Uutiset YLE Oulu

Valtatie 8 osaksi runkoverkkoa

Valtatie 8 aiotaan lisätä kokonaisuudessaan valtakunnallisten pääväylien joukkoon. Asiaa koskevan asetuksen on antanut liikenneministeri Anne Berner. Asetus liittyy maantielain uudistukseen. Siinä määritellään valtakunnallisesti merkittävät väylät eli runkoverkko.

Runkoverkkoon liitetään olemassaolevista maanteista ne valtakunnallisesti merkittävät tiet, jotka palvelevat pitkän matkan henkilö- ja tavaraliikennettä skö yhdistävät suurimmat keskukset ja solmukohdat. Jatkossa runkoverkkostatuksen saaneiden teiden tirvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden kehittäminen olisi etusijalla muuhun tieverkkoon verrattuna.

Ministeriön alkuperäisessä esityksessä kasitien osuus Porista Uuteenkaarlepyyhyn jäi runkoverkon ulkopuolelle.

– Lausuntokierroksen jälkeen ja edunvalvontatyön tuloksena on iloinen uutinen, että valtatie kahdeksan Turku-Oulu välillä saadaan kokonaisuudessaan runkoliikenneverkkoon, keskustan kansanedustaja Lasse Hautala kertoo.

Suuri hyöty tienkäyttäjille

Muun muassa kaikki kolme pohjalaista maakuntaliittoa ja kauppakamarit ovat puhuneet kasitien puolesta.

Lasse Hautalan mukaan runkoverkkoon pääsystä on suuri hyöty kaikille tienkäyttäjille, erityisesti yrityselämälle ja teollisuudelle.

– Talvikunnossapito on yhtenäistä. Ei ole mitään heikomman kuntoluokan alueita, vaan kaikki on hoidettu saman kriteeristön mukaisesti, Hautala toteaa.

Valtatie 8:aa on jo pitkään toivottu kokonaisuudessaan osaksi runkoliikenneverkkoa. Tien paikoittainen kapeus ja huono kunnossapito on herättänyt keskustelua jo vuosia.

Tieverkko uudistus tulee voimaan tulevana talvena.

– Toivotaan, että kun maahan saadaan lunta, niin sitten se on sitten kaikkein näkyvintä tämän osalta, Hautala toteaa.

Oulun kaupunginhallitus vie kaupungin luottamushenkilövalintoja koskevan päätöksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen

Oulun kaupunginhallitus on päättänyt viedä kaupungin luottamushenkilövalintoja koskevan päätöksen korkeimman hallinto-oikeuden arvioitavaksi.

Hallinto-oikeus kumosi marraskuun alussa Oulun kaupunginvaltuuston kokouksessa kesäkuussa 2017 tehdyt luottamushenkilövalinnat. Syynä on se, että kokouksessa annetut äänestysohjeet ovat olleet hallinto-oikeuden mielestä puutteelliset sekä kuntalain ja Oulun kaupungin hallintosäädöksen vastaiset.

Muotovirheeksi tulkittiin se, että valtuuston jäseniä muistutettiin kokouksessa vain kerran myös kaikkien muiden kuin nimeltä ehdotettujen olevan vaalikelpoisia.

Kaupungin kanta on, että äänestysohjeissa ei ole ollut sellaisia virheitä, joilla olisi ollut vaikutusta vaalien lopputuloksiin.

Oulun kaupunginlakimies Jukka Lampén kertoi aikaisemmin Ylelle, että kuntalaki ei anna tarkkaa ohjeistusta äänestystilanteissa toimimiseen.

Kiistanalaiset valinnat koskevat luottamushenkilövalintoja muun muassa kaupunginhallitukseen, yhdyskuntalautakuntaan, rakennuslautakuntaan, hyvinvointilautakuntaan, sivistys- ja kulttuurilautakuntaan sekä tarkastuslautakuntaan toimikaudelle 2017–2021.

Uudet vaalit joudutaan järjestämään, mikäli korkein hallinto-oikeus vahvistaa Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätöksen.

Lue myös:

Oulussa erikoinen tilanne – kaupunginhallitus ja lautakunnat saatetaan joutua uusimaan, oikeuden mukaan valinnat olivat virheellisiä

Oulun kaupunginlakimies: kuntalakia tulkittu väärin luottamusvaalien kumoamispäätöksessä

Oulun kaupunginhallitus vastasi ihmisroska-kohusta nousseeseen kanteluun: valtuutettu ei tehnyt tarkoituksellista virhettä

Oulun kaupunginhallitus katsoo, ettei kaupunginvaltuutettu Riikka Moilanen (kesk.) ole tehnyt sellaista tarkoituksellista ja vakavaa virheellistä menettelyä luottamustoimessaan, johon voisi hallinnollisin toimin puuttua. Asia koskee Moilasen 10. syyskuuta kaupunginvaltuuston kokouksessa lausumaa ihmisroska-kommenttia.

Kaupunginhallitus vastasi kokouksessaan 19.11. Moilasen toiminnasta luottamusmiehenä tehtyyn kanteluun. Moilasen menettelystä tehtiin yksityishenkilön toimesta kantelu apulaisoikeusasiamiehelle 30.10.

Kantelussa sanottiin, ettei kaupunginvaltuutettu Moilasen puheenvuoro kaikilta osin näyttäisi edustaneen asiallista, arvokasta ja kunnan asukkaita kunnioittavaa kielenkäyttöä.

Päätöksessään kaupunginhallitus lisää, ettei sillä ole syytä arvioida Moilasen menettelyä toisin kuin poliisi ratkaisussaan olla aloittamatta esitutkintaa.

Lukemattomuus ja kertakäyttökulttuuri näkyvät divariyrittäjien arjessa – "Pelkillä kirjoilla ja elokuvilla ei enää pärjää"

Tästä on kyse
  • Antikvariaattien määrä on vähentynyt rajusti. Divariyrittäjän mukaan esimerkiksi Oulussa oli parhaimmillaan 15 antikvariaattia, mutta tänä päivänä niitä on jäljellä kaksi.
  • Divariyrittäjien mukaan antikvariaattien väheneminen johtuu lukemattomuudesta ja siitä, että kirjoja myydään paljon kirpputoreilla ja marketeissa.
  • Sotkamolainen Merja Hukkanen on ollut divariyrittäjä jo yli 20 vuotta. Hän myy liikkeessään myös muutakin kuin kirjoja, koska pelkästään kirjojen ja elokuvien myynnillä ei enää pärjää.

Hyllyt ovat täynnä luettavaa. Yhdellä seinustalla on siistissä rivissä lasten ja nuorten kirjoja, toisella dekkareita.

Nurkan takana on oma hyllynsä suomalaiselle kaunokirjallisuudelle ja elämäkerroille. Kaiken keskellä on sarjakuvia, LP-levyjä ja elokuvia.

Yrittäjä Merja Hukkanen laittaa kirjoja aakkosjärjestykseen. Hän muutti antikvariaattinsa viime viikolla uusiin, aikaisempaa valoisampiin tiloihin.

– Olen luullakseni Kainuun ainoa divarin pitäjä. Eikä tämäkään ole enää pelkkä divari, vaan tässä on lisäksi tavarapuoli. Ne tukevat hyvin toisiaan, sillä pelkillä kirjoilla, lehdillä, levyillä ja elokuvilla ei enää pärjää, Hukkanen kertoo.

Hukkanen on pitänyt antikvariaattia Sotkamossa yli 20 vuoden ajan. Ensimmäiset 17 vuotta liike oli pienessä, 25 neliön tilassa. Sisälle mahtui kerralla pari, kolme asiakasta. Seuraavat viisi vuotta kuluivat hulppean suurissa tiloissa, mutta ne olivat yksin työskentelevälle hankalasti kahdessa kerroksessa.

Uusissa tiloissa ovi käy jo tiuhaan. Sotkamon Divari pyörii pitkälti turistien varassa, mutta antikvariaatilla on myös paljon vakiokävijöitä Sotkamosta ja lähikunnista.

– Ovesta tulee asiakkaita laidasta laitaan, lapsia ja aikuisia. Sellaisiakin, jotka olivat hommia aloittaessani pikkutaaperoita, mutta nyt he käyvät täällä omien lastensa kanssa. Asiakassuhteet ovat säilyneet jopa vuosikymmenten halki, Hukkanen kertoo hymyillen.

Kilpailu on kiristynyt

Antikvariaattien määrä on vähentynyt rajusti. Oulun Ale-Kirjan yrittäjä Suvi Viitasaari kertoo, että parhaimpina päivinä esimerkiksi Oulussa oli 15 antikvariaattia, mutta tänä päivänä liikkeitä on jäljellä enää kaksi.

– Lukeminen on vähentynyt huomattavasti. Olen surrut sitä ihan oikeasti, etteivät ihmiset enää lue. En ymmärrä, mitä he oikein tekevät, kertoo lokakuussa ovensa sulkeneen Divari Lehtitoukan entinen yrittäjä Irja Räsänen.

Suvi Viitasaari on huomannut saman ilmiön. Lukeminen on vähentynyt ja esimerkiksi nuorten lukemisto on huomattavasti suppeampi kuin aikaisemmin.

– Kaikki on mennyt verkkoon. Myös kilpailuasetelma on muuttunut, koska marketit ja kirpputorit myyvät kirjoja edullisesti ja laajalla skaalalla, Viitasaari sanoo.

80-90-luvuilla antikvariaattien määritelmä oli löyhempi. Silloin divareiksi laskettiin kaikki liikkeet, jotka myivät sarjakuvalehtiä, miestenlehtiä, kioskipokkareita ja savukkeita.Tiia Korhonen / Yle

Määrällisesti eniten antikvariaatteja oli 1970-luvulta 1980-luvun alkuun. Silloin monessa pienemmässä kaupungissa oli useita antikvariaatteja. Helsingissä liikkeitä oli jokaisessa kaupunginosassa kolme tai neljä.

Tosin siihen aikaan antikvariaattien määritelmä oli löyhempi, sanoo Suomen Antikvariaattiyhdistys ry:n puheenjohtaja Timo Surojegin. Antikvariaateiksi laskettiin kaikki liikkeet, jotka myivät sarjakuvalehtiä, miestenlehtiä, kioskipokkareita ja savukkeita. Myös kirjoja oli kaupan, mutta niillä tehtävä liikevaihto oli pientä verrattuna muuhun valikoimaan.

– Kulta-aika ajoittui myynnillisessä mielessä 80-90-luvuille, jolloin asiakkaita oli paljon. Suuret sukupolvet ostivat kirjoja, ja niitä ostettiin nimenomaan keräilymielessä. Nykyisin kirjojen keräily on vähentynyt, mikä on heijastunut alan toimintatapoihin, Surojegin kertoo.

Sotkamolainen divariyrittäjä kokee, että kirjat ovat muuttuneet kertakäyttötavaraksi. Ne nakataan vaikka roskiin lukemisen jälkeen.

– En tiedä, ovatko e-kirjat ja sähköiset lukulaitteet syöneet asiakaskuntaa, mutta itse en osaisi lukea kirjaa tietokoneelta. Kirjan pitää olla käsissä, sanoo yrittäjä Merja Hukkanen.

"Aallon pohja on ohitettu"

Suomen Antikvariaattiyhdistys ry:n puheenjohtaja Timo Surojeginin mukaan tänä päivänä toimiville liikkeille kuuluu kuitenkin pääosin hyvää. Jäljellä olevat liikkeet ovat elinvoimaisimpia.

– Aallon pohja on ohitettu. Liikkeillä on painotuseroja valikoimissa riippuen sijainnista tai pitäjän omista kiinnostuksen kohteista. Se antaa asiakkaille valinnan varaa, Surojegin kertoo.

Surojegin pitää nykyistä tilannetta vakaana. Osa jäljellä olevista liikkeistä tulee todennäköisesti sulkemaan ovensa lähiaikoina, koska yrittäjät eläköityvät eikä jatkajaa välttämättä löydy.

Toinen laajeneva tai ainakin keskittyvä trendi on, että myös antikvariaatit myyvät valikoimaansa verkossa.

– Pidän sitä hyvänä asiana, koska etäisyydet ovat Suomessa pitkiä. Asiakas voi tehdä kirjaostoksia olohuoneessa eikä hänen tarvitse jalkautua lähimpään kaupunkiin.

Sotkamon Divarin yrittäjä Merja Hukkasen mukaan on tärkeää, että lapsille luetaan satuja jo pienestä pitäen, koska lukemisharrastus lähtee vanhemmista.Tiia Korhonen / Yle

Oululaiselle Ale-Kirjalle verkko on pieni lisuke kaupankäyntiin. Pääosa kirjoista myydään edelleen kivijalkaliikkeestä. Yrittäjä Suvi Viitasaaren mukaan verkkokauppa vaatii paljon työtä ja tietojen päivittämistä, joten ainakaan hänen liikkeessään se ei ole ajanut vielä kasvokkain tehtävän kaupan ohi.

– Jos kaikki divarit loppuisivat, olisi se yhden aikakauden totaalinen loppuminen. Se riippuu pitkälti asiakkaista. Mielestäni lapsille olisi hyvä opettaa, ettei kirjan tarvitse olla aina tuliterä, vaan kerran luettu lastenkirja voi olla yhtä hyvä kuin uusi, Viitasaari sanoo.

Divarin pitäjällä harva kirja jää kesken

Sotkamon Divarissa yrittäjä Merja Hukkanen nostaa kuppeja ja maljakoita muuttolaatikoista hyllyille. Vaikka liikkeessä on myynnissä myös vanhoja tavaroita, ovat kirjat edelleen myydyin artikkeli ja päätuote.

– Ne ovat ykkösasia, ja tulevat säilymään sellaisena myös tulevaisuudessa, Hukkanen sanoo.

Hukkanen tietää kokemuksesta, millainen kirja myy Sotkamossa ja mitä ei kannata ottaa hyllyyn seisomaan. Asiakkaat tulevat usein hakemaan jotain tiettyä kirjaa tai tekevät heräteostoksia. Hukkanen lukee itse paljon, joten hänen on helppo suositella kirjoja asiakkailleen.

– Siitä into tähän hommaan lähtikin, olen lukenut lapsesta asti hirveän paljon. Luen kirjoja laidasta laitaan, ja hyvin harva kirja on jäänyt kesken. Usein asiakkaat tuovat tänne kirjoja vaihdossa ja sanovat, että lue sinäkin tämä, tämä oli hyvä. Se on vuorovaikutusta, Hukkanen kertoo.

Suomen antikvariaattiyhdistys ry:n puheenjohtajan mukaan laajeneva trendi on se, että myös antikvariaatit myyvät valikoimaansa verkossa.Tiia Korhonen / Yle

Antikvariaatin lehtihyllyllä salolainen Olavi Rönkkö on etsimässä lomalukemista. Rönkkö kiertää antikvariaatteja aina, kun se on mahdollista muun muassa Kuopiossa, Iisalmessa, Turussa ja Helsingissä. Sotkamon Divarissa hän on jo tuttu vieras.

– Olen käynyt täällä lähes 20 vuoden ajan pari kertaa vuodessa, kun olemme lomailemassa täällä. Tämä on niitä ensimmäisiä paikkoja, joissa käyn Sotkamon kirkonkylällä.

Rönkkö etsii antikvariaateista etenkin tiedelehtiä, jotka käsittelevät historiallisia tai poliittisia aiheita.

– Useimmiten löydän täältä sitä, mitä haen, Rönkkö kertoo.

Yritys ja jopa kunta voi väittää olevansa hiilineutraali – Yle kävi läpi yhden kunnan ja hiihtokeskuksen väitteet ja kysyi asiantuntijalta, onko hiilineutraalius viherpesua vai ei

Tästä on kyse
  • Yhä useampi kunta ja yritys Suomessa tavoittelee tilaa, jossa niiden toiminta on käytännössä hiilineutraalia.
  • Yleisen käsityksen mukaan hiilineutraalius saavutetaan, kun valtaosa päästöistä saadaan pudotettua nollaan ja loput neutralisoidaan muilla tavoin.
  • Siitä, mitkä päästöt lasketaan kullekin kunnalle tai yritykselle kuuluviksi, ei ole vakiintunutta sääntöä.
  • Ilmastoratkaisujen asiantuntija lähtökohtaisesti luottaa kotimaisten kuntien ja yritysten vilpittömyyteen, mutta tunnustaa viherpesun mahdollisuuden.

Kunnat ja yritykset voivat julistaa olevansa hiilineutraaleita ilman ulkopuolista arviointia.

Myös yhteistä koko maan kattavaa tapaa laskea sitä, mitkä päästöt oikeastaan kuuluvat kunnalle tai yritykselle ei Suomessa ole.

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran ilmastoratkaisujen asiantuntija Mariko Landström kertoo, että yleisen käsityksen mukaan hiilineutraaliuteen kuitenkin päästään, kun kunnan tai yrityksen nettopäästöt ovat nolla.

– Tähän voi laskennallisesti päästä monin eri tavoin ja laskutavoista voi olla montaa eri mieltä.

Yle tutustui tapoihin, joilla pohjoispohjalainen Iin kunta ja Kuusamossa sijaitseva hiihtokeskus Ruka ovat vähentäneet päästöjään. Ii ja Ruka ovat kumpikin kertoneet innokkaasti julkisuuteen kunnianhimoisista päästötavoitteistaan.

Ii hinkuu hiilineutraaliksi

Vajaan kymmenen tuhannen asukkaan Ii verhoutuu tihkuisaan marrassateeseen. Kunnan kirjaston katolla lepäävät aurinkopaneelit, jotka auringon paistaessa tuottavat sähköä kirjaston omaan käyttöön.

Iin kunnanjohtaja Ari Alatossava toteaa, että niin kunnan kuin yksityisen puolen kiinteistöihin tehdyt sähköratkaisut ovat kannattaneet.

– Vuodesta 2007 vuoteen 2016 sähköstä koituvat päästöt ovat puolittuneet.

Syy siihen, miksi Alatossavalla on antaa tarkkaa tietoa päästöjen vähenemisestä on se, että Ii kuuluu Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeeseen.

Näitä niin sanottuja Hinku-kuntia on Suomessa 42. Kuntien tavoitteena on vähentää koko alueensa kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosentilla vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä.

Iin tavoite on kunnianhimoisempi: se pyrkii tavoitteeseen kymmenen vuotta aikaisemmin.

– Mitä vähemmän päästöjä, sitä enemmän säästöjä. Vuoden 2016 tietojen mukaan olemme kokonaisuudessa onnistuneet vähentämään päästöjämme 52 prosenttia, Alatossava kertoo.

Kuten monessa muussa Hinku-kunnassa, on Iissäkin liikenne suuri yksittäinen päästölähde. – Liikenne on iso haaste meille, koska meidän päästöihimme lasketaan Nelostien päästöt, kunnanjohtaja Ari Alatossava kertoo.Kalle Mäkelä / Yle

Kohti hiilineutraalia kuntaa -hanke on Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) luomus. Se antaa kunnille raamit siihen, mitkä kaikki päästöt kunnan on raportoitava omikseen. Lopullisen laskennan toimittaa SYKE.

Päästölaskennassa otetaan huomioon sähkönkulutus, liikenne, jätteenkäsittely, maatalous, fossiiliset polttoaineet kaukolämmön tuotannossa, erillislämmityksessä, työkoneissa ja päästökauppaan kuulumattomassa teollisuudessa sekä päästökompensaatio.

Alatossava pitää ulkopuolisen arvioijan mukana oloa tärkeänä, sillä kunnalla ei olisi omasta takaa osaamista päästöjen laskemiseksi.

– Kun laskennan tekee ulkopuolinen taho ja kun se tehdään muutamalle kymmenelle kunnalle Suomessa, tuottaa se myös vertailukelpoista tietoa.

Ruka saavutti tavoitteen etuajassa

Uuden karheat punaiset gondolihissit odottavat talvikauden laskettelijoita Rukalla. Avautuessaan hissit kuljettavat laskettelijat Rukan kylästä aina Itä-Rukalle nousevaan uuteen kyläkeskittymään.

Rukan rinnetoiminnan hiilidioksidipäästöt syntyvät suurimmaksi osaksi rinnekoneista. Kuvan maisemagondolit toimivat vihreällä sähköllä, Rukalta kerrotaan.Ensio Karjalainen / Yle

Rukakeskus Oy:n mukaan vihreällä sähköllä toimivat hissit mahdollistavat autottoman loman Rukalla. Toimitusjohtaja Ville Aho on hissi-investoinnista tyytyväinen.

– Hisseillä pyrimme edesauttamaan, että asiakkaat kulkisivat autotta hiihtokeskuksen alueella. Siihen emme voi vaikuttaa, millä he saapuvat Rukalle.

Ruka ryhtyi tavoittelemaan vuodelle 2020 tähdättyä hiilineutraaliutta kymmenen vuotta sitten. Yhtiön mukaan tavoite täyttyi kuluvan vuoden lokakuussa. Ruka laskee päästöikseen kaiken rinnetoiminnan. Siihen kuuluu esimerkiksi hissien toiminta ja majoituspalvelut.

Lähtökohtaisesti uskoisin esimerkiksi yrityksiä, jotka kertovat hiilineutraaliudesta. Mariko Landström

Suurimmat päästöleikkaukset saavutettiin Ahon mukaan siirtymällä vesi- ja tuulisähköön ja lämmittämällä rakennukset pääasiassa biokaukolämmöllä.

– Olemme saaneet tiputettua hiilidioksidipäästöjä 80 prosenttia. Loput 20 prosenttia päästöistä kompensoimme.

Enimmäkseen rinnekoneista syntyvät loput päästöt Ruka kompensoi WWF:n suositteleman Gold Standard -sertifikaatin saaneilla metsien istutuksilla.

Ahon mukaan päästölaskennan on tehnyt yrityksen oma ympäristövastaava. Päästölaskennan tukena on käytetty muun muassa valtionyhtiö Motivan tilastotietoa.

– Varsinaisesti mikään taho ei myönnä meille hiilineutraaliutta, Aho kertoo.

"Todennäköisesti päästöraporteissa ei valehdella"

Kun päästölaskentaan on tarjolla eri vaihtoehtoja ja hiilineutraalius on ilmoitusluonteinen asia, herää kysymys, onko kuntien ja yritysten ilmastotalkoissa viherpesun vaaraa? Viherpesu tarkoittaa pinnallista ympäristöystävällisyyttä, joka keskittyy enemmän imagon kiillottamiseen kuin todellisiin ympäristötekoihin.

Sitran Mariko Landström ajattelee, että viherpesun vaara on periaatteessa olemassa.

Hän ei kuitenkaan usko, että päästöjen vähentämistäintohimoisesti tavoittelevat kunnat tai yritykset oikoisivat mutkia päästölaskennassa.

– Todennäköisesti päästöraporteissa ei valehdella. Lähtökohtaisesti uskoisin esimerkiksi yrityksiä, jotka kertovat hiilineutraaliudesta.

Landströmin mukaan yhdenmukaisemmista hiilineutraaliuden säännöistä olisi kuitenkin hyötyä. Niillä vältettäisiin esimerkiksi mahdolliset ristiriitatilanteet.

– Eteen voi tulla tilanne, jossa Suomen kunnat julistavat olevansa hiilineutraaleita, mutta Suomi valtiona ei olisi hiilineutraali.

Päästökompensaatio voi olla esimeriksi puiden istuttamista kehittyvissä maissa. Kuvassa Amazonin sademetsää Brasiliassa.AOP

Oma vaaran paikkansa on myös päästökompensaatio. Landström muistuttaa, että ostettava kompensaatio ei ole välttämättä aina laadukasta. Päästöjä ei välttämättä ole oikeasti vähennetty väitettyä määrää tai vähennys ei ole lisäinen, eli esimerkiksi hiilinieluiksi tarkoitetut puut olisi istutettu joka tapauksessa ilman ulkopuolista rahoitusta.

Landström sanoo, että yleisesti ottaen halvemmat päästökompensaatiot eivät ole niin luotettavia kuin selkeästi kalliimmat vastaavat.

– Voi tulla taloudellinen kannustin valita halvempi vaihtoehto, Landström pohtii.

Aikaisemmin jutussa mainittu Gold Standard -sertifikaatti on Landströmin mukaan tae laadukkaasta päästökompensaatiosta.

Päästövähennysbuumissa itsessään Iin kunnanjohtaja Ari Alatossava kritisoi tapaa, jolla asioita kerrotaan julkisuudessa. Hänen mukaan tavoitteet ja toteumat saattavat mennä julkisessa keskustelussa sekaisin.

– Ne ovat kaksi eri asiaa. Kaikki me voimme tavoitella jotain, mutta mitä me todellisuudessa toteutamme, se on uutisoimisen arvoinen ja tärkeä asia.

Lue myös:

Metsää Madagaskariin, tuulipuisto Intiaan – Lentomatkaajille kaupataan puhdasta omaatuntoa, mutta voiko päästöt kuitata rahalla?

Näkökulma: Miksi pienentäisin päästöjäni, kun kiinalaiset ja intialaiset saastuttavat kuitenkin?

Iskikö ilmastoahdistus hedelmäosastolla? Ei huolta – asiantuntijat neuvovat, kuinka valita ilmastoystävällisiä kasviksia

Someraivo on nykyajan noitarovio: Oulussa nousi polttopisteeseen piispan uusi asu ja siihen kirjailtu Pietarin risti

Tästä on kyse
  • Sosiaalisessa mediassa syntyi kohu Oulun piispan asussa käytetystä vanhasta kristillisestä symbolista Pietarin rististä eli latinalaisesta rististä. Se symboloi nöyryyttä ja marttyyriutta.
  • Pietarinristi on myös satanistien ja joidenkin black metal -yhtyeiden suosima symboli.
  • Myllykangas pitää someraivoa nykyajan noitaroviona.
  • Taitelijan mielestä sosiaalisessa mediassa toisia henkisesti pahoinpitelevät ihmiset ovat sivistymättömiä.

Vaikka Moosa Myllykangas ei ole ensimmäistä kertaa pappia kyydissä, silti hän yllättyi Oulun piispa Jukka Keskitalolle tekemänsä paramentin eli asukokonaisuuden saamasta vastaanotosta sosiaalisessa mediassa.

Kohu syntyi asussa käytetystä vanhasta kristillisestä symbolista Pietarin rististä eli latinalaisesta rististä. Nimensä erikoisen muotoinen risti on saanut Roomassa ristiinnaulitulta apostoli Pietarilta.

Tarinan mukaan Pietari ei kokenut olevansa arvollinen kuolemaan Jeesuksen lailla pää pystyssä. Niinpä roomalaiset ristiinnaulitsivat hänet Vatikaanivaltiossa sijaitsevan Pietarinkirkon seutuvilla pää alaspäin. Niinpä Pietarin ristissä poikkipuu on alhaalla.

Nöyryyden ja marttyyriuden symboli

Kristillisessa perinteessä Pietarin risti symboloi nöyryyttä ja marttyyriutta.

– Pidä huoli opetuslapsista, sanoi Jeesus Pietarille. Minulle Pietarin risti oli toki myös sommitteellinen kysymys. Menen aina visuaalisuus edellä, kertoo Myllykangas.

Yksi kristikunnan tärkeimmistä pyhätöistä, Vatikaanissa sijaitseva Pietarinkirkko on rakennettu latinalaisen ristin eli Pietarinristin muotoon.AOP

Pietarin risti toteutuu myös tässä Pietarin nimikkokirkossa, joka on rakennettu latinalaisen ristin muotoon. Suomessa esimerkiksi Kemin Veitsiluodon kirkon katolla on Pietarin risti.

Pahaksi onneksi Pietarinristi on muodoltaan sama kuin satanistien ja joidenkin black metal -yhtyeiden suosima risti, jonka poikkipuu on alhaalla. Tämä yhteys on monelle nuoremman polven edustajalle tutumpi kuin Pietarin ristin kirkollinen yhteys. Black metal- tietämys on tässä ajassa vahvempaa kuin kirkollinen tietämys.

– Ei se ole vain hevimiesten henkistä omaisuutta, sanoo Moosa Myllykangas.

Lynkkaysmentaliteetti surettaa taitelijaa

Hän suree sosiaalisen median lynkkaus-mentaliteettia, vaikka kokee itse päässeensä suhteellisen vähällä.

Myllykangas pohtii, että kun somemylly lähtee pyörimään, niin ihmiset revitään siellä kappaleiksi mitä pienimmistä asioista.

– Se on niin raadollista, että vertaisin sitä tämän päivän noitarovioon. On helppoa ja vaivatonta raadella ihminen somessa.

Hän suree sitä, että tätä tapahtuu kerta toisensa jälkeen, eikä someraivo ole yleensä missään suhteessa tosiasioihin.

– Ei koskaan ajatella uhrin kannalta, vaan lähdetään mukaan someraivoon. Jo pelkästään googlaamalla voisi monesta asiasta saada selvää ennen kuin alkaa vimmaisesti somettaa, sanoo Myllykangas.

Tarkennusta sivistymättömyyskommentiin

Hän haluaa tarkentaa julkisuudessa esiintynyttä arviotaan ihmisten sivistymättömyydestä. Myllykangas ei tarkoita, että ihmiset olisivat sivistymättömiä, kun eivät tunnista Pietarin ristiä.

– Tarkoitin, että sellaiset ihmiset ovat sivistymättömiä, jotka tuolla somessa nyrkittävät nimettömänä kanssaihmisiä palleaan, sanoo Myllykangas.

Myllykankaasta voi aistia turhautumista somessa asujien kansanluonteeseen.

– Suomen kansa on mielensäpahoittajakansaa ja joka asiasta pitää aina se huono kaivaa esille, sanoo Myllykangas.

"Ihan hirveä yhdistelmä"

Vaikka tilaaja eli tuomiokapituli on ollut kilpailun voittaneeseen piispanvaatesuunnitelmaan enemmän kuin tyytyväinen, Myllykangas on saanut myös kitkerää papillista palautetta orjantappurakruunusta ja sen poronluukoristeesta.

– Ihan hirveä yhdistelmä, joka tuo mieleen samanismin, kirjoitti somessa muuten vapaamielisenä profiloitunut hengenmies toisesta hiippakunnasta.

Myllykangas pelkäsikin ensi, että tästä viriäisi somessa voimakas keskustelu, koska ihmiset niin herkästi tarttuvat tällaisiin asioihin.

Kemissä sijaitsevan Veitsiluodon kirkon katolla on Pietarin risti.Antti Heikinmatti / YLE

Orjantappurakruunu on hänen mielestään paljon rajumpi asia kuin Pietarin risti.

– Minusta poronsarvi siinä korussa on kaunis ja koko koru on erittäin onnistunut. Paramenttikokonaisuus myös osaltaan uudisti kirkkoa. Ehkä sekin on ärsyttävää joidenkin ihmisten mielestä, sanoo Myllykangas.

Kilpailun voittaneessa ehdotuksessa orjantappurakruunussa oli mukana Oulun hiippakunnan vaakunassa olevat taivasten valtakunnan avaimet.

– Minä en tykännyt siitä, mutta koska kilpailuaikataulu oli tiukka, ajattelin että jos voitan, voin muuttaa sen. Piispa kertoi sitten ensimmäisessä tapaamisessamme ajatelleensa juuri samaa.

Keskitalon vihkimykseen osallistuneet pohjoismaiset piispat olivat Myllynkankaan mukaan asukokonaisuudesta erittäin innostuneita ja tykkäsivät kovasti.

Ei pidä antaa periksi

– Ei me voida mitään sille jos joku ryhmä omii itselleen kirkollisen symbolin. Mutta jos lähdettäsiin muuttamaan sitä piispan asukokonaisuutta, se olisi periksiantamista satanismille. Minusta sitä ei pidä tehdä. Minusta hevimiehille ei pidä antaa periksi, sanoo Myllykangas.

Myllykangas on aiemmin tehnyt aiemmin muun muassa alttariteoksia tuomiokapitulin kokoustiloihin ja Heinäpään kappeliin. Hän tuntee hyvin symbolien kuvaston.

– Hakaristi esimerkiksi on vanha symboli, jota esimerkiksi Suomen ilmavoimat ja Lotta Svärd ovat käyttäneet jo ennen natsismin nousua. Intialaisessa kulttuurissa hakaristi on kuvastanut turvapaikkaa.

Oululaistaiteilija pitää yllä muotokuvamaalauksen perinnettä: työt syntyvät neljällä värillä ja 1600-luvun tekniikalla

Syksyinen keskipäivä on niin hämärä, ettei sen tuoma valo enää riitä maalaamiseen. On turvauduttava keinovaloon, vaikka muuten taitelija Sampo Kaikkonen suosii satoja vuosia vanhoja menetelmiä. Taitelijan taulut syntyvät neljällä värillä ja 1600-luvun tekniikalla.

Paulus Markkula / Yle

Isot öljyvärimaalaukset valmistuvat hitaasti, kerros kerrokselta. Maalikerrosten täytyy antaa välillä kuivua, joten töitä ei voi maalata valmiiksi kerralla.

Kaikkosen mukaan häneltä kuluu muotokuvan tai muun ison teoksen maalaamiseen aikaa parista kuukaudesta puoleen vuoteen. Niiden ohessa hän maalaa pienempiä teoksia.

Paulus Markkula / Yle

Kaikkonen maalaa enimmäkseen isokokoisia töitä, joissa pääroolissa on ihminen. Kaikkonen kutsuu käyttämäänsä maalaustapaa valohämytekniikaksi, ja se on peräisin barokin ajalta.

– Pidän sitä esteettisenä huipentumana, Kaikkonen sanoo.

Alastomat ihmishahmot hehkuvat tummaa taustaa vasten Kaikkosen ateljee-gallerian seinillä.

Paulus Markkula / Yle

Parhaillaan Kaikkosella on työn alla muotokuva oopperalaulaja Virpi Räisäsestä. Kiimingissä syntynyt laulaja oli vieraillut Kaikkosen galleriassa musiikkitapahtuman yhteydessä ja tilannut muotokuvan itsestään.

Kaikkonen kertoo maalanneensa taulua syksyn ajan, ja sen pitäisi valmistua parin viikon kuluttua. Teos odottaa vielä Räisäsen tuloa malliksi, jolloin Kaikkonen pystyy maalaamaan laulajan kasvot.

Kaikkonen ei halua tehdä muotokuvia pelkästään valokuvia käyttämällä, sillä hänen mielestään ihmisen persoonan saa tuotua muotokuvaan parhaiten elävää mallia käyttäen.

Kaikkosen mielestä muotokuvassa tärkeintä on maalattavan kohteen ja hänen persoonansa esille tuominen, ei taiteilijan oman työn jäljen korostaminen.

Paulus Markkula / Yle

Muotokuvista Kaikkonen maalaa ensin piemmän luonnoksen, jota hän hyödyntää varsinaisen työn maalaamisessa. Inspehtori, professori Raimo Helmisen muotokuvaluonnos on Kaikkosen omassa galleriassa.

Klassisten muotokuvamaalarien joukko on Suomessa pieni, eikä muotokuvia enää tilata yhtä paljon kuin ennen. Kaikkonen haluaa kuitenkin ylläpitää perinteistä muotokuvamaalaamista, vaikka valokuvaus on yhä suositumpi tapa tehdä muotokuvia.

Kaikkosen mukaan maailmalla perinteinen maalaustaide on nosteessa, mutta Suomessa heitä ei tueta rahallisesti samalla tavalla kuin nykytaiteilijoita.

Paulus Markkula / Yle

Kaikkonen käyttää maalaamisessa pääosin neljää väriä: punaista, keltaista, mustaa ja valkoista. Samat värit ovat olleet käytössä myös Kaikkosen ihailemissa 1600-luvun maalauksissa.

Sininen oli tuolloin kallis ja harvinainen väri, ja myös Kaikkonen kertoo käyttävänsä sitä harkiten. Vihreää väriä Kaikkonen ei käytä lainkaan, sillä hän on puna-vihersokea. Se ei kuitenkaan haittaa maalaamista.

Paulus Markkula / Yle

Kaikkosen kenties tunnetuin maalaus on Kohtalottaret. Alkuperäinen teos myytiin Norjaan, eikä Kaikkonen tiedä sen sijaintia. Hän maalasi teoksen uudelleen, mutta pienemmässä koossa ja käyttäen oppimiansa tekniikoita.

Paulus Markkula / Yle

Kaikkonen säilyttää töitään omassa ateljee-galleriassaan. Tila toimii kesäisin vierailijoille avoinna olevana galleriana ja talvisin Kaikkosen omana työtilana. Kaikkosen galleria on pinta-alaltaan Oulun suurin yksityinen taidegalleria.

Paulus Markkula / Yle

Ateljee-galleria sijaitsee maaseudun rauhassa Oulun Ylikiimingissä. Matkaa Ouluun on 45 kilometriä, eikä kaupungissa tule käytyä kuin kerran viikossa, Kaikkonen kertoo.

Silloin tällöin mies pitää näyttelyitä myös kaupungeissa, mutta tärkein näyttelytila hänelle on oma galleria. Tumman puhuvat teokset istuvat paremmin hämyiseen navettagalleriaan, kuin kaupunkien taidegallerioiden valkoisille seinille, Kaikkonen kertoo. Töitä on myös helpompi myydä omassa ympäristössään.

Paulus Markkula / Yle

Kaikkosen ateljee on rakennettu vanhaan navettaan. Pihapiirin rakennukset ovat peräisin 1800-luvulta, ja ne ehtivät olla pitkään tyhjillään.

Korjaus 15.11. klo 19.03: Parhaillaan Kaikkosella on työn alla muotokuva oopperalaulaja Virpi Räisäsestä, ei Helena Juntusesta, kuten jutussa aiemmin todettiin.

Oulussa erikoinen tilanne – kaupunginhallitus ja lautakunnat saatetaan joutua uusimaan, oikeuden mukaan valinnat olivat virheellisiä

Oulun luottamusmiesvaalit saatetaan joutua uusimaan. Kesäkuun 2017 valtuuston kokouksessa ajauduttiin kymmeniin äänestyksiin, kun ensikertalainen valtuustoryhmä Asyl teki muutosesityksiä jokaiseen toisten valtuustoryhmien neuvottelemaan nimilistaan.

Kiistanalaiset valinnat koskevat luottamushenkilövalintoja muun muassa kaupunginhallitukseen, yhdyskuntalautakuntaan, rakennuslautakuntaan, hyvinvointilautakuntaan, sivistys- ja kulttuurilautakuntaan sekä tarkastuslautakuntaan toimikaudelle 2017–2021.

Nyt Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on kumonnut Oulun kaupunginvaltuuston kesäkuussa 2017 tekemät luottamusmiesvaalit muotovirhettä koskeneen valituksen pohjalta.

Muotovirheeksi tulkitaan se, että ainoastaan ensimmäisen äänestyksen yhteydessä erikseen muistutettiin myös kaikkien muiden kuin nimeltä ehdotettujen olevan vaalikelpoisia.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kyösti Oikarisen mukaan kaupunki vie kiistan korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja jatkaa toistaiseksi toimintaa kesäkuussa tehdyillä hallitus- ja lautakuntavalinnoilla.

Korjaus 15.11. klo 15.38: Jutussa viitataan valtuuston kesäkuun 2017 kokoukseen eikä kuluvan vuoden kesäkuuhun, kuten aiemmin jutussa todettiin.

Isän ja poikien etsintäretki paljasti rautakautisia polttohautoja Sievissä

Sieviläinen Pauli Lehtola oli poikiensa Jonin ja Joosen kanssa lokakuun alussa metallinetsimineen Sievin Kiurunkankaalla. Sillä kertaa harrastajien etsimeen osui jotain muuta kuin normaalia romua.

Miehet eivät olleet alueella sattumalta, sillä Joni Lehtola löysi viime talvena aitan vintiltä kirjan, jossa oli Sievin vanha Evijärven kartta saarineen. Niitä miehet lähtivät syksynä katselemaan ja tutkimaan.

Metallinetsimien avulla alueelta löytyi eläinriipus, kymmenkunta pronssista vyön tai hihnan helaa, rautainen rengas, pronssineulan ja rautaisen veitsen katkelma ja pari kirveen osaa. Kaikki esineet ovat ilmeisesti keski- tai myöhäisrautakaudelta.

Pronssisessa eläinriipuksessa on kaksi reikää ja viiden kiinnityslenkin sarja alapinnalla. Riipuksia tai muita osia ei löydetty. Esine muistuttaa itäisiä eläinriipuksia.Sievin kunta

– Eihän sitä äkkiseltään paljon ajatellut siinä tilanteessa. Kaikenlaisia rautaesineitä löytyi, ja myöhemmin niitä tarkistettiin netin kautta. Selvisi, että tavara on vähän vanhempaa, muistelee Pauli Lehtola.

Oulun yliopiston arkeologian laitos kävi tarkastamassa paikan, ja alustavan tulkinnan mukaan Kiurunkankaan löytöpaikka viittaa kiinteään muinaisjäännökseen. Löytöpaikat levittäytyvät noin 45 metrin säteelle.

Alueelta löytyi myös palanutta luuta. Koska seutu on kivikkoista, se tuskin on ollut asuinpaikkana, vaan todennäköisimmin kyseessä on polttokalmisto. Tarkempi määrittely vaatii kuitenkin arkeologisia kaivauksia.

Lehtori, tutkija Jori Okkonen pitää Lehtoloiden löydöksiä merkittävinä.

– Ne kertovat osaltaan rautakauden kulttuurista tällä alueella. Aiemmin Sievistä tunnettiin kaksi rautakaudelle ajoittuvaa esinettä, ja nyt saatiin paljon lisää. Tässä on vieläpä todennäköisesti polttohauta tai useampi.

Esineitä ei ilmeisesti ole poltettu vainajien mukana, sillä niissä ei näy palopatinaa eivätkä ne ole sulaneet mitenkään.

Sievin Kiurunkankaalta löytynyt silmäkirves. Sen ajoittaminen on hankalaa, sillä kiinnitysosa on irronnut. Sen arvellaan edustavan myöhäistä rautakautta.Sievin kunta

Koska löytöjä on laajalla alueella, koko Kiurunkankaan itäpäätä on arkeologian laitoksen raportin mukaan syytä pitää muinaisjäännösalueena. Se on Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan oloissa varsin merkittävä, sillä vastaavia ei alueelta ole aiemmin löydetty. Rautakaudelta on lähinnä irtolöydöksiä.

Lehtolat löysivät muun muassa eläinriipuksen, joka muistuttaa yhteen suuntaan katsovaa lintua. Se on muodoltaan lähellä itäisiä eläinriipuksia, mutta tarkkaa vastinetta ei löydy ainakaan Pohjois-Suomen rautakautisesta aineistosta, todetaan Oulun yliopiston arkeologien tiivistelmässä.

Alueelta löytyi myös kirveitä kahdelta aikakaudelta. Silmäkirves ajoittuu todennäköisesti rautakaudelle, putkikirves taas varhaisemmalle ajalle. Löytyneet helat ovat joko joko vyöstä tai hihnasta. Niiden kääntöpuolella näkyvät pienet niitit, joilla helat on kiinnitetty. Samalla löytyi rautainen rengas ja pieni neula, ja esineiden arvellaan kuuluneen vyöhön. Se on todennäköisesti ollut samanlainen kuin Mikkelistä dokumentoitu ristiretkiaikainen vyö.

Oulun seudun yhteispäivystyksen henkilöstömäärä tarkastetaan raiskausepäilyn vuoksi

Oulun seudun yhteispäivystyksen henkilöstömäärä tarkastetaan eilisen Oulun yliopistollisen sairaalan yhteispäivystyksessä tapahtuneen raiskauspäilyn seurauksena.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallintoylihoitaja Pirjo Lukkarila kertoo, että nyt selvitetään, onko henkilöstömäärä mitoitettu oikein. Lisäksi henkilökunnan ja vartijoiden toimintamalleja arvioidaan uudelleen sekä sitä, miten eri tilojen vartiointi järjestetään jatkossa.

Poliisin mukaan Oysin potilaana ollut henkilö joutui tiistain ja keskiviikon välisenä yönä raiskauksen uhriksi. Poliisi on ottanut kiinni kaksi henkilöä tapaukseen liittyen. Kiinniotetut henkilöt olivat asioimassa sairaalassa.

Poliisin mukaan epäilty teko tapahtui Oysin yhteispäivystyksessä ja kohdistui potilaana olleeseen naiseen. Sanomalehti Kalevan haastattelema nainen kertoo, että hän olisi tullut tutkimuksiin ja pyytänyt päästä hiljaiseen huoneeseen, minne olisi tullut kaksi miestä, jotka kävivät hänen kimppuunsa. Poliisi ei kuitenkaan ole kommentoinut tapahtumien kulkua.

Oysista on kuitenkin kerrottu Ylelle, että epäilty rikos olisi tapahtunut yhteispäivystyksessä.

Oulun yliopistollisen sairaalan yhteispäivystyksen vastuualuejohtaja Matti Martikainen kertoi keskiviikkona Ylelle, että vartijapalvelu Oysissa on järjestetty niin, että yksi vartija on läsnä koko ajan yhteispäivystyksessä. Kaksi muuta vartijaa liikkuu muun sairaalan alueella ja tarvittaessa myös yhteispäivystyksessä.

Lue lisää: Poliisi epäilee potilaan joutuneen raiskauksen uhriksi Oulun yliopistollisessa sairaalassa

Finavialta jälleen jättisatsaus Lappiin – Kittilän uudistuneelle kentälle lennetään suoria lentoja jo viidestä eri maasta

Viime vuoden supertalven jälkeen Finavia aloitti 55 miljoonaa euroa maksavat laajennustyöt pohjoisen kentillä. Ennusteen mukaan joulusesongista on tulossa jälleen ennätysvilkas.

Turistilentojen määrä kasvaa pohjoisen kentillä Finavian ennusteen mukaan yhteensä 15 prosenttia viime vuoteen verrattuna.

Lentokentistä vauhdikkaimmin kasvaa Kittilä, jonka matkustajamääriin odotetaan parinkymmenen prosentin nousua. Viime vuonna kasvu oli peräti 26 prosenttia.

Finavian liiketoimintajohtaja Jani Jolkkonen.Sauli Antikainen / Yle

– Marraskuun varaustilanteen perusteella pohjoiseen on luvassa uusi supertalvi. Lapin lentoasemilla hätyytellään ennätyksiä, liiketoimintajohtaja Jani Jolkkonen Finaviasta sanoo.

Kittilässä suurin tarve uudistuksille

Parahiksi joulusesongille avattavan, uudistuneen Kittilän lentoaseman remontti maksoi 20 miljoonaa euroa.

Uuden kentän tilat ovat noin 75 prosenttia vanhaa kenttää suuremmat. Lisäksi Kittilään rakennetaan uusia rullausteitä ja parkkiin mahtuu aiempien kuuden koneen sijaan 12 konetta yhtäaikaa.

Kittilän uusi terminaali avataan 22. marraskuuta.Sauli Antikainen / Yle

Kittilään saapuu suoria lentoja viidestä eri maasta, mikä on enemmän kuin muille pohjoisen kentille. Levin kupeeseen pääsee Lontoosta, Pariisista, Brysselistä, Münchenistä ja Düsseldorfista sekä Zürichistä ja tulevana talvena myös Genevestä.

Lapin kentille jopa kaksi miljoonaa matkustajaa

Kittilän, Rovaniemen ja Ivalon kenttien matkustajamäärien odotetaan nousevan tänä vuonna 1,4 miljoonaan matkustajaan. Vuoteen 2020 mennessä Lapin kolmen vilkkaimman kentän uskotaan palvelevan yhteensä jo kahta miljoonaa lentomatkustajaa.

Tänä vuonna Kittilään, Rovaniemelle, Ivaloon sekä Enontekiölle ja Kuusamoon lentää yhteensä 677 joulucharteria, mikä on 89 lentoa viime vuotta enemmän. Lappi vetää puoleensa etenkin brittejä, sillä suurin osa tilauslentojen turisteista saapuu juuri Iso-Britanniasta.

Pohjoisen kentille pääsee nyt yli 50 kohteesta eri puolilta maailmaa. Tilauslentojen lisäksi Lappiin on avautunut tänä vuonna uusia kansainvälisiä reittilentoyhteyksiä. Esimerkiksi EasyJetin lokakuun lopulla avaama reitti Lontoon Gatwickistä Rovaniemelle vahvistaa Lapin lentotarjontaa.

Rovaniemen lentokenttää uudistettiin 25 miljoonalla eurolla.Finavia

– Uudet reitit tuovat turisteja pohjoiseen ja tarjoavat lisäksi lappilaisille suoria yhteyksiä maailmalle, Finavian Jolkkonen toteaa.

Finavian kaksivuotinen investointiohjelma Lapin lentoasemilla on suuruudeltaan 55 miljoonaa euroa. Rovaniemen, Kittilän ja Ivalon lentoasemille tehdään tuntuvat laajennukset ja palveluja lisätään vastaamaan voimakkaasti kasvavia matkustajamääriä. Rakennustyöt käynnistyivät keväällä 2018 ja saadaan päätökseen vuoden 2019 loppuun mennessä.

Joulukuun tilauslentojan varausmäärät, tilanne 14.11.2018

Reittilennot talvikaudella 2018 – 2019

Pohjoiset sairaalat haluavat osuuskunnan päättämään leikkausten jaosta – Mehiläinen Länsi-Pohjalle tulossa erillissopimus

Tästä on kyse
  • Osuuskunta jakaisi keskittämisasetuksen listaamat leikkaukset neljän sairaalan kesken.
  • Mehiläinen Länsi-Pohjan kanssa asiasta tehtäisiin erillissopimus.
  • Esitystä on valmisteltu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin vetämissä Oulun yliopistosairaalan erva-neuvotteluissa.
  • Päätöksiä tehdään aikaisintaan joulukuussa.

Pohjoisen sairaanhoitopiirit valmistelevat yhteistä osuuskuntaa vastaamaan leikkausten keskittämisasetuksen vaatimuksiin. Osuuskunta olisi pohjoisen vastaus päivystysasetuksen ja erikoissairaanhoidon keskittämisasetuksen asettamiin haasteisiin.

Esitystä on valmisteltu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin vetämissä Oulun yliopistosairaalan erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien neuvotteluissa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajan Ilkka Luoman mukaan pohjoisessa on aivan erityiset haasteet vastata lainsäädännön tuomiin keskittämisvaatimuksiin.

– Tilanne on keskimääräistä haasteellisempi, koska meillä on hyvin iso alue, puoli Suomea, ja samalla väestöpohja on aika pieni, Luoma luonnehtii.

Osuuskunnan rinnalla pohdittiin muitakin vaihtoehtoja

Luoman mukaan osuuskuntamalliin on päädytty paitsi "ideologisista" syistä, myös siksi että maakuntalainsäädäntö ei tunnista liikelaitosmallia, jota myös pohdittiin vaihtoehtona. Luoman mukaan pelkällä sopimisella ei saavutettaisi riittävää potilasvirtojen ohjausvaikutusta, joten tarvitaan myös yhteisiä rakenteita.

Lisävaikeutta työnjakoneuvotteluihin tuo se, että osuuskuntaan voidaan ottaa suoraan mukaan kaikki sairaanhoitopiirit, mutta ei Meri-Lapin yhteisyritystä Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:tä.

Osuuskunta toimisi niin sanottuna inhouse-yhtiönä, jonka asiakkaat tulisivat "omasta piiristä", eli se tuottaisi palveluita vain sairaanhoitopiireille. Mehiläinen Länsi-Pohja on valtaosin yksityisessä omistuksessa, mikä Luoman mukaan estää sen mukaantulon.

"Länsi-Pohja tarvitsee päivystyssairaalan"

Luoman mukaan neuvotteluissa on pidetty tiiviisti yhteyttä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja Mehiläinen Länsi-Pohjan kanssa. Hänen mukaansa Kemiä ei olla jättämässä sivuun, vaikka sen kohdalla tarvitaankin omanlaisiaan neuvotteluja yhteisyritykseen siirtymisen vuoksi.

Neuvottelut ovat sujuneet hyvässä yhteishengessä, Luoma kehuu.

– Yhteinen ymmärrys ja tavoite on, että Länsi-Pohja tarvitsee päivystyssairaalan. Se edellyttää, että tiettyjä pehmytkudoskirurgisia toimenpiteitä siellä tehdään, Luoma sanoo.

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja Martti Ruotsalainen pitää osuuskuntamallia ja Meri-Lapin sote-yhteisyritykselle suunniteltua erillissopimusta hyvänä ratkaisuna.

– Olennaistahan tässä tietysti olisi Länsi-Pohjan kannalta, että koko tämä palveluvalikko, mikä meillä on tässä tarjolla osin yhteisyrityksen toimesta, niin se olisi kokonaisuutena mukana tavalla tai toisella. Tässä minusta hyvä lähtökohta on se, että Länsi-Pohjan palvelut saataisiin siihen kokonaisuutena mukaan, Ruotsalainen sanoo.

– Kyllä nämä muut osapuolet, jotka ovat mukana tässä neuvonpidossa ovat hyväksyneet periaatteena tämän toimintatavan. Katotaan nyt sitten miten se saadaan lopullisiin sopimuksiin ja päätöksiin aikaiseksi.

Päätöksiä vielä tämän vuoden puolella

Erikoissairaanhoidon keskittämisasetus edellyttää tiettyjen erityisen vaativien leikkausten, kuten avosydänleikkausten ja neurokirurgian keskittämistä viiteen yliopistosairaalaan. Esimerkiksi lonkkien ja polvien tekonivelleikkauksiin ja tiettyihin syöpäleikkauksiin asetuksessa on määritelty alarajat vuosittaisten leikkausten määrälle.

– Pienemmät keskussairaalat eivät täytä näitä rajoja ja Lapin keskussairaalakin vain joiltain osin, Luoma muistuttaa.

Asian varsinaisesta pihvistä, eli siitä, mitä leikkauksia missäkin sairaalassa sitten lopulta hoidettaisiin, ei vielä ole yksityiskohtaista selvyyttä, sanoo Luoma. Päätöksenteon tueksi on kerätty nyt dataa, eli tietoa siitä missä määrin mitäkin leikkauksia sairaaloissa tehdään.

Luoman mukaan osuuskuntamallia on kuitenkin valmisteltu sitä silmällä pitäen, että sairaanhoitopiirien hallitukset saisivat asian eteensä päätöksentekoa varten loppuvuoden aikana.

Poliisi epäilee potilaan joutuneen raiskauksen uhriksi Oulun yliopistollisessa sairaalassa

Poliisi tutkii epäiltyä seksuaalirikosta Oulun yliopistollisessa sairaalassa (Oys). Poliisin tiedotteen mukaan Oysin potilaana ollut henkilö on joutunut raiskauksen uhriksi ja poliisi on ottanut kiinni kaksi henkilöä tapaukseen liittyen. Asiasta kertoi ensimmäisenä Kaleva.

Poliisille tehdyn ilmoituksen mukaan potilaana ollut henkilö on joutunut raiskauksen uhriksi sairaalan tiloissa tiistain ja keskiviikon välisenä yönä. Kiinniotetut henkilöt olivat asioimassa sairaalassa.

Oysista kerrotaan Ylelle, että epäilty rikos olisi tapahtunut viime yönä yhteispäivystyksessä. Poliisi ei kuitenkaan suostu kommentoimaan tarkemmin sitä, missä päin sairaalaa epäilty rikos tapahtui.

Oulun yliopistollisen sairaalan yhteispäivystyksen vastuualuejohtaja Matti Martikainen ei halua kommentoida tässä vaiheessa asiaa enempää, koska poliisitutkinta on vielä kesken. Oys tekee myös omaa selvitystä asiasta.

Teinien abortit saatiin rajuun laskuun, mutta aikuisista ei puhu kukaan – Miksi kolmekymppisten raskaudenkeskeytykset eivät vähene?

Tästä on kyse
  • Raskaudenkeskeytykset ovat vähentyneet Suomessa viime vuosikymmeninä selvästi.
  • Erityisesti teini-ikäisten joukossa abortteja tehdään selvästi vähemmän kuin ennen.
  • Sen sijaan 25–34-vuotiaiden joukossa aborttien määrä ei ole vähentynyt, jos tilannetta vertaa esimerkiksi 1980-luvun loppupuolelle.
  • Asiantuntijoiden mukaan syitä tähän ei varmuudella tiedetä.
  • Väestöliiton mukaan 25–34-vuotiaille pitäisi antaa nykyistä tehokkaammin tietoa ehkäisystä varsinkin perusterveydenhuollossa.

Kun Suomessa puhutaan aborteista, keskustelu pyörii usein teini-ikäisten raskaudenkeskeytyksissä.

Se on ryhmä, josta on kannettu erityistä huolta ja jonka raskaudenkeskeytysten vähentämiseen on myös eniten satsattu. Kouluissa on muun muassa tehostettu seksuaaliopetusta, ja osa kunnista on alkanut tarjota nuorille ilmaista ehkäisyä.

Tilastojen valossa toimet ovat tuottaneet tulosta.

Kaikkiaan alle 25-vuotiaiden abortit ovat vähentyneet selvästi, jos uusimpia viime vuoden tilastoja vertaa esimerkiksi 1980-luvun loppuun.

Selvimmin tämä näkyy alle 20-vuotiaiden joukossa. 80-luvun lopulla suomalaisteinit tekivät abortteja lähes 2 800 vuodessa, kun viime vuonna määrä oli tipahtanut jo tuhannen pintaan.

Huomattavasti vähemmän on keskusteltu julkisesti siitä naisryhmästä, joissa samaa vähenemistä ei ole tapahtunut. Heitä ovat 25–34-vuotiaat.

Kyseiseen ikäjoukkoon kuuluvat naiset keskeyttivät viime vuonna yhteensä noin 4 000 raskautta. Se on samaa luokkaa tai jopa hiukan enemmän kuin 1980-luvun lopulla.

Miksi?

25–34-vuotiaat ovat seksuaalisesti aktiivisessa ja hedelmällisessä iässä.Christopher Stewart / AOP

Väestöliitosta puhelimeen vastaa asiantuntijalääkäri Miila Halonen. Kysymyksen kuullessaan hän huokaisee.

– Se on itse asiassa tavattoman hyvä kysymys. Selittävää vastausta sille ei kuitenkaan tahdo löytyä, hän joutuu sanomaan.

Syitä 25–34-vuotiaiden aborttimääriin on pohdittu Väestöliitossa paljon, mutta ne menevät monilta osin arvailuksi.

– Ehkä ehkäisyä ei ole alunperinkään käytetty, tai sitten se on pettänyt. Herää myös kysymys siitä, tavoittavatko esimerkiksi kunnalliset ehkäisypalvelut juuri tuossa ikäluokassa olevia naisia riittävästi, Halonen miettii.

Myös yksilölliset elämäntilanteet, työpaikan menetys tai äkillinen ero voivat tehdä alunperin toivotusta raskaudesta ei-toivotun.

Esimerkiksi viime vuonna valtaosa abortin tehneistä naisista perusteli päätöstään juuri sosiaalisilla syillä, mutta tarkemmat tapahtumat jäivät vaille valotusta.

Yhteiskunnan pitäisi ottaa tästäkin ryhmästä koppi. Tiia Forsström

Psykologi ja psykoterapeutti Viveka Kauranen on kohdannut työssään paljon abortin tehneitä naisia. Hän kirjoitti aborteista ja niistä selviämisestä vuosia sitten myös kirjan.

Kauranen arvelee, että 25–34-vuotiaiden aborttimäärät selittyvät osin silläkin, että moni kyseisessä ikäluokassa oleva elää ruuhkavuosia. Työelämä voi olla hektistä. Perheessä saattaa jo olla pieni vauva, eikä toista välttämättä halutakaan, vaikka raskaaksi on ehditty tulla.

– Tuon ikäiset ovat seksuaalisesti aktiivisessa ja hedelmällisessä iässä, ja heillä on usein paljon yhdyntöjä. Silloin tulee myös raskauksia, joista kaikki eivät ole toivottuja.

Tilastojen tarkempi penkaisu osoittaa, että Kauranen voi olla oikeilla jäljillä.

25–34-vuotiaiden raskaudenkeskeyttäjien joukossa on useita naisia, jotka ovat synnyttäneet vuoden tai kahden sisällä ennen aborttiaan. Myös niitä, jotka päätyvät keskeyttämään raskautensa useammin kuin yhdesti, on kyseisessä ikäjoukossa paljon.

Mitä tilanteelle sitten pitäisi tehdä? Vai pitäisikö mitään?

"Eihän se riitä, että seksistä puhutaan vain yläasteikäisille"

Seksuaalisuuden ja ihmissuhteiden asiantuntijajärjestö Sexpon hallituksen puheenjohtaja Tiia Forsström haluaa asetella sanansa huolellisesti.

Kyse on varsin herkästä aihepiiristä, jonka ympärillä on viime aikoinakin käyty keskustelua.

Forsström toteaa, että abortti on jokaisen oikeus eikä ole muiden asia sitä lähteä moralisoimaan.

Toisaalta hän sanoo, että raskauden ehkäisy etukäteen on kuitenkin aina se parempi ratkaisu, sillä abortti on usein rankka prosessi vähintään fyysisesti.

Siihen, miten 25–34-vuotiaiden abortteja sitten saataisiin vähennettyä, hänellä ei ole suoraa ratkaisua.

– Minä ajattelen, että yhteiskunnan pitäisi ottaa tästäkin ryhmästä koppi. Hyvä ja ei-saarnaava seksuaalikasvatus on se tärkein juttu. Sen pitäisi tavoittaa kaikki ihmiset leikki-ikäisistä aikuisiin. Eihän se riitä, että seksistä puhutaan vain yläasteikäisille.

Nuorten aikuisten ja varhaiskeski-ikään ehtineiden tavoittaminen ei kuitenkaan tunnu asiantuntijoiden mukaan olevan mikään helppo juttu.

Kouluissa tietoa voidaan jakaa kaikille kerralla, mutta myöhemmin ihmiset hajaantuvat ja elävät omillaan.

Oletuksena vaikuttaa myös olevan, että 25–34-vuotiaat osaavat ottaa vastuun itsestään ja ehkäisystään, eikä heidän elämäänsä voida enää sen suuremmin puuttua.

Aborttia miettivät tai siihen jo päätyneet saavat hyvin erilaista apua eri puolilla maata.Pixabay

Väestöliitto suuntaisi nyt katseet ja myös tuen erityisesti niihin naisiin, jotka pomppaavat esiin aborttitilastoista: juuri synnyttäneisiin ja raskauden kerran tai useammin keskeyttäneisiin. Avoimen keskustelun käymiselle heidän kanssaan olisi asiantuntijalääkäri Miila Halosen mukaan suuri tarve.

Halonen toivoisi, että esimerkiksi vauvaa odottaville pariskunnille tarjottaisiin tehokkaammin tietoa ehkäisystä neuvoloissa ja synnytysosastoilla.

Kun terveydenhuollon palveluihin hakeudutaan puolestaan abortin takia, naisille kannattaisi hänen mukaansa tarjota nykyistä aktiivisemmin käyttöön mahdollisimman pitkäaikaisia ja luotettavia ehkäisymenetelmiä.

Tällä hetkellä käytännöt näiden asioiden suhteen kuitenkin vaihtelevat eri puolilla maata, jopa yksittäisten kuntien sisällä.

Samoin vaihtelee se, millaista henkistä tukea aborttia harkitseva tai sen läpikäynyt julkisessa terveydenhuollosta saa.

Joskus keskustelulle ja asian purkamiselle on varattu hyvin aikaa. Joskus ei yhtään.

Raskauden keskeyttäminen ei ole riski naisen mielenterveydelle. Paljon isompia riskejä liittyy siihen, jos aborttia ei saa vaikka sen haluaisi. Viveka Kauranen

Psykologi Viveka Kaurasen kokemuksen mukaan moni nainen tarvitsisi keskusteluapua juuri siinä vaiheessa, kun hän harkitsee raskautensa keskeyttämistä.

Suomessa on toiminut jo useamman vuoden ajan kolmannen sektorin Itu-projekti, jonka tavoitteena on auttaa muun muassa aborttia harkitsevia tai sen läpikäyneitä tyttöjä ja naisia.

Itu-työ perustuu kristilliseen arvopohjaan. Vetäjät kuitenkin sanovat, ettei uskonnollista teemaa tyrkytetä kenellekään.

Erityisen paljon projektissa on silti suunnattu tukea niille, jotka haluavat vaikeassa tilanteessa jatkaa raskauttaan.

Viveka Kauranen pitää lähtökohtaisesti hyvänä, että tukea ylipäänsä on olemassa ja aborteista puhutaan. Hän kuitenkin korostaa, että jokaiselle naiselle pitää aina antaa tilaa tehdä itse omat päätöksensä.

Kauranen muistuttaa, että ei-toivottuja raskauksia on ollut kautta aikojen eri kulttuureissa. Psykologi ei usko, että kaikkia abortteja saadaan koskaan karsittua pois.

– On myös muistettava, että laajan tutkimusnäytön mukaan raskauden keskeyttäminen ei ole riski esimerkiksi naisen mielenterveydelle. Paljon isompia riskejä liittyy siihen, jos aborttia ei saa vaikka sen haluaisi.

Juttua varten on haastateltu myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessoria Mika Gissleriä.

Lue myös:

Tristanin ja Saanan ensireaktio raskaudesta oli järkytys – Katso videolta, mikä nuorten äitien kokemuksia erottaa Yhdysvalloissa ja Suomessa

"Tässä seutukunnassa ei ole tavatonta, että ihmisillä on teräase mukana" – passia hakiessakin saa nykyään varautua turvatarkastukseen

Tästä on kyse
  • Kajaanin oikeus- ja poliisitalolla on tehty turvatarkastus kaikille taloon tulijoille syyskuun alusta lähtien. Tarkoituksena on lisätä asiakkaiden ja henkilökunnan turvallisuuden tunnetta.
  • Turvatarkastukset ovat käytössä lähes kaikissa Suomen käräjäoikeuksissa. Kajaanin oikeuden ja poliisin yhteinen turvatarkastus on ensimmäinen laatuaan Pohjois-Suomessa.
  • Valtaosa turvatarkastuksista on sujunut ongelmitta, mutta tarkastuksissa on löydetty myös teräaseita.

Pääoven takana on jonossa muutama ihminen. Kajaanilainen Kari Lähdesmäki ottaa takin pois päältään, tyhjentää taskut ja laittaa tavarat läpivalaisulaitteeseen menevään muovilaatikkoon.

Sen jälkeen hän kävelee metallinilmaisinportin läpi – ja se hälyttää.

– Kengissä on ilmeisesti sen verran rautaa, Lähdesmäki naurahtaa.

Vartija tarkastaa Lähdesmäen vielä käsikäyttöisellä metallinilmaisimella ja toteaa asian olevan kunnossa. Lähdesmäki jatkaa matkaa poliisin lupatoimistoon.

– Ei tämä haittaa, kun ei ole mitään vaarallista mukana. Hidastaa ehkä hieman, mutta minulla ei ole kiire mihinkään, Lähdesmäki sanoo.

Kaikkien Kajaanin oikeus- ja poliisitaloon tulevien tavarat läpivalaistaan.Tiia Korhonen / Yle

Kajaanin oikeus- ja poliisitalolla on tehty turvatarkastus kaikille taloon tulijoille syyskuun alusta (Kainuun Sanomat) lähtien. Tarkastus koskee samalla tavalla niin tuomioistuimessa asioivia kuin vaikkapa passia tai ajokorttia poliisin lupatoimistosta hakevaa henkilöä.

Tarkoituksena on lisätä sekä asiakkaiden että henkilökunnan turvallisuuden tunnetta.

– Taustalla ei ole mitään erityistä uhkatilannetta. Ajatuksenani oli, että tällainen on hyvä olla olemassa, jotta turvallisuutta vaarantavia tilanteita ei tulisi myöskään tulevaisuudessa, turvatarkastuksesta aloitteen tehnyt Kainuun käräjäoikeuden laamanni Pekka Määttä kertoo.

Joku on kääntynyt ovelta pois, joten ehkä tässä on jotain jo ennalta estetty. Arto Lumikari

Tähän mennessä portin läpi on kulkenut yli 6 600 ihmistä. Valtaosa turvatarkastuksista on sujunut ongelmitta. Aina joukosta löytyy myös niitä, joiden taskussa on jotain ylimääräistä.

– Tässä seutukunnassa ei ole tavatonta, että ihmisillä on teräase mukana. Siihen voi olla hyvä syykin: on remontti menossa tai ollaan tulossa metsältä tai kalasta, Määttä kertoo.

Läpivalaisulaite paljastaa, ettei taloon tulijan repussa ole kiellettyjä aineita tai esineitä, kuten alkoholijuomia, huumeita tai teräaseita.Tiia Korhonen / Yle

Kyse voi olla puhtaasta unohduksesta, mutta Määtän mukaan ihmiset saattavat pitää mukanaan myös erilaisia esineitä joko oman turvallisuuden lisäämiseksi tai toisen vahingoittamiseksi.

– Tästä kulkee päivittäin 90–140 henkilöä, joista suurin osa on poliisin asiakkaita. Joku on kääntynyt ovelta pois, joten ehkä tässä on jotain jo ennalta estetty, ylikomisario Arto Lumikari Kajaanin poliisiasemalta kertoo.

Teräaseita päätyy myös pusikkoihin

Turvatarkastukset ovat tätä päivää lähes kaikissa käräjäoikeuksissa. Tarkastus voidaan toteuttaa Kajaanin tapaan metallinilmaisuportin ja läpivalaisukoneen avulla tai käyttämällä käsimetallinilmaisimia.

Esimerkiksi Oulun käräjäoikeudessa turvatarkastus on ollut arkea jo vuosia, mutta kaupungin poliisilaitoksilla turvatarkastuslaitteita ei ole.

– Kajaani on poikkeus, mutta se ei ole ainoa paikka, jossa turvatarkastus on toteutettu yhdessä poliisin kanssa, tarkastaja Sakari Perkiömäki oikeusministeriöstä sanoo.

Vastaavanlaisia turvatarkastuksia tehdään myös esimerkiksi Kuopion oikeus- ja poliisitalolla.

Leikkisästi yhden käräjäoikeuden kiinteistöhuolto totesi, että ette usko, miten paljon puukkoja löytyy pusikosta pääoven vierestä. Sakari Perkiömäki

Oikeusministeriön tavoitteena on varustaa kaikki pääistuntopaikat turvatarkastuslaitteilla ja jonkin verran myös sivuistuntopaikkoja istuntomäärien mukaan. Jos asiakasvirtaa on yhtään enemmän, tarvitaan turvatarkastukseen kaksi turvatarkastajaa. Se on iso menoerä.

– Se maksaa noin 100 000 euroa vuodessa. Metallinilmaisuportti ja läpivalaisinlaite maksavat noin 40 000 euroa, joten laitteisto on työn tekemiseen verrattuna halvempaa, Perkiömäki kertoo.

Turvatarkastukset aloitettiin vaaratilanteiden ehkäisemiseksi.Tiia Korhonen / Yle

Perkiömäen mukaan suurin syy turvatarkastusten yleistymiselle on se, että maailmanmeno ja uhkakuvat ovat muuttuneet. Kyse on kuitenkin ennen kaikkea ennaltaehkäisystä.

– Viimeisin vakava uhkatilanne tapahtui reilut 10 vuotta sitten Kymenlaaksossa. Pommiuhkaus laukaisi liikkeelle käräjäoikeuksien varustamisen turvatarkastuslaitteilla.

Perkiömäen mukaan tarkastuksissa on löytynyt kuitenkin "puukkoja ja puntareita", joten tarve on perusteltu.

– Leikkisästi yhden käräjäoikeuden kiinteistöhuolto totesi, että ette usko, miten paljon puukkoja löytyy pusikosta pääoven vierestä, Perkiömäki sanoo.

Kajaanin oikeus- ja poliisitalolla haetaan kokemuksia turvatarkastuslaitteistoista sekä viranomaisyhteistyöstä. Laitteet hankittiin taloon Kainuun käräjäoikeuden laamannin Pekka Määtän aloitteesta.Tiia Korhonen / Yle

Tilanne on samanlainen myös Kajaanissa. Käräjäoikeuden laamanni Pekka Määttä kertoo, että oikeus- ja poliisitalon lähimaastosta on löydetty teräaseita.

Määttä muistuttaa, että oikeudenhoidon kenttä on murroksessa. Käräjäoikeuksien toimipaikkojen määrä vähenee (oikeusministeriö) ensi vuonna nykyisestä 57:stä 36:een. Kajaanissa toimintaa on haluttu kehittää yhteistyössä poliisin kanssa, koska siitä on hyötyä.

– Olemme eräänlaisia edelläkävijöitä. Hankimme kokemuksia laitteistosta ja viranomaisyhteistyöstä. Ymmärtääkseni tällainen tulee yleistymään myös muualla, Määttä sanoo.

Turvatarkastus ihmetyttää, mutta harva kieltäytyy siitä

Palataan Kajaanin oikeus- ja poliisitalon turvatarkastukseen.Turvatarkastukseen tulee ihmisiä yksittäin ja välillä ryppäinä. Turvatarkastaja ottaa jokaisen vastaan ja opastaa talossa eteenpäin.

Keskellä jonoa olevalta asiakkaalta otetaan haltuun kaksi oluttölkkiä, sillä alkoholijuomia ei taloon saa tuoda. Muut jonossa olijat eivät tilannetta edes huomaa.

– Ihmiset ovat ottaneet tarkastuksen yllättävän hyvin vastaan. Kommentit ovat positiivisia ja ihmiset ovat sanoneet, että heidän on turvallisempaa asioida talossa kuin aiemmin, kohde-esimies Tomi Valtanen Prevent 360 Turvallisuuspalvelut Oy:stä kertoo.

Myös poliisin mielestä talon turvallisuustaso on noussut. Turvatarkastus on herättänyt kuitenkin jonkin verran myös ihmetystä.

– Esimerkiksi löytötavaratoimistoon lompakkoa vievä on voinut hieman ihmetellä tarkastuksen tarpeellisuutta. Kun olemme kertoneet, että kyse on koko talon turvallisuustason nostosta, tähän on suhtauduttu myönteisesti, ylikomisario Arto Lumikari sanoo.

Poliisi- ja oikeustalolla kävijällä on oikeus kieltäytyä turvatarkastuksesta, mutta silloin sisälle ei pääse.Tiia Korhonen / Yle

Turvatarkastaja on talon kasvot. Hän on ensimmäinen, jonka asiakkaat oikeus- ja poliisitalossa kohtaavat, oli asia mikä hyvänsä. Yleensä asiat sujuvat jouhevasti, mutta silloin tällöin vastaan tulee tilanteita, jolloin asiakas kieltäytyy turvatarkastuksesta. Hänellä on siihen oikeus.

– Yleensä, kun hetken juttelee, he ymmärtävät, mistä lopulta on kyse ja suostuvat tarkastukseen, kohde-esimies Tomi Valtanen sanoo.

Turvatarkastuksesta kieltäytyjällä ei ole taloon asiaa. Käräjäoikeuteen henkilökohtaisesti kutsutulle se tietää ikäviä seurauksia, sillä kieltäytyminen tarkastuksesta ei ole laillinen syy olla tulematta käräjille.

– Silloin henkilö katsotaan omasta tahdostaan poissaolevaksi. Siitä seuraa yleensä sakkorangaistus, ja henkilö määrätään tuotavaksi seuraavaan istuntoon. Tämä tarkoittaa vapauden menetystä, eli useiden päivien oleskelua poliisivankilassa, laamanni Pekka Määttä kertoo.

Tienviittaan pääsi kirjoitusvirhe, joka muutti hallin haliksi – ely-keskus korjasi kyltit vastoin kunnan tahtoa

Kempeleentien varressa Kempeleen Sarkkirannassa nököttävä tienviitta on herättänyt viime päivinä hilpeyttä. Kylteissä olisi pitänyt lukea Kempelehalli, mutta sen sijaan niissä luki Kempelehalii.

Kempeleen kunta olisi halunnut pitää kyltit kirjoitusvirheestä huolimatta. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Jarmo Haapaniemi kertoo, että Kempelehalii-kyltti herätti maanantaisessa kunnanvaltuuston kokouksessa kovasti keskustelua ja ideointia.

– Mietimme esimerkiksi sellaista, että kun Turussa laitetaan riippulukkoja kiinni siihen siltaan, niin Kempele voisi olla sellainen paikka, minne tultaisiin halimaan.

Kukaan ei ole Haapaniemen mukaan valittanut virheellisestä tienviitasta, vaan se on enemmänkin herättänyt ihmisissä huvitusta. Vaikka kunta haluaisi pitää kirjoitusvirheelliset kyltit, päättää niiden kohtalosta lopulta ely-keskus.

– Toivon, että ely-keskus suhtautuisi huumorilla tähän asiaan ja saisimme pitää merkin, Haapaniemi sanoo.

Näin ei kuitenkaan käynyt. Tienviitta on nyt vaihdettu ja virheelliset kyltit on rahdattu YIT:n varastolle.

Kempele ei halikkaan

Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen liikenteenhallintavastaava Jani Huttula sanoo, että virheellisiä kylttejä eivät voi missään nimessä jättää maastoon.

– Tienvarteen ei voi jättää virheellisiä opasteita. Ne ovat virallisia liikennemerkkejä, ja niissä pitää olla virallista tekstiä.

Mikään laki tai asetus ei Huttulan mukaan vaadi sitä, että teiden varsissa ei saisi olla kirjoitusvirheellisiä kylttejä, mutta Liikenneviraston ohjeistus on se, että viitoitetaan vain olemassa olevia kohteita niiden oikeilla nimillä.

Eli niin kauan, kun Kempeleestä ei löydy Kempelehalii-nimistä kohdetta, ei myöskään sellaista tienviittaa voi tien varressa olla.

– Ei niitä ihan huumoripohjalla voi tuonne maastoon jättää, Huttula toteaa.

Kyltit laitettiin hämärässä, eikä huomattu, että niissä olikin l-kirjaimen sijaan i-kirjain. Ilkka Nissilä

Loppujen lopuksi urakoitsija, tässä tapauksessa YIT, on vastuussa siitä, että maastoon ei laiteta virheellisiä tienviittoja.

YIT:n työpäällikkö Ilkka Nissilä kertoo, että kirjoitusvirheellisen kyltin päätyminen tien varteen johtui inhimillisestä virheestä.

– Kyltit laitettiin hämärässä, eikä huomattu, että niissä olikin l-kirjaimen sijaan i-kirjain.

Uudet kyltit tulevat ely-keskuksen Jani Huttulan mukaan maksamaan noin 200 euroa per neliömetri. Kustannuksista vastaa urakoitsija ja loppuviimein merkkivalmistaja.

Jos Kempeleen kunta haluaa Kempelehalii-kyltit itselleen, on se Ilkka Nissilän mukaan mahdollista.

– Pitää laittaa ne tuonne työmaalle talteen.

Kempeleessä oli Kempelehalii-kylttien lisäksi myös toinen virheellinen kyltti. Lentokentän sijaintia osoittava merkki oli suunnattu Kempeleen kylälle, kun oikeasti lentokenttä on Oulunsalossa. Sekin kyltti on käyty ottamassa pois.

Koulutusleikkaukset ja uusi lainsäädäntö ahdistavat ammatillista koulutusta koko maassa – Jokilaaksoissa vaaditaan jo koulutuskuntayhtymän johtajan eroa

Tästä on kyse
  • Yhdeksän koulutuskuntayhtymä Jedun valtuutettua, eli yli kolmannes kaikista valtuutetuista, vaatii tekemässään aloitteessa yhtymän johtajan Keijo Makkosen erottamista luottamuspulan vuoksi.
  • Kuntayhtymän hallituksen puheenjohtaja Päivi Karikumpu haluaa edetä aloitteen esiin tuomien ongelmien kanssa "systemaattisesti ja rakentavasti".
  • Yhtymävaltuuston puheenjohtajan Pauli Korpi-Tassin mukaan yhtymävaltuuston tulee käsitella asia riippumatta siitä, mitä yhtymähallitus päättää.
  • Rehtorin mukaan erottamisaloitteessa on kyse yksittäisten miljoonasäästöihin turhautuneiden henkilöiden reaktiosta. Opetusministeriön määräämien säästöjen vuoksi Jedussa on pelkästään irtisanottu 60 työntekijää. Lisäksi yhtymän johto-organisaatiota ollaan virtaviivaistamassa.
  • Jedun hallitus päätti perjantaina pitkän keskustelun jälkeen, ettei se aio tehdä esitystä kuntayhtymän johtajan erottamiseksi.

Opetusministeriön mukaan Siikalatvan, Ylivieskan ja Nivala-Haapajärven seutukunnissa toimivassa Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymässä (Jedu) tilanne on poikkeuksellisen tulehtunut. Yli kolmasosa kuntayhtymän valtuutetuista vaatii koulutuskuntayhtymän johtaja Keijo Makkosen erottamista.

Makkonen näkee asian siten, että hän on vain toteuttanut luottamuselinten hänelle tehtäväksi antamia leikkauksia ammatillisten oppilaitosten toimintaan, mikä on aiheuttanut närää.

Valtion voimakkaat säästötoimet ja uusi laki ammatillisesta koulutuksesta ovat tuoneet merkittäviä haasteita ammattikoulutusta järjestäville kuntayhtymille.

Yhdessä nämä kaksi asiaa ovat opetusministeriön ammatillisen koulutuksen osaston ylijohtaja Mika Tammilehdon mukaan aiheuttaneet vastaavaa kipuilua koulutuskuntayhtymissä eri puolilla maata.

– Missään muualla tilanne ei kuitenkaan ole niin tulehtunut kuin Jokilaaksoissa, Tammilehto sanoo.

Jedu järjestää koulutusta yhteensä kahdeksalla paikkakunnalla.

Ammatillisen koulutuksen leikkaukset ja uudistukset
  • Valtion budjettileikkausten vuoksi 2014-2017 ammatilliseen koulutukseen tehtiin suuria säästötoimenpiteitä. Leikkaukset olivat Jedun kohdalla kahdenkymmenen prosentin luokkaa sekä budjetista että henkilöstöstä.
  • Ammatillisen koulutuksen kokonaisuudistuksessa myös oppilaitosten rahoitusmallia muutettiin. Rahoitukseen vaikuttaa oppilaiden kokonaismäärän lisäksi heidän valmistumisensa ja työllistymisensä.
  • Samalla koulutuksen painopistettä siirrettiin oppisopimuskoulutuksen suuntaan eli työpaikoilla tapahtuvaksi ei-työsuhteiseksi työpaikkaoppimiseksi.
"Luottamuspula riittää erottamissyyksi"

Johtajan irtisanomista esittävät valtuutetut perustelevat aloitettaan epäluottamuksella.

Aloitteen allekirjoittajat vaativat hallitusta asettamaan kuntayhtymälle vs. johtajan ja tuomaan valtuustoon esityksen kuntayhtymän johtamisjärjestelmän kokonaisvaltaisesta uudistamisesta.

Ylivieskalainen Pauli Korpi-Tassi on Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän valtuuston puheenjohtaja.Paulus Markkula / Yle

Yksi allekirjoittajista on yhtymävaltuuston ylivieskalainen puheenjohtaja Pauli Korpi-Tassi.

– Luottamushenkilöiden kuntayhtymän johtajaa kohtaan kokema luottamuspula riittää irtisanomisen perusteeksi, mitään rikkeitä tai rikkomuksia ei tarvita, emmekä me ole halunneet sellaisia edes kaivella, Pauli Korpi-Tassi sanoo.

Hän arvioi, että oppilaitoksen maine on vaakalaudalla tilanteen vuoksi.

Aloitetta koulutuskuntayhtymän johtaja Keijo Makkosen erottamisesta käsiteltiin perjantaina 9.11.2018.

Jedun hallitus päätti pitkän keskustelun jälkeen, ettei se aio tehdä esitystä Makkosen erottamiseksi. Aloitetta ei myöskään haluttu nähdä epäluottamuslauseena yhtymäjohtajalle.

Hallituksen puheenjohtaja Päivi Karikumpu perustelee päätöstä muun muassa sillä, että Jedun opiskelijat ovat työllistyneet valtakunnan keskiarvoa paremmin ja sillä että syksyllä 2018 tehdyn valtakunnallisen AMIS-tutkimuksen opiskelijapalaute on Jokilaaksojen koulukuntayhtymän osalta ollut valtakunnallista keskiarvoa parempi. Myös yhtymän tämän vuoden talousennuste on ylijäämäinen.

– Yhtymäjohtaja vastaa jatkossakin Jedussa meneillään olevista kehittämistoimenpiteistä ja hallitus seuraa toimenpiteiden tuloksellisuutta, sanoo Karikumpu.

Yhtymävaltuuston ylivieskalainen puheenjohtaja Pauli Korpi-Tassin mukaan yhtymävaltuuston tulisi joka tapauksessa käsitellä erottamisasia riippumatta yhtymähallituksen kannasta.

Ilmapiiri on heikentynyt vuosia

Irtisanomisaloitteen mukaan Jedun työilmapiiri on laajamittaisen henkilöstötutkimuksen tulosten perusteella heikentynyt useiden vuosien ajan.

Aloitteessa viitataan myös tarkastuslautakunnan viime vuoden tarkastuskertomukseen.

Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän Nivalan yksiköstä valmistuu muun muassa parturi-kampaajia.Timo Sipola / Yle

Kertomuksen mukaan työilmapiiri on heikentynyt, oppilaiden läsnäolo on vähentynyt, opettajien jaksaminen huolettaa, esimiestyössä on kehittämisen varaa, keskeyttämiset ovat lisääntyneet, opettajaresurssit ovat tiukalla ja resurssit ovat jakautuneet epätasaisesti oppilaiden kesken.

Allekirjoittajat esittävät kuntayhtymän johtajan palvelussuhteen päättämistä välittömästi.

Rehtori kertoo tehneensä, mitä käskettiin

Koulutuskuntayhtymän johtaja Keijo Makkosen mukaan erottamisaloitteessa on kyse yksittäisten miljoonasäästöihin turhautuneiden henkilöiden reaktiosta.

Neljässä vuodessa Jedussa on opetusministeriön määräämien säästöjen vuoksi lakkautettu lähes satakunta tehtävää. Pelkästään irtisanomisia tehtiin kuutisenkymmentä. Jedussa oli viime vuodenvaihteessa 365 työntekijää.

Tällä hetkellä Jedun johtoa ollaan virtaviivaistamassa. Esimerkiksi vanhojen kunnallisten organisaatioiden jäljiltä suurta rehtorien määrää ollaan olennaisesti vähentämässä.

Jedun Nivalan yksiköstä voi valmistua muun muassa ajoneuvoasentajaksi, autonkuljettajaksi, koneistajaksi, levyseppähitsaajaksi, maarakennuskoneenkuljettajaksi, putkiasentajaksi, ICT-asentajaksi, kiinteistönhoitajaksi, sähköasentajaksi, talonrakentajaksi ja puusepäksi.Timo Sipola / Yle

Makkonen ei näe mitään syytä potkuihin ja viittaa opetusministeriön edellyttämiin seitsemän miljoonan säästöihin, jotka joutui 37 miljoonan budjetista toteuttamaan.

– Olen pakolla tehnyt sen, mitä luottamuselimet ovat vaatineet, Makkonen sanoo.

Työnantajien rooli korostuu

Yhtymävaltuuston puheenjohtaja Pauli Korpi-Tassin mukaan nimenomaan johdon tehtävä on huolehtia työyhteisön ilmapiiristä. Koska Makkonen on aloitteen tekijöiden mielestä epäonnistunut tässä, tulee johtajaa vaihtaa.

Toinen asia mikä Korpi-Tassia kismittää, on se että hänen mielestään nykyjohdon alla Jedun yhteydet elinkeinoelämään eivät ole toimineet parhaalla mahdollisella tavalla.

Koulutusuudistuksen myötä elinkeinoelämällä on entistä isompi vastuu ammatillisen koulutuksen opetuksesta työpaikoilla. Tämän vuoksi Korpi-Tassi haluaisi enemmän elinkeinoelämän edustajia mukaan myös kuntayhtymän luottamuselimiin.

– Johtoon ja organisaatioon on saatava sellainen vauhti, että Jedu voidaan palauttaa siihen iskukykyyn, mitä alueen työnantajat tarvitsevat, Korpi-Tassi sanoo.

Yhtymähallitus etenee varovasti

Kuntayhtymän hallitus jätti aloitteen kuntayhtymän johtajan erottamisesta jo kerran pöydälle lokakuun lopun kokouksessaan.

Hallituksen puheenjohtaja, Nivalan kaupunginjohtaja Päivi Karikumpu tunnistaa organisaation kipupisteet, mutta haluaa jatkaa kehittämistyötä nykyjohdon kanssa.

– Ammatillinen koulutus on isossa muutoksessa. Haluan välttää vastakkainasettelua ja edetä rakentavasti, Karikumpu sanoo.

Nivalan kaupunginjohtaja Päivi Karikumpu on Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän hallituksen puheenjohtaja.Timo Sipola / Yle

Karikumpu haluaa jatkaa tänä vuonna aloitettua strategista kehittämistyötä.

Kuntalain mukaan kuntayhtymän johtajan erottaminen on viime kädessä valtuuston käsissä. Siitä ovat sekä valtuuston että hallituksen puheenjohtajat yhtä mieltä.

Valtuusto voi kuntalain mukaan perustaa tilapäisen toimikunnan käsittelemään kuntayhtymän johtajan erottamista. Tällaisessa tilanteessa valtuusto tekee päätöksen asiassa toimikunnan työn pohjalta. Kunnanjohtajan tai tässä tapauksessa kuntayhtymän johtajan erottamiseen vaaditaan 2/3 enemmistö.

Ylivieskan poltetun puukirkon tilalle nousee uusi vuonna 2020 – kirkolliskokous tukee urakkaa miljoonalla

Kirkolliskokous tukee Ylivieskan uuden kirkon rakentamista miljoonalla eurolla. Seurakunta oli pyytänyt kahden miljoonan avusta.

Kirkolliskokouksen avustuksesta puoli miljoonaa maksetaan ensi vuonna ja loppuosa vuonna 2020, jolloin uuden kirkon pitäisi valmistua.

Ylivieskan parisataa vuotta vanha puukirkko tuhoutui tuhopoltossa pääsiäisenä 2016.

Uuden kirkon arvellaan maksavan 10 miljoonaa euroa. Seurakunta sai vakuutuskorvauksena 6 miljoonaa euroa, siitä puolisen miljoonaa on jo mennyt muun muassa raunioiden raivaukseen. Lahjoitusvaroja uuden kirkon rakentamiseen on nyt kasassa 575 000 euroa.

Moderniin kivikirkkoon rakennetaan tilat myös seurakuntakodille.

Väitös: Yrityssaneeraus ei toimi, vaan on useimmiten välivaihe matkalla konkurssiin – onnistuessaan saneeraus olisi lottovoitto

Tästä on kyse
  • Tuoreen väitöksen mukaan suurin osa yrityssaneerauksessa olevista yrityksistä menee konkurssiin
  • Tämä johtuu Eija-Leena Kärkisen mukaan muun muassa siitä, että saneerausohjelmissa jäädään usein lukujen tasolle, vaikka pitäisi tutkia yrityksen ongelmien syitä tarkemmin ja myös tarjota käytännön keinoja tilanteen tervehdyttämiseksi
  • Konkurssiin ajautuu hyvin erityyppisiä yrityksiä, vaikka aiemmin luultiin, että saneeraus epäonnistuu vain tietynlaisissa yrityksissä
  • Kärkinen suhtautuu silti saneerauskäytäntöön myönteisesti ja uskoo sen kehittyvän, kun tutkimusta tulee lisää ja järjestelmää parannetaan

Yrityssaneeraukset eivät nykymuodossaan toimi eikä niillä saada yrityksiä elinkelpoisiksi, toteaa tänään aiheesta väittelevä rahoitusalan asiantuntija Eija-Leena Kärkinen.

Suurin osa yrityssaneerauksessa olevista yrityksistä menee konkurssiin, osa jo ennen kuin tervehdyttämisohjelmaa on laadittukaan, osa ohjelman toteuttamisen aikana. Kärkisen tutkimuksessa konkurssiin päätyi 75 prosenttia yrityksistä.

Aiemmin on ajateltu, että vain tietyntyyppiset yritykset epäonnistuvat saneerauksessa. Kärkisen aineistossa yritykset olivat jo lähtöjään erilaisia, mutta epäonnistuivat silti. Tämä viittaa siihen, että ohjelmat eivät toimi niin kuin pitäisi.

– Vaikka taloudellinen tilanne olisi millainen, yritystä ei aina saada tervehdytettyä ohjelman aikana. Vaikuttaa pahasti siltä, että ohjelmien pitäisi olla parempia. Tarvitaan ohjelmia, joissa on perehdytty yrityksen tilanteeseen hirveän hyvin.

Pitäisi pohtia tarpeeksi yrityksen ongelmia: miksi menee huonosti. Toisaalta pitäisi miettiä keinoja, miten yrityksen voisi tervehdyttää. Eija-Leena Kärkinen

Yhtenä syynä Kärkinen pitää sitä, että ohjelmat eivät välttämättä pureudu todellisiin ongelmiin, vaan niissä analysoidaan ainoastaan lukuja.

– Pitäisi pohtia tarpeeksi yrityksen ongelmia: miksi menee huonosti. Toisaalta pitäisi miettiä keinoja, miten yrityksen voisi tervehdyttää. Millaista vaikkapa markkinointia tai tuotteisiin liittyvää työtä pitäisi tehdä, konkretisoi

Saneerausohjelmien laatijoilla pitäisikin olla tarpeeksi tietoa ja aikaa etsiä syyt ongelmien taustalta ja sen jälkeen tehdä tehokas ohjelma. Oma kysymyksensä on, saavatko he yrityksiltä riittävästi tietoa työn tueksi.

Pelkkä ohjelmakaan ei riitä, vaan yrityksellä pitäisi olla tuki prosessin aikana. Tarvitaan enemmän neuvoja, miten tilannetta voi hoitaa konkreettisesti. Yritykseltä se vaatii myös ohjelmaan sitoutumista.

Myös teollisuudessa ja kuljetusalalla saneeraukset ovat olleet yleisiä.Jani Ilola / Yle

Kärkinen myöntää, että jotkut yritykset myös käyttävät saneerausta hyväkseen ja pelaavat aikaa. Se ei kannattaisi, vaan aiheuttaa suoraa konkurssia enemmän kustannuksia.

Hän pohtii myös, hyväksytäänkö saneeraukseen oikeantyyppisiä yrityksiä, sillä tutkimuksessa mukana olleista osa menee konkurssiin jo saneerauksen kynnyksellä.

Kärkinen on kaikesta huolimatta hyvin positiivinen yrityssaneerauksen suhteen. Hän muistuttaa, että konkurssi on kova paikka niin omistajalle kuin sidosryhmille, joten saneerauksen onnistuminen olisi kaikille lottovoitto: yritys voisi jatkaa toimintaansa ja työntekijät työtään. Saneeraus on parempi vaihtoehto myös velkojille, sillä jako-osuus on parempi kuin konkurssissa.

– Kun prosessia saataisiin kehitettyä parempaan suuntaan ja saataisiin yrityksille parempi tuki saneerauksen aikana, jotta ne osaisivat toteuttaa oikeita toimia, se olisi hieno homma koko yhteiskunnalle.

Se vaatii enemmän myös tutkimusta, sillä saneerauksia on tutkittu varsin vähän. Kärkisen väitöstutkimuksen aineiston saneerausyrityksistä valtaosa on pieniä tai erittäin pieniä, kuten yrityssaneerauksessa yleensäkin. Toisaalta viime aikoina saneeraukseen on alkanut hakeutua aiempaa suurempia yrityksiä.

Saneerausten määrät ovat kuitenkin laskeneet huippuvuosista (Tilastokeskus)

Kärkisen väitös tarkastetaan tänään perjantaina Vaasan yliopistossa. Kärkinen työskentelee tällä hetkellä lehtorina Centria-ammattikorkeakoulussa.

Matkustajan erehdys aiheutti hälytyksen Oulun lentokentällä – Helsinkiin lähtevä lento jouduttiin turvatarkastamaan uudelleen

Oulun lentokentällä koettiin torstai-iltana erikoinen tapaus, kun matkustaja oli epähuomiossa poistunut lähtöporteilta matkatavaroiden luovutuspuolelle ja aiheuttanut hälytyksen palatessaan takaisin.

Matkustaja oli ehtinyt päästä Norwegianin Helsinkiin lähtevään koneeseen sisälle, minkä takia kaikki matkustajat ja lentokone jouduttiin turvatarkastamaan uudelleen. Kone laskeutui Helsinki-Vantaan lentokentälle kaksi tuntia myöhässä.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.

Finavian riskienhallintajohtaja Juha-Pekka Pystynen vahvistaa tapauksen Ylelle. Paikalle hälytettiiin poliisi, joka haastatteli matkustajaa.

– Käsitykseni mukaan hän ei ole tiennyt ja on ajattelemattomuuttaan mennyt väärälle alueelle, Pystynen kertoo.

Oulun poliisilaitokselta todetaan, että matkustajaa haastateltiin, mutta häntä ei otettu kiinni eikä tapauksessa epäillä rikosta.

Matkatavaroiden luovutuspuoli lasketaan turvatarkastamattomaksi alueeksi, joten sinne menneen henkilön täytyy käydä uudelleen turvatarkastuksessa. Riskinä on, että joku onnistuu viemään alueelle jotain sinne kuulumatonta.

Isompi operaatio vältettiin valvontakameroilla

Oulussa matkustajan seikkailu havaittiin valvontakameroiden ja turvahenkilöstön avulla. Hänen liikkeitään lentokentällä kyettiin valvontakameroiden kautta seuraamaan niin tarkasti, ettei isommalle turvatarkastusoperaatiolle ollut tarvetta.

– Turvahenkilöstö pystyi liikkeiden mukaisesti arvioimaan, mitkä alueet pitää turvatarkastaa uudelleen. Menetelmähän menee niin, että ne alueet, joilla turvatarkastamaton henkilö liikkuu, pitää eristää ja turvatarkastaa, Pystynen sanoo.

Viime kesänä Münchenin lentokenttä suljettiin tuntien ajaksi ja terminaali evakuoitiin, koska nainen oli ohittanut vahingossa turvatarkastuksen. Lentojen viivästymisten ja peruuntumisten takia sadat ihmiset jäivät jumiin kentälle.

Myös Frankfurtin lentokentän terminaali jouduttiin evakuoimaan elokuussa, kun ranskalainen perhe oli päästetty turvatarkastuksen ohi, vaikka räjähdeainetesti näytti positiivista. Testin todettiin myöhemmin olleen virheellinen.

Pystysen mukaan Münchenin ja Frankfurtin tapausten jälkeen Finavia kävi läpi turvatarkastusprosessit sekä valvonta- ja koulutusjärjestelmät myös lentokenttähenkilökunnan kanssa. Varsinaisia muutoksia ei kuitenkaan ollut tarve tehdä.

– Tällaisia harmittomuuksia tapahtuu aika harvoin. Niihin pystytään hyvin reagoimaan, ja järjestelmiä kehitetään koko ajan.

Sivut