllä olevasta pudotusvalikosta tai tankata kaikkien joukkueiden tiedot alta löytyvästä listasta.

HIFK

Pelaajabudjetti 3,25 miljoonaa euroa

Liikevaihto 9,9 miljoonaa euroa

Toimitusjohtaja Jukka Valtanen

Korvasi potkut saaneen Pentti Matikaisen vuonna 2008, kun HIFK oli konkurssin partaalla. Toimii myös Jääkiekkoliiton liittovaltuuston varapuheenjohtajana. On työskennellyt aiemmin Elisassa ja Lorealilla.

Hallituksen puheenjohtaja Timo Everi

On ollut mukana kehittämässä jääkiekon mestarien liigaa CHL:ää ja on myös CHL:n hallituksen jäsen. Puuhannut monitoimiareenaa Helsinkiin, Turkuun, Jyväskylään ja Ouluun.

Leo Bensky

Maahantuontia ja tukkukauppaa harjoittavan perheyritys Oy Anglo-Nordic Ab toimitusjohtaja. Tuli HIFK:hon sijoittajaksi vuonna 2008 seuran talousahdingon aikana, kun HIFK järjesti osakeannin.

Gustaf Björnberg

Tuli myös HIFK:n omistajaksi seuran kannalta surkeana vuonna 2008. Metsäteollisuusyhtiö Myllykosken (sittemmin myyty UPM:lle) omistajasuvun perijä.

Alexander Lindholm

Otava-konsernin toimitusjohtaja. Alma Media Oyj:n hallituksen jäsen.

Kaj Swanljung

Pikakuljetusyritys TNT Suomi Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Ammatiltaan asianajaja, joka on mukana useiden yritysten hallituksissa, esimerkiksi naantalilainen alkoholijuomiin keskittynyt Brinkhall Sparkling Oy.

Harri Tuohimaa

Handelsbanken Rahoitus Oyj:n toimitusjohtaja. Entinen jääkiekkoilija, joka on edustanut SM-liigassa Lukkoa ja HIFK:ta sekä Suomea Sarajevon olympialaisissa.

HPK

Pelaajabudjetti 1,75 miljoonaa euroa

Liikevaihto 5,37 miljoonaa euroa

Toimitusjohtaja Antti Toivanen

Työskennellyt aikaisemmin muun muassa kiinteistönvälittäjänä ja yritysrahoituspäällikkönä.

Hallituksen puheenjohtaja Matti Vihervuori

Ollut pitkään HPK-edustusjääkiekko ry:n hallituksessa. Ollut Hämeen Sanomien toimitusjohtaja.

Jyrki Louhi

Pelaajaurallaan HPK:n seuraikoni, jonka pelipaita on nostettu Hämeenlinnan jäähallin kattoon. KPMG:n erityisasiantuntija urheilujuridiikassa ja -verotuksessa.

Mika Koskinen

Länsi-Auton aluejohtaja.

Mika Uutela

Rakennussaneerausyhtiö MV Maalaus Oy:n toimitusjohtaja.

Tapio Vekka

Hallituksen puheenjohtaja ja toinen omistaja Vekka Liikenteessä. Kiinteistö- ja ruokapalveluita tarjoavan Tekmen toimitusjohtaja. Ollut aiemmin myös Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja.

Ilves

Pelaajabudjetti 2 miljoonaa euroa

Liikevaihto 5,4 miljoonaa euroa

Toimitusjohtaja Risto Jalo

Entinen liigapelaaja, joka on Ilveksen toimitusjohtaja jo toistamiseen. Autonvuokrausyritys Noble Team Oy:n hallituksen puheenjohtaja.

Hallituksen puheenjohtaja Jyrki Seppä

Entinen SM-liiga- ja NHL-pelaaja. Asuu Savonlinnan Kerimäellä, jossa toimii lammastilansa Herttualan toimitusjohtajana.

Timur Kärki

Ohjelmistoyritysten Gofore ja Erofog Oy toimitusjohtaja.

Esa Ranta-aho

Belgiassa hevostalli ER-horsea pyörittävä toimitusjohtaja.

Markku Pekkola

Työskentelee talous- ja palkkahallinnon asiantuntijana Accountorissa ja istuu myös yhtiön hallituksessa.

Mikkelin Jukurit

Pelaajabudjetti 1,5 miljoonaa euroa

Liikevaihto 3,36 miljoonaa euroa

Toimitusjohtaja Tuomas Muotka

Hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja Kalevankankaan Areena Oy:ssa, jonka toimialaa on tapahtumien järjestäminen Jukurien kotihallilla Kalevankankaan jäähallilla. On myös jäähallilla toimivan Heimoravintolat Oy:n toimitusjohtaja. Pelannut Jukureissa juniorina.

Hallituksen puheenjohtaja Jukka Toivakka

Suomen jääkiekkoliiton hallituksen varapuheenjohtaja, toiminut myös Mestiksen puheenjohtajana. Toivakan suku on vaikuttanut Mikkelin yrityselämässä jo yli sata vuotta. Suku on ollut mukana muun muassa kauppakeskus Akselissa ja Mikkelin toriparkissa sekä vaikuttaneet kunnallispolitiikassa. Toivakan suvun omistama A. Toivakka Oy on yksi Keskon suurimmista osakkeenomistajista.

Jukka Ahokas

Mikkelin kaupunkilehden toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja. Lisäksi toimii monella toimialalla pelaavan JLV Investin toimitusjohtajana. Yrityksen toimialoiksi on ilmoitettu muun muassa lehtien julkaisutoiminta, mainostoimistopalveluiden tuottaminen ja kiinteistöjen omistaminen.

Reijo Björkman

On mukana Kalevankankaan Areenan ja Heimoravintoloiden hallituksissa. Vakuutusmeklari Meklaritalo-yrityksessä.

Jyrki Larvanto

Mikkeliläisen Kantolan Rengas Oy:n toimitusjohtaja ja omistaja. Yritys kuuluu Rengas Center -ketjuun. Osti Kantolan Renkaan koko osakekannan vuonna 2005.

Kai Simola

Toimitusjohtaja putki-, ilmanvaihto-, jäähdytys- ja erikoisurakointia tarjoavassa Star Expert Oy -yrityksessä. Sai vuonna 2015 Mikkelin kaupungin vuoden yrityspalkinnon.

Heikki Viitikko

Osti viime vuonna Jukureista 28 prosenttia. Kiinteistösijoittaja. Estate Oy -nimisen yrityksen toimitusjohtaja.

JYP

Pelaajabudjetti 2,4 miljoonaa euroa

Liikevaihto 8,2 miljoonaa euroa

Toimitusjohtaja Aku Vallenius

Jypin entinen pelaaja. Koiranruoka ja -tarvikeyritys Ryrys Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Jypin akatemiajoukkue D Teamin toimitusjohtaja, Jyväskylän Jäähalli Oyn hallituksen jäsen.

Hallituksen puheenjohtaja Jukka Seppänen

Toimii hallituksen jäsenenä tai puheenjohtajana yli kymmenessä kiinteistöosakeyhtiössä. Hallitusjäsenyyksiä lukuisssa muissakin eri alan firmoja. Seppäsellä on ollut sormensa pelissä Jypin kohdalla joko toimitusjohtajan tai hallituksen puheenjohtajan roolissa parikymmentä vuotta. Aiemmin hän oli koko Jypin suurin yksittäinen omistaja.

Pekka Harvia

Kuuluu Harvian saunasukuun. Paikka sekä vene- ja konekauppaan keskittyvän Jyväs-Marinen että uutta liikuntakeskusta Jyväskylään valmistelevan Jyväskylän Hippoksen kehitys Oyn hallituksessa.

Heimo Viinanen

On myös Jyväs-Marinen ja Jyväskylän Hippoksen kehitys Oyn hallituksessa, sekä kirjanpainoalan yritys Grano Oyn hallituksessa.

Sari Rito

Jypin hallituksen ainoa nainen. On myös kiinteistösijoitusyritys Rito Oyn toimitusjohtaja. Yritys toimi vaatealalla vuoteen 1998 saakka.

Anssi Lyytinen

Optikkoalalla. Toimii Dioptiria Oyn ja Virlans Oyn toimitusjohtajana.

Esa Polas

Istuu lukuisten asunto-osakeyhtiöiden hallituksissa. On puheenjohtaja kolmen eri alan yrityksen hallituksissa, muun muassa kuljetuspalveluita ja autokauppaa.

Kalpa

Pelaajabudjetti 1,9 miljoonaa euroa

Liikevaihto 6,9 miljoonaa euroa

Toimitusjohtaja Toni Saksman

Nostettiin toimitusjohtajaksi tappiollisen kauden 2012–2013 päätteeksi. Työskennellyt aiemmin tilitoimisto Pretax Kuopio Oyn toimitusjohtajana. Osakas ja hallituksen jäsen konsulttiyritys Javeco Oyssa, jossa työskentele konsulttina.

Hallituksen puheenjohtaja Mika Sutinen

Vuoden 2017 liikemies, entinen Mustin ja Mirrin toimitusjohtaja.

Kyösti Karhunen

Kuopiolaisen tavarataloketju Carlsonin toimitusjohtaja.

Mikko Kuparinen

Jääkiekkoliiton liittohallituksen jäsen ja Juniori-Kalpa ryn puheenjohtaja. Sijoittaja, sijoitusyhtiö Canelcon Capital Oyn toimitusjohtaja.

Markus Pohjonen

Rakennusbisneksessä mukana. Toimitusjohtaja kahdessa eri kuopiolaisessa rakennusfirmassa. Puheenjohtajana useissa taloyhtiöissä Kuopiossa. Kuopion vuoden nuori yrittäjä 2013.

Jarmo Vidgrén

Omistaa veljiensä kanssa metsäkoneyhtiö Ponssen ja toimii yrityksen myynti- ja markkinointijohtajana ja toimitusjohtajan varamiehenä. Ponsse on tukenut Kalpaa vuodesta 2004 asti.

KOOKOO

Pelaajabudjetti 1,7 miljoonaa euroa

Liikevaihto 4,94 miljoonaa euroa

Toimitusjohtaja Sakari Välimaa

Kiekkoillut I-divisioonan joukkueessa Kotkan Titaanit ja toiminut myös joukkueen toiminnanjohtajana. Ollut aiemmin myös TPS:n myyntipäällikkönä.

Hallituksen puheenjohtaja Mikko Pulkkinen

Microsoftin johtoryhmässä liiketoimintajohtajana.

Heikki Hietala

Yrittäjä muun muassa hallitilaa vuokraavassa Tehovarastot -yrityksessä.

Jouni Mankki

Töissä rakennusalan yritys Swecossa.

Pulla Peltola

Leipomoalan yrittäjä. Kouvolan kaupunginvaltuuston jäsen (sit.).

Pahto Ruohtula

KooKoon suurin yksittäinen omistaja - omistaa noin 19 prosenttia. Perustanut majoitusalan yritys Suomen Majoitusmestarit, jonka myi viime vuonna.

Mika Turkki

Puhelinpalveluita myyvän FIN Kotimaan Puhelinpalvelut Oyn omistajia.

Oulun Kärpät

Pelaajabudjetti 3,2 miljoonaa euroa

Liikevaihto 15,8 miljoonaa euroa

Toimitusjohtaja Tommi Virkkunen

Oli Kärppien hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2010 saakka. Toimitusjohtaja myös kahdessa Kärpät -konsernin tytäryhtiössä: musiikkifestivaaleja järjestävä Qstock Oy ja työvoimaa vuokraava Työtahti Oy.

Hallituksen puheenjohtaja Heikki Kontsas

Oulun kaupungin riskienhallintapäällikkö. Jääkiekkotapahtumajärjestäjä Glacies Oyn, Raksilan Harjoitushalli ja Raksilan Tekojääkentän Katsomo ky hallitusten jäsen, Työtahti Oyn hallituksen puheenjohtaja.

Petri Harju

Rakennuttajatoimisto Promenin toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen ja Pohjoisen panimo Maistila Oyn hallituksen jäsen.

Jari Pirinen

RSM Finland Recoveryn toimitusjohtaja. Työskennellyt ennen Finnveralla ja Pohjolan Osuuspankissa. Koneiden myynti- ja vuokrafirma Realmachinery Oyn hallituksen puheenjohtaja.

Arto Yli-Martimo

Kuuluu Osuuspankin hallintoneuvostoon. Metalliteollisuudessa Mectalent Oyn hallituksen jäsen ja liikkeenjohdon konsultointia tekevän Asylum Oyn hallituksen puheenjohtaja.

Rauman Lukko

Pelaajabudjetti 2,6 miljoonaa euroa

Liikevaihto 7,3 miljoonaa euroa

Toimitusjohtaja Timo Rajala

Inisinööri, työskennellyt muun muassa Elisalla.

Hallituksen puheenjohtaja Ari Salmi

Liigan hallituksen jäsen. Hallituksen puheenjohtaja myös Logistikas Oyssä ja Olderman Oyssa. Jälkimmäisessä myös toimitusjohtajana, samoin Rautarukkanen Oyssä. Hallituksen jäsen myös Rauman satamayhtiö Rauma Marine Constructionsissa.

Rami Aarikka

Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan hallituksen jäsen ja toimitusjohtaja.

Veli-Matti Lanne

Contineo Oyn toimitusjohtaja. Contineo omistaa muun muassa RTK-Palvelun ja RTK-Henkilöstöpalvelun, jotka kuuluvat Lukon kanssa samaan konserniin. Suurin osa Lukon rahoituksesta tulee juuri RTK:lta. Lanne on myös RTK Henkilöstöpalvelun hallituksen puheenjohtaja. Hallituksen jäsen myös neljässä muussa yrityksessä.

Mika Marttila

Osuuskauppa Keulan hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja.

Janne Mokka

Ydinjätehuollon asiantuntijayritys Posiva Oyn toimitusjohtaja. Entinen ydinvoimayhtiö Teollisuuden Voiman (TVO) tuotantojohtaja.

Esa Tommila

Entinen Lukon pelaaja. Hallituksen jäsen Lukon junioriareena Tuki-Areena Oyssä.

Lahden Pelicans

Pelaajabudjetti 1,75 miljoonaa euroa

Liikevaihto 7,22 miljoonaa euroa

Toimitusjohtaja Tomi-Pekka Kolu

Työskennellyt Pelicansissa vuodesta 2004, muun muassa markkinointijohtajana. Pelannut Pelicansissa 57 Liiga-ottelua kaudella 1999-2000.

Hallituksen puheenjohtaja Pentti Matikainen

Entinen pelaaja ja valmentaja, joka valmensi Suomen maajoukkueen vuonna 1988 olympialaisissa hopealle.

Pasi Nurminen

Pelicansin suurin omistaja: omistusosuus yli 70 prosenttia. Entinen maalivahti, joka on pelannut Liigan ja maajoukkueen lisäksi NHL:ssä. Kuuluu myös Pelicansin valmennustiimiin.

Tommi Kurkaa

Asfaltointiyritys Iskuasfaltin toimitusjohtaja ja Pelicansin pienomistaja.

Juho Ruoti

Toimitusjohtaja linja-autoalan perheyritys Reissu-Ruoti Oyssa. Pelicansin pienomistaja.

Simo Santapukki

Apulanta-yhtyeen rumpali, toinen omistaja Apulanta Oysta. Omistaa myös kiinteistöjä Lahdessa.

SaiPa

Pelaajabudjetti 2 miljoonaa euroa

Liikevaihto 5,45 miljoonaa euroa

Toimitusjohtaja Jussi Markkanen

Entinen Liiga- ja NHL-pelaaja. Omistaa SaiPasta noin 19 prosenttia.

Hallituksen puheenjohtaja Timo Tersa

Omistaa melkein 25 prosenttia yhtiöstä. Pyörittää Lappeenrannan K-Rautaa.

Jussi Okko

Hänen isänsä johtama Okimar Invest on Liiga-Saipan toinen pääosakas liki 25 prosentin omistuksella. Työskentelee perheensä omistamassa kivialan yritys Ylamaa Groupissa.

Kari Koskimies

Omistaa Liiga-Saipasta noin 16 prosenttia. Yrittäjänä muun muassa urheiluvälinemyynnissä.

Kimmo Lecklin

Edustaa hallituksessa SaiPa ry:tä, joka vastaa seuran junioritoiminnasta. Entinen liigatason maalivahti.

Ville Suni

Perheyritys Auto-Suni Oyn toimitusjohtaja.

Timo Tikkinen

Liigayhtiön pienomistaja, rahoitusalan ammattilainen.

Teemu Toiviainen

Töissä Nokian talousjohdossa. Liiga-Saipan pienomistaja.

Vaasan Sport

Pelaajabudjetti 1,5 miljoonaa euroa

Liikevaihto 4,5 miljoonaa

Toimitusjohtaja Tomas Kurten

Pitkä kokemus kansainväliseltä matkailualalta.

Hallituksen puheenjohtaja Heikki Hiltunen

Jääkiekon SM-liiga Oyn hallituksen puheenjohtaja. Vaasan Jäähallin Ravintolayhtiön hallituksen puheenjohtaja ja iLOQ Oy -nimisen digitaalisia lukitusratkaisuja myyvän yrityksen toimitusjohtaja. Sportin hallituksen kaikki kuusi jäsentä kuuluvat myös ravintolayhtiön hallitukseen.

Ismo Aukee

Valoitusratkaisuja tekevän Jukolux Oyn toimitusjohtaja.

Tommie Jern

Lääkefirma Ratiopharmin toimitusjohtaja.

Martti Ehrnrooth

Kuuluu Jukoluxin hallitukseen. Sen ja Sportin lisäksi istuu kahdeksan muun yhtiön hallituksissa, muun muassa kiinteistöalaa.

Kjell Jonas Hemming

JCH Investments Ltd, hallituksen puheenjohtaja.

Ari-Pekka Soini

Koiraharrastuksiin keskittyvän Paws Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja.

Tappara

Pelaajabudjetti 2,75 miljoonaa euroa

Liikevaihto 9,2 miljoonaa euroa

Toimitusjohtaja Mikko Leinonen

Entinen Liiga- ja NHL-hyökkääjä. Kuuluu jääkiekkotapahtumia järjestävän Glacies Oyn, Tappara Sport Oyn ja Hakametsän palvelut Oyn hallituksiin.

Hallituksen puheenjohtaja Heikki Penttilä

Pyörittää Tampereella omaa asianajotoimistoaan.

Sirkka Hagman

Tapparan hallituksen ainoa naisjäsen ja Liiga-joukkueiden hallitusten kahdesta naisjäsenestä toinen. Rengasalalla toimivan Black Donuts Engineeringin prokuristi. Lempäälän Jäähalli Oyn hallituksen puheenjohtaja.

Jouni Oja

Rahoitusyhtiö Kivainvest Oyn toimitusjohtaja. Mukana usean muun eri yhtiön hallituksessa.

Ronald Grönlund

Kerrotaan olevan hallituksessa yhden seuran pääomistajan Chaim "Poju" Zabludowiczin edustaja. Air Intelligence Oyn hallituksen jäsen.

Pasi Näkki

Tallink Siljan toimitusjohtajan sijainen.

Ari Penttilä

Matkapoikien toimitusjohtaja.

Antti Peltonen

Sähkö-Pelto Oyn toimitusjohtaja. Lähes kolmisenkymmentä roolia muiden yritysten hallituksissa tai kiinteistöosakeyhtiöissä.

Tommy Westerberg

Antti Peltosen tapaan useita kymmeniä rooleja eri yritysten hallituksissa. Tilitoimisto Westerbergin toimitusjohtaja.

TPS

Pelaajabudjetti 2,4 miljoonaa euroa

Liikevaihto 6,7 miljoonaa euroa

Toimitusjohtaja Santtu Jokinen

Aloitti TPS:n veturina tämän vuoden kesäkuussa. Sitä ennen työskenteli lähes 20 vuotta Lindström Groupilla eri tehtävissä. Koulutukseltaan diplomi-insinööri.

Hallituksen puheenjohtaja Veli-Pekka Marin

Jääkiekon SM-liigan hallituksen jäsen. Turkuhallin Palvelu Oyn hallituksen puheenjohtaja, Uplause Oyn toimitusjohtaja.

Ilkka Paananen

Peliyhtiö Supercellin hallituksen jäsen ja toimitusjohtaja. Myös suositun Wolt -ruokakuljetusyrityksen hallituksen jäsen.

Mikko Kodisoja

Supercellin perustajajäsen ja prokuristi.

Porin Ässät

Pelaajabudjetti 1,9 miljoonaa euroa

Liikevaihto 6,25 miljoonaa euroa

Vt. toimitusjohtaja Mikael Lehtinen

Korvasi potkut saaneen Eeva Perttulan kuluvan vuoden toukokuussa. Toiminut aiemmin junioriässien toiminnanjohtajana.

Hallituksen puheenjohtaja Mikko Juusela

Luvata Pori Oyn henkilöstöjohtaja ja hallituksen jäsen. MVR-Yhtymän hallituksen jäsen. Valittiin hallituksen puheenjohtajaksi syksyllä 2018, sitä ennen oli Ässien junioritoiminnasta vastaavan Porin Ässät ryn hallituksen jäsen vuosina 2014–2018, puheenjohtajana 2015–2018.

Juha Hakanpää

Astora-Rakennus Oyn pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja, Astora Group Oyn toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen. Porin Ravit Oyn hallituksen jäsen.

Janne Ojanen

Porin Ravien hallituksen puheenjohtaja, entinen Ässät Oyn hallituksen puheenjohtaja. Huhujen mukaan ei tullut toimeen aiemmin tänä vuonna irtisanotun toimitusjohtaja Eeva Perttulan kanssa.

Jali Prihti

Sampo-Rosenlew Oyn hallituksen puheenjohtaja. Ollut Ässien hallituksessa vuodesta 2012 alkaen, joukkueenjohtajana myös junioritoiminnassa.

Kimmo Suominen

Suomen pesäpalloliiton kurinpitopäällikkö ja urheilun oikeusturvalautakunnan jäsen. Asianajaja Eversheds Sutherland -nimisessä yrityksessä.

Jaakko Virtanen

Porin elementtitehtaan yrittäjä ja toimitusjohtaja. 154 liigaottelua Ässissä. Ässät Oy hallituksessa 2010–2013, Ässät ryn hallituksessa 2008–2014. Patajunnuareena Oyn hallituksen jäsen.

Lue lisää:

Kärpät uusii mestaruuden, pistepörssin voittaja suoraan historiankirjoista – Yle Urheilu listasi liigakauden palkintojen saajat ja potentiaalisimmat haastajat

SM-liigakautta ennakoivassa erikoislähetyksessä nostettiin esille ennakkosuosikit ja lupaavimmat nuoret: "Kuin uusi Aho tai Laine, joka olisi paras aikainen joululahja liigalle"

Liiga-avaus oli poikkeuksellista hurlumhei-juhlaa – täydellä kierroksella mätettiin 19 ylivoimamaalia

Kärsämäki antoi seksuaalista häirintää kouluruokaan verranneelle rehtorille kenkää – koulu ei halua leimaantua kohun vuoksi

Tästä on kyse
  • Frosteruksen koulun rehtori Tuomo Pesosen virkasuhde purettiin kunnanhallituksen päätöksellä.
  • Rehtori oli hyllytettynä viime viikosta lähtien hänen kommentoituaan Ylen MOT:lle seksuaalista häirintää asiattomasti.
  • Virkasuhteen purkamisen taustalla vaikuttivat myös aikaisemmin saadut varoitukset epäasiallisesta käytöksestä.
  • Frosteruksen koulun henkilökunta on kokenut, että koko koulua on syyllistetty liian vähäisestä puuttumisesta. Kunnanjohtajan ja apulaisrehtorin mukaan koululla on toimittu oikein häirinnän kitkemiseksi.

Kärsämäkisen Frosteruksen koulun rehtorin virkasuhde on purettu. Asiasta päätti Kärsämäen kunnanhallitus kokouksessaan maanantaina. Päätös oli yksimielinen.

Rehtori Tuomo Pesonen oli hyllytettynä tehtävästään viime keskiviikosta lähtien. Taustalla olivat rehtorin Ylen MOT:lle antamat lausunnot, joissa hän kommentoi kouluissa esiintyvää seksuaalista häirintää sopimattomalla tavalla:

Onko kouluruoka hyvää tai pahaa? Asialle voidaan tehdä tiettyyn rajaan saakka jotakin. Loppu pitää vain kestää. Ei sillä, että hyväksyisin seksuaalista häirintää, mutta sellaista se nyt vaan on, Pesonen kommentoi MOT:lle.

Kunnan mukaan syynä virkasuhteen purkamiselle syynä ovat MOT:lle annettujen lausuntojen lisäksi myös pitkään jatkunut rehtorille sopimaton käytös, kunnanhallitus perustelee ratkaisuaan.

Tuomo Pesonen kertoo, että on pettynyt päätökseen ja harkitsee asian riitauttamista. Pesonen ei ole samaa mieltä kunnanhallituksen päätöksen kanssa.

– Virkasuhteen purkamisen edellytykset eivät mielestäni täyty. Ei ole tapahtunut rikosta tai laiminlyöntiä.

Näin rehtori Tuomo Pesonen kommentoi Yle MOT:lle

– Onko kouluruoka hyvää tai pahaa? Asialle voidaan tehdä tiettyyn rajaan saakka jotakin. Loppu pitää vain kestää. Ei sillä, että hyväksyisin seksuaalista häirintää, mutta sellaista se nyt vaan on, rehtori kommentoi Ylen MOT:lle.

– Sitten tietenkin, kun pillua tekkee mieli miespuolisella. Niin eihän sitä osaa aina kauniisti sanoa. Onhan sitä kaikennäköistä porsastelijaa baarimaailmassakin.

Koululla masentuneet tunnelmat

Yle kävi vierailemassa Frosteruksen koululla ennen päätöstä rehtorin virkasuhteen purkamista. Tunnelmat koululla ovat olleet raskaat.

– Kyllähän tämä on meitä masentanut ja porukka on ollut alamaissa, rehtorin tehtäviä hoitava apulaisrehtori Juha Korkiakoski kertoo.

Suurin syy alakuloon on se, että ainakin osa henkilökunnasta kokee, että koko koulua on syyllistetty tapahtuneesta.

– Uutisoinnista ja osittain kunnanjohdon kommenteista on välittynyt kuva, ettei koululla puututtaisi seksuaaliseen häirintään. Tämä ei pidä lainkaan paikkaansa.

Korkiakosken mukaan koululla on puututtu aina esiin tulleisiin tapauksiin. Puuttumista lisättiin keväällä, kun THL:n kouluterveyskyselyn tulokset julkistettiin.

– Oppilashuoltotyöryhmään kuuluneet kuraattori ja opinto-ohjaaja ovat tehneet töitä sen eteen, että oppilailla olisi matala kynnys puhua aikuisille. Poliisi ja kouluterveyslääkäri ovat käyneet puhumassa aiheesta. Koulun yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma päivitettiin keväällä ja teimme samalla tarkemman kyselyn 6.-9. -luokkalaisille.

Niissä selvitettiin tarkemmin, millaisia tapauksia seksuaalisen häirinnän taustalla on ollut.

– Tulosten mukaan ainakin osa tapauksista on ollut sellaisia, jotka on selvitetty kavereiden kesken.

Apulaisrehtori Juha Korkiakosken mukaan tunnelmat opettajanhuonessa ovat olleet hyvin apeat viime viikosta lähtien.Paulus Markkula / Yle

Korkiakoski ei halua kommentoida Pesosen kommentteja tarkemmin.

– Hän on antanut omat kommenttinsa emmekä puutu niihin. Me keskitymme siihen, että täällä olisi kaikilla turvallinen kouluympäristö.

Osa oppilaista kokenut häirintää

THL:n viime vuonna tekemässä kouluterveyskyselyssä Frosteruksen koulun kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaiset raportoivat kokeneensa maan keskiarvoa enemmän seksuaalista häirintää koulussa. Kyselyyn vastasi Frosteruksen koulun 8.-9. -luokkalaisista noin 70 oppilasta neljältä eri luokalta.

Yle kysyi kahdelta etukäteen koulun kautta haastatteluun pyydetyltä Frosteruksen koulun oppilaalta tunnelmia kohun keskeltä.

Yhdeksäsluokkalainen Päivi Hannula kokee, että koululla on matala kynnys keskustella ongelmista aikuisten kanssa.

– Koulukuraattorille voi mennä puhumaan asioista, jotka mietityttävät. Mielestäni täällä puhutaan avoimesti asioista aikuisten kanssa.

Hannula kertoo, että koululla törmää seksuaaliseen häirintään toisinaan.

– Kyllähän sitä kouluissa tapahtuu, mutta ei se mikään joka viikkoinen juttu ole.

Sampo Madetoja ja Päivi Hannula tietävät, miten toimia seksuaalista häirintää kohdatessaan.Paulus Markkula / Yle

Yhdeksäsluokkalainen Sampo Madetoja ei itse ole törmännyt häirintään. Hän kertoo tietävänsä, miten toimia häirintätilanteessa.

– Heti opettajalle tai aikuiselle tieto. Asia pitää saada heti kuriin, ei sellaista saa olla.

Taustalla myös aiemmat varoitukset

Kunnanjohtaja Esa Jussila kommentoi Ylelle ennen Pesosen virkasuhteen purkamista, että kuntajohto halusi selkeästi irtisanoutua Pesosen asenteesta.

– Haluamme että vanhemmat voivat luottavaisin mieliin laittaa lapsensa kouluun. Minkäänlaista häirintää tai kiusaamista emme hyväksy.

Jussilan mukaan suurin ongelma olivat Pesosen kommentit, joiden tulkittiin vähättelevän seksuaalista häirintää.

– Näistä rehtorin kommenteista on tehty sellainen tulkinta, että seksuaalista häirintää pitäisi ikään kuin hiukan hyväksyä. Näistä lausunnoista oli helppo sanoutua irti.

Virkasuhteen purkamispäätökseen vaikuttivat osaltaan myös Tuomo Pesosen aikaisemmin saadut varoitukset.

– On annettu suullisia ja kirjallisia varoituksia. Ratkaisussa arvioitiin kokonaiskuvaa, ei pelkästään kyseistä tapausta, Jussila kertoo.

Pesoselle on kunnanhallituksen kokouksen esityslistan mukaan annettu useita varoituksia ja huomautuksia koko virkauran ajan 2007 vuodesta lähtien.

Kunnanjohtaja Esa Jussilan mukaan Frosteruksen koululla on toimittu asianmukaisesti häirinnän kitkemiseksi. Rehtorin asenne ja kommentit olivat kuitenkin kuntajohdolle liikaa.Paulus Markkula / Yle

Esityslistan mukaan epäasialliseen käytökseen on liittynyt huutamista, kiroilemista ja halventavaa puhetta henkilökunnalle ja oppilaiden kuullen.

Jussila korostaa, että Frosteruksen koulussa on toimittu asianmukaisesti häirinnän kitkemiseksi.

– Koulun tilanne vaikuttaa sinänsä hyvältä. Kiusaamis- ja häirintäkysymykset ovat olleet esillä jo ennen tätä kouluterveyskyselyn julkaisuakin. Siellä on tehty hyvää työtä koulukuraattorin, opinto-ohjaajan ja eri sidosryhmien kanssa.

"Surullinen tilanne"

Yle haastatteli myös rehtori Tuomo Pesosta ennen virkasuhteen purkua. Pesonen kertoi, että hänen mielestään tapauksessa on tartuttu liikaa yksittäisiin sanavalintoihin.

– On tämä surullinen tilanne. Yksittäisiin sanoihin on tartuttu eikä itse asiaan olla puututtu.

Pesonen harmittelee, että tapauksen myötä nousee esiin myös menneisyys.

– Kun ison koulun rehtorina joskus joutuu asioihin puuttumaan vähän kovemmin, niin on näitä mielensäpahoittajia. Nykyisin reklamaatioherkkyys on hyvin pieni.

– Hyvä meininki meillä täällä on ollut resursseihin nähden ja nyt tavallaan laitetaan tapetille yhdestä asiasta. En sano, että tämä oli hyvin tehty minun osaltani mutta vähän kohtuuttomalta tuntuu, että nyt laitetaan liikkuva laiva upoksiin.

Pesosen mukaan koulun henkilökunta on suhtautunut tilanteeseen ymmärtäväisesti ja hän on edelleen väleissä entisiin työtovereihinsa.

– Pettynyt olen siihen, jos tämä on se muisto, mikä meikäläisestä jää.

Frosteruksen koulun rehtorin virka julistetaan haettavaksi välittömästi. Viran täyttämiseen asti rehtorin tehtäviä hoitaa apulaisrehtori Juha Korkiakoski.

– Koulun arki jatkuu täällä mahdollisimman normaalisti, Korkiakoskikertoo.

Kerromme kohta lisää.

Lue lisää:

Kärsämäen kunnanjohtaja huolissaan rehtorin asenteesta, rehtorin mukaan kunnanjohto ei ymmärrä koulujen arkea

Pori Jazzeilta pikapotkut saanut Aki Ruotsala ja muut somekohussa ryvetetyt kertovat, miltä tuntuu myrskyn silmässä

Tällä viikolla mediaa on kuohuttanut tapaus, missä Oulun Pihlajalinnan toimitusjohtaja sai potkut lausuntonsa vuoksi.

Oulun keskustan kaupunginvaltuutettu Riikka Moilasen ihmisroska-kommentti valtuuston kokouksessa johti irtisanomiseen heti seuraavana päivänä.

Yritysten kriiseihin reagoinnista on tullut todella nopeaa. Onko somekohua seuraavista pikapotkuista jo itsessään tulossa mainehaitta yrityksille?

– Siihen viittaavia reaktioita on selkeästi näkyvissä, pohtii viestintäasiantuntija ja viestintätoimisto Groundin toimitusjohtaja Anna Sorainen.

Nopeus voi silti olla yksityiselle yritykselle edullisin tapa hoitaa tilanne, Sorainen muistuttaa.

– Siinä on arvioitava päätöksen vaikutuksia yrityksen liiketoiminnalle. Tämä on julmaa, mutta turha sitä on kaunistella.

Julkisuushaitan käsittely riippuu Soraisen mukaan paljon siitä, millaisessa organisaatiossa kohun kohteena oleva henkilö työskentelee, politiikassa, yksityisellä vai julkisella sektorilla.

Yksityisellä puolella tuomio tulee hyvin nopeasti, kun taas politiikassa kohun seuraukset mitataan hitaimmin.

Aki Ruotsala sai kenkää Jazzeilta kuudessa tunnissa

Somekohu aiheutti pikapotkut myös kesäkuussa Pori Jazzien toimitusjohtajaksi vain muutama päivää aikasemmin valitulle Aki Ruotsalalle.

Ruotsala ennätti nauttia nimityksestään alle viikon.

Kohu syntyi, kun Satakunnan Kansa uutisoi Ruotsalaan liitetyistä homonäkemyksistä.

Kuusi tuntia myöhemmin Ruotsalan nimitys oli peruttu.

– Toimin siinä vähän kuin jossain onnettomuuspaikalla. Kasvoille tuli taisteluilme, eikä tunteille ollut sijaa, Ruotsala muistelee tunnelmia kohun aikana.

Tunteiden läpi käynti alkoi vasta parin viikon jälkeen, silloin iski lamaannus.

– Ajattelin, että tämä seuraa minua loppuelämän. Varmaan kahdella ja puolella miljoonalla ihmisellä on musta jonkinlainen mielipide pelkästään tämän takia.

Joel Rantanen

Nyt Ruotsala hakee töitä. Hän kokee kriisistä olleen myös hyötyä.

– Huomasin, että näköjään pää pysyy aika kylmänä tämmösessä tilanteessa. Se on hirvittävän arvokas tieto oman itsesi kannalta.

Kohun taustalla olevaa, vuonna 2011 KD nuorten julkaisemaa tiedotetta (tiedoston sivulla neljä), jonka laatimisessa Ruotsala oli mukana, hän ei kadu.

– Pystyn varmasti allekirjoittamaan kaiken siinä vielä tänä päivänäkin.

Fatim Diarra saa yhä vihapostia

Politiikassa kriisiin reagoidaan Anna Soraisen mukaan yrityksiä hitaammin, koska poliitikon kriisin jälkeinen kannatus mitataan vasta vaaleissa.

– Aikajänne on huomattavasti pidempi ja pelikenttä on aivan erilainen kuin yrityksissä.

Lähes vuosi sitten kohun silmään Facebookissa tehdystä insestivitsistä päätynyt Helsingin vihreiden kaupunginvaltuutettu Fatim Diarra sai tilanteeseen tukea oman puolueensa muilta naisedustajilta.

Nyt Diarra kokee jo turtuneensa vihaiseen kommentointiin.

– Enää ei järkytä saada viestiä, missä sanotaan neekerihuoraksi. Mutta silloin kohun aikana se viestien määrä ahdisti. Mietin, että vihaako oikeasti näin moni ihminen minua.

Fatim Diarra.Vihreät

Kun kohu syttyi, Diarra oli vasta hiljattain aloittanut kaupunginvaltuutettuna. Oppi meni perille.

– Tässä asemassa sanat ei ole vain omia, vaan vaikuttaa kaikkiin asioihin, mitä ajan ja ihmisiin, joita edustan, Diarra sanoo.

Kohusta Diarra on oppinut myös kunnioittavaa suhtautumista muihin puolueisiin.

– Jokaisen sauna palaa vuorollaan ja jokaisessa puolueessa on ihmisiä, jotka tekee virheitä. En lähtisi enää piehtaroimaan muiden puolueiden kriiseissä.

Kärsämäen rehtori pitää kohua työtapaturmana

Kuluvalla viikolla some kuohui toisenkin kerran. Kärsämäen Frosteruksen koulun rehtorin Tuomo Pesonen kommentoi koulussaan esiintyvää seksuaalista häirintää Ylen MOT-toimitukselle näin:

– Onko kouluruoka hyvää tai pahaa? Asialle voidaan tehdä tiettyyn rajaan saakka jotakin. Loppu pitää vain kestää. Ei sillä, että hyväksyisin seksuaalista häirintää, mutta sellaista se nyt vaan on.

Ja näin:

– Sitten tietenkin, kun pillua tekkee mieli miespuolisella. Niin eihän sitä osaa aina kauniisti sanoa.

Rehtori poistettiin välittömästi tehtävistään. Mahdollisesta irtisanomisesta päätetään ensi maanantaina.

Kärsämäen kunnanjohtaja on kertonut lausunnoissaan, ettei Pesosen hyllyttämisessä ole kyse ainoastaan tämän viikkoisesta kohusta vaan myös tämän aikaisemmista saamista varoituksista.

Tuomo Pesonen ajattelee, että aikaisempiin varoituksiin vetoaminen on saivartelua.

– Se on lopullista mustamaalaamista. Maksimoidaan se, ettei Pesosesta jää mitään jäljelle.

Silti hyllytetty rehtori vakuuttaa, ettei ole vihainen.

– Olen pettynyt itseeni. Tulipa työtapaturma aika väärään paikkaan. Toisaalta olen ylpeä, että pystyin sanomaan jotain muuta kuin perusliturgiaa, kun nämä muut rehtorit vaan hymisteli, Pesonen toteaa viitaten MOT:n muihin haastatteluihin.

Anna Soraisen mukaan tapaus osoitti, että nopeita päätöksiä voidaan tehdä myös julkisella puolella, kun kyse on nuorten ihmisten kasvattamisesta.

Julkisuus pakottaa vastuullisuuteen

Viestintäasiantuntija Sorainen kuvaa sosiaalisen median valtaa kahdella sanalla.

– Valtava ja aika absurdi. Puhun uudesta kansanvallasta, missä kansalla on valta tuomita tapahtumia ja ihmisiä.

Kohun silmään joutuessa se valta voi Soraisen mielestä tuntua jopa kohtuuttomalta, sillä ihmisen tulisi olla taitava viestintäammattilainen juuri silloin, kun on henkisesti heikoimmillaan.

Johtavassa asemassa olevien täytyy osata olla varovainen puheissaan.

– Se on sääli, koska varovaisuus karsii persoonallisuutta ja mielenkiintoa ihmisestä. Mutta samaan aikaan julkisuus pakottaa vastuulliseksi.

Sannikka & Ukkola tänään kello 20. Vieraina Pihlajalinnasta ihmisroskapuheiden takia irtisanottu Riikka Moilanen ja Pori Jazzeilta kenkää saanut Aki Ruotsala. Li Andersson ja Jussi Halla-aho yrittävät löytää yhteistä säveltä maahanmuuttopolitiikasta.

"Tämä vauva on valitettavasti kuollut" – Hannele Tervahaudan lapsi menehtyi kohtuun, ja niin käy yhä monelle naiselle joka vuosi

Tästä on kyse
  • Oululaisten Hannele ja Kimmo Tervahaudan vauva kuoli kohtuun raskausviikolla 25. Tapahtuneesta on aikaa kymmenen vuotta, mutta suru menetyksestä on yhä läsnä.
  • Kohtukuolemat ovat lähes puolittuneet esimerkiksi 1980-luvun lopulta tähän päivään, mutta 2010-luvulla tapausten määrä on pysynyt kutakuinkin ennallaan.
  • Erikoislääkärin mukaan on mahdollista, että kohtukuolemia saatettaisiin voida vielä vähentää. Se edellyttäisi, että kuolemiin johtaneita syitä opittaisiin ymmärtämään nykyistä paremmin.
  • Kohtukuolemaa on tutkittu aihepiirinä vähän. Nyt aiheesta on tekeillä suomalainen väitöstutkimus Helsingin yliopistossa.

Oli maaliskuu, tavallinen päivä keskellä poikkeuksellisen leutoa talvea, kun raskaana oleva Hannele Tervahauta yhtäkkiä huomasi, että jotakin on pielessä. Hän yritti kosketella vatsaansa, mutta yhtään liikettä ei tuntunut.

Raskausviikkoja oli takana 25.

Oli aivan liian hiljaista.

Tervahauta oli jo lähdössä miehensä ja parivuotiaan tyttärensä Iidan kanssa hiihtolomareissulle, mutta tulikin matka neuvolaan. Siellä terveydenhoitaja mittasi, tutki ja totesi nopeasti, että vatsasta mitattu syke oli matala.

Ehkä tämä onkin väärä hälytys. Ehkä kaikki onkin hyvin, Hannele ja Kimmo Tervahauta yrittivät ajatella, kun lähtivät jatkotutkimuksiin Oulun yliopistolliseen sairaalaan.

Pian rimpuileva toivonkipinä kuitenkin hiipui.

Neuvolassa mitattu syke osoittautuikin äidin omaksi, eikä monitorilta löytynyt elonmerkkejä, vaikka lääkäri yritti kuinka ultrata. Sitten tulivat sanat, ne hirveimmät mahdolliset.

– Tämä vauva on valitettavasti kuollut.

Kaikki murentui.

"Eihän minun tarvitse synnyttää tätä vauvaa?"

Hannele ja Kimmo Tervahauta eivät ole kokemuksineen yksin, vaan näin käy joka vuosi useille suomalaisperheille.

Ajatus kuolleen lapsen synnyttämisestä on lähes kaikille naisille aluksi kauhea, sietämätön. Siltä se tuntui Hannele Tervahaudastakin.

Kasvoilla läikähtää yhä haikeus, vaikka tapahtuneesta on aikaa nyt jo kymmenen vuotta. Nainen käännähtää katsomaan hänen vieressään puistossa istuvaa miestään Kimmo Tervahautaa.

– Sanoin heti, että eihän minun tarvitse synnyttää tätä vauvaa. Pyysin, että ottaisitteko sen nyt vain pois, meidän täytyy jatkaa elämää. Olin niin hirveässä shokissa.

Oulun yliopistollisen sairaalan synnytysten ja naistentautien osastonylilääkäri Hilkka Ijäs kertoo, että joskus synnytys hoidetaankin kohtukuoleman jälkeen keisarileikkauksella. Vauvansa menettäneen naisen henkinen kuormitus on silloin ollut alatiesynnytykseen yksinkertaisesti liian suuri.

Ijäksen mukaan valtaosa kohtuun kuolleista vauvoista syntyy kuitenkin alakautta. Äideille pyritään painottamaan, että se on turvallisuuden, toipumisen ja myös asian hyväksymisen kannalta yleensä paras ratkaisu.

Menetetty lapsi koskettaa yhä Hannele ja Kimmo Tervahautaa, vaikka tapahtuneesta on nyt kymmenen vuotta aikaa.Marko Väänänen / Yle

Tervahautojen vauvan alatiesynnytykseen varattiin aika saman tien, ja se käynnistettiin yliopistosairaalassa jo seuraavana päivänä.

Kokemus oli sydäntä särkevä, mutta ei traumaattinen. Äidin kivut hoidettiin asianmukaisesti, ja empaattinen kätilö tuki pariskuntaa tilanteen läpi. Synnytyksen jälkeen vanhempien syliin laskettiin pienen pieni poika.

Pariskunta nimesi hänet Väinöksi.

– Hän oli täydellisen vauvan näköinen. Ei vain enää elänyt, Kimmo Tervahauta muistelee. Vaivihkaa silmäkulmiin nousevat kyyneleet.

Sairaalapastori siunasi pojan vanhempien toiveesta jo sairaalassa. Myöhemmin vauvalle järjestettiin omat hautajaiset.

Isä kantoi poikansa arkun sylissään hautaan asti.

Osa kohtukuolemista voisi olla estettävissä

Takavuosiin verrattuna kohtukuolemat ovat vähentyneet Suomessa selvästi. Esimerkiksi 1980-luvun loppupuolella kohtukuolemia tapahtui usein yli 300 vuodessa, kun nyt määrä on laskenut lähes puoleen siitä. Lukumäärä tosin vaihtelee jonkin verran vuosien välillä.

Viimeisten kymmenen vuoden aikana kohtukuolemat eivät kuitenkaan ole enää merkittävästi harvinaistuneet. Kohtuun kuolee nykyisin melkein yhtä paljon vauvoja vuosittain kuin vuonna 2008, jolloin Tervahaudat menettivät lapsensa.

Kohtukuolemat
  • Kohtukuolemasta puhutaan silloin, kun raskaus on kestänyt ennen päättymistä vähintään 22 viikkoa tai vauva painanut kuollessaan 500 grammaa.
  • Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan raja on vedetty 22 viikkoon, koska sen ikäisellä lapsella olisi ollut mahdollisuus selvitä hengissä kohdun ulkopuolella. Ennen 22. viikkoa keskeytyneitä raskauksia kutsutaan keskenmenoiksi.
  • Kohtukuolema voi aiheutua useista syistä. Vauva saattaa olla vakavasti sairas tai synnynnäisesti epämuodostunut. Myös istukan toiminnassa ja napanuoran kiertymisessä voi olla erilaisia häiriöitä.
  • Äidin tupakointi, ylipaino ja tietyt perussairaudet lisäävät kohtukuolemariskiä.
  • Poikasikiöllä on tyttösikiötä suurempi riski kuolla kohtuun. Yksiselitteistä syytä ei tiedetä.
  • Kerran kohtukuoleman kokenut nainen saa 97–98-prosenttisella todennäköisyydellä terveen, elävän lapsen seuraavalla raskauskerralla.

Tässä ajassa lääketiede ja tutkimukset ovat kuitenkin ottaneet harppauksia eteenpäin. Esimerkiksi ultraäänitekniikka on kehittynyt entisestään, minkä seurauksena sikiön kasvua ja vointia voidaan seurata entistä tarkemmin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessorin Mika Gisslerin mukaan kohtukuolematapaukset on saatu Suomessa nyt kansainvälisestikin verrattuna hyvin matalalle tasolle, eikä parempaan välttämättä pystytä.

– Kohtukuolema on monesti luonnon oma keino päättää raskaus, jos lapsi on vaikka pahasti epämuodostunut tai sairas, Gissler huomauttaa.

Erikoislääkäri Maria Pekkola pitää kuitenkin mahdollisena, että osa traagisista tapauksista voitaisiin jatkossa estää, jos niihin johtaneita syitä opittaisiin ymmärtämään nykyistä paremmin.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin naistensairaalassa työskentelevä Pekkola on tekemässä kohtukuolemista väitöstutkimusta muun muassa juuri tästä syystä. Hän selvittää tutkimuksessaan esimerkiksi sitä, miten hyvin kohtukuoleman jälkeiset tutkimukset tällä hetkellä toteutetaan.

Lisäksi naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri tutkii, voitaisiinko saatujen tutkimustulosten riippumattomalla arvioinnilla, auditoinnilla, vähentää niin sanottujen selittämättömien kohtukuolemien osuutta.

Tilastokeskuksen kuolemansyytilastojen mukaan esimerkiksi kolmen viime vuoden aikana tapahtuneissa kohtukuolemissa syy on jäänyt auki yli 40 prosentissa tapauksista.

– Kohtukuoleman jälkeiset tutkimukset ovat jo nyt mittavia. Niistä saatuja tuloksia ei kuitenkaan aina osata tulkita. Tähän pitäisi panostaa enemmän. Osa kuolemista saattaisi olla estettävissä, kun tämän myötä saisimme lisää tietoa kohtukuoleman syistä, Maria Pekkola sanoo.

Joidenkin kohtukuolemien syytä ei saada koskaan selville.Marko Väänänen / Yle

Hannele ja Kimmo Tervahaudan Väinö-vauvan kuolinsyy saatiin selville jälkikäteen tehdyissä tutkimuksissa. Pojalla oli testien perusteella Downin oireyhtymä, ja vauva sairasti myös leukemiaa.

Syy auttoi ymmärtämään tapahtunutta. Kärsimystä se ei kuitenkaan vienyt pois.

– Syyn selviäminen ei muuttanut sitä tosiasiaa, että me olimme jo menettäneet meille niin arvokkaan, tärkeän pienen vauvan, Hannele Tervahauta sanoo.

Suru vei välillä pohjalle asti

Väinön kuoleman jälkeen suru kulki Tervahaudan perheessä omia mutkikkaita polkujaan. Välillä tunteita oli helpompi hallita, välillä ne ryöpsähtivät päälle lähes holtittomasti.

Kukin perheessä suri omalla tavallaan.

Kimmo Tervahauta kertoo, että omille tunteilleen hän ei antanut juuri tilaa. Mies keskittyi enemmänkin vaimonsa tukemiseen ja arjen pyörittämiseen. Parivuotias Iida-tyttö piti kiireisenä.

Asia löi päin kasvoja kunnolla vasta paljon tapahtuneen jälkeen.

– Aloin yhtäkkiä romahdella ihan oudoissa tilanteissa. Silloin huomasin, että en ollut käsitellyt vauvan menetystä vielä kunnolla, mies kertoo.

Tervahaudat hakivat menetyksensä jälkeen vertaistukea ja saivat sitä lapsikuolemaperheitä tukevalta Käpy-järjestöltä.

Vs. toiminnanjohtaja Sanna Rantanen kertoo, että monille lapsensa menettäneille on elintärkeää päästä tapaamaan muita saman kohtalon kokeneita.

– He ovat niitä eläviä esimerkkejä siitä, että elämä jatkuu ja vielä tulee päivä, jolloin surua on helpompi kantaa, Rantanen sanoo.

Siinä pelättiin varmaan puolin ja toisin, ettei kenellekään tulisi paha mieli. Hannele ja Kimmo Tervahauta

Omiin läheisiin kohtukuolema toi Hannele ja Kimmo Tervahaudan mukaan sen sijaan yllättävän paljon kuilua ja puhumattomuutta. Asiasta oli hyvin vaikea mainita itse, eikä moni tuttavakaan ottanut tapahtunutta esille.

– Siinä pelättiin varmaan puolin ja toisin, ettei kenellekään tulisi paha mieli. Lapsen kuolema on tässä maassa yhä edelleen tabu, pariskunta miettii.

Omaisten surun kunnioittamisessakin on vielä vertaistukiyhdistys Kävyn mukaan Suomessa tekemistä. Sanna Rantanen sanoo, että esimerkiksi juuri kohtukuolemaperheillä ei ole vieläkään oikeutta nimetä menetettyä lastaan virallisesti.

– Useat vanhemmat kyllä nimeävät lapsen keskenään, mutta vauvaa ei kirjata mihinkään rekisteriin. Perheille se olisi kuitenkin hirveän tärkeää. Sillä tavallaan myös tunnustettaisiin, että tämä lapsi on ollut oikeasti olemassa.

Monissa seurakunnissa asiaan on pyritty kiinnittämään viime vuosina huomiota.

Esimerkiksi Oulun hiippakunnassa kohtukuolemaperheiltä pyritään aina kysymään, muistetaanko kuollutta lasta nimeltä vaikkapa pyhäinpäivän jumalanpalveluksissa.

Viisi lasta, mutta vain kolme heistä elää

Kohtukuolema jätti Hannele ja Kimmo Tervahaudan mieliin syvän pelon siitä, voisiko sama tapahtua vielä uudelleen. Siitä huolimatta he päättivät yrittää, sillä molemmat toivoivat lisää lapsia.

Noin vuoden kuluttua Väinön kuolemasta perheeseen syntyikin Eino ja myöhemmin Urho.

Kolme vuotta sitten Hannele oli jälleen raskaana ja odotti poikavauvaa, kun niskapoimu-ultra toi mukanaan huonoja uutisia: vauva ei enää elänyt.

Vanhat haavat repeytyivät joksikin aikaa varsin kipeästi auki.

– Tällä kertaa meillä oli kuitenkin jo jonkin verran keinoja käsitellä asiaa. Tiesimme, mistä saisimme apua ja myös haimme sitä.

Syytä myöhäiseen keskenmenoon ei koskaan löydetty. Poika haudattiin Väinön viereen.

Menetykset ovat yhä edelleen vahvasti läsnä Tervahautojen kodissa puheina, kuvina ja tarinoina.

Perheen lapset tietävät, mitä on tapahtunut. Kaikista tunteista saa puhua avoimesti. Ei ole oikeaa tai väärää. On vain elettyä elämää.

Hannele ja Kimmo Tervahaudalta kysytään usein, montako lasta perheessä on.

Heille oikea vastaus on, että viisi, mutta vain kolme heistä elää.

Menetykset ovat jättäneet pysyvän jäljen Kimmo ja Hannele Tervahaudan sydämiin. Toisaalta rankat tapahtumat ovat tuoneet elämään myös perspektiiviä. Katso videolta, miten pariskunnan elämä on muuttunut.

Mäkihyppääjälegenda Matti Nykäsen patsashanke vastatuulessa Jyväskylässä – Nykänen itse myötämielinen patsaalle

Patsasaloitteen on allekirjoittanut muun muassa 11 kaupunginvaltuutettua useista eri puolueista kristillisdemokraateista vasemmistoliittoon. Joukossa ovat muun muassa kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo, huippu-uimari Ari-Pekka Liukkonen ja Kirittäret vastikään naisten pesäpallon SM-kultaan johtanut Nalle Viljanen.

Valtuustoaloitteessa todetaan muun muassa, että Suomen täytettyä sata vuotta olisi hyvä muistaa myös menestyneitä urheilijoita. Perusteluina mainitaan myös, että hyvällä suunnittelulla ja toteutuksella Matti Nykänen –patsas voisi olla turistinähtävyys ja matkailuvaltti ja näin nostaa Jyväskylän imagoa liikunta- ja urheilukaupunkina.

Aloitteessa toivotaan lopuksi, että kaupunki aloittaisi pikimmiten selvityksen patsaan mahdollisesta suunnittelusta kunnioittaakseen vuonna 2018 kaikkien aikojen mäkilegendaa.

Jyväskylän kulttuuri- ja liikuntalautakunta ottaa kantaa patsasaloitteeseen kokouksessaan 20. syyskuuta. Virkamiestyönä tehdyssä lausunnossa todetaan, että urheilijoista tehdään aika ajoin patsaita ja ne ovat osoittautuneet mielenkiintoisiksi nähtävyyksiksi. Esimerkiksi Lahdessa on useampikin urheilija- ja urheiluaiheinen patsas, muun muassa Jari Litmasen patsas.

Viime aikoina oman patsaansa ovat saaneet Kuusamoon Sulo Karjalainen ja Juuso-karhu ja ylöjärveläinen rockyhtye Eppu Normaali. Pietarsaaressa seisova Juhani "Aurinkokuningas" Tammisen suuri patsas on ehtinyt kokea jo kovia. Kurikassa puolestaan puuhataan jättipatsasta hiihtäjälegenda Juha Miedolle. Patsasvaltuuskuntaa johtaa Nokian entinen pääjohtaja Jorma Ollila ja tavoitteena on saada patsas Kurikkaan vuonna 2019.

Matilla jo nimikkomäki Laajavuoressa

Myös Jyväskylässä on huomioitu urheilijoita maamerkeillä ja eritoten nelinkertaista olympiavoittaja Matti Nykästä. Jyväskyläläisen urheilun menestyneintä henkilöä on kunnioitettu nimeämällä Laajavuoren iso hyppyrimäki Matti Nykäsen mäeksi vuoden 1988 Calgaryn olympiavoittojen kunniaksi. Mäki on rakennettu vuonna 1965 ja sen torni on Harjun vesitornin ohella Jyväskylän keskeisiä maamerkkejä.

Kuluvan vuoden helmikuussa Matti Nykäsen mäki koevalaistiin väliaikaisesti. Liikuntapalvelut esittää omassa talousarviossaan pysyvän valaistuksen rahoitusta ensi vuodelle. Valon kaupungin hengessä halutaan kunnioittaa suurhyppääjää Jyväskylälle ominaisella tavalla.

Nykäsen nimikkomäki koevalaistiin helmikuussa 2017. Nyt mäki valaistaan pysyvästi.Touho Häkkinen

Matti Nykäsen -mäki on kesäisin suosittu vierailukohde, sillä näkötorni ja juurella sijaitseva Mäkikahvio ovat kahtena kesänä olleet avoinna yleisölle.

Kulttuuri- ja liikuntalautakunnalle menevässä lausunnossa todetaan, että Jyväskylän liikuntapalvelut ei ole lämmennyt patsashankkeella ja esittää lautakunnalle, että Matti Nykäsen saavutuksia kunnioitetaan kaupungissa valaisemalla hänen mukaansa nimetty mäki pysyvästi ensi vuodesta alkaen.

Nykänen ei tyrmää patsashanketta

Lahdesta tavoitettu Matti Nykänen vahvistaa, että hän on ollut tietoinen patsashankkeesta jo viime vuonna. Nykänen kertoo suhtautuvansa itsekriittisesti hankkeeseen, mutta ei torppaa sitä.

– Jos jyväskyläläiset sen hyväksyvät, niin silloinhan minäkin hyväksyn sen, tietenkin.

Laajavuoren huipulla seisovan nimikkomäkensä pysyvään valaistukseen Nykänen suhtautuu varsin suopeasti.

– Parhaillaan katselen tässä Lahden hyppyrimäkiä ja nehän ovat talvella valaistuja ja kaupungin kiintopisteitä. Laajavuoren mäen valaiseminen kuulostaa tosi hyvältä.

Jari Litmasen patsasta Matti Nykänen ei ole Lahdessa käynyt katsomassa, mutta pitää ihan ookoona, että Lahden kaupunki on muistanut huippujalkapalloilijaa. Jyväskylän kaupungin panosta uralleen Nykänen haluaa korostaa.

– Minun urahan ei olisi mennyt eteenpäin ilman Jyväskylän kaupungin tarjoamaa apua ja työpaikkaa. Mähän olin tavallaan täys ammattilainen. Sain palkan kaupungilta, kun hyppäsin mäkeä ja tulosta alkoi alkoi tulla.

Vuonna 1965 rakennettu Matti Nykäsen nimikkomäki on kaksi vuotta Mattia nuorempi.Jarkko Riikonen / Yle

Moilaset muuttivat toiselle paikkakunnalle, kun tytär sairastui koulun sisäilmasta – uudessa hirsikoulussa oireet helpottuivat

Tästä on kyse
  • Koululaisia siirretään väistötiloihin sisäilmaongelmien ja tilanahtauden vuoksi.
  • Eniten lapsia väistötiloissa: Espoo 3 483 oppilasta (11%), Lahti 3 140 oppilasta (30%), Helsinki 2 706 oppilasta (6%) ja Oulu 1 730 oppilasta (8%). Esimerkiksi Oulussa määrä kasvaa ensi vuonna 730:llä oppilaalla.
  • Oulussa rahoitus ei riitä tarvittavaan koulujen lisärakentamiseen ja sisäilmakorjauksiin.

Oululaisen Maija Moilasen viisihenkinen perhe on joutunut lähtemään sisäilmapakolaiseksi Pudasjärvelle. Oulussa testailtiin tuloksetta jopa neljää eri koulua, mutta perheen tyttären sisäilmaoireet vain pahenivat.

– Kun tuli tämä kouluongelma, oli ajatuksena heti, että voi kun pääsisimme Pudasjärvelle, kun siellä on se hirsikoulu, Maija Moilanen kertoo.

Perhe asuu nyt hirsitalossa lähellä Pudasjärven hirsikampusta, jonka rakentamisella ratkottiin Pudasjärven koulujen sisäilmaongelmia.

Moilaset ovat sisäilmaoireiden vuoksi joutuneet luopumaan myös esimerkiksi kaikista kodin huonekaluista, joihin on tarttunut herkistäviä aineita.

– Lapset käyvät nyt hirsikoulussa. 11-vuotiaan tyttären oireet ovat alkaneet hieman helpottaa, mutta hän on yhä niin pahasti altistunut, että ei kestä esimerkiksi vieraan ihmisen tuoksuja, voimakkaita pesuaineita, kemikaaleja tai hometta.

Maija Moilanen muutti perheineen Pudasjärvelle hirsikoulun perässä. Uudessa koulussa Moilasen tyttären sisäilmaoireet ovat alkaneet helpottaa.Paulus Markkula / Yle

Perheellä on ollut vaikeaa saada ulkopuoliset ymmärtämään ahdinkoa, johon sisäilmaoireet johtavat. Edelleenkään kaikki eivät usko, että huonosta sisäilmasta johtuvat oireet ovat raastavia sairauksia.

– On se ollut rankkaa, kun omaisuus lähtee ja lapsi on tosi sairas, Moilanen huokaisee.

Moilasen mukaan Pudasjärvellä perheen sisäilmaongelmiin on suhtauduttu ymmärtäväisesti. Esimerkiksi hirsikouluun pääsy varmistui lääkärintodistuksella, ja opettajat auttavat oppimateriaalien kopioinnissa, jos kirjat aiheuttavat yliherkkyysoireita.

Sisäilmaongelmattomat koulut kiven alla

Monet kunnat painivat tällä hetkellä koulujen sisäilmaongelmien kanssa. Hengitysliiton projektikoordinaattori Kiti Haukilahden mukaan yksi syy tähän on, että osa julkisista rakennuksista on tullut elinkaaressaan siihen vaiheeseen, että ne pitää peruskorjata. Joskus korjaustarve on niin suuri, että on järkevämpää rakentaa kokonaan uusi rakennus.

– Kun lapsi vaihtaa koulua toiseen kuntaan, joutuu lähettävä kunta maksamaan vastaanottavalle kunnalle kotikuntakorvausta. Lisäksi tulee haasteita koulukyytien järjestämisessä ja kustantamisessa.

Siitä, miten usein lapset siirtyvät toisen asuinalueen tai paikkakunnan kouluun oman koulun sisäilmaongelmien vuoksi, ei ole tarkkaa tietoa. Sekä Haukilahti että OAJ:n työelämäasiamies Riina Länsikallio kertovat, että sitä tapahtuu kuitenkin muuallakin kuin Oulun seudulla.

– Kuulemme aina välillä tilanteista, joissa perhe on vaihtanut lapsen koulua sisäilmaongelmien vuoksi. Tilastotietoa vaihtamisen yleisyydestä, tai siitä, tapahtuuko sitä nyt enemmän kuin aiemmin, ei ole, Haukilahti sanoo.

Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Ulla Siimes kertoo, että heille on tänä vuonna tullut muutama yhteydenotto liittyen muuttamiseen sisäilmaongelmien takia.

– Mutta arkikokemukseni mukaan se on vain jäävuoren huippu.

Vanhemmat jopa kertovat suoraan, että ovat valmiita vaihtamaan asuinpaikkaa turvatakseen lapsille terveelliset tilat Mika Penttilä

Siimeksen mukaan muuttojen määrässä on alueellisia eroja paljon, sillä kunnilla on hyvin erilaisia tapoja ratkaista sisäilmasta oirehtivien tai sairastuneiden lasten opetusjärjestelyt.

Siimes kertoo, että osa kunnista ovat valmiita etsimään puhtaita tiloja kunnan muista kiinteistöistä tai jopa kahviloista ja tarjoamaan oppilaille opetusta näissä tiloissa.

– Osa kunnista ei ole valmiita tekemään juuri mitään erityisjärjestelyjä, jolloin vanhemmat tekevät ratkaisunsa itse. Lapset joutuvat todella eriarvoiseen asemaan asuinpaikkakunnastaan riippuen.

Vanhemmat ovat Siimeksen mielestä aikaisempaa tietoisempia sisäilman lapsilleen aiheuttamista ongelmista. Hän ajattelee, että vanhemmat osaavat myös aiempaa paremmin yhdistää erinäisiä oireita sisäilman aiheuttamaksi esimerkiksi oirepäiväkirjojen avulla.

Siimes kertoo, että osa koulun vaihdoista tehdään kunnan kanssa yhteistyössä, jos oma koulu aiheuttaa oireita. Joskus kunta on valmis jopa siirtämään pahasti oireilevan tai sairastuneen lapsen naapurikuntaan puhtaisiin tiloihin. Tällöin perhe voi jäädä asumaan omalle kotipaikkakunnalleen, mutta järjestää tavalla tai toisella kuljetuksen lapselle.

– Meillä on valitettavasti kuntia, joissa terveellisiä koulutiloja ei tahdo olla lainkaan. Tämä saattaa olla lapsiperheille este muuttaa kyseiseen kuntaan.

Huolestuneet vanhemmat sisäilmashoppailevat

Ylen selvityksen mukaan noin joka kymmenes oppilas käy koulua väistötiloissa tänä syksynä. Ylivoimaisesti yleisin syy väistötilojen käytölle ovat koulurakennuksen sisäilmaongelmat.

Oulu on väistötiloihin sijoitettujen oppilaiden lukumäärissä valtakunnallista kärkikastia. Tällä hetkellä väistötiloissa opiskelee 1 730 peruskoululaista. Ensi vuonna määrä tulee kasvamaan 2 500 oppilaaseen.

Väistötiloihin on eri syistä turvauduttu myös muun muassa Haapajärvellä, Haapavedellä, Iissä, Kuusamossa, Limingassa, Pyhäjoella, Taivalkoskella ja Ylivieskassa.

Oulu ei kuitenkaan ole ainoa kaupunki, joka kamppailee sisäilmaongelmien kanssa. Esimerkiksi Espoossa väistötiloissa opiskelee 3 483 oppilasta, Lahdessa 3 140 ja Helsingissä 2 706.

Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilän mukaan Oulun kaupunki vuokraa ja rakentaa väistötiloja etenkin sisätilaongelmien vuoksi, mutta myös silloin, kun asuinalueen lapsimäärä kasvaa yli ennusteiden. Näin on käynyt esimerkiksi Metsokankaalla, jossa uudehkon pääkoulun ja vuokratilojen viereen rakennetaan jo toista lisäkoulua.

Metsokankaan koulun viereen joudutaan rakentamaan lisäkoulu suuren oppilasmäärän takia.Paulus Markkula / Yle

Oulun kaupunginvaltuustossa kiistellään vuosittain kouluverkon tiivistämisestä ja uusien koulujen rakentamisesta.

– Lapsiperhebuumi ei ole ongelma, se on positiivinen asia. Se osoittaa, että Oulun kaupunki kehittyy ja kasvaa. Kyllä isompi ongelma on sisäilmaongelmat.

Vanhempien halu siirtää lapsiaan paremman sisäilman kouluihin on Mika Penttilän mukaan pantu merkille Oulun opetustoimessa.

– Vanhemmat jopa kertovat suoraan, että ovat valmiita vaihtamaan asuinpaikkaa turvatakseen lapsille terveelliset tilat, Penttilä vahvistaa.

Kuntaliiton tilapalvelupäällikkö Jussi Niemi uskoo, että palvelujen, ja rakennusten, kuten koulujen sekä päiväkotien hyvä kunto kiinnostaa vetovoimatekijänä uusia asukkaita. Sisäilman vaikutusta muuttoliikkeeseen ei kuitenkaan ole tarkemmin tutkittu.

– Ei ole poissuljettua, että palvelurakennusten huono kunto ja kuntapalveluiden heikko laatu vaikuttaisi ihmisten muuttohalukkuuteen yksittäisissä tapauksissa, Niemi pohtii.

Paksua hirttä ja tiiltä seiniin

Puhdasta sisäilmaa tavoitellaan hirsikoulujen lisäksi massiivisilla tiilirakenteilla, kuten parhaillaan Oulun Metsokankaan koulurakennushankkeessa. Saksalaista tiilikeksintöä arvostetaan samasta syystä kuin massiivista hirttä: niistä puuttuvat kosteuden tiivistymisen kannalta ongelmalliset kerrosrakenteet.

Liikelaitos Oulun Tilakeskuksen johtaja Jouko Leskinen kokee, että uusissa kouluissa isoja sisäilmaongelmia on harvoin.

– Tällä hetkellä ongelmat ovat vanhoissa kouluissa. Niissä on rakennevikoja tai sitten vain liikaa oppilaita luokkatiloissa.

Leskisen mukaan koulujen peruskorjausten ja uusien väistötilojen rakentamisen tarve ylittää selvästi käytettävissä olevat voimavarat.

– Tällä hetkellä resurssit eivät riitä. Olemme joutuneet viivästyttämään hankkeita. Se raha, jonka saamme Oulun kaupungilta käyttöön, on liian pieni näiden ongelmien ratkaisuun, Jouko Leskinen arvioi

Lue lisää:

Tämän talon lattiaan ei muovimattoja liimata – Lahti laati tiukat säännöt koulujen rakentamiselle

Professori toivoo tiukempaa ilmanvaihdon ohjeistusta: Pari letkua ja mittari voivat pelastaa koulut sisäilmaongelmilta

48 000 suomalaista lasta käy koulua väistötilassa: "Hyvää tässä on se, että nyt koulu ei ole homeessa" – Katso oman kuntasi tilanne

Sivut