Uutiset YLE Oulu

Nuoret yrittäjät voivat käyttää some-päivitykseen monta päivää – ja juuri niin some-markkinointia pitää tehdä

Mistä on kyse?
  • Some-markkinointi vaatii kovaa työtä.
  • Kaikki yritykset eivät tiedosta sosiaalisen median voimaa markkinoinnissa.
  • Markkinoinnin laillisuus pitää varmistaa myös sosiaalisen median kanavissa.

Yrityksen markkinoiminen sosiaalisessa mediassa on edullista, mutta onnistuakseen se vaatii todella paljon työtä.

Tämän tietää suomalaista designia myyvä Kure, jonka päämarkkinointikanava sosiaalinen media on.

Youtube, Instagram ja Facebook ovat yrittäjien eniten käyttämät some-kanavat.Ronnie Holmberg / Yle

Yhden julkaisun parissa työskennellään kaupan omistaja Hannu Laukkasen mukaan puolesta tunnista useaan päivään. Tärkeintä on, että jokainen postaus on suunniteltu kunnolla.

– Niitä pyöritellään kauan, jotta julkaisuista saadaan priimaa. Emme ikinä julkaise mitään puolitekoista.

Facebookia käyttää some-asiantuntija Harto Pöngän mukaan keskimäärin 2,5 miljoonaa suomalaista päivittäin. Myös yhä suurempi määrä yrityksistä löytyy jostain sosiaalisen median kanavalta, useimmiten Facebookista.

Seuraamme aina uusimmat suuntaukset ja teknologiat, joilla markkinointia voi toteuttaa. Hannu Laukkanen

Sosiaalisen median merkitys on yrityksille monitahoinen. Siellä voi mainostaa ja markkinoida, palvella asiakkaita ja luoda julkisuuskuvaa. Pöngän kokemuksen mukaan monet yritykset eivät kuitenkaan ymmärrä kaikkia sosiaalisen median tarjoamia mahdollisuuksia.

– Monelle tuntuu tulevan yllätyksenä se, kuinka monenlaisia keinoja siellä on tehdä markkinointia ja kuinka kohdennettua se voi olla.

Resurssipula markkinoinnin esteenä

Kuren markkinoinnista ovat vastuussa Hannu Laukkasen lisäksi kaksi muuta omistajaa, Emma Pakanen ja Tuomas Knuutinen.

– Yksi meidän vahvuuksistamme verrattuna moniin muihin toimijoihin on ehdottomasti se, että meitä on kolme ihmistä suunnittelemassa markkinointia, Laukkanen kertoo.

Pienten yritysten ongelmaksi kehkeytyy usein se, ettei resursseja sosiaalisen median käyttöön ole tarpeeksi. Ainakaan niin paljon, että siitä oikeasti olisi yritykselle hyötyä.

– Se vaatii työntekijöitä ja rahallisia resursseja, jotta some-markkinointiin voidaan satsata. Sen takia isoissa yrityksissä ollaan tässä edellä, Pönkä sanoo.

Pienillä yrityksillä ei usein ole aikaa tai rahaa panostaa some-markkinointiin kunnolla.Tuomas Hirvonen / Yle

Kure on pieni yritys, mutta kun omistajia on yhdeksän, on markkinoinnin suunnitteluun saatu useampi ihminen. Laukkasen mielestä yritysten ei kannata laiminlyödä sosiaalista mediaa.

– Siellä on hyvä olla läsnä edes jonkin verran. Julkaisujen laadun tulee olla hyvä, jotta se on uskottavaa. Some heijastaa yrityksen ilmettä ja arvoja, jos sen toteuttaa hyvin.

On kohtalaisen helppoa tietää, mistä muut tykkäävät, kun vain miettii, mistä itse pidämme. Hannu Laukkanen

Jos yritys haluaa pysyä markkinoinnin aallonharjalla, täytyy somea Laukkasen mukaan myös seurata ahkerasti vapaa-ajalla.

– Me olemme pääosin itseoppineita. Seuraamme aina uusimmat suuntaukset ja teknologiat, joilla markkinointia voi toteuttaa.

Kuren tapauksessa markkinointia helpottaa myös se, että he ovat Laukkasen mukaan omaa kohdeyleisöään.

– On kohtalaisen helppoa tietää, mistä muut tykkäävät, kun vain miettii, mistä itse pidämme.

Mainonnan kohdentaminen helppoa

Facebook, Instagram ja Youtube ovat Harto Pöngän mukaan käytetyimmät sosiaalisen median kanavat vähittäiskauppojen keskuudessa.

Some-markkinoinnin parhaita puolia yrittäjän kannalta on se, että se mahdollistaa oman tuotteen myynnin kohdennetusti halutun ikäisille ja sukupuolisille ja minkä alueen asukkaille tahansa.

– Mainonta voidaan määritellä jopa niin, että jos ihminen on kiinnostunut tietyistä asioista, näkyy hänelle yrityksen Facebook-mainos.

Some-markkinointi voidaan kohdentaa halutun sukupuolisille ja ikäisille kuluttajille.Andrew Gombert/EPA

Kun kohderyhmä on selvillä, täytyy yrityksen Pöngän mielestä tehdä sellaista markkinointimateriaalia, jolla päästään kohdeyleisön kanssa samalle aaltopituudelle.

– Eli yritetään tavoittaa markkinointimateriaalissa samanlainen maailmankuva tai samanlaiset kiinnostuksen kohteet kuin kuluttajallakin.

Asian voi kääntää myös toisin päin: yritykset voivat yrittää vaikuttaa kuluttajien maailmankatsomukseen.

Kuren arvoihin esimerkiksi kuuluu kestävä kehitys. Tätä aatetta he toivat esiin omilla somekanavillaan muun muassa ilmoittamalla, etteivät he osallistu Black Friday -alennusmyynteihin, koska haluavat ihmisten miettivän omia kulutustottumuksiaan.

Ihmiset saatava reagoimaan

Yritysten yksi isoimpia haasteita some-markkinoinnissa on erottautua muista. Se voi Laukkasen mukaan olla aika ajoin melko turhauttavaakin.

– Ihmiset ovat niin kiireisiä, etteivät aina ehdi keskittymään yksittäisiin juttuihin. Vaikka työstäisin kaksi päivää yhtä postausta, saattaa ihminen pysähtyä puoleksi sekunniksi julkaisun kohdalla.

Harto Pöngän mukaan yritysten tulisi saada ihmiset reagoimaan markkinointimateriaaleihinsa.Stina Tuominen / Yle

Kovan kilpailun vuoksi yritysten tulisi Pöngän mielestä pyrkiä tuottamaan hätkähdyttävää ja jollakin tavalla sisällöltään tai muodoltaan muista erottuvaa materiaalia.

– Puhtaan markkinointisisällön tuottamisen lisäksi tulee some-tileillä olla muutakin toimintaa, kuten kilpailuja, jolla pyritään saamaan ihmiset reagoimaan ja osallistumaan.

Tärkeää on Pöngän mukaan myös vastavuoroisuus – jos ihminen kommentoi jotakin some-tilillä olevaa julkaisua, olisi siihen hyvä reagoida ripeästi.

Useiden yritysten tapa järjestää kilpailuja ei aina kestä päivänvaloa. Harto Pönkä

Aina kommentit eivät ole positiivisia ja yritykset saattavat joutua kohtaamaan hyvin kärkkäitäkin asiakaspalautteita. Kun asiakaspalvelutilanne tapahtuu julkisessa some-tilassa, luodaan siinä Pöngän mukaan mielikuvia siitä, miten yritys vastaa ja pitää huolta asiakkaista.

– Jos somen kautta tulee reklamaatio tai kritiikkiä, saadaan siinä nopeasti ja paljon negatiivista huomiota. Jos sen pystyy kääntämään positiiviseksi, on se todellinen imagovoitto.

Yritykset rikkovat sääntöjä somessa

Sosiaalinen media on suhteellisen tuore markkinointikanava, ja joillekin yrityksille siellä vallitsevat säännöt saattavat olla epäselviä.

Monet yritykset rikkovat some-kanavillaan Pöngän mukaan markkinointisäännöksiä. Esimerkeiksi hän nostaa piilomainonnan ja erilaiset Facebook-kilpailut.

– Kilpailujen järjestämistä säätelee muun muassa somepalvelujen käyttöehdot sekä Kilpailu- ja kuluttajaviraston linjaukset. Esimerkiksi kilpailujen sääntöjen kanssa on oltava tarkkana, ja pitäisi olla selvää, miten osallistujien tietoja saadaan käyttää.

Some-markkinoinnista tehdään suhteellisen vähän ilmoituksia Kilpailu- ja kuluttajavirastoon.Geralt / Pixabay

Kilpailu- ja kuluttajavirastoon voi ottaa yhteyttä, jos kokee, että jonkun yrityksen markkinointiin tai sopimusehtoihin liittyy lainvastaisuutta.

Some-markkinointiin liittyviä ilmoituksia on tullut Kilpailu- ja kuluttajaviraston lakimies Serita Kavoniuksen mukaan todella vähän.

– Reilun neljän vuoden aikana olemme vastaanottaneet 62 ilmoitusta.

Ei saa antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja. Serita Kavonius

Siihen nähden, miten paljon yritykset markkinoivat sosiaalisen median eri alustoilla, on luku todella pieni. Kavonius luulee sen johtuvan siitä, etteivät kaikki kuluttajat välttämättä osaa kiinnittää lainvastaisuuksiin huomiota.

– Jos markkinoinnissa on lainvastaisuuksia, niin se ei kohdistu kuluttajaan samanlaisena ongelmana kuin esimerkiksi silloin, jos kuluttaja ostaa tuotteen ja siinä on virheitä.

Kavonius painottaa, että some-markkinointiin pätee samat säännöt kuin muuhunkin markkinointiin.

– Markkinointiviestin tulee olla selkeä. Ei saa antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja. Ja esimerkiksi Facebook-kilpailuissa tulee ilmoittaa kilpailun alkamis- ja päättymispäivä.

Odottajan ja odottavan aika voi olla pitkä – viisi vinkkiä synnytykseen mukaan lähteville

Vauvan lasketun ajan lähestyessä synnytykseen varautumiseen löytyy varsin hyvin vinkkejä (esimerkiksi Terve.fi) Muutama asia kannattaa kuitenkin ottaa huomioon.

Äidin matkakassi on hyvä pakata valmiiksi jo hyvissä ajoin. Siinä missä synnyttäjän laukku täyttyy vaatteista, pääsee synnytykseen mukaan lähtevä vähemmällä tavaramäärällä. Jotakin asioita ja tavaroita kuitenkin kannattaa olla mukana, kun odotettu hetki koittaa.

Synnytyssalin oven aukaisun ja synnytyksen välillä voi mennä pitkä aika.Heikki Haapalainen / Yle

Suomen Kätilöliiton tuore puheenjohtaja Marjo Lyyra haluaa muistuttaa parista asiasta synnytykseen mukaan lähtevää isää tai tukihenkilöä. Tässä muutamia hänen kokoamiaan vinkkejä.

  1. Huolehdi ensin, että äidin matkakassi lähtee mukaan synnytykseen.
  2. Tarvitset malttia ja kärsivällisyyttä. Lapset eivät putkahda maailman hetkessä, varsinkaan ensisynnytyksessä. Sairaalan synnytysosastolle saapumisen jälkeen voi synnytykseen kulua useita tunteja. Varaudu siis odottamaan tuntikausia.
  3. Ota mukaan syötävää ja juotavaa. Esimerkiksi banaani ja juomapullo tai pillimehut ovat hyviä varusteita pitkäänkin odotusaikaan.
  4. Kamera ja kännykkä. Somettelun, valokuvien ja viestien aika on tosin vasta lapsen syntymän jälkeen. Laturi mukaan.
  5. Tarvitset myös vaihtoalusvaatteet sekä hammasharjan ja -tahnan.
Valmistautuminen kuuluu asiaan

Miehiä isiksi valmentava Isyysinfo auttaa ja opastaa isiä jo ennen lapsen syntymää tilattavan kirjeen avulla. Palvelu lähettää tilaajilleen ohjeita ja kannustusviestejä lapsen kasvatukseen. Tilaamalla jäsenkirje pysyy hyvin perillä isyydestä ja siihen liittyvistä uusista asioista.

Isyysinfon tuottaja Markku Vettenniemi kannustaa kumppania osallistumaan synnytykseen.

– Mukanaolo vahvistaa suhdetta puolisoon ja syntyvään lapseen, kertoo Vettennieni.

Isyysinfon Vettenniemi muistuttaa tulevia isiä kuitenkin siitä, että osallistuminen synnytykseen on oma päätös. Moni mies jää myös isyyslomalle lapsen syntymän jälkeen.

Insinööri vaihtoi it-alan synnytyssaliin ja kouluttautui kätilöksi – "Hain työstä muuta kuin pelkkää palkkaa"

Mistä on kyse?
  • Kari Korvela vaihtoi hyväpalkkaisen IT-alan hoitotyöhön.
  • Hän haluaa tehdä työtä, jolla on tarkoitus.
  • Mies valmistuu kätilöksi vuoden vaihtuessa.
  • Suomessa on tällä hetkellä 35 kätilön pätevyyden saanutta miestä.

Syksy tekee tuloaan Limingassa vuonna 2012. Postilaatikon mainoskasan seasta esiin pilkahtaa Punaisen Ristin esite: "Etsitään vapaaehtoisia ensiapuryhmään". IT-alalla työskentelevän kolmen lapsen isän, Kari Korvelan elämän sisältö tulee pian muuttumaan.

Korvela teki lyhennettyä työviikkoa Nokian palveluksessa ja viihtyi puolen vuoden hoitovapaalla kotona lastensa kanssa. Töihin paluun jälkeen matkapuhelinverkkojen suunnittelutyö alkoi kahdeksan vuoden jälkeen tuntua pakkopullalta.

– Mietin tulevia urapolkuja, mutta johtotehtäviin ei herännyt kipinää. Päähäni rupesivat hiipimään ensimmäiset epäilyt siitä, että tätä työtäkö teen eläkeikään saakka, Korvela muistelee.

Muistin omien lasteni syntymät, kun luin kätilön koulutuksesta. Kari Korvela

Hän nautti merkityksellisestä auttamistyöstä Limingan ensiapuryhmässä, ja pian hän alkoikin tutkiskella sosiaali- ja terveysalan opiskelupaikkoja.

Hakupaperit lähtivät Postin matkaan. Hoitoalan huono palkkaus ei miehen mieltä vaivannut, vaan tärkeintä oli saada tehdä työtä, jolla oli tarkoitus. Päätös opiskella kätilöksi ei syntynyt hetken mielijohteesta, vaan taustalla oli useamman vuoden kestänyt asioiden punnitseminen.

– Siinä vaiheessa elämää hain työstä muuta kuin pelkkää palkkaa.

Isästä tulikin kätilö

Kun uudet kätilö-sairaanhoitajaopiskelijat kohtasivat syksyllä 2014 ensimmäisen kerran Oulun ammattikorkeakoulun tiloissa, yksi erottui joukosta.

Kätilökoulutuksen tutkintovastaava toivotti uudet oppilaat tervetulleiksi ja kysyi:

– Onkohan se Kari täällä paikalla?

Kari Korvela vastasi myöntävästi. Hän kuitenkin pohti, oliko tutkintovastaava kenties miettinyt, rohkeneeko mies lopulta ilmaantua paikalle.

Kari Korvelan mukaan tärkeintä on, miten asiakkaan kohtaa. Kätilön sukupuolella ei ole merkitystä.Marko Siekkinen / Yle

Hän oli naisvaltaisen koulutusohjelman ainoa miespuolinen opiskelija. Hän oli ottanut selvää kätilön ammatista ja yllättyi, kuinka kokonaisvaltaisesta työstä oli kyse.

– Muistin omien lasteni syntymät, kun luin kätilön koulutuksesta. Rupesin ajattelemaan, että he tekevät kyllä hienoa työtä, kun saavat olla läsnä tuollaisessa hetkessä.

Myös ensihoitajan ja sairaanhoitajan koulutusvaihtoehdot tuntuivat kiinnostavilta, mutta nimenomaan synnytyssalityö alkoi kiehtomaan IT-alan asiantuntijaa.

Palaute pääosin positiivista

Nyt kolme ja puoli vuotta myöhemmin neljän ja puolen vuoden koulutus on loppusuoralla. Nykyisin Raahessa perheineen asuva mies valmistuu yhdelle naisvaltaisimmista aloista vuoden vaihteessa.

Lapsen syntymä on hieno hetki myös kätilölle. Kari Korvela

Hän kertoo, että mieskätilöön on suhtauduttu harjoitteluissa todella hyvin. Jotkut ovat yllättyneet, kun paikalle tuleekin mies. Palaute on kuitenkin ollut positiivista, siilä asiasta on virinnyt hyvin keskustelua.

– Uskon, että pystyn paremmin ottamaan isän huomioon ja hänkin uskaltaa lähestyä minua helpommin kuin naiskätilöä, Korvela kertoo.

Miesten ja naisten työt

Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian dosentti Kaisa Kauppinen on tutkinut työelämän sukupuolistuneita ilmiöitä ja rakenteita. Kauppisen mukaan työelämä on Suomessa jakautunut jyrkästi sukupuolen mukaan, ja muutokset ovat olleet hitaita. Naisvaltaiset ja miesvaltaiset ammatit ovat selviä.

Kari Korvela haluaisi ensisijaisesti päästä töihin synnytyssaliin.Marko Siekkinen / Yle

Väitöskirjassaan hän esitteli käsitteen ainokainen, jolla hän viittaa sellaisiin työntekijöihin, jotka työskentelevät "vastakkaisen sukupuolen ammatissa".

– Mies saa naisvaltaiselta työyhteisöltä enemmän hyväksyntää ja tukea, kun taas nainen joutuu useammin testiin saadakseen hyväksyntää työyhteisöltään, Kauppinen kertoo.

Synnytyssali on mielenkiintoinen oma maailmansa. Kari Korvela

Kauppinen arvelee, että kätilö on ollut monella paikkakunnalla arvostettu naisammatti, johon miehet eivät ole edes pyrkineet vahvan naisleiman vuoksi. Se on myös ammatti, joka on aikanaan antanut naisille mahdollisuuden kouluttautua ja luoda itsenäistä uraa.

– Usein päätös hakeutua epätavalliseen ammattiin, jossa valtaosa on vastakkaisen sukupuolen edustajia, on harkittu. Tuolloin korkea motivaatio lisää työssä viihtymistä.

Kauppisen mukaan miesten tulon naisammatteihin on uskottu tai ainakin toivottu johtavan parempaan palkkakehitykseen. Joissain naisammateissa miehet ovat kunnostautuneet luomalla uraa ay-liikkeen puolella. Naiskollegat ovat heitä näihin tehtäviin valikoineet ja tukeneet.

Vaikeita ja tarkkuutta vaativia tehtäviä

Astumme sisään Oulaskankaan sairaalan synnytyssaliin. Huone näyttää yllättävänkin arkiselta. Piippausääni keskeyttää hetkeksi haastattelun.

– Joku on soittanut huoneestaan kelloa ja pyytää kätilöä luokseen, Kari Korvela valottaa.

Joulukuun lopussa valmistuva kätilö kertoo tulevasta työstään rauhoittavaan äänensävyyn. Hän sanoo viihtyvänsä tosipaikassa kuin kala vedessä. Haasteelliset ja tarkkuutta vaativat tilanteet ovat tuttuja jo Nokian ajoilta. Nyt kädentaitoja kuitenkin mitataan hyvin toisenlaisissa tehtävissä kuin tietokoneen äärellä.

– Synnytyssali on mielenkiintoinen oma maailmansa. Siellä haluaisin ensisijaisesti työllistyä jatkossa. Pysyn hektisissä tilanteissa rauhallisena, se tulee minulta luonnostaan. Toisena tulee ehkä raskaana olevien vuodeosasto, jossa hoidetaan käynnistyksiä ja riskiraskauksia.

Vanhaa aikaa edustava nuppineulataulu kertoo, kuinka monta vauvaa päivittäin on syntynyt.Marko Siekkinen / Yle

Korvela pitää etuoikeutena sitä, että hän pääsee todistamaan ja myötäelämään ihmisten elämän onnellisinta hetkeä.

– Lapsen syntymä on hieno hetki myös kätilölle, kun näkee sen perheen helpotuksen. Se on monesti tunteellinen hetki myös itselle, kun synnyttäjän ja mukana olevan tukihenkilön kanssa on kuljettu yhdessä joskus pitkä ja haastavakin synnytyksen alkuvaihe.

Uskon, että pystyn paremmin ottamaan isän huomioon. Kari Korvela

Kätilön pätevyyden on Suomessa Valviran (Terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisterin) mukaan saanut 35 miestä. Vahvistettua tietoa ei kuitenkaan ole siitä, työskentelevätkö he kaikki tällä hetkellä alalla.

Korvela ei kuitenkaan tunne olevansa mitenkään erilainen kuin muut kätilöt. Sukupuolella ei useimmiten ole väliä, sillä työ on työtä. Lopulta merkityksellistä on se, kuinka kätilö kohtaa asiakkaansa, olipa hän nainen tai mies.

Pirkko Mattila hakee Sinisen tulevaisuuden varapuheenjohtajaksi

Toisen kauden kansanedustaja, sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila hakee Sinisen tulevaisuuden varapuheenjohtajistoon. Hän kertoo Ylelle, että päätös hakea syntyi harkinnan jälkeen.

Mattila kertoo, että hän ei näe erityisiä muutostarpeita puolueensa politiikassa ja pitää periaateohjelmaa valmiina. Hän kuitenkin mainitsee itselleen tärkeäksi EU-kriittisen politiikan sekä pohjoismaisen hyvinvointivaltion säilyttämisen.

– EU on ajautunut liian kauas EU-kansalaisesta.

Muhoslainen Mattila sanoo, että "maakuntien ihmisenä" hän pitää tärkeänä myös hyvää metsä- ja aluepolitiikkaa eikä halua ajaa vastakkainasettelua maaseudun ja kaupunkien välillä.

Sinisten puoluekokous pidetään Tampereella 16.12. Tuolloin puolueen puheenjohtajaksi valitaan todennäköisimmin Sininen tulevaisuus -yhdistyksen puheenjohtajana jo ennen puolueen rekisteröimistä toiminut Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho.

Varapuheenjohtajan paikkaa on kertonut tavoittelevansa ainakin myös työministeri Jari Lindström.

Juttua korjattu 23.11.2017 klo 17.52: Työministeri Jari Lindström on kertonut tavoittelevansa varapuheenjohtajan paikkaa, eikä puheenjohtajan paikkaa.

Lämpö ei karkaa, kun vastasyntyneen päässä on pipo – tässä ohje ompelijoille

Mistä on kyse?
  • Oulun yliopistollisen sairaalan synnytysosastollä kerätään pipoja vastasyntyneille.
  • Pipoa tarvitaan lapsen pään suojaksi heti syntymän jälkeen.
  • Käsityöharrastajat ovat lahjoittaneet sairaalalle satamäärin pipoja.

Heti ensimmäisenä ei juolahda mieleen, kuinka tärkeä asia pipo on synnytysosastolla. Nykyisin synnytysosastoilla painotetaan varhaista ihokontaktia. Sen vuoksi monessa sairaalassa vastasyntyneet tarvitsevat osastolla pipon päähänsä.

Synnytyksen jälkeen lapsen pään kautta haihtuu paljon lämpöä, ja huoneet ovat usein viileitä, kertoo kätilö Mary Viander-Laine Oulun yliopistollisesta sairaalasta.

– Meillä on synnytyshuoneissa ilmastointi, jota vanhemmat saavat säätää haluamakseen. Yleensä se on aika viileällä. Siksi kosteaihoinen vastasyntynyt tarvitsee pipoa lämmön ylläpitoon. Hän on noin tunnin äidin iholla. Siinä hoidetaan myös ensi-imetys, ja sen jälkeen vauva siirtyy puolison ihokontaktiin.

Pienet pipot ovat kuitenkin kulutustavaraa, ja niitä täytyy uusia aika ajoin.

Pipoista tuli pulaa

Kun synnytysosaston pipovarasto alkoi ehtyä, harmitteli Mary Viander-Laine asiaa omilla henkilökohtaisilla Facebook-sivuillaan. Hänen ystäväpiirissään heräsi ajatus siitä, että pipoja voisi kerätä kampanjalla heti kerralla enemmän.

Osastonhoitaja Tiina Kemppainen ja kätilö Mary Viander-Laine ovat saaneet sairaalaan ensimmäiset pipot. Lahjoitusten iloinen värikylläisyys tuo vaihtelua muuten hieman kliinisiin sairaalavaatteisiin.Hanna Juopperi / Yle

Ystävien alkuun panema Facebook-kampanja "Vauvapipot Oulu OYS" tavoitti käsityöharrastajat, ja pipoja on kerätty jo satamäärin. Esimerkiksi oululainen Mari Airaksinen lahjoitti keräykseen noin sata päähinettä.

– En edes epäröinyt, että rupean siihen. Ompelu on minulle intohimo. Se on keino, jolla minä teen hyvää ja haluan ilahduttaa myös läheisiäni.

Näkisin, että se on enemmänkin bonusta. Tiina Kemppainen

Airaksinen todellakin tekee ompelukoneellaan hyvää. Hän laskee, että vauvojen pipokeräys on jo neljäs hyväntekeväisyyskampanja tälle vuodelle, johon hän osallistuu.

– Tämän vuoden alussa, kun Helsingissä otettiin uusi lastensairaala käyttöön, sinne kerättiin keskosille vaatteita. Siihen ompelin minikokoisia potkareita, paitoja ja pipoja.

Lisäksi Airaksinen kertoo ommelleensa tänä vuonna tuotteita syöpäsairaiden lasten Sylva ry:n huutokauppaan ja miesten eturauhassyövän tutkimusta tukevaan keräykseen.

Harrastajien hyväntekeväisyydelle on kysyntää

Sairaaloihin ja synnytysosastoille todellakin kerätään usein erilaisia tuotteita. Tänä vuonna vastasyntyneille on kudottu lahjaksi esimerkiksi Suomi100-vuoden kunniaksi sinivalkoisia villasukkia. Sairaalassa ei kuitenkaan koeta, että vapaaehtoisten apuun nojattaisiin liiaksi, pohtii osastonhoitaja Tiina Kemppainen.

– Näkisin, että se on enemmänkin bonusta. Lahjoittajat ovat usein entisiä tai tulevia asiakkaita tai niitä, jotka haluavat olla mukana lapsiin kohdistuvissa lahjoituksissa.

Käsityöharrastaja Mari Airaksinen on osallistunut tänä vuonna jo neljään hyväntekeväisyyskampanjaan. Oysin pipokeräykseen hän lahjoitti sata päähinettä.Hanna Juopperi / Yle

Näin oli myös Mari Airaksisen tapauksessa. Hän on synnyttänyt lapsensa Oysissa, joten kun apua pyydettiin, oli helppo sanoa kyllä.

– En minä kuitenkaan kaikkeen lähde mukaan. On jotakin, mitä en koe omaksi, kuten nuppupeitot, jotka tehdään pienistä tilkuista. Minulle käy nopea surauttaminen, mutta en ole semmoinen pikkutarkan työn tekijä.

Väriä kliinisten sairaalavaatteiden rinnalle

Oysin synnytysosaston pipokampanjan keräyspisteillä on riittänyt kävijöitä ja osastolla iloitaan keräyksen suosiosta. Harrastajien tekemät pipot eroavat myös perinteisistä, hieman kliinisistä sairaalavaatteista, sanoo kätilö Mary Viander-Laine.

– Nyt tulee väriä ja lakit ovat myös tekijöidensä näköisiä.

Hanna Juopperi / Yle

Pipovyöryä odottaa myös osastonhoitaja Tiina Kemppainen.

– Tämä on aivan mahtavaa, että Pohjois-Suomen ompelu- ja kutomistaitoiset naiset ovat lähteneet mukaan ja tehneet pipoja. Odotan innolla, että minkälaisen pipovyöryn alle me vielä joudumme, mutta otetaan kaikki pipot vastaan, mitä meille toimitetaan.

Tarkoitus on jemmata värikkäitä pipoja varastoon myös tulevia aikoja varten.

Lue lisää: Iso mies virkkasi vauvalle pienen pipon: "Haastan mukaan heidät, joille tämä ei ole ominainen harrastus"

Huumeidenkäyttö lisääntyy entisestään – Aineita on tarjolla Raaseporista Ranualle

Yle kysyi kolmelta poliisin asiantuntijalta, yleistyykö vai väheneekö huumeidenkäyttö Suomessa. Kaikki ovat yksimielisiä asiasta: yleistyy edelleen.

Keskusrikospoliisin rikosteknisessä laboratoriossa Vantaalla lyödään tänä vuonna kaikkien aikojen ennätys tutkittavien huumenäytteiden määrässä. Rikoskemisti Tiina Kauppila arvioi, että 16 000 näytteen raja menee tänä vuonna rikki. Edellinen ennätys, vajaat 14 700 huumenäytettä, tehtiin viime vuonna.

Rikoskemisti Tiina Kauppila KRP:n rikosteknisestä laboratoriosta kertoo, että tutkimuksiin tulee tänä vuonna ennätysmäärä huumenäytteitä.Kari Ahotupa / Yle

Myös poliisitarkastaja Teemu Saukoniemi Poliisihallituksesta ja rikosylikomisario Kari Niinimäki Helsingin poliisista vahvistavat yleistyvän suuntauksen perustuen huumausainerikosten määrän kehitykseen.

– Trendi on ollut nouseva viitisen vuotta, Teemu Saukoniemi toteaa.

Helsinki Suomen huumepääkaupunki, Tampere kakkonen

Poliisille tänä vuonna ilmoitettujen huumausainerikosten määrän perusteella Helsinki on Suomen huumepääkaupunki. Helsingissä on ilmoitettu lokakuun loppuun mennessä vajaat 4 100 huumausainerikosta, kun vastaava luku kakkosena tulevalla Tampereella on vajaat 1 500 tapausta ja Espoossa runsaat 1 100 tapausta.

– Helsingin huumausainerikokset ovat olleet tasaisessa kasvussa vuodesta 2012 lähtien. Suurin nousu on lievimmässä kategoriassa eli käyttörikoksissa. Pienimuotoisessa myynnissä on aika vaatimatonta nousua. Kovimmassa kategoriassa eli muun muassa maahantuonnissa ei ole suuria muutoksia, kertoo Kari Niinimäki Helsingin poliisista.

Metamfetamiinin takavarikot ovat lisääntyneet hyppäyksellä viime vuonna. Metamfetamiini tunnetaan kadulla muun muassa nimellä kristalli.Kari Ahotupa / Yle

Huumerikoksia tehdään ympäri kaupunkia, mutta tilastoissa näkyvät selkeät piikit joidenkin kaupunginosien kohdalla.

– Korkeimmalla on Kluuvin alue, joka käsittää myös rautatieaseman ympäristön. Seuraavaksi tulevat Kontula, Kallio, Itäkeskus ja Kamppi. Siinä on selvä kärki, Niinimäki sanoo.

Suuri koko ja rajanylityspaikat lisäävät huumerikollisuutta

Kari Niinimäki painottaa, että Helsingin muita selvästi suurempi väestömäärä näkyy luonnollisesti siinä, että pääkaupungissa esiintyy muuta maata enemmän huumerikoksia. Muitakin syitä löytyy.

Niinimäki muistuttaa, että huumeet tulevat usein ulkomailta, jolloin paikkakunnan huumetilanteeseen vaikuttaa esimerkiksi se, että kaupungissa on satama tai muu rajanylityspaikka, jonka kautta huumeita kulkee.

– Monesti myös rikoksia halutaan tehdä piilossa. Se onnistuu sitä helpommin, mitä isommassa ihmismäärässä niitä tehdään. Kyllä kokoluokka vaikuttaa tässäkin.

Kun Helsingin muita kaupunkeja suurempi asukasluku otetaan huomioon laskuissa, ero tasoittuu selvästi.

Suomen kymmenen suurimman kaupungin joukossa eniten huumerikoksia tuhatta asukasta kohden tehdään Helsingissä ja Tampereella. Maakuntien pääkaupunkeina toimivissa yliopistokaupungeissa luku on vain hieman alhaisempi. Vähiten huumerikoksia kymmenen suurimman kaupungin joukossa tuhatta asukasta kohden tulee ilmi Vantaalla ja Espoossa.

Yle Uutisgrafiikka

Käytännössä huumeita liikkuu muun muassa huumeiden verkkokaupan vuoksi aivan koko maassa. Manner-Suomessa on vain 35 pikkukuntaa, joissa tämän vuoden puolella ei poliisille ole tullut ilmi yhtään huumausainerikosta. Ahvenanmaalla tällaisia "puhtaita" kuntia on kahdeksan.

Yleisimpiä amfetamiini ja marihuana, metamfetamiini rajussa nousussa

KRP:n rikosteknisessä laboratoriossa Vantaalla tiedetään tarkkaan, mitä aineita huumeidenkäyttäjät suosivat.

– Meille tulee eniten amfetamiinia ja marihuanaa. Nousevia trendejä ovat metamfetamiinin ja hasiksen käyttö, Tiina Kauppila kertoo.

Yle Uutisgrafiikka

Metamfetamiinin takavarikoissa näkyy suorastaan hurja piikki viime vuoden kohdalla.

Metamfetamiinin suhteellisen yleisestä käytöstä juuri Suomessa todistaa myös laaja eurooppalainen tutkimus, jossa huumejäämiä tutkittiin jätevesistä. Kaikkien 14 mukana olleen suomalaiskaupungin jätevesistä löytyi jäämiä metamfetamiinista. Väkilukuun suhteutettuna eniten jäämiä löytyi Espoosta, Helsingistä ja Jyväskylästä.

Yle uutisgrafiikka

– Paljon puhutut muuntohuumeet ovat vain pieni osa tästä kokonaisuudesta, noin neljän prosentin luokkaa, Tiina Kauppila sanoo.

Muuntohuumeilla tarkoitetaan aineita, joita ei ole luokiteltu huumausaineiksi huumausainelaissa mutta jotka muistuttavat huumeita.

– Internetistä tilataan yhdisteitä, joista ei tiedetä, miten ne vaikuttavat. Toisaalta myös aineet, joita ei ole vielä luokiteltu huumeiksi, saattavat kiinnostaa. Ajatellaan, että niiden käytöstä ei tule mitään seurauksia. Tietysti nämä aineet ovat paljon vaarallisempia kuin niin sanotut perinteiset huumeet.

Poliisi paljasti lokakuussa useita huumausainerikoksia niin kutsutussa darknetissä tehostetun valvonnan aikana. Huumausaineita liikkuu yhä enemmän juuri verkossa. Muun muassa juuri verkkokaupan seurauksena lähes mitä tahansa huumeita on saatavilla Suomen joka kolkassa.

Takavarikoituja huumenäytteitä tutkitaan täällä KRP:n päämajassa Vantaalla sekä Tullilaboratoriossa Espoossa.Kari Ahotupa / Yle

Välillä KRP:n rikosteknisessä laboratoriossa tulee eteen myös hengenvaarallisia aineita tai aineita, jotka voivat vaarantaa myös poliisien ja tutkimushenkilökunnan työturvallisuuden. Tällaisia ovat Tiina Kauppilan mukaan muun muassa fentanyylien muunnokset, kuten karfentaniili.

Muutaman kerran vuodessa laboratorioon ilmaantuu aineita, joita ei tunnisteta. Yksittäisiä tapauksia ei viedä heti huumausaineluokitukseen, mutta Tiina Kauppilan mukaan Suomessa uusien aineiden huumeiksi luokittelu tapahtuu hyvin nopeasti verrattuna muihin Euroopan maihin.

– Jos yhdiste on erityisen vaarallinen tai sen käyttö lisääntyy tai jos tulee yksikin kuolemantapaus, niin se riittää siihen, että aine viedään huumausainelistalle. Listoja uusitaan kaksi kertaa vuodessa.

Mieti, mitä videossa tuijotat, sillä pian siitäkin voidaan kerätä tietoa – taustalla suomalaisyritys

Mistä on kyse?
  • Uuden tekniikan avulla saadaan aikaisempaa enemmän tietoa siitä, mistä asioista ihminen kiinnostuu katsoessaan erilaisia videoita mobiililaitteellaan.
  • Tekniikan on kehittänyt oululainen teknologiayritys, joka vastikään kertoi saaneensa sille merkittävän patentin Yhdysvalloissa.
  • Tekniikka on esimerkki monipuolistuvista tavoista, joilla ihmisen käyttäytymisestä ja kiinnostuksen kohteista kerätään tietoa.
  • EU:ssa muun muassa vastaavat tietosuojakysymykset ovat tapetilla, sillä alueella astuu keväällä 2018 voimaan uusi tietosuoja-asetus.

Katsot virtuaalilaseilla 360 asteen koulutusvideota. Näkymä on moottoripyöräilijän, joka ajaa reitin Oulun keskustan Merikosken silloilta Torinrannan kauppahallin parkkiin.

Pääsi kääntyy, ja elät liikennetapahtumien mukana – katsot, tuleeko oikealta väistettävää liikennettä. Suojatietä ylittäessäsi tarkistat molemmat suunnat ja etsit katseellasi vapaan parkkiruudun.

Huomasinkohan kaiken liikenneturvallisuuden kannalta oleellisen?

Katseen suunta kiinnostaa

Jos aiemmin kysymystä joutui arvailemaan, voi siihen nyt saada vastauksen sekunneissa.

Virtuaalitodellisuuden esitysratkaisuihin keskittynyt kasvuyritys Finwe Oy patentoi Yhdysvalloissa tekniikan, jonka avulla kännykän, tabletin tai muun vastaavan laitteen liikkeistä ja asennoista voi päätellä, mitkä asiat sen käyttäjää kiinnostavat virtuaalitodellisuudessa.

Eli kääntäessäsi tablettia esimerkiksi 360 asteen videota katsoessasi niin kutsuttu heatmap-analytiikka tunnistaa katseesi suunnan ja huomaa, jos kiinnostuit vaikkapa ohi lipuvasta autosta.

Finwe Oy:n toimitusjohtaja Juha Kelan mukaan heidän kehittämällään heatmap-analytiikkaa voidaan soveltaa erityisen hyvin koulutustilaisuuksissa.Timo Nykyri / Yle

Finwe esitteli patentoidun tekniikan keväällä 2015 media-alan messuilla Yhdysvalloissa. Finwen toimitusjohtaja Juha Kelan mukaan tekniikka ja sitä suojaava patentti ovat ainutlaatuisia.

– Vastaavaa patenttia ei selvityksissä löytynyt.

Kela kertoo, että patentoidun tekniikan osia on käytössä laajalti. Hänen mukaansa asiakkaiden joukossa on muun muassa isoja media-alan toimijoita kuten USA Today ja Discovery Channel, mutta hän ei kerro tarkemmin, mitä Finwen tuotteita ne hyödyntävät.

Koulutusala keskiössä

Mainos-, tuotesijoittelu- ja markkinointialat ovat Finwen toimitusjohtaja Juha Kelan mukaan ilmeisiä suuntia, joissa tekniikkaa voidaan hyödyntää. Hän kuitenkin kertoo yrityksensä suuntaavan etenkin koulutus- ja teollisuusalalle.

Esimerkkinä hän kertoo turvallisuuskoulutuksen, jossa osallistujat katsovat koulutusvideota poimien sieltä poikkeamia.

– Mitä he katsovat koulutusvideosta, huomaavatko he virheitä, reagoivatko he niihin?

Vastaavaa patenttia ei selvityksissä löytynyt. Juha Kela

Kelan mukaan yhdysvaltalaisen patentin myötä Finwe on vastaavien sovellusten kehittelyssä maailman kärkeä.

– Yhdysvaltojen markkinoilta on hyvä lähteä liikkeelle, ja suuri osa asiakkaistamme tuleekin sieltä. Kansainvälinen patentti on toki laajennus, jonka saatamme tehdä.

Yksilön tietosuoja paranee

Heatmap-analytiikka on esimerkki monipuolistuvista tavoista, joilla ihmisen käyttäytymisestä ja kiinnostuksen kohteista kerätään tietoa.

Etenkin mainostajat keräävät meistä aina vain enemmän tietoa muun muassa kännykkän käyttöä ja nettiselailua seuraamalla.

Kiivaaseen tahtiin kehittyvien teknologioiden ja tietosuojan välisiin kysymyksiin haetaan nyt tuoretta sääntelyä EU-tasolla. Uusi tietosuoja-asetus astuu voimaan toukokuussa 2018.

Tavat, joilla mobiililaitteidemme käytöstä kerätään tietoa, monipuolistuvat.Antti Heikinmatti / Yle

Helsingin yliopiston oikeuden yleistieteiden yliopistonlehtori Susanna Lindroos-Hovinheimo toteaa uudistuksen parantavan monella tapaa kuluttajan asemaa.

Hänen mukaansa uutta on se, että palveluntarjoajan pitää kerätä suostumukset ihmisiltä selvästi ilmaisten ja suoraan.

– Yksilöllä täytyy myös olla tosiasialliset mahdollisuudet peruuttaa suostumus, Lindroos-Hovinheimo lisää.

Yhdysvaltojen markkinoilta on hyvä lähteä liikkeelle. Juha Kela

Erilaisten tietojen keräämisessä ei Lindroos-Hovinheimon mukaan ole sinänsä ongelmaa, kunhan se tapahtuu asetuksen edellyttämällä tavalla.

Finwe Oy:n patentoidun tuotteen mahdollisista oikeudellisista haasteista hän ei osaa sanoa tarkemmin, sillä hän ei ole siihen tarkemmin tutustunut.

Tietosuojakysymykset huomioitu

Finwe Oy:n teknologiapäällikkö Tapani Rantakokko kertoo, että yrityksessä on mielenkiinnolla seurattu tulevasta uudistuksesta käytävää keskustelua.

Hän ei usko, että uudistus muuttaisi yrityksensä toimintaa merkittävästi, vaikka tiedon kerääminen nyt ensimmäistä kertaa liittyykin heidän tuotteeseensa.

Kansainvälinen patentti on toki laajennus, jonka saatamme tehdä. Juha Kela

Tieto- ja yksityisyydensuoja-asetusten noudattamisesta kantaa vastuun se, joka henkilötietoja kerää ja käsittelee. Jos asiakas käyttää Finwen analytiikkaa omassa palvelussaan, on vastuu asiakkaalla.

– Jos taas me olemme suoraan loppukäyttäjien kanssa tekemisissä, on vastuu tietenkin meillä, Rantakokko toteaa.

Ainoa hakija jätettiin rannalle dekaanivalinnassa – Oulun yliopiston rehtori: "Mielipiteet eivät vaikuttaneet valitsematta jättämiseen"

Mistä on kyse?
  • Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan dekaanihaku jatkuu.
  • Aikaisemmin paikkaa haki ainoastaan sosiologian professori Vesa Puuronen. Hän nautti tiedekunnassaan laajaa kannatusta tehtävään.
  • Hakuprosessi jämähti kuitenkin rehtori Jouko Niinimäen pöydälle, jonka jälkeen Puuroselle ilmoitettiin valitsematta jättämisestä.
  • Puuronen kertoo, että jos perusteluita päätökselle ei tule tai niissä on aihetta epäillä syrjintää, hän siirtää asian tutkinnan viranomaisille.

Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan johtajan eli dekaanin haku jatkuu. Siitäkin huolimatta, että paikkaa haki ainoastaan yksi henkilö, yhteiskuntatieteiden tohtori Vesa Puuronen.

Nykyinen dekaani Eila Estola jää eläkkeelle, ja hänen seuraajansa haku tapahtui ilmoittautumismenettelyllä.

Puuronen pudotettiin pois haastattelun ja tiedekunnan kuulemisen jälkeen.

Professori Vesa Puurosen mukaan hänen välinsä Oulun yliopiston rehtoriin ovat asialliset.Sauli Antikainen / Yle

Puurosen mukaan yliopiston koulutusrehtori Helka-Liisa Hentilä sekä henkilöstöjohtaja Jarmo Okkonen kertoivat hänelle, että asia pysähtyi rehtorin pöydälle. Tämän jälkeen samat henkilöt kertoivat päättäneensä, ettei Puurosta nimitetä tehtävään.

– Mitään perusteluita en ole päätöksestä saanut, Puuronen toteaa.

Rehtori Jouko Niinimäen tietojen mukaan Okkonen ei ollut asiasta yhteydessä hakijaan ollenkaan, vaan Hentilä on keskustellut asiasta professori Puurosen kanssa. Vararehtori Hentilä kertoo todenneensa hakijalle, että hänen kohdallaan nimitys ei etene.

Rehtoria on uudessa johtamismallissa verrattu yrityksen toimitusjohtajaan. Petri Koikkalainen

Puuronen muistuttaa yliopiston johtosäännöstä, jonka mukaan rehtori tekee päätöksen valinnassa. Hänen mukaansa on mahdollista, että rehtori Jouko Niinimäki on delegoinut päätösvallan koulutusrehtorille ja henkilöstöpäällikölle.

– Tein ratkaisun hakuajan jatkamisesta kokonaisarvioinnin perusteella sen jälkeen, kun koulutusrehtori Hentilä ja henkilöstöjohtaja Okkonen päätyivät muista tiedekunnista poiketen olla esittämättä henkilöä dekaanin tehtävään, Niinimäki toteaa.

Rehtorinkin mukaan Niinimäellä on laaja kannatus tiedekunnan henkilöstön keskuudessa.

Kasvatustieteiden tiedekunnan kuohunnasta uutisoi ensimmäisenä Kaleva.

Rehtori: Kirjoittelulla ei vaikutusta

Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäen mukaan hakuprosessin muissa osissa, pois lukien tiedekunnan julkinen kuulemisosuus, ilmeni seikkoja, jotka johtivat tehtyyn päätökseen.

– Yksityiskohtiin en halua mennä.

Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki pitää hyvänä asiana, että kasvatustieteiden dekaanihausta keskustellaan.Oulun yliopisto

Professori Vesa Puuronen on tunnettu kipakoista mielipidekirjoituksistaan, joissa hän suomii muun muassa Oulun yliopiston johtamistapaa. Niinimäen mukaan Puurosen mielipiteet eivät vaikuttaneet valintaprosessiin.

– Yliopisto on moniääninen, ja täältä on kirjoitettu lehteen myöskin yliopistosta. Yhteiskunnallista vuoropuhelua pidetään hyvänä, Niinimäki tähdentää.

On siirrytty enemmän tapaan, jossa rehtori nimittää seuraavan portaan johtajat. Petri Koikkalainen

Puuronen sanoo, että kritiikin ja tehdyn päätöksen välinen yhteys on pelkkää spekulaatiota, koska päätöstä ei ole kerrottu. Hänen mukaansa keskeinen hänen kritiikkinsä kohde on ollut yliopiston rahanjakomalli.

– Kun siihen tehtiin muutoksia, näytti, että tiettyjä tieteenaloja suositaan muiden kustannuksella. Olen nostanut esiin myös yliopiston päätöksenteon demokratiavajetta.

Puurosen mukaan demokratiavaje ei yksistään koske Oulun yliopistoa, vaan kaikkia valtakunnan yliopistoja. Hänen mukaansa vuonna 2010 uudistettu yliopistolaki avasi tien yksilöjohtajuuteen.

Ainutlaatuinen tapaus

Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalaisen mukaan Oulun yliopiston tapaus on tiettävästi ensimmäinen julkisuuteen noussut esimerkki, jossa rehtori ja tiedekunta ovat eri mieltä dekaanivalinnasta.

Tapaus ilmentää hänen mielestään yliopistojen johtamiskulttuurin muutosta. Aiemmin muun muassa dekaanivalinnat tehtiin tiedekuntien sisällä vaalein tai sisäisesti sopimalla, mutta yliopistolain muutoksen jälkeen yritysmäisempi johtamistapa on muuttanut tilanteen.

– Rehtoria on uudessa johtamismallissa verrattu yrityksen toimitusjohtajaan. On siirrytty enemmän tapaan, jossa rehtori nimittää seuraavan portaan johtajat.

Yksityiskohtiin en halua mennä. Jouko Niinimäki

Koikkalaisen mielestä nyt olisi hyvä avoimesti tuoda esiin perusteluineen, miksi Puurosta ei valittu tehtävään.

Vesa Puuronen on askelmerkeistään selvillä. Hän odottaa päätöksen perusteluita. Puurunen on ottanut yhteyttä Professoriliittoon ja paikallisiin luottamusmiehiin.

– Mikäli perusteluita ei tule tai ne ovat sellaiset, että on aihetta epäillä syrjintää, annan asian viranomaisille tutkittavaksi. Toivon kuitenkin, että asiasta olisi mahdollista keskustella yliopiston johdon kanssa ja saada aikaan sovitteluratkaisu.

– Kun dekaanivalinta saadaan päätökseen, niin professori Puuronen tulee saamaan asiasta muistion käyttöönsä, rehtori Jouko Niinimäki vakuuttaa.

Eduskunta hyväksyi käräjäuudistuksen – nykyisistä käräjäoikeuksista lakkaa seitsemän

Eduskunta on hyväksynyt käräjäoikeusuudistuksen, joka merkitsee seitsemän käräjäoikeuden lakkauttamista vuoden kuluttua.

Jäljelle jää 20 käräjäoikeutta. Käräjäoikeudet lakkautetaan Hyvinkäältä, Järvenpäästä, Kemistä, Kokkolasta, Porvoosta, Raaseporista ja Ylivieskasta.

Samalla vähennetään myös käräjäoikeuksien kanslioiden ja istuntopaikkojen määrää niin, että käräjäoikeusverkkoon jää 36 toimipistettä.

Hallituksen esitys meni eduskunnassa läpi äänin 95–77.

Lakiesityksen hylkäämistä esittäneet opposition kansanedustajat epäilivät uudistuksen heikentävän kansalaisten asioiden hoitamista, oikeusturvaa ja kielellisten oikeuksien toteutumista. Hylkäysesityksessä pidettiin myös uudistuksen perustana olleita säästöjä epävarmoina ja mahdollisesti ylimitoitettuina.

Työ maistuu mukavammalta, kun se on selkeää ja hyvin johdettua, osoitti satojen työntekijöiden hyvinvointihanke

Selkeys, siistiys ja johtaminen. Muun muassa nämä asiat korostuivat, kun sadat Ylivieskan seudun yritykset ja organisaatiot etsivät kolmen vuoden aikana tapoja parantaa työhyvinvointia.

Kehitettävää löytyi niin fyysisen kuin henkisen työhyvinvoinnin puolelta. Selkeys ja siistiys osuivat molempiin: sotkukin lisää kiireen tunnetta, kun taas siivo työympäristö tuntuu hallittavammalta, sanoo projektipäällikkö Pirjo Jylhä-Ollila Ylivieskan seutukunnasta.

– Jos työkalut ovat siellä sun täällä ja työpisteessä ylimääräistä, se tuo hämmennystä ja voi jopa aiheuttaa ristiriitoja työntekijöiden välille, Jylhä-Ollila konkretisoi.

Työolosuhteissa ja -järjestelyissä päästiin usein eteenpäin pienillä muutoksilla, kuten työkierrolla tai ergonomiaan satsaamalla. Joskus taas selkeys vaatii isompia investointeja. Mukana ollut Vieskan Elementti hakee konkretiaa tuotantohallista: miten materiaali virtaa, miten työpisteet on järkevä sijoittaa. Suunnitellut muutokset pannaan täytäntöön vuodenvaihteessa, kertoo toimitusjohtaja Johanna Rautakoski.

Henkisellä puolella selkeyttä vaativat työasiat: vastuut ja velvollisuudet.

– Mitä selkeämpi on työsarka, sitä vähemmän painetta tulee häslingistä, sanoo Jylhä-Ollilla.

Yli 50-vuotiaat eivät olleetkaan huonokuntoisia

Tuottava työ -hankkeessa oli mukana satoja työntekijöitä lähes 90 yrityksestä ja organisaatiosta Ylivieskan seudulla. Mukana oli niin kunnan yksiköitä kuin palvelualan yrityksiä ja tuotannollisia firmoja. Lievä enemmistö mukana olleista oli miehiä.

Hankkeen lähtöajatus oli ryhtyä etsimään keinoja pidentää työuria. Projektipäällikkö Jylhä-Ollilan yllätti se, että pääkohderyhmäksi ajatellut yli 50-vuotiaat olivatkin jopa paremmassa kunnossa kuin nuoremmat. Niinpä työyhteisöjä vietiin eteenpäin kokonaisuuksina.

Tuottava työ -hankkeen päätöstilaisuudessa pääsi muun muassa testaamaan, millainen oma puristusvoima on keskiarvoon verrattuna.Pirjo Jylhä-Ollila

Hanke vahvisti ajatusta siitä, että fyysinen kunto on tärkeä ja siihen satsaaminen kannattaa. Työntekijät saivat myös hyvinvointivalmennusta, ja testit näyttävät, että sekä aerobinen että lihaskunto paranivat hankkeen aikana.

Osassa yrityksiä myös ilmapiirin parani, sairauspoissaolot vähenivät ja tuotanto tehostui.

Hyvä johtaminen vaatii jaksavan esimiehen

Työhyvinvoinnille tärkeitä ovat selkeyden lisäksi johtaminen ja esimiestaidot. Työntekijät kaipaavat oikeudenmukaisuutta, toimivaa tiedonkulkua ja pelisääntöjä sekä palautetta.

Esimiehellä taas pitää olla riittävät voimavarat, jotta hän voi vastata näihin odotuksiin, sanoo Vieskan Elementin toimitusjohtaja Johanna Rautakoski.

Hänen lähtökohtansa oli, että työntekijöiden hyvinvointi perustuu hyvään johtamiseen ja mahdollisuuksiin vaikuttaa omaa työtään koskeviin asioihin. Rautakoski pääsi hankkeessa toimitusjohtajien vertaisryhmään, josta kokee saaneensa paljon uutta. Hän on myös järjestänyt firman sisällä esimiehille tilaisuuksia, jossa pohdittiin johtamista.

Työpaikan ilmapiiriä taas tutkittiin kyselyllä, jossa kysyttiin asioita laidasta laitaan. Tulosten tultua istuttiin alas ja mietittiin porukalla, mitä kolmelle huonoimmaksi koetulle asialle voisi tehdä.

– Itsellä voi loppua mielikuvitus, miten asioita lähdetään parantamaan. Nyt työntekijät miettivät itse, kuinka asiat pitäisi hoitaa. Siitä saa hyvän tiekartan, sanoo Rautakoski.

Hän uskoo, että työntekijöille tärkeää onkin nähdä asioiden kääntyvän konkretiaksi pelkän kyselyn sijasta. Seuraava kysely tehdään jo vuoden päästä, ja Rautakoski odottaa innolla, mihin suuntaan työhyvinvointi on silloin kehittynyt. Hanketta hän pitää erittäin hyvänä.

Myös projektipäällikkö on tyytyväinen kolmen vuoden tuloksiin, vaikka suoranaisia yllätyksiä hanke ei paljastanutkaan. Pirjo Jylhä-Ollila uskoo, että nyt yrityksillä on työkalupakki, jonka avulla ongelmiin tartutaan jatkossa herkemmin.

Päästöhuijaus siivitti bisneksen nousuun – oululaisyritys puhdistaa Euroopan suurkaupunkien ilmaa

Mistä on kyse?
  • Dieselautojen päästöhuijaus nosti esiin typen oksidien vaarallisuuden.
  • Dieselautojen päästöt ovat haitallisia etenkin suurkaupungeissa.
  • Henkilöautoja on vaikea muuttaa vähäpäästöisemmiksi niiden valmistumisen jälkeen.
  • Raskaan liikeen kalustolle voidaan jälkiasentaa pakokaasujen puhdistuslaitteita.
  • EU uhkaa viedä kaupunkien liian isot liikennepäästöt oikeuteen.

Oululaisen Proventian tiloissa kuuluu huriseva ääni. Ovien takana on menossa erilaisia moottoritestejä, osa hyvinkin salaisia. Testeissä mitataan esimerkiksi moottorien päästöjä ja kestävyyttä.

Täällä on kehitetty myös raskaan liikenteen pakokaasujen puhdistusmenetelmiä. Niille on nyt kysyntää enemmän kuin koskaan, sillä järjestelmillä pystytään parantamaan suurkaupunkien ilmanlaatua.

Monessa Euroopan suurkaupungissa kärsitään liikenteen päästöistä ja etenkin dieselautojen tuottamista typen oksideista, jotka ovat ihmiselle vaarallisia.

Huijauksen vaikutukset tulivat yllätyksenä

Dieselpäästöjen haitallisuus nousi laajaan tietoisuuteen pari vuotta sitten, kun Volkswagenin päästöhuijaus paljastui.

Oululaisyrityksessä ei osattu vielä kaksi vuotta sitten ennakoida, kuinka päästöhuijaus vaikuttaisi yritykseen, kertoo Proventian toimitusjohtaja Jari Lotvonen. Päästöhuijaus koski henkilöautoja, ja Proventia on kehittänyt pakokaasujen puhdistusmenetelmiä raskaalle liikenteelle jo viime vuosituhannen puolelta asti.

Henkilöautoja ei ole helppoa tai taloudellisesti järkevää muuttaa vähäpäästöisemmiksi niiden valmistamisen jälkeen. Raskaan liikenteen osalta tilanne on toinen. Niihin pystytään tekemään jälkiasennuslaitteita, joita Proventia valmistaa.

Proventia valmistaa myös moottorintestauskontteja. Niillä on kysyntää erityisesti sähköautojen testaukseen.Marko Siekkinen / Yle

– Kyllä siinä vuosi pari meni, ennen kuin me ymmärsimme yhteyden ja se alkoi aidosti näkyä meidän tilauskannoissamme, Lotvonen sanoo.

Autot eivät olleetkaan niin puhtaita kuin niiden oletettiin olevan. Juhani Laurikko

Proventia alkoi saada tilauksia suukaupunkien bussien pakokaasujärjeselmien uusimiseksi.

– Varsinainen päästöhuijaus on tietenkin huono asia, mutta yleisesti ottaen se, että typen oksidien haitallisuuteen on alettu kiinnittää huomiota on kaikkien kannalta hyvä juttu, Jari Lotvonen sanoo.

Henkilöautojen odotettiin olevan puhtaampia

VTT:n johtavan tutkijan Juhani Laurikon mukaan dieselautojen aiheuttamien päästöjen haitallisuus kaupungeille on ollut tiedossa jo pitkään. Ongelman odotettiin kuitenkin korjaantuvan vähitellen autokannan uusiutumisen myötä. Se aiheutti ihmetystä, että näin ei käynytkään.

– Autot eivät olleetkaan niin puhtaita kuin niiden oletettiin olevan, Laurikko sanoo.

Liikenneruuhka Frankfurtissa. Frank Rumpenhorst / EPA

Syy tähän valkeni päästöhuijauksen paljastuttua.

EU uhkaa päästöylityksiä oikeustoimilla

Myös Euroopan komissio on puuttunut päästöongelmaan. Typen oksideille on päästörajat, jotka ylittyvät monessa kaupungissa. Komissio on uhannut viedä päästörajoja rikkovat maat EU-tuomioistuimeen.

Enlannissa ja Saksassa päästöjä on alettu vähentää asentamalla vanhoihin busseihin pakokaasujen puhdistusmenetelmiä.

Saksassa ollaan taloudellisesti tarkkoja, eikä siellä haluta romuttaa käyttökelpoista kalustoa Juhani Laurikko

Laurikon mukaan bussien muuttaminen vähäpäästöisemmiksi kertoo siitä, että ilmanlaatua parannetaan käytettävissä olevilla keinoilla.

Puhtaammilla busseilla on vaikutusta

Laurikko kertoo, että vanhojen bussien muuttaminen ympäristöystävällisiksi on järkevää. Sillä pystytään aidosti vaikuttamaan kaupunkien ilmanlaatuun. Typen oksidit aiheuttavat paikallisia ilmanlaatuongelmia, joten siellä missä on paljon liikennettä, on myös paljon päästöjä.

– Joukkoliikennettä on keskitetty monissa kaupungeissa tietyille katualueille, joten puhtaammilla busseilla on suora vaikutus ilmanlaatuun paikallisesti, Laurikko sanoo.

Proventia uusii Lontoon bussien pakokaasujärjestelmiä.Tal Cohen / EPA

Laurikko näkee eurooppalaisten bussien puhtaudesta olevan hyötyä myös pitemmällä aikavälillä. Kun autot tulevat tiensä päähän Euroopassa, ne siirretään monesti kolmansiin maihin, joissa niiden matka jatkuu vielä pitkään.

Proventia hamuaa Saksan miljoonamarkkinoille

Proventia valittiin yhdeksi Lontoon bussien puhdistusjärjestelmien toimittajaksi kesällä. Nyt yrityksen tähtäin on Saksassa. Jari Lotvosen mukaan Saksassa on noin 20 000 bussia, jotka vaativat jonkinlaisen päivityksen järjestelmiinsä. Kyseessä on noin 400 miljoonan euron markkinat.

– Meitä ei monta toimijaa maailmassa ole, joten sitä pottia me tulemme seuraavat vuodet jakamaan, Lotvonen sanoo.

Proventian toimitusjohtaja Jari Lotvonen iloitsee yrityksen kasvusta.Marko Siekkinen / Yle

Myös Laurikko näkee Saksassa olevan edessä mittavan urakan. Monessa Saksan kaupungissa ilmanlaatu on huono, ja heillä on jo kokemusta aiemmilta vuosikymmeniltä vastaavanlaisista puhdistusjärjestelmien uusimisista.

– Saksassa ollaan taloudellisesti tarkkoja, eikä siellä haluta romuttaa käyttökelpoista kalustoa, vaan niihin tehdään mieluummin jälkiasennuksia, Laurikko arvelee.

Lotvonen arvelee saksalaisbussien jälkiasennusurakan vievän 3 - 5 vuotta. Sen jälkeen edessä on todennäköisesti vastaavanlainen työ myös Itä-Euroopan maissa.

Kysyntä tuo työpaikkoja Ouluun

Lisääntynyt kysyntä näkyy jo Proventialla. Yrityksen liikevaihto kasvaa tänä vuonna noin 60 prosenttia. Jälkiasennuslaitteet tuovat osan kasvusta, mutta iso osa tulee myös työkoneiden päästölaitteiden lisäntyneestä tarpeesta. Siellä dieselmoottoreiden käytön uskotaan jatkuvan vielä pitkään.

Myös uutta henkilökuntaa tarvitaan. Tänä vuonna työntekijöitä on palkattu lisää 15 ja ensi vuonna varaudutaan palkkamaan 20 henkilöä. Tällä hetkellä oululaisyritys työllistää noin 60 henkilöä.

Tuotteiden valmistus hoidetaan alihankintana, joka työllistää yhteensä noin 200 ihmistä Kempeleessä, Lievestuoreella ja Italiassa.

Homoparin vihkinyt pappi aikoo viedä varoituksensa oikeuteen - "Tuomiokapitulin päätös oli täysin mielivaltainen ja väärä"

Oulun hiippakunnan tuomiokapituli on hylännyt pastori Árpád Kovácsin tekemän oikaisuvaatimuksen hänelle annetusta varoituksesta. Päätös syntyi äänin 4 - 2.

Tuomiokapituli antoi lokakuussa pastori Arpad Kovácsille kirjallisen varoituksen sen jälkeen, kun hän toimitti homoparin kirkollisen vihkimisen. Kovács toimii Oulun seurakuntayhtymän kansainvälisen työn pastorina.

Tuomiokapitulin mukaan samaa sukupuolta olevan parin kirkollinen vihkiminen on tällä hetkellä kirkon lain ja järjestyksen vastaista.

Oikaisuvaatimuksessaan Kovács katsoi, ettei ole toiminut vastoin pappisviran velvollisuuksia ja pappislupausta. Lisäksi hänen mielestään tuomiokapituli ei ole osoittanut, mitä kohtaa pappislupauksesta hän on rikkonut.

Kovács aikoo valittaa päätöksestä Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen.

– Päätös on täysin mielivaltainen ja väärä.

Kyseessä olisi tiettävästi ensimmäinen tapaus, jossa halinto-oikeus ottaa kantaa homoparien kirkollisiin vihkimisiin.

Vireillä on muitakin tapauksia. Esimerkiksi pastori Kai Sadinmaa on ilmoittanut valittavansa oikeuteen, jos Helsingin tuomiokapituli ei peru hänelle antamaansa vakavaa moitetta.

Tuomiokapitulin päätöstä ei voi suoraan viedä oikeuteen

Kovács kritisoi sitä, että hänen varoituksestaan tekemää valitusta olivat käsittelemässä samat henkilöt, jotka antoivat itse varoituksen. Kovácsin mukaan he olivat jääviä tekemään päätöstä.

Oulun hiippakunnan tuomiokapitulin lakimiesassesori Mari Aalto kertoo, että on yleinen käytäntö, että asioita käsittelevät samat ihmiset. Aalto myös muistuttaa, että tuomiokapituli ei ole muutoksenhakuviranomainen, vaan sen tekemistä päätöksistä voi valittaa eteenpäin.

Tuomiokapitulin tekemistä päätöksistä täytyy kuitenkin tehdä ensin oikaisuvaatimus sille itselleen, ennen kun asiasta voi valittaa oikeuteen. Kovácsin mielestä oikaisuvaatimuksen tekeminen oli täysin turhaa.

– Tämä on osoittanut sen, että tuomiokapitulilta pitäisi kaikki tämmöiset asiat ottaa pois. Kiista-asioita pitäisi käsitellä joku muu, sillä tuomiokapitulilla ei ole mitään halua katsoa asiaa monelta kantilta.

Hikiset tontut tekivät vaikutuksen Cannesissa – mykkää joulukalenteria katsotaan nyt maailmanlaajuisesti

Mistä on kyse?
  • Oululainen EverWhat Productions on tuottanut 25-osaisen elokuvallisen joulukalenterin. Elokuva valmistui viime lokakuussa.
  • Yhtiö myi elokuvan ensin ulkomaille, minkä jälkeen tehtiin sopimus Suomeen.
  • Kuusi vuotta vanha tuotantoyhtiö on toiminut tähän saakka pääasiallisesti riskirahoituksella.
  • Yhtiö neuvottelee jo uusista kansainvälisistä tuotannoista.
  • Joulukalenteri on mykkäkomedia Ferdie-tontusta, jolle sattuu ja tapahtuu monenlaista Korvatunturilla.

Takapuoli edellä puuhun. Kuvainnollisesti niin teki oululainen EverWhat Productions tuotantoyhtiö, jonka elokuvallinen joulukalenteri leviää parhaillaan kovaa vauhtia ympäri maailman.

– Kun markkinat kotimaassa eivät avautuneet, päätimme hakea markkinoita ulkomailta, kertoo tuotantoyhtiön toimitusjohtaja Antti Kaarlela.

– Yleensä tällaiset tuotannot myydään ensiksi kotimaahan, nyt kävi päinvastoin.Vasta ulkomaanmyynnin jälkeen Suomessa kiinnostuttiin sarjasta. Allekirjoitimme juuri sopimuksen Elisa Viihteen kanssa joulukalenterin julkaisusta, Kaarlela toteaa.

Joulukalenterissa seikkailee Ferdie tonttu.EverWhat Productions

Rovaniemen Joulupukin Kammarin maisemassa kuvatun 25-osaisen tonttusarjan oululaisyritys on myynyt kuluvan syksyn aikana muun muassa Pohjois-Amerikkaan Amazon Prime –elokuvapalveluun, joka hakee jalansijaa Suomesta poikkeuksellisella konseptilla. Mykkäkomedian ovat ostaneet myös muun muassa virolaiset, eteläafrikkalaiset, hollantilaiset ja yksi eteläamerikkalainen yhtiö.

Mykkäelokuva kertoo Ferdie-tontusta, joka koheltavalla tyylillään joutuu monenlaisiin vaikeuksiin Korvatunturilla. Pääosissa elokuvassa ovat tontut joulupukin sijaan.

Cannesissa tontut saivat yllättävää näkyvyyttä

Pienen oululaisyhtiön tarina on yrittäjiensä, toimitusjohtaja Antti Kaarlelan ja ohjaaja Antti Kairakarin mukaan täynnä epätoivoa, mutta myös uskoa onnistumiseen.

– Kun viime kesänä esimerkiksi Yleisradio ja elokuvasaatiö eivät kiinnostuneet sarjasta, päätimme lähteä haistelemaan tuulia Cannesiin alan festivaaleille, Kaarlela kertoo.

Ranskan Cannesissa oululaisyhtiön väki markkinoi tuotettaan kahden tonttuhahmon voimin. Sinnikkään esilläolon kruunasi kohtaaminen japanilaisryhmän kanssa.

Monesti kävi mielessä, että ei tästä tule mitään. Antti Kaarlela

– Japanilaiset halusivat Cannesin helteessä talvipukuineen hikoilevat tontut videolle. He olivat keräämässä videomateriaalia elokuvatapahtuman avajaisjuhlaan, jota japanilaiset isännöivät.

– Juhlassa meidän tontut olivat näyttävästi esillä videonäytöillä ympäri salin. Paikalla oli tuhansia alan ammattilaisia, käytännössä tuotantojen ostajia, Kaarlela muistelee.

Avajaisillan jälkeen tontut tunnettiin.

– Sen jälkeen oli helppo keskustella teemasta ostajien kanssa, Kaarlela toteaa.

Riskirahalla töihin Rovaniemelle

Vuosi sitten syksyllä Cannesiin tehdyltä toiviomatkalta oululaisyrittäjillä ei kuitenkaan ollut tuliaisina sopimuksia. Joulukalenteristakin oli valmiina vasta esittelyjakso.

– Kun palasimme Ouluun, marssimme pankkiin ja päätimme polkaista tuotannon käyntiin riskirahalla, Kaarlela kertoo.

Hulvattomat tontut seikkailevat maailmalle levinneessä oululaistuotannossa.EverWhat Productions

Viime talven ja vielä kesänkin aikana EverWhat Productions kuvasi joulukalenteria 25 jakson verran. Viimeiset studiokuvaukset tuotantoyhtiö kuvasi heinäkuussa. Mykkäkomedia valmistui lopullisesti viime lokakuussa.

Kuvaukset tehtiin pääasiassa Lapissa yhteistyössä rovaniemeläisen Joulupukin pajakylän kanssa.

– Meihin iskostui valtava usko Cannesin reissun jälkeen, että homma lähtee rullaamaan varmuudella seuraavassa alan tapahtumassa. Sellainen järjestettiin Cannesissa viime talvena. Kun tulimme Cannesista keväällä, yhtään sopimusta ei oltu vielä tehty.

– Heinäkuun alkuun mennessä ei tapahtunut sopimusrintamalla mitään. Monesti kävi mielessä kesällä, että ei tästä tule mitään, Kaarlela kertoo.

Virolaiset kiinnostuivat ensimmäisinä

Mutta sitten portti avautui. Sinnikkään markkinoinnin tuloksena yhtiö myi sarjan syksyllä Viron televisiolle.

– Sen jälkeen oli huomattavasti helpompaa markkinoida sarjaa muualle maailmalle, Kaarlela toteaa.

– Tulevaisuuden kannalta tämä tarkoittaa hyviä ja isoja asioita sikäli, että nyt olemme vakavasti otettavia toimijoita. Uskottavuudesta ei tarvitse enää taistella samalla tavalla kuin aiemmin, Kaarlela kertoo.

Idea muhinut vuosikausia

Iden joulukalenteriin parivaljakko sai jo viisi vuotta sitten. Tuotantoyhtiön Kaarlela ja Kairakari perustivat Ouluun vuonna 2011.

Toimitusjohtaja Antti Kaarlela ja ohjaaja Antti Kairakari työstävät tuotantojaan Oulun Hiukkavaarassa.Paulus Markkula / Yle

Nyt yhtiö neuvottelee jo uusista tuotannoista, jotka ovat mahdollisesti lähdössä kansainväliseen levitykseen. Tuotantopaikkana pysyy Oulu ja Pohjois-Suomi.

– Meillä on Oulussa se etu, että täällä on lentokenttä ja internet, naurahtaa Antti Kairakari.

– Ja kolmas hyvä asia Oulussa tehdä töitä on se, että Oulusta löytyy hyviä, motivoituneita tekijöitä, Kairakari jatkaa.

Oululaisyhtiön yrittäjät uskovat yrityksensä toimivat jatkossa myös vahvasti kansainvälisillä markkinoilla.

– Suomi on vain yksi markkina muiden joukossa. Ei tänne tarvitse takertua, Kairakari toteaa.

THL: Liukuesteet ikäihmisille ovat hyvä hankinta – kuntien kannattaisi silti tsempata senioreja myös liikkumaan

Viime vuosina osa suomalaiskunnista on innostunut liukuesteiden hankkimisesta ikäihmisille. THL suhtautuu asiaan suopeasti.

– Tutkimusten mukaan liukuesteet vähentävät kaatumisia talvikeleillä, joten niiden hankkiminen on perusteltua, iäkkäiden toimintakykyyn ja turvallisuuteen perehtynyt THL:n kehittämispäällikkö Satu Havulinna toteaa.

Kaatuminen on tavallisin tapaturmaisen kuoleman syy yli 65-vuotiailla. Liukastumiset aiheuttavat herkästi myös erilaisia murtumia ja päävammoja.

– Kun nurin mennään, niin aina vanhemmalla on suurempi riski saada murtuma kuin nuorella. Iän kertyessä tulee tasapainoheikkoutta ja toimintakyky huononee, Satu Havulinna kertoo.

Liukuesteet eivät poista ongelmaa, vaan ensisijaista olisi tarjota iäkkäämmille ryhmille liikuntapalveluita, joiden avulla toimintakykyä pidetään kunnossa. Satu Havulinna

Vaikka liukuesteet olisivat käytössä, pitäisi iän karttuessa pitää huolta myös kunnosta. Kunnat voisivatkin tarjota ikäihmisilleen liukuesteiden lisäksi mahdollisuuksia liikkua.

– Liukuesteet eivät poista ongelmaa, vaan ensisijaista olisi tarjota iäkkäämmille ryhmille liikuntapalveluita, joiden avulla toimintakykyä pidetään kunnossa, Havulinna vinkkaa.

On arvioitu, että jopa kolmannes vakavista lonkkamurtumista voitaisiin estää, jos ikäihmiset liikkuisivat reippaasti 3-4 tuntia viikossa.

Ihmisen keho alkaa rappeutua 30-vuotiaana ja keskimäärin riskialttein aika alkaa 75-vuotiaana. Toki toimintakyky on aina yksilöllinen: toiset pysyvät pitempään paremmassa kunnossa, kun toisten kunto heikkenee jo nuorena.

Terho Paavola tietää liukuesteiden hyödyt. Kaikkein vaarallisin paikka on hänestä usein oma piha.Kalle Niskala / Yle

Keski-Pohjanmaalla Kaustisella kunta lahjoittaa tulevalle talvelle kaikille yli 70-vuotiaille kuntalaisille liukuesteet. Kenkiin laitettavat esteet jaetaan tilaisuudessa, jossa paikalla ovat myös lääkäri ja fysioterapeutti. He jakavat neuvoja liukuesteiden käyttämisen lisäksi toimintakyvyn ylläpitämisestä.

Kaustisella kunnan lahjoitus saa iäkkäämmiltä myönteistä palautetta.

Sitten kun talvella tulee lunta, joka sulaa ja jäätyy, sulaa ja jäätyy, se on se pahin keli. Terho Paavola

Esimerkiksi kaustislainen Terho Paavola on käyttänyt liukuesteitä jo useita vuosia. Nastakenkien tai liukuesteiden lisäksi Paavola ottaa kävelylle mukaan piikkikärkiset sauvat.

– Kyllä nastat estävät kaatumista ihan oikeasti. Ne ovat välttämättömät, vanhemmille ihmisille ennen kaikkea.

Paavola on huomannut, että oma piha voi talvikeleillä olla kaikkein vaarallisin paikka.

– Tämä oma piha on ihan se pahin mahdollinen. Se on hiukan viettävä. Sitten kun talvella tulee lunta, joka sulaa ja jäätyy, sulaa ja jäätyy, se on se pahin keli.

Some ei korvaa suoraa kontaktia pankkihenkilöön – Osa nuoristakin haluaa asioida pankissa kasvotusten: "Siitähän tulee aikuisuuden tunne"

Mistä on kyse?
  • Pankit lisäävät palveluitaan verkossa, ja sosiaalisessa mediassa annetaan talousneuvontaa.
  • Somessa yritetään tavoittaa erityisesti nuoria asiakkaita.
  • Esimerkiksi Nordealla on oma tiiminsä etenkin nuorten suosimassa Snapchatissa.
  • Varsinaiset raha-asiat hoidetaan aina kuitenkin tunnistautumisen kautta, ei some-alustoilla.
  • Kuitenkin nuoret haluavat tutkimustenkin mukaan myös kasvokkain tapahtuvaa pankkiasiointia.

– Pankkien pitäisi ottaa asiakkaisiin henkilökohtaisesti yhteyttä sähköpostitse tai ihan kirjeitse ja tarjota verkkoneuvottelua tai sitten pitää olla aikaa tulla pankkikonttoriin asioimaan, lataa oululainen 18-vuotias lukiolainen Mikael Lumme.

Lumme kertoo saaneensa sosiaalisen median kautta pankeilta vinkkejä, miten sijoittaa ja kuinka avata tilejä. Pankit ovat panostaneet mobiilipalveluihin ja sosiaalisessa mediassa tarjottavaan talousneuvontaan. Silti osa nuorista kuulostaa kaipaavan henkilökohtaista, kasvotusten tapahtuvaa pankkipalvelua. Tämän vahvistaa myös Finassialan kesäkuussa julkaistu raportti, jonka mukaan 17-24 -vuotiaista suurin osa haluaa asioida pankkien konttoreissa.

Mikael Lumme suhtautuu tiettyihin pankkiasioihin perinteisesti. Päivi Annala / Yle

– Sijoitusasiat täytyy hoitaa konttorissa, sillä keskusteltavaa ja kysyttävää on paljon. Snapchat-tililtä voi lähettää viestiä ja kysyä jotain jokapäiväisiin asioihin liittyvää, sanoo pian 18 vuotta täyttävä oululainen Joona Minkkinen.

Hänen mukaansa sitä kautta saa nopeasti vastauksen eikä tarvitse soittaa maksulliseen numeroon.

Somesta talousosaamista

Joona Minkkinen kertoo havainneensa, että pankit ovat lisänneet mainostamista varsinkin Instagramissa ja palveluissa, joita nuoret käyttävät.

Esimerkiksi Nordea perusti Ouluun Snapchat-tiimin, jonka tarkoituksena on tavoitella etenkin nuoria. Nordean asiakaspalveluvarajohtaja Turkka Suo luonnehtii Snapchatia taloustiedon levittämisen kanavaksi.

– Miten he omanikäisilleen kertoisivat pankkipalveluista ja talousasioista, talouteen liittyvistä asioista sillä tavalla, että se oikeasti kiinnostaa nuoria? Tällä tavalla nuorten talousosaaminen kasvaisi.

Snapissä voidaan jakaa päivänpolttavia asioita. Turkka Suo

Myös Finanssiala katsoo pankkien some-toiminnan olevan talousosaamisen lisäämistä.

– Pankit haluavat tänä päivänä antaa vinkkejä nuorten ihmisten talouteen. Sosiaalisen median kanavat ovat oivallisia, koska erityisesti nuoret aikuiset ovat somessa, muotoilee Finanssialan viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Tuomo Yli-Huttula.

Somessa ei jaeta raha-asioita

Jokaisen takaraivoon on iskostettu, miten huolehditaan pankkitunnusten ja salasanojen tietoturvasta. Henkilökohtainen palvelu tapahtuu aina tunnistettuna. Somessa pankkien toiminta on enemmän auttamista ja neuvontaa. Turkka Suon mukaan Snapissä voidaan jakaa päivänpolttavia asioita.

– Jos asiakas on Twitterissä kiinnostunut asuntolainasta, me ehdotamme yksityisviestinä laittamaan puhelinnumeron yhteydenottoa varten, Turkka Suo kertoo.

Pankeissa halutaan asioida edelleen myös kasvotusten pankkityöntekijöiden kanssa.Juha-Pekka Inkinen / Yle

Finanssialan viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Tuomo Yli-Huttulan mukaan Suomessa toimivien pankkien some-tileistä näkyy selvästi, että kyseessä on virallinen tili tai virallinen sivusto. Ylläpitäjän pystyy tarkistamaan.

– Somessa ei hoideta pankkiasioita samalla tavalla kuin esimerkiksi puhelimessa tai konttorissa. Tiliasiat hoidetaan aina tunnistautumisen kautta.

Sen lisäksi, että varmistaa url-osoitteesta olevansa oikeiden pankkihenkilöiden kanssa asioimassa, kannattaa miettiä, mitä kirjoittelee.

– Jotkut nuoret saattavat kertoa liikaa omista ja vanhempien tuloista, miettii lukiolainen Joona Minkkinen.

Konttoreja kaivataan

Raha ei ole helppo puheenaihe, joten sijoitusvinkeistä tai asuntosäästämisestä ei välttämättä kaveriporukoissa puhella.

– Ne, jotka käyvät töissä, saattavat puhua palkoista, mutta muuten rahakeskustelu on aika vaitonaista nuorten kesken, sanoo Mikael Lumme.

Sijoitusasiat täytyy hoitaa konttorissa. Joona Minkkinen

Pankkien some-palveluista Lumme kertoo etsivänsä tietoa asuntosäästötileistä, jotta ensimmäinen oma asunto olisi jonakin päivänä mahdollinen.
Tiettyjen asioiden kanssa hän sanoo olevansa perinteinen ja tykkäävänsä hoitaa ne neuvottelemalla joko sijoitusneuvojan tai oman pankkiasiantuntijan kanssa.

– Siitähän tulee aikuisuuden tunne, kun pääsee pankkiin asioimaan, Mikael Lumme kertoo.

Huono keli iski Lapin lentoliikenteeseen – Norwegianin lentokone jäi Ouluun

Lentoyhtiö Norwegian joutui perumaan lennon D8125 Rovaniemeltä Helsinkiin maanantaina iltapäivällä, kun kone ei päässyt laskeutumaan Rovaniemen lentokentälle huonon kelin vuoksi. Rovaniemen sijaan kone laskeutui Ouluun.

Pohjoiseen suunnanneet matkustajat siirrettiin Oulusta Rovaniemelle bussilla.

Lentoyhtiö Finnairin lentokoneen on määrä laskeutua Rovaniemelle iltapäivällä, vaikkakin hieman myöhässä. Kello 17.40 aikataulun mukaan saapuva kone laskeutuu ennakkotietojen mukaan arviolta klo 17.52.

Tänä vuonna jo 800 ilmoitusta valepoliiseista – vanhalta oululaisnaiselta vietiin lähes 170 000 euroa

Oulun poliisi on saanut valmiiksi esitutkinnan alkukesästä ilmi tulleesta valepoliisiasiasta. Asia on siirtynyt syyteharkintaan.

Rikosylikomisario Markus Kiiskisen mukaan rikoskokonaisuus käsittää kymmenen rikosilmoitusta. Niihin sisältyy niin sanotun päärikoskokonaisuuden lisäksi petoksen yrityksiä, törkeitä rahanpesurikoksia, matkustuskiellon rikkomisia sekä törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen. Rikosnimikkeitä on kaikkiaan yli kaksikymmentä, ja rikoksista epäiltyinä on yhdeksän henkilöä.

– Epäillyt tekijät ovat pääosin noin 20-40-vuotiaita miehiä, jotka ovat kotoisin lähinnä Etelä-Suomesta, Markus Kiiskinen kertoo.

Kiiskisen mukaan jutussa viisi henkilöä on epäiltyinä törkeistä rikoksista ja neljä rahanpesurikoksista.

– Teoissa on huijattu rahaa, jota on siirretty niin sanotuille bulvaaneille.

Iäkkäältä huijattiin huomattava summa

Yksi osa rikosvyyhtiä on tapaus, jossa iäkkäältä oululaiselta naiselta huijattiin 168 000 euroa rahaa.

– Tämä tapaus tuli ilmi toukokuussa. Osa rahoista on saatu esitutkinnassa takaisin, mutta rikosvahinko on miltei 100 000 euroa, Markus Kiiskinen kertoo.

Kiiskisen mukaan tämän rikoksen rikosnimikkeet ovat törkeä petos, törkeä maksuvälinepetoa ja virkavallan anastus.

Esitutkinnan aikana Oulun poliisilla on ollut viisi henkilöä vangittuna ja lisäksi muutamia henkilöitä pidätettyinä.

Kaikki eivät tule poliisin tietoon

Koko Suomessa on tänä vuonna kirjattu rikosilmoitus jo yli 800 valepoliisitapauksesta, eivätkä kaikki tapaukset ole tulleet poliisin tietoon. Oulun poliisilaitoksen alueella ilmoituksia on kirjattu lähes sata. Tyypilliset rikosnimikkeet ovat virkavallan anastus, petos, törkeä petos tai petoksen yritys.

Poliisi korostaa edelleen, ettei poliisi tiedustele koskaan ihmisten verkkopankkitunnuksia siitäkään huolimatta, että tiedustelujen ympärille kehitelty valepoliisin tarina kuulostaisi hyvinkin uskottavalta. Verkkopankkitunnuksia ei saa antaa kenenkään muun haltuun. Poliisin mukaan on suotavaa, että iäkkäiden ihmisten omaiset myös muistuttaisivat tästä läheisiään.

Hovioikeus: Kuolleen poliisin tietojen katsomista voi pitää tilannekuvan päivittämisenä

Rovaniemen hovioikeus on hylännyt neljän virkamiehen syytteet virkavelvollisuuden rikkomisesta ja henkilörekisteririkoksesta. Käräjäoikeus oli aiemmin tuominnut viidelle Oulun poliisilaitoksen poliisille sakkoja.

Oulun poliisilaitoksen työntekijät olivat tutkineet liikenneonnettomuudessa kuolleen eläköityneen poliisin tietoja.

Hovioikeuden mukaan kolmella poliisilla oli ollut oikeus katsoa tietoja, koska heidän työtehtäviinsä kuului tilannekuvan päivittäminen. Poliiseja oli koulutuksessa ja töissä kehotettu olemaan laaja-alaisesti tietoisia oman alueen tapahtumista ja käyttämään myös tietojärjestelmiä. Tarkkaa ohjeistusta tilannekuvan päivittämisestä ei ollut kuitenkaan annettu.

Yksi vastaaja taas oli katsonut lesken osoite- ja henkilötietoja surunvalittelun toimittamiseksi. Oikeus katsoi, että kyse ei ollut työ- tai virkatehtävään liittyvästä tietojen käsittelystä säännöksissä mainitulla tavalla, mutta kyse ei kuitenkaan ollut tahallisesta tai kokonaisuutena arvioiden törkeän huolimattomasta toiminnasta.

Tietoja oli käyty katsomassa vuoden 2014 alkupuolella.

Kun eksästä tulee perheen painajainen: "Osa hakee apua vasta, kun on viittä vaille kuristettu"

Lapsi joutuu usein osaksi entisten puolisoiden välisiä eroriitoja.

– Kyse on tapaamisoikeudesta, tai lasta käytetään välikappaleena kiusantekemiseen tai väkivallalla uhkailuun, kertoo Mikkelin vartiointikeskuksen toimitusjohtaja ja entinen poliisi Veijo Moilanen.

Moilanen on mukana Varjo-hankkeessa, joka on viiden vuoden ajan yrittänyt ehkäistä entisten puolisoiden vainoamista eli esimerkiksi toistuvaa väkivaltaa, seuraamista ja uhkailua.

Porvoossa tapahtunut 3-vuotiaan lapsen surma nosti keskusteluun, onko viranomaisilla mahdollisuutta ehkäistä ennalta huoltajuuskiistoihin tai muihin puolisoiden välisiin riitoihin liittyvää väkivaltaa ja perhesurmia. Samanlaista keskustelua käytiin Helsingissä vuonna 2012 tehdyn 8-vuotiaan tytön surman jälkeen.

Rakkaudesta se hevonenkin potkii. Jaana Kinnunen

Vuonna 2012 aloittanut Varjo-hanke on tuonut esiin viranomaisten kyvyttömyyden auttaa vainoamistilanteissa. Hankkeen alku viisi vuotta sitten paljasti karmean totuuden. Viranomaiset eivät tienneet, että entisistä puolisoista toinen voisi edes vainota toista.

– Viranomainen sanoi naiselle, että rakkaudesta se hevonenkin potkii, muistelee Varjo-hankkeen hankevastaava Jaana Kinnunen.

Vainoamisen syy ei ole lapsessa. Yleensä vainoamisen motiivi on kosto tai halu saada puoliso takaisin.

Vainoamisesta on tullut laitonta

Varjo-hankkeen tarkoitus on ollut selvityksin ja tutkimuksin kartoittaa miehen tai naisen ex-puolisoonsa kohdistamaa vainon yleisyyttä ja syitä. Tavoitteena on ollut etsiä myös keinoja vainoamisen ennaltaehkäisemiseksi.

Tutkittu uhreja, vainoajia, viranomaisia ja tehty satukirja

Varjo-hankkeen tarkoitus on eron jälkeisen väkivaltaisen vainon kohteena elävien perheiden turvallisuuden lisääminen ja vainoamisen ennaltaehkäisy.

Varjo-hanke aloitettiin vuonna 2012.

Hanke on keskittynyt vainon kartoittamiseen ja tutkimiseen. Tutkimuksen kohteina ovat olleet uhrit, tekijät ja viranomaiset.

Hankkeeseen kuuluvaa tutkimusta on tehty eniten Lapin ja Jyväskylän yliopistoissa. Lisäksi aiheeseen liittyviä pro gradu -töitä on tehty Itä-Suomen yliopistossa. Lisäksi on tehty satukirja vainoa kohdanneille lapsille.

Hanketta on rahoittanut Raha-automaattiyhdistys, joka on nykyään osa Veikkausta.

Hanke loppuu vuonna 2017, mutta hanke on hakenut rahaa jatkoa varten. Jatkossa hanke keskittyisi enemmän Mikkelin ja Oulun seuduille.

Lähteet: Varjo-hanke ja Veikkaus.

Vielä viisi vuotta sitten entisen puolison vainoamista ei tunnettu laissa. Eduskunta hyväksyi vainoamisen kieltävän lain vuonna 2013. Lakialoitteen asiasta teki SDP:n silloinen kansanedustaja Pauliina Viitamies Mikkelistä. Laki tuli voimaan vuonna 2014.

Vainoamista on tutkittu viiden vuoden aikana paljon. Viranomaisilla on nyt aiempaa parempi kyky huomioida ja tunnistaa vainoamiseen liittyviä asioita. Kinnunen ei silti osaa sanoa, onko vainoaminen toimenpiteiden vuoksi vähentynyt.

Vainoaminen ei ole kiusantekoa

Vainoa ei pidä sekoittaa aviokriisiin eikä kiusantekoon.

– Vainoaminen on aina toistuvaa, muistuttaa Varjo-hankkeen Kinnunen.

Vainoamista on esimerkiksi toistuvat, ei-toivotut yhteydenotot, perättömien tietojen levittäminen, omaisuuden tuhoaminen, pelottelu, uhkailu ja väkivalta, seuraaminen, tarkkailu sekä tietojen kaappaaminen ja väärinkäyttö.

Viranomaisten väliintulo ja lähestymiskielto auttavat osassa tapauksista. Kaikissa tapauksissa lähestymiskielto ei auta.

Vainoaminen voi alkaa uudestaan esimerkiksi siinä vaiheessa, kun kumppani saa uuden puolison. Jaana Kinnunen

Mikkelissä osana Varjo-hanketta vakavimpien vainoamistapausten uhrit ovat voineet saada apua myös vartiointiliikkeeltä.

– Vakavimmat tapaukset ovat sellaisia, että kyseessä on ollut viittä vaille henkirikos eli melkein kuristettu, mutta jollakin tavalla uhri on päässyt karkuun tilanteesta. Sen jälkeen hän on hakenut apua ammatti-ihmisiltä, Moilanen sanoo.

Vartiointiliikkeen lisäksi uhrin tukena ovat ainakin sosiaalitoimi, poliisi sekä Varjo-hankkeen työntekijät.

Vainoamista on esimerkiksi toistuva seuraaminen, tarkkailu ja pelottelu.Teemu Saintula / Yle

Moilasen mukaan hän on ollut viimeisen kahden vuoden aikana mukana vajaan kymmenen tapauksen selvittelyssä.

Tutkimusten mukaan noin 13–24 prosenttia eron kokevista naisista ja 4–7 prosenttia eron kokevista miehistä joutuu entisen puolisonsa vainoamisen kohteeksi.

Kansainvälisen tutkimuksen mukaan vainoaminen kestää keskimäärin kaksi vuotta.

– Vainoaminen voi loppua ja alkaa uudestaan, ja on voinut kestää vuosia. Vainoaminen voi alkaa uudestaan esimerkiksi siinä vaiheessa, kun kumppani saa uuden puolison, Kinnunen toteaa.

Osa uhreista alistuu vainoajan painostukseen

Kun väkivallan uhka on eron jälkeen ilmeinen, Vartiointikeskuksen Moilanen haastattelee uhria. Sen jälkeen Moilanen ja uhri miettivät yhdessä turvajärjestelmää.

Sellaisia voivat olla vaikkapa hälytysjärjestelmä, oven taakse laitettava metallilevy tai ikkunoiden suojaaminen. Moilasen mukaan kerrostalon viides kerros on helpompi suojattava kuin rivitalo tai omakotitalo.

Mitä järjestelmiä pystytään rakentamaan, on kyse resursseista ja rahasta. Veijo Moilanen

Kinnunen huomauttaa, että köyhällä ei ole varaa hälytysjärjestelmiin. Maksajaa ei välttämättä löydy, koska palvelujärjestelmässä ei ole selkeää linjausta kustannusten maksajasta.

– Jokainen tapaus on omansa. Mitä järjestelmiä pystytään rakentamaan, on kyse resursseista ja rahasta, Moilanen toteaa.

Turvattomin hetki turvakodin jälkeen

Turvattomin hetki perheväkivallan jälkeen on paluu turvakodista kotiin. Turvakotijärjestelmä suojaa puolisonsa väkivaltaa paennutta miestä tai naista, mutta turvakodista paluun jälkeinen aika voi olla jälleen turvatonta. Kinnusen mukaan tätä asiaa pitäisi miettiä ja käytäntöjä parantaa.

Lisäksi uhrin kanssa mietitään yhdessä esimerkiksi liikkumista ja sosiaalisen median käyttöä. Uhrin pitäisi sitoutua tiukasti laadittuun suunnitelmaan.

Kun kerran väkivaltaan tarttuu, yleensä se myöskin jatkuu. Veijo Moilanen

Osa uhreista ei siihen pysty. Jos kerran vastaa vainoajan yhteydenottoon, vainoaja vainoaa kovemmin. Vainoajia Moilanen ei ole yrittänyt tavata. Hänen mielestään siitä ei ole hyötyä.

Ennen turva-alan firman toimitusjohtajan paikkaa Moilanen toimi aikoinaan kymmenen vuotta poliisina ja sen jälkeen 20 vuotta tutkijana vakuutusyhtiössä.

Ystävät ja sukulaisetkin kohteina

Vainoaminen voi tapahtua missä vain. Sekä miehet että naiset häiritsevät ex-kumppaniaan digitaalisin viestintävälinein ja sosiaalisessa mediassa. Vainoajat voivat olla väkivaltaisia ja jopa surmata entisen kumppaninsa ja yhteiset lapset. Naiset ovat miehiä harvemmin fyysisesti väkivaltaisia entistä puolisoaan kohtaan.

Vartiointiliikkeen toimitusjohtajan Veijo Moilasen mukaan väkivalta uhria kohtaan tapahtuu yleensä tämän kotona. Lapset sen sijaan siepataan yleensä vaikkapa koulusta tai kotimatkalla koulusta kotiin.

Mikkelin vartiointikeskuksen toimitusjohtaja Veijo Moilanen sanoo, että hän pääsisi tähän asuntoon sisään ikkunan rikkomalla noin 15 sekunnissa. Sälekaihtimet onneksi hieman hidastaisivat tunkeutujaa.Teemu Saintula / Yle

Vainoaminen voi ulottua entisen puolison ystäviin ja sukulaisiin. Heiltä voidaan urkkia myös tietoja ex-puolisosta. Tuttuus auttaa vainoajaa, koska ex-puolisot yleensä tuntevat hyvin toistensa sosiaaliset suhteet.

Keskimääräistä vainoamistapausta ei Varjo-hankkeen Kinnusen mukaan voi kuitenkaan määritellä.

Hankkeen pääpaikat Mikkelissä ja Oulussa

Varjo-hankkeen takana on kaksi yhdistystä, Mikkelissä ja Oulussa.

Varjo-hankkeen vetäjän Jaana Kinnusen mukaan Mikkelissä aiheeseen kiinnitti alun perin paljon huomiota Sirkku Mehtola, joka toimii mikkeliläisen Viola – väkivallasta vapaaksi ry:n toiminnanjohtajana. Oulussa toimintaa on vetänyt Ensi- ja turvakoti ry.

Varjo-hankkeen rahoitus loppuu vuonna 2017. Hankkeelle haetaan jatkoa. Jatkohanke keskittyisi Mikkelin ja Oulun seuduille.

Vainoaminen päättyy monesti yhteen palaamiseen

Monessa tapauksessa vainoaminen päättyy viranomaisten väliintulon jälkeen ja osapuolet jatkavat elämää tahoillaan, mutta huonompiakin loppuja on.

Veijo Moilasen kohdalle osuneissa tapauksissa vainoaminen päättyy usein, kun uhkaaja löytää uuden tyttöystävän tai entiset puolisot palaavat yhteen.

Moilasen mielestä väkivaltaiseen suhteeseen ei pitäisi palata.

– Kun kerran väkivaltaan tarttuu, yleensä se myöskin jatkuu.

Moilanen keskustelee aina uhrin kanssa siitä, onko yhteen palaaminen vainoajansa kanssa järkevää.

– On hyvin, hyvin pieni mahdollisuus, että pari elää onnellisena elämänsä loppuun asti. Määrä mitataan mieluummin promilleissa kuin prosenteissa.

Moilanen uskoo, että moni yhteen palanneiden puolisoiden tapaus tulee hänelle uudestaan vastaan.

– Olen aika varma siitä. Valitettavasti.

Suomalaisbändi haluaa maailman suurimmaksi – musiikkivaikuttaja: "Menestyjien apinointi on kuolemaantuomittua"

Mistä on kyse?
  • Oululainen Blind Channel pyrkii saamaan musiikistaan työn itselleen.
  • Kansainväliseen menestykseen tähtääviltä artistilta vaaditaan kovaa työtä ja omaleimaisuutta.
  • Tällä hetkellä Suomesta viedään ulkomaille eniten tuottajia ja laulun tekijöitä.
  • Globalisaatio helpottaa artistien menestymistä. Suomessa musiikin vientitulot ovat viime vuosina kasvaneet.

Yleisö mylvii, perhoset pyörii vatsassa ja tuntuu, että tulee oksennus. Tämä kaikki helpottaa kuitenkin välittömästi ensimmäisen biisin ensimmäisten iskujen jälkeen. Loppukeikka onkin täyttä hurmosta. Satapäinen yleisö juhlii mukana laulaen meidän tekemiämme biisejä.

Ote on oululaisen Blind Channel -yhtyeen keikkapäiväkirjasta viime kesältä.

Blind Channelin jäsenet ovat 20–24-vuotiaita.Aleksi Kelloniemi

Blind Channelin miehet eivät sorru turhaan vaatimattomuuteen: he haluavat olla maailman isoin rockbändi. Bändi on tehnyt töitä sen eteen neljä vuotta ja hiljalleen tulosta on alkanut tulla.

Yhtye on keikkaillut kotimaan rajojen ulkopuolella ulkomaita myöten ja ollut esimerkiksi soittamassa Tuska Open Air -festivalin jatkoklubilla.

Mutta mitä nousu todelliseen maailmanmaineeseen vaatii?

Menestyminen vaatii ainutlaatuisuutta

Sony Music Finlandin toimitusjohtaja Wemppa Koivumäki on ollut yli 20 vuotta musiikkialalla. Sinä aikana hän on nähnyt monenlaisia menestystarinoita. Vaikka jokaisen bändin tarina on erilainen, yhdistää menestyneitä artisteja hänen mukaansa muutama ominaisuus.

– Uniikkius ja omaleimaisuus ovat ykkösasioita. Menestyjien apinointi on totaalisen kuolemaantuomittu juttu.

Uniikkius ja omaleimaisuus ovat ykkösasioita. Wemppa Koivumäki

Blind Channelin uniikkius löytyy genrestä. Omien sanojensa mukaan he ovat luoneet uuden genren, violent popin.

– Se on modernia rokkia, aika kansainvälistä kamaa. Siellä on pop-elementtejä rock-pohjalla, johon on saatettu sekoittaa räppiä ja konemusiikkia, bändin laulaja Joonas Porko kertoo.

– Meidän tuottaja sanoi, että meidän musiikki on vähän niin kuin kokoomusrockia.

Yhtye on esiintyyt niin satapäisille yleisöille, kuin parille katsojallekin. Bändin mukaan keikan laatu tulee olla samanlainen yleisön määrästä riippumatta.Carolin Büttner

Oman genren luominen on antanut bändille vapauden tehdä periaatteessa minkälaista musiikkia vain. Genren sisään menisi bändin toisen laulajan Niko Moilasen mukaan niin perus popmusiikkia tai vaikka raskasta death metallia.

– Voimme vain todeta, että tämä on meidän itse keksimämme väkivaltapop ja tämä kuuluu tähän.

Musiikkibisneksessä kaikki etenee nopeasti. Esimerkiksi popmusiikissa se, mikä on nyt kuuminta hottia, on muutaman kuukauden päästä muuttunut joksikin toiseksi, Wemppa Koivumäki muistuttaa.

– Jos nyt lähtisi kopioimaan sitä, mikä on tällä hetkellä toimivaa, niin siinä vaiheessa kun oma tuotos on valmis, on auttamattomasti myöhässä.

Blind Channel
  • Blind Channel -yhtye on perustettu vuonna 2013
  • Yhtyeeseen kuuluu viisi jäsentä: Joonas Porko (kitara, taustalaulu), Niko Moilanen (laulu, sanoitus) Joel Hokka (kitara, laulu), Olli Matela (basso) ja Tommi Lalli (rummut).
  • Blind Channel on luonut omien sanojensa mukaan uuden genren, violent popin.
  • Yhtye on keikkailut Suomen lisäksi Baltian maissa, Saksassa, Norjassa ja Iso-Britanniassa.
  • Bändi on myös päässyt muutaman isomman yhtyeen, kuten kuten kanadalaisen Simple Planin lämppäriksi.

Pelkkä ainutlaatuisuus ei tietenkään avaa portteja menestykseen. Ennen kaikkea se vaatii Koivumäen mielestä kovaa ja pitkäjänteistä työtä.

– Ja siitä työstä on tärkeää myös tykätä ja siihen tulee olla valmis. Etenkin bändeillä työhön kuuluu vahvasti kiertäminen keikoilla.

Yksi tärkeimmistä asioista kansainvälisen menestymisen kannalta on Koivumäen mukaan hyvä tiimi. Perinteinen kombinaatio on levy-yhtiö, tuottaja, manageri ja kustantaja.

Ilman kunnollista tiimiä on menestyminen kansainvälisillä markkinoilla vaikeampaa. Hyvän tiimin löytäminenkään ei kuitenkaan ole aina helppoa.

– Yleensä se lähtee siitä, että löydät yhden ihmisen, esimerkiksi managerin, jonka avulla saa haettua muut tiimin jäsenet.

Rokkarin arki on kiireistä

Välimatka Oulusta Helsinkiin on pitkä, reilu 600 kilometriä, ja tällä apinalaumalla sinne ajaa noin 8 tuntia ja 30 minuuttia. Kuulostaa raskaalta, mutta tähän on totuttu ja Oulu-Helsinki väli on tullut tutuksi heittämättä ainakin kolmekymmentä kertaa.

Kiireisten rokkareiden elämässä on omat kiemuransa. Joonas Porko miettii, etteivät kaikki parisuhteet kestäisi sitä, että toinen on koko ajan joko keikkamatkoilla tai bänditreeneissä. Hänen omaan parisuhteeseensa se ei kuitenkaan ole vaikuttanut.

– Sitä etsii itselleen tyttökaverin, joka ymmärtää, että pitää olla paljon poissa, bändikaveri Niko Moilanen säestää.

Se vaatii paljon, että tästä saa työn itselleen. Niko Moilanen

Priorisointi on Moilasen mukaan myös tärkeää. Hän opiskelee neljättä vuotta yliopistossa ja kutsuu itseään korvaustehtävien kingiksi.

– Kun uusi kurssi alkaa, kävelen ensimmäisenä proffan luokse ja sanon, että joudun olemaan nämä kaksi viikkoa tosta pois ja tuolta nuo kolme viikkoa, saisinko jotain korvaustehtäviä. Mutta kyllä opiskelut ovat kuitenkin rullanneet.

Kansainväliseen menestymiseen tarvitaan usein taustajoukkoja, kuten levy-yhtiö, tuottaja ja keikkamyyjä.Nea Ahtiainen

Blind Channelin orastavan menestyksen takana on itseensä uskominen, menestymisen nälkä ja kova työ.

– Teemme joka päivä erilaisia ulkomusiikillisia juttuja, kuten keikkakoreografioiden treenaamista peilisalissa. Olemme ylipäätään selvittäneet, miten tekemistä voi jokaisella osa-alueella parantaa. Ja totta kai tehty hyviä biisejä, Porko luettelee.

Moilanen kertoo, että he pyrkivät tekemään mahdollisimman paljon asioita itse eivätkä pelkästään nojaa levy-yhtiöihin tai keikkamyyjiin.

– Me haluamme tehdä tätä työksemme. Ja se vaatii paljon, että tästä saa työn itselleen.

Tarinoita tarvitaan

Tällä hetkellä musiikkibisneksessä on pinnalla Wemppa Koivumäen mukaan enemmän sooloartisteja kuin bändejä. Koivumäki kertoo, että se on ennen kaikkea musiikkilajiin liittyvä asia.

– Rock on mennyt genrenä globaalisti sekä paikallisesti jonkin verran alaspäin. Kuunnelluimpien kappaleiden listoilla on tällä hetkellä enimmäkseen poppia, hip hoppia ja urbaania musiikkia.

Tietysti poikkeuksiakin on. Koivumäki nostaa esimerkiksi Haloo Helsingin, jolla menee tällä hetkellä kovempaa kuin koskaan. Myös vanhemmat bändit kuten esimerkiksi The Rasmus, Apocalyptica ja Nightwish keikkailevat Koivumäen mukaan edelleen aktiivisesti.

Koivumäki kertoo, että 15 vuotta sitten Suomen musiikkivienti oli vahvasti bändipainoitteista. Useat silloin perustetut bändit, kuten Apocalyptica keikkailevat edelleen aktiivisesti.Ricky Swift / AOP

Jos taitoa, uniikkiutta ja tahtoa työskennellä löytyy, on menestys mahdollinen. Oli kyseessä sitten yhtye tai sooloartisti. Koivumäki sanoo, että jokaisella menestyvällä artistilla tai bändillä on taustallaan myös jokin tarina.

– Tarina voi myös tulla vahvasti jonkin kappaleen kautta, mutta kyllä se sinne tarvitaan.

Koko jengi soitti yhteen ja me elimme yhdessä sitä juttua. Olli Matela

Koivumäki painottaa, että tarinan pitää olla aito. Hänen mukaansa tärkeää esimerkiksi somessa artistin on tärkeää esiintyä itsenään.

– Jos artistin somekanavissa on paljon jonkun muun tekemää sisältöä, niin useimmiten kuulijat ja fanit ymmärtävät sen, että tämä ei ole artistia itseään. Eli siellä on aika vaikeaa olla feikki, pitää olla hyvin pitkälti oma itsensä.

Globalisaatio helpottaa menestymistä

Tässä vaiheessa iltaa on vuorossa koko homman raskain osuus: kuusi tuntia pelkkää odottelua. Se tunne, kun jännität ja odottelet tekemättömänä monta tuntia putkeen, saa voimaan huonosti sekä fyysisesti että henkisesti. Jännityksen tunne on yksi hirveimpiä tunteita mitä tiedän.

Sosiaalinen media, Youtube ja erilaiset suoratoistopalvelut ovat muuttaneet musiikkibisnestä. Artistit ja bändit eivät välttämättä enää tarvitse levy-yhtiötä välikädeksi kappaleiden julkaisuun, vaan he voivat itse ladata ne suoraan Youtubeen.

Samalla kuulijakunta on periaatteessa maailmanlaajuinen. Suomalaisten tekemiä kappaleita voi kuunnella vaikka Etelä-Koreassa, jos sellainen sattuu vastaan tulemaan.

Koivumäki kertoo, että joka perjantai musiikin suoratoistopalveluissa julkaistaan keskimäärin 18 000 uutta kappaletta.AOP

Globaalius antaa Wemppa Koivumäen mukaan paljon mahdollisuuksia, mutta samalla se luo haasteita.

– Keskimäärin joka ikinen perjantai erilaisiin digitaalisiin palveluihin ilmestyy noin 18 000 uutta kappaletta. Voi siis vain kuvitella, että minkälaisesta määrästä musiikkia puhutaan. Se, miten helmet sieltä löytyvät, vaatii entistä enemmän erilaisia markkinointi-innovaatioita.

Globaaliuden vuoksi bändien menestyminen kansainvälisesti on Koivumäen mielestä nykyään huomattavasti helpompaa kuin esimerkiksi 20 vuotta sitten.

– Siihen vaikuttaa myös se, että lahjakkuus Suomessa on kasvanut ihan hirveästi. Meillä on myös huomattavasti parempi itsetunto tänä päivänä.

Viimeisten 15 vuoden aikana vientitulot musiikin saralla ovat olleet tasaisesti kasvussa. Viime vuonna Suomen musiikkiviennin arvo oli 45 miljoonaa euroa (Music Finland).

Meidän tuottaja sanoi, että meidän musiikki on vähän niin kuin kokoomusrockia. Joonas Porko

Se, mitä ulkomaille viedään, on kuitenkin muuttunut merkittävästi. Artistien ja bändien sijaan Suomesta muihin maihin viedään Koivumäen mukaan eniten tuottajia ja lauluntekijöitä.

– Yksi isoimpia suomalaisia tuottajia on esimerkiksi Nico Stadi, jolla on studio Los Angelesissa. Hänellä oli edellisellä Justin bieberin albumilla kaksi kappaletta.

Muita Koivumäen mainitsemia menestyneitä tuottajia ja lauluntekijöitä ovat muun muassa MGI, joka on ollut Akonin ja 50 centin levyillä sekä Teemu Brunila, joka on tehnyt esimerkiksi Englannin markkinoille materiaalia.

Näyttämisen halu toimii innostajana

Blind Channelilla on taustallaan tiimi, heillä on kova tahto tehdä töitä sekä uniikkiutta. Vaikka yhtye on jo kerännyt menestystä jonkin verran, on iso läpimurto ja maailman isoimman rock-yhtyeen titteli vielä odottelussa.

Bändillä on kuitenkin riittää kärsivällisyyttä, vaikka unelma ei heti toteutuisikaan. Kuuluisuus ei ole tärkeintä, vaan palo tekemiseen kumpuaa intohimosta musiikkiin.

– Onhan se vaan parasta mitä voi tehdä. Soittaa isoja keikkoja ja sitä musiikkia mitä itse rakastaa ihmisille, jotka myös rakastavat sitä. Ehkä se on kaikessa yksinkertaisuudessaan mulle se juttu, Porko kertoo.

Joonas Porkon mukaan resepti menestykseen on yksinkertainen: täytyy soittaa paremmin, tehdä parempia biisejä ja vetää parempia keikkoja.Carolin Büttner

Keikka-elämä on samaan aikaan ahdistavaa ja stressaava, mutta paras palkinto on onnistunut keikka. Se tunne ja hurmos, mikä esiintymisen jälkeen vallitsee takahuoneessa, on suorastaan käsinkosketeltavaa. Vaikka vaatteet ovat litimärät ja nestehukka valtaa kehon, fiilis on kaikin puolin iloinen sekä kiitollinen. Koko ryhmä on rehellisesti onnellinen ja se yhteinen onnistumisen, sekä yhtenäisyyden tunne on jotain aivan uskomatonta. – Blind Channelin keikkakalenteri

Yhtyeellä on myös suuri näyttämisen halu, joka näkyy Moilasen mukaan etenkin heidän kappaleissaan.

– Meillä on ollut kauhea uho alusta asti. Edelleen jatkamme sillä linjalla, nyt se pitää vain lunastaa jotenkin.

Aiomme lunastaa odotukset niin esiintymisellämme kuin tuotannollammekin. Joonas Porko

Blind Channelin vahvuus on sen jäsenissä. He toimivat yhtenä rintamana ja kaikilla on sama määränpää.

– Seisomme saman jutun takana ja puskemme ihan täysillä tätä juttua eteenpäin, Moilanen sanoo.

Sivut