Uutiset YLE Oulu

Työt Stora Enson Oulun-työmaalla on osin keskeytetty useiden koronatartuntojen vuoksi – kaikki yli tuhat työntekijää testataan

Työt Stora Enson Oulun-kartonkikonetyömaalla on jouduttu osin keskeyttämään lukuisten koronatartuntojen vuoksi. Stora Enso ei kerro tehtaalla ilmenneiden tartuntojen eikä karanteeniin joutuneiden henkilöiden määrää. Tehtaanjohtaja Juha Mäkimattilan mukaan tartuntoja on ilmennyt joka päivä viikon ajan.

Stora Enson työmaahan liittyvistä tartunnoista on ollut tietoa jo marraskuun puolivälistä lähtien, mutta vielä alkuviikosta yhtiö ei halunnut kommentoida asiaa.

Pääurakoitsija Valmetin työntekijöistä 18 on saanut tartunnan, kertoo Valmetin viestintäjohtaja Anu Salonsaari-Posti. Valmet toimittaa Stora Enson tehtaalle kartonkikoneen.
Salonsaari-Posti kertoo, että Valmetilla on tehdastyömaalla 138 työntekijää, joista suurin osa on alihankkijoita.

– Me olemme eilen testanneet valtaosan työntekijöistä, ja tänään testataan loput. Haluamme varmistaa, että testaus tapahtuu mahdollisimman nopeasti.

Kun työntekijä saa negatiivisen tuloksen, hän voisi palata töihin, mutta tällä hetkellä projektityömaa on tyhjillään koronatilanteen vuoksi. Työn jatkumisesta päättää Stora Enso, Salonsaari-Posti sanoo.

Stora Enson Oulun-tehtaan johtaja Juha Mäkimattila kertoo, että kaikki Nuottasaaren tehdasalueella työskentelevät testataan loppuviikon aikana. Mäkimattilan mukaan puhutaan yli tuhannesta henkilöstä. Enimmillään alueella on työskennellyt noin 1 800 ihmistä.

Mäkimattila on tartuntojen lähteistä vaitonainen. Hänen mukaansa tehtaan tilanne kertoo yleisesti Oulun koronatilanteen heikentymisestä ja siitä, että tartuntoja on löydetty sekä kotimaisilta että ulkomaisilta työntekijöiltä. Alueella työskentekee esimerkiksi puolalaisia ja virolaisia työntekijöitä.

Mäkimattilan mukaan tilanteen ei pitäisi vaikuttaa uudistuneen tehtaan käynnistymisaikatauluun. Kartonkitehtaan on määrä käynnistyä vuodenvaihteessa.

Ohikulkijat tietävät, että joulun alla ulkoilureitti kannattaa suunnitella Kalle Penttilän talon ohitse – tuhannet ulkovalot syttyvät tuomaan hyvää mieltä

Vaikka katu on umpikuja, on autoja hämärän laskeuduttua liikkeellä hämmentävän paljon. Moni koiranulkoiluttajakin on selvästi valinnut reitin varta vasten.

Oululaisen Kalle Penttilän kotipihan juhlavalaistus tunnetaan lähiseudulla ja se kerää kiinnostuneita paikalle. Valkoisen tiilitalon kohdalla autojen vauhti hidastuu, ja kävelijät kaivavat taskuistaan esiin puhelimiaan. Kuvat napataan someen tai kavereille jaettavaksi.

Penttilä tietää, että liikenne kotikadulla kasvaa joulun lähestyessä. Uteliaat eivät miestä häiritse.

– Jos tällä tavalla saa jaettua hyvää mieltä, niin se on vain hieno asia.

Kesän kukkaloisto vaihtuu talven valontuikkeisiin

Kalle Penttilä on koristanut kotipihansa tuhansin ulkovaloin jo yli kymmenen vuoden ajan. Puutarhassa viihtyvän miehen pihalla kasvavat kesäaikaan kukat, talvella silmäniloa tarjoavat valot.

Valoharrastuksen mittakaava on kasvanut pikkuhiljaa. Penttilä keksi pihassaan valoille aina uusia kohteita ja kokeili niiden valaisemista.

– Ne alkoivat miellyttää omaa silmääni. Siitä se eteni.

Nyt valoja on etu- ja takapihalla niin paljon, että Penttilästä tuntuu, että mikään paikka ei enää suoranaisesti huuda valaistusta. Jotain pientä uutta pitää kuitenkin aina kokeilla. Tänä vuonna hän asensi ikkunoiden eteen lankamaiset valot.

– Minusta niistä tuli aivan hyvät.

Penttilän pihamaan kajon erottaa jo kaukaa, mutta valoisaan aikaan tai öisin hän ei pidä valoja päällä. Yöaikainen kirkas valaistus voisi häiritä naapureita, hän pohtii. Sen vuoksi hän ei ole suosinut pihassaan myöskään voimakkaasti vilkkuvia tai hyvin kirkkaita valoja.

Ulkovalojen myynti kasvaa selvästi

Suomalaisten innostus kotien laittamiseen on ollut tänä vuonna kasvussa. Tätä on selitetty korona-ajalla. Kun kotona vietetään enemmän aikaa, kotiin halutaan myös panostaa.

Ilmiö on saanut jatkoa myös pimeänä vuodenaikana. Ostaja Outi Lampenius Keskolta kertoo, että ulkokäyttöön tarkoitettujen perusvalojen myynti on lähes räjähtänyt syksyn aikana.

Lampeniuksen mukaan kasvu painottuu nimenomaan ulkovalojen suosioon. Kasvu ei ole näkynyt sisäkäyttöön tarkoitetuissa valoissa. Ehkä auringon kaipuu saa virittämään tuiketta pihapiiriin, hän arvelee.

– Varsinkin kun nyt pimeimpänä aikana ei päästä matkustelemaan, moni haluaa panostaa asuinympäristön viihtyvyyteen.

Valikoimapäällikkö Kimmo Pajunen S-ryhmästä kertoo samankaltaisista havainnoista. Hänen mukaansa ihmiset ovat myös valmiita panostamaan aiempaa enemmän rahaa valojen hankintaan. Ulkokäytössäkin suosiotaan kasvattavat jatkuvasti erilaiset älyvalaisimet tai pistorasiat, joita voidaan ohjata etänä.

Yksi tuoteryhmä, jonka suosion kasvun nostavat erikseen esiin sekä Lampenius että Pajunen, ovat led-kynttilät, joiden myynti on myös lisääntynyt selvästi esimerkiksi perinteisten tuikkujen korvaajina.

Kalle Penttilä aloittaa valojen asennuksen jo syksyn aikana. Ennen pakkasten tuloa asentaminen on mukavampaa ja valotkin kestävät paremmin, hän sanoo.Hanna Juopperi / Yle Ulkovalosesonki venyy syksystä kevääseen

Tänä vuonna Kalle Penttilä oli merkinnyt kalenteriin omien valojensa sytyttämispäiväksi perjantain 20. marraskuuta kello 16. Oulussa piti käynnistyä samana päivänä perinteinen valofestivaali, mutta se peruttiin koronatilanteen vuoksi.

Penttilä päätti kuitenkin pitää päivämäärästä kiinni. Onhan hänen pihallaan nyt oma pieni valofestivaalinsa.

Vaikka Penttilä säästeli valokauden aloitusta marraskuun loppupuolelle, suomalaisten pihoilla ulkovalot ovat käytössä aiempaa pidempiä aikoja. Valikoimapäällikkö Kimmo Pajunen S-ryhmästä toteaa, että sesonki kestää pisimmillään jo elokuun lopun venetsialaisista kevääseen saakka.

Valosesongin jatkuessa syksystä kevääseen valoja kutsutaankin yhä useammin kausi-, sesonki tai talvivaloiksi. Penttilä ei kuitenkaan lämpene ajatukselle venyttää juhlavalaistustaan pidemmälle ajalle.

– Minulle nämä ovat jouluvalot.

Hänen pihallaan valot palavat loppiaisviikolle saakka.

Oletko panostanut tänä vuonna aiempaa enemmän ulkovaloihin? Oletko huomannut naapurustossasi uusia valovirityksiä? Keskustelu on auki torstaihin kello 23:een asti.

Katso video: Juha Huttunen saa soiton robotilta, jolla on kaupunginjohtajan ääni – kokeilu alkoi, koska vain aniharva vastaa kuntien kyselyihin

Kunnissa tiedetään, että niiden verkkosivuille laitettuihin kyselyihin vastaa vain pieni aktiivinen joukko asukkaita. Sama näkyy kunnan järjestämissä tapahtumissa, joissa käsitellään päätöksentekoon liittyviä asioita. Ja samasta aktiivisesta joukosta kumpuavat myös kuntalaisaloitteet.

Tämän vuoksi yhdeksän kuntaa ympäri Suomea on lähtenyt mukaan kokeiluun, jossa kunta ottaa yhteyttä asukkaaseen robottipuhelulla.

Esmerkiksi Pohjois-Savossa soitto tulee kunnanjohtajan äänellä. Puhelun aikana kysytään, mistä kuntalainen on ylpeä, mitä pitäisi kehittää, ja mitä mieltä vastaaja on yhteydenotosta.

Pohjois-Savosta mukana ovat Suonenjoki, Rautalampi, Vesanto, Tervo, Keitele ja Pielavesi. Kolme muuta kuntaa ovat Kuhmoinen Keski-Suomesta, Riihimäki Kanta-Hämeestä ja Ii Pohjois-Pohjanmaalta.

Riihimäki on hyödyntänyt tekniikkaa jo viime keväänä kysyessään kunnan asukkaiden tuntemuksia koronaepidemian keskellä.

Suonenjoella asuu noin 7 000 asukasta. Kunta täyttää tänä vuonna 150 vuotta. Kuvassa on torin vieressä sijaitseva Mansikkatytöt-patsas.Marianne Mattila / Yle

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra tukee kokeilua, ja se on osa Kansanvallan peruskorjaus -projektia. Poikkeuksellista robottipuheluissa on, että kunta on näin aktiivinen osapuoli.

– Esimerkiksi se, että kunta laittaa verkkosivuilleen kyselyn jostain asiasta, on passiivisempi tapa hakea kuntalaisten mielipiteitä kuin suoraan asukkaalle soitettavat verkkopuhelut, kertoo Sitran asiantuntija Joonas Leppänen.

Uutta on myös se, että puheluissa kysytään avoimia kysymyksiä. Näin saadaan selville asioita, jotka saattavat jäädä kyselyissä pimentoon.

– Parhaimmillaan puhelujen kautta nousee asioita yleiseen keskusteluun ja demokratia toteutuu, koska keskustelu on lähtenyt liikkeelle kuntalaisilta, Leppänen tiivistää.

Elinvoimapäällikkö Sanna Kauvosaari painottaa, että kunnat haluavat ihan oikeasti tietää, mitä mieltä asukkaat ovat Savogrown alueen kehittämisestä.Marianne Mattila / Yle

Mukana olevat Pohjois-Savon kuusi kuntaa kuuluvat kehitysyhtiö Savogrown alle.

– Toivomme, että tällä uudella tavalla saisimme jopa kolme neljästä täysi-ikäisestä vastaamaan puheluun, sanoo yhtiön elinvoimapäällikkö Sanna Kauvosaari.

Tekoälyyn pohjautuva analysointityökalu poimii puheluista keskeisimmät asiat. Ne päätyvät kuntaan, ja loppujen lopuksi päättäjien tiedoksi.

– Näin pystytään vaikuttamaan nopeasti kunnassa valmistelussa oleviin asioihin.

Juha Huttusen mielestä robottipuhelu on ihan mukava konsti saada ihmisten ääntä kuuluville.Marianne Mattila / Yle

Suonenjoella puhelun saanut Juha Huttunen koki, että pääsi sanomaan sanottavansa.

– Kukaan ei ollut ainakaan vastakysymyksiä esittämässä.

Robottipuheluita jatketaan Savogrown alueella ensi vuoden puolella. Tuolloin esimerkiksi Suonenjoella puhelut kohdennetaan paikallisille yrittäjille.

Kuinka aktiivisesti sinä osallistut kuntasi kehittämiseen? Mitä mieltä olet ideasta? Voit keskustella aiheesta 26.11. kello 23 asti.

Lue lisää:

Sisä-Savon kuntien asukkaat saavat lähipäivinä kunnanjohtajan äänellä soittavan robottipuhelun

Soittiko Sami Sulkko? Riihimäen kaupunginjohtajan ääntä lainaava robotti tavoitteli 10 000 kaupunkilaista, puolet vastasi puhelimeen

Katso uusin Yle Mix: Tältä karanteenissa tuntuu

Kuinka sujuu pari viikkoa neljän seinän sisällä?

Uusin Yle Mix täyttyy lasten karanteenioloissa kuvaamista videopäiväkirjoista. Tylsyys vaivaa eri puolilla Suomea, joten tekemistä on kehiteltävä – villistikin.

Parkanolainen kaipaa kouluun ja valmistaa herkullista hyytelöä. Espoolaisen futistreenit ovat vaihtuneet kotitreeneihin. Rautalammilla vietetään aikaa oman pihan ponien ja kanojen kanssa.

Kiia selittää, mitä eroa on eristyksellä ja karanteenilla. Lisäksi pohditaan, moniko altistunut saa koronatartunnan.

Yle Mixin videot ilmestyvät Youtubeen ja Yle Areenaan keskiviikkoisin ja perjantaisin. Voit seurata meitä myös Tiktokissa tunnuksella @ylemix.

Lue lisää:

"Kommentoi tuonne alle, jos sulla on juttuaiheita" – Yle Mix on uutispalvelu lapsille, katso ensimmäinen video Areenasta tai Youtubesta

Pohjois-Pohjanmaa siirtyi koronaepidemian kiihtymisvaiheeseen – Miten arjessa pitää toimia? Terveysviranomaiset avaavat asiaa Ylen haastattelussa

Pohjois-Pohjanmaalla on siirrytty koronaepidemian kiihtymisvaiheeseen.

Koronatartuntojen kasvu keskittyy tällä hetkellä Ouluun, mutta leviämistä halutaan estää laajalti maakuntaan. Sen takia torstaina alueelle astuu voimaan uusia suosituksia.

Suosituksia tiukennetaan muun muassa etätyöskentelyn- ja kokousten, maskin käytön, harrastustoiminnan ja yksityistilaisuuksien osalta. Esimerkiksi maskisuositus laajenee toisen asteen oppilaitoksiin, korkeakouluihin ja työpaikkojen sisätiloihin.

Oulun kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri järjestivät tiedotustilaisuuden tänään keskiviikkona kello 12.

Oulun kaupungin terveysjohtaja Jorma Mäkitalo ja tartuntataudeista vastaava lääkäri Jarkko Huusko kertoivat tiedotustilaisuuden jälkeen Ylen suorassa verkkolähetyksessä, mitä maakunnan siirtyminen kiihtymisvaiheeseen tarkoittaa pohjoispohjalaisille muun muassa uusien suositusten myötä.

– Oleellista monissa suosituksissa on, että siinä on pyrkimys vähentää ihmisten välisiä kontakteja. Tämä on jokaisen nyt tärkeä ymmärtää. Tätä voi jokainen omassa elämässään soveltaa. Ohjeisiin se on nyt löytänyt tiensä sillä tavalla, että etätyösuositus on vahvistunut, Mäkitalo sanoo.

Viime viikolla maakunnassa todettiin 78 koronatartuntaa. Viikkoluku on koko syksyn korkein. Tämän viikon aikana tartuntoja on todettu tähän mennessä 41. Tartunnan lähteinä ovat korostuneet perheet, työpaikat ja maahamuuttajayhteisöt. Esimerkiksi Stora Enson tehtaan alueella on todettu paljon tartuntoja, joita on levinnyt muuallekin Pohjois-Suomeen, kuten Kainuuseen. Koronaa on ilmennyt sekä oululaisilla työntekijöillä että ulkomailta ja muilta paikakunnilta tehtaalle tulevilla.

– Terveyskeskuksissa ja sairaalassa tilanne on vielä rauhallinen. Siellä tämä tapausten määrä ei näy. Valtaosa taudin saaneista ovat nuoria ja he sairastavat taudin lievänä, Huusko sanoo.

Melkein kaikki Pohjois-Pohjanmaan tartunnat on voitu edelleen jäljittää.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Juha Korpelainen kertoi tiedotustilaisuudessa, että Pohjois-Pohjanmaan tartuntamäärät vastaavat leviämisvaihetta, mutta muut leviämisvaiheen kriteerit eivät maakunnassa vielä täyty.

Tiedotustilaisuudessa korostettiin turvaohjeiden noudattamisen merkitystä. Epidemian eteneminen on pysäytettävissä, jos kaikki noudattavat annettuja suosituksia.

Miten koronaepidemia vaikuttaa sinuun? Keskustelu on auki torstaihin kello 23:een asti.

Näyttelijä Merja Larivaara vaatii Oulun teatterilta yli 26 000 euroa korvauksia toteutumattomasta ohjaajapestistä, josta oli suullisesti sopinut miehensä kanssa

Näyttelijä Merja Larivaaran ja Oulun teatterin välisiä asioita selvitellään jälleen käräjillä.

Larivaara vaatii Oulun teatterilta yli 26 000 euron korvauksia sopimusrikkomuksesta.

Larivaara teki huhtikuussa 2018 aviomiehensä ja silloisen Oulun teatterin taiteellisen johtajan Kari-Pekka Toivosen kanssa suullisen sopimuksen Vihainen leski -näytelmän ohjaamisesta Oulun teatterille.

Teatterin silloinen toimitusjohtaja Tuija Hyppönen ei allekirjoittanut ohjaajasopimusta Larivaaralle.

Asiasta kertoi ensin Kaleva.

Teatterin hallituksen puheenjohtaja Matti Karhula kommentoi asiaa Ylelle, ja toteaa, että tapaus on yllättävä. Hän kertoo, että teatterin puolelta on annettu vastine asiaan. Oikeudelle toimitetussa vastineessa teatterilta todetaan, että kyseinen, perheen sisäinen, sopimus edellyttää ehdottomasti toimitusjohtajan hyväksyntää. Taiteellinen johtaja toimii toimitusjohtajan alaisuudessa.

– Ydinkysymys tässä on, onko syntynyt sopimus. Nähdäksemme teatteria sitovaa sopimusta ei ole syntynyt.

Teatterin vastineessa kerrotaan, että Vihainen leski -näytelmän ohjaamisesta on käyty neuvottelua syyskuussa 2018. Paikalla olivat tuolloin toimitusjohtaja Hyppönen, Toivonen ja hallituksen puheenjohtaja Matti Karhula. Keskusteluissa todettiin, että Larivaaran kanssa ei tehdä ohjaajasopimusta Vihainen leski - näytelmään ennen kuin työhyvinvointiongelma saadaan selvitettyä. Taiteellinen johtaja Toivonen kertoi ymmärtävänsä asian ja toimivansa tämän päätöksen mukaisesti. Teatterissa oli ollut työilmapiiriongelmia useamman vuoden ajan ja väitteitä epäasiallisesta kohtelusta.

Lue myös: Kymmenet Oulun teatterin työntekijät kertovat vuosien työpahoinvoinnista: "Päällimmäinen tunne oli pelko"

Käräjäoikeus tulee ratkaisemaan myös toisen Merja Larivaaran ja Oulun teatterin välisen kiistan. Viime kesänä Oulun kaupunginteatteri tuomittiin maksamaan Larivaaralle korvauksina 3 000 euroa, koska Larivaara oli joutunut peruuttamaan sopimiaan Seniorisopan esityksiä. Lisäksi teatterin pitää korvata Larivaaran oikeudenkäyntikulut, vähän yli 4 200 euroa. Teatteri vaati asian palauttamista uudelleen käsiteltäväksi.

Teattereissa voi olla epäselvyyksiä valta- ja vastuusuhteissa

OTT, työ- ja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetoja selvitti elokuva- ja teatterialan asioita vuonna 2018 ministeri Sampo Terhon asettamana selvityshenkilönä. Paanetojan mukaan yleinen havainto tuolloin oli, että alalla voi olla epäselvyyksiä erilaisissa valta- ja vastuusuhteissa. Teatteripuoli ei kuitenkaan näyttäytynyt tässä erityisen ongelmallisena. Paanetoja ei halua ottaa kantaa yksittäistapaukseen, vaan kommentoi asiaa yleisellä tasolla.

Paanetojan mukaan ei voida antaa yleistä vastausta siihen, kenellä on oikeus palkata henkilöstöä näytelmäproduktioihin. Tilanne on arvioitava kyseessä olevan henkilön toimenkuvan ja hänelle annettujen valtuuksien perusteella.

– Lisäksi tulee ottaa huomioon se, että ohjaaja ei tee välttämättä työtä työsuhteessa vaan voi toimia yrittäjänä tai olla ohjauspalvelun myyvän yhtiön tai yrityksen palveluksessa. Tällöin tulee selvittää, kenellä on oikeus solmia palvelun ostamista koskeva sopimus. Jos kysymys on työsuhteesta, voi sitä koskeva sitova sopimus syntyä vapaamuotoisesti, eli muun muassa suullisesti, Paanetoja kommentoi.

Oulun käräjäoikeus aloittaa asian käsittelyn tammikuun puolivälissä.

Suomen suurin paperitehdas vaihtoi paperin pahviin – katso video, kun ensimmäistä puukuormaa lastataan uudistuneelle tehtaalle

Stora Enso ilmoitti viime vuonna sulkevansa paperikoneet Oulussa. Yritys investoi 350 miljoonaa euroa Suomen suurimman paperitehtaan toisen linjan muuttamiseen korkealaatuista ensikuitupohjaista aaltopahvin pintakartonkia eli kraftlineria valmistavaksi koneeksi.

Paperin tuotanto päättyi syyskuussa 2020, ja kraftlinerin tuotanto on määrä aloittaa vuoden vaihteessa. Nyt uudistuvalle tehtaalle on lähdössä ensimmäinen puukuorma.

Seurasimme valmisteluja Oulun lähistöllä sijaitsevassa metsässä. Ajatuksiaan uudistuneesta tuotannosta kertoivat Stora Enson Oulun tehtaanjohtaja Juha Mäkimattila, yhtiön Pohjois-Suomen puunhankinnan aluejohtaja Esa Ojala sekä oululaiset metsänomistajat Timo ja Tapio Kauppi. Voit katsoa haastattelut yllä olevalta videolta.

Stora Enson Oulun tehtaan muutoksen selkein vaikutus on tulonsiirto paperityöläisiltä metsänomistajille.

Työntekijöitä vähemmän, puuta enemmän

Stora Enso työllistää Oulun tehtaalla tuotantosuunnan muutoksenjälkeen noin 400 henkilöä.

Työt loppuivat 360 työntekijältä. Toisaalta tilanteesta hyötyvät metsänomistajat, sillä kartonkia varten puuta hankitaan Pohjois-Suomesta vuosittain 500 000 kuutiota enemmän kuin tähän saakka.

Jatkossa Stora Enso ostaa Pohjois-Suomesta havupuuta vuosittain 20 miljoonalla eurolla enemmän kuin tähän saakka. Puu hankitaan pääasiassa yksityisiltä metsänomistajilta Pohjois-Pohjanmaalta, Kainuusta ja Lapista.

Tämä tarkoittaa vuosittain yli sadan miljoonan euron rahavirtaa aluetalouteen puukauppatuloina metsänomistajille ja korjuu- ja kuljetustuloina Stora Enson paikallisille kumppaniyrityksille.

Puunhankinnan kasvu lisää noin 100 uutta työpaikkaa puun korjuu- ja kuljetusketjuun.

Siirtyminen hienopaperin tekemisestä kartonkitehtaaksi tarkoittaa yhtä aikaa tehtaan jalostusarvon laskua ja kotimaisen puuraaka-aineen käytön lisäämistä.

Kraftlainerin tuotanto tuo kansantuotteeseen vähemmän lisäarvoa kuin hienopaperin tuotanto on tehnyt.

Toiminnan kannattavuus nousee

Stora Enson Oulun tehtaiden tuotannon volyymin ja liikevaihdon pienentäminen ja siirtyminen jalostusarvoltaan aikaisempaa alhaisempaan tuotteeseen on järkevää yhtiön kannalta. Yhtälö on yhtiölle hyvin yksinkertainen.

Kraftlinerin valmistamisen kustannukset tuotettua tonnia kohti ovat olennaisesti halvemmat kuin hienopaperin valmistuksessa.

Pakkauskartongin valmistamisen kate on olennaisesti parempi kuin hienopaperin tekemisessä. Stora Enson pakkausdivisioonan kate oli viime vuonna yli kaksinkertainen verrattuna paperidivisioonaan.

Kannattavuus siis nousee, vaikka liikevaihto pienenee.

Oulun tehtaalla aletaan valmistaa uudenlaista kolmikerroksista pintakartonkia
  • Oulun tehtaan pintakartonkia käytetään esimerkiksi elintarviketuotteissa ja korkealaatuisissa verkkokaupan pakkauksissa, joissa vaaditaan tavallista parempaa kestävyyttä, materiaalin puhtautta ja ulkonäköä.
  • Oulun kartonki on parhaimmillaan esimerkiksi tuoretuotteiden ja rasvaisten tai kosteiden elintarvikkeiden pakkauksissa, sillä se kestää kuljetusta ja vähentää ruokahävikkiä suojaamalla tuotetta.
  • Sitä voidaan käyttää esimerkiksi marjarasioiksi, pizzalaatikoiksi tai lujuutta vaativiin hedelmälaatikoihin.
  • Tuotanto menee pääasiassa vientiin.
Eteläamerikkalainen raaka-aine vaihtuu pohjoissuomalaiseksi

Oulu menettää satoja työpaikkoja, ja sen myötä verotuloja. Muu Pohjois-Suomi hyötyy, kun puuta ostetaan aikaisempaa enemmän.

Niin tapahtuu, koska mittava eukalyptussellun rahtaaminen Etelä-Amerikasta lakkaa lähes kokonaan.

Ouluun tuotiin pitkään lyhytkuituista eukasellua jopa satoja tuhansia tonneja vuosittain.

Ulkopuolelta tulevan sellun määrä vähenee tuotantosuunnan muutoksen myötä olennaisesti. Samoin vähenee vientilaivauksen tarve tuotannon supistuessa.

Toisen linjan kohtalo on kysymysmerkki

Yhtiö päätti investoida vain yhden tuotantolinjan muuntamiseen, muuta toisenkin koneen kääntäminen kartonkilinjaksi on täysin mahdollista tulevaisuudessa.

Toisen kartonkilinjan poisjäämiseen on voinut osaltaan vaikuttaa se, että kaikki eivät ole Suomessa innoissaan lisääntyvistä hakkuista.

Se on kuitenkin mukana Stora Enson ely-keskukselle jättämässä ympäristölupahakemuksessa. Yhtiön mukaan näin tehdään siltä varalta, että myöhemmin tulisi ajankohtaiseksi muuttaa myös toinen kone.

Kotimaassa hakkuita lisäävä toinen kartonkilinja voi olla helpompi toteuttaa siinä vaiheessa, kun tiedetään paremmin, mitkä ovat kansantaloudellisesti parhaita, kustannustehokkaita ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäviä toimenpiteitä ratkaista metsien rooli hiilinieluna ja hiilen varastona.

Aiheesta voi keskustella 24.11 kello 23:een asti.

Syyttäjä: Romanialainen rikollisryhmä paritti naisia vuosien ajan lukuisissa kaupungeissa eri puolilla Suomea

Syyttäjä vaatii vankeusrangaistuksia kuudelle romanialaiselle, jotka värväsivät naisia myymään seksiä Suomessa. Syyttäjän mukaan naiset myivät seksiä lukuisissa kaupungeissa eri puolilla Suomea vuosien ajan, ja syytetyt tienasivat heidän kustannuksellaan yli 800 000 euroa. Epäilty törkeä paritustoiminta ajoittuu vuosille 2013–2020.

Ainakin osa naisista houkuteltiin matkustamaan Romaniasta Suomeen. Haastehakemuksesta ei käy ilmi, olivatko kaikki uhrit romanialaisia tai oliko osa naisista jo oleskellut Suomessa.

Haastehakemuksen mukaan ryhmä paritti yhteensä yli 20:tä naista, ja osaa paritettiin vuosia. Yhdellä naisista kävi asiakkaita päivittäin, kymmenen kuukautta vuodessa yhteensä liki seitsemän vuoden ajan, syytteessä sanotaan. Syytteessä jutun asianomistajia on yhdeksän, koska muita naisia ei tutkinnassa tavoitettu.

Syytteen mukaan naisten heikkoa taloustilannetta käytettiin hyväksi

Syyttäjän mukaan rikokset tehtiin erityisen suunnitelmallisesti, mistä kertoo useiden asuntojen hankkiminen seksityötä varten. Uhreja myös kuljetettiin kaupungista toiseen.

Paritusta harjoitettiin syyttäjän mukaan Helsingissä, Lahdessa, Turussa, Hämeenlinnassa, Hyvinkäällä, Tampereella, Espoossa, Kokkolassa, Oulussa, Rovaniemellä, Raahessa, Kemissä, Vantaalla ja Kuopiossa.

Parittajat veloittivat syyttäjän mukaan naisilta päivämaksun ja kuukausittaisen summan asunnosta. Päivämaksu oli tyypillisesti sata euroa ja asunnoista tekijät perivät jopa 900 euroa kuukaudessa, syytteessä sanotaan.

Syyttäjän mukaan paritus oli törkeää, sillä siinä muun muassa hyväksikäytettiin naisten huonoa taloudellista tilaa ja haavoittuvaa asemaa.

Asian valmisteluistunto järjestettiin torstaina, ja pääkäsittely Helsingin käräjäoikeudessa jatkuu joulukuulle.

Lue myös:

Kuudelle syytteet törkeästä parituksesta romanialaisten paritusrinkiin liittyvässä jutussa

Poliisi epäilee ihmiskauppaa ja törkeää paritusta: Romaniasta johdettu ryhmittymä värväsi useita kymmeniä naisia Suomeen prostituutioon

"Kahden tehtaan välissä on erinomainen paikka tutkimukselle" – teräksen huippututkimus on keskittynyt Ouluun

Raahen ja Tornion terästehtaiden puolivälissä Oulussa tehdään nykyisin arviolta jopa kolme neljäsosaa Suomen terästutkimuksesta.

– Tämä on aivan upea paikka terästutkimukselle, sanoo professori Timo Fabritius, joka johtaa Oulun terästutkimuskeskittymään kuuluvaa metallurgian yksikköä Oulun yliopistossa.

Fabritiuksen mukaan Oulussa on hyvät yhteydet alueen teollisuuteen ja alan yrityksiin.

– Iso osa tutkimuksesta rakentuu yhteistyöhön eurooppalaisten toimijoiden kanssa, Fabritius kertoo.

Euroopan rinnalla tärkeä yhteistyön suunta on myös Kiina, joka on maailmalla merkittävä toimija niin teräksen tuotannossa ja kaupassa kuin alan tutkimuksessakin.

Yksi maailman käytetyimmistä materiaaleista

Teräs on yksi käytetyimmistä materiaaleista silloin, kun tarvitaan suurta lujuutta ja kestävyyttä. Suomessa noin puolet teräksestä käytetään rakentamisessa ja kolmasosa erilaisten koneiden ja laitteiden valmistuksessa.

Myös kierrätysmateriaalina teräs on hyvin yleinen. Suomessakin kierrätykseen saadaan yli 80 prosenttia käytöstä poistetusta teräksestä.

Vaikka terästä on tutkittu jo vuosisatojen ajan, Timo Fabritius vakuuttaa, että sen ominaisuuksien kehittämisessä riittää vielä tutkijoille työsarkaa.

– Ominaisuuksien tutkimuksen lisäksi erittäin suuria haasteita on myös siinä, että teräksen valmistuksen yhteydessä pystytään hillitsemään hiilidioksidipäästöjä.

Tutkimuksen monimuotoisuudesta kertoo sekin, että yliopiston terästutkimuksessa saatua tietoa on hyödynnetty vaikkapa uudenlaisten ralliautojen rakentamisessa.

Perustutkimuksessa etsitään myös keinoja tuottaa kokonaan uudenlaista terästä tutkimalla teräksen raaka-aineita aivan uudelta pohjalta. Perinteisen yrityksen ja erehdyksen sijasta nyt halutaan selvittää, mitä teräksen valmistuksessa tapahtuu atomi- ja molekyylitasolla.

– Vaikka rauta on rautaa, niin kun lähdetään hakemaan materiaaleja, joilla on ultralujuutta, kylmäkestävyyttä tai mitä tahansa ominaisuuksia, meidän on tutkittava, minkälaiset molekylaariset ominaisuudet vaikuttavat teräksen laatuun, sanoo tutkimukseen luonnontieteiden ja fysiikan puolelta osallistuva professori Marko Huttula.

Professorit Timo Fabritius ja Marko Huttula ovat mukana Oulun yliopiston Centre of Advanced Steels Research, keskuksessa, johon on koottu useita monitieteisiä teräkseen keskittyviä tutkimusryhmiä.Risto Degerman / Yle

Tavoitteena on päästä tilanteeseen, jossa voitaisiin jo ennen terästuotteiden valmistamista etukäteen päättää, millaisia ominaisuuksia valmistettavalta teräkseltä halutaan.

Monitieteinen tutkimusyhteisö

Teräksen tutkimus on keskittynyt Oulun yliopiston teknillisen tiedekuntaan, jossa toimivassa Centre of Advanced Steels Research, CASR:ssä eli terästutkimuskeskuksessa on liki sadan tutkijan monitieteinen tutkimusyhteisö. Mukana on kahdeksan tutkimusryhmää, ja tutkijoita on Oulun lisäksi myös muista Suomen yliopistoista, VTT:stä sekä 30 eri yrityksestä.

Francis Gyakwaa on ensimmäinen tohtoriopiskelija, joka väittelee Oulussa EU:n Horizon2020 Marie Sklodowska Curie COFUND – ohjelman ja Oulun yliopiston yhteisrahoittamasta I4FUTURE projektista.Risto Degerman / Yle

Tuorein saavutus tutkimusyhteisössä on perjantain väitöstilaisuus, jossa tohtoriopiskelija Francis Gyakwaa osoitti, että laserin ja siihen liittyvän Raman teknologian avulla voidaan mitata kuumissa materiaaleissa olevia epäpuhtauksia. Raman-spektroskopiateknologiaa on hyödynnetty materiaalien tunnistamisessa muun muassa kaivoksissa.

Väitöstutkimus luo pohjaa sille, että jatkossa teräksen laatua voidaan analysoida jo teräksen valmistusprosessin aikana eikä vasta jälkikäteen valmiista tuotteista.

– Kun haluamme hyvää materiaalia, emme tietenkään halua sellaista terästä, jossa on mukana monia eri aineksia ja se on laadultaan huonoa. Laatu on tärkeää kaikissa tuotteissa, mutta erityisesti terästuotteissa, sanoo Francis Gyakwaa.

Pyhä-Luoston kansallispuiston vaellukselle kadonnut mies on löydetty kuolleena

Pyhä-Luoston kansallispuistoon kadonnut vaeltaja on löydetty keskiviikkona kuolleena retkeilyreittien ulkopuolelta. Vaeltajan löysi vapaaehtoisen pelastuspalvelun pelastuskoira ohjaajineen, Lapin poliisi tiedottaa.

Poliisi selvittää tapausta kuolemansyyn tutkintana.

54-vuotias oululainen mies oli lähtenyt vaeltamaan Pyhä-Luoston kansallispuistoon 17. lokakuuta, minkä jälkeen hänestä ei enää saatu havaintoja.

Alueella, josta miehen oli määrä aloittaa vaelluksensa, oli 17. lokakuuta noin 15-20 senttimetriä lunta. Lunta myös satoi kyseisen viikonlopun aikana lisää.

Poliisi suoritti alueella tällä viikolla maastoetsintöjä.

Poliisi pyysi miehestä aiemmin havaintoja ja kertoo nyt saamillaan havainnoilla olleen merkitystä maastoetsintöjen suuntaamisessa.

Lapin poliisilaitos kiittää tiedotteessaan etsintöihin osallistuneita sekä havaintojen antajia.

Lue lisää: Mihin katosi 54-vuotias Pyhä-Luoston kansallispuistoon lähtenyt vaeltaja? Poliisi kaipaa havaintoja

Ennätyksellisen harva kunta nostaa kuntaveroaan ensi vuodelle: muutama jopa laskee – Katso tästä oman kuntasi ratkaisu

Maan talouden taantumaan syössyt koronaepidemia ei nakannutkaan kuntien talouksia toivottomaan kuoppaan ainakaan laajassa mitassa. Näin on pääteltävä kuntien tänään julkistetusta kuntien kuntaverolistauksesta vuodelle 2021.

Nimittäin kunnallisveroaan ensi vuodelle nostaa 2000-luvun alhaisin määrä kuntia: Yhteensä 39 kuntaa, kun viime vuosina korottajakuntia on ollut yleensä 50:n kahta puolta. Edellinen alhaisin oli 2001, jolloin 41 kuntaa nosti tuloveroaan. 2000-luvun ennätys nähtiin 2010, jolloin 181 kuntaa reilusta 300:sta nosti kuntaveroaan.

– Korona on pienentänyt kuntien verotuloja, mutta ratkaisevampaa on ollut, että valtio on ottanut kantaakseen kuntien koronamenoja erilaisina tukina, sanoo Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio.

– Kertaluonteiset koronatuet eivät poista kuntien edessä olevia taloushaasteita. Sopeutustyötä on jatkettava myös tulevina vuosina.

Entä onko ensi kevään kuntavaalit hillinnyt kunnanvaltuutettujen veronkiristyshaluja?

– Kyllä se siellä taustalla on, mutta ehdottomasti suurempi tekijä päättäjille on ollut valtion lupaamat koronatuet. Ylipäätään tuntuu siltä, että veronkorotuksiin turvaudutaan kunnissa viho viimeisenä keinona. Konsultit ja sopeutusohjelmat käydään sitä ennen tarkasti läpi.

2000-luvun kuntavaalivuodet eivät juuri poikkea korotusmääriltään muista vuosista. Ainoastaan vaalivuotena 2004 korottajakuntia oli selvästi vähemmän kuin edeltävinä ja seuraavina vuosina.

Hallituksen valmistelema sote-uudistus ei Punakallion mukaan vaikuta vielä millään lailla kuntien veropäätöksiin.

Kuntaliiton pääekonomisti Minna PunakallioToni Määttä / Yle Ylivieska nosti

Keskipohjalainen Halsua nosti vuosi sitten kuntaveronsa Suomen kireimmäksi (23,50 %), ja säilyttää asemansa ensi vuonnakin. Tämänvuotisen korotuskierroksen kova nousija on Ylivieska, joka hilaa kuntaveroaan yhden prosenttiyksikön verran ylös, 23 prosenttiin. Tällä päätöksellä Ylivieskassa on maan toiseksi korkein kuntaveroprosentti..

Pääosa ensi vuoden korottajista on pieniä kuntia. Isoista kaupungeista korotustielle on lähtenyt ainoastaan Oulu, muut isot pitävät veroprosenttinsa nykyisellään. Keskisuurista veroaan korottaa Pori.

Merkittävimmät tuloveronkorotukset kohdistuvat Pohjois-Pohjanmaalle, Satakuntaan ja Ahvenanmaalle. Yhteensä korottajakunnissa asuu noin 700 000 kuntalaista.

Neljä laski

Veroprosenttiaan on 2000-luvulla yleensä laskenut muutama kunta vuodessaan. Tälle vuodelle veroa laski seitsemän kuntaa, nyt laskijoita on neljä: Sulkava, Kitee, Outokumpu ja Taivassalo. Veroprosentti laskee näissä noin 21 000 kuntalaisella.

Eniten laski Sulkava, -0,5 prosenttiyksikköä 21 prosentiiin. Kitee laski veroaan nyt neljättä kertaa peräkkäin.

Maan alhaisimpia kuntaveroja peritään Ahvenanmaalla ja manner-Suomesta tuttuun tapaan Kauniaisissa (17%).

Ennallaan tuloveroprosentin pitää kaikkiaan 266 kuntaa. Näissä kunnissa asuu 4,8 miljoonaa ihmistä. Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla, Kymenlaaksossa ja Lapin maakunnassa ei ole vuonna 2021 yhtään veronkorotusta.

Keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousee ensi vuonna ensimmäistä kertaa yli 20 prosentin: 20,02 prosenttiin. Valtaosalla kunnista eli 202:lla veroprosentti on ensi vuonna 21,00 tai enemmän, joka on kriisikuntakriteeristön raja-arvo.

Veroaste noussut pitkään

Kuntien nimellinen veroaste on noussut pikkuhiljaa koko 2000-luvun. Se ei kuitenkaan kerro todellista veroastetta, sillä erilaisten vähennysten takia kuntaveroa peritään käytännössä vähemmän kuin kuntaveroprosentista luulisi.

Todellinen eli efektiivinen veroaste on Halsualla noin 13,9 prosenttia vuonna 2021, kun taas Kauniaisissa se on noin 14,4 prosenttia. Keskimäärin efektiivinen veroaste on 14,4 prosenttia vuonna 2021.

Kunnat keräävät kunnallisveron kautta varoja toimintaansa ensi vuonna noin 21 miljardia euroa. Yhteisövero ja kiinteistöverot tuottavat molemmat noin kaksi miljardia euroa.

Alle liitetystä taulukosta voit näppärästi tarkistaa omasi tai minkä tahansa Suomen kunnan tuloveroprosentin ensi vuodelle. Voit myös järjestää taulukon kunnittain korkeimmasta veroprosentista alhaisimpaan ja päinvastoin klikkaamalla sarakkeen yläreunaa. Voit myös järjestää taulukon suurimman muutoksen perusteella.

Lue lisää:

Veroennätys rikki: pohjalaiskunta nosti kuntaveronsa Suomen korkeimmaksi – Katso ankarimmat kuntaverottajat ja oman kuntasi tilanne

Ikääntymisen tsunami iskee kuntiin ja lapsiluku laskee – selvitys patistaa kuntia sopeuttamaan palveluitaan ripeästi: "Edessä kovat veronkorotukset"

Kunnat samalla viivalla? Valtionosuuksissa on hurjat erot: Kauniaisiin 9 euroa per asukas, Utsjoelle 6 000 euroa – katso kotikuntasi sijoitus

Katso lista kuntaverojen korottajista ja laskijoista

Roskapussi kulkee jopa 700 kilometriä ennen polttamista – seurasimme jätteen matkaa Näätämöstä Ouluun

Jätehuolto on pitkien välimatkojen Lapissa haastavaa ja kallista. Sekajätettä sisältävä jätepussi kulkee jopa 700 kilometriä ennen kuin se poltetaan.

Inarin Näätämössä molokkiin heitetty pussi menee ensin parinsadan kilometrin päähän Ivaloon välivarastoon, kunnes se jatkaa matkaa isommalla rekalla Oulun Laanilan jätteenpolttolaitokseen.

Inarilainen Sara Sirkeinen toivoisi keräyspisteelle myös biojätteen kierrätysmahdollisuutta.Vesa Toppari / Yle

Jätteenkeräilyauto noutaa roskia hiljaisessa Näätämön kylässä. Kerran kolmessa viikossa Lapecon auto ottaa asukkaiden roskapussit kyytiin.

Sara Sirkeinen saapuu molokille ja tutkimme hänen roskapussinsa sisältöä: erilaisia pakkauksia, paperia ja hiukan biojätettä. Ne kaikki menevät sekajätteisiin, sillä esimerkiksi biojätteen kierrättäminen ei ole mahdollista.

Sirkeinen hämmästelee roskien pitkiä kuljetusmatkoja.

– Olen kyllä kuullut huhuja, että melko pitkälle nämä päätyvät, mutta Ouluun asti. Kuulostaa melko hurjalta, äimistelee Sirkeinen.

Myös näätämöläinen Veli Fofonoff on molokilla tuomassa roskiaan.

– Pitää tänne Näätämöön tuoda, kun molokin polttivat Kirakkajärveltä, parinkymmenen kilometrin päästä täältä, Veli Fofonoff kertoo.

Fofonoffille kertyy talousjätettä jonkin verran. Sen hän lajittelee ohjeiden mukaan. Hän asuu Kirakalla ja käy töissä Näätämössä.

Roskapussi kulkee Inarista Ouluun Ivalon jäteaseman kautta.Lasse Isokangas / Yle

Fofonoff olisi omien sanojensa mukaan valmis viemään jätteet vaikka Helsinkiin, kunhan vain huolto toimii. Vanhoina aikoina oli toisin, Fofonoff muistelee.

– Sinne ne jätteet vietiin pihan perälle vasittuun kuoppaan ja peitettiin, eikä kukaan perään huudellut. Nyt on asiat paljon paremmin, Fofonoff toteaa.

Satojen kilometrien kuskaus on halvin vaihtoehto

Fotonoffin ja Sirkeisen roskapussit päätyvät seuraavaksi Ivalon jäteasemalla, missä jätekuormat lajitellaan vielä kerran. Sen jälkeen polttokelpoinen jäte lähtee rekalla Ouluun.

Lapecon toimitusjohtaja Osmo Aikio sanoo, että kuljettaminen on kallista, mutta halvempaakaan keinoa ei nykyisen jätelain puitteissa ole löydetty.

Lapecon toimitusjohtajan Osmo Aikion mukaan pieni jätemäärä on halvinta kuskata Ouluun.Vesa Toppari / Yle

– Eihän se ilmaista ole. En yksittäisen pussin hintaa pysty sanomaan, mutta kaiken kaikkiaan meillä kuljetuskustannukset ovat isommat kuin jätteenkäsittelykustannukset, Aikio sanoo.

Kansalaisia ihmetyttää, miksei näitä jätteitä voi polttaa lähempänä, miksi ne pitää Ouluun asti viedä?

– Meillä on niin pieni jätemäärä, että polttolaitoksen perustaminen pelkästään Lapecon jätteitä varten on liian kallista. Tämä on selkeästi edullisin vaihtoehto tällä hetkellä, Aikio kertoo.

Melkein puolet Oulussa poltettavasta jätteestä tulee Lapista

Näätämöläisen roskapussin matka päättyy lopulta, ja kohta jäte poltetaan uunissa.

Lapista tuleva jäte on melkein puolet Oulun Laanilan ekovoimalaitoksella poltettavasta materiaalista.

– Arkipäivisin tulee 150–200 tonnia jätettä Lapin alueelta eri toimijoilta. Ehkä Lappi ei samanlaisiin lukuihin yhteensä yllä kuin Oulun alue, mutta jonkin verran alle sen, kertoo Heikki Harju-Autti Oulun ekovoimalaitokselta.

Näätämöläisten roskat lajitellaan vielä kerran Ivalon jäteasemalla, josta matka jatkuu Ouluun.Vesa Toppari / Yle

Jätettä on kuskattu Ouluun Lapecon alueelta uuden jätelain myötä nelisen vuotta. Vuoden 2016 alusta lähtien alueelta kerätty hyötykäyttöön kelpaamaton sekajäte ja rakennusjäte on toimitettu polttoaineeksi Laanilan ekovoimalaitokseen.

Voimalaan ohjataan jätteet, jotka päätyivät aiemmin loppusijoitukseen kaatopaikalle. Uusi laki kielsi kaatopaikat ja sen myötä jätteistä hyödynnetään nyt niiden sisältämä energia polttamalla ne voimalaitoksessa.

Lue myös:

Sekajäteastioihin päätyy yhä liikaa biojätettä – pian myös omakotiasujien tulee kerätä ruuantähteensä erikseen

Suomeen aukeaa pian laitos, jollaista muualla Euroopassa ei ole, ja se voi ratkaista jopa 100 000 tonnin tekstiilijäteongelman – millainen lumppu sopii kiertoon

Kävimme seuraamassa, miten poliisikoiraa koulutetaan pentuiässä – Oivasta luvataan pahisten painajaista

Oulun poliisilaitoksen koiraryhmä on saanut uuden vahvistuksen. Pian neljän kuukauden ikäinen Oiva on rodultaan belgianpaimenkoira malinois, ja se on jo aloittanut tottelevaisuuskoulutuksen ja nenän käytön.

– Oiva on sosiaalisesti avoin. Jo pentuna se osaa käyttää omaa päätään ja pyrkii tekemään ratkaisuja, Oivan ohjaaja, vanhempi konstaapeli Kimmo Kielenniva kehuu uutta perheenjäsentään ja työtoveriaan.

Oivasta on kasvamassa poliisille terhakka apulainen muun muassa kadonneiden ihmisten jäljittämiseen. Lisäksi Oiva erikoistuu etsimään räjähteitä – vaikkapa isoista urheilutapahtumista jo ennen kuin ne alkavat.

Yle seurasi Oivan kouluttamista Kempeleessä tiistaiaamuna.

Oulun poliisilaitoksen koiraryhmän vetäjä, ylikonstaapeli Sauli Ylikulju kertoo, että Oivalla on Oulun poliisilaitoksella yhteensä 19 koirakollegaa. Niistä puolet ahertaa Oulun alueella.

Suomessa poliisikoiria on kaikkiaan noin 260.

Oulun poliisi esitteli Oivan kuvan kera Instagramissa ensimmäisen kerran noin kuukausi sitten:

– Parin vuoden päästä Oivasta on jo varmasti kasvanut kaikkien pahisten painajainen, esittelytekstissä varoiteltiin.

Poliisikoirat ovat olleet esillä viime päivinä myös siksi, että poliisikoira kuoli kesken tehtävän Sipoossa. Se lopetettiin, kun se oli erehtynyt luulemaan poliisia ulkopuoliseksi ja hyökännyt sen kimppuun.

Voit osallistua keskusteluun aiheesta 18.11. kello 23:een saakka!

Oulun suunnitelmat leikata teatterin rahoitusta herättävät vastarintaa – vastustajissa myös tiede- ja kulttuuriministeri

Kuohunta Oulun teatterin mahdollisista tuen leikkauksista on jatkunut viikonvaihteen yli.

Oulun kaupunginhallitus on leikkaamassa Oulun teatterille myönnettävästä toiminta-avustuksesta peräti puoli miljoonaa euroa ensi vuodelta.

Esimerkiksi opetusministeri vasemmistoliiton Li Andersson ja keskustan puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko tuomitsevat suunnitellut leikkaukset. Andersson kertoi kantansa Twitterissä ja Saarikko Kalevassa.

Viikonloppuna on perustettu ainakin kaksi adressia Oulun teatterin toiminta-avustuksen säilyttämisen puolesta adressit.com-palveluun.

Adressien laatijat näkevät tämän muun muassa näivettävän Oulun teatterin toimintaa ja romuttavan sen talouden.

Ensimmäinen adresseista julkaistiin lauantaina ja sen oli allekirjoittanut maanantaina iltapäivä kolmeen mennessä lähes 3000 henkilöä ympäri Suomen. Mukana on myös tunnettuja kulttuurialan ihmisiä, kuten kapellimestari Atso Almila.

Vetoomuksen taustalla on vasemmistoliiton Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtajanakin tunnettu Olli Kohonen, joka kertoo laatineensa vetoomuksen yksityishenkilönä.

– Teatterin väki on tuonut selkeästi esiin, että leikkaus voisi olla hyvinkin ongelmallista ja dramaattista teatterin tulevaisuuden kannalta. Kun Oulukin on hakemassa kulttuuripääkaupungiksi, millainen viesti olisi, että teatteritoiminnan edellytyksiä syödään merkittävällä tavalla, miettii nuorena itsekin näyttelemistä harrastanut Kohonen.

Oulun kaupunginhallitus päätti viime tiistaina esittää valtuustolle puolen miljoonan euron toimintarahaleikkausta tulevan vuoden talousarvioon.

Oulun kaupunginhallituksen kokouksessa nimenomaan keskusta ja kokoomus kannattivat Jenna Simulan (ps.) tekemää leikkausesitystä. Kohonen uskoo kuitenkin, että myös edellä mainituissa puolueissa on heitä, joita aiotut leikkaukset eivät miellytä.

– Tiedän kyllä, että kaupungissa on hyvin laajasti puoluekannasta riippumatta ihmisiä, myöskin oikeistopuolueiden edustajia, jotka ajattelevat teatterista myönteisellä tavalla ja haluavat pitää toimintaedellytykset kunnossa.

Toisen adressin Oulun teatterin kaavailtuja säästöjä vastaan on laatinut Pertti Kiviranta. Hänen adressissaan oli maanantaina klo 15:n aikaan muutama sata nimeä.

Perusteena leikkauksille se, että kaikkialta pitää säästää

Oulun teatterin toimitusjohtaja Anu-Maarit Moilanen kertoi perjantaina leikkauksen tarkoittavan myös valtionavustusten vähenemistä, jolloin summa nousisi yli 700 000 euroon ja merkitsisi 15 henkilön vähennystä.

Oulun kaupunginhallituksen kokoomuksen jäsenen Jarmo J. Husson mukaan leikkausesitys perustuu tyystin kaupungin heikkoon taloudelliseen tilanteeseen. Hän muistuttaa että säästöt koskettavat kaikkia, myös kulttuuria.

Husso muistuttaa, että Oulun kaupunginteatteri on osakeyhtiö, jolla on hänen mukaansa samanlaiset ongelmat kuin millä tahansa oululaisella yrityksellä.

– Näin korona-aikana myyntitulojen nostaminen ei ole relevantti vaihtoehto, joten on turvauduttava kulujen karsimiseen. Osakeyhtiön toimivan johdon tehtävä on löytää ratkaisut, mistä tuo puoli miljoonaa otetaan. Pidän dramaattisena, että ensimmäisenä kilpaillaan siitä, montako ihmistä pitää irtisanoa. Suosittelisin harkitsemaan muitakin vaihtoehtoja.

Husson mukaan teatteriin kohdistuvat mahdolliset leikkaukset eivät liity mitenkään Oulun kulttuuripääkaupunkihankkeeseen, vaan ne ovat kaksi täysin eri asiaa.

Kaupunginhallituksessa kokoomusta edustavat Jarmo J. Husso, Sami Pikkuaho ja Hanna Haipus julkaisivat sosiaalisessa mediassa viikonloppuna kirjelmän, jossa he näkevät, että jatkossakin teatterilla kaikki on hyvin. He näkevät Anu-Maarit Moilasen virheellisesti kertoneen jopa viidenneksen tukileikkauksesta, kun todellisuudessa leikkaus olisi alle kymmenen prosenttia.

Husso perustelee Ylen haastattelussa, että kaikkinensa Oulun teatterin saamat tuet ovat noin seitsemän miljoonaa euroa, jolloin 500 000 euron tuen leikkaus olisi alle 10 prosenttia.

Pasi Ainasoja sai pähkähullun idean ja alkoi viljellä huonosti tunnettua värikasvia – nyt hän on aloittamassa yhteistyötä Marimekon kanssa

Finanssi- ja vakuutusalalla aiemmin toiminut nivalalainen Pasi Ainasoja kaipasi elämäänsä toisenlaista sisältöä.

Uuteen alkuun tarvittiin kaksi asiaa: tarpeeksi mielenkiintoinen haaste ja työmatkalla syntynyt havainto siitä, miten paljon paremmin asioita voitaisiin tuotteistaa. Ne saivat toimimaan.

Ainasojalla oli peltoja Nivalassa, mutta hän tiesi, että viljan viljely ei ole hänen juttunsa. Menestysresepti voisi löytyä erikoiskasveista. Vastuullisuutta ja ekologisuutta korostava megatrendi ja tekstiiliteollisuuden suuri ympäristökuorma saivat hänet harkitsemaan luonnonmukaista värintuotantoa.

Ainasoja soitti Luonnonvarakeskukseen ja kysyi vinkkejä mahdolliseksi viljelykasviksi. Sieltä kerrottiin, että värimorsingon viljelyä on tutkittu Suomessa vielä varsin vähän. Kasvi herätti Ainasojan mielenkiinnon.

Työmatkalla Kööpenhaminassa Ainasoja ärsyyntyi. Tanskalaiset osasivat sen niin hyvin: hyggeily ja smörrebrödit osoittivat hänelle sen, kuinka hyvin asiat voidaan tuotteistaa ja rakentaa niistä kansallisia mielikuvia. Ainasoja päätti, että suomalaiset puhtaat luonnontuotteet pitää tuotteistaa paremmin.

Alkoi nivalalaisen indigon tarina.

Viljelmä kasvoi valtavaksi kolmessa vuodessa Värimorsinko ja indigo
  • Indigo on tuttu farkkujen sininen väriaine. Sitä voidaan valmistaa synteettisesti, mutta perinteisesti se on saatu kasveista.
  • Yksi indigon lähteistä on värimorsinko, joka menestyy myös pohjoisissa olosuhteissa.
  • Värimorsinko on kaksivuotinen kasvi. Ensimmäisenä vuonna se kasvattaa lehtikasvuston, josta voidaan uuttaa sinistä väriainetta.
  • Toisena vuonna kasvi kukkii ja tekee siemenet.

Pasi Ainasoja aloitti värimorsingon viljelykokeilut kasvimaan kokoisella pläntillä kesällä 2017.

Muutamassa vuodessa viljelyala on laajentunut 40 hehtaariin, minkä Ainasoja arvioi olevan suurin värimorsinkoviljelmä koko Euroopassa.

– Tuotantoprosesseja on kehitelty tuhansia tunteja ja usein myös kantapään kautta, hän sanoo.

Suomessa kasvaneessa indigossa on oma sävynsä, Pasi Ainasoja sanoo. Hän kertoo saaneensa Euroopasta kommentteja, että valoisat yöt antavat värille erityisen vahvuuden. Hanna Juopperi / Yle

Esimerkiksi lähes kaikki värimorsingon lehtien käsittelyyn tarvittavat laitteet on pitänyt rakentaa itse. Työvoimaa ja apua tuotekehitykseen löytyi kyläläisiltä. Värjäysprosessia Ainasoja on opiskellut vaihe vaiheelta ja mittakaavaa pikkuhiljaa kasvattaen.

Viljelyoppia Ainasoja kertoo saaneensa erityisesti englantilaiselta värimorsinkoa vuosikymmeniä viljelleeltä 80-vuotiaalta Ian Howardilta, joka on jakanut oppia sähköpostiviesteissä ja Skype-puheluissa.

Nyt Ainasoja pystyy vastaamaan jo teollisen tuotannon vaatimuksiin.

Marimekko valmistamassa ensimmäisiä indigovärjättyjä tuotteitaan

Pian Pasi Ainasoja saavuttaa tärkeän virstanpylvään, kun Marimekko tuo ensi vuonna markkinoille tuotteita, joissa on käytetty ensimmäistä kertaa suomalaista luonnonväriä, Nivalan indigoa.

Marimekko on tutkinut luonnosta saatavien väriaineiden käyttöä omassa kangaspainossaan Herttoniemessä reilun vuoden ajan, kertoo Marimekon kodin malliston ja kuviosuunnittelun johtaja Minna Kemell-Kutvonen.

– Se on ensimmäinen tämän mittaluokan kokeilu, ja mekin olemme tässä vasta alkumatkalla.

Luonnonvärien käytöstä on käsityöläisperinteestä alkaen pitkä historia ja kokemus, mutta niiden skaalaaminen teolliseen mittakaavaan on Kemell-Kutvosen mukaan vasta alussa.

Luonto tuo normaalisti tarkkaan säädeltyyn prosessiin mukanaan myös arvaamattomuuden. Luonnosta saatavissa väreissä on hyväksyttävä se, että ne eivät välttämättä aina ole tismalleen samanlaisia.

– Värien laatu ja saatavuus riippuvat siitä, mitä luontoäiti on meille valmis antamaan, Kemell-Kutvonen sanoo.

Luonnonvärejä voitaisiin käyttää nykyistä laajemmin

Viime vuonna Suomessa käynnistyi laaja Biocolour-hanke. Sen johtaja, dosentti Riikka Räisänen Helsingin yliopistosta sanoo, että maassamme on luonnosta saatavien väriaineiden tuotannossa paljon piilevää potentiaalia, jota pyritään nyt kaivamaan esiin.

– Meillä on biomassaa valtavat määrät. Luontomme tuottaa värinlähteitä, ja esimerkiksi metsäteollisuudessa on sivuvirtoja, jotka ovat vielä hyödyntämättä.

Väriaineita voitaisiin tuottaa myös esimerkiksi elintarviketeollisuuden kuorijätteistä, naateista tai osista, joita ei hyödynnetä ruoantuotannosta.

Moni ihan tavallinen kasvi voisi olla hyödynnettävissä uusilla tavoilla. Nivalan värimorsinkopelloilla kulkiessaan Räisänen nostaa esimerkiksi pellon reunassa kasvavat pajut.

– Noista saisi hyvää beigeä ja upean harmaan sävyn.

Biocolour-konsortion johtaja Riikka Räisänen Helsingin yliopistosta kuvasi värimorsingon ensimmäisen vuoden kasvustoa kännykällään Pasi Ainasojan morsinkopellolla marraskuussa 2020.Hanna Juopperi / Yle

Yksi tärkeimmistä Biocolour-hankkeen tavoitteista onkin muodostaa värikartta luonnosta saatavista väreistä.

Luonnosta saatavat värisävyt mielletään usein hillityiksi ja murretuiksi. Marimekon Minna Kemell-Kutvonen kutsuu niitä silmälle miellyttäviksi väreiksi.

– Ne ovat murrettuja sävyjä, mutta ne ovat valtavan hienostuneita ja kiehtovalla tavalla ajattomia.

Kirkkaita värejäkin voidaan saada aikaan, jos väriaineiden tuotannossa käytetään hyväksi mikrobeja, hiivoja ja esimerkiksi sieniä, Riikka Räisänen kertoo. Kaikkein hankalin väri on musta.

Biovärikarttaa voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää mahdollisimman laajasti paitsi tekstiili- myös pakkaus- ja pinnoiteteollisuudessa, Räisänen sanoo. Synteettisten värien vaihtoehdoille on kysyntää.

– Kun tutkitaan ja kehitetään biohajoavia tuotteita, myös kiinnostus biohajoaviin väriaineisiin kasvaa.

Luonnonväriaineiden käyttö herättää siis kiinnostusta, mutta eivät ne synteettisiä väriaineita kokonaan korvaa. Riikka Räisänen toteaa, että luonnosta saatavia värejä ei kannata käyttää bulkkituotteiden valmistukseen, vaan ennemminkin niin sanottuun bioluksukseen.

Indigon jälkeen kokeilussa ovat sipulinkuoret

Nivalassa sinisen väriaineen tuotanto on saatu nyt uomiinsa. Oppirahat on maksettu ja tulevaisuuteen voi katsoa luottavaisin mielin.

– Olemme ihan kaupallistamisen kynnyksellä. Uskon, että ensi vuodesta tulee jo kaupallisesti menestyksekäs, Pasi Ainasoja sanoo.

Jatkossa tavoitteena on myös värimorsingon osien hyödyntäminen entistä tehokkaammin,

Ensimmäisenä vuonna kasvin lehdistä saadaan väriainetta, mutta sen lisäksi sen juuria voidaan hyödyntään lääkinnällisissä tuotteissa. Kasvin toisen vuoden kukinnosta saa hunajaa. Myös värimorsingon siementuotanto on jo omavaraista.

Pasi Ainasojan mielessä vilkkuvat myös uudet värit. Seuraavaksi testissä on aiemmin jätteeksi päätyneitä sipulinkuoria, joista hän aikoo alkaa testata keltaisen, vihreän ja oranssin sävyjen tuottamista.

Olisitko itse valmis maksamaan enemmän tuotteesta, joka on värjätty biovärillä? Voit osallistua keskusteluun 15.11. kello 23:een saakka.

Metsästysrajoitusten kiristäminen kansallispuistoissa ei saa kannatusta – kokenut erämies kertoo, miten parantaisi lajin turvallisuutta

Paikallisten asukkaiden oikeus metsästää kansallispuistoissa on keskeisessä roolissa varsinkin laajojen kansallispuistojen hyväksyttävyydelle. Pohjoisen kansanedustajien mielestä oikeuteen ei pitäisi nytkään kajota, vaikka metsästysturvallisuudesta onkin syytä keskustella.

Yle kysyi Pohjois-Suomen kansanedustajilta pitäisikö metsästystä kansallispuistoissa rajoittaa nykyistä enemmän lisääntyneen retkeilijämäärän takia.

Vain Oulun vaalipiirin vihreiden kansanedustaja Jenni Pitko kannattaa rajoitusten tiukentamista. Kategorista metsästyskieltoa hänkään ei kannata, mutta rajoituksia tulisi Pitkon mielestä tarkastella uudelleen riskien minimoimiseksi.

– Metsästys on totta kai myös hyvä tapa liikkua luonnossa ja sille täytyy olla mahdollisuuksia. Kansallispuiston lähtökohtainen toiminta on kuitenkin luonnonsuojelu ja ihmisten virkistäytyminen, Pitko sanoo.

Ilman metsästysoikeutta kansallispuistoja ei ehkä olisi

Metsähallituksen Luontopalvelujen Lapin aluejohtaja Jyrki Tolonen muistuttaa, että metsästysoikeudesta on säädetty puistokohtaisesti laeissa, joilla kansallispuistot on perustettu.

– Ilman metsästysoikeutta puistoja tuskin olisi perustettu, olen siitä aika varma lappilaisia ihmisiä tuntien, Tolonen sanoo.

Oikealla on yleisesti linnunpyynnissä käytettyjä kiväärin panoksia. Näillä kaikilla on maksimilentomatka yli 1,5 kilometriä. Vasemmalla pienoiskiväärin panoksia ja haulikon panos. Raimo Torikka / Yle

Metsästyksen turvallisuus retkeilijöiden suosimissa kansallispuistoissa nousi keskusteluun, kun maastopyöräilijä kuoli lokakuussa metsästäjän luotiin Urho Kekkosen kansallispuistossa.

Poliisi tutkii asiaa törkeänä kuolemantuottamuksena, mutta tutkinnanjohtaja Marko Ijäs on kertonut, ettei poliisi epäile tahallisuutta.

Tietojen mukaan lintumetsällä ollut metsästäjä oli metsästystilanteessa ampunut kiväärillä ja luoti oli osunut retkeilijään. Tarkempia tietoja poliisin onnettomuustutkinnasta ei vielä ole saatavissa.

Lue lisää: Maastopyöräilijän kuolema pysäytti metsästäjät pohtimaan keinoja parantaa turvallisuutta – "Laukaus lähtee vain kun tiedetään, ettei riskiä aiheuteta muille"

Metsähallitus: Kansallispuistoissa voi yhä retkeillä turvallisesti, UKK-puiston traaginen onnettomuus on ääriharvinainen

Haulikko on turvallisin metsästysase

Linnustuksessa on hyvin tavallista, että puussa istuvaa lintua ammutaan viistosti ylöspäin. Mikäli luoti ei osu kohteeseen tai lävistää kohteen ilman, että se vaurioituu, luoti voi lentää jopa kilometrien päähän.

Rovaniemeläisen kokeneen metsästys- ja aseharrastajan Erkki Jäntin mielestä vaara-aluetta saataisiin pienennettyä käyttämällä lyhytkantoisempia aseita ja panoksia.

Kokenut metsästäjä ja aseharrastaja Erkki Jäntti muistuttaa, että metsästyslaki sallii esimerkiksi metsäkanalintujen ampumisen yleisimmin käytettyä .308:a pienikaliiperiisemmillakin aseilla, joiden luoti on vaarallinen hieman lyhyemmällä matkalla.Sauli Antikainen / Yle

Metsästyslaki määrittelee sen, millaisella luotiaseella mitäkin riistaeläintä saa metsästää. Jäntti muistuttaa, että esimerkiksi pyyn metsästykseen riittää tavallinen pienoiskivääri.

– .22 Winchester Magnum, eli pikkuisen isompi käy metsollekin, Jäntti sanoo.

Turvallisin ase on Jäntin mukaan haulikko, jolla voi ampua lintua enimmillään 35-40 metrin päästä. Itse ladatulla haulipanoksella tehoa ja kantavuutta voi saada reilusti lisää.

Taustan turvallisuuden selvittämisessä esimerkiksi kännykän karttaohjelmat ovat Jäntin mielestä hyvä apu. Niistä näkee reitit, laavut ja tulipaikat.

– Kannattaa myös valita, jos mahdollista, ampumapaikka, jossa ampumasuunnassa on puita takana eikä aukkoa. Silloin luoti osuu puihin, muistuttaa Erkki Jäntti.

Vastuu on kuitenkin viime kädessä aina metsästäjällä itsellään.

Metsästys kansallispuistoissa
  • Luonnonsuojelulain perusteella metsästys kansallispuistoissa on lähtökohtaisesti kielletty.
  • Puistoja perustettaessa on haluttu ottaa huomioon paikallisten asukkaiden vapaa metsästysoikeus.
  • Metsästyslain 8. pykälän perusteella Lapin maakunnassa ja eräissä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kunnissa paikallisilla asukkailla on vapaa metsästysoikeus valtion mailla.
  • Pohjois-Suomessa Perämeren ja Rokuan kansallispuistoja lukuunottamatta metsästysoikeus ulottuu myös kansallispuistoihin.
  • Myös Etelä-Suomessa kansallispuistoissa voidaan vastaavan viranomaisen tai laitoksen luvalla metsästää, mikäli kansallispuiston tarkoitusta ei vaaranneta.
Tehokkaan kiväärin luoti lentää jopa neljä kilometriä ja yleisimpien linnunpyynnissä käytettävien aseiden luoditkin jopa 2,5 kilometriä. Raimo Torikka / Yle Kansanedustajat eivät kiristäisi rajoituksia

Ylen kyselyyn metsästysoikeuksien rajoittamisesta kansallispuistoissa vastasi 17 Lapin ja Oulun vaalipiirin kansanedustajaa. Heistä 15 vastasi kysymykseen yksiselitteisen kielteisesti.

Ainoa rajoituksia kannattava oli vihreiden Jenni Pitko, perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Juuso taas vastasi, ettei osaa sanoa mitä pitää tehdä.

Kokoomuksen rovaniemeläinen kansanedustaja Heikki Autto vetoaa onnettomuuden ainutlaatuisuuteen.

– Koska kysymyksessä on täysin poikkeuksellinen tapaus, ei sen pohjalta voi, eikä pidä tehdä lainsäädännöllisiä muutoksia.

Kansanedustaja Heikki Autton mielestä UKK-puiston metsästysonnettomuuden pohjalta ei pidä sännätä kiristämään rajoituksia, mutta tapahtumien kulku tulee kuitenkin selvittää tarkoin.Sauli Antikainen / Yle

Myös kansanedustajien vastauksista nousi esille se, että paikallisten metsästysoikeuden säilyttäminen laajoja kansallispuistoja perustettaessa on ollut tärkeä tekijä siinä, että puistot ovat saaneet paikallisyhteisöjen hyväksynnän.

Metsähallituksen luontopalveujen Lapin aluejohtajan Jyrki Tolosen mielestä metsästyksellä voi olla kansallispuistoissa myös luonnonsuojelun kannalta suotuisaa merkitystä. Se voi esimerkiksi estää hirvikannan kasvamista liian tiheäksi.

Tolonen muistuttaa, että aluehallintovirastot voivat paikallisesti ja määräaikaisesti asettaa metsästyskieltoja kansallispuistoihin tai muille suojelualueille.

Näin on tehty esimerkiksi Oulangan kansallispuiston Pienen karhunkierroksen lähellä ja muutamissa muissa kohteissa Pohjois-Pohjanmaalla.

Ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) selvityttää Metsähallituksella parhaillaan, ovatko kansallispuistojen metsästysmääräykset turvallisuuden kannalta ajan tasalla kasvavan kävijämäärän kanssa.

Pitäisikö retkeilijöiden suosimissa kansallispuistoissa Pohjois-Suomessa rajoittaa metsästysoikeutta myös paikallisilta? Osallistu keskusteluun sunnuntaihin kello 23 saakka.

Katso Yle Areenassa: Ylen aamu tänään: Metsästysonnettomuudet puhuttavat ihmisiä – miksi kansallispuistoissa saa metsästää? Katso lähetys tästä

Ensimmäiset minkkitarhojen koronatestit negatiivisia – testaaminen jatkuu ensi viikon

Viiden ensimmäisen minkkitarhan koronatestitulokset on saatu, eikä näiden tarhojen eläimissä ole koronavirusta.

Ruokavirasto aloitti tarhojen tehotestauksen tällä viikolla. Kohteiksi valittiin 30 minkkitarhaa pohjalaismaakunnista, missä valtaosa maan tarhoista on.

Minkkien tehostettu koronatestaus alkaa pohjalaistarhoilta – nielunäytteitä eläviltä, kuolleet tutkittavaksi Ruokavirastolle

Testien taustalla ovat Alankomaissa ja Tanskassa minkkitarhoilla todetut koronavirusepidemiat.

Tanskassa minkkitarhoilta on löytynyt muuntunut versio koronaviruksesta. Tämä virus on tarttunut ihmisiinkin. Epidemian takia Tanskan minkit on määrätty lopetettaviksi.

Testausta tehdään Kalajoella, Kauhavalla, Kaustisella, Kokkolassa, Korsnäsissä, Mustasaaressa, Närpiössä, Pedersöressä, Uusikaarlepyyssä ja Vöyrillä.

Kuntien valinnassa otettiin huomioon alueen ihmisten koronaepidemian tilanne ja minkkien tuotantomäärät.

Näytteenotto on tarkoitus saada päätökseen ensi viikon aikana. Tulosten perusteella suunnitellaan jatkoseuranta, jolloin otetaan näytteet kaikista Suomen minkki- ja suomensupitarhoista.

Lue myös:

Miksi korona tarttuu minkkeihin, pitääkö Suomessa lopettaa turkiseläimiä? Asiantuntijat vastaavat kysymyksiimme

Mihin katosi 54-vuotias Pyhä-Luoston kansallispuistoon lähtenyt vaeltaja? Poliisi kaipaa havaintoja

Poliisi kaipaa havaintoja oululaisesta Pekka Istosta, joka on lähtenyt yksin vaeltamaan Pyhä-Luoston kansallispuistoon lauantaina 17. lokakuuta illalla. Poliisin mukaan 54-vuotiaasta Istosta ei ole havaintoja tämän jälkeen.

Poliisilla olevien tietojen mukaan hänellä on ollut tarkoitus yöpyä ensimmäinen 17. ja 18. lokakuuta välinen yö varaustupa Kuukkelissa ja kaksi seuraavaa 18. ja 20. lokakuuta väliset yöt varaustupa Yrjölässä. Kummankaan tuvan tai alueen muiden tupien vieraskirjoissa ei ole ollut merkintöjä kadonneesta.

Vaellukselle lähtiessään kadonneella on ollut päällään tummat vaatteet ja kantamuksena tumma rinkka. Vaelluksen lähtöpaikka on ollut Rykimäkeron levikkeen ja Koparan porotilan risteyksen välillä Luostontiellä. Lähtöaikaan 17. lokakuuta illalla alueella on jo ollut noin 15 - 20 senttimetriä lunta ja lunta on satanut koko viikonlopun lisää.

Poliisi on kuluvan viikon aikana tehnyt alueella maastoetsintöjä muun muassa poliisikoirien sekä droonien avulla.

Poliisi pyytää tiedot ja havainnot kadonneesta sähköpostiin ati.lappi@poliisi.fi.

Poliisi pyytää sähköpostia erityisesti niitä henkilöitä ilmoittautumaan, jotka ovat vierailleet Pyhä-Luoston kansallispuistossa Kapustan ja Pyhälammen päivätuvilla 17.-25. lokakuuta. Henkilöitä pyydetään ilmoittamaan yhteystietonsa sähköpostiin poliisin yhteydenottoa varten.

Kuva kateissa olevasta henkilöstä on syksyltä 2019. Poliisin mukaan kadonneen vaatetus ja varustus voivat olla erilaiset kuin kuvassa.Poliisi

Oulun teatterin toiminta-avustusta ollaan leikkaamassa puoli miljoonaa euroa – johtaisi isoihin irtisanomisiin ja ensi-iltojen vähenemiseen

Oulun kaupunginhallitus on leikkaamassa Oulun teatterille myönnettävästä toiminta-avustuksesta peräti puoli miljoonaa euroa ensi vuodelta.

Oulun teatterin toimitusjohtaja Anu-Maarit Moilanen kertoo, että lähes viidenneksen leikkautuminen teatterin rahoituksesta johtaisi henkilöstön laajoihin irtisanomisiin.

– Leikkaus on käsittämätön ja Oulun kaupungin kulttuuristrategian vastainen. Se vaarantaa paitsi teatterin tulevaisuuden, myös Oulun kulttuuripääkaupunkihaun. Kaupunginhallituksen esitys valtuustolle tuli eilen teatterin johdolle täytenä yllätyksenä.

Oulun kaupunginhallitus on esittämässä, että Oulun teatterille myönnettävästä toiminta-avustuksesta leikataan 500 000 euroa ensi vuodelta. Perussuomalaisten kaupunginhallituksen jäsen Jenna Simula esitti keskustan Matias Ojalehdon kannattamana viime viikon kaupunginhallituksen kokouksessa tuen leikkausta. Simulan äänestyksessä voittanutta muutosesitystä kannatti seitsemän keskustan ja kokoomuksen kaupunginhallituksen jäsentä.

Kaupunginteatterin hallituksen puheenjohtaja Matti Karhula ihmettelee, ettei leikkausesitykseen ole tehty vaikutusarviota.

– Leikkausesitys näyttää lähteneen liikkeelle kulttuurikielteisestä agendasta. Kaupunginhallituksen jäsenten tekemään leikkausesitykseen ei ole kirjattu perusteita, myös vaikutusarviot ovat jääneet tekemättä. Näyttää siltä, että kaupungin luottamuselimissä tehdään teatteria koskevia päätöksiä ymmärtämättä kokonaisuutta, Karhula toteaa Oulun teatterin tiedotteessa.

Leikkauksella on myös seurannaisvaikutus esittävän taiteen valtionosuuteen. Se tarkoittaisi yhteensä yli 700 000 euron leikkausta vuodelle 2021. Valtionapu laskisi kaupungin tuen pienentymisen myötä vuosiksi.

Oulun teatterissa työskentelee vakituisesti 19 näyttelijää. Näin suuret leikkaukset johtaisivat arviolta yhteensä noin 15 teatterialan työpaikan vähennystarpeeseen. Lisäksi teatterilla on sopimussitoumuksia vuosiksi eteenpäin

Toiminta-avustuksen leikkaamisen jälkeen teatterin omien ensi-iltojen määrä laskisi kuudesta ensi-illasta korkeintaan neljään.

Oulun teatteri on Pohjois-Suomen suurin ja Suomen seitsemänneksi suurin ammattiteatteri.

Jos samalla ryhmäliikuntatunnilla olleella todetaan myöhemmin korona, et välttämättä saa koskaan tietää – nykykäsityksen mukaan tartuntariski on pieni

Vielä viime keväänä moni meistä laittoi kuntosalijäsenyyden tauolle, söi ravintolaruokaa vain kotiinkuljetuksella ja vältteli lähes kaikkia mahdollisia ihmiskontakteja.

Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että esimerkiksi ryhmäliikuntatunnit muodostavat pienemmän riskin kuin vielä keväällä pelättiin, sanoo Turun yliopiston virusopin professori Ilkka Julkunen.

– Tiedämme, että isommissa altistumistilanteissa hyvin harva saa tartunnan. Alkuun pelättiin että tartuttavuus on isompaa, ja nyt riskiin suhtaudutaan asiallisemmin, kun tietoa on enemmän.

Julkusen käsityksen mukaan esimerkiksi konserteissa, elokuvateattereissa ja urheilukatsomoissa on tullut vähän tartuntoja. Ohjeet turvaväleistä ja hyvästä hygieniasta ovat ratkaisevassa asemassa. Kun niitä noudatetaan, tartuntariski on erittäin pieni.

Esimerkiksi siitä, jos kuntokeskuksessa on käynyt COVID-19:ään sairastunut henkilö, ei välttämättä informoida edes yritykselle, saati asiakkaille. Näin kävi oululaisessa liikuntakeskuksessa.

Oulussa yritykset saavat päättää, kertovatko joukkoaltistumisesta asiakkaille

Marraskuun alussa oululaisen liikuntakeskuksen tiloissa ja muun muassa Bodypump-ryhmäliikuntatunnilla käyneellä henkilöllä todettiin koronavirus. Tieto tartunnasta levisi asiakkaiden keskuudessa, mutta sairaanhoitopiiri tai yritys itse eivät tiedottaneet asiasta.

Liikuntakeskuksesta kerrottiin Ylelle, että he ottivat itse yhteyttä sairaanhoitopiirin tartuntatautiyksikköön, kun kuulivat tartunnasta. Selvisi, että liikuntakeskukselle ei ollut ilmoitettu tartunnan saaneesta asiakkaasta, koska altistumisriskiä ei pidetty merkittävänä.

Oulun terveysviranomaiset tiedottavat yrityksille vain, jos arvioidaan, että koronavirukseen sairastunut on altistanut paljon muita ihmisiä yrityksen tiloissa. Altistumisen kriteerinä on karkeasti lähietäisyys yli 15 minuutin ajan ilman suojaimia.

Mikäli terveysviranomaiset näkevät tarpeelliseksi kertoa altistumisista yritykselle, yksityiset toimijat saavat vielä itse päättää, kertovatko ne tiloissaan tapahtuneesta joukkoaltistumisesta asiakkailleen, kertoo Oulun kaupungin terveysjohtaja Jorma Mäkitalo.

– Kaupunki tiedottaa siitä julkisesti vain sellaisissa tapauksissa, jolloin altistuneita ei muutoin tavoiteta.

Esimerkkinä Mäkitalo mainitsee kesältä tapauksen, jossa kahdessa ravintolassa vieraili henkilö, jolla myöhemmin todettiin koronavirustartunta. Tällöin tapauksesta tiedotti Oulun kaupunki.

Yleisesti ottaen vastuu on kuitenkin tilan toiminnan ylläpitäjällä ja järjestäjällä, eli yrityksellä itsellään. Se päättää, kertooko se asiakkailleen, jos tilojen käyttäjällä on ollut koronatartunta.

Oulun kaupungin tartuntataudeista vastaava lääkäri Jarkko Huusko kertoo, että jokainen koronatartunta ja siitä johtuvat mahdolliset altistumiset käydään aina tapauskohtaisesti läpi.

– Kun ihminen sairastuu, voi olla useita paikkoja, missä he ovat käyneet sitä ennen. Kartoituksessa näitä käydään läpi ja laitetaan karanteenin ne henkilöt, joilla on tarpeeksi iso riski altistumiselle ja tartunnan saamiselle.

Huusko ei kommentoi yksittäistä tapausta liikuntakeskuksessa, mutta kertoo, että yleisesti ryhmäliikuntatunnilla tartuntariski on pieni, jos tila on iso ja ihmisillä on oma alue, missä liikutaan. Hän myös mainitsee, että oireettomana virusta ei välttämättä erity yhtä paljon kuin oireiden alkamisen jälkeen esimerkiksi yskiessä.

Lisäksi virusopin professori Ilkka Julkunen sanoo, että hyvä ilmastointi vähentää tartuntariskiä merkittävästi.

Kukaan ei Huuskosta voi silti tuudittautua siihen, että jokin paikka olisi turvallinen, jos sieltä ei ole tiedotettu tartunnoista.

– Jokaisen kannattaa suhtautua sillä tavalla, että julkisella paikalla voi olla tänään henkilö, joka sairastuu huomenna.

Yle tavoitteli Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta kommentoimaan asiaa noin viikon ajan, mutta vastausta ei saatu jutun julkaisuun mennessä.

Sivut