Uutiset YLE Oulu

Etätyömatkailusta on tullut todellisuutta – vaihtelua kotitoimistolle haetaan rakkauden tai mieluisan vapaa-ajan vuoksi

Vaihtelu virkistää etätyöskentelyssäkin. Sen on huomannut Savonlinnan Oravissa välillä etätöitä tekevä oululainen Johanna Kahelin.

Kahelin on tehnyt etätöitä Oravista käsin alakouluikäisten lastensa syysloman ja kevään etäkoulun aikana. Kylä on tullut tutuksi miesystävän luona vieraillessa.

Kahelin arvostaa Oravissa etenkin luonnonläheisyyttä.

– Oulussa asumme aika tiiviisti asutetulla alueella, eikä ikkunasta näy järvimaisemaa. Kotiympyröistä on aina rentouttavaa päästä irti.

Kahelin työskentelee palkkahallinnon asiantuntijana GOS Consulting Oy:ssä. Hän siirtyi etätyöskentelyyn keväällä yli miljoonan suomalaisen tavoin. Valtakunnallinen etätyösuositus on voimassa toistaiseksi.

Valintoja vapaa-aika edellä

Kansainvälisten matkailijoiden kato ja etätyöhön siirtyminen ovat avanneet ovia uudenlaiselle kotimaanmatkailulle.

Työn luonteen muuttuminen on vapauttanut ihmiset liikkumaan ja tekemään valintoja enemmän vapaa-aika edellä. Näin arvioi tutkijatohtori Olga Hannonen Itä-Suomen yliopistosta.

Hannonen kuuluu matkailuliiketoiminnan tutkimusryhmään, joka toimii Matkailualan opetus- ja tutkimuskeskuksessa Joensuussa.

– Koronakevät on ollut suurin etätyökoe maailmassa, hän sanoo.

Monet ihmiset ovat alkaneet pohtia vaihtoehtoja vapaa-ajalle etätyön rinnalla.

Etätyöskentely on mahdollistanut elämäntilanteesta riippuen uudenlaisten ratkaisujen tekemisen työn ja muun elämän yhteensovittamiseksi.

Hannosen mielestä etätyömatkailussa pätevät samat motiivit kuin matkailussakin.

– Emme matkusta työpisteen tai majoitusmuodon takia, vaan matkustamme uusien kokemusten ja vaihtelun vuoksi, Hannonen sanoo.

Etätyöstä matkailuvaltti

Koronakevään jäljiltä esimerkiksi Savonlinnan seudulla on havahduttu etätyömatkailun mahdollisuuksiin.

Etätyöläisiä houkutellaan nyt muun muassa Oraviin ja Punkaharjulle hyvien tietoliikenneyhteyksien ja luonnon helmassa sijaitsevien mökkikohteiden avulla.

Myös Lapissa on panostettu etätyölähtöiseen matkailumarkkinointiin. Rovaniemellä sijaitsevan Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin johtaja Antti Honkanen kertoo, että esimerkiksi Leville etätyötä tekeviä houkutellaan erilaisilla etäilypaketeilla.

Etätyötä matkailuvalttina on mietitty aikaisemminkin, mutta nyt sille on selkeä markkinarako, hän sanoo.

Honkasen mielestä markkinoinnissa on ensisijaista oikean kohderyhmän löytäminen.

Rajoja ylittävää vapaa-ajan asumista ja matkailua elämäntapana tutkiva Olga Hannonen ennustaa buumia etätyömatkailulle.

– Mahdollisuus matkustaa turvallisesti ilman pelkoa sairastumisesta voimistaa buumia, hän sanoo.

Hannonen uskoo etätyön tuovan myös uusia mahdollisuuksia maaseudulle. Kaupungeissa asuvat ihmiset voivat viettää pidempiä aikoja pienemmillä paikkakunnilla.

Hän ennakoi, että toimivien verkkoyhteyksien myötä Suomeen voi syntyä maaseudulle uusia keskittymiä, "zoom-kaupunkeja". Ihmiset tekevät töitään videopalaverien välityksellä kuka missäkin, esimerkiksi luonnon keskellä.

– Aika moni suomalainen haluaa jatkaa etätyössä koronan jälkeenkin.

Johanna Kahelin iloitsee tyttärensä Erin Kleemolan kanssa yhteisen vapaa-ajan lisääntymisestä.Esa Huuhko / Yle Etätyöarjessa enemmän vapaa-aikaa

Johanna Kahelinin tiivistahtinen työ luonnistuu etänä ilman hankaluuksia. Tärkeintä on edetä asia kerrallaan.

– Teen ensin yhden asian loppuun, ja sitten siirryn seuraavaan. Tauot täytyy tietysti muistaa pitää, että pysyy mieli virkeänä.

Etätyö on tuonut Kahelinin arkeen lisää vapaa-aikaa. Työmatkoihin on mennyt aiemmin tunti päivässä.

– Kun on vielä aika pieniä lapsia, niin sen yhdenkin lisätunnin saaminen on ihan mahtavaa.

Kahelin arvioi, että etätyöskentely voi jäädä hänen ammatissaan pysyväksi työmuodoksi.

– Työnteko onnistuu etänä jopa paremmin, koska keskeytyksiä ei tule niin paljon kuin toimistolla.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 30.10. klo 23 asti.

Lue myös:

Taloyhtiöt pohtivat etätyötilojen tarjoamista asukkailleen, myös talotehtaalla suuntaus näkyy – etätyö muuttaa nyt kaikkea asumista

Ei, etätöissä ei laiskotella! Etänä ihmiset tekevät enemmän töitä kuin työpaikalla

Oulussa metsästetään hirviä uuden tiheästi rakennetun asuinalueen vieressä – kaupunki perustelee asukkaiden turvallisuudella

Oulussa on ilmestynyt hirvenmetsästyksestä kertovia kylttejä aivan uuden asuinalueen reunamille. Tämä on herättänyt huolta joissakin alueella liikkuvissa ihmisissä.

Oulun kaupungin metsätalousinsinööri Juho Kuukasjärvi on saanut aiheeseen liittyviä yhteydenottoja, ja asiasta on käyty vilkasta keskustelua myös Facebookin Puskaradio Oulu -ryhmässä.

Hiukkavaaran alue on Oulun kaupungin ja koko Pohjois-Suomen suurin lähivuosikymmenien aikana rakennettava kaupunginosa, joka sijoittuu vanhan kasarmialueen ympärille. Sinne on tulossa asuntoja noin 20 000 asukkaalle. Metsäisellä alueella on paljon ulkoilureittejä.

Hiukkavaara on myös perinteistä metsästysaluetta. Kaupungin omistamat metsästysmaat alkavat läheltä uutta omakotitaloaluetta. Ne on vuokrattu Oulun varuskunnan metsästäjille.

Varuskunnan metsästäjien puheenjohtaja Timo Koljonen kertoo, että hirviä pyydetään vain aamuisin, kun muita liikkujia on vielä vähän. Myös ampumasuunnissa otetaan huomioon, että riskejä ihmisille olisi mahdollisimman vähän.

– Hirvet ammutaan pääosin torneista ylhäältä alaspäin, jolloin on maa vastassa ja mahdollisia kimmokkeita ei synny.

Oulun kaupunki on edellyttänyt, että seura ilmoittaa hirvenmetsästyksestä heti asuinalueen läheisyydessä, jotta ihmiset osaavat huomioida asian ulkona liikkuessaan. Kylttien tulee olla paikalla myös silloin, kun metsästys ei ole käynnissä.

Metsästysseura on jakanut hirvenmetsästyksestä kertovia lappuja ympäri metsästysaluetta. Timo Nykyri / Yle Alueella on vahva hirvikanta

Metsätalousinsinööri Juho Kuukasjärvi uskoo, että ihmisten huoleen vaikuttaa hiljattain Urho Kekkosen kansallispuistossa aiemmin tässä kuussa sattunut onnettomuus, jossa metsästäjän luoti osui maastopyöräilijään ja tämä kuoli. Vastaavat onnettomuudet ovat kuitenkin harvinaisia.

– Oulun kaupungin läheisyydessä vakavia tai edes läheltä piti -tilanteita ei ole tietääkseni sattunut.

Kuukasjärvi arvelee, että osa ihmisistä suhtautuu metsästykseen epäillen myös sen vuoksi, ettei tiedä siitä tarpeeksi.

– Oulussakin on varmasti ihmisiä, joilla ei ole ketään tuttua tai perheenjäseniä jotka olisivat koskaan metsästäneet. Silloin siihen liittyy mielipiteitä ja turhiakin pelkoja.

Hirvien lisäksi alueella voi metsästää myös pienriistaa, mutta vain haulikolla tai jousella, joiden kantama on kivääriä huomattavasti lyhyempi.Timo Nykyri / Yle

Osa Facebook-keskusteluun osallistunut pohti, miksi ylipäätään on tarpeen metsästää aivan asutuksen lähellä.

Kuukasjärven mukaan siihen on hyvä syy. Alueella on hirvikanta, jonka koko halutaan pitää hallinnassa turvallisuussyistä.

– Jos hirviä ei metsästettäisi, voisi sattua enemmän jopa kuolemaan johtavia liikenneonnettomuuksia. Hirviä liikkuu ihan asutuksen liepeillä.

Timo Koljosen mukaan alueen hirvikannan vahvuudesta kertoo se, että tämän syksyn ensimmäisen metsästyspäivän aikana seura sai saaliikseen neljä hirveä. Heillä on lupa viiden hirven kaatoon.

Koljonen kertoo, että varoituskylteistä huolimatta hirviä ei kuitenkaan metsästetä ihan asutuksen vieressä, vaan parin kilometrin päässä lähimmästä asutuksesta. Metsästyslain mukaan metsästää voi 150 metrin päässä asutuksesta.

– Emme metsästä alueella, mutta saatamme lähteä sieltä ajamaan hirviä syvemmälle metsään, tai jos eläin sattuu haavoittumaan ja menee alueelle, haemme sen sieltä pois.

Ihmisiä liikkuu myös kielletyllä alueella

Koljonen kertoo, että asutuksen laajenemisella on ollut seuran metsästämiseen iso vaikutus. Metsästysalue on vuosien aikana pienentynyt huomattavasti, ja samaan aikaan metsässä liikkuvien ihmisten määrä on ollut nousussa.

Viime vuosina erityisesti maastopyöräilijöiden määrä on kasvanut, ja heitä voi tulla vastaan myös melko varhain aamulla.

Koljosen mukaan maastopyöräilijöitä liikkuu paljon myös siellä missä ei pitäisi. Hiukkavaarassa on Puolustusvoimien hallussa olevia alueita, joissa ei saa liikkua ilman lupaa. Alueella voi olla esimerkiksi räjähtämättömiä ammuksia.

Metsästysseuran jäsenet törmäävät ulkoilijoihin myös sellaisilla alueilla, missä ei saa liikkua ilman lupaa. Timo Nykyri / Yle

Metsästysseuralla on kuitenkin lupa käyttää aluetta. Seura koostuu pääosin Puolustusvoimien palveluksessa työskennelleistä henkilöistä, joilla on ammattinsa puolesta kokemusta aseista ja ammuksista.

– Kieltoalue on merkitty näyttävillä kylteillä, mutta siitä huolimatta osa pyöräilijöistä sanoo, ettei tiennyt, että alueella ei saisi kulkea.

Koljosen mukaan muualla kuin liikkumiskieltoalueella kulkeminen on metsästyksestä huolimatta turvallista.

– Hirvenmetsästyksen aikaan ihmisten on hyvä muistaa laittaa värikästä ylle ja tulla nähdyksi. Sillä voi vaikuttaa paljon omaan turvallisuuteensa.

Mitä ajatuksia juttua herätti? Voit keskustella aiheesta 30.10. kello 23:een saakka.

Turku luopuu nykyisistä kaupunkipyöristään – kaupunki ei ole ollut tyytyväinen puolalaisen Nextbiken toimintaan

Turku aikoo luopua nykyisistä kaupunkipyöristään. Toimialajohtaja Christina Hovi sanoo, että kaupunki ei ole ollut tyytyväinen puolalaisen Nextbike Polskan toimittamaan kaupunkipyöräjärjestelmään.

– Siinä on ollut teknisiä ongelmia sekä pyörän käyttöönotossa että koko kaupunkipyöräjärjestelmän toimivuudessa.

Myös Yle Turku on kertonut pyörien ongelmista sekä radio-ohjelmissa että nettijutuissa.

Nextbikella on ollut ongelmia kaupunkipyöriensä kanssa myös Oulussa. Nextbiken Ouluun toimittamat pyörät ovat maanneet varastossa kesästä lähtien, koska yritys ei ole maksanut Oulun vaatimaa takausta.

Ensi vappuna pyörät lähtevät

Turun kaupungilla ja Nextbikella on kaupunkipyöräjärjestelmästä kolmivuotinen sopimus. Se on katkolla 30. huhtikuuta 2021.

Kaupungin pitäisi päättää sopimuksen jatkamisesta eli optiosta lokakuun loppuun mennessä. Toimialajohtaja Christina Hovin mukaan Turku ei aio optiota käyttää.

– Turku ei tule käyttämään optiota, koska pyöräjärjestelmä ei ole toiminut tarjouksessa luvatulla tavalla.

Osa Turun kaupunkipyöristä on ollut sähköisiä.Jere Sipponen/Åbo stad

Koska Turku ei aio optiota käyttää, sopimus päättyy automaattisesti. Tämä tarkoittaa, että Turku on ensi vuoden vapusta alkaen ilman kaupunkipyöriä, ellei uutta pyörien toimittajaa saada tilalle.

– Minä toivon, että Turussa on kaupunkipyöräjärjestelmä tulevaisuudessakin, onhan se saanut hyvän vastaanoton, Christina Hovi sanoo.

Edessä on uusi kilpailutus

Turussa ovat kaupunkipyörät olleet käytössä vapusta 2018 alkaen. Kaupunkipyörät on koettu Turussa osaksi kaupungin ympäristöystävällistä imagoa.

Kaupunginjohtaja Minna Arve esittikin ensi vuoden talousarvioesityksessään, että kaupunkipyöräjärjestelmä kilpailutettaisiin uudelleen. Arven esityksessä kaupunki panostaisi kaupunkipyöräjärjestelmään 600 000 euroa seuraavien kolmen vuoden aikana.

Tällä hetkellä Turussa on 300 kaupunkipyörää ja 41 pyöräasemaa. Millainen uudesta järjestelmästä sitten tulisi?

– Siihen en osaa ottaa kantaa, se riippuu siitä, mikä summa on käytettävissä, sanoo Christina Hovi.

Kaupunkipyöräjärjestelmän kilpailutuksesta päätetään sen jälkeen, kun Turun valtuusto on käsitellyt ensi vuoden talousarvioesityksen.

Lue lisää:

600 lähes käyttämätöntä kaupunkipyörää lojuu varastossa – niitä ei saada käyttöön Suomessa poikkeuksellisen kiistan vuoksi

Kaupunkipyörien tulo Suomeen on sujunut vaihtelevasti: epäonnistuneita kilpailutuksia, yllättäviä maksuja käyttäjille, akut loppuvat kesken

Turun kaupunkipyörä tulee vappuna – tältä Fölläri näyttää ja tuntuu, katso video

Turun suosittuja kaupunkipyöriä kyyditään päivittäin autolla asemalta toiselle – näin tasoitustiimi toimii

Puolalaisyhtiö haluaa Oulun kaupunkipyörät liikkeelle – umpisolmuun kiristynyttä tilannetta yritetään aukoa uudella ehdotuksella

Työn perässä satojen kilometrien päähän – Marko Saariaho ja kymmenet muut irtisanonut paperityöläiset palkattiin akkukemikaalitehtaalle Kainuuseen

Kun Marko Saariaho sai keväällä irtisanomisilmoituksen käteensä, hän oli ehtinyt tehdä töitä Stora Enson Oulun paperitehtaalla 25 vuotta.

Saariahon lisäksi yli 350 työntekijän työt loppuivat, kun paperin valmistus tehtaalla päätettiin lopettaa.

Sotkamolainen monimetalliyhtiö Terrafame näki tässä tilaisuuden ja käynnisti täsmärekrytoinnin. Se kannatti, sillä nyt Terrafamen akkukemikaalitehtaan työntekijöistä 35 on entisiä storaensolaisia.

Yksi heistä on Saariaho, 49, jolle muutto Oulusta Kajaaniin ei ollut suuri loikkaus.

– Minulla oli hyvä fiilis, kun sain Terrafamelta töitä. Vaikka onhan paperimiehestä metallimieheksi muuttuminen iso asia.

Täysin uusi työarki ei ole tuottanut vaikeuksia, sillä Terrafamella työntekijät saavat usean kuukauden koulutuksen. Uuden tehtaan rakentamisessa kaikki, aina johtoporrasta myöten, ovat uuden edessä, mikä on vaikuttanut yhteishenkeen.

– Stora Ensolla oli loistava työporukka, mutta yhteishenki huononi loppua kohti, kun irtisanomisilmoituksia alkoi tulla. Täällä astuin prosessiin, joka on kaikille uutta ja kaikilla on virtaa startata tehdasta. Tämä on siinä mielessä kuin yö ja päivä.

Uusista työntekijöistä halutaan kainuulaisia

Stora Enson tehtaan jätti taakseen myös viisikymppinen Kari Turpeinen, joka on tehnyt töitä Saariahon kanssa jo 30 vuotta. Miesten tiet eivät eronneet vieläkään, kun suomussalmelaislähtöinen Turpeinenkin sai töitä Terrafamelta ja hankki asunnon Sotkamosta. Turpeinen ja Saariaho asuvat tällä hetkellä ainoastaan viikot Kainuussa ja palaavat viikonloppuisin junalla perheensä luo.

– Ei siinä tarvinnut miettiä, kun työpaikan sain. Oulussa ei tämän ikäisille ole teollisia töitä juuri ollenkaan.

Edes uudelleenkouluttautuminen ei jarruttanut.

– On mielenkiintoista kouluttautua ja katsoa asioita uudesta näkökulmasta. Kyllä vanhemmankin ihmisen on mahdollista oppia uutta, sanoo Turpeinen.

Hyvät ulkoilumahdollisuudet saivat Kari Turpeisen valitsemaan asuinpaikakseen Sotkamon. Jarmo Nuotio / Yle

Sotkamossa Turpeisen kaltaisia muuttajia houkutellaan asettumaan kuntaan muun muassa alhaisella veroprosentilla. Sotkamossa veroprosentti on 0,75 prosenttiyksikköä pienempi kuin Oulussa.

Myös kaupungin palveluihin, kuten kouluinvestointeihin ja lähiliikuntamahdollisuuksiin on panostettu.

– Ulkoilun takia valitsin Sotkamon, ja Vuokatti olisi ollut vielä parempi. Mieliharrastukseni on polkujuoksu ja siihen täällä on paremmat mahdollisuudet kuin Kempeleessä, josta tänne tulin. Ja onhan täällä puhdas luonto.

Pelkät työpaikat eivät saa muuttamaan

Isoa elämänmuutosta auttoi se, että Kainuu oli jo ennestään miehille tuttu. Kumpikaan ei ole joutunut pettymään uuteen elämään Kainuussa.

– Kajaani on leppoisa paikka asua. Ulkoilu ja urheilumahdollisuudet ovat hyvät, ja esimerkiksi uimahalli on ihan loistava, Marko Saariaho sanoo.

Kainuuseen kaivataan paljon uusia asukkaita ja tekeviä käsipareja, sillä työvoimapula on varsin ilmeinen.

Pelkät työpaikat eivät kuitenkaan saa ihmisiä muuttamaan, jos muut asiat ovat rempallaan.

– Työn ja vapaa-ajan pitää olla balanssissa. Silloin puhutaan työpaikan ja alueen yhteisestä vetovoimasta, sanoo Kainuun TE-toimiston johtaja Tiina Veijola.

Veijolan mukaan Kainuu ja sen mahdollisuudet ovat vielä pahasti pimennossa. Monet voivat esimerkiksi yhä mieltää Kainuun korkean työttömyyden alueeksi, vaikka tilanne on päinvastainen.

– Varsinkin tietoa avoimista työpaikoista pitää levittää.

Mitä Marko Saariahon ja Kari Turpeiseen tulee, ei ole poissuljettua, että miehet vielä muuttaisivat kokonaan Kainuuseen.

– Kyllä minusta on tulossa kainuulainen. Pitää vielä perhettä houkutella ja siinä on omat kuviot, jotka vievät aikaa, Saariaho sanoo.

Juttuun on haastateltu myös Sotkamon talousjohtaja Heidi Pyykköstä ja Terrafamen tehtaanjohtaja Joni Lukkaroista.

Keskustelu on auki torstaihin kello 23:een asti.

Suomen suurimmat kaupungit soimaavat hallituksen sote-uudistusta – "kohtalokas kuntien taloudelle"

Suomen kuusi suurinta kaupunkia kritisoi hallituksen sote-uudistusta.

Suurimmat kaupungit, Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere ja Oulu moittivat uudistuksen vievän niiden elinvoiman ja kyvyn investoida. Kaupunkien yhteisen kannanoton mukaan hallituksen soten rahoitusmalli voi olla kohtalokas kuntien taloudelle.

Kaupungit näkevät uudistuksessa muitakin ongelmia, mutta erityisesti rahoitus hiertää. Uudistuksessa osa kuntien tuloista siirtyy perustettaville maakunnille.

– Pienemmällä verotulokertymällä kuntien tulee kuitenkin rahoittaa ennallaan pysyvät ja jopa kasvavat investointi- ja palvelutarpeet kuten uudet päiväkodit, koulut, uusien kaavoitettavien alueiden infrastruktuuri ja saavutettavuutta parantavat merkittävät väylähankkeet, kuusikko luettelee kannanotossaan.

Kuusikon mukaan suurten kaupunkien velkaantuneisuus jopa tuplaantuu ja rahoitusasema heikkenee. Kaupunkien mukaan hallitus on unohtanut kaupungit uudistuksessa täysin.

Samansuuntaisia esilletuloja kaupungit antoivat myös viime vaalikaudella, jolloin Juha Sipilän (kesk.) hallitus yritti pusertaa sote-uudistusta maaliin siinä onnistumatta.

Hallitus kertoi sote-suunnitelmistaan lokakuun alussa. Suomi jaettaisiin 21 maakunta-alueeseen muutaman vuoden kuluttua.

Maakunnille siirretään uudistuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi vastuu pelastustoimesta.

Lue lisää:

Oppositio ihmettelee, miten hallitus rahoittaa sote-uudistuksen – "Suurten kaupunkien osalta kestämätön"

Sote-uudistus herättää vastustusta hallituspuolueiden sisällä – kolme keskustalaista jätti eriävän mielipiteen ulkoistuksista

Sote-maakuntien nimi muuttuu hyvinvointialueiksi, rahoitukseen muutoksia – Yle seurasi sote-tiedotustilaisuutta hetki hetkeltä

Sairaanhoitopiiri: Oulussa koronaepidemia on kiihtymisvaiheen kynnyksellä, vaikka muualla maakunnassa ei – katso suoraa lähetystä 13.35 alkaen

Pohjois-Pohjanmaalla on todettu viimeisen kahden viikon aikana yhteensä 99 uutta koronatartuntaa, joista suurin osa Oulussa. Tartuntojen alkuperä pystytään kuitenkin edelleen pääosin selvittämään, kerrotaan Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tiedotteessa.

Sairaanhoitopiirin mukaan maakunnassa ollaan edelleen epidemian perustasolla, mutta Oulun osalta on siirrytty kiihtymisvaiheen kynnykselle.

Oulun alueelle annettiin tiistaina uusia koronaan liittyviä suosituksia. Kasvomaskin käyttöä muun muassa suositellaan nyt kaikissa julkisissa tiloissa.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Juha Korpelainen on Ylellä suorassa verkkolähetyksessä 13.35 alkaen kertomassa, mitä kiihtymisvaiheen kynnyksellä oleminen Oulussa käytännössä tarkoittaa. Lähetystä voit seurata tästä artikkelista.

Tästä jutusta voit lukea tuoreimmat tiedot koronavirustilanteesta Pohjois-Pohjanmaalla.

JHL valittaa Oulun ulkoistamistamispäätöksestä Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen – liitto vetoaa äänestyksen laillisuusvirheeseen

JHL:n mukaan Oulun kaupunginvaltuuston päätös tehtiin kokouksessa virheellisessä järjestyksessä eli päätöksenteossa on tapahtunut laillisuusvirhe. JHL:n Oulun kunta-alan yhteisjärjestö on tehnyt päätöksestä kunnallisvalituksen Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle. JHL pyytää hallinto-oikeutta kumoamaan päätöksen sekä kieltämään päätöksen täytäntöönpanon.

JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laineen mukaan kaupunginvaltuuston kokouksen äänestyksessä tehtiin virhe, kun kaupunginvaltuusto ei hyväksynyt kokouksessaan ennen äänestämistä kuntalaista poikkeavaa äänestystapaa eikä äänestysjärjestystä.

– On ilmeistä, että kaupunginvaltuusto on rikkonut äänestysmenettelyssä sekä kuntalakia että kaupungin hallintosääntöä. Vaadimme ateria- ja puhtauspalveluiden ulkoistamisesta tehtyä päätöstä asetettavaksi välittömästi täytäntöönpanokieltoon, Niemi-Laine kertoo.

Oulun kaupunginvaltuusto päätti 5. lokakuuta kilpailuttaa ateria- ja puhtauspalvelunsa siten, että Oulun Tilapalvelut -liikelaitoksen ateria- ja puhtauspalvelutuotannon koko henkilöstö siirtyisi liikkeenluovutuksella kilpailutuksen voittaneelle palveluntuottajalle.

Oulun kaupunki on perustellut ulkoistamista säästöillä. Ne ovat samalla osa ulkopuoliselta konsulttitoimisto Perlaconilta tilattuun selvitykseen liittyviä suosituksia.

JHL on ehdottanut Oululle, että kaupunki perustaisi ateria- ja puhtauspalveluihin oman inhouse-yhtiön. Se voisi sote-uudistuksen myötä mahdollisesti palvella myös sairaanhoitopiiriä ja muuta sote-sektoria.

– Olemme puhuneet Oulun kaupungille siitä, että pääsisimmekö yhdessä jatkoneuvotteluihin kehittämään Oululle inhouse-mallia, joka olisi kustannustehokkaampi. Olemme tulleet tähän johtopäätökseen sitä kautta, että esimerkiksi Mätsälässä konsulttiyhtiö on esittänyt, että ateria- ja puhtauspalvelut on hyvä palauttaa takaisin, koska se tulee halvemmmaksi kunnalle.

Yksinyrittäjistä alle puolet haki koronatukea – erityisasiantuntija: "Moni yksinyrittäjä ei halunnut tai tarvinnut tukea"

Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan yksinyrittäjien koronatukea myönnetään noin 95 miljoonaa euroa, kun tukea oli tarjolla 250 miljoonaa euroa. Kaikki Suomen 310 kuntaa ovat jakaneet tukea.

– Ministeriön arvio perustuu ei-satunnaiseen otokseen, joka kattaa noin 57 prosenttia jaettavasta summasta, sekä Kuntaliiton aiemmin tekemiin kyselyihin kunnille, työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Lasse Laitinen kertoo.

Anteliaasti resurssoitu tuki

Lasse Laitinen toteaa, että yksinyrittäjille jaettu tuki oli "aika anteliaasti resursoitu." Hän sanoo, että jälkikäteen katsottuna 2 000 euron avustuksia oli varattu suurelle joukolle yksinyrittäjiä, mikä on yksi syy sille, että jaettu summa jää noin 40 prosenttiin tarjolla olleesta potista.

– Summa mahdollisti jopa 125 000:n yksinyrittäjän tukemisen, kun yksinyrittäjiä on Suomessa Tilastokeskuksen mukaan noin 180 000. Lisäksi on niin sanottuja kevytyrittäjiä. Ja onneksi monella yksinyrittäjällä taloudellinen tilanne on pysynyt sellaisena, että liikevaihto ei ole tippunut 30 prosenttia, joka oli tuen saamisen kriteeri, Laitinen sanoo.

Kuntiin jäänyt jakamaton tukiraha palautetaan takaisin valtiolle. Laitisen mukaan niin sanottua koronatukea voi olla jaossa myös tulevaisuudessa.

– Elinkeinoministeri on todennut, että yksinyrittäjien tuen jatkoa valmistellaan, Lahtinen sanoo.Valtiokonttori voi myöntää yrityksille uutta kustannustukea peräti 550 miljoonan euron verran.

Jopa yli puolet jäänyt jakamatta

Yksinyrittäjille tarkoitettua koronatukea jäi esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla jakamatta miljoonia euroja. Valtion tukipotti alueelle oli yli 14 miljoonaa euroa, josta yrittäjille on jaettu 2 000 euron avustuksia.

Ylen selvityksen mukaan monessa kunnassa puolet tai jopa reilusti enemmän rahoista on jäänyt jakamatta. Näin myös Kalajoella, jossa yritysneuvonta oli aktiivisesti yhteydessä yrittäjiin, kertoo elinkeinojohtaja Miia Himanka.

– Soitimme kaikille yksinyrittäjille, ja kerroimme tuesta, mutta monella ei sitten hakuehdot täyttyneet.

Kalajoella lähes 600 000 euron potista jaettiin vain 222 000 euroa, ja yrityksistä vain noin kolmasosa haki tukea.

Monessa muussakin kunnassa tilanne on samankaltainen. Esimerkiksi Oulussa tukea oli varattu lähes 7 miljoonaa euroa, josta hakemusten perusteella jaettiin hieman yli kaksi ja puoli miljoonaa euroa. Oulussa tukea haki alle 30 prosenttia yksinyrittäjistä.

Yksinyrittäjien tukea oli mahdollista hakea syyskuuhun saakka.

Oulussa palattiin syyslomilta synkkenevään koronatilanteeseen – selvitimme, miten kymmenet uudet tartunnat vaikuttavat kouluarkeen, katso video

Oulussa palataan tänään maanantaina syyslomalta huonontuneeseen koronatilanteeseen. Kaupungissa on viime viikon aikana todettu yli 70 koronatartuntaa. Altistuneita on satoja.

Vaikuttaako muuttunut tilanne koululaisten arkeen? Tähän kysymykseen vastasivat kaupungin sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä ja Myllytullin koulun apulaisjohtaja Erkki Tuomiaho suorassa lähetyksessä.

Koululaisille ei ole ainakaan toistaiseksi valmisteltu tiukennettuja koronaohjeistuksia. Jos tartunnat lisääntyvät rajusti, käyttöön saatetaan ottaa maskisuositus ja etäopetus osalle oppilaista.

Myllytullin koulussa on ollut koko syksyn ajan poikkeusjärjestelyjä päivittäisten aikataulujen suhteen. Oppilaat voivat olla parin tunnin ajan oppitunnilla ja vasta sen jälkeen pidemmällä tauolla. Ulkovälinetunteja vietetään läheisessä Ainolanpuistossa, missä etäisyydet on helpompi pitää. Myös ruokalassa on aiempaa vähemmän istumapaikkoja, ja koululaiset syövät porrastetusti.

Kaupungin sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilän mukaan koulujen itsenäisyyspäivän juhlat ja joulujuhlat jäänevät tänä vuonna väliin.

Viime viikolla Suomen suurimmassa koulussa, Ritaharjun yläkoulussa, kolme luokkaa ja joitakin opettajia asetettiin koronatartunnan vuoksi karanteeniin. Oppilaat ja opettajat olivat altistuneet jo lomaa edeltävällä viikolla, joten he pääsevät palaamaan tänään kouluun normaalisti.

Oulun korona-altistukset ovat pääosin peräisin nuorten ryhmäurheiluharrastuksista. Nyt kaupungissa ryhdytäänkin pohtimaan keinoja, joilla tartuntojen eteneminen liikunnan parissa saataisiin estettyä. Tavoitteena on, että harrastustoiminta saisi jatkua.

Keskustelu on auki tiistaihin kello 23:een asti.

Pirkko Liikanen opetteli käyttämään maskia peilin edessä – astma ei aina tarkoita, ettei maskia voisi käyttää

Kasvomaskin käyttö voi tuntua aluksi hankalalta, mutta sitä voi harjoitella. Näin teki astmaa sairastava Pirkko Liikanen, 72, joka kuuluu myös ikänsä puolesta riskiryhmään.

– Opettelin käyttämään maskia peilin edessä ja huomasin, että maskin kanssa on helpompi hengittää nenän kuin suun kautta.

Oulussa asuva Liikanen alkoi käyttää maskia jo keväällä, vaikka sitä ei vielä silloin suositeltukaan. Tällä hetkellä THL suosittelee, että kasvomaskia käytetään, jos ei ole mahdollisuutta pitää turvaetäisyyttä muihin ihmisiin.

– Ajattelin maskilla suojaavani itseäni ja läheisiäni. Aluksi osa ihmisistä kääntyi kannoillaan nähtyään minut maskin kanssa kaupassa.

Liikanen sairastaa vakavaa astmaa ja joutui jäämään aikanaan sen vuoksi pois töistä. Hän kuitenkin pystyy käyttämään kasvomaskia, sillä astma on hallinnassa.

– Voin käyttää maskia noin tunnin kerrallaan, kun käyn harrastuksissa tai kaupassa. Välillä vaihdan maskin uuteen, jos se alkaa kostua tai käyn vaikka juomassa vettä.

Astma ei automaattisesti sulje pois maskin käyttöä

Maski soveltuu useimmille astmaatikoille, kunhan löytää itselleen sopivan mallin, sanoo Allergia-, iho- ja astmaliiton asiantuntija Anne Vuorenmaa.

Vuorenmaan mukaan aihe kiinnostaa astmaatikoita, ja siitä on tullut liitolle paljon kysymyksiä.

– Yleispätevää ohjetta maskeista on vaikea antaa, sillä tunne niiden käytöstä on henkilökohtainen.

Sopivan mallin löytämistä hankaloittaa se, että maskit ovat kaupassa paketeissa, eikä niitä voi avata ja sovittaa.

Pirkko Liikanen kertoo, että hän ei esimerkiksi pystynyt käyttämään kankaista maskia, sillä hengittäminen siinä ei tuntunut hyvältä. Kertakäyttöiset toimivat hänen kokemuksensa mukaan parhaiten.

Anne Vuorenmaan mukaan maskia ei kannata käyttää, jos astma on huonossa hoitotasapainossa, tai maskin käyttö alkaa ahdistaa ja hengitys vinkuu.

– Toivomme ymmärrystä myös niille, joilla maskin käyttö ei onnistu.

Vuorenmaa kertoo, että Allergia-, iho- ja astmaliitossa pohdittiin aluksi jopa rintanappia, jossa olisi lukenut: Olen astmaatikko, en voi käyttää maskia. Siitä kuitenkin luovuttiin, sillä ihmisten ei tarvitse kertoa terveystietojaan julkisesti.

Pirkko Liikanen sanoo, että enää hänen maskin käyttöään ei ihmettele kukaan, sillä niitä on alkanut näkyä esimerkiksi kaupoissa yhä useammilla.

Liikanen toivoo, että maskien lisäksi ihmiset muistaisivat turvavälit. Kauppojen kassajonoissa ne monesti unohtuvat.

– Itse pidän ostoskärryä takanani, kun seison kassajonossa. Silloin kukaan ei pääse niskaan hengittämään.

Onko sinulla ollut vaikeuksia käyttää kasvomaskia? Oletko harjoitellut sitä? Keskustelu on auki maanantaihin kello 23:een asti.

Lue myös: "Yritin aluksi seurata ohjeita, mutta sitten meni yli ymmärryksen", toteaa Tiina Karppinen – eikä moni muukaan tiedä, milloin maskeja pitäisi käyttää

Meillä monella on nyt uusi asuste – Tässä ohjeet maskin käyttöön, puhdistamiseen ja hävittämiseen

Mitä miehet kysyvät seksuaalineuvonnassa? Tässä 8 yleisintä kysymystä ja asiantuntijan vastaukset niihin

Stereotypia siitä, että keski-ikäistyvä mies ei puhuisi seksuaalisuudestaan ei pidä paikkaansa. Tämä huomattiin, kun Ouluun avattiin Pohjois-Suomen seksuaalineuvontakeskus.

Sen asiakaskunnasta valtaosa on hieman yli nelikymppisiä miehiä. Keskus aloitti toimintansa vuonna 2019.

Neuvonnassa on käynyt ilmi, että keskusteluavun lisäksi miehet tarvitsevat myös tietoa. Monilla on puutteita muun muassa seksuaalioikeuksiin liittyvistä tiedoista. Esimerkiksi seksuaalisen häirinnän rajoista on paljon epätietoisuutta, kertoo seksuaalikasvattaja ja hankepäällikkö Paula Mällinen.

Hän uskoo, että miehiin on osaltaan vaikuttanut viime vuosina käyty Me too-keskustelu, jossa on nostettu esille naisten kokemaa seksuaalista ahdistelua.

– Miehet ovat ruvenneet pohtimaan omaa käyttäytymistään ja olemistaan miehenä ja seksuaalisena olentona.

Väestöliiton terapiapalveluiden vastaava psykoterapeutti Tarja Santalahti sanoo, että nelikymppiset miesten elämässä on paljon esimerkiksi työhön, perheeseen ja parisuhteeseen liittyviä paineita, jotka voivat aiheuttaa erektiohäiriötä.

Nelikymppisenä myös testosteronitasot alkavat laskea.

Santalahti sanoo, että aikaisemmin miehille ei ole juuri ollut tarjolla keskusteluapua, mutta tilanne on parantunut. Useimmista terveydenhuollon yksiköistä löytyy jo koulutettu seksuaalineuvoja ja myös lääkärit ja urologit osaavat ohjata miehiä avun piiriin.

Seksuaalineuvonta on myös tehty näkyväksi. Se laskee kynnystä käyttää palveluita, Santalahti sanoo.

Tässä jutussa kerromme kahdeksan yleisintä asiaa, mitä miehet pohtivat Oulun seksuaalineuvonnassa ja Paula Mällisen vastaukset niihin.

1 . Mikä on seksuaalista häirintää?

Aika usein miehille vastaanotolla tulee yllätyksenä, mikä on häirintää. He eivät ensin ymmärrä, mikä on muuttunut. Sitten käydään läpi seksuaalioikeuksia.

Koskemiseen täytyy aina pyytää lupa. Sanojen ja puheen lisäksi täytyy ottaa huomioon myös eleet ja ilmeet. Ihmiset kokevat eri asioiden olevan seksuaalista häirintää.

Esimerkiksi jos kommentoidaan toisen ulkomuotoa tai kerrotaan hänen olevan haluttavan näköinen, se on joidenkin mielestä häirintää.

Someaikana pitää muistaa, että kikkelikuvia ei voi lähettää, jos toinen ei ole itse pyytänyt kuvia. Jos aikoo lähettää peniksestään, vaginastaan tai alastomasta kehostaan kuvan, pitää aina kysyä lupa etukäteen. Muuten se on seksuaalista häirintää.

2. Miten lähestyä ravintolassa toista ihmistä ilman, että loukkaan häntä seksuaalisesti?

Pitää kysyä lupa, voinko esimerkiksi jutella sinun kanssasi tai voidaanko tanssia. On tärkeää kuunnella, mitä toinen vastaa. Toisella on aina lupa kieltäytyä, ja kielto täytyy ottaa vakavasti. Jos toinen sanoo ei käy, sitten se ei käy.

3. Seksuaalinen suostumus. Missä vaiheessa sitä täytyy kysyä ja pitääkö suostumuksen olla koko ajan voimassa?

Aina pitää kysyä suostumus, kun lähestyy toista ihmistä, vaikka olisi ollut pitkään avioliitossa tai parisuhteessa. Jos aikoo halata, suudella tai kosketella, pitää kysyä lupa etukäteen.

Tulee muistaa myös se, että vaikka toinen olisi ollut mukana viisi sekuntia aiemmin, mutta sitten sanookin, ettei tämä käykään, toiminnan pitää loppua. Ei tarkoittaa ei ja jos raja ylitetään, puhutaan seksuaalisesta väkivallasta. Tästä keskustellaan miesten kanssa yleensä pitkään.

4. Haluttomuus ja erektiohäiriöt, ja mitä niille voi tehdä?

Monesti miehillä tulee seksuaalista haluttomuutta, tai he eivät saa erektiota. Useimmiten taustalla on stressi tai jokin muu huoli, joka painaa. Stressin ja huolen purkaminen voi auttaa ongelmiin.

Seksuaalinen halu lähtee usein omista ajatuksista, joten voi lähteä miettimään, mikä toisessa on alun perin ollut kiinnostavaa ja herättänyt seksuaalisen halun. Haluttomuuden taustasyitä tutkimalla tilanteeseen usein löytyy tyydyttävä ratkaisu.

Hyvä vaihtoehto seksuaalisen halun herättämisessä on itsensä rakastaminen eli sooloseksi, jossa ajatukset ovat vapaita. Lisäksi on paljon seksuaalista kirjallisuutta ja muuta materiaalia, usein seksuaalinen halu nousee saadusta ärsykkeestä.

Yliväsymys ja riidat parisuhteessa aiheuttavat myös seksuaalista haluttomuutta, koska riidoissa aika usein mennään henkilökohtaisuuksiin. Pariskuntien pitäisi opetella riitelemään asiasta, eikä asiattomuuksista.

5. Parisuhteessa on erilaiset seksuaaliset tarpeet, miten toimia?

Seksuaaliset tarpeet eivät aina kohtaa. Toinen voi haluta seksiä useita kertoja viikossa, ja toinen ei halua juuri ollenkaan. Tämän asian yhteen sovittaminen tuo vaikeuksia.

Halukkuus vaihtelee myös eri ikäkausina ja perhetilanteen mukaan. Esimerkiksi vauvan syntymän jälkeen voi olla aikoja, jolloin äiti ei halua seksiä ollenkaan ja isällä voi olla seksuaalisia tarpeita.

Tämänkaltaiset tilanteet vaativat molemmilta paljon keskustelua. Silloin pitää osata puhua omasta seksuaalisuudesta ja seksuaalisista tarpeista. Molempien seksuaalioikeuksia ja itsemääräämisoikeutta tulee kunnioittaa. Seksuaalisen tarpeen tyydyttäminen on tärkeää, mutta se tulee tapahtua tavalla, joka sopii molemmille. Yhdyntä ei ole ainoa seksin muoto, vaan on muitakin vaihtoehtoja, mitä voidaan toteuttaa yksinkin.

6. Oikeus seksuaaliseen yksityisyyteen. Tarvitseeko puolisolle kertoa, mitä on tapahtunut ennen parisuhdetta?

Tänä päivänä aika monet pariskunnat ovat olleet aikaisemmissa parisuhteissa. He ovat eronneet ja menneet uusiin parisuhteisiin.

Minun mielestäni seksuaalinen historia ei kuulu uudelle kumppanille. Meillä kaikilla on oikeus omaan seksuaalisuuteemme ja yksityisyyteemme, jolloin ei tarvitse kertoa kuin sen, minkä itse haluaa.

7. Eron jälkeinen tilanne, kun mikään ei tunnu miltään. Mitä voi tehdä?

Yleensä parisuhteessa on seksuaalista kanssakäymistä ja kun se loppuu, tulee tyhjyyden ja hylätyksi tulemisen tunne. Tähän voi liittyä myös häpeää ja pelkoa tulla uudelleen torjutuksi.

Tämä voi johtaa seksuaaliseen haluttomuuteen ja itselle uudenlaiseen kylmyyden tunteeseen toisia ihmisiä kohtaan. Vaikka toisaalta olisi halua löytää uusi kumppani, ei uskalla tehdä asian eteen mitään, koska pelko on niin kova. Pelko vie seksuaalisen halun ja tarpeen.

Pelkoon ratkaisuna on itseluottamuksen vahvistaminen ja usko itseen. Itsetuntoa voi vahvistaa etsimällä asioita, joissa on hyvä. Myös oman kehon tunteminen ja tutkiminen, mikä tuntuu itsestä hyvältä vahvistavat itsetuntoa.

Eron työstäminen on tärkeää. On hyvä puhua eroon liittyvistä tunteista ja ajatuksista esimerkiksi ammattilaisen kanssa.

8. Olenko seksiriippuvainen?

Seksiriippuvuuden rajana on pakonomaisuus, kun se aiheuttaa haittaa ja häiritsee arkipäivää. Riippuvuudesta kertoo esimerkiksi se, jos joka päivä tai useita kertoja päivässä seksiin liittyvät ajatukset häiritsevästi pyörivät mielessä ja ne pakottavat toimimaan. Jos seksuaalista toimintaa ei ole, tulee ahdistavia tunteita. Riippuvuus voi myös häiritä kumppania, työntekoa tai muuta elämää.

Seksuaalineuvonnassa käydään läpi, missä tilanteissa seksiriippuvuus näkyy, millä tavalla se häiritsee ja kuinka usein sitä tapahtuu. Tehdään asiakkaan kanssa yhdessä johtopäätös, onko kyse seksiriippuvuudesta vai jostain muusta sijaistoiminnosta.

Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin kello 23:een asti.

Käytöstä poistettu väestöhälytin olikin virroissa ja aiheutti yöllä äänekkään äkkiherätyksen ja suuren palohälytyksen Sievissä

Sievissä selviteltiin torstain ja perjantain välisenä yönä erikoista sattumien sumaa.

Museon katolla oleva käytöstä poistettu väestöhälytin alkoi toimia yllättäen puolen yön paikkeilla, ja äänekäs merkkiääni ehti soida puolisen tuntia.

Tilanteesta aiheutui pelastuslaitokselle myös hälytys suuresta rakennuspalosta, minkä takia väestöhälytintä ei ehditty heti vaientamaan. Hätäkeskukseen tulleen soiton mukaan museon ja hälyttimen läheisellä kirkkomaalla näkyi savua.

Palon tai savun lähteitä ei kuitenkaan löydetty, mutta jokilaaksojen pelastuslaitoksen päivystävän palomestari Tapani Lehtelän mukaan hälytys oli aiheellinen.

– Siellä oli oikein usvainen sää ja valonheittimien valossa näytti, että savua leijailee käytännössä joka paikassa.

Sieviin ehdittiin hälyttää yksiköitä useista palokunnista Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueelta, mutta vain osa ehti kohteeseen ennen kuin hälytys peruttiin.

Sievin museon katolla ollut vanha hälytin soitti yhtäjaksoista ääntä, joka ei siis ole yleinen vaaramerkki.

Ääni oli kuitenkin voimakas ja kuului päivystävän palomestari Lehtelän mukaan kilometrien päähän, ennen kuin pelastuslaitos pääsi kytkemään hälyttimestä virran pois. Sievissä selvitetään nyt miksi käytöstä poistettu hälytin oli vielä virroissa ja käyttökuntoinen.

Kaupunkipyörien tulo Suomeen on sujunut vaihtelevasti: epäonnistuneita kilpailutuksia, yllättäviä maksuja käyttäjille, akut loppuvat kesken

Suomalaisten kaupunkien innostus kaupunkipyöriä kohtaan kasvaa. Pyöriä tarjoavat yritykset ovat yrittäneet hyötyä innostuksesta parhaansa mukaan.

Kokemukset kaupunkipyöristä vaihtelevat suuresti. Esimerkiksi Helsingissä kaupunkipyörät ovat olleet varsin suosittuja. Kuopiossa kysyntä on ollut niin kovaa, että sähköpyörien akut ovat ajoittain loppuneet kesken.

Vantaalla pyörät ovat seisseet paljon useammin käyttämättöminä telineissä. Oulussa poliittinen vääntö kaupunkipyörien toimittajalta vaaditusta vakuusmaksusta esti pyörien käyttöönoton kokonaan tänä kesänä.

Helsingissä pyöriä voi noutaa jo noin 240 asemalta.Petteri Bülow / Yle Pyörien hankinta paikoin vaikeaa

Osassa kaupungeista pyörien tulo on tyssännyt jo tarjouskilpailuun. Jyväskylässä kaupunkipyöriä ei saatu hankittua, koska tarjouksia tuli vain yksi ja se ylitti budjetin. Uutta kilpailutusta ei ole suunnitteilla.

Tampereella kilpailutus on epäonnistunut jo kahdesti, ensin hankintamenettelyssä tehdyn virheen ja sitten tarjouspyynnön epäselvyyksien vuoksi. Nyt toivotaan, että kolmas kerta toden sanoo.

Lahdessa kaupunkipyörien kilpailutusta valmistellaan parhaillaan ensi kesää silmällä pitäen.

Valtion kestävän kehityksen yhtiön Motivan asiantuntija Taneli Varis kertoo, että monista viime vuosien isoista kaupunkipyöräjärjestelmien hankinnoista on valitettu markkinaoikeuteen. Valitukset ovat kohtuullisen yleisiä muissakin suurissa hankinnoissa.

– Kaupunkipyöräjärjestelmät tuskin ovat valituksille mitenkään erityisen alttiita.

Lippu- ja sponsoritulojen saaja vaihtelee

Kaupungit ovat tehneet yritysten kanssa hyvin erilaisia sopimuksia. Vuosimaksut suhteessa pyörien määrään vaihtelevat suuresti. Lisäksi toiset kaupungit saavat sekä lipputulot että sponsoritulot itselleen, toisissa kaikki tulot menevät pyörien toimittajalle.

Yleensä pyörät kuuluvat palveluntuottajalle, mutta esimerkiksi Kuopio omistaa pyörät itse.

Motivan kestävien hankintojen asiantuntija Taneli Varis pitää järkevänä, että erilaisia malleja kokeillaan niin hankintaan kuin itse palveluunkin.

– On ihan mahdollista, että erilaisissa kaupungeissa toimivatkin erilaiset mallit johtuen toiminnan kannattavuuteen tai mainos- ja sponsoritulojen potentiaaliin liittyvistä eroista.

Ensimmäinen varsinainen kaupunkipyöräjärjestelmä tuli Helsinkiin vuonna 2016. Tätä ennenkin kaupungeissa on ollut niin kutsuttuja kaupunkipyöriä.

Vasta viime vuosina Suomeen ovat ilmestyneet kokonaisvaltaiset kaupunkipyöräjärjestelmät, joissa voi olla satoja pyöriä ja asemia. Tämä artikkeli keskittyy niihin kaupunkeihin, joissa pyöriä on yli sata.

Kuudessa suomalaisessa kaupungissa on kaupunkipyöriä enemmän kuin sata.Asmo Raimoaho / Yle Helsinki hankki pian lisää pyöriä

Helsingillä on kaupunkipyöristä kymmenen vuoden sopimus vuoteen 2025. Kilpailutuksen voitti espanjalaisen Moventian ja ranskalaisen Smooven yhteenliittymä. Yritykset perustivat Suomeen tytäryhtiön, joka toimii nimellä City Bike Finland.

Aluksi kymmenvuotisen sopimuksen arvo oli vajaat 13 miljoonaa euroa. Myöhemmin Helsinki laajensi järjestelmää suorahankintana samalta palveluntuottajalta.

Laajennus lisäsi kustannuksia miljoona euroa vuodessa sekä käyttökauden kuukauden pidennys huhtikuulle 100 000 euroa vuodessa.

Nykyään Helsinki maksaa kaupunkipyöristä City Bike Finlandille noin 2,4 miljoonaa euroa vuodessa. Pyöriä on Helsingissä noin 2 400 ja asemia noin 240.

Helsinki saa käyttäjämaksut, joten kustannukset jäävät vuodessa alle miljoonaan. Sponsoritulot saa City Bike.

Helsingissä sponsorisopimus on ollut suotuisa pyörät toimittavalle yritykselle.Karoliina Simoinen / Yle Yritys tekee kovaa tulosta

Helsingin ja Espoon kaupunkipyöräjärjestelmät on kytketty toisiinsa. Kahdessa kaupungissa pyöriä on yhteensä noin 3 500 ja asemia 350.

City Bike Finlandille Helsingin ja Espoon sopimukset ovat olleet suotuisia. Liikevaihto kasvoi nopeasti vuoden 2016 vajaasta miljoonasta vuoden 2019 5,4 miljoonaan euroon.

Vuonna 2019 City Bike Finlandin tilikauden tulos oli 1,5 miljoonaa euroa ja liikevoittoprosentti vajaat 37,9.

Asiantuntija Taneli Varis katsoo, että toiminnan kannattavuus voi olla hyvä signaali tulevaa ajatellen.

– Kannattava liiketoiminta todennäköisesti houkuttelee useita tarjoajia ja varmistaa kilpailun, kun hankinta seuraavan kerran tulee ajankohtaiseksi.

Vantaan pyörät eri järjestelmässä

City Bike vastaa myös Vantaan kaupunkipyöristä. Vantaan järjestelmä toimii kuitenkin erillään Helsingin ja Espoon järjestelmästä.

Vantaan kaupunkipyöriä varten perustettu yritys City Bike Vantaan liikevaihto oli 779 000 euroa vuonna 2019 ja tilikauden tulos 49 000 euroa.

Vantaalla on sopimus pyöristä vuosiksi 2019–2025. Seuraava kilpailutus voidaan tehdä yhtä aikaa Helsingin ja Espoon kanssa, jolloin on mahdollisuus yhteiseen järjestelmään.

Vantaalla pyöriä on 1 000 ja asemia 100. Kaupunki maksaa City Bikelle 585 000 euroa vuodessa.

Kuten Helsingissä ja Espoossa, pyörät omistaa City Bike. Sopimuksen mukaan yritykselle kuuluvat sekä käyttäjämaksut että sponsoritulot.

Pyörät seisovat telineissä

Vantaalla alku ei ole ollut ruusuinen. Vuoden 2019 loppupuolella Helsingin Sanomat kuvaili Vantaan kaupunkipyöräjärjestelmää ”täydeksi pettymykseksi”. Pyörien käyttö oli ollut vähäistä. Myös tänä vuonna Vantaan kaupunkipyörien käyttöaste on ollut huono.

Myös pyörien palautuksessa on ollut ongelmia. Vantaan Sanomat haastatteli miestä, jolla kaupunkipyörän palauttamiseen oli usein kulunut enemmän aikaa kuin työmatkan polkemiseen. City Biken mukaan ongelmat ovat olleet yksittäisiä.

Vastaavia ongelmia on ollut myös Helsingissä ja Espoossa. Helmikuussa 2020 asiaan puuttui kilpailu- ja kuluttajavirasto.
Viraston mukaan useille kaupunkipyörien käyttäjille oli rapsahtanut 80 euron viivästysmaksu epäonnistuneesta pyörän palautuksesta.

Kuluttaja-asiamies vaati muutoksia käyttöehtoihin ja sopimuskäytäntöihin. HKL ja Espoon kaupunki lupasivat muutosta.

Helsingissä kaupunkipyörät ovat olleet suhteellisen kovassa käytössä. Keväällä 2019 tehdyn tutkimuksen perusteella
Helsingin ja Espoon kaupunkipyörien käyttöaste on maailman kärkeä.

Vantaa saattaa tulevaisuudessa kytkeä kaupunkipyörät samaan järjestelmään Helsingin ja Espoon kanssa.Hanna Othman / Yle Oulussa pyörät jäivät varastoon

Oulussa ja Turussa kaupunkipyörät toimittaa puolalainen Nextbike Polska. Oulu on vaatinut yritystä tallettamaan 800 000 euron vakuusmaksun, jota yritys ei ole suostunut tekemään.

Neuvottelut Oulun ja Nextbiken välillä tilanteen ratkaisemiseksi eivät edenneet. Taustalla vaikuttaa Oulun päättäjien välinen kiista siitä, kannattaako kaupunkipyöriin laittaa rahaa ollenkaan. 600 pyörää pysyi varastossa koko kesän.

Nextbike Polska on ollut talousvaikeuksissa. Vuoden 2019 loppupuolella uutisoitiin (siirryt toiseen palveluun), että Saksan Nextbikesta tuli Nextbike Polskan pääomistaja, kun saksalaiset pumppasivat pääomaa rahapulassa olevaan yritykseen. Tavoitteena oli estää konkurssi.

Oulussa kaupunkipyörät eivät liikkuneet tänä kesänä senttiäkään.Marko Väänänen / Yle Turussa pyörät ajossa myös talvella

Nextbike Polska toimittaa pyörät myös Turkuun. Turku ei vakuusmaksua ole vaatinut, ja siellä pyörät ovat olleet koko ajan käytössä.

Turku on ainoa suomalainen kaupunki, jossa kaupunkipyörät ovat tarjolla myös talvella.

Turussa pyöriä on 300. Lisäksi kokeilussa on ollut kymmenen sähköpyörää. Vireillä ei ole kaupunkipyöräjärjestelmän laajennusta.

Turussa kolmivuotinen sopimus on voimassa vuoden 2021 huhtikuun loppuun. Turku maksaa palvelusta noin 700 000 euroa vuodessa.

Turku sai kaupunkipyöriin EU-tukea 380 000 euroa. Lisäksi osa koordinointi- ja viestintäkuluista ja it-integroinnista on katettu EU-hankkeen kautta.Yle/Peter Petrelius

Turku saa sekä kaupunkipyörien lipputulot että sponsorituloja. Toukokuusta 2018 vuoden 2019 loppuun lipputulot olivat runsaat 190 000 euroa. Sponsorisopimuksesta saadut tulot samassa ajassa olivat runsaat 250 000 euroa.

Nextbike Polska omistaa Turussa käytössä olevat pyörät.

Kuopio halusi sähköpyörät

Nextbike neuvotteli kaupunkipyöristä alustavasti myös Kuopion kanssa, mutta ei lopulta jättänyt tarjousta. Kuopio päätti, että se haluaa ehdottomasti sähköpyörät. Sellaisia tarjosi vain yksi yritys, tšekkiläinen Freebike.

Vuodelle 2019 tuli 150 pyörää. Kuopio sai pyörien hankintaan EU-rahaa. Seuraavana vuonna Kuopio hankki sata pyörää lisää ilman kilpailutusta.

Motivan asiantuntija Taneli Varis arvioi, että suomalaiset kaupungit eivät välttämättä ole pyöräjärjestelmien tarjoajille kaikkein kiinnostavimpia markkina-alueita. Toivottavaa olisi, että tarjouspyyntöihin silti vastaisi useampi kuin yksi yritys.

– Jos myös yrityspuolella on ennalta arvioitu, ettei muita tarjoajia ole, on olemassa riski ylihinnoittelusta. Kilpailu on useimmiten sekä käyttäjän että yhteiskunnan etu.

Kuopion sähköpyörät ovat olleet suosittuja.Sami Takkinen / Yle Kuopiossa tarvittaisiin lisää pyöriä

Kuopiossa kaupunkipyörien käyttöönotto on sujunut vauhdikkaasti, lukuun ottamatta uuden pyöräsatsin jarruongelmia. Kuopiolaisen palveluoperaattorin ansiosta ongelma saatiin kuitenkin korjattua.

Kaupunkipyörien suuri suosio on tuonut haasteita Kuopiossa. Pyörät ovat olleet niin paljon ajossa, että akkuja ei ole ehditty ladata niin nopeasti kuin olisi ollut tarpeen.

Kuopion saamat lipputulot ovat kattaneet pyörätoimittajalle ja palveluoperaattorille maksettavat vuosimaksut. Kuopio maksaa vuodessa 250 pyörään liittyvistä palveluista yhteensä noin 200 000 euroa.

Kuopiossa tarvittaisiin nykyistä suurempi määrä pyöriä. Ongelma on se, mistä kaupunki löytäisi rahat tiukassa taloustilanteessa.

Kuopio omistaa pyörät itse. Yksi pyörä maksaa kaupungille noin 1 700 euroa. Nyt mietitään, voisiko Kuopiossakin palveluntuottaja omistaa pyörät ja saada sponsoritulot, kuten Helsingissä.

Lue lisää:

Oulussa ei poljettu kaupunkipyörillä tänäkään kesänä – nyt kaupunki ei ota pyöriä edes ilmaiseksi

Tampere joutuu kilpailuttamaan kaupunkipyörähankkeen uudelleen – tarjouspyyntö oli epäselvä ja tulkinnanvarainen

Yhteiskäyttöiset sähköpyörät poistuvat Helsingin katukuvasta: työmatkapyöräilyn väheneminen teki palvelusta kannattamatonta

Piispainkokous suosittelee harkintaa homopareja vihkivien pappien rankaisemisessa – "varoitusten varaan ei tulevaisuutta voi rakentaa"

Keskiviikkona koolla ollut piispainkokous suosittelee, että tuomiokapitulit harkitsevat pidättyväisyyttä, kun ne pohtivat seuraamuksia homopareja vihkineille papeille.

Tuomiokapituleilla on piispojen mukaan myös oikeus määrätä seuraamuksia papeille, jotka ovat vastoin kirkon avioliittokäsitystä ja annettuja ohjeita vihkineet avioliittoon samaa sukupuolta olevia pareja. Seuraamuksia voidaan lisäksi tarkastella tapauskohtaisesti.

Piispainkokouksen arvioitavana oli KHO:n viime syyskuussa antama ratkaisu, jonka mukaan tuomiokapitulilla oli oikeus antaa Oulun hiippakunnan papille varoitus homoparin vihkimisestä.

Piispojen mukaan KHO:n ratkaisu todentaa sen, että tehtyjen päätösten valossa kirkon nykyinen avioliittokäsitys on selkeä ja se perustuu näkemykseen, että avioliitto on miehen ja naisen välinen.

Nyt piispankokouksessa annettu suositus voisi jatkossa tarkoittaa sitä, että homoparin vihkimisestä ei välttämättä seuraisi papille varoitusrangaistusta, vaikka asia toki käsiteltäisiin tuomiokapitulissa ja papin toimiminen kirkon kannan vastaisesti kirjattaisiin.

Arkkipiispa Tapio Luoma toteaa, että varoitusten varaan tulevaisuutta ei voi rakentaa tilanteessa, jossa ratkaistavana on kirkkoa syvästi jakava erimielisyys.

– Siksi piispainkokous kannustaa tuomiokapituleja viisauteen ja malttiin.

"Toivon, että tässä nähdään nyt pyrkimys sovitella kirkon tilannetta"

Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalo on piispankokouksen suositukseen tyytyväinen.

– Toivoisin, että tämä nyt olisi positiivinen signaali kirkon kentälle ja viesti siitä, että piispat oikeasti haluavat rakentaa rauhaa. Tämä vie valtavasti energiaa, kun tätä keskustelua nyt on käyty niin valtavalla intensiteetillä. Avioliittokysymys ei kuitenkaan ole kirkon tärkein kysymys.

Keskitalo kehottaa pappeja pitäytymään kirkon avioliittokäsityksessä, mutta pitää hyvänä asiana, että nyt annettu suositus myös tasoittaa hiippakuntien välisiä eroja siitä, miten vihkimisasiaan on suhtauduttu.

– On hiippakuntia, joissa seuraamukset ovat olleet hyvinkin ankaria ja toisaalta niitäkin, joissa suhtautuminen on ollut hyvin paljon väljempää.

Keskitalon mielestä on tärkeää, että tapaukset käsitellään tuomiokapitulissa kirkon avioliittokäsityksen pohjalta, mutta pehmeätkin keinot ovat mahdollisia.

– Toivon, että tässä nähdään nyt pyrkimys sovitella kirkon tilannetta, joka on ollut ristipaineinen viime vuosina. Uskon ja luotan siihen, että Oulun hiippakunnan papit noudattavat kirkon ja piispan ohjetta ilman rangaistuksen pelkoakin.

Lue myös:

Piispainkokouksen mukaan KHO:n sateenkaaripappi-ratkaisu vahvistaa kirkon oikeuden päättää, vihkiikö se samaa sukupuolta olevia pareja

Kovan linjan hiippakunnassa sateenkaaripareja vihkivä pappi voi saada jopa potkut: "Jos tulee tieto tällaisesta vihkimisestä, asiaan tulee puuttua"

Piispat eivät löytäneet yksimielisyyttä, voiko homopareja vihkiä kirkossa – Arkkipiispa yhdistäisi nykyisen avioliittokäsityksen ja pappien omantunnonvapauden

KHO: Tuomiokapituli sai antaa varoituksen papille, joka vihki samaa sukupuolta olevan parin avioliittoon

Suositun Kaikki synnit -sarjan uusi kausi käsittelee sukupuolten välistä sotaa, ja tekijät ottavat sen yhtä vakavasti kuin aiemmat aiheensa

Pohjois-Pohjanmaalla Varjakan kylässä riittää poliisilla töitä, kun suositun Kaikki synnit -rikossarjan toinen kausi starttaa torstaina. Rikossarjan ensimmäinen kausi sijoittui 2010-luvulle, mutta uudella kaudella seurataan murhatutkintaa viime vuosituhannen vaihteessa.

– Kakkoskauden teemana on muutos ja muutoksen vastustaminen. Vuosi 1999 tuntui loogiselta ajankohdalta käsitellä aihetta. Vaikka se tuntuu nyt tässä ajassa absurdilta, silloin odotettiin jonkinlaista suurta muutosta, sanoo ohjaaja-käsikirjoittaja Mika Ronkainen, joka on toinen sarjan luojista.

Uusi kausi tuo uuden tarinan lisäksi tv-ruutuun myös uusia päähenkilöitä. Johannes Holopaisen ja Maria Sidin esittämän poliisiparin sijaan sarjan pääosassa ovat ykköskaudella sivuosassa nähty vanhempi konstaapeli Jussi Ritola (Matti Ristinen) ja hänen vaimonsa Meeri Ritola (Inka Kallén).

Rikossarjan tekijät tiesivät jo ensimmäistä tuotantokautta luodessaan, että toisen kauden päähenkilö olisi Matti Ristisen esittämä Jussi Ritola.MRP/Maiju Pohjanheimo

– Jussi Ritola on 15 vuotta nuorempi. Hän on kakkoskaudella vielä aika sinisilmäinen ja ehkä tämmöinen Niinistön kutsuma tolkun mies, Ristinen sanoo.

"Ookko nää lammas?"

Kaikki synnit -sarjan ensimmäinen kausi on ollut yleisön suosikki Elisan suoratoistopalvelussa ja Yle Areenassa. Kautta on kehuttu siitä, että sen hahmot tuntuvat aidoilta ihmisiltä. Tällaisia elementtejä ovat muun muassa homoseksuaali miespäähenkilö, jolta puuttuvat homoseksuaaleille stereotyyppisesti mielletyt piirteet, sekä keski-ikäinen naispäähenkilö, joka on avoimen seksuaalinen. Ensimmäinen kausi myös käsittelee vaikeita aiheita, kuten hengellistä väkivaltaa ja parisuhdeväkivaltaa.

Tässä suhteessa toinen kausi ei jää ensimmäisen varjoon. Yksi toisen kauden teemoista on sukupuolten väliset konfliktit. Päähenkilö Jussi Ritolan mielenmaisemaa kuvataan sarjan trailerissa tällä pään sisäisellä monologilla:

"Naisten ja miesten välillä on sota. Sukupolvien välillä on sota. Poikien ja isien, äitien ja tyttöjen. Arvojen välillä on sota. Konservatiivien ja liberaalien. Tiiän pohjimmiltaan, että on menossa hyökkäys miehenä ja naisena olemista vastaan."

Myöhemmin Ritola esittää itselleen kysymyksen: "Ookko nää lammas, ookko nää mies vai ookko nää akka?"

Yhteiskunnallista myllerrystä tapahtuu millenniumin kynnyksellä myös Varjakan kylässä. Kuvassa Laura Malmivaaran esittämä Anu Leinonen johtaa protestia poliisiaseman edessä.MRP/Maiju Pohjanheimo

– Sukupuolten välinen sota lihallistuu toisella kaudella parhaiten Jussi ja Meeri Ritolan välisessä parisuhteessa, jossa toinen haluaa muutosta ja toinen uskoo ja toivookin, että mikään ei muutu. Kauden aikana se laajenee myös yhteiskunnalliseksi, ihmisryhmien väliseksi asiaksi, Ronkainen sanoo.

Ohjaaja-käsikirjoittajan mukaan isojen aiheiden käsittely on sarjan tekijöille tärkeää, koska hän ja toinen käsikirjoittaja Merja Aakko tulevat kumpikin "totuudellisuuden maailmasta". Ronkainen itse on ohjannut aikaisemmin dokumenttielokuvia (mm. Laulu koti-ikävästä (2013) ja Huutajat - Screaming Men (2003)). Aakko puolestaan on entinen journalisti.

– Taiteilijana minua ei kiinnosta tehdä pintapuolista tai ohutta kamaa. Haluan rakentaa sisältöjä, jotka merkitsevät oikeasti jotakin. Ei siis pelkkää viihdettä, Ronkainen sanoo.

Pohjois-Pohjanmaan tosietsivät HBO:n rikossarja True Detective on yksi Kaikki synnit -sarjan isoimmista esikuvista.HBO Nordic

Kaikki synnit edustaa kotimaisille tv-sarjoille vielä harvinaista kerrontatapaa, jossa joka kausi kertoo uuden itsenäisen tarinan. Yhdysvalloissa muoto on hyvin suosittu. Sen menestyneimpiä esimerkkejä ovat American Horror Story, Fargo ja True Detective.

Ronkaiseen vaikutuksen on tehnyt eritoten HBO:n poliisisarja The WireLangalla.

– Sehän on rikossarja, mutta siinä käsitellään kuuden kauden aikana oikeastaan amerikkalaista yhteiskuntaa.

Myös edellä mainittu True Detective on vaikuttanut Kaikki synnit -sarjaan tunnelmaa ja kuvaustapaa myöten.

– Ei tarvitse olla kauhean tarkkasilmäinen huomatakseen, että True Detectiven maisemat muistuttavat meidän Pohjois-Pohjanmaan maisemia.

Ronkaisen mukaan maisema ja Varjakan kyläyhteisö ovat yksi sarjan roolihenkilöistä.

– Se maisema kuvastaa jollain lailla myös pohjoispohjalaista henkistä mentaliteettia. Se on sillä lailla aika litteä, ja sitten siellä välillä näkyy yksi kirkontorni.

Suositun rikossarjan toisella kaudella pääosaa esittää Matti Ristinen. Sarjan kaikki jaksot on ohjannut Mika Ronkainen, joka on myös toinen sen käsikirjoittajista.Jorge Gonzalez / Yle

Kaikki synnit -sarjan kakkoskauden pääosaa esittävä Matti Ristinen sanoo, että hänen mukaansa sarja kertoo kyläyhteisöstä, jonka erilaiset ihmiset yrittävät tulla toimeen keskenään. Sarjaa valmisteltaessa hän ja muu työryhmä pohtivat paljon sääntöjä ja niiden noudattamista.

– Jussi Ritola edustaa virkavaltaa ja siksi sääntöjä. Tässä kakkoskaudella sitten ihmetellään, miten paljon sääntöjä voi rikkoa ja mitä seurauksia niiden rikkomisesta on. Sekä sitä, mitä ne säännöt oikeastan ovat.

Kaikki synnit -sarjan kakkoskausi saa ensiesityksensä Elisa Viihteessä ja elokuvateattereissa. Suosittu ensimmäinen kausi on katsottavissa Yle Areenassa.

Katso myös: Kaikki synnit -sarjan tekijät Ylen aamun hastattelussa

Kultahippuja ja ritarin takaa-ajoa – katso, miten syyslomaa vietetään keskiajan tunnelmissa

Koululaiset viettävät tällä viikolla syyslomaa muun muassa Oulun seudulla.

Korona sotki monen perheen lomasuunnitelmia, mutta toimettomaksi ei ole tarvinnut jäädä: tarjolla on eri ikäisille monenlaista ohjattua toimintaa sekä sisällä että ulkona.

Esimerkiksi Oulun Hiukkavaaran monitoimitalossa alakoululaiset pääsevät eläytymään keskiajan tunnelmiin. Päiväleirin ohjelmassa on muun muassa askartelua, mustan ritarin takaa-ajoa ja leivontaa. Lapset saavat päivän aikana palkinnoksi kultahippuja, jotka toimivat valuuttana leirin lopussa järjestettävillä markkinoilla.

Kaupungin järjestämälle leirille osallistuu noin 20 lasta.

Musketinkuulia, työkaluja ja vanhoja tukirakenteita – katso kolme kiinnostavaa esinelöytöä Oulun keskustan kaivauksilta

Hohtimet, luupiippuja, musketinkuulia. Museoviraston tutkija Matleena Riutankoski listaa löytöjä, joita he tekivät Oulun keskustassa Snellmanin puiston kaivauksilla. Kaivauksia tehtiin ennen puistossa käynnistynyttä remonttia.

Kaivausten suurin yllätys olivat kaupunginojan vanhat tukirakenteet. Ne kertovat, että Oulua edelleenkin halkovan ojan vartta on muokattu voimakkaasti jo 1600–1700-luvuilla.

– Se oli puolitoista metriä korkea, kolme metriä leveä kivirakennelma, ja se oli koko 12-metrisen kaivausalueen pituinen. Lisäksi rakennelman alla oli kaksi pystyssä olevaa lautaa, joilla oli tuettu maamassoja, Riutankoski kertoo.

Löytö toi tutkijoille uutta tietoa kaupungin historiasta. Uoman reitti on vaihdellut ja se on ollut välillä mutkikkaampi, mutta silti se on kulkenut pitkään suurin piirtein samoilla sijoilla, Riutankoski toteaa.

Lisäksi syyskuun ja lokakuun aikana tehdyiltä kaivauksilta löytyi merkkejä vanhan sillan tukirakenteista sekä vanhaa, romahtanutta rakennuksen kivijalkaa puiston pohjoiskulmasta.

Seuraavaksi tutkijat vertailevat vanhoja karttoja löydöksiin ja pyrkivät niiden avulla ajoittamaan löytöjä tarkemmin.

Taskusta tippuneet musketinkuulat

Snellmaninpuiston alueelta tehtiin myös useita esinelöytöjä. Yllä olevalla videolla Museoviraston tutkija Matleena Riutankoski kertoo tarkemmin muutamista esineistä. Esimerkiksi musketinkuulia löytyy silloin tällöin ja nyt niitä löytyi kaikkiaan kuusi kappaletta.

– Voidaan olettaa, että ne olisivat tippuneet jonkun taskusta. Se kertoo myös, että täällä on joskus ollut tarvetta aseistukselle.

Sitä, kuinka vanhoja musketinkuulat ovat ei vielä pystytä arvioimaan, mutta ajoittamisessa auttavat muut löydöt, kuten liitupiiput.

Liitupiippujen kopat ovat Riutankosken mukaan hyvin yleinen löytö kaivauksilla ja niitä löytyi myös Snellmanin puistosta. Piippujen valmistusaika pystytään haarukoimaan usein jopa muutaman vuoden tarkkuudella, ja muita löytöjä voidaan ajoittaa niiden avulla.

Tutkittavaa myös tuleville sukupolville

Kaupunkialueilla tutkimusten kesto ja alue ovat rajattuja, joten Snellmanin puistossa jää tutkittavaa myös tulevaisuuteen, Matleena Riutankoski kertoo.

Kaivauksia tehtiin vain puolentoista metrin syvyyteen ja sen alapuolella olevat kerrokset jätettiin rauhaan myöhempien aikojen tutkijoiden varalle.

– Siellä on tulevaisuudessa 1600-luvun asioita löydettäväksi, Riutankoski sanoo.

Voit keskustella aiheesta 21. lokakuuta kello 23:een asti.

Sivut