Uutiset YLE Oulu

Uhanalaisen koltansaamen kielen pääaineopinnot alkavat Oulun yliopistossa – "Nostaa pienen koltansaamen kielen statusta "

Ensimmäistä kertaa koltansaamen kielen historiassa sitä on ensi syksystä alkaen mahdollista opiskella yliopiston pääaineopintoina.

Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa on tähän mennessä voinut suorittaa vain koltansaamen kielen perus- ja aineopinnot. Giellagas-instituutin johtaja Anni-Siiri Länsman iloitsee, kun ensi syksynä yliopisto voi ottaa vastaan jo ensimmäiset koltansaamen pääaineopiskelijat.

Opintojen edetessä uhanalaiselle koltansaamen kielelle saadaan uusia työntekijöitä. Kielityöntekijöille on ollut pulaa niin oppimateriaalitoimistoissa kuin kouluissakin.

– Nyt kun vihdoin saimme tämän päätöksen tehtyä, pääsemme kouluttamaan uusia koltansaamen työntekijöitä. Tarve on niin opettajille, toimittajille kuin kielityöntekijöillekin, kertoo Länsman.

Koltansaame (sääʹmǩiõll)
  • Koltansaame on perinteisesti Suomen Inarissa ja Venäjän Petsamon kuntapiirissä puhuttava saamelaiskieli.
  • Äidinkielisiä puhujia arvellaan olevan noin 320 henkilöä.
  • Koltansaamen kieli on vakavasti uhanalainen.
  • Koltansaamen kieli yksi Suomen saamelaisalueen virallisista saamelaiskielistä.
  • Koltansaamen suomen kielestä eroavia merkkejä ovat muun muassa Ââ, Čč, Ʒʒ, Ǯǯ, Đđ, Ǧǧ, Ǥǥ, Ǩǩ, Ŋŋ, Õõ, Šš, Žž.
  • Norjassa koltansaamen kieli on jo kadonnut.
Kaikkia Suomessa puhuttuja saamen kieliä voi nyt opiskella yliopistossa

Oulussa sijaitseva Giellagas-instituutti on tarjonnut jo pitkään saamen kielten ja kulttuurin opintoja. Pohjoissaamea on voinut opiskella Oulussa jo 80-luvulta lähtien. Toista erityisen uhanalaista saamen kieltä, inarinsaamea on voinut opiskella vuodesta 2011 alkaen.

Pääaineopinnot tarkoittavat sitä, että koltansaamen kielellä on mahdollisuus suorittaa sekä kandidaatin, maisterin että tohtorin tutkinnot.

Länsmanin mielestä tämä on suuri askel eteenpäin kielenelvytystyössä.

– Yliopistotasolla opiskelu nostaa myös koltansaamen kielen statusta yhteiskunnassamme, sanoo Länsman.

Haku ensi kevään yhteishaussa – seuraava haku vasta vuonna 2022

Giellagas-intituutissa odotetaan vielä lisärahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Lisärahoituksella instituuttiin avattaisiin vakinainen koltansaamen kielen opettajan virka. Tällä hetkellä yliopistolla on vain määräaikainen koltansaamen kielen opettaja.

Tuleviin koltansaamen pääaineopintoihin voi hakea jo kevään 2020 yhteishaussa. Seuraavan kerran koltansaamen kielen pääaineopintoihin voi hakeutua vasta vuonna 2022.

Koltansaamen pääaineopintoihin voi hakeutua, mikäli on suorittanut ylioppilastutkinnon tai vuoden mittaisen, Saamelaisalueen koulutuskeskuksen järjestämän koltansaamen kielen ja kulttuurin linjan.

Valintaprosessi pitää sisällään koltansaamenkielisen kirjallisen testin sekä haastattelun.

Koulut ympäri Suomen siirtävät nyt joulujuhliaan pois kirkoista – Rehtori: “Meillä on vähän perinteitä, ja lopuistakin ollaan luopumassa”

Koulujen joulujuhlia siirretään nyt pois kirkoista ympäri Suomea, erityisesti pienillä paikkakunnilla. Isoilla paikkakunnilla kirkkojen käytöstä juhlapaikkoina on luovuttu jo aiemmin.

Kaikki koulut eivät kuitenkaan siirtoon pysty – usein tilanpuutteen vuoksi.

Tämä selvisi Ylen kyselystä, joka oli suunnattu kaikkien suurimpien kaupunkien ja yli kahdenkymmenen pienemmän kunnan opetuksen järjestäville viranomaisillle ympäri Suomen.

Kirkkojuhlien perumisen syynä on apulaisoikeusasiamies Pasi Pölösen ratkaisu, jonka mukaan kaikille koulun oppilaille tarkoitettua yhteistä joulujuhlaa ei voi järjestää kirkossa, koska se loukkaa koululaisten uskonnonvapautta ja yhdenvertaisuutta.

RatkaisussaanPölönen otti kantaa kouvolalaisen Naukion koulun käytäntöön, jossa syyslukukausi on päättynyt joulukirkkoon. Tilaisuudessa oli laulettu muun muassa virsiä ja pappi oli esiintynyt.

Keskustelu koskee kaikille yhteisiä joulujuhlia. Niiden lisäksi monet koulut järjestävät perinteisen joulukirkon ja sille vaihtoehtoisen tilaisuuden.

Monessa suuremmassa kaupungissa apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu ei aiheuta muutoksia. Esimerkiksi Vantaalla, Helsingissä ja Oulussa juhlat järjestetään koulun tiloissa tai muussa uskonnollisesti neutraalissa paikassa. Tällainen tila on esimerkiksi kauppakeskus, jossa yksi oululainen peruskoulu pitää joulujuhlansa.

Tampereella joulujuhlien järjestämisestä kirkossa luovuttiin jo noin kolme vuotta sitten, kertoo kasvatus- ja opetuspäällikkö Tuija Viitasaari.

– Meillä on paljon oppilaita eri kulttuureista. Siksi lukukauden päättävän juhlan pitää olla mielestäni kaikille yhteinen. Tilanne voi olla erilainen pienemmissä kunnissa, hän sanoo.

Joulujuhlien lisäksi moni koulu järjestää erikseen joulukirkon ja sille vaihtoehtoisen tilaisuuden.Yle/ Fredrika Sundén Pienemmissä kunnissa juhlatilat ovat kortilla

Kyselyn perusteella näin vaikuttaisi olevan, sillä joulujuhlia siirretään pois kirkoista erityisesti pienemmillä paikkakunnilla. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi Kannus ja Kaustinen. Opetushallituksesta arvioitiin jo aiemmin, että joulujuhlia järjestetään kirkoissa arviolta kymmenissä kouluissa Suomessa. (Ilkka)

Myös hieman suuremmissa kunnissa juhlapaikka on menossa vaihtoon. Tällainen kaupunki on esimerkiksi Rauma, jonka noin 700 oppilaan lukion joulujuhla on aiemmin järjestetty kirkossa.

Sivistystoimen johtaja Soile Stranderin mukaan tähän tulee nyt muutos. Uutta juhlapaikkaa ei ole kuitenkaan vielä tiedossa.

– Lukio on viettänyt suuren oppilasmäärän vuoksi joulujuhlia kirkossa sekä järjestänyt samanaikaisesti vaihtoehtoisen tilaisuuden niille, jotka eivät halua osallistua kirkkojuhliin, hän sanoo.

Runsaan 11 000 asukkaan Lieksassa Pohjois-Karjalassa on samanlainen tilanne. Kahden koulun yhteiset joulujuhlat siirretään kirkosta koululle tai seurojentalolle, kertoo aluerehtori Timo Vattulainen.

– Tarkoitus oli järjestää koulujen yhteinen joulujuhla Lieksan kirkossa, jonne olisi mahtuneet oppilaat, vanhemmat, isovanhemmat ja asiasta kiinnostuneet yhdellä kertaa.

Uskonnoton vaihtoehto olisi Vattulaisen mukaan järjestetty koululle. Hän kertoo olevansa pöyristynyt apulaisoikeusasiamiehen ratkaisusta.

– Kansakuntana meillä on jäljellä hyvin vähän perinteitä ja näyttää siltä, että lopuistakin ollaan luopumassa. Suvaitsevaisuus niin omia perinteitä kuin muiden kansakuntien perinteitä kohtaan on kulttuurisen ymmärryksen kehittymisen kannalta avainasemassa. Uskonnollisuus taikka jopa uskonnon harjoittaminen ei ole joulujuhlien pääasia.

Opetushallitus aikoo täsmentää ohjeistustaan

Ylen kyselyssä moni kunta korosti noudattavansa Opetushallituksen ohjeistusta juhlien järjestämisessä. Viimeisin ohjeistus on kuitenkin viime tammikuulta.

Kirkkoihin tai muihin tiloihin ohjeessa ei myöskään oteta suoraan kantaa.

Opetusneuvos Kati Mikkolan mukaan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu tuo juuri tähän kysymykseen vahvemman tulkinnan. Opetushallitus on jo aiemmin ohjeistanut, ettei koulun yhteisten juhlien järjestämistä kirkossa pidetä suositeltavana, mutta päätös- ja harkintavalta on ollut kouluilla.

– Tämä aiheuttaa Opetushallituksen ohjeistuksen osalta mietintää. Seuraamme nyt tarkasti tätä oikeudellista keskustelua, jota asian tiimoilta käydään, hän sanoo.

Mikkolan mukaan Opetushallitus täsmentää ohjeitaan vuodenvaihteen aikaan.

Opetushallituksessa seurataan tarkkaan koulujen juhlista käytävää keskustelua, toteaa opetusneuvos Kati Mikkonen. Tommi Pesonen / YLE

Myös muiden juhlien osalta apulaisoikeusasiamiehen lausunto herättää kysymyksiä. Kyselyn perusteella ainakin yhdessä lukiossa lakkiaiset aiotaan järjestää jatkossa kirkossa.

Kaikki eivät voi siirtää juhlia kirkosta

Mikkelissä koulujen juhlat ovat pääsääntöisesti pidetty koulujen tiloissa. Poikkeuksena on Anttolan yhtenäiskoulu, joka on ollut homeongelman takia sijoitettuna parakkeihin runsaan viiden vuoden ajan.

Kirkko on ainoa tila, johon kaikki 150 oppilasta perheineen mahtuvat, ja koulu aikoo järjestää myös joulukuussa Jäähyväiset parakeille -juhlan kirkossa, kertoo rehtori Sirpa Rossi.

– Kirkossa järjestetyissä kevät- tai joulujuhlissa hengellisiä osuuksia ei ole enemmän kuin olisi ollut koulun tiloissa. Joulukuvaelma on järjestetty perinteisesti ja Enkeli taivaan on laulettu, hän sanoo.

Rossin mukaan vanhemmilta ei ole tullut asiasta negatiivista palautetta, ja seurakunta on suhtautunut hyvin tilaisuuksien railakkaampaan sisältöön ja joulujuhlaan sisältyvään tonttuiluun.

Opetusneuvos Mikkola suosittelee nyt käyttämään paikallista harkintaa, jos muita sopivia tiloja kuin kirkko ei ole koulun käytettävissä juhlaa varten.

– Sitten asiaa kannattaa miettiä uudestaan, kun Opetushallitus on pohtinut omia ohjeitaan ensin, hän sanoo.

Mikkolan mukaan ratkaisua kannattaa kouluissa miettiä käytännöllisyyden kannalta etenkin, jos juhlajärjestelyt ovat jo pitkällä.

– Huomioiden kuitenkin nykyiset ohjeistukset juhlien järjestämisestä, hän lisää.

Seinäjoella ei muutoksia linjaan

Seinäjoella kouluja ei aiota ohjeistaa toimimaan eri tavoin kuin aiempina jouluina.

Kaupungin koulut ovat joinakin vuosina käyttäneet joulujuhliin kirkkotilaa.

Perusopetusjohtaja Jari Jaskarin mukaan tänä syksynä kouluja aiotaan kuitenkin tiedottaa, että joulujuhla on kaikille yhteinen, ja juhlissa noudatetaan perustuslakivaliokunnan kannanoton näkökulmia.

– Sen mukaisesti Enkeli taivaan tai jouluevankeliumi eivät tee vielä tilaisuudesta uskonnollista, vaan ne ovat osa suomalaista kulttuuriperinnettä. Ymmärrän hyvin, että kirkkotila saattaa loukata jonkun tunteita, vaikka järjestettävä tilaisuus ei olisi sisällöltään uskonnollinen, tai on elementeiltään noudattanut perustuslakivaliokunnan linjauksia.

Jaskarin mukaan joulujuhlakäytäntöjä arvioidaan Seinäjoella rauhassa tulevaisuudessa. Hän lisää, että henkilökunta kokee paineita juhlien järjestämisestä niin, etteivät ne loukkaa ketään.

– Toivon, ettei tämä johda siihen, että joulujuhlien määrä vähenee, Jaskari sanoo.

Myös juhlan sisältö ratkaisee

Opetusneuvos Mikkola muistuttaa, että tilojen lisäksi oleellista on juhlien sisältö. Sen on sovittava kaikilla uskonnollisesta katsomuksesta riippumatta.

Kyselyn perusteella tämän on hyvin tiedossa, sillä useampi vastaaja viittaa Opetushallituksen ohjeistukseen sisällön suhteen. Ohjeissa todetaan esimerkiksi, että yksittäisen virren laulamisen johdosta juhlaa ei voida pitää uskonnon harjoittamiseksi katsottavana tilaisuutena.

Ilomantsin Pogostan koulun rehtori Rauni Kolehmainen kertoo, että joulujuhlapaikan lisäksi kaikkien eri uskonnollisten katsomusten huomioiminen luo paineita opettajille.

– Paineita on tietenkin myös tonttujen osalta. Samoin mainitaanko syntymäpäiviä ja niin edelleen.

Kolehmaisen mukaan Ilomantsissa on onnistuttu kuitenkin luovimaan tilanteen suhteen. Oppilaille ja huoltajille tiedotetaan tulevista tilaisuuksista jo lukuvuoden alussa.

Onko sinusta kirkko oikea paikka koululaisten joulujuhlille? Asiasta voi keskustella kello 18:aan asti.

Lue lisää:

Ensin luultiin, että Orpo ja Kulmuni käsittivät joulujuhlalinjauksen väärin, mutta he tarkoittivatkin mitä twiittasivat – myös yo-lakit pitää voida jakaa kirkossa

Kirkot halutaan säilyttää koulujuhlien yhtenä vaihtoehtona – keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset toivovat linjan kirkastusta

Kulttuuriperintöä vai uskonnon harjoittamista? Koulut vetävät joulujuhlat uusiksi pikaisella aikataululla, sillä niitä ei saa järjestää kirkossa

Vanhemmat ovat oppineet vaatimaan uskonnottomia joulujuhlia – koulujen juhlissa nähdään Jeesus-lapsen sijaan metsäneläimiä ja tonttu-ukkoja

Oulun poikkeuksellisen seksuaalirikosvyyhdin hovioikeuskäsittelyt alkavat tänään – seitsemän tekijää valitti hoviin, uhri ei

Oulun seksuaalirikosvyyhdin hovioikeuskäsittelyt alkavat tänään Rovaniemen hovioikeudessa.

Ensimmäisenä käsitellään Osman Humadin tapaus. Käräjäoikeus tuomitsi Humadin kesäkuussa kolmen vuoden vankeuteen törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja lapsen houkuttelusta seksuaalisiin tarkoituksiin.

Humad valitti tuomiosta hovioikeuteen ja on koko ajan kiistänyt tekonsa. Puolestaan uhri eikä syyttäjä ole valittanut hoviin. Uhrin asianajaja Jani Vuoti kertoo, että he olivat tyytyväisiä käräjäoikeuden tuomioon.

Humad ja uhri olivat tutustuneet Facebookissa miehen ottaessa yhteyttä uhriin. He olivat pitäneet yhteyttä Messenger- ja Snapchat -palvelujen välityksellä.

Oikeus piti rikosta kokonaisuutena arvostellen törkeänä, koska asianosaisten välinen ikäero on suuri. Tekijä on ollut tekohetkillä 22–23-vuotias. Uhri oli tapahtumien aikaan 13-vuotias.

Teot ovat tapahtuneet kesäkuun ja lokakuun 2018 välisenä aikana yksityisasunnossa.

Kaikki kahdeksan seksuaalirikoksista käräjäoikeudessa tuomittua vastaajaa ovat valittaneet käräjäoikeuden antamista ratkaisuista hovioikeuteen, tosin yksi perui valituksen myöhemmin.

Käräjäoikeuden tuomiot yhteneväisiä

Poikkeukselliset seksuaalirikostapaukset alkoivat paljastua poliisille loppukesästä 2018. Laajan seksuaalirikosvyyhdin lisäksi samoihin aikoihin tuli ilmi myös muita alaikäisiin kohdistuneita seksuaalirikoksia.

Kahdeksan miehen seksuaalirikosvyyhdissä erikoista on tekijöiden määrä ja se, että tapauksessa on yksi uhri. Lapsen hyväksikäyttöä kesti miltei viisi kuukautta yksityisasunnoissa, kesäkuun alusta lokakuun loppuun viime vuonna.

Laajasta vyyhdistä annettiin ensimmäiset tuomiot toukokuussa ja viimeiset heinäkuussa. Kaikki heistä tuomittiin ehdottomiin vankeusrangaistuksiin, joiden pituudet vaihtelevat kahdesta vuodesta neljään vuoteen ja kuuteen kuukauteen.

Tuomioita annettiin törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, lapsen houkuttelusta seksuaalisiin tarkoituksiin ja törkeästä raiskauksesta.

Lue myös: Oulun seksuaalirikosvyyhdin laajat käsittelyt tulivat päätökseen: kahdelle miehelle vankeutta muun muassa törkeästä raiskauksesta

Lapin yliopiston rikosoikeuden emeritaprofessori Terttu Utriaisen mukaan Oulun käräjäoikeus on antanut tuomiot selkeässä linjassa: tapauksia on verrattu toisiinsa, sillä uhri on ollut sama.

Utriainen ei lähde tässä vaiheessa arvailemaan, mitä hovioikeudessa mahdollisesti tapahtuu. Voi olla, että hovioikeus asettaa rangaistustason toiseen kohtaan tai sitten ei.

– On hyvä, että kaikki seitsemän juttua käsitellään samassa hovioikeudessa. Silloin myös hovin on helppo vertailla tapauksia toisiinsa, niin että tuomiot ovat linjassa. Tosin luulen, että käräjäoikeus on tämän jo tehnyt.

Lue myös:

Tuhat tutkintaa, joista ei kerrota – Ylen selvitys kokoaa tietoa seksuaalirikosepäilyistä eri puolilta Suomea ja valottaa, mikä tekee Oulun tapauksesta “ilmiön” 25.1.2019

Mikä erottaa raiskauksen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä? Yle kertoo, mistä Oulun seksuaalirikosnimikkeissä on kyse 14.2.2019

Huuhkajien kisapaikkaa juhlittiin sivistyneesti ympäri Suomen – poliisi kutsui "perusperjantaiyöksi"

Jalkapallofanit juhlivat perjantaina varmistunutta Suomen EM-kisapaikkaa suurissa kaupungeissa pääosin rauhallisesti, poliisit eri puolilta Suomea kertovat. Helsingissä juhlijoita kerääntyi ottelun jälkeen etenkin Kauppatorille ja 111-vuotiaan Havis Amanda -patsaan ympärille.

Juhlinta sujui rauhallisesti, eikä siitä aiheutunut kiinniottoja, vahinkoja tai muuta raportoitavaa poliisille, kertoo yleisjohtaja Teemu Lappalainen Helsingin poliisista.

– Loppujen lopuksi se oli ihan perusperjantaiyö poliisin näkökulmasta. Ei ollut mitään häiriöitä, mistä olisi raportoitavaa aiheutunut, Lappalainen kommentoi lauantaina aamupäivällä.

Patsaalla oli poliisin tietojen mukaan noin 1 000 ihmistä puoli kahdeltatoista, mutta puoleenyöhön mennessä väkimäärä oli jo hiipunut puoleen.

– Kyllähän se väki on siitä lähtenyt kotiin tai muualle jatkamaan juhlimista.

Suomalaisten pitkä odotus päättyi, kun Suomi selvisi jalkapallon EM-kisoihin ensi kertaa historiassa. Kuva otettu ennen ottelua Kansalaistorilta.Jouni Immonen / Yle Tuhannet seurasivat ulkoilmassa

Aiemmin illalla Huuhkajien Liechtenstein-kohtaamista seurasi Helsingin Kansalaistorilla karkeasti arvioiden 5 000 ihmistä. Ennen illan ottelua Helsingissä marssi myös 1 500 ihmisen kannatuskulkue.

– Kulkue tosiaan meni hyvin rauhallisesti, Kansalaistorillakin aika hyvissä tunnelmissa oltiin ja näyttäisi nyt siltä, että juhlintakin on lähtenyt riehakkaasti mutta rauhallisesti liikkeelle, Helsingin poliisin tilannekeskuksesta kerrottiin perjantai-iltana.

Tampereen Keskustorille viritetyn näytön ääreen oli kerääntynyt lähes saman verran väkeä kuin Kansalaistorille. Voitonjuhlat rauhoittuivat Sisä-Suomen poliisin mukaan hiljalleen puoleenyöhön mennessä.

Poliisi otti kiinni yhden henkilön kummassakin kaupungissa häiriökäyttäytymisen takia. Helsingin Kansalaistorilla otettiin kiinni kannattaja, joka käytti tapahtumassa kiellettyjä savuja ja soihtuja. Tampereella poliisi otti kiinni voitonhuumassa olleen kannattajan, joka kiipesi Keskustorilla olleen näytön päälle sekä heitteli savuja yleisön joukkoon.

Huuhkajien kisakatsomossa Helsingin Kansalaistorilla riemuittiin Suomen ensimmäisestä maalista.Mikko Stig/Lehtikuva Oulun Rotuaarilla 50 uskollista jalkapallofania

Myös Turkuun oli kerääntynyt satoja ihmisiä seuraamaan kaupunginteatterin aukiolla näytettyä ottelua. Lounais-Suomen poliisin mukaan kaupungissa juhlittiin rauhallisesti.

– Juhlijat ovat juhlineet hyvällä mielellä, poliisista kerrottiin.

Voitonjuhlat jatkuivat Turussa kauppatorilla, missä on tällä hetkellä toriparkin rakennustyömaa. Poliisin mukaan juhlijat eivät kuitenkaan tippuneet torilla olevaan monttuun.

Sen sijaan Lahdessa, Kuopiossa ja Oulussa jalkapallon ystäviä ei juurikaan ollut poliisin mukaan liikkeellä, eikä kaupungeissa järjestetty suuria torijuhlia.

Oulun poliisin mukaan Rotuaarille pystytetyltä näytöltä peliä seurasi noin 50 jalkapallon ystävää.

– Kärppien peli oli samaan aikaan, se taitaa kiinnostaa enemmän täällä päin, Oulun poliisista arveltiin.

Lue lisää:

Näin suomalaiset juhlivat historiallista EM-kisapaikkaa – Suomi-paitaan puettu Havis Amanda oli jälleen juhlien keskipiste

Kommentti: Huuhkajien kärsimysten tien päätepiste löytyi viimein – sankarijoukkueen matka on vasta alussa

Puhelinta saa ensi kesästä alkaen räplätä ratissa, kun auto seisoo liikennevaloissa – Liikenneturva vastustaa lakimuutosta

WhatsApp-viestejä kilahtelee puhelimeen ollessasi auton ratissa.

Houkutteleeko puhelimen vilkaisu, vaikka se onkin kiellettyä? Ei hätää, kohta puhelinta voi räplätä esimerkiksi liikennevaloissa.

Ensi kesäkuussa voimaan tulevan uuden tieliikennelain perustelujen (Eduskunta) mukaan teknisen laitteen, eli esimerkiksi puhelimen käyttö olisi sallittua ajoneuvon ollessa pysähdyksissä muun muassa liikennevaloissa tai muun liikenteen pysähtymisen takia.

Laitteen käyttö pysähdyksissä ei kuitenkaan saisi haitata tulevaan tilanteeseen valmistautumista.

Muuten uudessa tieliikennelaissa (Finlex) lakipykälä teknisten laitteiden käytöstä liikenteessä on pitkälti sama kuin aiemmassa tieliikennelaissa: moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettaja ei saa ajon aikana käyttää viestintävälinettä pitäen sitä kädessään.

Vaikka laki on menossa löysempään suuntaan, ainakin vuonna 2014 tehdyn tuoreimman Liikenneturvan tutkimuksen mukaan suomalaisten näkemykset puhelimen käytöstä liikenteessä olivat tiukat.

Jopa neljä viidestä piti tuolloin tekstiviestittelyä ja somen selailua ajon aikana vakavana tai erittäin vakavana rikkomuksena. Vakavuudeltaan sitä pidettiin ajokortitta ajoon ja punaisia päin ajamiseen verrattavana.

"En näe muutokselle mitään hyvää tai perusteltua syytä"

Liikenneneuvos Kimmo Kiiski on ollut uuden lain päävalmistelijana liikenne- ja viestintäministeriössä. Hänen mukaansa viestintävälineen käyttöä koskeva uusi sääntely ei ole varsinaisesti ongelmallinen.

– Kyse ei ole liikenneturvallisuudesta, kun auto ei liiku. Mitään laitetta ei edelleenkään saa käyttää niin, että se haittaisi tarkkaavuutta tai liikenteen sujuvuutta.

Myöskään eduskunta ei nähnyt ongelmaa viestintävälineiden käyttöön liittyen lain käsittelyvaiheessa, vaan hyväksyi hallituksen esityksen sellaisenaan kesällä 2018.

Suomalaiset ovat aktiivisia lainrikkojia
  • Joka toinen suomalainen kertoo ajaneensa ja puhuneensa kännykkään ilman handsfreetä viimeisen 30 päivän aikana.
  • Jopa neljä kymmenestä vastaajasta oli joutunut läheltä piti -tilanteeseen kännykän käytön takia. Toisaalta reilu kolmannes kertoi, ettei käytä puhelinta liikenteessä ikinä.
  • Liikennevahinkojen tutkijalautakuntien mukaan matkapuhelimen käyttö on taustariskinä keskimäärin kolmessa kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa vuosittain.
  • Puhelimen käyttöä muissa onnettomuustilanteissa ei tilastoida tarkasti. Pienemmissä kolareissa harvemmin kerrotaan puhelimen käytöstä poliisille, vaikka se olisikin ollut osallisena onnettomuuteen.

Lähde: Liikenneturva

Liikenneturvan toimitusjohtaja Anna-Liisa Tarvainen ei pidä uutta tulkintaa hyvänä, vaan pitäisi lakitekstissä olevan kiellon sellaisenaan.

– En näe muutokselle mitään hyvää tai perusteltua syytä. Esimerkiksi liikennevaloissa on kaikenlaisia kulkijoita, ja kännykästä tulee turhaa kuormitusta tarkkaavaisuudelle.

Tarvaisen mukaan poliisin tehtäväksi jää tilanteiden tulkitseminen, mikä on haitallista käyttöä ja mikä ei. Liikenneturvan selvitysten mukaan puhelimen käyttö pidentää reaktioaikaa puolella sekunnilla.

Kiiski nostaa esiin sen, kuinka paljon autossa on erilaisia teknisiä laitteita ja järjestelmiä jo nyt. Puhelinta ei enää mainita lakitekstissä, vaan laissa puhutaan yleisesti viestintävälineistä.

– Ajoneuvojen hurja digitalisaatio ja automaatio vaikuttavat siihen, että lakiin on vaikea asettaa raja sille, mitä laitteita sallitaan ja mitä kielletään. Kaikki ajon aikainen toiminta vaikuttaa tarkkaavaisuuteen. Kaikkea tekemistä ei voi kieltää, Kiiski sanoo.

Tieliikennelain mukaan mitään teknistä laitetta tai järjestelmää ei saa käyttää niin, että käyttö vaarantaa liikennettä tai haittaa sitä.Timo Sihvonen / Yle

Tarkkaamattomuus on Kiiskin mukaan suurimpia ongelmia liikenteessä kaikille tienkäyttäjille: ei vain auton kuljettajalle, vaan myös jalankulkijalle ja pyöräilijälle.

Tuleva laki katsoo Kiiskin mukaan myös tulevaisuuteen, sillä ajoneuvot uudistuvat sekä tekniset laitteet lisääntyvät ja kehittyvät koko ajan.

Kärsiikö liikenteen sujuvuus?

Oulun poliisin liikenneyksikön johtaja Pasi Rissanen on yllättynyt kuullessaan lain tulkinnasta ensimmäistä kertaa.

Onnettomuuksien lisäksi Rissanen on huolissaan siitä, miten lakimuutos vaikuttaa liikenteen sujuvuuteen kaupungeissa. Jaettu huomio älypuhelimen ja liikenteen kanssa vie keskittymisen pois liikenteestä.

– Saa nähdä, tuleeko liikennevaloissa viivästyneitä lähtöjä yhä enemmän. Silloin risteyksestä ei pääsisi läpi välttämättä lähellekään se määrä, mitä liikennesuunnittelija on suunnitellut.

Jatkossa poliisin pitäisi puuttua puhelimen käyttöön Rissasen mukaan juuri siinä vaiheessa, kun esimerkiksi valoista lähteminen viivästyy puhelimen käytön takia.

– Älylaitteet ovat pahentaneet tilannetta puhelimen käytön osalta liikenteessä. Arkipäiväinen viestittely on lisääntynyt huomattavasti.

Liikenneturvan toimitusjohtaja Anna-LiisaTarvainen epäilee Rissasen tavoin liikenteen sujuvuutta, mikäli liikennevaloissa aletaan käyttämään esimerkiksi puhelinta.

– Moniko somettaja pudottaa puhelimen risteyksessä, kun valo vaihtuu ja lähtee sujuvasti liikkeelle?

Kajaanilaisen autokoulun opettaja Esko Kurkinen muistuttaa, että vaikka laitetta käyttäisi vain risteyksessä, huomio kiinnittyy jo ennen pysähdystä kännykkään ja toisaalta myös sen jälkeen.

Autokoulussa Kurkinen kertoo opastavansa laittamaan puhelimen aina äänettömälle autolla ajaessa. Opetustilanteissa voi hyvin huomata, miten keskittyminen herpaantuu, jos äänet jäivätkin päälle.

– Se aiheuttaa tunteen, että puhelimeen on välttämätöntä vastata, vaikkei se oikeasti olisi niin tärkeä viesti tai puhelu.

Mitä mieltä olet uudesta lakipykälästä? Keskustele aiheesta kello 22:een saakka!

Lisätty juttuun 15.11.2019 klo 9.49, että eduskunta hyväksyi tieliikennelain kesällä 2018.

Moni television tanssikilpailun tähtiopettaja kasvoi oululaisen Raukovaaran pariskunnan opissa – Marko Keränen: "Heitä on iso kiittäminen"

Oulusta on tullut vuosien saatossa merkittävä tanssikaupunki. Erityisen paljon sieltä on tullut menestyneitä kilpatanssijoita ja siitä on tanssija Marko Keräsen ja Jani Rasimuksen mukaan kiittäminen oululaista Raukovaaran pariskuntaa.

Salme ja Asko Raukovaara perustivat Ouluun 60-luvun puolivälissä tanssiseura Telemarkin, joka on toiminut kotiseurana monille menestyneille kilpatanssijoille.

Puoli seitsemän -ohjelmassa vierailleet Tanssii tähtien kanssa -televisio-ohjelmastakin tutut tanssijat Keränen ja Rasimus kiittelevät Raukovaarojen opetusmetodeja.

– Salme (Raukovaara) oli myös luokanopettaja ja siinä samalla tuli tutuksi myös, miten käyttäydytään tunnilla. Oppi kunnioittamisen, Rasimus kertoo.

– Tanssitaitojen lisäksi se oli sellainen elämänkoulu, jossa tanssi on tärkeä harrastus, mutta opimme myös käytöstavat ja miten toisia ihmisiä otetaan huomioon. Paritanssissa kuitenkin ollaan koko ajan tekemisissä toisen ihmisen kanssa ja häntä täytyy kunnioittaa, Keränen lisää ja jatkaa:

– Siinä Asko ja Salme on tehnyt sellaisen työn, että suoraselkäistä jengiä on Oulun Toppilan salilta tullut.

Pojatkin tanssii

Keränen ja Rasimus ovat tunteneet toisensa Oulun tanssipiireistä jo nuoresta saakka. Rasimuksen tanssiharrastus alkoi 6-vuotiaana.

– Olin äidin kanssa katsomassa Telemarkin tanssinäytöstä ja koska pojista oli aina pulaa tanssiseuroissa, niin näytöksen jälkeen (esityksessä esiintyneiden) tyttöjen vanhemmat tulivat kilpaa kyselemään, että alkaisinko tanssia heidän tyttärensä kanssa. Olin sitten, että: "no voinhan mä lähteä", Rasimus nauraa.

Keräsen vei kilpatanssin pariin luokkakaveri.

– Luokaltani Karoliina pyysi tanssikurssille ja tietämättäni menin sitten jatkokurssille. Olin silloin 13-vuotias ja siitä se aika nopeasti lähti.

Tanssikuvioiden ulkopuolella Rasimus kertoo kohdanneensa myös ikäviä kommentteja harrastuksestaan.

– Se oli sellaista vähättelyä enemmänkin, mutta onneksi oli kova pää enkä välittänyt siitä.

– Minun mielestä voitaisiin heittää romukoppaan sellainen ajatus, että on tyttöjen tai poikien harrastuksia. Jos on harrastus, josta tykkää, niin antaa palaa vaan. Mitä moninaisempi kirjo ihmisiä on harrastuksissa, niin sen parempi, Keränen sanoo.

Juontajat Susanna Laine ja Mikko Kekäläinen saivat lähetyksessä oppia pikkujoulujen tanssilattioille. Koko lähetys katsottavissa Areenassa.

SSAB:n Raahen tehdas käy loppuvuodesta enää puolella teholla – lomautettujen määrä nousee yhteensä noin tuhanteen

Raahen terästehtaan tuotantokapasiteetista on loppuvuodesta käytössä vain puolet. Myös terästuotanto on vain puolet normaalista.

SSAB aloittaa heikkoon markkinatilanteeseen liittyvät lisälomautukset Raahessa marraskuun loppupuolella viikolla 47. Silloin lomautettujen määrä nousee noin tuhanteen työntekijään.

Raahen tehtaan tuotannossa työskentelee noin 2 400 henkilöä.

Raahen tehtaan johtaja Jarkko Matkalan mukaan kakkosmasuuninseisokin kestoksi on alustavasti kaavailtu neljästä kuuteen viikkoa.

Yhtiö lomauttaa noin 500 henkeä raudan- ja teräksen tuotannosta jo lomautettuina olevien 500 hengen lisäksi.

– Yksittäiset lomautukset ovat kuitenkin lyhyitä: yhdestä kahteen viikkoon.

Tämän vuoden aikaisemmat lomautukset ovat koskeneet lähinnä valssaamoa ja tukitoimintoja.

Kakkosmasuunin seisokin vuoksi valssaamolle ei voida toimittaa normaalia määrää raakarautaa. Valssaamolla lomautukset ovat pyörineet tänä syksynä jo aiemmin.Marko Väänänen / Yle

Matkala arvioi, että lomautukset heijastuvat voimakkaasti myös yhtiön alihankkijoihin ja yhteistyökumppaneihin. Esimerkiksi SSAB:n kanssa toimivissa kuljetusyrityksissä tilanne näkyy selvästi.

Osin heijastusvaikutus johtuu suoraan tuotannon laskusta ja osin siitä, että huonossa tilanteessa yhtiö pyrkii tekemään mahdollisimman monet asiat omalla työvoimalla.

Matkalan mukaan on tavanomaista, että loppuvuodesta teräs menee heikommin kaupaksi kuin normaalisti. Kysyntä yleensä hiljenee vuoden lopulla, kun teräsjakelijat ja asiakkaat pyrkivät vähentämään varastotasojaan ennen vuoden vaihdetta.

Useiden erilaisten epävarmuustekijöiden vuoksi maailmanmarkkinatilanne on kuitenkin nyt epätavanomaisen heikko (SSAB).

– Loppuvuoden notkahdus alkoi tänä vuonna aiemmin ja on normaalia voimakkaampi, Matkala sanoo.

Ensi vuoden alussa Raahen masuunien pitäisi hänen mukaansa toimia täydellä teholla.

Vaiherikas vuosi

Raahen tehtaan johtaja Jarkko Matkalaarvioi kuluvan vuoden olleen muutenkin Raahen tehtaalla poikkeuksellisen vaiherikas.

Vuosi alkoi tammikuussa kakkosmasuunin puhkeamisella (Raahen Seutu), mikä aiheutti kahden kuukauden seisokin hätäremontin vuoksi.

Ykkösmasuuni remontoitiin suunnitellusti kesällä ja kakkosmasuunilla on nyt taas tehty pienempiä korjaustöitä jo ennen varsinaisen seisokin alkua.

Tänä vuonna tehtyjen korjausten jälkeen ensi kesän suunniteltua kakkosmasuunin varsinaista remonttia ja huoltoseisokkia on siirretty vuoteen 2022.

Raahen masuunien suunnitellaan kestävän näillä remonteilla 2030-luvulle saakka. Siinä vaiheessa yksi Raahen masuuneista on määrä sulkea uuden teknologian tieltä.

Masuunit hiipuvat historiaan

Pidemmällä aikavälillä SSAB on luopumassa masuuniteknologiasta kokonaan ja siirtyä hiilineutraaliin raakaraudan tuotantoon uudella vetypelkistysteknologialla.

Kokonaan hiilineutraali yhtiö aikoo olla vuoteen 2045 mennessä. Suomessa masuuniteknologiasta saatetaan luopua jo kymmentä vuotta aiemmin, jos nykyhallituksen suunnitelma hiilineutraalista Suomesta vuonna 2035 saadaan toteutettua.

Terästeollisuus tuottaa maailman hiilidioksidipäästöistä 7–9 prosenttia.

Vaikka tällä hetkellä teräksen kysyntä on laskussa, on kokonaiskysyntä maailmalla edelleen kasvussa. Keskipitkällä aikavälillä Matkala uskookin yhtiön erikoisteräksen menevän hyvin kaupaksi.

– Meillä on hyvä tehdas ja hyvät mahdollisuudet selvitä. Raahessa on osaava ja sitoutunut henkilökunta.

Pidemmällä aikavälillä toteutuvasta hiilineutraaliudesta yhtiössä odotetaan merkittävää kilpailuvalttia. Uutta teknologiaa on myöhemmässä vaiheessa tarkoitus kaupata myös muille alan toimijoille.

Keskustele aiheesta kello 22:een saakka!

Mihin unohtuivat pohjoisen nopeat junamatkat? Oulusta halutaan neljässä tunnissa Helsinkiin ja ratayhteys Ruotsiin

Nopein junayhteys Oulun ja Helsingin välillä kestää 5 tuntia 24 minuuttia tuntia ja se on monelle liikaa. Niinpä Oulu-Helsinki-väli onkin Suomen ylivoimaisesti suosituin lentoyhteys. Ilmateitse matkustajia on reitillä vuosittain noin miljoona.

Vaikka junalla matkustaminen on hidasta, sen suosio on silti kovassa kasvussa. Esimerkiksi lokakuussa Helsingin ja Oulun välillä tehtiin junamatkoja 43 prosenttia viime vuotta enemmän. Kasvu on Suomen suurinta.

Vuosittain junamatkustajia Oulun ja Helsingin välillä on yli 1,1 miljoonaa. Tähän tulee päälle erittäin vilkas tavarajunaliikenne, joka hidastaa matkustajajunien kulkua.

Tavaraliikenteen määrä Oulu-Kokkola-välillä on Suomen toiseksi suurin, 7,5 tonnia vuodessa.

Oulusta on tavoiteltu nopeaa junayhteyttä Tampereelle ja Helsinkiin jo vuosia. Tampereelle matka-ajaksi tavoitellaan kolmea tuntia ja Helsinkiin neljää tuntia.

Neljän tunnin yhteys Oulun keskustasta Helsingin keskustaan tarjoaisi aidon vaihtoehdon lentoliikenteelle. Samalla se voisi auttaa vähentämään Suomen liikennepäästöjä.

Mutta miksi rahaa pohjoisen nopealle yhteydelle ei ole herunut?

Oulusta halutaan päästä rataa pitkin Ruotsiin ja nopeasti Helsinkiin

Toiveet nopeasta junayhteydestä heräsivät jälleen hallituksen vaihtuessa, sillä Rinteen hallitus lupasi merkittäviä satsauksia rataverkkoon.

Pohjoisen ratatarpeet olivat esillä myös hallitusneuvotteluissa, kertoo vasemmistoliiton kansanedustaja Merja Kyllönen. Entinen euroedustaja ja entinen liikenneministeri johti neuvotteluissa Liikenneverkon kehittäminen ja ylläpitäminen -työryhmää.

Oulu on ajanut etenkin kaksoisraiteen rakentamista Limingan ja Oulun välille. Se jäi uupumaan Pohjanmaan radan remontin yhteydessä.

Oulussa katsotaan, että kaksi vuotta sitten valmistunut rataremontti jäi kesken.

Kaksoisraide parantaisi eri vauhtia kulkevien tavara- ja matkustajaliikenteen sujuvuutta ja nopeuttaisi matkantekoa sekä Oulusta etelään että pohjoiseen. Samalla se mahdollistaisi lähijunaliikenteen aloittamisen Oulun seudulla.

Oulun, Kokkolan, Ylivieskan, Seinäjoen ja Tampereen kaupunkien teettämän selvityksen mukaan Oulu-Tampere-välin nopeuttaminen maksaisi arviolta 1,1–2,2 miljardia euroa.

VR lisää Oulun ja Helsingin välisiä junayhteyksiä joulukuun puolivälissä. Yhteyksien määrä kasvaa kahdeksaan molempiin suuntiin.Paulus Markkula / Yle

VR:n suunnittelujohtajan Juho Hannukaisen mukaan alle viiden tunnin junayhteys Oulun ja Helsingin välillä ei ole käytännössä mahdollista nykyisellä radalla.

Jotta Oulun ja Tampereen väli voitaisiin taittaa kolmeen tuntiin, tulisi radalla päästä ajamaan yhtäjaksoisesti jopa yli 200 km tunnissa.

– Puolen tunnin matka-aikalyhennys edellyttäisi varsin suuria lisäinvestointeja rataoikaisuineen, Hannukainen kertoo.

Oulusta ei tavoitella pelkästään nopeampia yhteyksiä eteläiseen Suomeen, vaan katseet on luotu myös Ruotsin suuntaan. Oulun ja Luulajan välisen henkilöjunaliikenteen esteenä on radan sähköistyksen uupuminen Keminmaan Laurilan ja Tornion väliltä.

Junayhteys Ruotsiin mahdollistaisi myös raaka-aineiden ja teollisuustuotteiden kuljettamisen rautateitse Euroopan sisämarkkinoille, sanoo Pohjois-Pohjanmaan liiton suunnittelupäällikkö Jussi Rämet.

Ratayhteyden sähköistys on kirjattu Rinteen hallituksen hallitusohjelmaan, mutta toistaiseksi siitä ei ole vielä tehty päätöstä.

Turun ja Tampereen radat veivät suunnittelurahat

Pohjoisen suuret odotukset vaihtuivat pettymykseen, kun hallituksen budjetista ei löytynyt suunnittelurahoja Oulun ja Seinäjoen väliselle osuudelle, sanoo kokoomuksen oululaiskansanedustaja Janne Heikkinen.

– Puhutaan ilmastohallituksesta, ilmastonmuutoksesta ja hiilineutraalista liikkumisesta ja silti pohjoisen ratahankkeita ei olla laittamassa liikkeelle nopealla aikataululla.

Heikkinen katsoo, että suunnittelurahat voitaisiin ottaa yksityistämisestä saatavista varoista.

– Kun hallitus myy valtion omistuksia kolmella miljardilla eurolla, tulisi iso osa siitä käyttää liikennehankkeisiin, kuten rataverkkoon.

Vihreiden oululainen kansanedustaja Jenni Pitko teki pohjoisen ratarahojen puuttumisesta kirjallisen kysymyksen. Hän arvelee, että pohjoisen rataverkon parantamisen merkitystä ei ymmärretä etelässä.

Pitko muistuttaa, että Oulun ja Turun matkustajamäärät ovat liki yhtä suuret, vaikka Ouluun junia kulkee harvemmin.

– Tunnin junat ovat vallanneet ilmapiirin. Lobbaamiseen on panostettu ja rahalla on saatu huomiota.

Liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin toteaa kirjalliseen kysymykseen antamassaan vastauksessaan, että pääradan kehittämistarpeita tarkastellaan 12-vuotisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa, jota Suomi on aloittamassa. Hän muistuttaa, että Pohjanmaan radan parantamiseen on käytetty yli 800 miljoonaa euroa vuosina 2007–2017.

Pitkoa ministerin vastaus ei tyydytä, vaan hän olisi halunnut selkeän lupauksen suunnittelurahoista lähivuosille.

Janne Heikkinen ei halua asettaa ratahankkeita vastakkain, mutta hän muistuttaa, että Turun tunnin junan suunnalta tulee paljon hyvin vaikutusvaltaisia poliitikkoja.

Merja Kyllöselle pohjoisen jääminen ilman ratarahoja ei tullut yllätyksenä.

– Oli aistittavissa, että Turun ja Tampereen alueen päättäjillä on paineita saada ratahankkeet liikkeelle. Lisäksi irtonainen raha tahtoo mennä ministereiden kotisuuntaan.

Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala sanoo, että Oulu haluaa olla mukana Suomi-radan eli Helsingin ja Tampereen välisen rataosuuden suunnittelussa. Tunnin yhteys Helsingin ja Tampereen välillä voisi nopeuttaa myös Oulun junayhteyttä.

Laajala on kuitenkin huolissaan, sillä pohjoisen liikennehankkeet eivät näytä pärjänneen kilpailussa ratarahoista.

Kainuu tavoittelee viiden tunnin junaa Helsinkiin

Myös Kainuussa on toiveita nopeammista junayhteyksistä pääkaupunkiseudulle. Kajaanista Helsinkiin haluttaisiin päästä viiteen tuntiin.

VR:n suunnittelujohtaja Juho Hannukainen kertoo, että yhteyden merkittävä nopeutuminen vaatisi suurehkoja lisäinvestointeja rataan ja esimerkiksi tasoristeyksien poistoja. Kuopion eteläpuolella näitä töitä on jo osin tehty.

Kyllösen mukaan myöskään itäradan parantamista ei saa unohtaa. Hän pitää kuitenkin mahdollisena, että tulevaisuudessa Kajaanista voisi päästä nykyistä nopeammin etelään myös Oulun kautta.

– Kun saadaan Oulun ja Helsingin väli kuntoon, voidaan suunnitella myös Oulun ja Kajaanin radan parantamista.

Bryssel tukee pohjoisen ratahankkeita, Helsinki ei

Vaikka pohjoisen ratahankkeet joutuvat ainakin toistaiseksi odottamaan rahoitusta, eivät alueen kansanedustajat ole menettäneet uskoaan nopeammista yhteyksistä. Tämä käy ilmi Ylen tekemästä kansanedustajakyselystä.

Ylen Oulun vaalipiirin kansanedustajille tekemään kyselyyn vastasi 18:sta kansanedustajasta 11. He kaikki uskovat, että neljän tunnin junayhteys Oulun ja Helsingin välille on mahdollista saada 2030-luvulla.

Sekä Heikkinen että Kyllönen sanovat, että se vaatii kuitenkin nopeita toimia.

Euroopan laajuista ydinverkkokäytävää ollaan laajentamassa pohjoiseen. Näin pääradan ratahankkeille on mahdollista saada paremmin rahoitusta EU:lta.Eemil Friman / Yle

Suomi on aloittamassa 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisen, jonka tavoitteena on kehittää Suomen liikennejärjestelmää kokonaisuutena. Ruotsi on tehnyt vastaavaa työtä jo pitkään ja sen takia päässyt paremmin hyödyntämään EU-tukia.

Suunnitelman laatimisella on kiire, mikäli Suomi mielii päästä osalliseksi EU:n ratarahoista.

Seuraava rahoituskausi kestää vuodet 2021–2027. Siitä olisi mahdollista saada jopa 15–30 prosentin rahoitusosuus ratahankkeille.

Kyllösen mukaan Suomella pitäisi kuitenkin itsellä olla nopeasti selvillä, mihin rahaa halutaan.

Helsingistä Oulun kautta pohjoiseen kulkevan pääradan mahdollisuus saada EU-rahoitusta on paranemassa, sillä ratayhteys Helsingistä Tornion kautta Luulajaan on pääsemässä osaksi EU:n TEN-T ydinverkkokäytävää.

EU-komissio teki asiasta esityksen kesällä. Merja Kyllönen odottaa asian tulevan EU-parlamentin hyväksyttäväksi ensi vuoden puolella.

Jussi Rämet pohtii, nähdäänkö pohjoisen rataverkon kehittämisen tarpeet paremmin Brysselistä kuin Helsingistä.

– Brysselin päässä on kiinnostus arktista aluetta kohtaan ja samalla halu saada raaka-aineet kulkemaan rautateitse EU:n sisämarkkinoille, Rämet sanoo.

Kyllönen on Rämetin kanssa samoilla linjoilla. Hän sanoo, että tällä hetkellä ratasuunnitelmat kärsivät näköalattomuudesta. Pääradan kehittäminen ei saisi pysähtyä Helsingin ja Tampereen välille.

Keskustele aiheesta kello 22:een saakka!

BBC tuli Suomeen ihmettelemään pienen Iin kunnan ilmastotekoja – päästöjä vähennetty rutkasti ja asukkaat saivat yhteisen sähköauton

Pieni Iin kunta Oulun pohjoispuolella herättää kansainvälistä kiinnostusta ilmastoteoillaan.

Iin ilmastotoimista kuvataan jälleen dokumenttia Britannian yleisradioyhtiö BBC:lle. Mediayhtiö päätti tulla Iihin uudelleen, sillä keväällä tehty juttu kiinnosti peräti 3,2 miljoonaa katsojaa eri puolilla maailmaa, kertoo toimittaja Erika Benke.

– Katsojat kaipaavat tällaisia iloisia, myönteisiä juttuja. Nykyisin niin monet uutiset kertovat sodista, kuolemista ja tuhoista. Sekä Brexitistä, hän naurahtaa lopuksi.

Kymmenentuhannen asukkaan Ii on onnistunut vähentämään hiilidioksidipäästöjä nopeasti (Suomen ympäristökeskus). Kunnan hiilidioksidipäästöt puolittuivat vuodesta 2012 vuoteen 2016 (HS), ja ilmastotyötä on jatkettu edelleen.

Kunta liikkuu sähköautoilla, käyttää tuuli-, vesi- ja aurinkoenergiaa ja siellä on paljon hiiltä sitovia metsiä. Kunnanjohtaja Ari Alatossavan mukaan Ii saattaa olla jo hiilineutraali, riippuen metsiin sitoutuneen CO2:n laskentatavasta.

"Ii on noussut nyt Euroopan kartalle"

Nyt tekeillä olevaan BBC:n dokumenttiin on haastateltu lukuisia kunnan asukkaita lapsista vanhuksiin. Iiläiset hämmästelevät kansainvälistä kiinnostusta.

BBC:n kameraryhmälle haastattelun antanut Markku Vitikka tunnustaa, että englanniksi vastaileminen jännitti, mutta kansainvälinen huomio herättää ylpeyttä.

– Ii on noussut nyt Euroopan kartalle. Onhan se näin pieneltä kunnalta aikamoinen saavutus, Vitikka kehaisee.

Aini Autio on samoilla linjoilla. Hän katsoo, että Iissä tehty ilmastotyö kelpaa esimerkiksi briteillekin. Itse hän arvioi elävänsä varsin ilmastotietoisesti.

– Minulla ei ole kesämökkiä eikä venettä. Enkä osta ylellisyystarvikkeita, hän selostaa.

Pieni kunta kiinnostaa myös muualla Euroopassa

BBC:n lisäksi Iissä on vieraillut myös esimerkiksi Ranskan ja Saksan valtiolliset mediayhtiöt, kertoo Iin kunnan kehitysyhtiö Micropoliksen toimitusjohtaja Leena Vuotovesi.

– Jos pieni toimija voi tehdä vaikuttavaa ja taloudellisesti kannattavaa ilmastotyötä, niin pystyväthän siihen kaikki, Vuotovesi arvioi.

Leena Vuotovesi opastaa usein mediaa Iin Micropoliksessa.Timo Nykyri / Yle

Iin edustajia kutsutaan toistuvasti ulkomaille kertomaan, kuinka pienestä kunnasta on tullut Euroopan johtavia hiilidioksidipäästöjen leikkaajia.

– Olemme käyneet Itävallassa, Färsaarilla, Islannissa ja Ruotsissa. Ii kiinnostaa myös Brysselissä, jossa kävimme kertomassa komissiolle kunnan ilmastotyöstä.

Sähköautoja kuntalaisten käyttöön

Iissä kehitellään myös koko ajan uutta.

Kunnanjohtaja Ari Alatossava puhdistelee lunta kunnan uusimman hankinnan päältä. Kunta on hankkinut uuden sähköauton, jota kuntalaisilla on mahdollisuus vuokrata omaan käyttöön.

Uusi sähköauto ladataan paikallisella tuulisähköllä.

Kunnan työntekijät ovat jo useamman vuoden ajan käyttäneet työtehtävissään yhteiskäyttöisiä sähköautoja.

– Ajateltiin laajentaa tätä. Mitäpä nämä turhaan seisoo pihassa illat ja viikonloput, Alatossava perustelee.

Kunnan sähköautojen vuokraamista asukkaille aloitellaan muuallakin Suomessa. Esimerkiksi Loviisan kaupunginjohtaja Jan D. Oker-Blom kertoo, että kunnan kuuden sähköauton vuokraamisesta kaupunkilaisille on saatu positiivisia kokemuksia.

Tällä hetkellä yhteiskäyttöisiä sähköautoja vuokraa iltaisin ja viikonloppuisin asukkaille kymmenisen kuntaa lähinnä Etelä-Suomessa.

Keskustele aiheesta kello 22:een saakka!

Lue seuraavaksi:

Yritys ja jopa kunta voi väittää olevansa hiilineutraali – Yle kävi läpi yhden kunnan ja hiihtokeskuksen väitteet ja kysyi asiantuntijalta, onko hiilineutraalius viherpesua vai ei

Osa yrityksistä kärvistelee niin pahassa työvoimapulassa, että hakee helpotusta ulkomailta – Oulaisissa etsitään kädentaitajia Kiinasta saakka

Suomalaiselle kivelle olisi menekkiä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin, mutta tekijäpula hidastaa tuotantoa.

Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla Oulaisissa sijaitsevalla OK Graniitti Oy:llä on ollut pitkään 20 työpaikkaa avoinna, mutta tekijöitä ei löydy sen enempää Suomesta kuin muualta Euroopastakaan.

Nyt yritys hakee erikoislupia, joilla se voisi palkata työntekijöitä Kiinasta. Tuotannosta kaksi kolmasosaa menee ulkomaille ja päämarkkinat ovat juuri Kiinassa.

Tuotanto kuitenkin takkuaa työvoimapulan vuoksi. Ongelma konkretisoituu vasta asennetuissa työkoneissa.

– Emme löydä työntekijöitä. Meillä on uudet koneet, mutta ei tarpeeksi tekijöitä täällä, OK Graniitin johtaja Fu Jianbin kertoo.

Työvoiman palkkaamista hidastaa etenkin byrokratia, sillä työntekijöiden palkkaaminen Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen ulkopuolelta edellyttää viranomaisten tekemää tarveharkintaa, johon vaaditaan vihreää valoa myös Maahanmuuttovirastolta.

Oulaisten kehitys- ja elinkeinojohtaja Jarmo Soinsaari kertoo, että lupa- ja hakupapereita on lähetetty Maahanmuuttovirastoon viimeksi marraskuussa 2018.

– Vieläkään ei ole kuulunut mitään vastauksia, Soinsaari harmittelee.

Ilman työntekijöitä ei tule myöskään investointeja

Jarmo Soinsaaren mukaan työvoiman puute rajoittaa myös investointeja. Useaan oulaistelaiseen kivialan yritykseen olisi tulossa suuria investointeja, mutta työntekijäpulan takia niitä ei uskalleta tehdä.

– Yritysten kanssa on keskusteltu, että jos he saisivat työvoimaa, investoinnit seuraavan kahden kolmen vuoden aikana olisivat yli 20 miljoonaa euroa. Nyt täällä on jo investoitu kolme miljoonaa, Soinsaari sanoo.

Kivialan työntekijäpulaa yritetään paikata palkkaamalla työvoimaa Kiinasta, jossa kivialalla on pitkät perinteet. Lupaprosessit vaativat kuitenkin paljon aikaa, koska ETA-alueen ulkopuolelta tulevat työntekijät pääsevät maahn vain pitkän tarveharkinnan jälkeen.Risto Degerman / Yle

Soinsaaren mukaan investoinnit toisivat toteutuessaan lisää työpaikkoja. Koko Oulaisten kiviteollisuus voisi hänen mukaansa työllistää lähivuosien aikana jopa pari sataa ihmistä lisää.

Työvoimapula ei koske yksistään kivialaa

Kivirakentamisalan lisäksi monilla muillakin aloilla on pula kädentaitajista. Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien toiminnanjohtaja Marjo Kolehmainen kertoo kuulevansa usein, kuinka yrityksillä on vaikeuksia saada työvoimaa.

– Saan tällaisia viestejä viikoittain, välillä jopa päivittäin.

Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen elinkeino- ja työvoima -vastuualueen johtaja Petri Keränen sanoo, että tilanne on hyvin kaksijakoinen. Samaan aikaan, kun on työttömiä, kärsii osa yrityksistä vaikeasta työvoimapulasta.

Osittain ongelma johtuu siitä, että työpaikat ja työttömät ovat eri paikkakunnilla. Syynä on myös se, että työvoiman määrä alkaa väestön ikääntyessä vähentyä.

– Tällä hetkellä näyttää siltä, että elinkeinoelämä kehittyy alueellamme edelleen ja esimerkiksi matkailualalle tarvitaan lisää työvoimaa, Keränen toteaa.

Keräsen mukaan ainoastaan toimistotöihin ja muutamiin kaupan alan töihin on tarjolla liikaa työvoimaa. Työvoimapula alkaa näkyä myös sote-aloilla.

– Samaan aikaan kun meidän väestömme ikääntyy, nuoria on entistä vähemmän. Meillä taitaa tulla vastaan tilanne, jossa että meillä on jatkuva työvoimapula, Petri Keränen sanoo.

Jo puolet suomalaisista on vähentänyt kulutustaan, mutta Ideaparkit luottavat suuruuden vetovoimaan: Seinäjoen Ideapark houkuttelee perheitä Duudsoneilla ja tapahtumilla

Peltolakeuksien laidalle rakennetun Seinäjoen Ideaparkin tonttia reunustaa 120 lipputankoa. Liput niihin nostetaan kolmen päivän päästä. Silloin alkavat Suomen kolmannen Ideaparkin nelipäiväiset avajaiset.

Toimitusjohtaja Petri Häli esittelee kauppakeskuksen sisääntuloaulaa. Tilaa on saman verran kuin keskikokoisella toriaukiolla. Erona on vain se, että täällä on katto pään päällä.

– Tässä voidaan järjestää vaikka 5 000 ihmiselle konsertteja ja muita tapahtumia.

Pinta-alaltaan Suomen seitsemänneksi suurimmassa kauppakeskuksessa kaikki on toimitusjohtajan mukaan suurta ja mahtavaa. Ainakin siinä mielessä liikemies Toivo Sukarin idea toteutuu Seinäjoella täydellisesti.

Suuret ovat myös odotukset.

Tunnin ajomatkan päässä asuu lähes 300 000 ihmistä. Seinäjoelta katsellaan kuitenkin kauemmaskin. Asiakkaita tavoitellaan liki puolen Suomen säteeltä.

– Kakkosvyöhyke on meillä 200–220 kilometriä ja sille alueelle on oma markkinointisuunnitelmansa. Kolmosvyöhyke kattaa koko Suomen ja muun muassa Ruotsin reuna-alueet. Silloin puhutaan matkailijoista.

Petri Hälin suunnitelmissa Seinäjoen Ideaparkista tulee viihtymiskeskus, joka ei hiljene edes siinä vaiheessa, kun kauppaliikkeet sulkevat ovensa.

Koska matkaa kaupungin keskustaan on alle kaksi kilometriä, voidaan kauppakeskukseen houkutella iltaisin ravintola-asiakkaita ja järjestää tapahtumia.

Päämarkkinointikohde ovat Seinäjoella kuitenkin lapsiperheet. Seinäjoella tiedetään, mistä koostuu Lempäälän Ideaparkin menestysresepti.

Neljävuotias Kuisma ja äiti Anna Kallunki tulevat Lempäälän Ideaparkiin viettämään aikaa yhdessä. Tuttuja kaksikolle ovat niin lasten kulttuurikeskus, sisähuvipuisto kuin kahvilatkin.Matias Väänänen / Yle “Vietämme täällä yhdessä aikaa”

Teinit vanhempineen kiiruhtavat vaatekaupasta toiseen, ja lapsiperheiden laumat vaeltavat ruokaostoksille. Peltojen keskelle rakennettu Lempäälän Ideapark täyttyy rivakkaan tahtiin perjantai-iltapäivänä.

Kauppakeskuksen käytävällä pieni karuselli soittaa musiikkia ja pyörii ympäri yhä uudelleen. Neljävuotias Kuisma vilkuttaa karuselliautosta äidilleen.

– Olen yksinhuoltaja ja Ideaparkin helppous on syy, miksi tulemme tänne yhä uudelleen. Ovilla riisumme ulkovaatteet kärryyn ja lähdemme kuljeskelemaan. Täällä on niin paljon väljempää ja enemmän tilaa kuin peruskauppakeskuksessa, että lapsi saa juoksennella käytävillä rauhassa, pirkanmaalainen Anna Kallunki kertoo.

Ostoskeskus kosiskelee asiakkaita tarjoamalla kulutusjuhlan kylkeen myös “arjen luksusta” ja palveluita. On kampaajaa ja hierojaa, autokauppaa ja tanssikouluja, liikuntakeskusta ja pankkipalveluita.

75 prosenttia asiakkaista on lapsiperheitä. Heitä varten rakennukseen on tuotu muun muassa sisähuvipuisto, lasten kulttuurikeskus, Ti-Ti Nallen koti ja jopa päiväkoti.

Vaikka lähempänä kotia olisi muitakin kauppoja, Ideaparkin laaja katto vetää puoleensa.

– Ennen muuta vietämme täällä yhdessä aikaa, emme vain shoppaile, Anna Kallunki tiivistää.

Valtaosa Lempäälän Ideaparkin kävijöistä on lapsiperheitä.Matias Väänänen / Yle Kunhan ihminen saadaan kauppakeskukseen, hän käyttää rahaa

Kun Toivo Sukari ilmoitti reilu vuosikymmen sitten rakentavansa ostosparatiisin keskelle ei-mitään, monet pitivät ideaa sulana hulluutena. Pinta-alaltaan maan suurin kauppakeskus on silti kasvattanut yli 7 miljoonan ihmisen vuosittaisen asiakaskunnan.

Asiakkaita Lempäälässä käy verrattain vähän. Pääkaupunkiseudun keskivertokauppakeskus vetää vuosittain jopa 20 miljoonaa kävijää. Yhdellä käynnillä jokainen asiakas käyttää reilut 20 euroa.

Pelto-ostoskeskus kukoistaa silti, sillä Lempäälässä jokainen asiakas käyttää noin 40 euroa.

Verkkokaupan kasvaessa monet liikekeskukset kituvat tai kuolevat. Lempäälän Ideaparkin toimitusjohtaja Visa Vainiolasta on selvää, miksi he kasvattavat myyntiään.

Ideapark ei kilpaile verkkokauppojen tai muiden ostoskeskusten kanssa, se taistelee ihmisten ajasta. Kolmasosa 150 liikkeestä tarjoaa palveluja tai elämyksiä. Kunhan ihminen saadaan sisään, hän myös käyttää rahaa.

Ehkäpä juuri tätä varten Ideapark on alkanut järjestää yhä enemmän tapahtumia. Tapahtumiin saapuneet käyvät selvitysten mukaan yhtä monessa liikkeessä kuin pelkästään shoppailemaan tulleet.

Esimerkiksi kauppakeskuksen Lumiraveja kävi katsomassa 60 000 ihmistä, osa Lapista saakka.

Seinäjoen Ideapark ei kerro julkisuuteen kävijä- tai myyntitavoitteitaan.Henry Lämsä / Yle Elämysmatkailu ei jatku loputtomasti?

Tuoreet kauppakeskusyhdistyksen julkaisemat myyntitilastot ovat samansuuntaiset Ideaparkin kehityksen kanssa. Viihde- ja vapaa-ajanpalvelujen myynti kasvoi heinä–syyskuussa liki 14 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Kauppakeskusten kokonaismyynti kasvoi samana aikana yli neljä prosenttia.

Tällä hetkellä menee hyvin, mutta tutkijat näkevät jo merkkejä muutoksesta. Pitkien matkojen päähän kauppakeskuksiin suuntautuva elämysmatkailu ei ehkä jatku loputtomasti.

Arkkitehtuuri- ja kaupunkitutkimuksen professori Ari Hynynen oli kymmenisen vuotta sitten mukana usean korkeakoulun ja yliopiston yhteisessä tutkimushankkeessa, jossa tarkasteltiin kauppakeskuksia osana kestävää kulutusta ja kaupunkirakennetta.

Hynysen mukaan puhe ilmastonmuutoksesta on tehnyt tehtävänsä ja vaikuttanut asenteisiin merkittävästi. Hän uskoo, että kauppakeskuksia ei enää rakenneta keskelle ei-mitään.

– Vaikea uskoa, että rakennettaisiin. Enkä usko, että edes sähköautoilla ja muulla uudella liikenneteknologialla on vaikutusta kehitykseen.

Vaikka Seinäjoen Ideapark on rakennettu lähelle kaupungin keskustaa, voi sen määritellä myös pelto-ostoskeskukseksi. Sen markkinointi ulottuu laajalle alueelle. Kävijöitä tavoitellaan ja tarvitaan liki puolen Suomen säteeltä. Aika näyttää, jääkö se lajissaan viimeiseksi.

Sukarin haudatut haaveet

Lempäälän Ideaparkin rakentamisen jälkeen, vuonna 2008, Toivo Sukari ajautui törmäyskurssille silloisen ympäristöministerin Jan Vapaavuoren (kok.) kanssa. Sukarin pääväittämä oli suurten kauppakeskusten ekologisuus.

Kun kootaan palvelut saman katon alle, autolla ajelu vähenee.

Vapaavuori oli Sukarin kanssa täysin eri mieltä Ideaparkien ympäristövaikutuksista, Hän ei halunnut, että kauppakeskuksia rakennetaan kaupunkien ulkopuolelle peltojen keskelle.

Sukari on ollut viemässä Ideaparkeja ainakin Vihtiin, Pieksämäelle, Kiiminkiin, Lapualle ja Seinäjoelle, mutta Suomesta ei koskaan tullut Ideaparkien luvattua maata.

Liikemies kertoi vuonna 2010 hautaavansa Ideapark-suunnitelmat, koska oli saanut tarpeekseen suomalaisesta kaavoituspolitiikasta.

Vuonna 2014 avattiin kuitenkin Ideapark Ouluun. Suomen toista Ideaparkia rakentaessaan Sukari joutui tinkimään suuruuden ideologiastaan.

Oulu kutistui tavalliseksi kauppakeskukseksi

Oulun Ideapark ei juuri tavallisesta kauppakeskuksesta poikkea.

Yhden pitkän käytävän varrelle rakennetuissa liiketiloissa pohjoiseen vievän moottoritien varressa majailee vaateketjujen kauppoja, huonekalu- ja sisustusliikkeitä, kahviloita ja ravintoloita sekä muutamia muita erikoisliikkeitä. Päivittäistavarakauppaa Ideaparkissa ei ole, koska sen estää kaava.

Viisi vuotta toiminut Oulun Ideapark on rakennettu alun perin Sukarin omistaman huonekaluliike Maskun suurmyymälän ympärille.Risto Degerman / Yle

Alun perin Oulun Ideapark piti rakentaa vuosikymmenen alussa aivan toiseen paikkaan, Kuusamon tien varteen silloiseen Kiimingin kuntaan. Sinne piti tulla uudenlainen oleskelukeskus, josta kauppojen lisäksi löytyisi liikuntapaikkoja, kunnan palveluja ja esimerkiksi kirjasto.

Kiimingissä alettiin jo rakentaa kunnallistekniikkaa, mutta suunnitelmat eivät koskaan toteutuneet. Kiimingin silloisen kunnanjohtajan Leila Pekkasen mukaan hanke kaatui Oulun voimakkaaseen vastustukseen.

– Totta kai oli iso pettymys, että Ideapark kaatui siihen, ettei Oulu sitä hyväksynyt. Siellä ei ollut kykyä nähdä asiaa laajemmin ja niin, että siitä olisi hyötynyt koko alue.

Tänään Kiiminki on osa Oulua.

Kulutustottumusten muuttuminen haastaa kauppakeskukset

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on selvittänyt suomalaisten kulutusvalintoja kyselytutkimuksilla vuosina 2017 ja 2019. Kahdessa vuodessa suomalaisten arki on muuttunut kestävämpään suuntaan.

–Yli puolet suomalaisista on tietoisesti vähentänyt kuluttamistaan ympäristösyistä ja pyrkii tekemään vastuullisia kulutusvalintoja, sanoo Kestävä arki -projektia vetävä Markus Terho Sitrasta.

Sitran kysely osoittaa ihmisten alkaneen uskoa siihen, että omilla valinnoilla on vaikutusta ilmastonmuutoksen hillintään. Jo lähes 70 prosenttia suomalaisista ajattelee niin.

Terho uskoo, että kulutustottumusten muuttuminen vaikuttaa ennemmin tai myöhemmin kauppakeskusten toimintaan.

– Se voi olla haastava liiketoimintaympäristö tulevaisuudessa, jos ja toivottavasti kun kehitys jatkuu samansuuntaisena.

Lempäälän Ideaparkin kävijöistä 30 prosenttia tulee Pirkanmaan ulkopuolelta. Ostosreissulle ajetaan kaukaa. Kauppakeskusta kiertää autojen meri, parkkipaikalle pysäköidään noin 7 000 autoa päivässä.

Sähkölaturit seisovat kauppakeskuksen seinustalla lähes tyhjinä. Ravintolat tarjoavat lähinnä punaista lihaa, hampurilaisia ja pitsaa. Suuri osa vaateliikkeistä on ketjujättiläisten pikamuodin tarjoajia.

Miten Ideapark valmistautuu siihen, että ihmiset haluavat entistä enemmän laatua määrän sijaan, ja moni haluaisi myös entistä terveellisempää ruokaa?

– Ravintoloissa on yliedustettuna tietynlainen tarjonta, se on totta, ja suuntaamme jatkossa yhä enemmän slow foodiin. Ihmiset vaalivat nyt terveyttä ja hyvinvointia. Sitä varten meillä on urheiluliikkeet ja liikuntaa ja kauneuden ja terveyden palveluja, Vainiola toteaa.

Sitran Terho kuitenkin huomauttaa, että asiat eivät ole yksinkertaisia. Kaupankäynnin keskittymisellä suuriin yksiköihin on myös hyvät puolensa.

– Alueilta, josta kaupan palvelut puuttuvat, lähdetään joka tapauksessa kaupunkeihin ostoksille. Voi olla ekotehokkaampaa, että asioidaan yhdessä paikassa sen sijaan, että kierrettäisiin useissa liikkeissä ympäri kaupunkia.

Petri Häli tuli toimitusjohtajaksi Seinäjoelle Oulun Ideaparkista.Pasi Takkunen / Yle Tulevaisuuden kauppakeskus

Toimitusjohtaja Petri Häli harppoo Seinäjoen Ideaparkin valtavan pysäköintialueen laitaa ja kehaisee, että sähköautojen latauskenttä on varmasti alueen suurin. Se on jopa Suomen suurimpia.

Latauspisteiden tarkkaa lukumäärää hän ei muista.

– Yli 50 niitä on.

Kauppakeskuksissa tiedostetaan jo, että kuluttajia kiinnostavat ekologiset kysymykset.

Seinäjoella Ideaparkin oven eteen pääsee bussilla puolen tunnin välein ja sähköautojen lataaminen on asiakkaille ilmaista.

– Onhan se askel oikeaan suuntaan, kommentoi Sitran Markus Terho.

Hän toivoo, että kauppakeskukset tarjoaisivat jatkossa tuotteita ja palveluita, jotka auttavat oikeasti kuluttajia pienentämään ympäristövaikutustaan. Se voisi koitua myös kauppakeskusten pelastukseksi.

– Sellaisia tuotteita tarvitaan paljon lisää. Me kaikki tarvitsemme apuja arjen tapojen muuttamisessa.

Professori Ari Hynynen visioi kauppakeskusten tulevaisuutta samansuuntaisesti.

– Jotkut tutkijat ovat jo esittäneet näkemyksiä, että kauppakeskusten seuraava vaihe voi liittyä kiertotalouteen eli niissä alettaisiin myydä kierrätettyä tavaraa.

Eikä pelkästään kirpputori- tai kierrätyskeskusmeininkiä, vaan oikeaa bisnestä. Hynynen on varma, että kauppakeskustoimijat ja kiinteistöjen omistajat miettivät tulevaisuutta hyvinkin paljon.

– Minulla on se käsitys, että heillä on jo mielessä se seuraava kierros. Ei siellä luoteta, että tilanne pysyy ikuisesti nykyisellään vaan siellä on jo ideoita, miten tilat käytetään uudestaan.

Kaksi viikkoa ennen avajaisia Seinäjoen Ideaparkissa tehtiin viimeistelytöitä kovalla kiireellä. Pasi Takkunen / Yle Kakkua ja kahvia 10 000:lle

Seinäjoen Ideaparkin kaikkiin liiketiloihin on löytynyt vuokraaja. Liikkeitä on yli sata ja edustettuna on kaupan laaja kirjo. Kiertotalous ei vielä tarjonnassa näy. Viihdepuolen veturi on Duudsonien nimikkohuvipuisto ja päivittäistavaratarjonnasta vastaa yli hehtaarin kokoinen K-Citymarket.

Seinäjoen Ideaparkissa valmistaudutaan kulutusjuhlaan, jollaista ei Pohjanmaan lakeuksilla ole ennen koettu. Ensimmäisenä avajaispäivänä luvataan kakkua ja kahvia 10 000 kävijälle.

– Olemme varautuneet pitkiin jonoihin, sanoo toimitusjohtaja Petri Häli.

Kaikki alkaa olla valmista. Vielä viimeisetkin tahrat hinkataan pois lasiseinistä ja 120 Ideapark-lippua voidaan virittää salkoihin.

Lue lisää:

Tripla, Jumbo, Sello, Itis vai Ideapark? Selvitimme, mikä kauppakeskus onkaan oikeasti se kaikkein suurin ja millä perusteella

Autoilijoiden ostoskeskus, jossa on ekologinen ajatus? Outlet-kylä on hämmentävä konsepti

Massiivinen Tripla kiilaa koollaan Suomen ostoskeitaiden kärkikolmikkoon ja on pian lähin kauppakeskus yli 100 000:lle joukkoliikenteen käyttäjälle

Pikamuoti on kasvattanut vaatejätteen määrää: "Siinä vastuullisuus lentää romukoppaan" – testaa, tiedätkö pikamuodin vaikutukset

Ennakkopelot eivät toteutuneet – kolariherkän Pohjantien suurremontti ei ole aiheuttanut onnettomuuspiikkiä

Oulun läpi kulkevan valtatie 4:n eli tuttavallisemmin Pohjantien yli kaksi vuotta kestänyt remontti on koetellut hetkittäin autoilijoiden pinnaa.

Tiellä on koettu alennettuja nopeusrajoituksia, poikkeavia kaistajärjestelyjä ja pahentuneita ruuhkia.

Kolariherkkää Pohjantietä on verrattu jopa pääkaupunkiseudun kehäteihin, mutta remontin aikana liikenne on sujunut yllättävän hyvin. Esimerkiksi onnettomuustilastoissa ei näy merkittävää piikkiä remontin takia – toisaalta Pohjantiellä on rymissyt aina.

Siltaremontti ruuhkauttaa vuoteen 2021

Liikenteen sujumisen on pannut merkille myös poliisi.

Oulun poliisilaitoksen liikenneyksikön johtaja, komisario Pasi Rissanen sanoo, että ennalta pelättiin onnettomuuksien määrän lisääntyvän remontin aikana. Kuitenkin hyvin tehdyt suunnitelmat, alennetut nopeusrajoitukset ja ennen muuta tehostettu valvonta ovat pitäneet onnettomuusluvut suurin piirtein ennallaan.

Poliisi keräsi Ylen pyynnöstä tiedot tehtävistä, jotka ovat liittyneet tieliikenneonnettomuuksiin Pohjantiellä.

Poliisin mukaan tieliikenneonnettomuustehtäviä oli vuonna 2016, ennen Pohjantien remontin alkua, tammi-lokakuun välisenä aikana 101 kappaletta. Remontin alettua vastaavina kuukausina tehtäviä oli viime vuonna 84 kappaletta ja tänä vuonna 107 kappaletta.

Kasvaneita onnettomuuslukuja voisi osaltaan selittää Oulujoen siltaremontin alkaminen kesällä. Liikenne on ohjattu aiempaa kapeampaan kulkuväylään, ja pelti onkin rytissyt useasti syksyn aikana.

Siltatyö kestää vuoteen 2021 saakka. Molemmat sillat joudutaan rakentamaan kokonaan uusiksi.

Sosiaalista painetta nopeusnäyttötauluilla

Liikenneturvan aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi korostaa poliisin tehostetun valvonnan merkitystä onnettomuuksien ehkäisyssä.

Hänen mukaansa Pohjantiellä poliisivalvontaa on tarvittu huomattavasti enemmän kuin monilla muilla tietyöpätkillä jo senkin takia, että alueella pystyisi työskentelemään turvallisesti.

Poliisivalvonnan lisäksi Kinisjärvi ehdottaa, että tietyöalueilla voitaisiin ottaa käyttöön nopeusnäyttötauluja hillitsemään ylinopeuksia.

Automaattinen nopeusnäyttötaulu luo Kinisjärven mukaan sosiaalista painetta. Se toimii eräänlaisena häpeärangaistuksena, kun muut tiellä liikkujat näkevät selvästi, millä nopeudella auto esimerkiksi alennetun nopeusrajoituksen alueella kulkee.

Uusi tieosuus käyttöön ensi viikolla

Pohjantien remontissa saavutetaan pian seuraava etappi, kun Oulun pohjoispuolella aukeaa liikenteelle kokonaan uusi moottoritieosuus ensi viikolla.

Uuden tien nopeusrajoitus säilyy edelleen 80 kilometrissä, mutta Kellon liittymän pohjoispuolella avautuu liikenteelle kaksi kaistaa molempiin suuntiin Kiiminkijoelle saakka.

Jatkossa Oulun moottoritiellä paikoin rajoituksia saatetaan nostaa jopa 120 kilometrin tuntinopeuteen.

Keskustele aiheesta kello 22:een saakka!

Lehto Groupin irtisanomiset kohdistuvat Kempeleen toimipisteeseen, vajaan 20 työntekijän työt loppuvat

Rakennusliike Lehto Groupin huono taloudellinen tilanne on johtamassa sadan henkilötyövuoden lomautuksiin yrityksen tehtaista. Työntekijät välttyvät kuitenkin irtisanomisilta.

Yhtiö ilmoitti torstaina syksyn yt-neuvottelujen päättyneen noin 144 henkilötyövuoden kohdalla lomautuksiin, osa-aikaistamiseen tai irtisanomisiin koko organisaatiossa.

Irtisanomiset koskevat toimistohenkilöstöä Kempeleen toimipaikassa. Noin 20 henkilötyövuodesta osa muutetaan osa-aikaisiksi, mutta myös työsuhteita joudutaan päättämään. Lehto Group kertoo tarkan irtisanottavien määrän perjantaina iltapäivällä.

Yhtiö järjestelee myös uudelleen yli 20 työntekijän pestejä korjausrakentamisessa, pääasiassa pääkaupunkiseudulla.

Yhtiön elementtituotantoa on Oulaisissa, Iissä, Siikajoella sekä Humppilassa ja Hartolassa. Tehtaiden lomautuksia tehdään tämän ja ensi vuoden aikana, kertoo Lehto Groupin henkilöstöjohtaja Kaarle Törrönen.

Syyskuussa alkaneet yt-neuvottelut koskivat Suomessa yhteensä noin 540 henkilöä. Tavoitteena on saada vuositasolla noin seitsemän miljoonan euron säästöt.

Lehto Groupin palveluksessa on noin 1 500 ihmistä.

Lue lisää:

Rakennusyhtiö Lehto aloittaa yt:t – vähentää jopa 150

Lehto Group irtisanoo kymmeniä työntekijöitä

Seksuaalirikollinen voi jäädä ilman terapiaa, kun Veikkauksen peliautomaatteja vähennetään – "Valtion tulisi rahoittaa tällainen apu"

Useiden sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toiminta saattaa kaventua tai jopa loppua tulevaisuudessa kokonaan Veikkauksen rahapeliautomaattien vähenemisen myötä.

Veikkaus aikoo vähentää ensi vuonna 3 500 rahapeliautomaattia ja ottaa käyttöön pelaajien tunnistautumisen. Vuoteen 2025 mennessä automaattien määrä vähenee yhteensä 8 000 kappaleella.

Toimenpiteiden arvioidaan vähentävän Veikkauksen tulovirtaa 150–200 miljoonalla eurolla vuodessa.

– Osa järjestöistä rahoitetaan täysin niillä tuotoilla. Mitä pienempi järjestö, sitä riippuvaisempi se on rahoituksesta, Sote-järjestöjen kattojärjestö SOSTE:n pääsihteeri Vertti Kiukas toteaa.

Monet seksuaalirikolliset saavat apua vain sote-järjestöstä

Oulun ensi- ja turvakodin hankevastaava Paula Mällinen odottaa jännityksellä, saako heidän täysin Veikkauksesta riippuvainen Serita-hankkeensa jatkoa. Hankkeella pyritään ennaltaehkäisemään seksuaalirikoksia.

Mällinen toimii Seritan psykoterapeuttina ja seksuaalikasvattajana. Hän ottaa vastaan seksuaalirikostaustaisia ihmisiäsekä potentiaalisia seksuaalirikoksen tekijöitä.

Tarkoituksena on keskustelun ja erilaisten tehtävien kautta auttaa asiakkaita tunnistamaan vääristymät omassa ajattelussaan, ja muokkaamaan sitä kautta heidän käyttäytymistään. Mällinen on huomannut työssään, että hankkeen avulla on onnistuttu ehkäisemään seksuaalirikosten syntymistä.

Havainnollistavien korttien tarkoituksena on helpottaa puheeksiottoa ja herättää keskustelua seksuaalisuuden rajoista. Paula Mällinen käyttää kortteja työssään psykoterapeuttina. Timo Nykyri / Yle

Tällä hetkellä Seritassa käy paikan päällä Oulussa 75 asiakasta. Heistä osa saapuu Utsjoelta ja Vantaalta saakka, koska palvelua ei ole missään muualla Suomessa.

Rahoituksen mahdollinen päättyminen huolestuttaa Mällistä, koska se tietäisi asiakkaiden jättämistä oman onnensa nojaan.

– Toivoisin, että sellaiset hankkeet saisivat jatkoa rahoitukselle,jotka tuottavat palvelua ainoina Suomessa.

Nykyinen rahoitusmalli ei hänen mielestään ole ylipäätään kestävä.

– Valtion tulisi rahoittaa tällainen apu ja sitä tulisi olla saatavilla joka paikkakunnalla. Meidän asiakaskuntaamme on olemassa kaikkialla, mutta palveluja heille ei juurikaan ole.

Apu voi vähentyä mielenterveystyöstä, lapsilta tai vanhuksilta

Yksittäiset ihmiset tai yritykset eivät ole kiinnostuneita rahoittamaan Serita-hankkeen kaltaista toimintaa. Siksi se ei saa lainkaan lahjoitusvaroja.

– Seksuaalirikolliset ja seksuaalirikoksen mahdolliset tekijät eivät ole kohderyhmä, joka herättäisi myötätuntoa ihmisissä, Oulun ensi- ja turvakodin hankevastaava PaulaMällinen sanoo.

Veikkauksen tuotoilla rahoitetaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen lisäksi nuorisotyötä, kulttuuria, taidetta, tiedettä ja liikuntaa.

SOSTE:n pääsihteeri Vertti Kiukas arvioi, että jos Veikkauksen tuotto vähenisi edes 100 miljoonaa, se tarkoittaisi noin 35 miljoonan euron leikkauksia sosiaali- ja terveysjärjestöiltä. Avustukset voivat siis pienentyä jopa tuplasti enemmän.

Kiukas uskoo rahoitusta vähennettävän tasaisesti kaikilta, mutta näkee Seritan kaltaisten hankkeiden olevan erityisen uhattuina.

– Viime kädessä sosiaali- ja terveysministeriö päättää, onko avustus pois mielenterveystyöstä, lapsilta vai vanhuksilta.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA valmistelee järjestöjen hakemusten perusteella sosiaali- ja terveysministeriölle avustusehdotuksen, missä päätetään avustuksen saajat.

Tänä vuonna sote-järjestöt ovat saaneet Veikkaukselta avustuksia 362 miljoonaa euroa, ja ensi vuodelle on valmistelussa 380 miljoonan euron edestä avustusehdotuksia. Seuraavalle vuodelle summa siis mahdollisesti nousee, mutta sen jälkeen sote-järjestön rahavirrat voivat pienentyä tuntuvasti.

STEA:n johtaja Kristiina Hannulan mukaan Veikkauksen tulovirran pieneneminen vaikuttaa jaettavaan avustusmäärään siis vasta vuodesta 2021 alkaen. Hän ei vielä lähde arvioimaan vähennysten vaikutusta sote-järjestöihin.

Rahojen loppuminen veisi työpaikkoja

Oulun ensi- ja turvakodin toiminnanjohtaja Timo Peltovuori suhtautuu Veikkauksen suunnittelemiin toimenpiteisiin ymmärtäväisesti. Hänen mielestään pelihaittojen ehkäiseminen on ensisijaista, vaikka se voi kirpaista sote-järjestöjä.

– Toivon mukaan pelaaminen oikeasti vähenee, eikä valu ulkomaisiin peliyhtiöihin, joista järjestöt vielä vähemmän hyötyvät, Peltovuori sanoo.

Kilpailuviranomaisen tekemää ehdotusta sote-järjestöjen rahoituksen siirtämisestä valtion budjettiin hän ei katso hyvällä, koska tämä vaikeuttaisi järjestöjen pitkäjänteistä kehittämistyötä.

– Siinä oltaisiin liian alttiita taloudellisille ja poliittisille suhdanteille. Sen jälkeen avustuksia ei kyllä näkyisi tällaisessa kansalaisjärjestötoiminnassa.

Peltovuori on huolissaan erityisesti matalan kynnyksen palveluiden kohtalosta, joihin uskoo leikkurin etulinjassa iskevän. Niihin on Peltovuoren mukaan vaikea saada rahoitusta muuta kautta.

– Oulussa sote-järjestöjen palveluissa on tuhat perhettä, ja matalan kynnyksen palveluissa useita satoja. Kyllähän tämä on niiltä asiakkailta pois.

Sote-järjestöissä työskentelee noin 45 000 ihmistä, joista Veikkausvaroilla on palkattu vajaa 10 000 ihmistä. Rahoituksen väheneminen voi tietää etenkin pienissä järjestöissä työntekijöiden vähentämistä.

Esimerkiksi Kainuun näkövammaiset ry:n toiminnasta 90 prosenttia rahoitetaan Veikkauksen tuella.

– Avustuksella maksetaan muun muassa kahden vakituisen työntekijän palkat. Jos avustukset muuttuvat ratkaisevasti, niin se totta kai vaikuttaa meidän toimintaan, yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Anja Koskelo kertoo.

Keskustele aiheesta kello 22:een saakka!

Lue seuraavaksi:

Analyysi: Kaikki haistavat nyt Veikkauksen veren, mutta mitä monopolin murtamisesta seuraisi? Ulkomaiset peliyhtiöt takovat kiihkeinä ovea

Jäiset "kananmunat" hämmästyttivät sunnuntaikävelijöitä Hailuodossa – harvinainen luonnonilmiö vaatii juuri oikeat olosuhteet syntyäkseen

Oululainen harrastajavalokuvaaja Risto Mattila koki melkoisen yllätyksen sunnuntaikävelyllä Perämeren suurimmalla saarella Hailuodossa.

Hailuodon Marjaniemen majakan rannalla lojui noin kolmenkymmenen metrin mittainen rykelmä erikokoisia ”kananmunia.” Vastaavaa näkyä Mattila ei ollut nähnyt aiemmin, vaikka on asunut viimeiset 25 vuotta merenrannan läheisyydessä. Munan muotoiset jää- ja lumipallot hämmästyttivät myös muita paikalla olleita ulkoilijoita.

– Siinä kummasteltiin rouvan kanssa ainutlaatuista luonnonilmiötä. Kun kamera oli mukana, niin päätin ikuistaa ainutlaatuisen näyn, kertoo Mattila.

Ilmatieteen laitoksen jääasiantuntija Jouni Vainion mukaan mistään henkimaailman ilmiöstä ei kuitenkaan ole kyse, vaikka tällaiseen lumipallomereen törmää harvoin. Tapahtuma vaatii oikeanlaiset olosuhteet sekä ilmassa että vedessä. Veden on oltava lähellä jäätymispistettä. Matalalla hiekkarannalla ja sopivalla pakkasella veden edestakainen liike aiheuttaa jääpallojen muodostumisen.

Jotta Mattilan ikuistamat pallot syntyisivät, se edellyttää kuitenkin jonkin tekijän, minkä ympärille pallo muodostuu. Kyseessä voi olla lumikide, roska vedessä tai pieni kivi rannalla. Vesi jäätyy aineen ympärille ja sopivalla tuulella jäätä tulee koko ajan lisää. Pyörivässä liikkeessä jää muotoutuu pallon muotoiseksi.

– Liian kova tuuli estää pallojen muodostumisen. Jos taas on tyyntä, rantaan jäätyy pelkkä tasainen jääkansi, kertoo Ilmatieteen laitoksen jääasiantuntija Jouni Vainio.

Jääpallojen havaitseminen vaatii oikeaa ajoitusta. Ne voivat olla näkyvillä vain hetken aikaa. Esimerkiksi kovalla tuulella pallot kasautuvat nopeasti yhtenäiseksi kentäksi, eikä niitä enää huomaa.

Kekripukki ilmestyi savolaiselle pellolle ja odottaa nyt polttamista

Ilmestys on melkoinen. Keskellä pohjoissavolaista peltoa kököttää iso, oljista tehty pukki, sarvineen ja partoineen. Kyseessä on kekripukki, jonka säkäkorkeus on lähes neljä metriä.

Pukkia on rakennettu Tervon Haapamäen kylän pellolle talkoilla jo parin viikon ajan. Ajatuksena on herättää henkiin vanhaa kekriperinnettä, mutta uudella tavalla.

Riitta Raatikaisen mukaan kyläläisten tarkoituksena on tehdä asioita yhdessä, nyt myös perinteen vaalimisen merkeissä.

– Me haluamme tällä pukilla nostaa esille vanhaa ja hienoa kekri- ja köyriperinnettä, vuoden jakoaikaa, jolloin satokausi päättyy ja syksy muuttuu talveksi.

Riitta Raatikaisen mukaan olkipukin avulla tuodaan esille vanhaa suomalaista kekriperinnettä.Toni Pitkänen / Yle Vastaisku Halloweenille?

Kekriä on perinteisesti vietetty suomalaisella maaseudulla sadonkorjuun juhlana, mutta viime vuosina sen tilalle on tullut amerikkalaisperäinen Halloween.

Tervossa Halloweenia ei vastusteta, mutta omasta, sukupolvelta toiselle kulkeutuneesta perinteestä halutaan pitää kiinni.

– Se on meille edelleen arvokasta perinnettä. Me haluamme, että meidän lapsemme oppivat tuntemaan sen, Raatikainen muotoilee.

Tervon kekripukin säkäkorkeus on runsaat kolme metriä.Toni Pitkänen / Yle

Tervon ensimmäinen kekripukki pystytettiin vuosi sitten, joten nyt kyseessä on jo alkava perinne. Raatikaisen mukaan pukkeja rakennetaan niin kauan kuin se tuntuu hyvältä ja intoa riittää.

– Emme haluta sitoutua pukkiperinteeseen ikuisesti, mutta toivotaan, että niin kauan kuin pukki elää, se toisi valoa ja iloa ja lämpöä ympärilleen.

"Puolessa tunnissa ohitse"

Kekripukin rakentamisella on Kajaanissa jo parinkymmenen vuoden perinne. Ilmiö on levinnyt sieltä muutama vuosi sitten myös Ouluun, ja nyt vuorossa on Tervo.

Pyhäinpäivän aattona kekripukille käy Tervossa samoin kuin kaikille muillekin kekripukeille: se poltetaan.

Tervolaisen talkooporukan joukossa on eläkkeellä oleva palomies Seppo Matilainen, jota omin käsin rakennetun pukin polttaminen hieman pohdituttaa.

– Tuntuu joskus ihan hullulle, että me teemme tätä viikon, kaksi, ja sitten se on puolessa tunnissa ohitse, hän virnistää.

Matilaisen mukaan säästä riippuu, kuinka nopeasti pukki lopulta palaa. Jos tuulee, se voi palaa hyvinkin nopeasti, mutta jos ei tuule, palo hidastuu ja muuttuu kytöpaloksi.

Eläkkeellä oleva palomies Seppo Matilainen saattaa päästä sytyttämään pukin palamaan pyhäinpäivän aattona.Toni Pitkänen / Yle Ei nauloja eikä rautalankaa

Pukin olkien alla on hirsistä tehty kehikko, jonka on suunnitellut hirsiä jo kymmenkunta vuotta veistänyt Jukka Korhonen.

Hänen mukaansa polttaminen on otettu jo alun perin huomioon. Pukin rakentamisessa ei ole käytetty lainkaan rautalankaa eikä nauloja, vaan runko on koottu tappiliitoksilla.

– Kun se palaa tähän pellolle, niin ei tarvitse ruveta etsimään nauloja tuhkan seasta, että eivät olisi traktorin renkaissa, hän selittää.

Jukka Korhonen on suunnitellut kekripukin rungon siten, että se pysyy koossa ilman rautalankaa ja nauloja.Toni Pitkänen / Yle

Olkipukin rakentaminen on perinteenä myös Ruotsin Gävlessä, jossa pukki on lähes yhtä perinteisesti tuikattu tuleen ilkivaltaisesti.

Tervossa pukin palaminen ennen aikojaan ei talkooväkeä pelota.

– Ei pelota. Tervo on hyvien ihmisten kylä, vakuuttaa Riitta Raatikainen.

Kyläläiset kokoontuvat pyhäinpäivän aattoiltana kekrikekkereihin, joissa kekriperinteisen mukaisesti syödään ja juodaan. Ei kuitenkaan lammasta, kuten satoja vuosia sitten, vaan lähilihaa sämpylän välissä. Juomaksi puolestaan kelpaa puolukkamehu.

Lue lisää:

Nelimetrinen kekripukki suihkusi tulta ilmaan Kajaanissa, näin kekriperinne toi valoa pimeyteen

Kekripukki palaa, mutta ensiksi sen kanssa voi ottaa kekrien

Käyttivät joka kerta samoja tekaistuja nimiä: Valepoliisien syytetään vieneen eri puolella Suomea kymmeniä tuhansia euroja

Pirkanmaan käräjäoikeudessa aletaan käsitellä valepoliiseina toimineiden syytteitä.

Samojen henkilöiden syytetään vieneen rahaa ihmisiltä Kuusamossa, Kuopiossa ja Outokummussa vuosina 2017–2018.

Kahdessa tapauksessa pääsyytettyjä on neljä ja yhdessä kolme.

Pääkäsittelyn on määrä alkaa nyt. Aikaisemmat käsittelyt on jouduttu peruuttamaan, koska kaikki vastaajat eivät ole olleet paikalla.

Syytetyt kertoivat puhelimessa olevansa virkatehtävässä. Syytetty on puhelussa sanonut olevansa Keskusrikospoliisista Tapani Nousiainen ja toinen soittaja on kertonut olevansa poliisi Tiina Mäkinen. Molemmat käytetyt nimet ovat tekijöiden tekaisemia.

Kuusamon tapauksessa naiselta vietiin tililtä yli 6 000 euroa.

Tekijät olivat syyttäjän mukaan nostaneet rahat käyttöönsä naiselta saamallaan pankkikortilla ja jakaneet rahat keskenään.

Kuopiossa uhripariskunnan rahoja siirrettiin tililtä peräti 31 000 euroa. Rahoilla oli ostettu myös koruja ja matkapuhelimia. Pariskunta sai 11 000 euroa takaisin.

Outokummussa kolme syytettyä siirsivät 20 000 euroa rahoja epäiltynä rikoskumppanina toimineen miehen tilille, ja tämä luovutti rahoja muille.

Syyttäjä vaatii päätekijöille ehdotonta vankeusrangaistusta ja teossa auttaneille sakkoja tai ehdollista vankeusrangaistusta.

Hituran nikkelikaivoksen mittavat sulkemistyöt sujuneet ilman yllätyksiä: "Vuotoja tai ympäristön turmelemista ei ole havaittu"

Hituran nikkelikaivosalueen mittavat sulkemistyöt ovat sujuneet toistaiseksi ilman yllätyksiä Nivalassa Pohjois-Pohjanmaalla.

Kanadalaisen Belvedere Miningin omistuksessa ollut kaivos ajautui konkurssiin vuonna 2015.

Ympäristövahinkojen korjaamisesta vastaavan Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen mukaan ympäristön turmelemista tai vuotoja ei ole toistaiseksi havaittu. Kaivoksen sulkemistyöt vievät kaksi vuotta ja maksavat reilut 16 miljoona euroa.

– Alueella kartoitetaan vielä mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet. Jos pilaantumisia löytyy, nostavat kunnostukset urakan loppuhintaa, sanoo Ely-keskuksen ylijohtaja Jonas Liimatta.

Kustannusten lopullinen arvio selviää, kun nähdään kuinka nopeasti alueen sulkemistoimenpiteet parantavat pohjaveden laatua.

Sulkemistyöt ovat nyt kakkosvaiheessa. Tällä hetkellä noin 100 hehtaarin kokoisesta rikastehiekka-alueesta on peitetty kohta puolet. Sen jälkeen vuorossa on sivukivialueiden muotoilu ja peittäminen.

Kaikkiaan suljettavia alueita on Nivalan Hiturassa toistasataa hehtaaria.

Nikkelikaivoksen ympäristön tilaa tarkkaillaan vielä vuosia.

– Sulkemistöiden onnistuminen selviää vasta vuosien kuluttua. Vesien käsittely jatkuu alueella niin kauan kunnes pohjavesien laatu paranee.

Hiturassa louhittiin ja rikastettiin nikkeliä sekä kuparia 1970-luvulta saakka.

Kaivos ehti toimia Nivalassa 45 vuotta.

LUE LISÄÄ:

Elinkeinoministeri Kulmuni: Kaivostoiminnan haittoja korvaaville vakuusmaksuille tulossa korotuksia

Hituran nikkelikaivoksen sulkemisesta yli 16 miljoonan lasku – kaivos ehti toimia 45 vuotta Nivalassa

Nivalan Hituran nikkelikaivokselle ei ole löytynyt ostajaa

Hituran nikkelikaivos konkurssiin Nivalassa

Sivut