Uutiset YLE Oulu

Nörttikaupungissa testataan kyytipalvelua, joka pistää ventovieraat puhumaan – "Ei haittaa, vaikka autossa on muita ihmisiä"

Mistä on kyse?
  • Oulussa on totuttu testaamaan sovelluksia ja palveluita, joilla tähdätään maailmanlaajuisille markkinoille
  • Nyt testattavana on halpataksipalvelu, jossa matkustajilla on valittavanaan useita eri vaihtoehtoja ajotavalle ja -reitille
  • Onnibus-yhtiön perustaja Pekka Mötön luotsaama taksikokeilu oli testiviikonloppunaan niin suosittu, että sille räätälöity sovellus jumiutui oitis

Tämäkö se on se uusi taksi, kysyy vanhempi naishenkilö Nummikadulla Oulun ydinkeskustan sekä Juicen ja Helismaan kappaleista tutun legendaarisen Heinäpään kaupunginosan välisellä rajalla.

Sana muutamaa päivää aikaisemmin aloittaneesta uudesta taksista on kiirinyt. Harkitusti silmäänpistävä oranssi-musta-valko-harmaa hevoskuvioinen auto on kiinnittänyt helposti rouvan huomion.

Kyyti-palvelun miehet Miikka Virpi ja Pekka Möttö ovat parissa sekunnissa selittämässä rouvalle firman älypuhelinsovellusta ja palvelun perusperiaatteita. Kyytiin ei rouva oululaisena tietenkään lähde "kun nuo televisiokameratkin ovat mukana".

Mies halpaideoiden takana

Halpalinja-autoyhtiön Onnibusin perustajana tunnettu Möttö hallitsee myynnin ja markkinoinnin. Hän erosi bussiyhtiön toimitusjohtajan tehtävistä viime vuonna ja perusti Tuup Oy:n. Se on yhtiö Kyyti-taksin takana.

Hyppään kyytiin ja kysyn Mötöltä mitä minun pitäisi tehdä jos haluaisin tällä taksilla oikeasti matkustaa.

– Ilmoitat meille mistä haluat mennä ja minne. Me annamme sinulle kolme eri hintavaihtoehtoa. Express on kallein ja tarkoittaa taksimaista nopeinta suorinta. Joustavammissa vaihtoehdoissa sinä annat meille enemmän mahdollisuuksia yhdistellä kyytejä. Smartissa enemmän ja Flexissä vähemmän, Möttö listaa.

Sen jälkeen saisin ilmoituksen lähtöajasta ja näkisin auton lähestymisen puhelimen kartalla.

Helsingissä markkinarako?

– Ainahan on ollut tarvetta palvelulle joka on joukkoliikenteen ja taksin välissä. Nykyinen teknologia, älypuhelinsovellukset ja älykkäät tietokonejärjestelmät mahdollistavat tähän tarpeeseen vastaamisen. Nyt kaikkien ei tarvitse lähteä samasta paikasta tai mennä samaan paikkaan, Möttö pohtii.

Kyyti-palvelun miehet Miikka Virpi ja Pekka Möttö selittävät oululaisnaiselle firmansa älypuhelinsovellusta ja palvelun perusperiaatteita.Timo Sipola/ Yle

Hänen mukaansa Tuupin taustalla on liikenteen mallinnusyritys Traffica joka on mallintanut nyt pilotoitavan tapaista kulkumuotoa Helsinkiin ja tullut siihen tulokseen, että sillä olisi seitsemän prosentin kulkumuoto-osuu, mikä tarkoittaisi jopa yli 2 000 auton tarvetta.

– Sehän on jättiläismäinen mahdollisuus, Möttö tiivistää.

Moderni puskataksi

Afrikassa laajasti sekä miljoonakaupungeissa että maaseudulla käytössä oleva puskataksi on idealtaan samantapainen. Kotiovelta se ei hae, mutta maksimoi käyttäjämäärän. Puskataksi on useimmiten täynnä. Jos joku jää pois, yleensä joku toinen tulee tilalle.

Tätä ei pidä sekoittaa pitkän linjan busseihin jotka lähtevät sitten kun auto on täynnä.

– Siellä on sitä massaa niin paljon, että valtaosa jää rannalle, naurahtaa Möttö.

Kyyti-palvelua voidaan skaalata maaseudun yksinäisestä kutsutaksista Helsingin teoreettiseen maksimitilanteeseen, missä se merkitsee enimmillään yli 2 000 autoa.

Siellä sen toiminta voisi olla hyvinkin lähellä Lagosin tapaisten miljoonakaupunkien jatkuvana virtana kulkeviin täpötäysiin pikkubusseihin perustuvaa puskataksiliikennettä.

– Meidän järjestelmä toimii tehokkaasti kun suhteutetaan autojen määrä olemassa olevaan kysyntään, tiivistää Möttö.

Palvelu jumiutui heti

Oulussa pilotoitava halpataksipalvelu Kyyti oli heti ensimmäisenä viikonloppuna niin suosittu että palvelun tietokonejärjestelmä jumiutui.

Lauantai-iltana kyytejä tilattiin kahdentoista tilauksen minuuttivauhdilla ja tämä oli tietokonejärjestelmälle liikaa.

Järjestelmä ei kyennyt enää suunnittelemaan reitityksiä järkevällä tavalla vaan alkoi arpoa niitä. Arvioiden mukaan osa tilaajista jäi kokonaan ilman kyytiä.

Hyvä puoli on se, että me oululaiset voimme keskustella enemmän toistemme kanssa. Mikko Junttila

Kyyti-palvelun ideana on tarjota perinteistä taksia halvempaa palvelua jossa samaa taksi voi samaan aikaan käyttää useampi eri osoitteista tuleva ja eri osoitteeseen menevä matkustaja.

Palvelun käyttäjä tilaa kyydin älypuhelinsovelluksella ja järjestelmä yhdistää logistisesti järkevällä tavalla autot ja tilaajat. Oulussa tämän automaattisen järjestelmän toimivuutta testataan. Ensimmäinen viikonloppu osoitti että kehitettävää on.

Palvelun pitää toimia 200 000 asukkaan Oulussa jotta se toimii myös miljoonakaupungissa.

Oulu maailman testialustana

Palvelusta vastaavan Tuup Oy:n toimitusjohtaja Pekka Möttö kertoo että nimenomaan Oulussa uutta palvelua ja sen algoritmia kokeillaan koska Suomen nörttikaupungissa alan osaamista on hyvin tarjolla ja koska uuden kokeileminen on monenlaisiksi testialustoiksi tottuneessa kaupungissa helppoa.

Oma merkityksensä on myös sillä että yhtiön merkittävä osakkeenomistaja, Taksivirpi on oululainen firma.

Samoin kuin maailman edistyksellisimmässä 5G -testiverkossa tässäkin oululaisessa pilotissa tähdätään koko maailman markkinoille. Oulu on vain hyvä paikka kehittää ja testata asioita.

Oululaiset ottaneet hyvin vastaan

– Minusta tämä on tosi hyvä idea koska se pienentää kustannuksia. Minua ei haittaa vaikka autossa olisi muitakin ihmisiä. Bussissakin on muita ihmisiä, sanoo Mervi Pietikäinen.

Oululaisille tekee hyvää joutua puhumaan toisten oululaisten kanssa.

Kyytipalvelu palvelee asiakkaita, jotka eivät halua käyttää omaa autoa, eivätkä bussia, mutta joilla ei ole tiukkaa aikataulua. Kari Räihä

– Yksi ventovieraiden ihmisten kanssa samalla taksilla matkustamisen hyvä puoli on se, että me oululaiset voimme keskustella enemmän toistemme kanssa, arvioi Mikko Junttila.

Asiakas valitsee tilatessaan haluamansa palvelutason ja maksaa matkansa pisteestä a pisteeseen b etukäteen Tuup -kännykkäsovelluksella. Mitä enemmän on valmis jakamaan aikaansa muiden matkustajien kanssa, sitä halvempi on matkan hinta.

– Mikä ettei. Jos vieraat ihmiset eivät häiritse ja ovat ihmisiksi, niin mikäs siinä, ei se minua haittaa, sanoo Pirkko Mettovaara.

Perinteinen taksi ei pelkää

Oulun aluetaksi Oy:n hallituksen puheenjohtaja Kari Räihä toivottaa Oulussa uudenlaista halpataksipalvelua pilotoivan Kyyti-taksin tervetulleeksi Ouluun. Murrosvaiheessa olevan alan perinteisen taksibisneksen edustaja ei koe viime viikolla aloittanutta uutta kilpailijaa uhkana vaan jopa yhteistyön mahdollisuuksista on keskusteltu.

– Kyytipalvelu palvelee asiakkaita, jotka eivät halua käyttää omaa autoa, eivätkä bussia, mutta joilla ei ole tiukkaa aikataulua, muotoilee sanoo Räihä.

Uusia kuvioita taksialan vapautuessa valmistelevan Oulun Aluetaksin puheenjohtaja uskoo uuden palvelun syövän enemmänkin linja-autoliikennettä.

Hyvä vaihtoehto itse maksaville

Näppituntumalla voi sanoa että perinteistä taksia käyttävät varsinkin ne joiden matkan maksaa työnantaja tai jokin muu taho. Halpataksipalvelu on kiinnostava vaihtoehto varsinkin sellaisille matkustajille jotka maksavat matkansa itse.

Pilottitoiminnan volyymi on vielä pieni. Ajossa Oulussa on kymmenkunta pikkubussia, pääosin Taksivirpi Oy:n autoja.

– Toivon että Oulussa puhutaan tulevaisuudessa kymmenistä, jopa sadasta autosta samanaikaisesti, sanoo Möttö.

Katse on sekä maailmalla että syrjäseudulla

Kyyti-palvelun toimintaa on tarkoitus kevään aikana laajentaa Tampereelle ja Turkuun. Helsinki on suunnitelmissa myöhemmin tänä vuonna.

– Aluksi tämä tietysti syö perinteistä taksiliikennettä, mutta pidemmällä aikavälillä tämä palvelu voisi lisätä julkisen liikenteen kokonaiskäyttöä aika paljon, siis vahvistaa myös linja-autoliikennettä ja perinteistä taksiliikennettä, arvioi Möttö.

Oulun Aluetaksi Ry:n hallituksen puheenjohtaja Kari Räihä ei pelkää kilpailijaa. Yhteistyötäkin voisi ajatella.Timo Sipola / Yle

Julkinen liikenne perustuu kiinteään reititykseen ja kiinteisiin aikatauluihin koska ei ole ollut vaihtoehtoja. Mutta harvoin ihmisten kulkemisen tarve on esimerkiksi linja-autoasemalta rautatieasemalle. Kyllä siellä yleensä joku muu juju yleensä on, toteaa Möttö.

Paitsi maailmalle Möttö tähyää myös syrjä-Suomeen.

– Näen tässä nimenomaan mahdollisuuden syrjäseuduille. Kainuun korvessa tai kotiseudullani Kiteenlahdella on vain hajanaista kysyntää. Siihen ei mitenkään mahdollista vastata kiinteällä reitityksellä ja kiinteillä aikatauluilla. Linja-autot eivät enää sinne syrjäseudulle palaa vaan tämäntapainen kutsuperusteinen järjestelmä on ainoa ratkaisu.

Turvapaikanhakijoiden mielenilmaus poikii vastamielenosoituksen Oulussa

Poliisi varautuu viikonloppuna Oulun keskustassa järjestettäviin kahteen mielenilmaukseen. Turvapaikanhakijoiden lisäksi mieltä aikoo osoittaa myös Suomi Ensin -yhdistys. Kyseessä on vastamielenosoitus turvapaikanhakijoiden mielenilmaukselle, joka on jatkunut Oulussa jo kaksi ja puoli viikkoa.

Oulun poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkö Arto Karnaranta kertoo, että mielenilmauksia ei voida kieltää, mikäli niistä ei aiheudu merkittävää haittaa.

Ei me olla tultu tänne suomalaisia ärsyttämään, suututtamaan, eikä myöskään tappelemaan. Mona Hyvärinen

– Ääritilanteissa voidaan joutua jopa hajottamaan yleinen kokous, mutta kynnys sille on korkealla. Suomessa on perusoikeudet, kuten sananvapaus ja kokoontumisvapaus kaikilla täällä oleskelevilla ihmisillä ja näitä poliisi kunnioittaa.

Karnarannan mukaan turvapaikanhakijoiden mielenilmauksen lupa-asiat ovat kunnossa.

– He ovat tehneet joka vuorokausi ilmoituksen kokoontumisestaan ja heillä on maanomistajan eli Oulun kaupungin lupa teltalle.

"Turvapaikanhakijat eivät ole tulleet tappelemaan"

Turvapaikanhakijoiden mielenosoitusta organisoimassa ollut Mona Hyvärinen odottaa lauantain vastamielenosoitusta rauhallisin mielin. Hän uskoo poliisin tarvittaessa turvaavan tilannetta.

– Ei me olla tultu tänne suomalaisia ärsyttämään, suututtamaan, eikä myöskään tappelemaan.

Turvapaikanhakijoiden mielenilmausta vastaan suunnitellaan vastamielenosoitusta Suomi Ensin -ryhmän toimesta.Antti Pylväs / Yle

Poliisi on joutunut puuttumaan teltalla tapahtuneeseen häiriköintiin viimeksi perjantaina. Karnarannan mukaan kyse oli kantasuomalaisten käyttäytymisestä.

Mona Hyvärisen mukaan turvapaikanhakijat haluavat tuoda ihmisten tietoisuuteen millä tavalla maahanmuuttovirasto tekee kielteisiä turvapaikkapäätöksiä. Hänen mukaansa siinä on myös onnistuttu.

Irakilaisia kohdellaan ryhmänä

Mielenilmauksessa mukana oleva Mustafa AL-Zubaidi on kotoisin Irakista, kuten valtaosa teltalla olevista mielenilmaukseen osallistuvista miehistä. Hänen mukaansa maahanmuuttovirasto kohtelee irakilaisia turvapaikanhakijoita yhtenä ryhmänä, eikä huomioi heitä yksilöinä.

Seurakunnan varoilla on katettu muun muassa sähkökuluja ja ostettu sähkösuojia telttaan. Anneli Nieminen.

AL-Zubaidi kertoo asuneensa Bagdadissa ja työskennelleensä amerikkalaisten sotilaiden kanssa esimerkiksi tulkkina. Hänen mukaansa paluu kotiin ei ole mahdollinen, sillä häntä on etsitty kotoa myös sinä aikana kun mies on ollut Suomessa.

Seurakunta ja yksityiset ihmiset avustavat

Turvapaikanhakijoiden tarkoituksena on jatkaa leirin pitämistä ainakin toistaiseksi. He ovat saaneet teltan ylläpitoa varten rahallista avustusta esimerkiksi Oulun tuomiokirkkoseurakunnalta ja yksittäisiltä ihmisiltä.

Tuomiokirkkoseurakunnan lähetyssihteeri Anneli Niemisen mukaan seurakunnan avustus on ollut noin tuhat euroa .

– Seurakunnan varoilla on katettu muun muassa sähkökuluja ja ostettu sähkösuojia telttaan.

Lisäys klo 09:41 – Noin tuhannen euron avustus ei yksin tullut tuomiokirkkoseurakunnalta. Apua on koottu muiden muassa seurakuntien erityispalveluista sekä Oulun Karjasillan seurakunnasta.

Osa yläkoulusta käyttökiellossa Ylivieskassa – home-epäily johtaa mielenilmaukseen

Terveysvalvonta teki päätöksen Jokirannan koulun käyttökiellosta tällä viikolla. Nyt 70-luvulla rakennetun päärakennuksen kolme luokkaa sekä käytävätiloja on pois käytöstä. Rakennusyritys tutkii kosteusvaurioita.

Nuorisovaltuusto järjestää tilanteen takia mielenilmauksen tiistaina 4.4. ja luovuttaa kaupungin päättäjille adressin sisäilmahuolesta kello 9.

Osa oppilaista on oirehtinut koulussa koko lukuvuoden: he ovat kärsineet silmä-, iho- ja hengitysoireista. Myös osa opettajista on saanut sisäilmaoireita.

Jokirannan koulun päärakennuksessa katto on vuotanut maaliskuun puolessa välissä. Kiinteistöpäällikön mukaan kattovuodot on korjattu. Kuudensadan oppilaan koulussa on tehty sisäilmatutkimuksia - tuloksia saadaan pääsiäisenä.

Koulu kostuu kolmesta rakennuksesta. Pihalla on lisäksi parakkiluokkia, sillä kaupungin ainoa yläkoulu on kärsinyt jo pitkään tilapulasta.

Luokkien sulkemisen takia osa tunneista on siirretty parakeihin, lukiorakennukseen ja yläkoulun muihin luokkiin.

Lue myös Keskipohjanmaa+-artikkeli: Jokirannan koulun vuotavalle katolle ensiapukorjaus tänään 20.3.2017

Vuorovaikutustaidot puskevat koulumaailmaan – uusi opetussuunnitelma haastaa somen älämölökeskustelun

Mistä on kyse?
  • Argumentaatiotaidot ovat hiljalleen tulossa suomalaiseen koulumaailmaan
  • Uudessa opetussuunnitelmassa laaja-alaisen osaamisen taitojen kohdalla ajatteleminen ja oppiminen on nostettu näkyvästi esiin
  • Väittelytaidoista väitöskirjan tehnyt Oulun yliopiston harjoittelukoulun alakoulun rehtori Hannu Juuso pitää avausta tervetulleena

Sosiaalinen media on radikaalisti vähentynyt kasvokkain tapahtuvaa keskustelua ja myös jyrkentänyt ilmaisua. Facebookissa voi heittää ilmoille ajatuksia, joita normaaleilla ihmisillä ei ennen olisi tullut mieleenkään sanoa ääneen. Ilmaisu saattaa toisinaan olla hyvinkin jyrkkää.

Kauniisti ilmaisten somessa on paljon puhetta, jossa argumentaatio eli sanoman perustelut ei varsinaisesti ole läsnä.

Väittelystä vuorovaikutukseen

Tämän toivotaan peruskoulun uuden opetussuunnitelman myötä muuttuvan. Nyt suomalaisille alakoululaisille on alettu opettaa väittelyn sijasta vuorovaikutustaitoja. Erityisesti tämä koskee äidinkielen ja yhteiskuntaopin opetusta, mutta uusi tulokulma mukana kaikissa oppiaineissa.

– Kyllähän tässä selkeästä näkökulman vaihdoksesta on kyse. Perusopetuksen uudessa opetussuunnitelmassa on ajattelu, oppimaan oppiminen ja monilukutaito. Monilukutaito kattaa myös argumentaation ja arvioinnin taidot. Ne kaikki liittyvät tähän ja ne on tuotu kaikkiin oppiaineisiin. Puhutaan mielipiteen ilmaisusta ja sen perustelemisesta, sanoo opetusneuvos Minna Harmanen opetushallituksesta.

Siistiikö uusi opetussuunnitelma somemölön?

Jos uuden opetussuunnitelman argumentaatio-opit alkavat kantaa hedelmää suomalaisessa yhteiskunnassa, myös sosiaalisen median töksäyttely saattaa muuttua vähemmän aggressiiviseksi. Sellainen on ainakin tarkoitus.

Meidän opettajien perustehtävä on rakentaa parempaa maailmaa. Hannu Juuso

– Se on tavoite. Meidän opettajien perustehtävä on rakentaa parempaa maailmaa. Idea paremmasta maailmasta sisältää dialogin ja henkisen kasvun, sanoo Oulun normaalikoulun ja Oulun yliopiston harjoittelukoulun alakoulun rehtori Hannu Juuso.

Juuso on väitellyt argumentaation ja ajattelun aihepiiristä.

Tähän asti on opiskeltu toisten ajattelua

Juuson mukaan koulun opetussuunnitelmissa tai käytännöissä argumentaatio ei hänen uransa aikana ole aikaisemmin ollut mitenkään systemaattisesti mukana. Pikemminkin päinvastoin.

– Olen työskennellyt kouluympäristössä yli 30 vuotta ja tähän saakka ajattelu on suomalaisessa koulussa kohdistunut ennen kaikkea siihen mitä muut ovat ajatelleet, toteaa Juuso.

Koulu muuttuu hitaasti

Koulu on aika hitaasti muuttuva instituutio. Monesti opetussuunnitelmat menevät ja tulevat eikä mikään oikeasti muutu.

– Argumentaatio on laajemmin ottaen ajattelemista ja ajattelemisen kohdistamista erityisesti omaan ajatteluun. Sellaista perinnettä meille ei ole Suomessa kehittynyt, toteaa Juuso.

Oulun normaalikoulun oppimisympäristö. Nykyaikaisen koulun tilankäyttö tähtää dialogiin ja yhdessä tekemiseen.Timo Nykyri / Yle

Tilanne suomalaisessa yhteiskunnassa on Juuson mukaan radikaalisti erilainen kuin 30–40 vuotta sitten. Silloin asiat olivat selkeämpiä ja yksinkertaisimpia, eikä maapalloistuminen ollut vielä ollenkaan tämän päivän mittakaavassa. Maailmassa oli helpompi suunnistaa.

Tavoitteena on jokaisen hyvä elämä

Suomalaisessa koulussa opiskeltiin pitkään valmiita sisältöjä. Oma ajattelu ei niinkään ollut takavuosina muotia. Uudessa opsissa pyritään voimakkaasti eroon sisältökeskeisestä ajatellusta. Taidot ja oppimaan oppimisen näkökulma korostuvat nyt.

– Lähtökohtana on että jokaisella ihmisellä olisi hyvä ja kestävällä pohjalla oleva elämä. Tässä ei ole niinkään ajateltu kilpailukykyä tai että lapsista pitäisi tulla tehokkaampia. Ihmisyyden ja demokratian lähtökohta on kestävä elämä sekä moninaisuuden ymmärtäminen, kertoo Harmanen.

Uuden opetussuunnitelman mukaan oppilaita ohjataan käyttämään tietoa itsenäisesti ja vuorovaikutuksessa toisten kanssa ongelmanratkaisuun, argumentointiin, päättelyyn ja johtopäätösten tekemiseen sekä uuden keksimiseen.

Ajattelun taitoja kehitetään lisäksi uudessa opetussuunnitelmassa luomalla monimuotoisia tilaisuuksia itsenäiseen ja yhteiseen ongelmanratkaisuun, argumentointiin, päättelyyn ja johtopäätösten tekemiseen sekä asioiden välisten vuorovaikutussuhteiden ja keskinäisten yhteyksien huomaamiseen ja siten järjestelmälliseen ajatteluun.

Kilpailusta vuorovaikutukseen

Kilpailevasta väittelystä haluttaisiin päästä eroon. Sitäkin enemmän puheviestinnässä korostuu vuorovaikutuksellinen puheviestintä.

– Yhdysvalloissa perustelemisen oppiminen alkaa jo päiväkotitasolla. Tähän suuntaan haluttaisiin suomalaisten valmiuksiakin kasvattaa, avaa Harmanen.

Yhdysvalloissa perustelemisen oppiminen alkaa jo päiväkotitasolla. Minna Harmanen

Uusi opetussuunnitelma pyrkii avaamaan ovia argumentaatiolle ja ajattelulle. Laaja-alaisen osaamisen taidoista sieltä löytyy ensimmäisenä ajattelemisen ja oppimisen taito.

– Se antaa mahdollisuuksia edetä tähän suuntaan. Hyvät pohjat siellä on. Mutta onko meillä valmiuksia lähteä toteuttamaan sitä suunnitellulla tavalla, on eri asia. Koulu on aika hitaasti muuttuva instituutio.

– Monesti opetussuunnitelmat menevät ja tulevat eikä mikään oikeasti muutu, pohtii Juuso.

Nyt tarvitaan ymmärrystä

Jälkimodernissa yhteiskunnassa ei ole enää suuria itsestään selviä kertomuksia, vaan ihmisten pitäisi osata tehdä valintoja ja päätöksiä oman järkensä perusteella.

– Pitää ymmärtää itseään ja toisia, jopa erilaisista kulttuureista tulevia ihmisiä. Pitää osata kuunnella ja elää yhdessä. Siihen tarvitaan valmiutta ymmärtää enemmän, kykyä argumentoida, kykyä perustella, kykyä kuunnella ja kykyä olla vastuullinen toisen tavalle ajatella, listaa Juuso.

Juuso on ollut kiinnostunut argumentaation, ajattelun ja filosofian tuomisesta opetukseen jo ennen väitöskirjaansakin.

Yhtä totuutta ei ole

– Totuus on moniääninen. Toista ihmistä ei pidä yrittää muuttaa minuksi. Hänellä on aina oma totuutensa. Tämän oivaltaminen mahdollistaa sen, että me voimme elää yhdessä. Tähän liittyy syviä asioita kuten rauha, pohtii Juuso.

Nykyisillä alakoululaisilla on kouluun tullessaan valmius argumentaatioon, mutta ei välttämättä vielä kaikkia siihen tarvittavia kielellisiä instrumentteja.

Sosiaalisessa mediassa käydään usein kiihkeää keskustelua.Yle

Silti lapsi esimerkiksi osaa ajatella, että isän on pidettävä lupauksensa, vaikka ei sitä vielä kykene argumentoimaan.

– Lapsen tapa ajatella on ainutlaatuista ja arvokasta. Se ei ole mikään välttämätön välivaihe matkalla aikuisuuteen.

Retoriikka on eri asia kuin argumentaatio

Kun retoriikassa yritetään puhua toinen pussiin, argumentointi on enemmänkin yhteisen näkemyksen etsimistä perustelemalla näkemyksiään.

– Antiikin Kreikassa taitava puhuja saattoi saada äänet puolelleen. Se on ihan eri asia kuin dialoginen argumentaatio, joka on yhdessä ajattelua ja sen kautta ratkaisujen hakemista, toteaa Juuso.

Mielipide ei voi Juuson mukaan olla kovin vankka, jos sitä ei pysty perustelemaan. Vahva mielipide voi toki perustua esimerkiksi henkilökohtaiseen kokemukseen, jota ei osaa rationaalisesti perustella.

Argumentaatio on myös demokratiakysymys.

– Demokratia on sitä, että meillä on kyky työskennellä yhdessä. Jos emme hyväksy erilaisuutta tai toiseutta, se on karhunpalvelus myös demokratialle, pohtii Juuso.

Moottorikelkkailijoiden rällästys suojelualueilla ärsyttää Kuusamossa

Kelkkailu vaatii maanomistajan luvanYle / Timo Nykyri

Maastoliikennelain mukaan moottorikelkalla tai muullakaan moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ei saa liikkua eikä sitä saa pysäyttää tai pysäköidä maastossa maa-alueella ilman maan omistajan tai haltijan lupaa.

Moottorikelkkailu siihen tarkoitetuilla reiteillä on sallittua.

Kuusamossa on jouduttu lisäämään valvontaa sen jälkeen, kun metsähallituksen valvojat näkivät millaista jälkeä luvaton moottorikelkkailu on luonnolle aiheuttanut. Erityisesti ongelmia on ollut Iivaaran ja Valtavaaran alueella.

– Vaikka ongelmia aiheuttaakin onneksi suhteellisen pieni joukko, tämän muutaman prosentin tekemiset aiheuttavat kuitenkin kohtuullisen ison ongelman, kertoo metsähallituksen erävalvoja Jani Suua.

Vaurioita on sattunut puustolle sekä maapohjalle. Lisäksi suojelualueella pärräävät kelkat aiheuttavat ärtymystä alueen muissa liikkujissa, jotka ovat tulleet paikalle nauttimaan luonnosta suksilla tai lumikengillä.

Pahimpia ja pysyviä vaurioita aiheutuu esimerkiksi taimikkoalueilla, joissa lumen peittämistä taimista katkeilevat kelkkamaton alla latvukset.

Herkkään luontoon pitkäaikaisia vaikutuksia

– Ja toinen asia on myös se, kun kelkoissa on pitkät ja karkeat telamatot ja maastot ovat jyrkkiä ja haastavia niin kelkka kaivaa monesti aina sinne maaperään ja pohjakasvullisuuteen asti.

Vaarojen ja tuntureiden lakialueilla maanpintaan asti kuopivat kelkat aiheuttavat pitkäaikaisiakin vaurioita.

– Niillä alueilla kasvillisuus ei kovin herkästi uusiudu, muistuttaa Jani Suua.

Luvattomille alueille harhailu on Jani Suuan kokemusten mukaan lisääntynyt viimeisten vuosien aikana. Samalla kun moottorikelkat ovat muuttuneet pitemmiksi ja tehokkaammiksi, niitä myös käydään mieluusti testaamassa umpihankioloissa.

Selvästi suurin osa moottorikelkkailijoista noudattaa määräyksiä. Metsähallituksella ei ole ollut myöskään esimerkiksi kelkkasafarien järjestäjien kanssa ongelmia.Yle / Sini Kinnunen

Monelle kelkkailijalle luvalliselta reitiltä poikkeaminen saattaa olla vain lyhyt hairahdus kelkkareitiltä houkuttelevan rinteen sattuessa kohdalle.

– Siinä käydään vähän testaamassa kelkan ominaisuuksia ja palataan sitten takaisin reitille, kuvailee Jani Suua yleisintä rikkomusta.

Mainokset ja Youtube videot yllyttävät

Satunnaisten harhailijoiden lisäksi osa kelkkailijoista kuitenkin hakeutuu aivan tarkoituksella johonkin haastavaan kohteeseen, jossa he ajavat sitten vaikka päivän verran rinnettä ylös ja alas. Jälki onkin sen mukaista.

Kymmenen vuoden aikana moottorikelkkojen keskikoko on kasvanut ja samalla myös tehot ovat lisääntyneet. Mukaan ovat tulleet myös niin sanotut vuoristokelkat, jotka ovat pitkärunkoisia ja kapeita ja niissä käytetään karkeita telamattoja.

Niillä myös haetaan haasteellisia maastoja ja myös itse kelkkailu on muuttunut pelkän mökille tai kalapaikalle menon sijasta aivan omaksi harrastukseksi. Puhutaan umpihangessa ajettavasta free ride kelkkailusta, jonka esikuvat haetaan Pohjois-Amerikasta.

– Nähtävillä on hienoja mainoksia ja videoita, joita Youtube on sakeanaan. Niissä sitten painetaan pitkin vuoristorinteitä.

– Täällä kuitenkin herkästi unohdetaan, että maastoliikenne tarvitsee aina sen maanomistajan luvan eikä umpihangen kelkkailuun eli free ride kelkkailuun ainakaan metsähallitus lupia myönnä.

Pornomainokset piinaavat suomalaiskaupunkeja somessa – "Roskapostiin verrattavaa häirintää"

Suurten kaupunkien aihetunnisteet eli hastagit ovat täyttyneet viikkojen ajan aikuisviihdemainonnasta Twitterin luotsaamassa Tweetdeck-sovelluksessa.

Esimerkiksi aihetunnisteiden #oulu, #helsinki, #turku, ja #tampere takaa löytyy usealla eri nimimerkillä tehtyjä twiittejä, joissa on kuvia vähäpukeisista naisista sekä linkkejä pornosivuille.

– On päivän selvää, että emme toivo tällaista, mutta ikävä kyllä somemaailma on aika hallitsematonta, Oulun kaupungin viestintäjohtaja Sirkka Keränen valittelee.

Ilmiannosta hetken apu

Vaikka ronskin mainonnan kohteeksi joutuneet hashtagit eivät millään tavoin liity kaupunkien virallisiin aihetunnisteisiin, on tilanne kiusallinen kaupungeille.

Oulun kaupungin viestintäjohtaja Sirkka Keränen kertoo, että tilanteen selvitys aloitettiin oitis, kun he saivat ongelmasta tiedon Yle Oulun toimitukselta.

Twitterissä voi antaa ilmiannon sääntöjen vastaisesta sisällöstä. Twitterin tukipalvelun mukaan sääntöjen vastaiseksi sisällöksi luetaan muun muassa roskaposti, loukkaava tai haitallinen sisältö sekä sopimaton mainonta.

Ikävä kyllä somemaailma on aika hallitsematonta. Sirkka Keränen

– Teimme maanantaina ilmiannon, jonka jälkeen mainokset hävisivät ainakin hetkeksi #oulu:sta. Mainokset hävisivät samalla Tampereen, Espoon ja Vantaan aihetunnisteista, Keränen paljastaa.

Ilmianto näyttää tepsineen vain hetken, sillä härski sisältöä tulvii jälleen niin #oulu:n, kuin muidenkin kaupunkien aihetunnisteisiin.

Roskapostiin verrattavaa

Kuka sitten suoltaa aikuisviihdemainosta Tweetdeckiin? Kysymykseen on Keräsen mukaan äkkiseltään hyvin vaikea vastata, mutta valistuneen arvauksen hän antaa.

– Voisin kuvitella, että tässä on robotti takana, joka käyttää isojen kaupunkien niin sanotusti hyviä nimiä hyväkseen mainonnassa.

Myös Oulun kaupungin tietoturvapäällikkö Kari Nykänen pitää robottia yhtenä mahdollisena lähteenä rivoille mainoksille.

Kun merkkauksia tulee riittävän paljon, voidaan asiattomia sisältöjä blokata pois päivitysvirrasta. Kari Nykänen

– Uskon tässä olevan kyse roskapostiin verrattavasta häirinnästä. Sen taustalla voi olla yksilö, yhteisö tai robotti. Täytyy muistaa, että sosiaalisessa mediassa ei ole sähköposteista tuttua roskapostisuodatusta, joten vastaavien sisältöjen poistaminen viestivirrasta ei ole samalla tavoin mahdollista.

Keräsen mukaan Twitterin kaltaisessa yhteisössä käyttäjien on tärkeää markkeerata eli merkitä aiheettomiksi kokemansa twiitit ja tilit.

– Kun merkkauksia tulee riittävän paljon, voidaan asiattomia sisältöjä blokata pois päivitysvirrasta. Lisäksi painotan olemaan aina yhteydessä Viestintävirastoon, jos näkee jotain epäilyttävää.

Tampere taas suosituin matkailukaupunki – Porvoo, Turku ja Helsinki tiukasti kannoilla

Kaupunkien paremmuusjärjestys matkailukohteena

Yleisarvosana matkailukohteena (keskiarvo 4-10)

1. Tampere 8,55

2. Porvoo 8,50

3. Turku 8,48

4. Helsinki 8,47

5. Kuusamo 8,34

6. jaetulla sijalla Maarianhamina 8,33 ja Naantali 8,33

8. Savonlinna 8,16

9. Hanko 8,13

10. Kuopio 8,06

Lähde: Taloustutkimus Oy

Tampere on suomalaisten mielestä paras matkailukaupunki. Taloustutkimuksen kyselyssä neljän kärkikaupungin eli Tampereen, Porvoon, Turun ja Helsingin kisa oli entistä tasaisempi, kun kysyttiin, mitkä ovat suomalaisten eniten arvostamat matkailukaupungit Suomessa.

Suositeltavuudessa Helsinki on edelleen ylivoimainen ykkönen Taloustutkimuksen Kaupungit ja kunnat matkailukohteina 2017 -tutkimuksessa.

Tutkimus on osa Suomi Tänään -kirjekyselyä, johon vastasi 3 569 iältään 15–79-vuotiasta suomalaista tammi-helmikuussa 2017.

Fennovoima tuonut 100 pysyvää työpaikkaa Pyhäjoelle – "Voi olla ylpeä että on saatu taloudellista toimeliaisuutta tänne"

Mistä on kyse?
  • Fennovoiman Pyhäjoen ydinvoimala-alueen rakennustyöt ovat kovassa vauhdissa
  • Töiden arvioidaan poikineen Pyhäjoelle 100 pysyvää työpaikkaa
  • Itse voimalarakennuksen rakentamisen Fennovoima laskee alkavan vuoden 2018 loppupuolella

Hanhikivenniemellä on aurinkoista, mutta paljaaksi aukaistun niemen yli käy vaatteet lävistävä tuuli. Niin on Perämeren rannalla aika usein talvisaikaan. Katselemme kuvaaja Antti Pylvään ja Fennovoiman alueviestintäpäällikkö Heli Haikolan kanssa kevään viiltävässä valossa kylpevää avaraa rakennustyömaata. Haikola kuvailee tuulta rapsakaksi ja virkistäväksi.

Sisältä avara ja ulkoa kauniisti harmaantuva puinen koulutusrakennus on valmis. Sen kautta kulkee kaikki ydinvoimalaan tuleva uusi väki ja siellä on myös tilat viranomaistoiminnoille.

Ulkosalla maansiirtotyöt ja kuorma-autoliikenne näyttävät jatkuvan tauotta. Iso osa nyt meneillään olevista töistä tehdään kuitenkin sisätiloissa.

Oulaistelainen rakennusliike Sorvoja urakoi parhaillaan pääporttirakennusta. Erilaiset sisätilojen pinnoitustyöt ovat meneillään.

Voimala-alueelle alunperin suunniteltu vierailukeskus tuleekin kuntakeskukseen nousevaan Pyhäjoki-taloon.

Kaksi vyöhykettä

Ydinvoimalasaitilla on kaksi vyöhykettä, Fennovoiman ja Rosatomin. Varsinaisella laitosalueella eli niin sanotulla Rosatomin vyöhykkeellä tehdään maatöitä ja aletaan rakentaa toimisto- ja sosiaalitiloja.

– Rakentajien kansallisuudet ratkeavat urakoiden ratkeamisen myötä. Tällä hetkellä suomalaiset ovat pärjänneet hyvin näissä valinnoissa, pääosa yrityksistä on suomalaisia ja suurin osa työntekijöistä kulkee työmaalla kotoaan, arvioi Fennovoiman toimitusjohtaja Toni Hemminki.

Tuhansia asuntoja työntekijöille

Tuhannen työntekijän majoituskylän rakentaminen on myös käynnissä. Lehto Groupin tytäryhtiö Rakennuskartio rakentaa modulirakenteista rakennusta useammassa osassa Titan 2:lle. Asukkaita alkaa tulla tämän vuoden lopulla.

– Tuolla majoitusalueella maatyöt on jo valmiina ja Lehto Groupin Oulaisten tehtaalla niitä moduleita tehdään kaiken aikaa. Elementtien asennus alkaa lähiaikoina, kertoo Fennovoiman alueviestintäpäällikkö Heli Haikola.

Oulaistelainen rakennusliike Sorvoja urakoi parhaillaan pääporttirakennusta.Timo Sipola / Yle

– Tuhat asuntoa tulee välittömään ympäristöön Pyhäjoelle ja Raaheen ja tuhat vähän kauemmas. Meidän arvio on että parhaimmillaan työmaalla on töissä 4000 henkeä, sanoo Hemminki.

Pyhäjoelle alkoi syntyä työpaikkoja

Pyhäjoen kunnassa on laskettu Fennovoiman hankeen synnyttäneen kuntaan tähän mennessä 100 pysyvää työpaikkaa. Se on paljon runsaan 3000 asukkaan kunnassa missä on nyt 800 työpaikkaa. Fennovoiman tämän hetken yli kolmesta sadasta työntekijästä Pyhäjoella työskentelee nyt noin 30.

Kymmenkunta Fennovoiman työntekijää siirtyy tämän vuoden aikana Helsingistä Pyhäjoelle. Laitoksen valmistuttua Helsinkiin jää vain joitakin kymmeniä henkilöitä ja Pyhäjoella siirtyy suurin osa fennovoimalaisista. Käyttövaiheessa voimala työllistää suoraan 400–500 ihmistä.

Voimalaa rakentavassa projektiorganisaatiossa työskentelee tällä hetkellä Pyhäjoella parikymmentä Rosatomin työntekijää ja kolmisenkymmentä Titan-2:n työntekijää.

Kevät tuo työntekijäennätyksen

Keväällä kun vedet aukeavat ja tuuli muuttuu leppeämmäksi, Terramare aloittaa jälleen merialueen ruoppaukset ja louhinnan. Työntekijöiden määrä alueella ylitää silloin viime kesän työntekijämäärät.

Nyt sitten rakennetaan vähän isompaa voimalaitosta tähän viereen. Toni Hemminki

Fennovoiman omista tämän vuoden urakoista suurin yksittäinen on toimisto- ja hallintorakennus kokoluokaltaan 14 000 m2. Se tulee kilpailutukseen tänä vuonna.

– Sen toimittaja valitaan kevään-kesän korvilla. Rakennuksen hintaluokka on 25–30 miljoonaa euroa, kertoo Hemminki.

Toimarille tuttua seutua

Hän on tottunut siihen että täällä tulee aina. Hanhikivenniemeltä on näköyhteys Hemmingin entiseen työpaikkaan Rautaruukkiin, nykyiseen SSAB:n Raahen tehtaaseen, joka sijaitsee parikymmentä kilometriä pohjoisempana.

– Aloitin varsinaisen työelämäni Raahen terästehtaalta. Tein siellä diplomityöni ja ympäristötutkimusta. Sitten kuljin Brysselin, Helsingin ja Hämeenlinnan tehtaan kautta takaisin Raahen seutukuntaan. On ollut hauska tehdä täällä töitä ja voi sitä varmaan olla ylpeäkin että aika paljon on saatu investointeja ja taloudellista toimeliaisuutta tänne, selvittää Hemminki.

Kaupallisen käytön on määrä alkaa 2024. Toni Hemminki

Raahessa hän ehti saada päätökseen Raahen Voiman voimalaitoksen uusimisen.

– Nyt sitten rakennetaan vähän isompaa voimalaitosta tähän viereen, tiivistää Fennovoiman toimitusjohtaja työhistoriansa.

Rakentamislupa loppuvuodesta 2018

Varsinaisen rakennusluvan yhtiö laskee saavansa vuoden 2018 loppupuolella.

Rakentamisluvan saaminen tarkoittaa varsinaisen ydinvoimalan rakentamisen aloittamista ja kyse on suuresta harppauksesta Pyhäjoen kannalta.

– Rakennusluvan saamisen kannalta tärkeintä on Säteilyturvakeskuksen tekemä turvallisuusarvio laitoksen suunnittelumateriaalista. Rakentamisluvan saaminen tarkoittaa satoja ihmisiä lisää Pyhäjoen työmaalle. Fennovoimalle se tarkoittaa myös sen miettimistä, miten me siirrymme Helsingin Salmisaaresta Pyhäjoelle, linjaa Hemminki.

– Käyttölupa tarvitaan siinä vaiheessa kun koekäyttö alkaa eli siellä vuosien 2022–2223 vaihteen tienoila. Kaupallisen käytön on määrä alkaa 2024, arvioi Hemminki, joka ei usko Hankivi ykkösen ajautuvan Olkiluoto kolmosen kaltaisen vuosikausien myöhästymiskierteeseen.

"Hölmöläisten hommaa!" – lakkautetun kunnan valtuustosali kelpaa enää korttiringin kokoontumispaikaksi

Mistä on kyse?
  • Palveluiden keskittäminen käy usein reuna-alueiden kustannuksella
  • Tämä on todettu muun muassa entisessä Ylikiimingin ja Yli-Iin kunnassa, jotka kuuluvat nykyisin Ouluun
  • Asukkaidensa mukaan esimerkiksi terveydenhuoltopalvelut ovat romahtaneet riittämättömälle tasolle

Ylikiimingin entisessä kunnanvaltuuston kokoussalissa kaikuu puheensorina. Eläkeliiton paikallisosaston porukka pelaa korttia. Kättennostoäänestyksessä jokainen tuomitsee epäonnistuneeksi suurkuntaliitoksen myötä tehdyt palvelujen keskittämiset ja toimitilojen tyhjennykset.

Maaliskuisena arkipäivänä Ylikiimingin kunnanvirastossa ei tehdä oikeita töitä, ei ole tehty enää vuosikausiin. Paitsi asukastuvan lounasravintolassa, jossa edelleen valmistetaan ruokaa. Hallintopalvelut siirrettiin Ouluun suurkuntaliitoksessa vuonna 2013.

Myös Yli-Iissä tilanne on sama. Kuntalaiset toivovat edes entisen kirjastotalon säilyvän yhteiskäytössä.

Yli-Iissä ja Ylikiimingissä entiset, usean lääkärin terveyskeskukset ovat nykyisin puolityhjiä. Ne ovat enää hyvinvointipisteitä, joiden palveluja asukkaat pitävät täysin riittämättöminä.

Puoli päivää töistä pois    

Perheenäiti Sari Ek Ylikiimingistä ei liioin usko keskittämisen etuihin. Hän muistelee aikaa, jolloin opettaja saattoi viedä lapsen koulusta läheiseen sijaitsevaan terveyskeskukseen, kun hoidon tarvetta tuli. Nyt välimatkat ovat kymmeniä kilometrejä.

Sari Ek ja Ville Hiltunen eivät usko, että muutos on tuonut säästöjä.Marko Siekkinen / Yle

– Tämä on ihan järjetöntä. Asiakkaiden vaivaa tai matkakustannuksia ei ole ajateltu yhtään. Eikä työnantajia, kun työntekijä joutuu olemaan pois töistä, Sari Ek tuskailee.

Hänen lapsensa lääkäri- ja hampaiden oikomishoito siirtyi työntekijöineen Ylikiimingistä Kiimingin hyvinvointikeskukseen ja elämä muuttui hankalaksi.

Tämä on ihan järjetöntä. Sari Ek

Aiemmin lapsi käveli omin jaloin hammaslääkäriin. Nykyisin 140 kilometrin kuljetusurakka vie kolmisen tuntia, kun äiti lähtee Oulusta, hakee lapsen Ylikiimingin koulusta, vie Kiimingin hyvinvointikeskukseen ja takaisin.

– Monet täältä käyvät töissä Oulussa. Mutta nykyisin ylikiiminkiläiset ovat huonossa asemassa työmarkkinoilla. Kuka enää palkkaa töihin perheellisen, joka poistuu aina puoleksi päiväksi töistä viemään lasta lääkäriin, Sari Ek toteaa.

Laitakaupungin valot himmenivät

Liitosalueiden kuntalaisilla on suru puserossa palvelujen katoamisesta. Ylikiimingin terveyskeskuksen entinen talonmies Ville Hiltunen muistaa terveyskeskuksen suuruuden ajat hyvin. Nykyistä tilannetta hän kommentoisi voimakkaasti, mutta saa vaivoin hillityä itsensä.

– Vaimoni meinasi tukehtua ampiaisen pistoon. Onneksi ehdimme tänne terveyskeskukseen. Keskikesällä hän olisi kuollut, sillä täällä ovet ovat kiinni kuusi viikkoa, Ville Hiltunen purkautuu.

Ville Heikkinen olisi voinut korjata pienen putkivuodon, mutta hän ei saanut sitä tehdä.Marko Siekkinen / Yle

Hiltusen työsuhde kuntaan säilyi suurkuntaliitoksessa viiden vuoden irtisanomissuojan ansiosta, mutta tehtävät ulkoistettiin Oulun kaupungin otettua vastuun kiinteistönhoidosta. Mies kertoo, että keskittämisen myötä tullut byrokratia kieltoineen meinasi viedä hänet työuupumukseen.

Keskikesällä hän olisi kuollut, sillä täällä ovet ovat kiinni kuusi viikkoa. Ville Heikkinen

– Tuli pieni putkivuoto, jonka olisin ennen korjannut itse puolessa tunnissa. Enää en saanut sitä tehdä. Huoltoyhtiön tilauksesta tänne kurvasi viisi autoa. Ja vielä eristemies myöhemmin, Hiltunen päivittelee.

– En todellakaan usko säästöihin hetkeäkään. Tämä on hölmöläisten hommaa!

Kiinteistöt kehityskohteina  

Uudella Oululla on parhaillaan lähes 80 vanhaa kiinteistöä niin kutsuttuina kehityskohteina. Purkupäätös on tehty kymmenestä. Paristakymmenestä jo puretusta talosta tunnetuimpia ovat Haukiputaan entinen kunnanvirasto ja Kuusisaaren tanssipaviljonki.

Myynnissä on parhaillaan parikymmentä kohdetta. Osa myyntiin tulevista kohteista vaatii asemakaavanmuutoksia käydäkseen kaupaksi. Oulun Tilakeskuksen johtajan Jouko Leskisen mukaan tarpeeton kiinteistömassa on kaikkiaan iso ongelma.

Vanhojen terveyskeskusten ohella uutta käyttöä etsitään muun muassa entisille kunnantaloille ja monille kouluille.

– Meillä on tällä hetkellä liikaa kiinteistöjä suhteessa palveluverkkoon ja kantokykyyn, Leskinen vahvistaa.

– Haasteellisiakin kohteita on. Kastellin koulu on mahdollinen purkukohde ja Oulunsuun koulu suojelukohde, Jouko Leskinen mainitsee.

Parikymmentä kauppaa syntynyt

Oulu on jo saanut kaupaksi parikymmentä hyvin erilaista kiinteistöään. Parin viime vuoden aikana kaupat on tehty esimerkiksi Taidekoulusta, Oulunsalon paloasemasta, Intiön vesitornista ja keskustan terveyskeskuksena toimineesta Sammakkotalosta.

Osa terveyskeskuksista on nykyisin vajaakäytössä.Marko Siekkinen / Yle

Uusi Oulu on jo pitkällä sosiaali- ja terveyspalveluiden tiivistämisessä. Valmisteilla oleva kansallinen sote-uudistus tuonee vastaavan kiinteistöjen kehittämistarpeen kaikkialle maahan - muutaman karenssivuoden jälkeen.

Meillä on tällä hetkellä liikaa kiinteistöjä. Jouko Leskinen

– Valtakunnallisesti asia on epäselvä. On arvioitu, että käytöstä tulee jäämään pois todella iso määrä kiinteistöjä. Pienelle kunnalle ainoan terveysaseman lakkauttaminen voi olla katastrofaalista.

– Oulussa sote-verkkoa on perattu jo usean vuoden ajan. Useimmat nykyisistä tiloista todennäköisesti jatkavat maakunnan palveluksessa, Jouko Leskinen toteaa.

"Osaaminen, yhteistyö ja rohkeus" – nämä suomalaisen teollisuuden piirteet tunnustetaan ympäri maailman

Mistä on kyse?
  • Suomessa on esimerkiksi puu-, biomassa-, peli- ja tietoliikennealalla maailmanluokan osaamista
  • Teknologia- ja teollisuusjätit ovat huomanneet tämän osaamisen – esimerkiksi kotimaista 5G-kehitystyötä seurataan silmä kovana muun muassa Nokialla, Ericssonilla ja Huaweilla
  • Suomalainen osaaminen lipuu myös uusille aloille, tästä esimerkkinä meriteknologiaan keskittyvä Norsepower Oy

Espoolaisen Koneen hissit ovat alallaan edelläkävijöitä ja lahtelainen Kemppi tuottaa huippua hitsausratkaisuissa. Espoolainen Neste on ykkönen biodieseleissä maailmalla ja vieremäläisen Ponssen älykkäät metsäkoneet edustavat huippua.

Helsinkiläinen Supercell ja espoolainen Rovio ovat pelialalla käsitteitä. Myös Nokian mahtipäivien jäljiltä Suomessa on paljon maailmanluokan osaamista josta on hyvä ponnistaa uuteen.

Alueita, joilla Suomi on eturintamassa, ovat ICT-osaamisen hyödyntäminen esimerkiksi energiaratkaisuissa ja terveydenhuollossa, peliala, biomassan jalostus erilaisiksi tuotteiksi sekä suomalainen kovan luokan insinööriosaaminen meri-, kone- ja laiteteollisuudessa.

– Läpimurrot eivät synny tyhjästä, vaan niiden taustalla on pitkällä aikajänteellä luotu vahva suomalainen osaamispohja, sanoo Tekesin Verkostoyritykset ja tutkimus -vastuualueen johtaja Teija Lahti-Nuuttila.

Suomalaisilla on ainutlaatuista osaamista

Hänen mukaansa Suomessa on ainutlaatuinen yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyökulttuuri ja siten hyvä ympäristö uusille verkostoille ja ekosysteemeille. On jotenkin loogista että pienen maan menestyminen ei oikein muuhun kuin koulutukseen ja osaamiseen voi perustuakaan.

– Suomen toimintaympäristön ovat monet globaalit toimijat, viimeisimpänä IBM ja Rolls-Royce, todenneet olevan erityinen. Täällä yhdistyy maailmanluokan osaaminen, yhteistyön perinne ja rohkeus lähteä tekemään asioita uudella tavalla, pohtii Lahti-Nuuttila.

Jokaisen tahon, joka on todella kiinnostunut 5G-verkon kehittämisestä, tulisi olla kiinnostunut siitä, mitä Suomessa tapahtuu. Lauri Oksanen

IBM tekee tutkimusyhteistyötä suomalaisen terveyden- ja hyvinvointialan toimijoiden kanssa ja Suomessa on ennestäänkin Raumalla ja Kokkolassa toimiva Rolls-Royce on ilmoittanut avaavansa Turkuun robottilaivoja kehittävän tutkimuskeskuksen. Merkittävämmäksi vaikuttimeksi ratkaisulleen yhtiö on kertonut Suomen vahvan ICT-osaamisen ja meriklusterin.

Oulussa on maailman edistyksellisin 5G–verkko

Suomessa on erittäin vahva tietoliikenneratkaisujen ympärille muodostunut innovaatioekosysteemi ja sen keihäänkärkenä on maailman edistyksellisin avoin 5G-testiverkko, 5G Test Network Finland jossa on yli 60 toimijaa – mukaan lukien maailman kolme suurinta verkkovalmistajaa Nokia, Ericsson ja Huawei.

– Jokaisen tahon, joka on todella kiinnostunut 5G-verkon kehittämisestä, tulisi olla kiinnostunut siitä, mitä Suomessa tapahtuu. Meillä on ainutlaatuinen tutkimuskonsortio, luonnehtii verkkotutkimusjohtaja Lauri Oksanen Nokiasta. Noin sadantuhannen työntekijän yritys työllistää Suomessa nykyisellään noin 6 000 ihmistä. Heistä yli kolmasosa, noin 2 300, on Oulussa.

Tutkimusyhteistyötä tekevän Nokian ja Oulun yliopiston tavoitteena on olla maailman johtava tulevaisuuden langattomien teknologioiden kehittäjä ja ideoija.Risto Degerman / Yle

Tutkimusyhteistyötä tekevän Nokian ja Oulun yliopiston tavoitteena on olla maailman johtava tulevaisuuden langattomien teknologioiden kehittäjä ja ideoija. Tulevaisuuden teknologioilla voidaan saavuttaa ääretöntä tiedonsiirtokapasiteettia ja merkittävästi kasvavaa energiatehokkuutta.

Nokian VTT:lle ja Oulun yliopiston Centre for Wireless Communications (CWC) -tutkimusyksikölle toimittamat Suomen ensimmäiset 5G-teknologiaan perustuvat radiolaitteet mahdollistavat esimerkiksi itseohjautuvat autot ja laitteiden reaaliaikaisen etäohjauksen.

Oulussa on ainutlaatuinen toimintaympäristö ja pitkät perinteet teollisuuden ja yliopiston välisessä yhteistyössä alkaen ensimmäisestä 3G-kehitysalustasta, sanoo akatemiaprofessori Matti Latva-aho CWC-tutkimusyksiköstä.

Avoin 5G-testiverkko kattaa jo koko Linnanmaan kampuksen Oulussa. Se tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden testata tulevaisuuden tietoliikennetarpeita ja liiketoimintamahdollisuuksia.

– Tämän ekosysteemin fokuksessa on digitaalinen ja verkottunut tulevaisuuden yhteiskunta, linjaa Lahti-Nuuttila.

Puu muovin korvaajana voi olla suuri tarina

Uutta on tulossa biomateriaaleissa ja -kemikaaleissa kuten puukuidusta tekstiilejä ja muovin korvikkeita tai ainesosia lääkkeisiin.

– Esimerkiksi Paptic Oy valmistaa puupohjaisia kasseja muovikassin korvaajaksi. Muovikassejahan päätyy maailman meriin, mikä on iso ongelma, kertoo Lahti-Nuuttila.

Papticin uusi patentoitu teknologia mahdollistaa uuden mullistavan puukuitutuotteen valmistuksen, jolla on muovinkaltaisia ominaisuuksia. Sillä voi korvata esimerkiksi muovikalvoa pusseissa ja pakkausissa.

Olemme käytännön esimerkki suomalaisesta huippuosaamisesta. Tuomas Mustonen

Yrityksen käyttämä uusi teknologia perustuu VTT:llä tehtyyn pitkäjänteiseen kuitutuotteiden ja -prosessien tutkimustyöhön.

– Olemme käytännön esimerkki suomalaisesta huippuosaamisesta, puupohjaisesta biotaloudesta. Pelkästään Euroopassa käytetään vuosittain 100 miljardia muovipussia, sanoo Papticin toimitusjohtaja Tuomas Mustonen.

Muovista ja muovipusseista tuli lyhyessä ajassa yksi ikävimpiä ja konkreettisimpia planeettamme ympäristön ja eliöiden tuhoamisen muotoja Monissa maissa, osavaltioissa ja kaupungeissa muovipussit on jo kielletty.

Moottoripurjeet, kelluvat rakennukset ja autonomiset laivat

Helsinkiläinen meriteknologiayritys Norsepower Oy on onnistunut viemään roottoripurjeteknologiaa maailmassa pisimmälle. Ensimmäiset kaupat tehtiin Bore-varustamon kanssa. Nyt roottoripurjeet on tilattu Viking Grace alukselle ja vuonna 2018 entistä suuremman kokoluokan, noin 30 metriä korkeita purjeita pilotoidaan Maerskin tankkerissa.

Roottoripurje on korkea automaattisesti toimiva sylinteri joka muuntaa tuulen aluksen työntövoimaksi vähän samaan tapaan kuin lentokoneen siipien yläpinnan ja alapinnan väliseen paine-eroon perustuva nostovoima.

Helsinkiläinen meriteknologiayritys Norsepower Oy on onnistunut viemään roottoripurjeteknologiaa maailmassa pisimmälle. Kuvakaapaus Norsepower Oy:n -esittelyvideosta.Yle / Norsepower Oy esittelyvideo

Tekes on tukenut Norsepowerin tuotekehitystä ja yrityspilotteja alusta saakka lainoin ja avustuksin. Vuonna 2012 perustettu yritys onkin onnistunut saamaan neljän ja puolen toimintavuotensa aikana selkeän etumatkan kilpailijoihin.

– Meriteollisuus on uudessa nosteessa ja uutena esimerkkinä sillä sektorilla esimerkiksi turkulainen Admares Oy:n kelluvat rakennukset sekä kehitteillä olevat autonomiset laivat. Porvoolaisen Lamorin öljyntorjuntaratkaisut ja helsinkiläisen Eniramin ohjelmistotuotteet säästämään polttoainekustannuksia merikuljetuksissa ovat myös edelläkävijöitä, listaa Lahti-Nuuttila.

Koulun terkkarin tavoittaa snäppäämällä, osoittautui menestykseksi – "Minut on otettu hyvin vastaan nuorten kanavassa"

Merikosken koululla Oulussa tänä talvena käyttöön otettu terveydenhoitajan Snapchat on ollut suosittu.

Terveydenhoitajaan on pikaviestipalvelulla otettu yhteyttä aktiivisesti. Snapchat-kavereita terveydenhoitajalla on jo yli 60.

Snapilla nuoret voivat lähettää viestin terveydenhoitajalle joko omalla nimellään tai halutessaan anonyymisti. Hoitaja vastaa nuorille työpäivänsä aikana.

Jotkut asiat ovat selvinneet pelkästään chattailemalla, mutta osa nuorista on kutsuttu tapaamaan hoitajaa kasvotusten. Useimmat yhteydenotot ovat olleet arkisia ja nuoret ovat kyselleet vaikkapa omaa lääkäriaikaansa. Myös joitakin arkaluontoisia asioita on voitu käsitellä Snapissa.

– Snapchat on ollut hyvä keino päästä mukaan osaksi nuorisokulttuuria. Koen että minut on otettu hyvin vastaan nuorten kanavassa, kertoo terveydenhoitaja Sanna Kämäräinen.

Käyttöön myös muille hoitajille

Snapchat otettiin alun alkaen käyttöön Merikosken koulussa osana opiskelijoiden Tietohack-tapahtumaan osallistumista.

Snap care -projekti toteutettiin talvella 2016‒2017.

Snapchat jäi Merikosken koulun terveydenhoitajalle kuitenkin pysyväksi yhteydenpitovälineeksi. Snapia suunnitellaan otettavaksi käyttöön myös muille terveydenhoitajille Oulussa.

Snapchat on varsinkin nuorten suosima pikaviestipalvelu, jossa käyttäjä voi jakaa kuvia, videota, emoji-kuvia, piirroksia ja viestejä.

Snapchatin idea on se, että kuvat ja videot eivät tallennu galleriaksi palveluun, vaan ne häviävät palvelusta katsomisen jälkeen.

Moottorikelkkailija kuoli Kuusamossa

Moottorikelkkailija kuoli lauantaiaamuna onnettomuudessa Kuusamossa Pohjois-Pohjanmaalla. Poliisin mukaan moottorikelkkaa kuljettanut mies kuoli, kun hän törmäsi kelkallaan puuhun.

Mies löydettiin aamukymmenen aikaan, kun ohikulkija näki kelkan. Mies todettiin onnettomuuspaikalla kuolleeksi.

Poliisin mukaan kelkka suistui tieltä puuta päin mutkassa. Kelkka ajautui ensin ojaan, minkä jälkeen se törmäsi puuhun.

Puuta ja insinööritaitoa riittää, mutta myyntitykkejä ei ole juuri nimeksikkään – "Koulutuksesta lähdettävä liikkeelle"

Yksi puhelinsoitto innovaatiorahoituskeskus Tekesiin asemoi Suomen elinkeinoelämän maailmankartalle.

– Suomi on pieni maa, jolla on niukat resurssit eikä täällä tehdä juuri mitään mitä ei tehtäisi muuallakin, kiteyttää startup-yrityksistä vastaava johtaja Jukka Häyrynen Tekesistä.

Kyse on enemmänkin kilpailussa pärjäämisestä. Siinä kisassa valttia ovat oikeiden markkinoiden löytäminen ja nopeus.

– Meillä on insinöörejä, puutavaraa, vähän mineraaleja ja jonkin verran kansainvälistä tuoteosaamista. Varsinkin selluloosan eteenpäin prosessoinnissa ja mobiiliteknologian hyödyntämisessä muilla toimialoilla Suomessa ollaan edelläkävijöitä, jatkaa Häyrynen.

Suomi on pieni maa, jolla on niukat resurssit. Jukka Häyrynen

Kovan luokan insinööriosaamista Suomessa on myös kone- ja laiteteollisuudessa sekä meriteollisuudessa. Kansainvälistä liikeosaamista on nyt enemmän kuin aikaisemmin, kiitos Nokian. Silti se on edelleenkin Suomen teollisen tuotannon pullonkaula.

Myyntitykki saa paikan

Terveysteknologiayritys Lojerin tuotantojohtaja Jukka Suni näkee Suomen tuotannollisen toiminnan pahimpana esteenä edelleen myynti- ja markkinointiosaamisen puutteen. Suomalaiset eivät hänen mukaansa ole läheskään niin kansainvälisiä kuin pohjoismaiset naapurit.

– Vaikka tuotteet ovat vähintään yhtä hyviä kuin kilpailijoilla, myynnissä me olemme valitettavasti perässä. Ei ymmärretä, ettei asiakas ensimmäisellä käynnillä osta mitään, vaan paikan päällä pitää olla pitkään, tiivistää Suni.

– Hyviä vientimyyjiä ei tule tyhjästä, vaan pitää lähteä liikkeelle koulutuksesta. Pitää olla kansainvälistymiseen tähtääviä linjoja ja mahdollisuuksia saada sieltä kokemusta. Sitä kautta se lähtee. Sitten täytyy vain rohkeasti lähteä maailmalle asiakkaiden luo. Eivät asiakkaat tule tänne, sanoo Suni.

Hyviä vientimyyjiä ei tule tyhjästä. Jukka Suni

Tekesin pk-yrityksistä vastaava johtaja Reijo Kangas on samoilla linjoilla.

– Myyntiosaamisessa meillä on kehitettävää. Ollaan edelleen liikaa omissa ympyröissä kiinni. Puuttuu asiakasymmärrys, ratkaisujen kehittäminen asiakkaan tarpeisiin, sanoo Kangas.

Hän näkee Suomen vahvuuksina myös aika lailla tyhjästä parissakymmenessä vuodessa nostetun pelialan, laivanrakennuksen, Uudenkaupungin autotehtaan ja Vaasan seudun energiaklusterin.

Nokian perikunta jatkaa

Yksi monista Suomen Nokia-johdannaisista on Muhoksen Nokiantiellä sijaitseva Hydnum.

Yritys oli historiansa alkuhämärissä 1970-luvulla yksi Nokian kumidivisioonan kumituotetehtaista. Niitä oli siihen aikaan pitkin maata. Muhoksella tehtiin kumipuskureita laitureihin ja laivoihin, säiliöiden ja telojen pinnoituksia sekä kaapelisarjoja.

– Hyvin varhaisessa vaiheessa mukaan tulivat myös hyötyajoneuvojen kumimatot, joiden tekemiseen Hydnum tänä päivänä keskittyy, kertoo toimitusjohtaja Erkki Mäkäräinen.

Kumi onkin polyuretaania

Aika monen raskaan koneen kuljettajan jalan alla on muhoslainen matto. Yrityksen asiakkaita ovat sellaiset isot nimet kuin Scania, WV, Ponsse ja Valtra. Ruotsalainen kuorma-autovalmistaja Scania on ylivoimaisesti suurin asiakas.

Hydnumin toimitusjohtaja Erkki Mäkäräinen.Yle / Timo Nykyri

– Täältä lähti viime vuonna maailmalle runsaat 400 000 mattoa. Joka päivä keskimäärin yksi rekallinen ja parhaimpina päivinä jopa 2–3 rekkalastillista, sanoo Mäkäräinen.

Hyötyajoneuvon ohjaamoon menee helposti puolenkymmentä mattoa. Kooltaan ne ovat lähes neliön kokoisia ja painavat seitsemisen kiloa. Oikeasti ne eivät enää ole kumia vaan polyuretaania.

– Tällainen matto on paitsi hyvännäköinen kurankerääjä, myös tärkeä äänen- ja lämmöneristin. Sen rakenne on kerroksittainen, avaa Mäkäräinen.

Töitä on vuosiksi

Toimitusjohtaja vähän itsekin ihmettelee miten on mahdollista valmistaa Muhoksella teollisesti tällaista vientituotetta, jonka voisi tilata Kiinasta tai Itä-Euroopasta.

– Maton valmistamiseen sisältyy tietysti paljon ammattitaitoa. Myös rahtikustannuksen osuus on merkittävä, koska tilaa vievää raskasta tavaraa ei kannata Kiinasta asti tuoda, arvio Mäkäräinen.

Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi on näkynyt Hydnumissakin, mutta viimeisen neljän vuoden aikana yritys on kasvanut ja ainakin sen lähitulevaisuus näyttää hyvältä.

– Töitä on varmuudella tiedossa 5–7 vuotta, arvioi Mäkäräinen.

Katse tulevaisuudessa

Polttoaineiden vaihtuessa ja teknologian kehittyessä haasteita voi toki tulla, mutta niihin pyritään vastaamaan.

– Siinä vaiheessa, kun kuljettaja sieltä ohjaamosta häipyy, niin tarvitaanko enää mattojakaan. Toki sinne saattaa vielä sellaiset 15–20 vuotta mennä, pohtii Mäkäräinen.

Muhoslainen Hydnum valmisti viime vuonna 400 000 kumimattoa. Suurin asiakas on ruotsalainen kuorma-autovalmistaja Scania.Yle / Timo Nykyri

Matto-osaamisella on yrityksessä mietitty uusia käyttökohteita. Yksi mahdollisuus olisivat kuntosalit.

– Polyuretaani on laajakirjoinen materiaali, ja kuntosaleille voitaisiin näillä meidän koneilla hyvin tehdä mattoja, sanoo Mäkäräinen.

Nokiantiellä Muhoksessa sijaitseva Hydnum on yksityisessä omistuksessa.

– Koska omistajalla on lukkarinrakkautta paikkakuntaan, toiminta tuskin minnekään lähtee niin kauan kun se on kannattavaa.

Terveysteknologia on hyvä vientituote

Samanlainen omistuspohja on Sastamalassa ja Kempeleessä muun muassa leikkauspöytiä ja potilassänkyjä valmistavalla Lojerilla. Sekään ei ole pääomasijoittajien armoilla.

Yhtiön Kempeleen tehdas keskittyy sairaala- ja hoitokalusteiden valmistukseen. Sastamalassa panostetaan leikkauspöytiin sekä wellness- ja fysioterapiatuotteisiin.

Yhtiön liikevaihto on 25 miljoonaa euroa ja noin 60 prosenttia tuotannosta menee vientiin.

Pohjois-Eurooppa vetää

– Markkinat ovat ennen kaikkea Pohjois-Euroopassa, Skandinaviassa, Saksassa ja Venäjällä. Aasiaan menee runsaat 10 prosenttia. Meidän alamme tuotteita ei ole järkevää kuljettaa kovin kauas, kertoo Suni.

Kilpailu on kovaa. Varsinkin itäisestä Euroopasta tulee halpaa tavaraa. Lojer tekee itse sen missä on hyvä. Muu ostetaan ulkopuolelta. Suni suhtautuu yrityksensä tulevaisuuteen luottavaisesti.

– Meidän vahvuutemme on, että me olemme lähellä asiakkaita ja voimme reagoida nopeasti.

Hankintalaki jarruna?

Suomalaisen Työn Liiton viime vuonna tekemän tutkimuksen mukaan suomalaiset kuntapäättäjät haluaisivat suosia julkisissa hankinnoissa kotimaisia ja paikallisia tuotteita huomattavasti nykyistä enemmän.

Hankintalaki ei kuitenkaan salli kotimaisen tuotteen suosimista pelkän kotimaisuuden vuoksi. Suomalaisen tuotteen on usein vaikea menestyä, jos katsotaan pelkkää hankintahintaa. Elinkaarikustannuksiin lasketaan myös taloudellinen käyttöikä, käyttökustannukset, huoltokustannukset ja varaosien hinta.

– Kun otetaan tarkasteluun pidempi ajanjakso, suomalainen tuote on yleensä elinkaarikustannuksiltaan edullisin. Esimerkiksi Lojerin tuotteet kestävät 15–20 vuotta, niihin saa ammattitaitoisen huollon ja varaosat suoraan valmistajalta, kertoo Lojerin toimitusjohtaja Ville Laine.

Muutakin kuin pelkkä tuote

Julkisen puolen ostajaorganisaatiot ovat Lojerin onneksi oppineet kiinnittämään huomiota muihinkin asioihin kuin pelkkään hintaan. Ne osaavat jo laittaa tarjouskilpailuihin muitakin kriteerejä.

Kempeleessä valmistetaan muun muassa Modux-hoitososänkyjä. Säädettävän sängyn alakorkeus on vain 27 cm. Modux on saatavana 4-osaisella makuutasolla, jossa on sähkötoiminen korkeuden, selkäosan, polvitaipeen- ja jalkaosansäätö. Kuvan sänky on menossa Saksaan.Timo Sipola / Yle

Yksi tapa kilpailla menestyksekkäästi halpatuotteiden kanssa on tuotteiden elinkaareen liittyvien kokonaispakettien markkinointi.

– Asiakkaiden ydinosaamisaluetta ei ole sairaalakalusteiden huolto. Me voimme olla siinä heidän apunaan ja järjestää niin, että asiakkaalla on toimiva sänky oikeaan aikaan oikeassa paikassa.

Suomalaisilla on osaamista

Koneen hissit ovat alallaan edelläkävijöitä ja Kemppi tuottaa huippua hitsausratkaisuissa. Neste on ykkönen biodieseleissä maailmalla ja Ponssen älykkäät metsäkoneet edustavat huippua. Supercell ja Rovio ovat pelialalla käsitteitä.

– Läpimurrot eivät synny tyhjästä, vaan niiden taustalla on pitkällä aikajänteellä luotu vahva suomalainen osaamispohja, sanoo Tekesin Verkostoyritykset ja tutkimus -vastuualueen johtaja Teija Lahti-Nuuttila.

Kohutun siilotalourakan esitutkinta loppusuoralla – rakennuttajaa epäillään vakavista talousrikoksista

Julkisuudessa tiiviisti seurattu Oulun Toppilansalmen siilotalourakka on johtamassa syyteharkintaan. Oulun poliisin talousrikosyksikön johtaja Kari Pakanen kertoo, että jutun esitutkinta on loppusuoralla.

Pakasen mukaan siilotalot Toppilansalmeen rakentanutta ja rakennuttanutta Kalevala Rakennusta epäillään törkeästä petoksesta sekä törkeästä kirjanpitorikoksesta. Esitutkinnan alussa asiaa tutkittiin lähinnä törkeänä kirjanpitorikoksena, ja törkeä petos on tullut rikosnimikkeeksi tutkinnan edetessä.

Poliisi alkoi tutkia tapausta kahden tutkintapyynnön seurauksena.

Siilotalohankkeesta koitui rahoittajille miljoonatappiot. Siilotalojen asukkaille tilanne on aiheuttanut jonkin verran päänvaivaa.

Toppilansalmen siilotalojen rakennusurakkaa seurattiin julkisuudessa maanlaajuisesti vuonna 2012. Silloin asuntojen tieltä hävitettyjä vanhoja viljasiiloja jouduttiin räjäyttämään useita kertoja, ennen kuin ne saatiin kaadettua.

Laserjätit vapisevat suomalaishaastajan edessä – "Olemme voittamattomia"

Mistä on kyse?
  • Laseria ja optisia mittausmenetelmiä on käytetty jo vuosikymmenten ajan tarkkuutta vaativissa laitteissa
  • Mittausteknologiat kehittyvät ja nyt tutut teknologiat ovat saaneet haastajan LCI-tekniikasta
  • Oululaisen FocalSpecin kehittämässä LCI-tekniikassa näkyvä valo jaetaan eri väreihin, jotka suunnataan kohteessa eri korkeudelle

Ennen kuin mittaamme pintaa pintaa syvemmältä, niin mennään ajassa kymmenen vuotta taaksepäin ja oululaisen FocalSpec-yrityksen syntyvaiheisiin.

VTT:n Oulun yksikössä etsittiin ratkaisuja 3D-mittauksen ongelmiin. Lisäksi teollisuudesta oli tullut täsmätoiveita paremmista mittausmenetelmistä.

– Siinä oli kaksi isoa motivaattoria, kun Metso ja Outokumpu halusivat parempia mittaustekniikoita, tuumaa toimitusjohtaja Sauli Törmälä.

Ratkaisu löytyi uudenlaisesta valon värien erottelusta, jota yritys lähti tuotteistamaan vuonna 2009.

Kolme kaverusta ja valo

FocalSpecin perustivat nykyinen toimitusjohtaja Sauli Törmälä ja tekninen johtaja Karri Niemelä. Uuden tekniikan keksinyt Heimo Keränen tuli mukaan hieman myöhemmin.

Monen tuoreen kasvurityksen takaa löytyy Nokia-yhteys, mutta FocalSpec syntyi pk-yrittäjien ja tutkijoiden osaamisesta.

– Olen pitkän linjan yrittäjä ja ollut koko ikäni instumentti- ja mittauslaitteiden kehittäjä eri yrityksissä, kertoo toimitusjohtaja Törmälä.

Pystymme keräämään aallonpituuksista nopeaa ja tarkkaa tietoa uudella tavalla. Heimo Keränen

Yrityskokemusten ja -kauppojen jälkeen Törmälä tunnetaan myös bisnesenkelinä, joka auttaa muitakin kasvuyrityksiä menestykseen.

VTT:llä työskennelleet Keränen ja Niemelä keksivät ja kehittivät mullistavan, valon aallonpituuksiin perustuvan tekniikan. Sitä ennen kansainvälinen yritysmaailmakin ehti tulla tutuksi, kertoo Heimo Keränen.

– 90-luvulla tuli käytyä Saksassa kauppaamassa optisia mittauslaitteita sikäläiselle autoteollisuudelle, nykyinen liiketoiminnan kehitysjohtaja Keränen naurahtaa.

Kokeneista yrittäjistä ja tutkijoista huokuu varmuus, rauhallisuus ja tyytyväisyys uuden kynnyksellä.

Mittamarkkinoiden mullistus

Oululaisyritys on vienyt optisen mittausteknologian uudelle tasolle ja tarkkuuteen.

– Pystymme mittaamaan läpinäkyvän pinnan karheuden ja paksuuden millin tuhannesosien tarkkuudella ja muodostamaan siitä selkeän kolmiulotteisen kuvan, kertoo toimitusjohtaja Sauli Törmälä.

Oululaisteknologia helpottaa kännykän rungon ja lasipinnan suunnittelua ja tutkimista.Yle / Paulus Markkula

Oululaisoptiikka soveltuu kuluttajaelektroniikan ja mobiililaitteiden valmistusvaiheen laaduntarkkailuun. Markkinat käyvät kuumana FocalSpecin tekniikkaan.

– Olemme onnistuneet kehittämään sinne killer-applikaation. Siellä me olemme...voittamattomia, Törmälä saa muotoiltua kommenttinsa loppuun.

– Meillä on kymmenkunta hanketta käynnissä johtavien kännykkävalmistajien kanssa, ja osa projekteista on viety jo tuotantoon, Törmälä myhäilee.

Uskottavuus isoin pullonkaula

Yritys operoi viime vuonna alle kahden miljoonan euron liikevaihdolla. Tänä vuonna ennakoidaan noin neljän miljoonan vauhtia ja tulevinakin vuosina odotetaan kaksinkertaista kasvua vuosittain.

Kilpailijamme ovat miljardiliikevaihdon yrityksiä. Sauli Törmälä

– Suurin pullonkaula on uskottavuus. Meillä on vielä valtava kokoero isoihin asiakkaisiin, jotka saattavat epäillä kykyämme vastata heidän kysyntäänsä.

Toimitusjohtaja Törmälän mukaan juuri varmistunut 3,5 miljoonan euron rahoitus auttaa kasvattamaan yhtiön tuotantoa ja samalla uskottavuutta.

Toinen uskottavuustekijä liittyy uuteen ja vielä hieman tuntemattomaan teknologiaan laserlaitteiden hallitsemilla markkinoilla.

– Kilpailijamme ovat miljardiliikevaihdon yrityksiä, joilla on massiiviset resurssit toimia. Moni asiakas on kuitenkin lähestynyt suoraan meitä todettuaan, että laser ei toimi heidän tuotannossaan.

Valon värit ja aallonpituudet

Yritys on valjastanut valon värit ja aallonpituudet aivan uudella tavalla mitattavaan muotoon, kertoo FocalSpecin Heimo Keränen.

– Spektriä on käytetty pitkään jo esimerkiksi kemian ja fysiikan tutkimuksessa, mutta me pystymme keräämään aallonpituuksista nopeaa ja tarkkaa tietoa uudessa käyttötarkoituksessa.

Kännykät ohenevat koko ajan, joten komponenteille on tilaa yhä vähemmän. Sauli Törmälä

LCI-teknologiassa näkyvä valo jaetaan eri väreihin, jotka suunnataan kohteessa eri korkeudelle. Menetelmä soveltuu myös monikerroksisten läpinäkyvien pintojen tutkimiseen.

– Pystymme mittaamaan kohteesta jokaiselle värille yli 2 000 etäisyyspistettä, joiden perusteella pystymme muodostamaan poikkeuksellisen tarkan kuvan esimerkiksi pinnan karheudesta tai saumoista, toimitusjohtaja Törmälä tiivistää menetelmän perusperiaatteen.

Optinen mittaus kiinnostaa

Laser on ylivoimaisesti käytetyin mittausmenetelmä eri teollisuuden aloilla, mutta se ei sovellu kaikille pinnoille tai materiaaleille, kertoo toimitusjohtaja Sauli Törmälä.

LCI-teknologiassa näkyvä valo jaetaan eri väreihin, jotka suunnataan kohteessa eri korkeudelle. Menetelmä soveltuu myös monikerroksisten läpinäkyvien pintojen tutkimiseen.Yle / Paulus Markkula

– Yhä useampi kännykkävalmistaja on tulossa markkinoille uudenlaisilla kaarevilla ja läpinäkyvillä lasipinnoilla, joiden mittauksiin tuomme aivan uudenlaisen mahdollisuuden.

Tarkkuutta tarvitaan myös kännyköiden tiedonsiirron rakentamisessa.

– Kännykät ohenevat koko ajan, joten komponenteille ja piirilevyille on yhä vähemmän tilaa ja ne on saatava kohdilleen yhä tarkemmin.

Meitä seurataan hyvin tarkasti, mutta onneksi meillä on vahvat patentit. Sauli Törmälä

Yrityksen sovelluksia käytetään kännykkäteollisuuden lisäksi muun muassa kaapeliteollisuudessa. Seuraava kaupallistettava kohde saattaa olla lääketeollisuuden steriilipakkausten tiiviysmittaukset.

Kiinnostusta on myös auto- ja lasiteollisuudessa, jossa autolasin laminoinnissa muovikalvon karheudella on tärkeä merkitys ilman kulun kannalta.

Teollinen vakoilu ja kopiointi mietityttää

Oululaisteknologian esimerkkejä ja mahdollisuuksia kuunnellessa tulee väkisinkin mieleen, että koska joku muu tarjoaa samanlaisia laitteita ja teknologiaa.

Toimitusjohtaja Sauli Törmäläkin tiedostaa teollisuusvakoilun tai ainakin kopioinnin riskit. Varsinkin kun suurin osa markkinoista ja valmiista laitteista on tällä hetkellä Kiinassa.

– Meitä seurataan hyvin tarkkaan, mutta onneksi meillä on vahvat patentit ja valmistus Suomessa ja täällä Oulun seudulla.

Törmälän mukaan valmistuksen pitäminen lähellä on oiva suoja kopioita vastaan.

– Lisäksi tuotteita pitää kehittää jatkuvasti, jotta pysyy askeleen edellä kilpailijoita ja mahdollisia kopion tekijöitä.

Tulli säilytti 50 kiloa rubidiumia 20 vuotta varastossa – loppusijoituspaikka löytyi viimein

Tullin haltuun 20 vuotta sitten jääneelle rubidium-alkalimetallille on viimeinkin löytynyt loppusijoituspaikka.

Vaaralliseksi aineeksi luokiteltua rubidiumia säilytettiin tähän asti Tullin varastossa Oulussa, koska sen hävittäminen Suomessa oli hankalaa, eikä loppusijoituspaikkaakaan tahtonut löytyä.

Ainetta säilytettiin puulaatikoiden sisällä olevissa metallisäiliöissä.

Tulli kertoo tiedotteessa, että 50 kilon metallierä on siirretty maaliskuussa saksalaiseen Marburgin yliopistoon Aalto-yliopiston avustuksella.

Tullin mukaan metallierä oli vuonna 1997 matkalla entisen Neuvostoliiton alueelta Saksaan, mutta sen lähettäjää tai saksalaista vastaanottajaa ei koskaan tavoitettu. Tästä syystä erä palautui Suomeen.

Tullin mukaan rubidium ei ole myrkyllistä tai radioaktiivista. Se on reaktiivinen ja esimerkiksi veden kanssa reagoidessaan se muodostaa vetyä. Rubidiumia esiintyy pieninä määriä luonnossa esimerkiksi merivedessä.

Vanhoilla asuinalueilla naapurin romut vyöryvät pihoille – "Valitettavasti niistä tulee sellaisia intiaanikyliä"

Varjostava puu, luvaton raja-aita, tontille valuvat vedet ja pihan epäsiisteys autonromuineen ovat asioita, joista aiheutuu herkästi eripuraa naapurien välille. Näistä myös valitetaan eniten kuntiin, kertoo Oulun rakennusvalvonnan johtaja Pekka Seppälä.

Yksi yleisimmistä naapurien tekemistä valituksen aiheista koskee pihalla olevien autojen määrää ja kuntoa. Vaikka niiden enimmäislukumäärää ei ole säädöksissä rajattu, ei omalle pihalle voi säilöä mitä kulkuneuvoa tahansa.

– Autoja voi olla omalla pihalla kohtuullinen määrä ja niiden on oltava ajokuntoisia. Tolppien nokassa pidettävää autonromua pihalla ei saa säilyttää, Seppälä sanoo.

Toisen romu voi olla toisen aarre. Pekka Seppälä

Ajopelin määrittäminen romuksi ei kuitenkaan ole aina yksinkertaista.

– Harrastuksia on monenlaisia, joten toisen romu voi olla toisen aarre. Aika moni myös ajelee jonkun satasen autolla.

Autotallissa ei voi olla korjaamo

Ihan kaikenalainen harrastustoiminta ei ole mahdollista tiiviisti rakennetulla omakotialueella. Esimerkiksi omassa autotallissa ei saa tehdä tai säilyttää mitä tahansa.

– Talli ei voi olla korjaamo, jossa esimerkiksi hitsataan tai säilytetään isoja polttoainemääriä, Seppälä kertoo.

Myöskään isojen merikelpoisten veneiden säilyttäminen omakotitalon pihalla ei ole sallittua.

– Kohtuukokoisen veneen voi säilyttää, muttei sellaista, jonka korkeus nousee, kolmeen tai neljään metriin.

Liikuteltava sauna tarvitsee luvan

Peräkärryä tai asuntovaunua voi säilyttää pihallaan, mikäli se sinne mahtuu. Omassa pihassa sijaitsevassa asuntovaunussa ei kuitenkaan saa asua pysyvästi, Seppälä muistuttaa.

Talli ei voi olla korjaamo. Pekka Seppälä

Sama sääntö koskee myös peräkärryn päälle rakennettua saunaa. Sitä voi säilyttää omalla pihalla, mikäli se on tarkoitettu esimerkiksi vuokrauskäyttöön. Jos saunaa myös lämmitetään pihalla, siihen tarvitaan lupa.

– Ei riitä, että saunaa siirtelee omalla pihallaan paikasta toiseen. Jos saunoo väärässä paikassa, se voi pahimmassa tapauksessa polttaa myös naapurin talon.

Intiaanireservaatteja takapihoilla

Ajoneuvojen lisäksi naapureita hiertävät myös ylimääräiset ja usein luvatta tehdyt rakennelmat, kuten erilaiset varastot ja grillikatokset. Myös pihojen leviämiseen kunnan tontille ja viheralueille joudutaan välillä puuttumaan, Seppälä sanoo.

– Esimerkiksi puupinoja tehdään helposti oman tontin ulkopuolelle. Samoin veneitä säilytetään muuallakin kuin omalla pihalla, eikä se tietenkään ole oikein.

Esimerkiksi Oulussa uusia omakotirakentajia velvoitetaan rakentamaan takapihalleen aita, jotta piha tavaroineen pysyy omalla tontilla.

Vanhemmilla asuinalueilla on enemmän epäsiistejä pihoja kuin uusilla. Juha-Petri Koponen / Yle

Oulussa on kokemusta siitä, että vanhemmilla asuinalueilla tavaran kertyminen ja pihojen epäsiisteys on yleisempää kuin uusilla alueilla. Myös luvattomia rakennuksia löytyy paljon.

– Kun alueet vanhenevat, niin valitettavasti niistä tulee sellaisia intiaanikyliä, takapihalla on kota ja grillikota ja kaikenlaisia pieniä varastoja ja sieltä ihmisestä kuoriutuu sellainen pieni hemuli, Seppälä naurahtaa.

Koristelu sallittu

Oman pihansa koristelu sen sijaan on sallittua, vaikka se naapuria ärsyttäisikin.

– Pölykapselikoristeluista voidaan toki käydä keskustelua, mutta harvoin niihin tarvitsee puuttua. Voihan kukkakoristelukin olla jonkun mielestä ruma.

Kaava-aluiden ulkopuolella haja-asutusalueella säädökset eivät ole yhtä tiukkoja. Rakentamista määritellään esimerkiksi kaavoituksella ja kunnan rakennusjärjestyksellä.

Päähän ampumisesta vakavat vammat – alaikäisen murhan yrityksestä pitkä tuomio

Oulun käräjäoikeus on tuominnut keskiviikkona oululaiselle 22-vuotiaan miehelle murhan yrityksestä 7 vuotta ja kuusi kuukautta vankeutta. Oikeus määräsi, että mies on pidettävä edelleen vangittuna. Lisäksi hänet velvoitettiin maksamaan uhrille erilaisia korvauksia yhteensä 50 000 euroa.

Mies kutsui 17-vuotiaan oululaisen nuorukaisen vuoden 2016 lokakuun lopulla autoon, jolla hänet kuljetettiin Kiimingin Koitelinkoskelle. Mies pyysi nuorukaisen mukaansa parkkipaikan sivuun, jossa hän ampui uhria kaksi kertaa päähän. Mies poistui autolla paikalta teon jälkeen.

Uhri pääsi hoitoon vasta noin kuuden tunnin kuluttua ampumisesta, kun sivullinen oli löytänyt hänet. Uhrille koitui ampumisesta vakavat vammat.

Mies kiisti oikeudessa syytteen murhan yrityksestä, samoin ampumisen. Teossa käytetty ase on jäänyt kadoksiin.

Lisäksi käräjäoikeus tuomitsi 21-vuotiaalle miehelle 50 päivää ehdollista vankeutta pelastustoimen laiminlyönnistä ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta. Hänet tuomittiin valvontaan vuodeksi ja kolmeksi kuukaudeksi.

Mies kiisti syytteet. Hänen mukaansa tilanne Koitelinkoskella oli ollut uhkaava ja pelottava. Hän olisi halunnut hälyttää apua, mutta murhan yrityksestä tuomittu mies oli hänen mukaansa kieltänyt sen.

Asutuksen tuntumassa oleva lemuava kompostointikenttä närästää Sipilän kotikunnassa

Mistä on kyse?
  • Lupaa haetaan jätevesilietteen, biokaasulaitoksen mädätteen ja hevosenlannan kompostointiin.
  • Hajupäästöjä syntyy auman perustamisesta, käännöistä sekä jälkikypsytykseen siirrosta.
  • Suunniteltulta kompostointikentältä on matkaa 1,6 km lähimpään taloon, nykyistä kenttää lähimmät talot ovat 400 metrin päässä.
  • Kenttä tulee sijaitsemaan lentomelualueella, mikä estää asutuksen leviämisen uuden kentän läheisyyteen.
  • Hajupäästöä aiheuttavaa kompostien kääntelyä ja siirtoa tehdään vain tuulen ollessa asutukselta poispäin.

Kempeleeseen kaavaillaan kompostointikenttää asuinalueen tuntumaan. Pääministeri Sipilän kotikunnassa hanketta vastustetaan pontevasti.

Asukkaiden edustaja Minna Mursu on puuhannut nettiadressin, jonka on allekirjoittanut 467 henkilöä.

VRJ Pohjois-Suomi hakee toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa jätevesilietteen, biokaasulaitoksen mädätteen ja hevosenlannan kompostointiin Kempeleen Niittyrantaan.

Hannu Roikola ja Minna Mursu suunnitellun kompostointikentän edessä.Juha Hintsala / Yle

Allekirjoittajien mielestä VRJ:n tulisi hakea laitokselleen paikkaa, joka sijaitsee reilusti kauempana lähimmästä asutusalueesta.

– Meidän mielestämme siirto uuteen paikkaan ei ratkaise ongelmaa. Uskomme, että jos alue laajennetaan tuonne viereiselle tontille, hajuhaitta ei siinä vaiheessa koske enää pelkästään Niittyrantaa, vaan myös Oulunsalon, Tupoksen ja Leton asukkaita.

Perinteistä paskan hajua on ilmassa ympäri vuoden joka viikko. Minna Mursu

Niittyrantaan suunniteltu kompostointikenttä herättää vastustusta lähialueiden asukkaissa. Hajuhaittojen lisäksi huolta aiheuttaa muun muassa alueella kasvava rekkaliikenne.

Vastustus ihmetyttää

Kempeleessä toimiva Lakeuden Keskuspuhdistamo Oy huolehtii alueen jätevedenkäsittelystä. Toimitusjohtaja Hannu Roikolan mukaan toiminta nykyisellä paikalla alkoi vuonna 1998. Jätevesilietteen kompostointi on ulkoistettu VRJ Pohjois-Suomelle, joka vastaa lietteen tuotteistamisesta mullaksi.

– En ymmärrä, miksi hanketta vastustetaan. Nykyinen kompostointilaitos on 400 metrin päässä lähimmästä asutuksesta, ja haluamme siirtää toiminnan kilometrin kauemmaksi lentomelualueelle. Ilmatieteenlaitoksen tekemän tuulimallinnuksen mukaan tämä on paras ratkaisu hajuongelmaan.

En ymmärrä miksi hanketta vastustetaan. Hannu Roikola

Uudistuksen myötä alueellinen rekkaliikenne kasvaa, mutta liikenteen kokonaismäärä Oulun alueella pienenee uuden laitoksen oman multatuotteistamisen vuoksi. Roikala ei näe uuden kompostointikentän tulossa muita ongelmia kuin rekkaliikenteen kasvun Niittyrannantiellä.

– Nykyisellä paikalla kompostoinnin on tarkoitus loppua uuden kompostointikentän valmistumisen myötä. Lisääntyvä liikenne on ainut negatiivinen asia, mutta siihen haetaan parhaillaan ratkaisua Kempeleen kunnan kanssa.

Auma ei ole vaihtoehto  

Niittyrannan asukkaat kokevat, että aumakompostoinnin jatkaminen ei ole enää paras vaihtoehto kompostoinnille.

– Palautteen mukaan perinteistä paskan hajua on ilmassa ympäri vuoden joka viikko. Aumakompostointi toimi vielä 1990-luvulla, mutta tänä päivänä jätteenkäsittelyä pitäisi suunnitella uudemmalla tekniikalla, kertoo Mursu.

Tänä päivänä jätteenkäsittelyä pitäisi suunnitella uudemmalla tekniikalla. Minna Mursu

Huolena on myös uuden kompostointikentän myötä kasvava rekkaliikenne.

– Siitä lähialueen asukkaat eivät ole tykänneet. Täällä liikkuu paljon pieniä koululaisia ja nykyinen Niittyrannantie on tosi huonossa kunnossa rekkaliikennettä ajatellen, Mursu tietää.

Lisäaikaa adressille  

Yleisötilaisuus VRJ Pohjois-Suomi Oy:n ympäristölupahakemuksesta järjestetään keskiviikkona 22.3. klo 18.00-19.30 Kempeleen kunnantalon valtuustosalissa.

– Meille on myönnetty lisäaikaa maaliskuun 30. päivään asti täydentää hakemustamme asioilla, jotka tulevat esiin Kempeleen kunnan keskustelutilaisuudessa, sanoo Minna Mursu.

Niittyrantaan suunnitteilla olevaa kompostointikenttää vastustava adressi luovutetaan Oulun seudun ympäristötoimelle torstaina 23.3.2017.

Selvitys: Ainakin nämä tiet ja raiteet pitää kunnostaa

Laajahko selvitys ottaa konkreettisesti kantaa, mitkä tie- ja ratahankkeet pitäisi Suomen talouden kannalta saada ensi sijassa toteutetuiksi. Raportin takana on laaja joukko elinkeinoelämää sekä viranomaistahoja ja ammattiliittoja. Mukana laatimisessa ovat olleet esimerkiksi Kuntaliitto, Liikennevirasto, Metsäteollisuus, Rakennusteollisuus, SAK ja STTK.

Suomen kilpailukyky kehittyisi paremmalla liikenneinfralla, kuuluu raportin viesti. Se listaa nämä rataosuudet ja tieverkon pätkät, jotka paremmin toimivina poistaisivat "talouden tulppia".

Helsinki–Oulu-rata

Kaupunkiseutujen välinen henkilöliikenne kasvaa väestön keskittymisen takia.

Suurempi kapasiteetti Helsinki–Oulu-radalle olisi raportin mukaan perusteltu. Osuus on Suomen vahvimpia henkilö- ja tavaraliikenteen yhteysvälejä. Myös liikkumisen sujuvoittaminen Tampereelta Seinäjoen ja Vaasan suuntaan laajentaisi työssäkäyntialuetta. Tampereelta etelään olisi tarve kolmannelle raiteelle, kun taas Tampere–Seinäjoki-väliltä puuttuu 130 kilometriä kaksiraiteista rataa.

Suurnopeusjuna lyhentäisi matka-ajan Helsingistä Tampereelle yhteen tuntiin, Kokkolaan 2,5 tuntiin ja Ouluun 3,5 tuntiin.

Helsinki-Turku-rata

Suurnopeusjuna Helsingistä Turkuun lyhentäisi matkustamisen tunnin mittaiseksi. Se tekisi kahden rannikkokaupungin välille yhtenäisen työssäkäyntialueen, joka houkuttelisi yrityksiä, teollisuutta ja asuntorakentamista.

Valtatie 4 Jyväskylästä pohjoiseen

Vaikka jatkuvasti puhutaankin talouden vahvasta trendistä, jossa valmistavaa teollisuutta korvautuu Suomessa palveluilla, teollisuutta tarvitaan silti. Tieverkon rooli korostuu teollisuuden käytössä.

Pohjoisempi nelostie palvelee teollisuuden kuljetuksia, esimerkiksi elintarvikkeiden rahtaamista kasvukeskuksiin. Jos yhteysväli ei ole kunnossa, kuljetukset hidastuvat, kallistuvat ja tuottavat enemmän päästöjä.

Valtatie 3, 19-tie ja 9-tie

Elintarviketeollisuuden tarpeet keskittyvät muutamille tieosuuksille, erityisesti edellä mainitulle. Isommat, 76-tonniset rekat vaativat parempaa tieinfraa jatkossa kun ne ovat yleistymässä. Kalusto tarvitsee tietyn kantavuuden esimerkiksi silloilta. Raskaampaa kalustoa varten raportti penää korvamerkittyä tieverkkoa, samaan tapaan kuin nyt erikoiskuljetuksilla.

Tampere–Jyväskylä-rata

Raportin mukaan Tampere–Jyväskylän rataosuus pitäisi tehdä kaksiraiteisena koko matkalta. Jyväskylää luonnehditaan merkittäväksi osaamiskeskittymäksi, jolla on kansainvälisiäkin yhteystarpeita. Äänekoskelle nousevan sellutehtaan tavarakuljetukset tulisivat käyttämään tätä rataosuutta.

Savon rata

Nopeustason nostaminen edistäisi Itä-Suomen saavutettavuutta. Käytössä on tällä haavaa yksiraiteinen rata.

Karjalan rata

Nopeuden soisi nousevan myös tällä nykyisin yksiraiteisella osuudella, raportissa kirjoitetaan. Varsinaisesti raportti ei nosta karjalaista Suomea kilpailukykyisten kaupunkiseutujen joukkoon.

– Julkisen vallan ja yritysten toimenpiteillä voidaan saada aikaan merkittävää kehitystä myös alueilla, joille trendiin perustuva ennuste ei lupaa valoisaa tulevaisuutta, raportissa sanotaan.

Sekä lentokentät

Lentoliikenteen volyymit ovat jääneet jälkeen muista pohjoismaista, raportti valittelee. Se ei kuitenkaan mainitse nimeltä tai nosta esiin yksittäisiä lentoasemia, joita kehittäisi. Alueellisiin lentokenttiin ei ole viime vuosina suuremmin satsattu, vaan esimerkiksi ulkomaisten lentoyhtiöiden kiinnostus ja reitit ovat vähentyneet.

Kun työvoima, koulutus ja muut yhteiskunnan olosuhteet ovat Suomessa kansainvälisesti houkuttelevalla tasolla, saavutettavuus ei saisi jäädä ratkaisevaksi esteeksi ulkomaisten yritysten ja muiden rahavirtojen saapumiselle. Esimerkiksi Järvi-Suomen matkailu on pahasti perässä Uudenmaan ja Lapin ulkomaan turismia.

Sivut