Uutiset YLE Oulu

Kysyimme, mistä on kyse väitteissä, joiden mukaan oululaisnuoret pimittävät tietoa korona-altistuksista – ja uskovatko nuoret itse niihin

Oulun terveysjohtaja Jorma Mäkitalon mukaan oululaiset nuoret ovat jättäneet kertomatta altistumisista, jotta välttävät karanteenin.

Terveysjohtaja on kuullut tällaisesta toiminnasta kaupungin työntekijöiltä kahdesta eri lähteestä, mutta ei osaa arvioida ilmiön yleisyyttä. Yle kertoi asiasta ensimmäisenä 15.1 koronatyöryhmän tiedotustilaisuutta seuranneessa striimissään.

Nyt Mäkitalo täsmentää Ylen pyynnöstä, mistä hänen mukaansa ilmiössä on kyse. Hän vastasi tarkentaviin kysymyksiin sähköpostilla. Mäkitalon mukaan ilmiö koskee lähinnä teini-ikäisiä nuoria.

– Sairastunut ei kerro kenen kanssa on ollut tekemisissä, jotta kaverit välttäisivät karanteenin, sanoo Mäkitalo.

Hän ei osaa sanoa, kuinka laajasta ilmiöstä on kyse.

– Karanteenimääräysten rikkomisista tuli epäilyjä jo syksyllä.

Hänen tiedossaan ei ole konkreettisia tapauksia, että joku olisi tällaisen huijauksen takia välttänyt karanteenin ja sitten sairastunut.

Mäkitalo painottaa, että tällainen toiminta ei ole missään olosuhteissa vastuullista ja järkevää.

Oululaiset nuoret aikuiset pitävät ilmiötä mahdollisena

Elias Alatalo, 20, kuuli ensimmäistä kertaa torstaina Mäkitalon esiin nostamasta ilmiöstä. Ilmiöstä eli siitä, peittelevätkö jotkut korona-altistuksia, keskusteltiin kaveriporukan Whatsapp-ryhmässä.

Hän pitää todennäköisenä että näin voivat toimia erityisesti lapset, jotka eivät vielä tajua ongelman vakavuutta ja ajattelevat vain itseään.

Hän ei voisi itse kuvitella toimivansa samalla tavoin.

Jenna Männikkö, 19 ei tällaisista sopimuksista kuullut, mutta sanoo tietävänsä, että, että testitulosta odotettaessa on saatettu kuitenkin kulkea ilman maskia kaupungilla.

– Kyllä tämä ilmiönä on uskottava. Osa nuorista ei ota koronaa vakavasti. Toisaalta on tietysti myös niitä, jotka ottavat kaikki rajoitukset todella vakavasti. Ihan varmasti on myös aikuisia, jotka ajattelevat samalla tavalla.

Kiia Pääkköselle, 22 ilmiö ei ole tuttu, mutta hän pitää tällaista käyttäytymistä vastuuttomana. Todennäköisimmin hän ajattelee nuorison voivan käyttäytyä näin.

– Ehdottomasti pitää olla karanteenissa, jos on altistunut ja kertoa kavereille. Emme me muuten saa tätä tilannetta millään hallintaan.

Petteri Hanski, 22 ei ole kuullut ilmiöstä, mutta pitää sitä mahdollisena, ja nuorten keskuudessa todennäköisempänä kuin koko väestön tasolla.

– Tuskin kovin suuri joukko toimii näin. Itse ainakin toivoisin että jos kaveri on menossa testeihin, hän kertoisi asiasta. Myös itse koronan saadessani kertoisin missä ja kenen kanssa olisin ollut tartuttavassa vaiheessa.

Ainakin Helsingissä on sama ilmiö

Kyselykierros sairaanhoitopiireihin ja kaupunkeihin eri puolille Suomea toi esiin, että ainakin Helsingissä on ilmennyt samanlaista käyttäytymismallia.

– Valitettavasti vastaavaa on havaittu jonkun verran myös Helsingissä, mutta ei missään tapauksessa yksinomaan nuorilla, kertoo Helsingin terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen viestitse.

Tällaisen toiminnan motiiveina Helsingissä Lukkarinen mainitsee koronatoimien kyseenalaistamisen, pelon tulojen menetyksestä, kielimuurin ja epäilyksen viranomaisten tarkoitusperistä.

Toisaalta osa saattaa hieman häpeillä sitä ettei ole noudattanut viranomaisohjeita.

– Emme halua syyllistää ketään. Meille on tärkeintä selvittää altistuneet, ei sitä miksi on toimittu niin kuin on toimittu, sanoo Lukkarinen.

Lukkarinen korostaa, että kyse on kuitenkin erittäin pienestä ryhmästä.

– Valtaosa auttaa kaikin tavoin tartunnanjäljityksessä ja siitä heille iso kiitos.

Kainuun sairaanhoitopiirin pandemiapäällikkö Olli-Pekka Koukkarin mukaan on ollut tilanteita, joissa muisti palaa pätkittäin, vaikka varsinaisesta tietojen pimittämisestä hän ei puhuisi.

Tartuntaa jäljittävät kontaktoivat sairastuneita useita kertoja ja silloin joka soitolla on kerrottu uusista kontakteista, jotka ovat tulleet mieleen. Tätä tapahtui erityisesti Oulun Stora Enson koronaryppään aikaan, kun Kainuuseenkin tuli työmaalta tartuntoja.

– Lypsäminen tuottaa tulosta. Kyseessä ei kuitenkaan ole ollut ison mittakaavan ongelmasta, sanoo Koukkari.

Koukkarin mukaan muistamattomuutta on ollut nuorilla aikuisilla mutta myös heitä vanhemmilla.

Koukkarin mukaan kielelliset vähemmistöt ovat olleet yliedustettuina niissä tilanteissa, joissa tietoa altistuneista ei ole heti saatu. Syinä voivat hänestä olla kielirajoitteet ja toisaalta epäilys viranomaisia kohtaan lähtömaansa kokemusten vuoksi.

Sen sijaan Lapista, Keski-Suomesta ja Pirkanmaalta kerrotaan, että altistumisten pimittämisestä ei ole havaintoja.

Voit osallistua keskusteluun aiheesta 19.1. kello 23:een saakka!

Oulu päätti ulkometsän myymisestä Koneen Säätiölle – Sanginjoen yli 2500 hehtaarin suojelualueesta toivotaan kansallispuistoa

Oulun kaupunginhallitus päätti kokouksessaan maanantai-iltapäivänä tarttua Koneen Säätiön 4,2 miljoonan euron tarjoukseen koskien osaa Sanginjoen ulkometsäalueesta. Ouluun on kaupan myötä syntymässä yhteensä lähes 2 600 hehtaarin laajuinen luonnonsuojelualue.

Oulun kaupunki on jo itse suojellut Sanginjoen metsäalueesta osan. Koneen Säätiö aikoo lahjoittaa kaupan kohteena olevan alueen valtiolle, joka on ilmoittanut suojelevansa sen.

Lahjoituksesta on tehty esisopimus joulukuun lopussa. Koneen Säätiö on toivonut lahjoitettavaksi sovitusta metsänosasta kansallispuistoa.

Neuvottelut alueen myynnistä käynnistyivät viime huhtikuussa.

Vuosia kestäneen poliittisen kädenväännön jälkeen Oulun Sanginjoelle perustettiin Isokankaan suojelualue vuonna 2018. Päätöksestä tehtyjen valitusten käsittelyyn meni vielä pari vuotta, kunnes viime kesänä suojelu astui voimaan. Nyt Isokangas on Suomen suurin kunnallinen suojelualue.

Vaihto-oppilas Tinka Pelttari pääsi vihdoin kotiin Britanniasta – oululainen perhe ei päästänyt nuortaan vaihtoon USA:han, nyt peruutusta puidaan kuluttajariitalautakunnassa

Lauantai-iltana 16.1. 2021 auton takapenkillä hymyili maskin takana onnellinen nuori. Isä tuli hakemaan 17-vuotiaan Tinka Pelttarin Helsinki-Vantaan kentältä, ja edessä oli kuuden tunnin ajomatka kotiin ja karanteeniin.

– Tiukoille meni. Lento lähti Britanniasta tunnin myöhässä. Juoksin Amsterdamin kentällä ja ennätin Suomen lennon portille kolme minuuttia ennen sen sulkeutumista. Nyt on huojentunut olo!

Yle kertoi jo aiemmin 17-vuotiaasta, joka sanoi soittavansa pääministerille, jos jää jumiin Isoon-Britanniaan. Peltarin yllätykseksi ulkoministeri Pekka Haavisto ennätti ensin, ja kysyi kuulumiset.

Tinka Pelttari halusi takaisin Suomeen pahentuneen koronatilanteen takia.

Vaihto-oppilas jäi kahdesti paluulennoitta, kun Traficom päätti lyhyellä varoitusajalla keskeyttää matkustajalennot Britanniasta, ja myöhemmin pidentää keskeytystä.

Kansanedustaja Jukka Mäkynen (PS) jätti 14.1.2021 ulkoministeri Haaviston vastattavaksi kirjallisen kysymyksen ulkomailla koronan takia jumissa olevien alaikäisten lasten kotiuttamisesta. Nämä lapset ovat käsittääkseni tavallisia suomalaisia lapsia, esimerkiksi 17-vuotias vaihto-oppilas, Mäkynen kirjoittaa kysymyksessään. Hänen mielestään Suomen olisi pystyttävä käyttämään lasten kotiuttamisessa esimerkiksi puolustusvoimien kalustoa.Tinka Pelttarin albumi, Marja Väänänen / Yle , Kuvanmuokkaus: Kalle Niskala / Yle

Suomeen paluun toteutumista joutui jännittämään loppuun saakka.

Pelttari osti uudet liput Amsterdamin kautta Suomeen tiistaina 12.1. Ostohetkellä tarjolla oli neljä lentoa. Torstaihin mennessä niistä oli peruttu jo kolme.

Hän kertoo käyneensä varmistamassa tunnin välein, että lento oli vielä olemassa. Samalla tuli vilkaistua Ison-Britannian virallisia matkustusohje-sivuja. Onneksi.

– Torstain ja perjantain välisenä yönä oli aivan yllättäin tulossa voimaan uusi määräys, jonka mukaan Amsterdamin lennoille vaaditaan myös kentällä otettava testi. Se on tehtävä aikaisintaan neljä tuntia ennen lähtöä Britanniasta.

Pelttari meni pikatestiin heti lentoasemalle saavuttuaan. Moni kuuli asiasta vasta paikan päällä ja syntyi ryntäys.

Seuraavan kerran lähden Suomesta korkeintaan vasta joskus, kun koronasta on tullut tavalliseen flunssaan verrattava virus. Tinka Pelttari

Hän moittii olematonta tiedottamista ja koronatesteillä rahastamista.

Lennolle vaadittu ensimmäinen koronatesti kelpaa vain yksityisklinikalla otettuna. Sen Pelttari otatti pari päivää aikaisemmin Liverpoolissa ja maksoi 99 puntaa eli satakunta euroa. Lentokentällä vaadittu uusi testi kustansi 50 puntaa.

Myös jokainen paluun takia moneen kertaan ostettu lentolippu on mennyt vaihto-oppilaan ja perheensä omasta kukkarosta.

– Suurlähetystöstä sanottiin, että jos matkanjärjestäjältä ei saa mitään takaisin, voi ehkä matkavauutuksesta saada jotakin, Pelttari kertoo.

Suomeen saavuttuaan hän halusi testauttaa vielä itsensä kentällä, vaikka Britanniassa juuri otetut testitulokset olisivat riittäneet.

– Onneksi testit ovat olleet negatiivisia. Nyt odottelen vielä Suomen tulosta. Kolmen päivän päästä käyn uudestaan testissä. Vaikka sekin olisi negatiivinen, pysyn silti viikon karanteenissa, hän miettii.

Pelttari lähti vaihto-oppilaaksi elokuussa 2020, koska koronatilanne vaikutti rauhalliselta ja vaihtojärjestön edustajat Isosta-Britanniasta vakuuttelivat, että on turvallista tulla.

– Seuraavan kerran lähden Suomesta korkeintaan vasta joskus, kun koronasta on tullut tavalliseen flunssaan verrattava virus.

Oululaisperhe kanteli kuluttajariitalautakuntaan

Kilpailu- ja kuluttajavirastoon tuli vuonna 2020 parisenkymmentä vaihto-oppilasmatkaa koskevaa yhteydenottoa.

Kiistoja on syntynyt esimerkiksi rahojen palautuksesta, kun perhe on perunut vaihto-opiskelijamatkan koronatilanteeseen vedoten.

Oululainen Maria Mannermaa on tehnyt kantelun kuluttajariitalautakuntaan.

– Päätimme tarkan harkinnan jälkeen, ettei lapsemme lähde syksyllä 2020 epävakaisen koronatilanteen vuoksi Yhdysvaltoihin, vaikka se oli suuri pettymys ja pitkäaikaisen haaveen romutus, Mannermaa kertoo.

Vaihto-oppilasvuoden siirtäminen ei heidän nuorensa kohdalla ollut lukion kurssivalintojen takia mahdollista.

Palveluntarjoaja palautti osan summasta, josta ison osan oli säästänyt nuori itse.

– Koko summa kieltäydyttiin palauttamasta. Ehtoja tuli kilometritolkulla, ja lopulta perustelivat sillä, etteivät Suomen viranomaiset olleet kieltäneet matkustamista Yhdysvaltoihin, vaan ainoastaan antaneet suosituksen. Ihmettelen palveluntarjoajan etiikkaa, Mannermaa toteaa.

Perheen mielestä heidät leimattiin hankaliksi asiakkaiksi ja annettiin ymmärtää, että olivat ainoat sellaiset. Mannermaa ei itse usko heidän olevan ainoa perhe, joka on kokenut saaneensa huonoa palvelua.

– On sellainen kynsille lyöty olo. Koen, että olimme yksin, sanoo Maria Mannermaa.Maria Mannermaan albumi

Mannermaa kertoo, että heidän koronatilanteeseen liittyviä huoliaan vähäteltiin, eikä pandemian aiheuttamiin poikkeusoloihin reagoitu.

Palveluntuottaja ei antanut heille vastauksia lähtöpäätöksen kannalta ratkaiseviin kysymyksiin. Vanhemmat olisivat halunneet tietää tarkemmin paikallisista olosuhteista, ja miten toimittaisiin mahdollisissa koronan aiheuttamissa ongelmatilanteissa.

– Järjestö teki selväksi, että vastuu lapsen lähettämisestä ja mahdollisten ongelmatilanteiden kustannuksista olisi ollut täysin meillä vanhemmilla eli luistelivat vastuustaan, Mannermaa toteaa.

Pettynyt perhe haluaa selvittää kuluttajariitalautakunnan kannan siihen, ovatko palveluntarjoajan ehdot korona-aikana kohtuuttomia.

Matkapakettilainsäädäntöä ei sovelleta vaihtarireissuun

Kuluttajaneuvonnan johtava asiantuntija Mikko Saastamoinen Kilpailu- ja kuluttajavirastosta ei ota kantaa Mannermaan perheen tilanteeseen, mutta sanoo yleisesti, että matkustajan oikeudesta peruuttaa vaihto-oppilaspaikka ei ole nimenomaista säännöstä, mutta koronatilanteen johdosta tähän voisi mahdollisesti olla oikeus.

– Kyse voi olla matkustajan kannalta sellaisesta tilanteesta, että sopimuksessa pysyminen olisi hänen kannaltaan kohtuutonta. Tilanteet on arvioitava tapauskohtaisesti, Saastamoinen kertoo.

Hänen mukaansa peruutusoikeus voisi mahdollisesti tulla kysymykseen myös silloin, jos matka olisi sinänsä toteutettavissa, mutta koronan johdosta toteutustapa ja sisältö muuttuisivat merkittävästi.

Moni siirsi vaihtoon lähdön myöhemmäksi

Koronan vaikutus näkyi syksyllä 2020 kuoppana vaihtoon lähtijöiden määrässä.

Yle onnistui tavoittamaan lukuisista Suomessa toimivista vaihto-oppilasjärjestöistä ja -yrityksistä kaksi.

Toimitusjohtaja Harriet Särömaa ASSE:sta kertoo, että puolet vaihtoon aikoneista nuorista siirsi tai perui lähtönsä syksyllä 2020 koronatilanteen takia.

AFS:n tilastot näyttävät vain hieman pienempää katoa. Syksyllä vaihtoon lähti reilusti alle sata nuorta.

Toiminnanjohtaja Anja Kahri kertoo, että AFS:n kansainvälinen päätoimisto New Yorkissa tarkkailee yhdessä eri AFS-maiden paikallistoimistojen kanssa maiden koronatilannetta, sekä muun muassa vaihtomaiden infrastruktuuria, terveydenhuoltoa, koulujen aukiolotilannetta ja paikallisen AFS:n aluetoimiston taloudellista tilannetta.

– Sen mukaan pätetään, mihin maihin on turvallista lähteä ja milloin, Kahri toteaa.

Jos New Yorkin päätoimiston vaatimat kriteerit täyttyvät, vaihtoon lähdölle ei järjestäjän puolesta ole estettä.

Suomen terveysviranomaiset saattavat kuitenkin suositella, ettei maahan matkustettaisi koronatilanteen takia.

Vaihto-oppilasmatkoja on syksyllä 2020 ollut koronatilanteesta huolimatta tarjolla ainakin Euroopaan ja Pohjois-Amerikkaan.Outi Kuitunen / YLE

Kahrin ja Särömaan mukaan vain muutamat nuoret ovat peruneet lähtönsä kokonaan. Tyypillisin ratkaisu on ollut siirtää vaihtoreissu toiseen ajankohtaan, jos ikärajat sallivat.

– Jos vaihtoon voi lähteä, mutta ei vaan halua lähteä, peruutusmaksu on 50 prosenttia. Se kattaa kulut siitä, mitä olemme siihen asti tehneet. Päätös on perheen oma asia, sanoo Särömaa.

Eikö korona ole vastuullinen syy olla lähtemättä?

– Emme me ketään rupea siitä (syystä) arvostelemaan, Harriet Särömaa toteaa.

Molemmat kertovat, ettei kukaan heidän kauttaan syksyllä vaihtoon lähteneistä ole keskeyttänyt vaihtoreissuaan.

– Emme soita nuorille. Paikalliset aluevalvojat ovat tukihenkilöitä, joiden on oltava vähintään kerran kuussa yhteydessä oppilaisiin eli tiedämme tilanteen, sanoo Harriet Särömaa.

Saako AFS:ltä rahat takaisin, jos vanhemmat eivät päästä pahentuneen korontatilanteen takia nuortaan maailmalle?

– Noudatamme aina sopimusehtoja, joita en lähde avaamaan, toteaa toiminnanjohtaja Anja Kahri.

Lue lisää: Kuluttajariitalautakunta: Matkan sai perua koronan vuoksi ilman kuluja – oma arvio uhasta voi riittää, vaikka matkustusrajoituksia ei olisi

Muistatko vielä nämä: 17-vuotias vaihto-opiskelija sanoi Ylelle soittavansa ulkoministerille, jos ei pääse lentokiellon takia Britanniasta pois – ministeri ehti ensin, Tinka Pelttari sai puhelun Pekka Haavistolta

Britanniassa vaihto-oppilaana oleva Tinka Pelttari, 17: ”Jos lentokielto jatkuu, soitan ulkoministerille, että olen alaikäinen ja minut on saatava täältä jotenkin pois”

Oulun suositun turistikohteen puutteet hämmästyttävät – asiat jumittavat, kun yksi taho vastaa hiekasta, toinen nurmikosta ja kolmas muusta alueesta

Oulun Nallikarissa tuuli puhaltaa navakasti ja saa parinkymmenen asteen pakkasen tuntumaan entistäkin kylmemmältä. Ajatus kesästä ja rantalomasta tuntuu kaukaiselta.

Lauri Louhivirtaa kylmyys ei haittaa. Mies hykertelee tyytyväisyyttään, sillä ensi kesänä Nallikarin pitäisi olla paikka, joka soveltuu entistä useammalle käyttäjälle.

Pyörätuolia käyttävä Louhivirta ja Oulun vammaisneuvosto ovat tehneet vuosien ajan työtä, jotta Oulun kaupunki korjaisi Pohjolan Rivieraksikin kutsutun ranta-alueen esteettömäksi.

Oulun vammaisneuvosto on esittänyt vuodesta 2016 lähtien useaan otteeseen, että Nallikarissa pitäisi olla vähintään esteetön wc ja pukukoppi, joihin pääsisi myös pyörätuolilla ja lastenrattaiden kanssa. Nyt nämä perusasiat puuttuvat.

Ensi kesänä palveluiden tulisi olla kunnossa, sillä syrjintäasioista vastaava yhdenvertaisuusvaltuutettu on puuttunut asiaan.

Nallikarin vanhassa huoltorakennuksessa on esteettömän wc:n merkki, mutta käytännössä se ei sitä ole. Talvella Louhivirta ei pääse edes rakennuksen lähelle. Paulus Markkula / Yle

Nallikari on turistivetonaula, joka houkuttelee kotimaisten matkailijoiden lisäksi paljon myös norjalaisia. Alue remontoitiin vuonna 2013 ja siihen käytettiin 2,5 miljoonaa euroa.

Alueella on myös suuret kehittämissuunnitelmat. Sinne on tulossa esimerkiksi kaksi huvipuistoa. Näihin verrattuna esteetön wc ja pukeutumistila olisivat olleet helposti toteutettavissa.

Ohjeista huolimatta tehdään väärin

Viime kesänä Nallikariin ilmestyi iso pukukoppi. Se oli sijainnut aiemmin muualla ja jäänyt vähäiselle käytölle.

Oulun kaupungin esteettömyyskoordinaattori Jaana Solasvuo kertoo antaneensa ohjeet, kuinka kopista saadaan esteetön ja turvallinen. Hämmästys olikin suuri, kun hän näki lopputuloksen. Koppiin oli tehty luiskat, jotka olivat Solasvuon mukaan vastoin kaikkia ohjeistuksia ja hengenvaaralliset.

Solasvuon pyynnöstä huolimatta luiskille ei tehty mitään.

Pukukopin alueelle tuoneen kaupungin liikuntapalvelujen mukaan esteettömyyttä ei edes tavoiteltu, mutta sen ajateltiin sopivan lastenrattaille.

Lauri Louhivirralla on mukana vatupassi, jolla hän mittaa luiskien kaltevuuden. Se näyttää jyrkkyydeksi 30 prosenttia, mikä on kuusi kertaa jyrkempi kuin suositus viisi prosenttia.

Louhivirta ei pääse kapeaa luiskaa ylös, vaikka lumi tasoittaa hieman jyrkkyyttä. Ei ole kaidetta, mistä ottaa kiinni.

Päätöksiä vääristä asioista

Ranta-alueen vieressä sijaitsee Oulun leirintäalue. Nallikari Seaside on Oulun kaupungin omistama liikelaitos. Sen päärakennuksessa toimii lomakylän vastaanotto. Pyörätuolia käyttävä ei kuitenkaan pääse sinne korkean kynnyksen vuoksi.

Kaupungin yhdyskuntalautakunnan päätöksen mukaan rakennuksen saavutettavuutta olisi pitänyt parantaa vuoden 2020 loppuun mennessä. Vastaanottoon olisi pitänyt asentaa automaattinen ovenavaus, opasteet ja säädösten mukainen luiska.

Nallikari Seasiden toimitusjohtaja Sirpa Walter oli yllättynyt kuullessaan lautakunnan päätöksestä, sillä lomakylä on liikelaitos, ja sitä koskevia päätöksiä tekee sen on oma hallinto. Yhdyskuntalautakunta oli siis vahingossa tehnyt päätöksen asiasta, joka ei edes kuulunut sille.

Parannettavaa muuallakin kuin Nallikarissa

Nallikarin tilanne on vaatinut yhdenvertaisuusvaltuutetun puuttumista asiaan. Se on valvontaviranomainen, joka valvoo esimerkiksi, ettei vammaisia henkilöitä syrjitä. Syrjintäasioista vastaava erityisasiantuntija Robin Harms ihmettelee Oulun tapaa hoitaa asioita.

– Herää kysymys, miksi ei ole reagoitu, kun asioihin on puututtu aikoja sitten ja kyse on suhteellisen pienistä asioista. Olisi tärkeää, että nämä saataisiin kuntoon ensi kesäksi.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on toimittanut Oulun kaupungille listan asioista, joita se edellyttää tehtäväksi toukokuun alkuun mennessä.

Esteettömän wc:n ja pukukopin lisäksi myös alueen reunakivetystä on paikoin madallettava ja suojatien alkaminen tehtävä näkövammaisille paremmin havaittavaksi. Myös esteetöntä pääsyä vesirajaan täytyy selvittää.

Lisäksi Kauppatorille on järjestettävä esteetön, siirrettävä yleisö-wc, ja vierasvenesataman sisäänkäyntiä on laajennettava, että siitä mahtuu kulkemaan myös pyörätuolilla.

Samalla kaupungin on tiivistettävä yhteistyötään vammaisneuvoston kanssa.

Louhivirta toivoo, että rannan muutostöitä tehdessä otetaan huomioon liikuntavammaisten lisäksi myös kuulo- ja näkövammaiset. Paulus Markkula / Yle

Louhivirta on tyytyväinen, että yhdenvertaisuusvaltuutettu on ottanut asian hoitaakseen.

– Vihdoinkin joku uskoi minua. Tähän asti kaupungilta on vaan sanottu, että ei ole mitään moitittavaa toiminnassa.

Muutoksia voi vauhdittaa uhkasakolla

Oulun kaupungin on vastattava yhdenvertaisuusvaltuutetulle toukokuuhun mennessä, mihin toimiin se on ryhtynyt.

Mikäli kaupunki ei tee edellytettyjä muutoksia, yhdenvertaisuusvaltuutettu voi viedä asian yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan, joka voi tarvittaessa vauhdittaa asiaa uhkasakolla. Kaupunki voi myös joutua maksamaan korvauksia syrjityksi tulleille henkilöille.

Esimerkiksi Louhivirta voisi näin saada Oulun kaupungilta jopa tuhansien eurojen korvaukset ihmisarvon loukkauksesta.

Harmsin mukaan yleensä kunnat hyväksyvät laaditut suositukset.

Parantamisen varaa kuntien toiminnassa on edelleen.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu saa vuosittain noin tuhat syrjintään liittyvää yhteydenottoa, joista pari sataa liittyy vammaisasioihin. Usein valitus tehdään palveluja tuottavasta viranomaisesta, Harms sanoo.

– Yhdenvertaisuuden edistämisvelvollisuus ei ole kaikilla tiedossa, ei tiedetä mitä pitäisi ottaa huomioon ja että erityisesti vammaisten henkilöiden edustajia tulisi kuulla.

Hiekasta ja nurmesta vastaavat eri toimijat

Yhdenvertaisuusvaltuutetun ukaasi on herättänyt Oulun kaupungin sisällä huolta ja moni myöntää, ettei asioita ole hoidettu hyvin.

Kaupungin esteettömyyskoordinaattorin Jaana Solasvuon mielestä yhdenvertaisuusvaltuutetun puuttuminen asioihin on vakava nootti.

– Miksi pitää ensin saada sanktioita, että asiat hoidetaan kuntoon.

Yhdyskuntalautakunnan puheenjohtaja Martti Korhonen sanoo ihmettelevänsä, miksi mitään ei tapahdu, vaikka päätöksiä on tehty.

Osasyy tilanteeseen lienee siinä, ettei alueella ole vain yhtä toimijaa, joka vastaisi kaikesta, sanoo Nallikari Seasiden toimitusjohtaja Sirpa Walter.

Walter vastaa lomakylän alueesta, liikuntatoimi hiekka-alueesta ja yhdyskuntatoimi puisto- ja katualueesta.

Walter lupaa hoitaa lomakylän alueen kuntoon, kunhan vaan saa listan puutteista. Myös liikuntatoimi lupaa korjata viime kesänä rannalle tuodun pukukopin esteettömäksi ja parantaa esimerkiksi nuotiopaikoille pääsyä.

Sen sijaan esteettömän wc:n tilanne jää auki, sillä asia ei tunnu olevan kenenkään vastuulla.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun 18.1. kello 23:een saakka.

Nyt kannattaa varoa, että auton lämmitys ei sytytä tulipaloa: pitkät lämmitysajat ja omat lämmitinviritelmät voivat johtaa ongelmiin

Lämmityksessä olleita ajoneuvoja on syttynyt palamaan kolmessa pihapiirissä Pohjois-Pohjanmaalla. Kaikki palot ovat tapahtuneet vain puolen vuorokauden aikana.

Paloja on eilisillasta lähtien ollut jo Siikajoella, Raahessa ja Oulaisissa. Kaikissa tapauksissa palo ajoneuvon moottorissa oli alkanut, kun auto oli lämmityksessä verkkovirtalähteisellä lämmittimellä eli tutummin lohkolämmittimellä.

Vastaavia esimerkkejä on muualtakin. Esimerkiksi Kainuussa Suomussalmella on ollut vastaavanlainen autopalo pihapiirissä varhain tänä aamuna. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen alueella on palanut näiden pakkasien aikana yksi auto lämmityksen yhteydessä, kertoo Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Tomi Honkakunnas.

Pahimpia ovat tee-se-itse-lämmittimet

Autopalot lisääntyvät yleensä, kun säät viilenevät ja autoja aletaan lämmittää, kertoo Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen.

Syitä syttymiseen on monia.

Esimerkiksi oikosulku, auton polttoaine- tai öljyvuoto tai lämmitystolpan vika voivat aiheuttaa tulipalon.

Vesalaisen mukaan kuski voi aiheuttaa riskin myös itse, jos jättää auton koko yöksi piuhan päähän.

– Kovillakin pakkasilla kolmen tunnin lämmitysaika riittää. Jos tolpassa ei itsessään ole ajastinta, ulkokäyttöön tarkoitetun ajastimen voi ostaa.

Lohkolämmittimen lisäksi tulipalon voi aiheuttaa sisätilanlämmitin. Palo voi syttyä, jos lämmittimen laittaa huonoon paikkaan ja ilmavirtaus kohdistuu suoraan palavaan materiaaliin. Myös lämmittimen ilmankierron estyminen nostaa paloriskiä.

Tomi Honkakunnas on törmännyt tilanteisiin, joissa on käytetty liian suuritehoista lämmitintä suhteessa auton kokoon. Pahimpia ovat itse kyhätyt lämmittimet.

– On ollut tee-se-itse-laitteita, joita ei ole tarkoitettu auton lämmittämiseen. Autossa saattaa olla esimerkiksi rakennuslämmitin. Jos 2 000 watin lämmitin laitetaan pieneen autoon, se voi olla vaarallista.

Paloriskin voi aiheuttaa myös luminen pistoke, joka ei mene kunnolla paikalleen.

Lämmitin voi olla rikki huomaamatta vuosia

Paloriskin vähentämiseksi autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen kehottaa testaamaan moottorilämmittimen toiminnan aika ajoin.

Vesalaisen mukaan moni autoilija laittaa uskollisesti auton joka yö talvikaudella piuhan päähän ja kuvittelee, että lämmitin toimii, kun sisätilanlämmitin alkaa hurista.

– Sisätilanlämmittimen käynnistyminen saattaa hämätä. Voi olla, että varsinainen moottorinlämmitin on jo useamman vuoden ollut pimeänä.

Lämmittimen toiminnan voi testata kokeilemalla ensin kylmän auton moottoriöljyn lämpötilaa ja tarkistamalla, onko lämpö kasvanut lämmityksen jälkeen.

Myös kaikkien ölyvuotojen korjauttaminen heti parantaa paloturvallisuutta.

Lukiolaisten virtuaalimatkalla Berliiniin dönerit ja munkit haettiin Ylitornion paikallisesta – koulujen kansainvälisyys on koetuksella korona-aikana

Koulujen kansainvälinen toiminta on poikkeusaikana ollut koetuksella. Suunniteltuja matkoja on jouduttu perumaan ja etäopetukseen siirtyminen haukkasi keväällä resursseja myös muilta kansainvälisyyttä tukevilta opinnoilta.

Ylitorniolla lukiolaiset lähtivät Berliiniin sijaan virtuaalimatkalle, jossa lähistöllä sijaitseva verkkoaita esitti Berliinin muuria ja ravintolaelämys koettiin paikkakunnan omassa kebab-kioskissa.

Apuna käytettiin vr-laseja.

– Lasien kanssa tuntuu kuin lähes oikeasti kävelisi siellä. Tietenkin vr-laseista huolimatta jää moni asia kokematta, kertoo abiturientti Iida Tyni kokemuksesta.

Iida Tyni pitää virtuaalista matkaa hyvänä vaihtoehtona varsinkin nyt, kun matkustaminen ei käytännössä ole mahdollista.Antti Ullakko / Yle

Valtakunnallisesti vertailtuna Ylitornio kulkee virtuaalisen kansainvälisyyden eturintamassa.

– 360 asteen kameroiden tai vr-lasien käyttö opetuksessa on harvinaista. Ne tuskin arkipäiväistyvät nopeasti, sillä ne vaativat opettajalta laajaa tietoteknistä osaamista, sanoo opetusneuvos Mika Saarinen, joka toimii opetushallituksessa yleissivistävän ja aikuiskoulutuksen kansainvälistymispalveluiden päällikkönä.

Puolella lukioista virtuaalista yhteistyötä

Opetushallitus selvittää parhaillaan, millaisia kokemuksia ja kokeiluja suomalaisilla kouluilla on kansainvälisestä toiminnasta korona-aikana. Ennakkotietojen perusteella vaikuttaa, etteivät oppilaitokset ole poikkeusaikoinakaan jättäneet kansainvälistä toimintaa.

– Näyttää, että noin puolella Suomen lukioista on kokemuksia virtuaalisesta (kansainvälisestä) yhteistyöstä ja lopuillakin ne ovat suunnitelmissa, kertoo Saarinen.

Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalveluiden laatupäällikkö Pauliina Kanervon mukaan koronakevät ja pikainen siirtyminen etäopetukseen vähensi myös kansainvälistä toimintaa. Poikkeuksellisen raju muutos opetustavoissa söi opettajien henkistä resurssia, eikä opettajia ole patistettu nyt kansainväliseen toimintaan.

– Silti jotkut opettajat ovat jatkaneet aktiivisesti yhteistyötä, Kanervo huomauttaa.

Ylitornion lukion matkanjärjestäjän, kielten opettaja Hanna Viippolan mukaan virtuaalinen kielimatka Berliiniin syntyi lopulta varsin pienellä vaivalla.

– Netti on täynnä materiaalia, josta saa kerättyä sen, mitä haluaa käyttää. Toki se vaatii myös suunnittelua, sanoo Viippola.

Ylitorniolaiset selvisivät virtuaalisesta luokkaretkestä kaksilla edullisilla vr-laseilla, älypuhelimilla ja netistä löytyvillä ilmaissovelluksilla sekä materiaaleilla.

Kuvitteellisen lentomatkan turvatarkastus hoidettiin paikallisin voimin, saksalaisia makuja ja tuoksuja päästiin aistimaan hankkimalla döner-kebabit ja berliininmunkit Ylitorniolta. Matkasta tehdään vielä video, jota saksan opiskelijat ennen ylioppilaskirjoitusten alkua työstävät.

Kielten opettaja Hanna Viippolan mukaan Ylitornion yhteiskoulun lukiossa virtuaalisen todellisuuden hyödyntäminen opetuksessa on tavallista.Antti Ullakko / Yle Ujommatkin oppilaat osallistuvat paremmin virtuaalisesti

Opetusneuvos Mika Saarisen mukaan kansainvälisesti vertailtuna suomalaisten opettajien tietotekninen osaaminen on kovaa tasoa, he hallitsevat perusvälineet.

Koululaisten suosimia helppokäyttöisiä kommunikaatiovälineitä, kuten Instagramia, WhatsAppia ja Snapchatia on onnistuneesti käytetty kansainvälisessä toiminnassa.

– Virtuaalisissa kohtaamisissa aremmat oppilaat tulevat paremmin esille kuin vierailuilla, sanoo Saarinen.

Tuttujen ohjelmien etuna on myös se, että niiden käyttö luonnistuu, eikä tekniikka nouse pääosaan keskusteltaessa ulkomaisten opiskelijoiden kanssa.

Iida Tyni kertoo matkasta muille Ylitornion lukion saksan opiskelijoille.Antti Ullakko / Yle

Pauliina Kanervon mukaan verkossa toimiminen on vaikuttanut myös paikallisesti.

– Koululaisille on järjestetty japanin ja kiinan kielen kerhoja verkossa ja niihin ovat voineet osallistua useiden eri koulujen oppilaat.

Tämä on tuonut uusia mahdollisuuksia niille oppilaille, jotka asuvat kymmenien kilometrien päässä Oulun keskustasta.

–Lisäksi ystävyyskoulutoimintaa on ylläpidetty verkon yli.

Oikea vierailu on oppimisen kannalta paras

Vaikka virtuaalitodellisuus antaa uusia mahdolisuuksia toteuttaa kansainvälisyys- ja kieliopintoja, ulkomailla tehtävillä vierailuilla on jatkossakin tärkeä rooli.

– Jos pelkästään miettii oppimisen ja motivoinnin kannalta, niin tehokkain vaihtoehto on yhä edelleen vierailu paikan päällä, sanoo Mika Saarinen.

Ylitornion yhteiskoulun abiturientti Iida Tyni myöntää, että lukioaikaisten matkojen peruuntuminen harmittaa.

– Mutta tänä aikana kaikki, mitä järjestetään tuntuu mukavalta, hän sanoo.

Ylitorniolaisten virtuaalireissussa oli toden tuntua vielä matkan jälkeenkin.

– Ihan uupuneita oltiin tämänkin reissun jälkeen, vaikka ei oikeasti mihinkään liikuttu. Että hyvä oli reissu.

Kotikansainvälisyys opettaa maailmasta Suomessa

Pauliina Kanervo pitää tärkeänä niin sanottua kotikansainvälisyyttä kouluissa ja päiväkodeissa. Käytännössä kotikansainvälisyys tarkoittaa esimerkiksi teemapäiviä tai -viikkoja, kansainvälisiä vieraita joko paikan päällä tai verkon välityksellä.

– Pitää muistaa, että monille ulkomaanmatkat eivät ole mahdollisia.

– Opetushallituksenkin näkökulmasta kotikansainvälisyydellä on iso rooli kasvatuksessa, sanoo Saarinen.

Ylitornion yhteiskoulun lukion rehtori Sari Lantto jakaa Kanervon näkemykset.

– Toivottavasti tästä korona-ajasta opimme, että kansainvälisyys ei aina vaadi liikkumista paikasta toiseen. Täältä Lapista on pitkät välimatkat kaikkialle ja matkustaminen vie aikaa ja on kallista, sanoo Lantto.

Rehtori Sari Lantto kertoo, että Ylitornion yhteiskouun lukio on tämän vuoden puolella ollut jo yhteyksissä niin Yhdysvaltoihin kuin Israeliinkin.Antti Ullakko / Yle

Lantto pitää virtuaalista kansainvälisyyttä joissain tilanteissa hyvänä vaihtoehtona. Hän toivoo, että koulu pystyy edelleen luomaan uusia ja ylläpitämään olemassa olevia kontakteja maailmalle

– Tavoitteena on tarjota jokaiselle vuosiluokalle jonkinlainen kansainvälinen kokemus lukion aikana.

Niin Kanervo kuin Saarinenkin uskovat, että opettajien etätyöskentelystä hankkima taitoja voidaan jatkossakin hyödyntää kansainvälisyyskasvatuksessa.

Lue myös:

Roope Rihtamo on yksi onnekkaista, joiden vaihto-opiskelu ei kaatunut koronaan – kuvat kertovat, miten arki Etelä-Koreassa alkaa karanteenin jälkeen

Tuore selvitys antaa synkän kuvan etäkoulusta: riittävä tuki puuttui, opiskelu kuormitti ja jakoi oppilaat kahteen kastiin

Pyhäjärvellä avovaimonsa surmannut mies tuomittiin liki 11 vuoden vankeuteen taposta

Pyhäjärvinen mies on tuomittu 10 vuoden ja 11 kuukauden vankeuteen avovaimonsa taposta.

1970 -luvun alussa syntynyt mies surmasi samanikäisen avovaimonsa pariskunnan asunnossa illalla 30. joulukuuta 2019.

Tapahtumat johtivat isoon poliisioperaatioon ja poliisi piiritti omakotitaloa Pyhäjärven Jokikyläntiellä usean tunnin ajan.

Omakotitalosta löytyi kuollut nainen ja mies otettiin kiinni asunnosta.

Tuomio ei ole vielä lainvoimainen.

Missä järjestyksessä oululaiset rokotetaan? Seuraa suorana kello 12, kun kaupungin koronatilanteesta saadaan lisää tietoa

Oulu on edelleen koronavirusepidemian leviämisvaiheessa eikä vuoden vaihteessa alkanut tartuntapiikki osoita vielä luotettavasti laantumisen merkkejä.

Erittäin helposti tarttuva koronaviruksen muunnos aiheuttaa myös varautumisen tarvetta, vaikka Oulussa ei yhtään tapausta ole toistaiseksi havaittukaan.

Kaupungin koronatilanteesta ja rokotusjärjestyksestä saadaan lisää tietoa torstaina kello 12 järjestettävässä tiedotustilaisuudessa.

Oulun kaupungin ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteisessä tilaisuudessa tilannetta valottavat muun muassa terveysjohtaja Jorma Mäkitalo ja tartuntataudeista vastaava lääkäri Jarkko Huusko.Yle näyttää tilaisuuden suorana tässä jutussa.

Yleisten tilojen sulkua jatkettiin

Oulun kaupunki päätti aiemmin tällä viikolla jatkaa kaupungin liikuntatilojen ja yleisten tilojen sulkua 1.2.2021 asti.

Perusteina olivat Oulun epidemiatilanne, uuteen koronan muuntovirukseen liittyvä uhka sekä valmisteilla olevat uudet valtioneuvoston ja STM:n linjaukset.

Tällä hetkellä rokottamisesta tiedetään, että Pohjois-Pohjanmaan kunnat saavat suuremman määrän rokotteita käyttöön tällä ja ensi viikolla, koska THL:n ohje vapautti tehosterokotuksiin varatut rokoteannokset.

Tällä viikolla rokotukset kohdentuvat Oulun hoivayksiköiden asukkaisiin ja työntekijöihin kansallisen rokotejärjestyksen mukaisesti. Rokotteen tulee samaan yli 600 henkilöä.

Seuravaaksi rokotukset tulevat kohdistumaan muihin ympärivuorokautisessa hoidossa oleviin ikäihmisiin ja heitä hoitaviin työntekijöihin.

Vielä ei tiedetä, milloin kotona asuviin ikäihmisiin ja heidän omaishoitajiinsa kohdistuvat rokotukset alkavat. Paljon riippuu rokotteiden saatavuudesta tammikuun jälkeen.

Tietoa laajasti väestölle tarjottavien joukkorokotusten ajankohdasta ei myöskään ole.

Tänään on monin paikoin vuoden kovin pakkaspäivä – Kuusamossa mitattiin -37,5 astetta

Tänään on monin paikoin talven kovin pakkaspäivä. Idästä saapunut korkeapaineen alue tuo kireitä pakkasia laajoihin osiin maata torstain ja perjantain aikana. Sää on kylmä ja kirkas.

Pakkanen on nyt erityisen kireä osissa Lappia ja Itä-Suomessa. Muonion kirkonkylässä oli aamulla pakkasta -39 astetta ja Kuusamon Kiutakönkäällä oli -37,5 astetta.

Itä- ja Keski-Suomessa pakkanen kiristyy torstai-iltaa ja ensi yötä kohti, kertoo Ylen meteorologi Joonas Koskela.

– Juuassa on nyt ennen puoltapäivää mitattu -33 astetta. Voi olla, että vielä kylmenee. Huomenna idässä pilvipeite alkaa lisääntyä ja pakkanen hellittää hieman.

Etelä-Suomessa pakkanen kiristyy illan ja yön aikana. Huomiseksi etelärannikkoa myöten ennustetaan kireitä yli -20 asteen pakkasia.

Pakkasvaroitus on voimassa koko maassa Ahvenanmaata ja Pohjois-Lappia lukuun ottamatta.

Joensuulaisen koulun pihalla ulkoiltiin torstaina pakkasesta piittaamatta.Ari Haimakainen / Yle Pakkaset hellittävät, lumi pysyy

Viikonloppuun mennessä pakkaset hellittävät monin paikoin.

– Etelässä lauantaikin on vielä aika kylmä päivä, mutta sen jälkeen lauhtuu, Joonas Koskela kertoo.

Lämpötila pysyy kuitenkin pakkasen puolella ja lumi maassa, meteorologi lupaa. Kymmenen vuorokauden ennusteessa eteläinenkään Suomi ei näyttäisi menevän plussan puolelle.

Ratapihalla katkeilee pultteja

Pakkanen vaikuttaa töihin monella työpaikalla.

Ratapihalla Joensuussa töitä tehdään ulkona kovassa pakkasessa ja kylmässä viimassa.

– Kerrospukeutuminen on välttämätöntä, mutta kypärän alle mahtuu vain ohut pipo, sanoo rata-asentaja Nuutti Nykänen

Rata-asentajat Nuutti Nykänen ja Kimmo Hallamaa tekevät töitä ulkona säällä kuin säällä.Tapio Laakkonen / Yle

Lunta ei Pohjois-Karjalassa ole viime päivinä tullut, mutta kovalla pakkasella raiteisiin tulee helposti vaurioita.

– Pultit katkeilevat sidekiskoista, kun rauta supistuu kylmällä ilmalla. Niitä täytyy uusia, sanoo rata-asentaja Kimmo Hallamaa.

Kasvihuoneessa valtava sähkönkulutus

Kurkunkasvattajan kasvihuoneet vievät kovana pakkaspäivänä enemmän sähköä kuin keskimääräinen omakotitalo vuodessa. Nilsiäläisellä kurkkutilalla oli aamulla pakkasta -25 astetta, mutta sisällä kasvihuoneissa normaali kasvatuslämpö.

– Sähkö on suurin kuluerä. On tullut pohdittua vaihtoehtoja energiantuotantoon, esimerkiksi tuulimyllyä tai aurinkoenergiaa. Mutta kovalla pakkasella ei tuule ja aurinkoa ei talvella ole, sanoo yrittäjä Risto Taskinen Nilsiän taimituotteelta.

Kerromme pian lisää.

Merikotka kuoli, kun juna törmäsi siihen – ja vain paria päivää myöhemmin samoin kävi sen lajitoverille samassa kohdassa

Kaksi merikotkaa kuoli vuodenvaihteessa Pohjois-Pohjanmaalla Iissä, kun ne törmäsivät junaan.

Kyseessä oli kaksi erillistä tapausta, mutta molemmat linnut vahingoittuivat samassa kohdassa. Kotkat olivat syömässä radan vieressä olleita poron raatoja. Myös porot olivat luultavasti jääneet junan alle. Merikotkat yrittivät pakoon havaitessaan kohti tulevan junan, mutta epäonnekseen lähtivät lentämään väärään suuntaan ja törmäsivät suoraan junaan.

Ensimmäinen merikotka ei kuollut heti törmäyksessä. Veturinkuljettaja yritti pelastaa linnun, mutta se ehti kuolla ennen kuin se saatiin toimitettua hoitoon.

Kotkan oli tarkoitus mennä hoidettavaksi Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry:n puheenjohtaja Ari-Pekka Auvisen luo. Yhdistyksen loukkaantuneiden lintujen hoitorinki toimii yhteistyössä poliisin, kaupungin eläinlääkärien, Eviran ja suomalaisten eläintarhojen kanssa.

– Linnussa ei ollut ulkoisia vammoja. Aluksi näytti, että toivoa on. Luultavasti kotkalla oli jokin sisäinen verenvuoto esimerkiksi aivoissa.

Auvinen huomasi kuollutta merikotkaa tutkiessaan, että hän on rengastanut linnun sen ollessa nuori.

– Kohtasimme sen elämän alussa ja lopussa. Se oli pysäyttävä hetki.

Parin päivän kuluttua toinen kotka törmäsi junaan ja kuoli. Auvinen sai tiedon uudesta tapauksesta ja pyysi aiemmin tapaamaansa veturinkuljettajaa käymään paikalla. Tämä oli jäänyt Auvisen mieleen ja tiesi veturinkuljettajan asuvan lähellä tapahtumapaikkaa. Merikotka oli revennyt auki törmäyksessä. Tätä yksilö ei ollut rengastettu.

Suomessa on noin 550 merikotkaparia. Merikotka oli pitkään uhanalainen laji Suomessa, mutta vuonna 2019 se pääsi pois Suomen uhanalaisten lajien listalta ja tätä nykyään se luokitellaan elinvoimaiseksi.

Kiskoille kuolee vuosittain satoja eläimiä

Tarkkoja lukuja junan alle jääneistä eläimistä ei ole, sillä VR ei tilastoi niitä. VR:ltä kuitenkin kerrotaan, että arviolta vuosittain 300–400 eläintä jää junan alle. Useimmiten köpelösti käy hirville, poroille ja peuroille.

Ari-Pekka Auvinen kertoo, että hänen tietoonsa tulee vuosittain tapauksia junan vuoksi kuolleista lintuja. Yleensä ne ovatkin kotkia, toisinaan myös huuhkajia.

– Kotkat pystyvät zoomaamaan tarkkaan yksityiskohtiin, jolloin se ei välttämättä näe kokonaiskuvaa. Junatörmäyksissä voi olla kyse samanlaisesta hahmotusongelmasta.

Maa- ja merikotkat ovat herkimpiä lintuja törmäämään myös tuulivoimaloiden siipiin.

Eläinten junan alle jääntiä on todella vaikea estää, sillä tilanteet ovat äkillisiä ja junaa ei voi pysäyttää nopeasti, VR:ltä kerrotaan Pysähtymismatka voi pisimmillään olla jopa yli kilometrin.

Kun eläin jää junan alle, veturinkuljettaja tekee aina ilmoituksen liikenteenohjaukseen. Sieltä tieto menee paikallisille viranomaisille.

Auvinen muistuttaakin, kuinka tärkeää on kerätä kuolleet eläimet radan varsilta.

– Sille ei voi mitään, että eläin esimerkiksi törmää junaan ja kuolee, mutta raatojen keräämiselle voisi.

Herättikö juttu ajatuksia? Keskustele aiheesta torstaihin kello 23:een saakka!

Lue seuraavaksi:

Seurasimme merikotkan poikasten rengastusta suorana – vainoista ja ympäristömyrkyistä selvinneet linnut asuttavat nyt myös sisämaata

Tämä lumoava video kelpaisi matkailumainokseen – urbaani merikotka ruokkii poikasiaan keskellä Helsinkiä

Katso tästä suorana kello 15.15 alkaen uusimmat tiedot Pohjois-Pohjanmaan koronarajoituksista

Pohjois-Pohjanmaan koronatilannetta käsittelevä alueellinen työryhmä kokoontuu tänään iltapäivällä.

Kokoontumisessa linjataan uudet suositukset mahdollisten koronarajoitusten tekemiseksi. Ryhmä pohtii muun muassa, missä tilanteessa epidemia on ja millaisia rajoituksia suositellaan jatkossa.

Tästä jutusta löydät Pohjois-Pohjanmaalla voimassa olevat suositukset. Aiemmin on päätetty, että ne ovat voimassa 18. päivä saakka.

Oulun yliopistollisen sairaalan johtajaylilääkäri Juha Korpelainen ei vielä ennen kokousta kommentoi sitä, mihin suuntaan rajoituksia mahdollisesti viedään.

– Työryhmä on saanut kommentteja eri näkökulmista, niiden pohjalta päätökset tehdään. Tietysti huomioidaan myös kansallinen ohjeistus.

Korpelainen muistuttaa, että työryhmän antaman suositukset ovat suosituksia. Viime kädessä kunnat voivat itse päättä sitä, kuinka niitä soveltavat.

Pohjois-Pohjanmaa on epidemian leviämisvaiheessa. Maakunnassa on todettu yhteensä 1 756 koronatartuntaa, joista 1 333 on Oulusta.

Oulun tilanne poikkeuksellinen, koska Oulussa tartuntojen ilmaantuvuus on ollut viime viikot kasvussa, toisin kuin Suomessa yleisesti. Tartuntojen määrä on kääntynyt kasvuun viime viikkojen aikana ja tartuntojen lähde on yhä harvemmin tiedossa.

Täältä näet oman kuntasi tuoreet koronatartunnat sekä koronatilanteen kehittymisen Suomessa ja maailmalla.

Millaisia ajatuksia juttu herätti? Keskustele aiheesta keskiviikkoon kello 23:een saakka.

Lue seuraavaksi: Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Fimea saanut kolme vakavaa haittailmoitusta rokotteesta, Suomessa 221 uutta tartuntaa, AstraZeneca jätti EU-lupahakemuksen

Kannabista kasvattaneen serbialaisen rikollisryhmän kahden jäsenen tuomiot muuttuivat hovissa

Serbialaisen rikollisryhmän yhdelle tekijälle on annettu tuomio kannabiksen kasvattamisesta Suomen syrjäseuduilla. Kahdeksaksasta käräjillä tuomion saaneesta kahden tuomiot muuttuivat, toisella tuomio lieveni ja toisella koveni.

Rovaniemen hovioikeus lievensi serbialaisen rikollisryhmän kannabiksen kasvattamista koskevassa jutussa kovimman tuomion käräjillä saaneen rangaistusta. Alle 40-vuotiaan serbialaisen miehen rangaistus lyheni muun muassa siitä syystä, että hän edesauttoi rikoksensa selvittämistä. Käräjillä tuomittu kolmen vuoden ja neljän kuukauden vankeusrangaistus lyheni kolmella kuukaudella.

Sen sijaan hovi päätyi nostamaan tuomiota toisen tuomitun osalta. Hovin mukaan aiemmin käräjillä huumetuomiolta välttynyt parikymppinen serbialaismies oli Serbiassa olleen rikollisryhmän johdon luottomies. Mies oli tuomittu käräjillä vähäisemmistä rikoksista sakkoihin. Hovi luki hänen syykseen törkeän huumausainerikoksen ja törkeän väärennyksen ja tuomitsi kahdeksi ja puoleksi vuodeksi vankeuteen. Rangaistusta kuitenkin lievennettiin, sillä oikeus katsoi, ettei hänellä ollut täyttä valinnanvapautta kieltäytyä osallistumisesta rikoksiin.

Kannabista viljeltiin Haapavedellä, Kemiönsaaressa ja Suomussalmella. Rikoskokonaisuus ajoittuu vuosille 2016–2020.

Kun Tanja Heikkilä toipui koronasta ja halusi jatkaa arkeaan, se olikin yllättävän vaikeaa – hän huomasi, että selkeitä ohjeita parantuneille ei ole

Iiläinen Tanja Heikkilä, 37, sai koronan marras-joulukuun vaihteessa ikävien sattumusten summana.

Tartunta oli tullut harrasteryhmästä. Tartuttajan perheenjäsenen ensimmäinen koronatestitulos oli ollut virheellisesti negatiivinen, ja vasta myöhemmin selvisi, että moni oli Heikkilän tavoin altistunut koronalle.

Tartunta kytkeytyi Oulun Stora Enson työmaan laajaan koronaryppääseen.

Heikkilä ei saanut ilmoitusta altistumisestaan viranomaisilta, vaan kuuli siitä harrastekaveriltaan ja hakeutui sen perusteella koronatestiin, sillä hän työskentelee sosiaalialalla.

Oireena hänellä oli ollut lähinnä päänsärkyä. Hajuaisti lähti samana päivänä, kun koronatestin tulos tuli. Sen jälkeen oli outo väsynyt olo, nenä kuiva ja kirvelevä ja nielu tukkoinen.

Myös hänen puolisonsa sairasti lievän koronan. Perheen lapsia ei testattu, vaan he jäivät kotikaranteeniin.

Heikkilä vietti lääkärin määräämässä eristyksessä kaikkiaan 11 päivää.

– Oireeni olivat lievät, joten oli vähän vaikea määritellä, milloin ne loppuivat kokonaan.

Heikkilä kokee saaneensa sairastuttuaan hyvää huolenpitoa, sillä sairaanhoitaja soitti ja kyseli vointia päivittäin.

Epätietoisuus iskikin vasta, kun eristys päättyi. Miten palata normaaliin arkeen ja miten se olisi nyt erilaista? Häntä oli neuvottu palaamaan arkeen pikkuhiljaa ja oman harkinnan mukaan. Käytännössä hän ei kuitenkaan tiennyt, mitä se tarkoittaisi.

Toipuneiden ohjeistus puuttuu

Heikkilä ei halunnut kuormittaa kysymyksillään terveydenhuoltoa, vaan yritti löytää tietoa itse. Sitä tuntui olevan tarjolla yllättävän vähän ja hajanaisesti.

– Googletin, koskeeko maskinkäyttösuositus myös koronan jo sairastaneita. Varalta olen maskia käyttänyt, sillä en löytänyt suoraa vastausta.

Tanja Heikkilä oli pohtinut ennen tartuntaansa, kannattaako harrastukseen mennä, kun koronatapauksia oli Oulussa paljon. Janne Körkkö / Yle

Heikkilän kokemuksen mukaan koronasta löytyy paljon tietoa ja ohjeistuksia, mutta ne koskevat lähinnä testitulosta odottavia tai vasta sairastuneita.

– Olisin kaivannut tietopakettia myös parantuneille.

Sellaista ei kuitenkaan ole. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tutkimuspäällikkö Arto Palmu sanoo, että erillistä ohjeistusta koronaviruksen aiheuttamasta taudista toipuneille ei ole vielä laadittu.

Palmun mukaan syynä tähän on tutkitun tiedon puute. On ollut vaikea antaa ohjeistuksia, kun ei ole ollut tietoa. Ei esimerkiksi tiedetä, millaisten suojan koronan sairastaminen antaa eri väestöryhmille ja kuinka pitkäksi aikaa.

Koronan aiheuttamasta taudista parantuneille ei ole ohjeita myöskään sen vuoksi, koska on keskitytty neuvomaan isoa osaa väestöstä. Suomen väestöstä vain noin yksi prosentti on sairastanut koronan aiheuttaman COVID-19-taudin ja 99 prosenttia ei.

Ohjeistus on myös haluttu pitää mahdollisimman yksinkertaisena. Esimerkiksi maskisuosituksia on jo jouduttu varioimaan esimerkiksi eri väestöryhmille. Ei haluta tehdä erikseen ohjetta jokaiselle ihmisryhmälle, Palmu sanoo.

Palmun mukaan kaikkia koskevat ohjeistukset ovat olleet myös tehokkaita.

Täysin ilman ohjeita koronan sairastaneet eivät kuitenkaan jää, sillä kunnilla ja sairaaloilla on yleensä omia suosituksiaan sairastuneille.

Kevään mittaan joudutaan kuitenkin ottamaan kantaa rokotettujen toimintaohjeisiin. Nyt esimerkiksi maskisuositus koskee myös heitä.

Palmu sanoo, että THL on antanut ohjeen, ettäoireisen koronan sairastaneiden ei tarvitse kiirehtiä rokotukseen, sillä tuoreen tutkimuksen mukaan heille on muodostunut vasta-aineita, jotka antavat vahvan suojan. Vasta-aineiden on tutkittu säilyvän ainakin puoli vuotta. Toisaalta tutkimuksissa rokotteesta ei ole huomattu olevan myöskään haittaa, vaikka koronan olisi ehtinyt sairastaa ennen rokotteen ottamista.

Näitä arjen kysymyksiä koronan aiheuttamasta taudista parantunut puntaroi

Keräsimme arjen kysymyksiä koronaviruksen aiheuttamasta taudista parantuneelta Tanja Heikkilältä häntä eniten mietityttäviä asioita arjesta. Pyysimme sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäriä Lotta Simolaa Oulun yliopistollisesta sairaalasta vastaamaan kysymyksiin.

Voiko koronan sairastunut saada viruksen uudelleen ja tartuttaa sitä eteenpäin oireettomana?

Sairastettu tauti antaa nykykäsityksen perusteella ainakin väliaikaisen immuniteetin. THL:n ohjeistus on, että sairastetun, laboratoriovarmistetun taudin jälkeen ei kuuteen kuukauteen tarvitse hakeutua uuteen koronatestiin, vaikka sairastuisi uuteen hengitystieinfektioon. Myöskään karanteeniin ei joudu, vaikka altistuisi uudelleen koronapositiiviselle henkilölle.

Jos perheen lapsilla ei ole todettu koronaa, tuleeko heidät viedä koronatestiin, jos heillä ilmenee flunssan oireita?

Kyllä.

Koskeeko maskisuositus myös taudin jo sairastaneita?

Kyllä.

Kenen vastuulla on määritellä, milloin eristyksen jälkeen voi palata normaaliin arkeen?

Vastuu eristyksen kestosta ei ole potilaalla vaan tartuntataudeista vastaavalla lääkärillä. Jos on parantunut, eristyksen päätyttyä saa palata arkeen heti.

Eristyksen kesto voi vaihdella. Se kestää vähintään seitsemän vuorokautta oireiden alusta, mihin pitää sisältyä kaksi oireetonta vuorokautta. Tämä usein riittää lievässä, kotona sairastettavassa taudissa. Jos näin ei ole, eristystä jatketaan.

Yleensä potilaalle on postitettu viikon kestoinen karanteenipäätös ennen karanteenin loppumista. Jos oireilu jatkuu, eikä kotikunnasta ole erikseen soitettu ja tiedusteltu vointia eristyksen loppuessa, kannattaa itse ottaa yhteyttä kuntansa tartunnanjäljitykseen, jotta saa jatkoa eristyspäätökseen.

Oletko sinä kokenut saavasi tarpeeksi koronaan liittyvää tietoa? Voit osallistua keskusteluun 11.1. kello 23:een saakka!

Riistakeskus myönsi harvinaiset poikkeusluvat kahden susilauman tappamiseen – luonnonsuojelijat hermostuivat

Susikeskustelu on kiihtynyt sen jälkeen, kun Suomen riistakeskus myönsi joulukuussa ensimmäistä kertaa poikkeuslupia kokonaisten susilaumojen kaatamiseen poronhoitoalueen ulkopuolella. Perusteena on se, että yksittäisten susien poistaminen laumasta voi jopa pahentaa häiriökäyttäytymistä.

Riistakeskus myönsi vahinkoperustaiset tappoluvat kahdelle neljän suden laumalle, joista toinen liikkuu Tohmajärvellä Pohjois-Karjalassa ja toinen Haapajärvellä Pohjois-Pohjanmaalla. Syynä Tohmajärvellä olivat susien toistuvat pihakäynnit ja Haapajärvellä koiravahingot.

Luonnonsuojeluliitto Tapiolan aluejärjestöt valittivat luvista Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen hallinto-oikeuksille ja saivat niihin toimeenpanokiellot valitusten käsittelyn ajaksi. Esimerkiksi Haapajärven osalta oikeus otti huomioon sen, että susi katsotaan erittäin uhanalaiseksi lajiksi.

Tohmajärvellä tapahtumat jatkuivat niin, että poikkeuslupaa haettiin uudelleen, nyt saman lauman yhdelle sudelle. Riistakeskus myönsi luvan 29. joulukuuta. Tästäkin luvasta valitettiin, ja hallinto-oikeus kielsi myös sen toimeenpanon 31. joulukuuta. Susi oli kuitenkin jo ehditty lopettaa pikavauhtia edellisenä päivänä, jolloin poikkeuslupa oli vielä voimassa.

"Tilanne oli yhä akuutti"

Miksi riistakeskus myönsi Tohmajärvellä uuden luvan suden kaatamiseen, vaikka koko laumaa koskeva kaatolupa oli edelleen jäädytetty?

– Tilanne oli yhä akuutti, ja meidän piti reagoida, koska sudet kävivät edelleen pihoissa. Lainsäädännön perusteella asia kuuluu meille ratkaistavaksi. Lisäksi turvallisuuteen perustuvat päätökset voidaan välittömästi panna täytäntöön, sanoo Suomen riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen.

Hän korostaa, että kyseessä oli kaksi erillistä poikkeuslupapäätöstä. Lisäksi uusi lupa edellytti suden käyntiä pihalla, mikä myös toteutui.

Laumalupien myöntäminen ei Härkösen mukaan ole mikään uusi kokeilu.

– Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että jos vahinkoa aiheuttavasta laumasta poistetaan varsinkin yksittäisiä alfasusia, se voi aiheuttaa lisäongelmia.

Molemmat laumaluvat ovat nyt hallinto-oikeuksien harkittavina. Jos luvat kumotaan, niiden tehosta ei Härkösen mukaan saada tietoa.

Hän huomauttaa, että riistakeskus on tehnyt hakemuksista myös kielteisiä päätöksiä. Esimerkiksi viime viikkoina on hylätty Kuhmoon haettuja kaatolupia. Voimassa olevia poikkeuslupia on vain Inarissa, jossa voidaan kaataa yksi susi.

Kilpajuoksu ei mielekästä

Luonnonsuojeluliitto Tapiola kritisoi riistakeskusten hallintokäytäntöä, jossa poikkeusluvat voidaan laittaa heti toimeen. Liiton mukaan ei ole myöskään mielekästä laittaa hallinto-oikeudet juoksemaan kilpaa suden pyytäjien kanssa.

Puheenjohtaja Leena Iivosen mukaan päätöksistä valitettiin, koska ne eivät noudata EU:n luontodirektiivin henkeä.

– Esimerkiksi Haapajärvellä ei ole syytä hävittää kokonaista susilaumaa reviiriltään, koska se on tappanut irralleen päästettyjä metsästyskoiria. Meillä ei ole sellaista susikantaa, että se sietäisi harvennuksia laumakaupalla.

Iivosen mukaan Tohmajärven toisella kaatoluvalla haluttiin kiertää hallinto-oikeuden toimeenpanokieltoa.

Laumaluvat ovat hänen mielestään hämmentäviä, koska niistä ei ole tehty virallista linjausta.

– Toki riistakeskuksella on oikeus niihin. Tässä varmaan kopioidaan Ruotsia, jossa kannanhoidollista metsästystä on tehty lauma kerrallaan.

Liitto on Iivosen mukaan valittanut yksittäisiä susia koskevista luvista vain silloin, kun perusteet eivät ole olleet kohdallaan. Poronhoitoalueen lupiin ei ole puututtu lainkaan.

Susia lähellä asutusta

– Tohmajärvellä on liikkunut neljän suden ryhmä, joka on tappanut ainakin kuusi koiraa. Myös jotkut yksittäiset sudet tekevät pihakäyntejä, mutta kaikki vahingot ovat tämän yhden lauman aikaansaannoksia. Itse menetin oman koirani lokakuussa, kertoo poikkeuslupia hakenut Mika Piiroinen.

Hänen mukaansa susia on käynyt alueen pihoilla viime vuonna noin 300 kertaa. Yhden suden kaataminen näyttää rauhoittaneen tilannetta. Se voi kuitenkin olla väliaikaista.

– Laumaa seurataan aktiivisesti. Se on tutulla kahden viikon lenkillään suuntaamassa jälleen samalle uralle.

Piiroisen mukaan riistakeskuksen poikkeusluvilla ei tee mitään, jos kaadoissa ei olla nopeita. Lupa on voimassa 21 vuorokautta, ja hallinto-oikeuden välipäätös keskeyttämisestä käytännössä estää metsästyksen. Lopullista päätöstä taas saa odottaa useita kuukausia.

– Valittajat käyttävät hallinnollista porsaanreikää ilkeästi hyväkseen.

Moni pitää myöskin Luonnonvarakeskuksen arvioita susipopulaatioista liian pieninä. Piiroisen mukaan Tohmajärvellä arvio näyttää viittä sutta, kun oikea luku on noin 15.

Tapiolan alueyhdistyksillä on oikeus valittaa poikkeusluvista. Piiroisen mukaan allekirjoittajat asuvat kuitenkin muualla kuin Pohjois-Karjalassa. Tätä pidetään epäreiluna, koska valittajat eivät joudu itse kärsimään susista.

Iivonen myöntää, että allekirjoittajat ovat muualta. Se on hänen mukaansa kuitenkin tietoinen strategia, jotta paikalliset luonnonsuojelijat eivät joutuisi silmätikuiksi.

Juttua täsmennetty 10.1. klo 20.17: Riistakeskuksen kaatoluvista valittivat Luonnonsuojeluliitto Tapiolan aluejärjestöt, ei koko liitto.

Pohjois-Pohjanmaalla on rokotettu yli 1600 henkilöä – selvityksen mukaan rokotuksissa ei ole tapahtunut räikeitä väärinkäytöksiä

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella on tähän päivään mennessä annettu koronarokote hieman yli 1600 hoitohenkilöstöön kuuluvalle.

OYSin henkilöstöä rokotetuista on noin 1200. Lisäksi rokotettujen joukossa on muun muassa Nordlabin ja Oulun kaupunginsairaalan henkilöstöä sekä ensihoidon henkilöstöä Oulu-Koillismaan ja Jokilaaksojen pelastuslaitoksilta.

OYSissa on selvitetty myös, onko rokotuksissa tapahtunut etuilua tai muuta epäselvyyttä.

Johtajaylilääkäri Juha Korpelainen kertoo, että selvityksen perusteella räikeitä väärinkäytöksiä ei ole tapahtunut.

– Ennemminkin on ollut pientä tulkinnanvaraisuutta. Mukana on ollut esimerkiksi joitakin eläkeläisiä, jotka kuitenkin tekevät keikkatöitä OYSissa koronapotilaita hoitavissa yksiköissä, eli he kuuluvat ryhmään tällä perusteella.

Sairaanhoitopiiristä toivotaan malttia odottaa omaa rokotusvuoroa.

Koronapotilaita hoitavan henkilöstön jälkeen vuorossa ovat iäkkäiden asumis- ja laitoshoitoyksiköiden asukkaat ja henkilökunta sekä muuta kiireellistä hoitoa antavien yksiköiden henkilöstö. Näiden osalta rokotukset käynnistyvät Pohjois-Pohjanmaalla jo lähiviikkojen aikana.

Sen jälkeen rokotuksen saavat kaikki yli 70-vuotiaat ja henkilöt, joilla on vakavalle koronataudille altistavia sairauksia. Viimeisenä rokotetaan muu väestö.

Koronatartuntojen määrä on kasvussa Oulussa – mikä lääkkeeksi? Kaupungin terveysjohtaja Jorma Mäkitalo vastaa kello 11.30

Oulun koronavirustartuntatilanne on terveysjohtaja Jorma Mäkitalon mukaan huolestuttava.

Tartuntojen määrä on kääntynyt kasvuun viime päivien aikana ja tartuntojen lähde on yhä harvemmin tiedossa. Oulussa todettiin viime viikolla koronavirustartuntoja noin neljä kertaa edellisviikkoa enemmän.

Yhteensä 14 vuorokauden aikana on todettu Pohjois-Pohjanmaalla 192 tartuntaa, joista suurin osa juuri Oulussa. Karanteeniin on määrätty kuluvalla viikolla yli 300 henkilöä altistumisen takia.

Oulun tilanne on poikkeuksellinen muuhun valtakuntaan verrattuna, vaikka Oulu ei olekaan ainoa kaupunki, jossa tartuntamäärät ovat kasvaneet, totesi OYSin johtajaylilääkäri Juha Korpelainen aiemmin.

Mitä Oulussa asian eteen voidaan tehdä? Asiaa pohditaan terveysjohtaja Jorma Mäkitalon kanssa Ylen suorassa verkkolähetyksessä tässä jutussa kello 11.30 alkaen.

Leviämisvaiheen koronarajoitukset ovat Pohjois-Pohjanmaalla voimassa 18. tammikuuta saakka, eikä niihin tullut pidennyksiä tai muutoksia alueellisen koordinaatiotyöryhmän palaverissa tiistaina 7. tammikuuta.

Tästä jutusta voit lukea päivittyvää tietoa Pohjois-Pohjanmaan koronatilanteesta.

Oulu menee eri suuntaan tartunnoissa kuin muu Suomi – terveysjohtajan mukaan tilanne on huolestuttava, mutta suosituksiin ei toistaiseksi tullut muutoksia

Oulussa koronatilanne etenee huolestuttavaan suuntaan, mutta 18. tammikuuta saakka voimassa oleviin koronasuosituksiin ei toistaiseksi ole tulossa muutoksia.

Alueellinen koordinaatioryhmä totesi torstaina pidetyssä kokouksessaan, että Pohjois-Pohjanmaa on edelleen koronaepidemian leviämisvaiheessa. Tartuntojen määrä on jatkunut joulun pyhien jälkeen kasvusuunnassa. Koronatestiin hakeutuneiden määrä on jäänyt joulun ja uudenvuoden aikaan alhaiseksi. Kaupungin terveysjohtaja Jorma Mäkitalon mukaan tilanne on huolestuttava ja etenee huonoon suuntaan.

Suositusten jatkamista tarkastellaan seuraavan kerran tiistaina 12. tammikuuta.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Juha Korpelainen kertoo, että Oulussa ja Pohjois-Pohjanmaalla viime aikojen kehitys tartuntamäärissä on ollut muuta maata huonompi.

Joulukuussa vähentyneet tartunnat ovat jälleen joulun ja uudenvuoden vieton aikana lisääntyneet. Uusia tartuntoja on nyt noin kaksi kertaa enemmän kuin ennen joulua.

Tähän mennessä suuri osa nyt todetuista tartunnoista on tapahtunut perheen tai muun lähipiirin sisällä. Huolestuttavaa on, että yhä useampi tartunnan lähde jää selvittämättä.

Laajoja altistumisia loppiaisen aikaan todettiin myös kolmessa oululaisessa hoivakodissa.

Epävarmuus Oulun ja Pohjois-Pohjanmaan koronatilanteen kehittymisestä jatkuukin edelleen. Juha Korpelainen arvioi, että vuodenvaihteen lomaseongin vaikutukset nähdään lopullisesti vasta ensi viikolla.

– Sen jälkeen selviää, palautuuko tilanne samaksi kuin ennen joulua vai jäivätkö tartunnat aiempaa korkeammalle tasolle.

Maan viidestä erikoissairaanhoitoalueesta Oulun erityisvastuualueella on tällä hetkellä vähemmän hoidossa olevia potilaita kuin muilla erva-alueilla. Oulun yliopistollisessa sairaalassa koronapotilaita on seitsemän.

– Hoidossa olevien potilaiden määrä on suurin piirtein sama kuin joulukuun puolessa välissä. Jos tartuntamäärät lisääntyvät, se heijastuu myös sairaalaan pienellä viiveellä. Lähipäivien ennuste on, että sairaalapotilaiden määrä pysyy alle kymmenessä, sanoo Korpelainen.

Lue myös: Onko Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä päässyt rokotuksiin niitäkin, jotka eivät hoida koronapotilaita? Sairaanhoitopiiri selvittää asiaa

Onko Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä päässyt rokotuksiin niitäkin, jotka eivät hoida koronapotilaita? Sairaanhoitopiiri selvittää asiaa

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri selvittää, onko sairaanhoitopiirissä annettu koronarokotteita myös muille kuin niille hoitajille, jotka työskentelevät koronapotilaiden kanssa. Sairaanhoitopiirin hallintoylilääkäri Terhi Nevala ei myönnä mutta ei myöskään kiellä, onko näin tapahtunut vaan sanoo, että asiaa selvitetään. Esimerkiksi sanomalehti Kaleva on uutisoinut, että osa koronapotilaiden hoitajista on kokenut, että heidät on ohitettu jonossa, kun rokotuksen ovat saaneet ne, joille se ei vielä kuuluisi.

Rokotusjärjestyksen mukaan koronarokotteita annettaisiin Oulun yliopistollisessa sairaalassa ensin koronapotilaita hoitaville kuten osasto 42:n ja teho-osaston työntekijöille.

Onko mahdollista, että rokotuksia ovat saaneet myös sellaiset henkilöt, joiden ei olisi tässä vaiheessa niitä kuulunut saada, hallintoylilääkäri Terhi Nevala?

En tiedä yksityiskohtia, että voiko siellä olla yksittäisiä tapauksia mukana.

Pitääkö paikkansa, että rokotettavien joukossa olisi myös jo eläköityneitä hoitajia?

Tällaisen huhun kyllä kuulin, mutta en ole sen paikkansapitävyydestä saanut varmistusta.

Selvitetäänkö sairaanhoitopiirissä sellaisten huhujen alkuperää, että rokotuksia olisivat saaneet myös sellaiset työntekijät, joille se ei kansallisen rokotusjärjestyksen mukaan vielä kuuluisi?

Asiaa selvitetään koko ajan. Rokotusvaiheessa tarkistamme, mistä yksiköstä rokotettava tulee. Jos joku on huijannut, se on mahdollista. En voi kieltää, etteikö yksittäisiä sellaisia tilanteita olisi tapahtunut. Käymme nyt esimiesten kanssa listoja läpi, ketkä ovat ensi vaiheessa rokotettavia ja ketkä myöhemmässä vaiheessa.

Onko tässä tapahtunut virhettä?

Mielestäni olemme onnistuneet aika hyvin, kun huomioidaan tämä aikataulu. Aika kansallisen rokotusjärjestyksen viemisestä tarkemmalle tasolle ja rokotusten käynnistämiseen on ollut lyhyt. Aina voi jälkikäteen sanoa, että jokin asia olisi mennyt voinut mennä paremmin, mutta kun asiaa katsoo isossa kuvassa, niin hyvin ovat rokotukset käynnistyneet.

Miten te kontrolloitte näitä koronarokotuksia eli miten varmistetaan, että rokotuksia saavat vain niihin oikeutetut henkilöt?

Esimiesten kanssa käydään sitä rokotusjärjestystä läpi ja rokotuspaikalla on henkilökuntaa tarkistamassa.

Kuka määrittelee rokotettavien järjestyksen?

Me noudatamme kansallista rokotusjärjestystä ja esimiesten kanssa käymme sitä läpi.

Onko teillä tarpeeksi rokotteita kaikkien niitä nyt ensisijaisesti tarvitsevien rokottamiseen?

Ensivaiheessa rokotettavia on arvion mukaan 1600. Tähän määrään pääsemme tämän päivän jälkeen. Loppuviikosta rokotukset siirtyvät kuntiin ja kuntayhtymiin.

Voit keskustella aiheesta 6.1. kello 23:een saakka!

Sidor