Uutiset YLE Oulu

Kaksi kuoli henkilöauton ajauduttua päin rekkaa Kuusamossa

Kaksi ihmistä on kuollut kuorma-auton ja henkilöauton välisessä nokkakolarissa Kuusamossa. Onnettomuus tapahtui Viitostiellä lähellä Rukajärventien risteystä perjantaina päivällä noin puoli kahdentoista aikaan.

Oulun poliisin mukaan pohjoisesta kohti Kuusamoa matkalla ollut henkilöauto oli ajautunut vastaan tulleen kuorma-auton keulaan. Onnettomuudessa kuolivat heti henkilöautossa olleet, vuosina 1966 ja 1963 syntyneet miehet. Kuorma-auton kuljettaja loukkaantui turmassa.

Tapahtumapaikalla oli onnettomuuden aikaan sateinen keli ja tiellä oli useita senttejä loskaa. Valtatie 5 oli suljettuna onnettomuuden vuoksi noin viisi tuntia.

Poliisi tutkii onnettomuuden syytä.

Kansanedustaja Sebastian Tynkkyselle jo toinen tuomio kiihottamisesta kansanryhmää vastaan

Perussuomalaisten oululainen kansanedustaja Sebastian Tynkkynen on tuomittu kiihottamisesta kansanryhmää vastaan 50 päiväsakon sakkorangaistukseen. Tynkkysen tuloilla sakon suuruus on hieman yli 4000 euroa.

Tuomio koskee Tynkkysen Facebook-tilille vuonna 2016 jakamaa tekstiä ja kuvaa. Tuomion mukaan Tynkkysen islaminuskoisesta ihmisryhmästä esittämä näkemys on harkittua, luonteeltaan rasistista ja panettelevaa vihapuhetta, joka kohdistuu yleisesti kaikkiin muslimeihin ja on omiaan herättämään halveksuntaa ja jopa uskonnolliseen suvaitsemattomuuteen perustuvaa vihaa islamisuskoista ihmisryhmää kohtaan.

Käräjäoikeuden mukaan Tynkkysen on täytynyt ymmärtää, että hänen laatimansa kuvan ja tekstin yhteys on niin kiinteä, että yleisö käsittää sen tarkoittavan kaikkien islaminuskoisten olevan terroristeja. Syyttäjä vaati Tynkkyselle 60 päiväsakon sakkorangaistusta.

Käräjäoikeus määräsi Tynkkysen poistamaan viestit Facebookista sekä Instagramista.

Tuore tuomio ei ole Tynkkysen ensimmäinen: hänet tuomittiin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja uskonrauhan rikkomisesta 50 päiväsakon sakkorangaistukseen vuonna 2017.

Tynkkysen epäillään syyllistyneen kiihottamiseen kansanryhmää vastaan Facebook-kirjoituksissaan myös vuonna 2017. Tämä asia on siirtynyt Oulun poliisilta syyttäjälle syyteharkintaan. Se, nostaako syyttäjä syytettä, selviää myöhemmin.

Poliisilla on parhaillaan tutkinnassa myös kolmen muun kansanedustajan rikosepäilyt. Helsingin poliisi epäilee Päivi Räsästä (kd.), Hussein al-Taeeta (sd.) ja Juha Mäenpäätä (ps.) kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Juttua täydennetään.

Lue lisää:

Sebastian Tynkkysen oikeudenkäynti alkoi Oulussa – syyttäjä vaatii sakkorangaistusta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan

Sebastian Tynkkystä epäillään taas kiihottamisesta kansanryhmää vastaan – asia etenee syyteharkintaan

Sebastian Tynkkyselle 300 euroa sakkoja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja uskonrauhan rikkomisesta

Satoja steriloituja naisia leikattu Suomessa outojen oireiden vuoksi – kaikkia leikkaus ei ole enää auttanut

Sängyllä lepäävän kirjekuoren postileima on huhtikuulta 2017. Johanna Kortesluoma ei ole vieläkään avannut kuorta, vaikka se putosi postiluukusta yli kaksi vuotta sitten.

– En ole uskaltanut. Ajattelin, että kuitenkin tiedän mikä kirjeen sisältö on. En halunnut masentua siitä, Kortesluoma kertoo.

Kirjekuoressa on vastaus viestiin, jonka Kortesluoma kirjoitti Turun yliopistolliselle keskussairaalalle jäätyään siellä ilman hoitoa. Hän kertoo kirjoittaneensa sen muiden vastaavassa tilanteessa olevien naisten puolesta.

– Tekstini oli pitkä ja tunteikas. Sillä ei ollut tarkoitus edistää omaa asiaani, koska olin jo hakeutunut hoitoon toiseen kaupunkiin. Halusin puhtaasti antaa palautetta.

Kirjeeseen liittyvistä tapahtumista on kulunut aikaa jo vuosia, mutta Kortesluomalla ne ovat tuoreessa muistissa. Kaikki alkoi, kun hänelle tehtiin sterilisaatio vuonna 2015.

Vatsa turposi heti

Päätös sterilisaatiosta kypsyi vuonna 2014. Johanna Kortesluoman lapsiluku oli täynnä, ja ikääkin 39 vuotta.

Lääkärin vastaanotolla Kortesluoma sai valita, haluaako hän sterilisaation perinteiseen tapaan klipseillä vai uudemmalla Essure-menetelmällä. Essuressa naisen munatorviin asennetaan kohdun tähystyksessä pienet mikroimplantit.

Kortesluoma valitsi ensin klipsit.

– Asennuksessa kysyttiin, että haluanko muuttaa tätä vielä. Päädyin sittenkin Essureen, koska siinä ei tarvittu nukutusta.

Sterilisaatio tehtiin Loimaalla. Kortesluoma kertoo, että oireet alkoivat heti kun hän pääsi kotiin.

– Vatsa oli turvoksissa. Ajattelin ensin, että se kuuluu asiaan. Turvotus ei kuitenkaan alkanut laskea.

Kaikki kunnossa

Parin viikon kuluttua Kortesluomasta alkoi tuntua, että alavatsassa oli jokin tulehdus. Oli vatsakipuja, jatkuva vessahätä ja huono olo. Laboratoriokokeissa ei kuitenkaan löytynyt mitään tulehdukseen viittaavaa.

– Lääkäri sanoi jälkitarkastuksessa, ettei ole koskaan kuullut tällaisista oireista. Kaikki oli kuitenkin lääkärin mielestä kunnossa.

Sitten Kortesluoma törmäsi Ylen uutiseen, jossa kerrottiin muidenkin naisten saaneen erilaisia oireita Essuren asennuksen jälkeen.

– Sain ahaa-elämyksen ja soitin siltä istumalta Tyksiin. Taas lääkäri sanoi, että kuuli näistä oireista ensimmäistä kertaa.

Vasemmalla Johanna Kortesluoma ennen Essure-implantteja, oikealla niiden asennuksen jälkeen. Kun kasvot turposivat, hän pelkäsi näyttävänsä alkoholistilta.Johanna Kortesluoma

Essure on mikroimplantti, joka kiinnittyy munatorveen metallista valmistetulla kierteellä. Sen ideana on tukkia siittiön tie munasolun luo arpeutumalla kudokseen. Essure tuli markkinoille 2000-luvun alkuvuosina.

Julkisuuteen alkoi vuosien mittaan pulpahdella ulkomailla ja myös Suomessa uutisia, joissa Essurella steriloidut naiset kertoivat kärsivänsä erilaisista oireista. Oli alavatsakipuja, voimakasta turvotusta, runsaita kuukautisia ja mielialan vaihteluita.

Lääkeyhtiö Bayerin mukaan Essure oli turvallinen. Suuri osa lääkäreistä kiisti oireiden yhteyden Essure-implantteihin. Myöhemmin esimerkiksi Suomen gynekologiyhdistys on epäillyt, että oireilu johtuisi Essuren nitinolista, joka on nikkelin ja titaanin sekoitus.

Ylen MOT selvitti, ettei Essuren pitkäaikaisvaikutuksia oltu tutkittu kattavasti ennen sen käyttöönottoa. Tutkimukset keskittyivät implanttien ehkäisytehoon.

Essure-implantit vedettiin myynnistä Suomessa vuonna 2017. Bayer ilmoitti, että myynnin lopettamisen syynä oli vähentynyt kysyntä. Sittemmin myynti on loppunut myös Euroopassa ja Yhdysvalloissa, eikä Bayer enää valmista Essurea.

Monet oireita saaneet naiset alkoivat selvittää mahdollisuutta poistattaa implantit. Johanna Kortesluoma oli yksi heistä.

Kuumeilua ja tärinäkohtauksia

Kortesluoma ei hakeutunut poistoleikkausarvioon heti, koska hänellä oli todettu jo vuosia sitten kilpirauhasen liikatoiminta. Sen hoitoon oli juuri kokeiltu radiojodia, joka voi aiheuttaa kilpirauhasen vajaatoimintaa ja sitä kautta erilaisia oireita.

– Minulle oli selvää, että turvotus johtui Essuresta. Se alkoi heti asennuksesta ennen radiojodihoitoa, joten siinä ei tarvinnut kummoinenkaan sherlokki olla. Pelkäsin kuitenkin sitä, että lääkäri yhdistäisi oireilun kilpirauhaseen.

Vuonna 2016 turvotus paheni. Huonon olon lisäksi tuli kuumeilua ja tärinäkohtauksia. Verenpaine sahasi.

– Näytin siltä kuin olisin ollut kuudennella kuukaudella raskaana, välillä jopa viimeisilläni. Turvotus tuli ja meni, mutta vatsa ei ollut koskaan litteä.

Essure-implantti, joka on poistettu leikkauksessa. Henrik Leppälä / Yle

Kortesluoma liittyi Facebookissa ryhmään, jossa steriloidut naiset jakoivat kokemuksiaan Essureista. Jotkut heistä olivat käyneet poistattamassa implanttinsa ja kertoivat, että oireilu oli sen jälkeen loppunut.

Kortesluoma pääsi Tyksiin naisten poliklinikalle. Hän epäili, että implanteissa oleva nikkeli aiheuttaisi oireet ja halusi, että implantit poistetaan.

– Lääkäri kumartui eteenpäin ja puhui hitaasti kuin lapselle. Hän sanoi, ettei Essuressa ole nikkeliä. Se tuntui täystyrmäykseltä. Lähdin vastaanotolta tyhjin käsin.

"Tärkeintä on hoitaa potilaan vaiva"

Turun yliopistollisesta keskussairaalasta kerrotaan, että useimmiten Essure-implantit ja munatorvet poistetaan, jos potilas niin haluaa. Sairaalan mukaan leikkausarvioon on hakeutunut myös joitakin naisia, joilta implantteja ei lopulta ole poistettu.

– Potilaan oireet käydään aina tarkkaan läpi ja mietitään, voivatko ne johtua Essureista vai kenties jostain muusta. Jos potilaalla on leikkausriskejä, poistoon ei välttämättä kannata lähteä, kertoo naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Pia Heinonen.

Tänä vuonna poistoja on tehty kymmenkunta. Luvussa on mukana muutama kohdunpoisto, johon on päädytty lääketieteellisistä syistä. Heinonen painottaa, että tärkeintä on hoitaa potilaan vaiva.

– Jos hänellä on vuotohäiriö, sitä voi hoitaa esimerkiksi asettamalla hormonikierukka.

Johanna Kortesluoma avasi Tyksin vastauksen muistutukseensa vasta kaksi vuotta sen jälkeen, kun se oli pudonnut postiluukusta.Johanna Kortesluoma

Johanna Kortesluoma kävi ruuansulatuselimistön tutkimuksissa. Sieltä ei kuitenkaan löytynyt vikaa. Hän kertoo soittaneensa uudestaan Tyksin naistenpoliklinikalle, koska lääkäri oli luvannut miettiä jatkoa tutkimusten valmistuttua.

– Hoitajan mukaan asiani olikin kirjattu päättyneeksi. Varasin soittoajan, mutta lääkäri ei koskaan soittanut. Myöhemmin selvisi, ettei soittopyyntöä oltu edes kirjattu mihinkään.

Kortesluoma soitti Tyksin naistenpoliklinikalle useita kertoja. Hän koki, että häneen suhtauduttiin tylysti. Työterveyslääkäri oli Kortesluoman mukaan ainoa, joka ymmärsi yskän.

– Hän ei koskaan sanonut, ettei oireilu voisi johtua Essuresta vaan totesi, että kaikesta voi tulla sivuvaikutuksia.

Lääkkeet eivät auttaneet

Työterveydestä saadut kipulääkkeet eivät auttaneet lantion alueen kipuihin tarpeeksi. Kivut pahenivat ja alkoivat herättää öisin. Kortesluoman papereihin on kirjattu, että hänen vatsansa oli vastaanotolla yhtä suuri kuin synnyttämään tulevilla naisilla.

– Se oli ihan hirveää, koska se vain jatkui ja jatkui. Myös kasvoni ja silmäni turposivat ja punoittivat. Lapseni kanssa liikkuessani pelkäsin, että minua luultiin alkoholistiksi.

Facebook-ryhmästä Kortesluoma löysi monia kohtalotovereita. Hän huomasi, että monet heistä olivat matkustaneet toiseen sairaanhoitopiiriin poistattamaan Essurensa.

– Aloin tutkailla, mihin kaupunkiin lähtisin.

Suvi Talvitie, Sanna Pohjaniemi ja Kirsi Somervuori ovat ajaneet Essuren ongelmista joukkokannetta 161 naisen puolesta. Kuluttaja-asiamies päätti, ettei joukkokanteeseen ole perusteita.Henrik Leppälä / Yle

Essure on asennettu Suomessa noin 8000 naiselle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan tarkkoja lukuja toteutuneista poistoleikkauksista ei ole saatavilla, koska niitä on alettu eritellä vasta äskettäin.

Yle pyysi yliopistosairaaloista ja lisäksi useista keskussairaaloista tiedot viimeisten kolmen vuoden aikana tehdyistä Essure-poistoleikkauksista. Lisäksi kysyimme poistoleikkauksessa ja leikkausarviossa käyneiltä naisilta kokemuksia.

Kyselyyn vastasivat kaikki yliopistosairaalat ja lisäksi viisi keskussairaalaa.

Ainakin 250 naista leikattu

Sairaaloiden toimittamien lukujen mukaan ainakin 250 naista on poistattanut implanttinsa vuoden 2017 alusta lähtien. Todellinen luku voi olla paljon suurempi. Valvira on saanut Essuren valmistajalta, terveydenhuollon ammattilaisilta ja kansalaisilta samassa ajassa yhteensä yli 500 vaaratilanneilmoitusta.

Valvira on ohjeistanut lääkäreitä tekemään vaaratilanneilmoituksen, jos Essuret poistetaan potilaan kokemien oireiden vuoksi. Valviran mukaan myynnin lopettamisen jälkeen valtaosa ilmoituksista on koskenut implanttien poistoa.

Sairaaloissa on kuitenkin eroja sen suhteen, ketkä leikkaukseen pääsevät. Joissakin sairaanhoitopiireissä leikkauksen perusteeksi riittää se, että nainen kokee Essuren aiheuttavan heille oireita.

Esko Jämsä / AOP

Esimerkiksi Kuopiossa kaikkia halukkaita ei leikata. Kun potilas oireilee, implanttien sijainti tarkistetaan ultraäänellä. Jos ne on asennettu väärin, poistoa harkitaan.

– Jos implantit ovat oikeassa paikassa, leikkauksen hyödyt ja haitat punnitaan tarkoin. Potilasta informoidaan, ettei poisto välttämättä auta. Oireet ovat usein moninaisia ja on vaikea päätellä, mikä johtuu Essuresta, kertoo urogynekologi Kaisa Raatikainen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta.

Implanttien poisto ei ole teknisesti helppoa, jos implantit ulottuvat oikeaoppisesti kohtuonteloon ja sijaitsevat osittain kohtulihaksen sisällä. Suomen gynekologiyhdistys laati kesällä 2018 suosituksen, jonka mukaan poistoleikkauksessa on varottava implantin katkeamista ja rikkoontumista.

Lisääntymiskyky ei palaudu

Synnytysten, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon erikoislääkäri Eila Suvanto Oulun yliopistollisesta sairaalasta huomauttaa, ettei pelkkiä implantteja voida poistaa. Mukana lähtevät aina munatorvet.

Implanttia ei saa vetää irti, koska sen ideana on arpeutua kudokseen ja sitä kautta estää siittiön ja munasolun kohtaaminen.

– Osalla potilaista on ollut ajatus, että munatorvi säästyy ja sterilisaatio voidaan purkaa. Kun se kerrotaan potilaalle, hän saattaa muuttaa mieltään poistoleikkauksesta, toteaa Suvanto.

Urogynekologi Kaisa Raatikainen Kuopiosta muistuttaa, että implantit saadaan varmuudella kokonaisuudessaan pois vain poistamalla kohtu. Kohdunpoistoon taas ei lähdetä koskaan kevyin perustein vaan siihen tarvitaan lääketieteellinen syy.

– Kun kohtua ei poisteta eikä kohdun cornuja eli kulmia leikata, osa Essurea voi jäädä potilaaseen, Raatikainen sanoo.

Naiset keräsivät joukkokannehakemukseen kolme mapillista aineistoa.Henrik Leppälä / Yle

Eniten Essureja on poistettu vajaan kolmen vuoden aikana Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa, jossa poistoleikkauksia on tehty yli sata.

– Potilasmäärät ovat vaihdelleet sen mukaan, mikä mediajuttu on julkaistu. Potilaat, jotka haluavat Essuret ehdottomasti pois, olemme operoineet, kertoo naistentautien ja synnytysten ylilääkäri Jari Sjöberg Hyksistä.

Myös Pirkanmaalla implantteja on poistettu kymmeniltä naisilta. Tampereen yliopistollisesta sairaalasta arvioidaan, että Taysissa on käynyt poistoleikkauksessa ainakin noin 50 naista.

Heistä 5-10 on saapunut poistoon jostakin muusta sairaanhoitopiiristä. Tampereelle matkusti maaliskuussa 2017 myös Johanna Kortesluoma. Implantit poistettiin Taysissa toukokuussa 2017.

– Tampereella minuun suhtauduttiin asiallisesti ja lääkärit ja hoitajat olivat ystävällisiä. Oli iso asia, ettei alettu irvailla tai oltu vihaisia.

Samoihin aikoihin hän kirjoitti Tyksiin pitkän tekstin kohtelustaan.

– Vaikka ongelmia olisi vain osalla steriloiduista naisista, se ei saisi olla syy vähätellä oireita tai jättää hoitamatta. Vieläkin ihmetyttää, miten näin voi käydä Suomessa, Kortesluoma sanoo.

"Lääkäri vertasi minua gorillaan"

Yle haastatteli neljää poistoleikkauksessa käynyttä naista. Lisäksi kysyimme leikkaukseen halunneilta naisilta kokemuksia Suomen Essure Problems -ryhmässä Facebookissa.

Noin 70 naista kertoo, että heillä on ollut vaikeuksia päästä poisto-operaatioon. Suuri osa heistä on poistattanut implantit yksityislääkärillä tai toisessa sairaanhoitopiirissä. Jotkut naisista eivät ole päässeet leikkaukseen vieläkään.

Sanna Pohjaniemi poistatti Essure-implanttinsa jo vuonna 2015. Sitä ennen oireet veivät hänet psykiatriseen hoitoon.Sanna Pohjaniemi

Alla olevat kommentit on poimittu ryhmän keskusteluista, ja niiden julkaisuun on pyydetty lupa.

“Minulle ei annettu lähetettä leikkaukseen omasta sairaanhoitopiiristä, koska Essuret eivät lääkärin mukaan aiheuta väsymystä ja uupumusta.”

“On todella ollut hankaluuksia. Lähete torpattiin tylysti ja merkinnät tehtiin niin, että julkisella puolella ei enää ollut mitään mahdollisuuksia poistoon. Yksityisellä puolella pääsin poistoon, kun olin valmis maksamaan siitä.”

Monet naiset, joilta leikkaus on evätty, kokevat saaneensa omalla alueellaan tylyä ja vähättelevää kohtelua.

“Ensin kolme yksityislääkäriä nauroi oireilleni. Keskussairaalassa tuli kaksi täystyrmäystä. Ensimmäisellä kerralla nuori naisgynekologi huusi minulle somehysteriasta niin, että aloin itkeä.”

“Keskussairaalan lääkäri vertasi minua gorillaan vatsani muodon perusteella. Hän näytti kännykästään gorillan kuvia osoittaakseen, että vatsan turvotus on ihan normaalia.”

Vertailevaa tutkimusta ei ole

Osa Ylen kyselyyn vastanneista lääkäreistä on sitä mieltä, että keskeisin Essuren aiheuttama oire on kipu.

– Implantit eivät aiheuta painonnousua, haluttomuutta, päänsärkyä tai mielialamuutoksia. Kaikki kivutkaan eivät johdu Essuresta. Jotkut potilaat ovat asiallisia ja informaation saatuaan päätyvät pitämään implanttinsa, kertoo naistentautien ja synnytysten ylilääkäri Jari Sjöberg Hyksistä.

Osa lääkäreistä on epäileväisiä sen suhteen, mitä oireilun takana todellisuudessa on.

– Joidenkin potilaiden oireet ovat alkaneet jo ennen Essure-implanttien laittoa. Uupumus, väsymys tai masennus ei riitä syyksi leikkaukseen, sanoo naistentautien ja synnytysten ylilääkäri Jaana Fraser Pohjois-Karjalan keskussairaalasta.

– Onneksi Essure-hysteria ei ole levinnyt alueellemme, toteaa vs. ylilääkäri Liisa Tikkala Kymenlaakson keskussairaalasta.

– Oireilu on usein alkanut vasta vuosien kuluttua implanttien laitosta. Potilas on saattanut ottaa yhteyttä vasta, kun on törmännyt uutisiin aiheesta. Lisäksi ikääntymiseen voi liittyä samanlaisia oireita kuten painonnousua ja vuotohäiriöitä, huomauttaa Pia Heinonen Tyksistä.

Ongelma on, ettei sterilisaation jälkeisistä oireista ole juurikaan vertailevaa tutkimustietoa. Monet Ylen haastattelemat lääkärit toteavat, että syy-yhteyksien tutkiminen on mahdotonta.

Johanna Kortesluoman kivut loppuivat sen jälkeen, kun Essure-implantit poistettiin.Johanna Kortesluoma

Essuren jälkeen oireita saaneet naiset keräsivät kolme mapillista materiaalia nostaakseen joukkokanteen lääkeyhtiö Bayeria vastaan. Mukana joukkokannehakemuksessa oli 161 naista.

Kuluttaja-asiamies päätti tämän vuoden alussa, ettei joukkokannetta voida nostaa. Perustelujen mukaan prosessi olisi liian kallis ja liian pitkä. Vaikka naiset kertoivat kärsineensä samanlaisista oireista, kuluttaja-asiamiehen päätöksen mukaan ne eivät olleet yhdenmukaisia.

Suomen Essure Problems -ryhmän ylläpito on tehnyt oireista kärsiville naisille kyselyn, jossa selviteltiin poistoleikkauksen vaikutuksia. Kyselyyn vastasi noin 140 naista.

Kyselyn mukaan oireet ovat poistuneet leikkauksen jälkeen kokonaan yli puolella vastaajista.

Noin 10 prosenttia vastaajista koki, ettei leikkauksella ollut vaikutusta oireisiin.

Kirjeen sävy yllätti

Lopuilla vastaajista oireet olivat poistuneet osittain tai he eivät osanneet sanoa, oliko leikkauksella vaikutusta. Johanna Kortesluoman oireet loppuivat kokonaan leikkauksen jälkeen.

– Huomasin heti heräämössä, että ylävatsa oli hävinnyt johonkin. Myös kaikki kivut jäivät pois.

Kotona odotti vastaus muistutukseen, jonka Kortesluoma oli tehnyt Tyksiin. Hän siirsi avaamattoman kirjeen muiden terveyspapereidensa joukkoon ja työnsi ne kaappiin.

Syksyllä 2019 aikaa on vihdoin kulunut sen verran, että hän pystyy avaamaan kirjeen. Hän lukee kirjettä hetken hiljaa ja hiukan yllättyy. Kirjeen sävy onkin ymmärtäväinen.

– Ajattelin, että oireiden yhteys Essureen kiellettäisiin suorasanaisemmin. Toisaalta tämä on monen kohdalla pelkkää sanahelinää. Facebook-ryhmäläiset taistelevat edelleen samojen asioiden kanssa kuin minä kaksi vuotta sitten.

Jutussa on käytetty lähteinä Valviran ja THL:n tilastoja, Johanna Kortesluoman potilaskertomuksia ja hänen Tyksille tekemäänsä muistutusta. Lisäksi lähteenä on ollut Suomen gynekologiyhdistyksen hoitosuositus tilanteissa, joissa Essure-implantit ottanut nainen oireilee. Yle on myös nähnyt 161 naisen joukkokannehakemuksen liitteineen ja kuluttaja-asiamiehen päätöksen, jonka mukaan joukkokannetta ei nosteta.

Poliisi: Poikkeusluvalla ajokortin 17-vuotiaana saanut ajoi lähes kahtasataa tutkaan Limingassa

Poikkeusluvalla ajokortin 17-vuotiaana saanut nuori mies ajoi lauantai-iltana huomattavalla ylinopeudella tutkaan Limingassa Pohjois-Pohjanmaalla, kertoo Oulun poliisi.

Ulkopaikkakuntalaisen nuoren miehen kuljettaman henkilöauton nopeus oli 190 kilometriä tunnissa satasen rajoitusalueella.

Kuljettajaa epäillään tässä vaiheessa törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja hänen ajokorttinsa jäi poliisi haltuun, poliisi kertoo tiedotteessa.

Oulun poliisin liikenneyksikkö valvoi seudulla tehostetusti liikennettä lauantain ja sunnuntain välisenä yönä.

Useaan maakuntaan annettu varoitus huonosta ajokelistä, kosteat tienpinnat voineet jäätyä yön aikana

Ilmatieteen laitos on antanut varoituksen huonosta ajokelistä useaan maakuntaan tienpintojen jäätymisen vuoksi. Etenkin Turun seudulta Kajaaniin yltävän alueen itäpuolella on ollut kosteita tienpintoja, jotka ovat voineet jäätyä yön aikana.

Lauantaina aamulla puoli kuuden aikaan varoitukset olivat voimassa Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa, Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa.

– Sateet ovat olleet osin paikallisia, joten tiessä on voinut yllättäen ollakin joku kostea kohta, joka on jäätynyt, huomauttaa päivystävä meteorologi Ari-Juhani Punkka.

Sateet hiipuvat keskipäivään mennessä. Vielä iltapäivällä voi sataa jonkin verran itäisimmässä Suomessa, paikoin länsirannikolla ja Lapin pohjoisosassa.

– Kyllä aurinko varmaan pääsee paikoitellen näyttäytymään iltapäivällä, mutta yleiskuva on harmaahko. Todennäköisimmin aurinko voi pilkahtaa Oulun ympäristössä.

Lämpötila on niukasti plussan puolella ympäri Suomen. Etelä-Suomessa voidaan päästä viiteen lämpöasteeseen, muualla asteet jäänevät kahteen tai yhteen asteeseen.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Yhä useammassa vankilassa innostetaan lukemaan – omalle lapselle lukeminen on muodostunut vangeille tärkeäksi

Vankiloiden ja kirjastojen yhteistyöryhmä on palkittu perjantaina Turun kirjamessuilla.

Yhteistyöryhmä sai vuoden Celia-palkinnon. Palkinnon teemana oli tänä vuonna nuorten aikuisten lukeminen.

Ryhmän tarkoituksena on innostaa vankeja lukemaan esimerkiksi kohdennetulla kirjallisuudella. Lisäksi vankiloissa on järjestetty runopiirejä, tiedonhaun kursseja, Aliaksen pelaamista, videotrailereiden tekemistä ja sarjakuvapajoja. Vangit ovat saaneet myös mahdollisuuden lukea satuja lapsilleen videoiden kautta ja tästä on tullut yksi suosituimmista vankien keskuudessa.

Lukeminen tapahtuu videolle, joka tallennetaan muistitikulle. Vankila hoitaa muistitikun turvallisen toimituksen perheelle. Lapselle toimitetaan myös kuvakirja, jota vanhempi videolla lukee.

– Eräs lapsi oli ottanut muistitikun mukaan, kun lähti äidin kanssa matkalle, jotta isäkin on mukana. Toinen isä taas luki kaksi muistitikkua täyteen, ja siihen loppui lapsen vierastaminen, Turun kaupunginkirjastosta erikoiskirjastovirkailija Irmeli Malka-Kannisto kertoo Celian tiedotteessa lukemisen vaikutuksista perheiden toimintaan.

Vangit voivat lukea lapselleen jo 10 vankilassa ja muissakin Suomen vankiloissa on kiinnostus herännyt. Satujen lukemista lapsille on videoitu osassa vankiloista jo vuodesta 2017 lähtien.

Lapselle lukemista joutuu jonottamaan

Ihan nopeaa toiminta ei kuitenkaan ole. Celia kertoo tiedotteessaan, että voi mennä jopa puoli vuotta, että vanki pääsee lukemaan lapselleen. Tämä johtuu suurelta osin resursseista

– Lapselle sadun lukemisella on todella iso merkitys, koska näin pystyn olemaan edes jollain tavalla läsnä lapsen elämässä, kertoo vankilassa oleva 30-vuotias mies tiedotteessa.

Yhteistyöryhmän valtakunnallisena koordinaattorina toimii Turun kaupunginkirjasto. Muita ryhmän jäseniä ovat Tampereen, Oulun ja Kuopion kaupunginkirjastot sekä tänä vuonna liittyneet Vaasan ja Joensuun kaupunginkirjastot. Rikosseuraamuslaitos rahoittaa ryhmää. Valtakunnallinen vankiloiden ja kirjastojen yhteistyöryhmä aloitti toimintansa Celian mukaan viime vuoden alussa.

Celia-palkinto on 2 000 euron arvoinen.

Celia on asiantuntijataho, joka edistää saavutettavaa kirjallisuutta ja julkaisemisesta ja joka tukee yhdenvertaisuutta lukemisessa ja oppimisessa.

Lue lisää:

Yle mukana Turun kirjamessuilla – Michael Monroe ja Aleksis Salusjärvi puhuvat rajojen rikkomisesta, katso Areenasta suorana kello 13.19

Vangit lukevat lapsilleen satuja videon välityksellä – "Tämä tuo yhteyden lapseen, vaikka olen vankilassa"

Oulun Kellon koulua uhanneelle teinitytölle sakkorangaistus

Oulun Kellon koulua uhannut teinityttö tuomittiin sakkoihin.

Kouluampumisella uhannut teinityttö tuomittiin 50 päiväsakkoon Oulun käräjäoikeudessa. Hänen tuloillaan sakkosumma on 300 euroa.

Tyttö kirjoitti tämän vuoden tammikuussa uhkauksen verkkoon.

Tekoaikaan 15-vuotias tyttö kirjoitti alkuvuonna keskustelupalstalle myös viestin pommin räjäyttämisestä Oulun keskustassa. Kolmas uhkaus kohdistui poliiseihin ja poliisiasemaan.

Käräjäoikeuden mukaan tyttö syyllistyi nuorena henkilönä kolmeen perättömään vaarailmoitukseen. Tyttö tunnusti teot. Oikeus antoi tuomion keskiviikkona suullisen käsittelyn päätteeksi.

Lue lisää:

Oulun tammikuista koulu-uhkausta puidaan käräjillä – epäilty teini-ikäinen tyttö uhkasi myös poliiseja ja pommin räjäyttämisellä kaupungissa

Oulussa Kellon kouluun on kohdistunut uhkaus – "On suhtauduttava aina niin, että uhkaus pitäisi paikkaansa"

Helikopteri kaatui kesken nousun Oulunsalossa – kaksi henkilöä selvisi rytäkästä ilman vakavia loukkaantumisia

Yksityiskäytössä ollut helikopteri kaatui kesken nousun Oulunsalossa torstaiaamupäivänä. Helikopterin kyydissä kaatumishetkellä olleet kaksi henkilöä selvisivät onnettomuudesta ilman vakavia loukkaantumisia.

Pelastuslaitoksen mukaan henkilöt tarkastettiin eikä tarvetta jatkotoimenpiteille ollut.

Oulu-Koillismaan päivystävä palomestari Vesa Ek kertoo, että helikopteri kaatui kesken nousun oikealle kyljelle noin kahden metrin korkeudelta.

Kone vaurioitui pahoin. Palomestarin mukaan kaatumisen vuoksi rikkoutuneiden lapojen palaset sinkoutuivat suurella nopeudella lähistölle. Palat aiheuttivat vaurioita lähellä olleisiin pienkoneisiin, halliin ja polttoainesäiliöön. Rikkoutunut säiliö jouduttiin tyhjentämään turvallisuussyistä.

Poliisi ja onnettomuustutkintakeskus tutkivat onnettomuuden syytä.

Onnettomuus tapahtui virallisen lentokenttäalueen ulkopuolella.

Hälytys keskisuuresta ilmaliikenneonnettomuudesta tuli kello 11.10 torstaina.

Sebastian Tynkkysen oikeudenkäynti alkoi Oulussa – syyttäjä vaatii sakkorangaistusta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan

Perussuomalaisten kansanedustaja Sebastian Tynkkynen vastaa tänään syytteeseen Oulun käräjäoikeudessa kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Hän kiistää syyllistyneensä rikokseen ja pitää oikeudenkäyntiä poliittisena.

Rikos koskee hänen vuonna 2016 tekemäänsä Facebook-päivitystä, jossa käsiteltiin islamia ja terrorismia. Tynkkynen puolustaa itseään oikeudessa.

Kihlakunnansyyttäjän mukaan Tynkkysen on täytynyt ymmärtää, että hänen kirjoittamansa päivitys on luonteeltaan rasistista ja panettelevaa vihapuhetta, joka kohdistuu yleisesti muslimeihin. Syyttäjä vaatii Tynkkyselle vähintään 60 päiväsakon sakkorangaistusta.

Vastauksessaan käräjäoikeudelle Tynkkynen vertaa oikeuskäsittelyä perussuomalaisen kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen ja puolueen nykyisen puheenjohtaja Jussi Halla-ahon aiempiin oikeudenkäynteihin. Molemmat tuomittiin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, Hakkarainen vuonna 2017 ja Halla-aho vuonna 2012.

Kansanedustajan oikeudenkäyntiä on tullut seuraamaan kolmisenkymmentä ihmistä, muun muassa Tynkkysen kannattajia ja lisäksi mediaa.

Väkeä oli niin paljon, että toinen sali oli varattu heidän käyttöönsä oikeudenkäynnin seuraamisen ajaksi.

Tynkkynen sai aiemmin tuomion vuonna 2017 kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja uskonrauhan rikkomisesta Facebookissa vuonna 2016 julkaistuista kirjoituksista.

Nyt alkavan oikeudenkäynnin lisäksi kolmannessa jutussa Tynkkysen epäillään syyllistyneen kiihottamiseen kansanryhmää vastaan Facebook-kirjoituksissaan vuonna 2017. Tämä asia on siirtynyt Oulun poliisilta syyttäjälle syyteharkintaan. Se, nostaako syyttäjä syytettä, selviää myöhemmin.

Lue lisää: Kansanedustaja Sebastian Tynkkynen toistamiseen käräjillä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan

Kansanedustaja Sebastian Tynkkynen toistamiseen käräjillä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan

Oulun käräjäoikeudessa käynnistyy tänään oikeudenkäynti perussuomalaisten kansanedustaja Sebastian Tynkkystä (ps.) kohtaan. Tynkkystä syytetään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Se, mistä kirjoituksista Tynkkystä tarkemmin syytetään, selviää kun syytehakemus julkistetaan oikeudenkäynnin alkaessa kello 9.

Kansanedustaja Sebastian Tynkkynen kertoo syytteen johtuvan hänen Facebookissa vuonna 2016 jakamastaan kuvasta ja tekstistä. Kuva on sittemmin poistettu.

Facebook-kirjoittelusta tuomio vuodelta 2017

Tynkkynen sai aiemmin tuomion vuonna 2017 kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja uskonrauhan rikkomisesta Facebookissa vuonna 2016 julkaistuista kirjoituksista. Tuolloin Tynkkynen sai kirjoituksistaan 300 euron sakot. Tynkkynen valitti tuomiosta Rovaniemen hovioikeuteen, mutta ei saanut jatkovalituslupaa, joten käräjäoikeuden tuomio jäi voimaan.

Nyt alkavan oikeudenkäynnin lisäksi kolmannessa jutussa Tynkkysen epäillään syyllistyneen kiihottamiseen kansanryhmää vastaan Facebook-kirjoituksissaan vuonna 2017. Tämä asia on siirtynyt Oulun poliisilta syyttäjälle syyteharkintaan. Se, nostaako syyttäjä syytettä, selviää myöhemmin.

Poliisilla on parhaillaan tutkinnassa myös kolmen muun kansanedustajan rikosepäilyt. Helsingin poliisi epäilee Päivi Räsästä (kd.), Hussein al-Taeeta (sd.) ja Juha Mäenpäätä (ps.) kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Oulun tammikuista koulu-uhkausta puidaan oikeudessa – epäilty teini-ikäinen tyttö kirjoitti uusia uhkauksia vielä kiinnijäämisensä jälkeen

Oulussa Kellon kouluun viime tammikuussa kohdistuneen uhkauksen käsittely alkaa Oulun käräjäoikeudessa. Koulu-uhkauksen tekijäksi epäillään teini-ikäistä tyttöä. Epäilty oli tekojen aikaan 15-vuotias ja on nyt täyttänyt 16. Hän oli tekohetkellä Kellon koulun oppilas.

Tyttö on syytteessä kaikkiaan kolmesta nuorena henkilönä tehdystä perättömästä vaarailmoituksesta, jotka hän on syyttäjän mukaan tehnyt tammi–helmikuussa tänä vuonna.

Kyseinen tyttö teki tammikuisen kiinnijäämisensä jälkeen edelleen uhkauksia verkkoon. Kihlakunnansyyttäjä Jenni Kivijärvi ei kuitenkaan kerro tarkemmin, mihin muut uhkaukset kohdistuivat.

Poliisi kertoi aiemmin, että tyttö selitti kuulusteluissa verkon keskustelupalstalle kirjoitettuja uhkauksia hetken mielijohteella ja sillä, että kyse oli vitsistä. Oppilaalla ei ole kertomansa mukaan ollut mitään todellisia toteutusaikeita. Lisäksi hän on ajatellut, ettei kukaan ota uhkausta tosissaan.

Uhkaus aiheutti Kellon koulussa laajat turvatoimenpiteet. Koulussa on yhteensä noin 630 oppilasta, lisäksi samassa rakennuksessa toimii päiväkoti.

Perättömästä vaarailmoituksesta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

Osa ammattikouluista varautuu turvallisuusuhkiin: "Valvonta sisäänkäynneillä lisääntyy"

Kuopion kouluhyökkäys on aiheuttanut runsaasti reaktioita oppilaitoksissa ympäri maata.

Esimerkiksi Kouvolan seudun ammattiopisto KSAO on nostanut valmiustasoaan sen jälkeen, kun Savon ammattiopiston tiloissa Kuopiossa yksi ihminen kuoli ja kymmenen loukkaantui.

– Heti kun tieto tuli, sovimme, että vahtimestarit lisäävät valvontaa sisäänkäynneillä. Myös muuta henkilökuntaa on pyydetty olemaan tarkkaavaisempia, rehtori Timo Olli kertoo.

Ammattiopistossa Kouvolassa on kuitenkin oltu pääosin rauhallisin mielin.

– Ymmärrämme, ettei sen kummempaa ole tehtävissä, mutta yritämme varautua mahdollisimman hyvin. Koulun pitää jatkua ja mennä mahdollisimman normaalisti eteenpäin, Olli sanoo.

Keskusteluapua tarvittaessa

Hämeenlinnassa toimivan Ammattiopisto Tavastian rehtori Heini Kujala kertoo, että opiskelijapalvelujen henkilökunta on varautunut antamaan henkistä tukea ja keskusteluapua tarvittaessa. Kuopion tapahtumat otetaan myös esille illalla uusien opiskelijoiden kotiväen illassa.

Koulutuskuntayhtymä Tavastian johtaja Jouni Haajanen kertoo, että Tavastialla on jo koekäytössä Secapp-järjestelmä, jolla pystytään välittämään hälytys sisäisesti henkilökunnan matkapuhelimiin. Järjestelmä on tarkoitus ottaa koko henkilökunnan käyttöön tänä syksynä.

– Sillä saadaan henkilökohtaisesti viesti ihmisille ja kännykkä on kuitenkin aina ihmisillä mukana, kertoo Haajanen.

Tavastiassa on myös harjoiteltu sisällä suojautumista ja poistumista rakennuksesta, viimeksi tällä viikolla.

Myös Lapin koulutuskeskus REDU:ssa on varauduttu siihen, jos uutisesta järkyttyneet oppilaat haluavat jutella asiasta.

– Jos tulee tarvetta, niin apua löytyy, rehtori Taisto Arkko sanoo.

Sama viesti kerrotaan myös Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradiasta. Turvallisuuspäällikkö Erkki Mäntymaa kertoo, että henkilökuntaa on informoitu ja opettajat kuuntelevat ja keskustelevat opiskelijoiden kanssa tarvittaessa. Arki Jyväskylässä, Jämsässä ja Lievestuoreella jatkuu kuitenkin normaalisti, eikä oppilaitoksiin kohdistuvia uhkia ole tiedossa.

Kriisinjohtoryhmä koolla

Lappeenrannassa kouluhyökkäys on aiheuttanut pikapalaverin. Päivä kampuksilla on jatkunut muutoin normaalisti, mutta kriisinjohtoryhmä on ollut koolla.

Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston ja Saimaan ammattikorkeakoulun yhteinen kriisinjohtoryhmä harjoittelee säännöllisesti erilaisia poikkeustilanteita varten.

– Jos tällaisia vastaavia tilanteita tulee, tai minkäänlaisia kriisejä millä tahansa koulutustasolla, niin meillä on valmius kokoontua, ja olemme hetki sitten olleet koolla, Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston rehtori Juha-Matti Saksa sanoo.

Koulutuskeskus Salpauksessa Päijät-Hämeessä poistumisharjoituksia on tehty viimeksi tänään.

Kehittämis- ja henkilöstöjohtaja Jarmo Kröger sanoo, että turvallisuusasioita muistutellaan nyt mieleen Salpauksen toimipisteissä. Huominen koulupäivä pyritään pitämään mahdollisimman normaalina.

Osassa oppilaitoksissa kouluhyökkäys ei ole aiheuttanut erityisiä toimenpiteitä.

– On tietenkin tervettä lisätä tarkkaavaisuutta ja tarkkailla tilanteita. Tässä vaiheessa meillä ei onneksi ole ollut mitään ilmiöitä, mitkä olisivat edellyttäneet toimenpiteitä, Kotkassa ja Haminassa toimivan Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston rehtori Sami Tikkanen sanoo.

Myös Etelä-Savon ammattiopistossa valvontatilanne on ollut normaali. Lisätoimiin ei ole ryhdytty myöskään Oulun seudun ammattiopistossa. OSAO:n Myllytullin yksikköön tehtiin puukkoisku syksyllä 2013, jonka jälkeen valmiustaso on ollut korkealla.

Keskustele: Miksi mieli sairastuu osassa Suomea enemmän kuin muualla? Jatta, 37 vuotta, Pohjois-Karjalasta: “Olen ikäni elänyt masennuksen kanssa”

Joensuulainen Jatta Juvonen, 37, on yksi monista mielenterveyskuntoutujista Itä-Suomessa.

Juvonen on syntyjään Kuusamosta, Pohjois-Pohjanmaalta.

Hän sairastui vakavaan masennukseen 19-vuotiaana. Sen laukaisi itsenäistyminen yo-kirjoitusten jälkeen.

– Taustalla on lapsuuden ajalta traumoja. Olen aina ollut liian kiltti, Juvonen kertoo.

Juvonen käy työtoiminnassa ja saa lopultakin toivomaansa psykoterapiaa.

Elämä on paremmalla mallilla kuin vuosikausiin.

Pasi Peiponen / Yle

Puhumattomuus. Onko se syy mielensairauksien yleisyyteen Pohjois-Karjalassa?

Kyllä, sanoo Juvonen.

– Se voi olla kansallinenkin piirre, ei vain täällä Pohjois-Karjalassa. Puhumattomuus omista asioista.

– Pitää vain purra hammasta ja painaa pahkaansa ikävät asiat. Tehdä mahdollisimman paljon töitä, niin kaikki on hyvin.

– Mutta kun elämä ei ole niin yksioikoista, Juvonen sanoo.

Mielensairausvyöhyke idästä länteen

Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo ja Pohjois-Pohjanmaa.

Nämä ovat mielensairauksien maakunnat Suomessa.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) tuorein, kesällä julkaistu sairastavuusindeksi kertoo hätkähdyttävän asian.

Tilastot julkaistaan kolmen vuoden välein.

Keskelle Suomea, itärajalta Pohjois-Pohjanmaalle, on syntynyt sitkeä ja raskas mielenterveyden sairastamisen vyöhyke.

Eetu Pietarinen / YLE

Kyseessä on mielensairauksien raskas sarja.

THL:n laskelmissa otetaan huomioon psykoosit, työkyvyttömyyseläkkeet, avohoitokäynnit ja itsemurhakuolleisuus.

Keskiarvo indeksissä on 100.

Vertailun vuoksi Uudellamaalla mielenterveysindeksi on 77,9. Pohjois-Savossa se on 150,6.

Reijo Pohjois-Savosta: “Häpesin mielensairauttani”

Reijo Pirinen, 61, asuu Juankoskella Pohjois-Savossa.

Pirinen on ollut kymmenisen vuotta sairauseläkkeellä mielenterveyden ongelmien takia.

Pasi Peiponen / Yle

Juankosken kartonkitehtaan konkurssissa Piriseltä meni työpaikka. Perheessä tapahtui myös muutoksia.

Tehtaan työsuojeluvaltuutettuna toiminut Pirinen sukelsi itse mielen syviin vesiin.

– Masennuin ensin. Olin perinteinen pohjoissavolainen mies. Lääkitsin viinalla masennusta, Pirinen kertoo.

Mies on nyt kuntoutunut ja opiskelee mielenterveyden kokemusasiantuntijaksi.

Pasi Peiponen / Yle

– Meidän kulkuyhteydetkin ovat olleet mitä ovat.

– Mielestäni taustalla on myös geneettistä pohjaa mielen sairastumiseen, Pirinen miettii alueensa tilannetta.

Pirinen palaa vielä vuoteen 2008, kartonkitehtaan konkurssiin.

– Juankoskelta hävisi kerralla 500 työpaikkaa. Se on aika iso asia.

Mielen sairauksia selittävät koulutus, työttömyys ja tulot

Mielenterveysongelmat vaivaavat itäistä Suomea. Vuodesta toiseen.

Sen kertoo alla oleva THL:n tilasto.

Eetu Pietarinen / YLE

Mielensairaudet pysyvät kolmessa maakunnassa muuta maata korkeammalla tasolla.

Mutta mikä selittää ilmiön?

THL:n tutkimusprofessori Jaana Suvisaaren mukaan ei ole yhtä selittävää tekijää.

Taustalla ovat useammat sosioekoniomiset tekijät.

– Koulutus, työssäkäynti ja tulot vaikuttavat terveyteen. Myös esimerkiksi pitkäaikainen työttömyys heikentää mielenterveyttä, Suvisaari sanoo.

Pasi Peiponen / Yle

Suvisaaren mukaan harvaan asutulla maaseudulla sairastetaan muutenkin eniten.

– Mielenterveysongelmat koskevat näissä maakunnissa erityisesti työikäisiä, Suvisaari sanoo.

Kolmikymppinen Iida kokee itsensä väliinputoajaksi Pohjois-Pohjanmaalla

Ylivieskalainen Iida Jalasto, 34, sairastui reilut 10 vuotta sitten.

Diagnoosi: vakava masennus ja epävakaa persoonallisuushäiriö.

Kolmikymppinen Jalasto tuntee itsensä väliinputoajaksi Pohjois-Pohjanmaalla.

Pasi Peiponen / Yle

Mielenterveyden palveluja löytyy hänen mielestään paremmin nuorille ja vanhuksille.

– Oletetaan, että nuori aikuinen pystyy käymään töissä, pärjää omillansa. Se ei aina mene niin, Jalasto sanoo.

– Mielestäni tarvitsen kunnon terapiasuhteen.

Jalasto ei haluaisi olla sairaseläkkeellä loppuikäänsä.

– Tavoitteena olisi päästä vielä työelämään, Jalasto sanoo.

Jäljelle jäävät mieleltään sairaat ja vanhukset?

Entä tulevaisuus - kolmessa mielenterveyden maakunnassa?

Tilastokeskuksen uusin alueidenväestöennuste ennustaa väestön tasaista vähenemistä.

Eetu Pietarinen / YLE

Kehittyykö Suomeen yhä jakaantuneempia mielenterveysongelmien maakuntia ja sairastamisvyöhykkeitä?

– Ilman muuta on merkittäviä haasteita, erityisesti syrjäseuduilla, toteaa Jaana Suvisaari THL:stä.

Suvisaari panostaisi syrjäseudulla liikkuviin palveluihin ja nettiterapiaan.

Palataan vielä Juankoskelle Pohjois-Savoon.

Reijo Pirinen istahtaa Juicen patsaalle.

Kylänraitti on perin hiljainen arkisena iltapäivänä.

Pasi Peiponen / Yle

Kun väki entisestään vähenee, myös mielenterveyspalvelut karkaavat yhä kauemmaksi, Pirinen miettii tulevaisuudesta.

– Tämä kehitys minua pelottaa henkilökohtaisesti.

Pirinen on ollut aktiivinen paikallisessa mielenterveysyhdistyksessä.

– Minulla on auto millä liikkua, mutta kaikki eivät kaikki pysty hakemaan apua 60 kilometrin päästä Kuopiosta, Pirinen sanoo.

Keskuste aiheesta: Miksi osassa Suomea sairastutaan useammin mielenterveyden ongelmiin?

Lisää aiheesta illan A-studiossa ma klo 21:00 TV1. Studiossa vieraina perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.), Pohjois-Savon sairaanhtoitopiirin ylilääkäri Pekka Puustinen ja THL:n tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki.

Oulun kaupungin ja poliisin kamerasopimus on tietosuojavaltuutetun mukaan ongelmallinen

Tietosuojavaltuutettu näkee ongelmia poliisin sekä kuntien ja kaupunkien valvontakamerayhteistyössä.

Laillisuuden kannalta pulmallinen on etenkin Oulun poliisilaitoksen ja Oulun kaupungin sopimus, joka muun muassa mahdollistaa poliisin reaaliaikaisen valvonnan esimerkiksi koulujen sisätiloissa ja terveysasemien odotustiloissa.

Kaupungin valvontakameroita, joita poliisi voi käyttää, on Oulussa lukuisasti myös ulkotiloissa. Epäselvää on tietosuojavaltuutetun mukaan ainakin se, kenen vastuulla kamerat ja niillä saatava tieto oikein ovat.

– Käytännössä Oulun poliisi siis käyttää kyseistä kameravalvonnan osaa lakisääteiseen valvontatehtäväänsä ilman Oulun kaupungin myötävaikutusta. Tämän ei voida katsoa olevan enää tietojen saamista poliisilain mukaisesti, katsotaan tietosuojavaltuutetun vastauksessa asiaan liittyviin kyselyihin ja toimenpidepyyntöön.

Sopimuksen mukaan Oulun poliisilaitokselle on teknisesti mahdollistettu pääsy kaupungin järjestelmän sisäkameroiden käyttöön. Sisäkameroiden käyttö edellyttää aina lakiin perustuvaa poliisin virkatehtävää.

– Meillähän on kameravalvontaa koskevia asioita vaikka kuinka paljon, toteaa tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio.

Oulun poliisin ja kaupungin tapauksessa Aarnio on kuitenkin pyytänyt asiaan ratkaisua myös eduskunnan oikeusasiamieheltä, mikä on poikkeuksellista. Aarnion mukaan taustalla on se, että viranomaisen toimivaltaa on sopimuksen myötä mahdollisesti ulkoistettu.

– Siihen pitäisi löytyä jokin laillisuusperiaate. Sitä oikeusperustetta arvioidaan yleisten valtiosääntöoikeudellisten periaatteiden mukaan, ja oikeusasiamies on viisaampi sitä arvioimaan, sanoo Aarnio.

"Me tarvittaessa lupa annetaan"

Oulun koulujen sisätilojen valvontakamerat eivät ole poliisilaitoksen katseltavissa kaiken aikaa, vaan kameroihin kirjaudutaan niin sanotuilla supertunnuksilla. Tunnuksen käytöstä jää järjestelmään lokimerkintä, selvittää Oulun kaupungin turvallisuusasiantuntija Kari Broström.

– He ottavat yhteyttä, ja me tarvittaessa lupa annetaan, sanoo Broström.

Broströmin mukaan kiireellisessä tilanteessa poliisi voi ottaa sisätilakamerat käyttöön ottamatta kaupunkiin yhteyttä. Selvitys pitää silloin antaa jälkikäteen. Tällainen tilanne voisi olla esimerkiksi silloin, jos poliisin tietoon tulee uhkaus oppilaisiin kohdistuvasta väkivallasta.

Oulun poliisin ja kaupungin kamerasopimus on ollut voimassa hieman alle vuoden, marraskuun alusta 2018. Broström ei halua muistinvaraisesti arvioida sitä, miten monta kertaa supertunnuksia on tänä aikana käytetty.

"Oulun malli on poikkeuksellisen pitkälle viety"

Poliisitarkastaja Pekka Sallinen Poliisihallituksesta kertoo, että hänen tietääkseen muilla paikkakunnilla ei ole samanlaisia kamerasopimuksia kuin Oulussa. Kameravalvonta ulkona sekä esimerkiksi rautatieasemilla ja kauppakeskuksissa on kyllä yleistynyt muuallakin.

– Oulun malli on poikkeuksellisen pitkälle viety, sanoo Sallinen.

Suuressa osassa julkisten tilojen valvontakameroista rekisterinpitäjänä on kunta tai kaupunki, osassa taas poliisi. Sallisen mukaan tietosuojavaltuutetun kannan perusteella Poliisihallituksessa joudutaan nyt pohtimaan, onko rekisterinpidon käytäntöjä syytä muuttaa.

Yleisellä tasolla valvontakamerat toimivat Sallisen mukaan sekä rikosten ennaltaehkäisyn että niiden selvittämisen eduksi. Kameroiden ja tallennetun kuvan avulla on selvitetty monta väkivalta- ja omaisuusrikosta.

Sallisen mukaan poliisissa puhutaan puoliaktiivisesta valvonnasta: valvontakameroiden kuvaa on nähtävillä, mutta kaikkea ei yritetäkään seurata kaiken aikaa.

– Eihän poliisilla ole intressiä katsella, ellei mitään tapahdu, sanoo Sallinen.

Metsästäjät pyydystävät minkkejä Oulussa ydinkeskustassa – sota voi olla hävitty, mutta joitain kaloja ja lintuja pystytään pelastamaan

Oulun kaupunki haluaa eroon ydinkeskustan alueella vilisevistä minkeistä, ja nyt eläimiä metsästetään Hupisaarten puistossa.

Metsästäjien mukaan minkki on pahimman luokan peto, joka hävittää Suomen alkuperäisluontoa, saalistaen taukoamatta kalaa ja maassa pesiviä lintuja, vaikka olisi jo saanut vatsansa täyteen.

Samoilla linjoilla ovat lintutieteilijät, joiden kanssa Oulun seudun pienpetopyytäjät ovat valmistelleet minkinpyyntiä Oulussa.

– On tapauksia, joissa minkki on tuhonnut koko poikastuotannon. Minkin poistamisen jälkeen lintujen lisääntyminen toipuu merkittävästi, Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Esa Hohtola kertoo.

Minkin astuminen älypyydykseen lähettää hälytyksen metsästäjille. Sen jälkeen metsästäjä tulee lopettamaan pyydyksessä värjöttelevän minkin mahdollisimman nopeasti.Arto Veräjänkorva / Yle

Oulun kaltainen minkkien metsästys kaupunkikeskustassa on poikkeuksellista. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Pauliina Louhin mukaan se johtuu siitä, että vastaavaa luontokohdetta ei löydy keskustoista muualla Suomessa.

Pienpetoja kuitenkin metsästetään muissakin kaupungeissa taajamien läheisyydessä sijaitsevilla lintuvesialueilla.

Taimenet päätyvät minkin suuhun

Minkin loukkupyynti Oulun keskustassa liittyy kaupungin hankkeeseen, jossa palautetaan taimen alueen rikkaaseen puroverkostoon. Keskustassa kuteva meritaimen olisi ainutlaatuinen luontonähtävyys jopa Euroopan mittakaavassa.

Oulun kaupungin metsätalousinsinööri Juho Kuukasjärven mukaan minkkejä metsästetään juuri taimenten suojelemiseksi. Minkkien olisi etenkin talvella helppo pyydystää istutettuja taimenia.

Oulussa pienpetometsästäjät ovat tänä vuonna loukuttaneet jo noin 70 minkkiä. Hupisaarten puistoalueella metsästävät Ville Martikainen ja Kalle Nousiainen perustelevat harrastustaan luonnonsuojelutyöllä.

– Minkki tuhoaa lintuja ja pienriistaa voimakkaasti, Nousiainen sanoo.

– Minkki on äärimmäisen hyvä kalastamaan, se on verrattavissa saukkoon. Minkki on iso riski harvinaisen meritaimenen kutuhommille matalassa vedessä, Martikainen korostaa.

Juho Kuukasjärvi kertoo, että Oulun kaupunki on tukenut pienpetometsästäjien toimintaa tilaamalla ja antamalla minkinpyytäjille käyttöön heidän toivomiaan materiaaleja ja hälyttimillä varustettuja loukkuja. Loukuissa on tuoretta kalaa eläinten houkuttimeksi.

Oulun kaupunki varoittaa ihmisiä koskemasta pyydyksiin. Uusien, älykkäiden loukkujen ansiosta pienpetometsästäjät saavat tekstiviestin pyydykseen jääneestä eläimestä. Siten niistä ei tarvitse ilmoittaa metsästäjille.

– Muutamassa tunnin sisällä joku käy aina tarkastamassa saaliin, Kalle Nousiainen lupaa.

Metsästää voi kuka tahansa

Minkki on kesäkuun alusta luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi. Se on lisännyt kiinnostusta minkkikantojen rajoittamiseen, arvioi riistasuunnittelija Veli-Matti Kangas.

– Tarkoituksena on, että sen kanta saadaan mahdollisimman alas tehokkaalla pyynnillä.

Minkit leviävät Suomessa
  • Minkin runsastumisesta ei ole tarkkaa tilastotietoa, mutta saaliiksi arvioidaan kyselyjen perusteella 50 000–70 000 yksilöä vuodessa.
  • Minkki on levittäytynyt asutuksen lomaan erityisesti vesistöjen varrella ja rannoilla.
  • Yksi leviämisen syy on, että minkillä ei ole luontaista vihollista Suomen luonnossa.

Minkin pyynnissä ei noudateta enää erityisiä metsästysaikoja, se on sallittua lähellä asutusta ja pyyntiin ei vaadita metsästyskorttia.

– Toki tarvittava osaaminen ja välineet vaaditaan. Kannattaa aloittaa kokeneen metsästäjän kanssa, Kangas toteaa.

"Minkkiä ei saada ikinä pois"

Minkin leviäminen kaikkialla Suomessa asettaa kovan haasteen kannan säätelylle. Harvalukuisten ansastajien täytyy joka kerta varmistua, että loukussa on juuri minkki eikä jokin vapaaksi päästettävä eläin.

Metsästäjä Ville Martikainen uskoo, että sota minkkejä vastaan on oikeastaan jo hävitty.

– Minkkiä ei saada ikinä pois, mutta pieniltä alueilta niitä saa vähennettyä tehokkaalla pyynnillä. Jokainen pelastettu vesilintu on vähän eteenpäin, Martikainen pohtii.

Esimerkiksi tällaisen saaliin pienpetojen metsästäjät saivat yhden yön aikana Oulussa.Yle / Arto Veräjänkorva

Myös riistasuunnittelija arvioi, että pyynnin on jatkuttavat pitkäjänteisesti, että tuloksia syntyy.

– Tehokkaasti lisääntyvä minkki valtaa nopeasti takaisin sille sopivat elinympäristöt, Veli-Matti Kangas korostaa.

Keskustele aiheesta kello 22:een saakka.

Eränkävijät-sarjasta kansainvälinen versio – oululaiselle tuotantoyhtiölle maailmanlaajuinen jakelusopimus

Ylellä nähdyn suositun Eränkävijät-sarjan kehittänyt oululainen NTRNZ media sekä Pohjoismaiden suurin tv-oikeuksien jakelija NordicWorld ovat allekirjoittaneet maailmanlaajuisen jakelusopimuksen.

Sopimus kattaa Eränkävijät: Alpeilta Arktiselle -sarjan kaksi tuotantokautta. Sarjan kansainvälinen nimi on Love of the Wild – From the Alps to the Arctic. Suomen oikeudet säilyvät sarjan alkuperäisellä tilaajalla Ylellä.

Sarjaa on kuvattu syksystä 2018 asti kuudessa Euroopan maassa. Sarjan päähenkilöt tulevat viidestä maasta. Sarjassa liikutaan esimerkiksi Euroopan suurimmilla vuorilla ja järvillä sekä sateisimmissa kolkissa. Sarjassa ovat mukana myös Kultainen Venla -voittajat Aki Huhtanen sekä Äijä-koira Kilpisjärveltä.

– Sarjan kehittäminen on aloitettu jo syksyllä 2017. Harva pystyy ymmärtämään millaisen työmäärän takana sen valmistuminen on, kertoo NTRNZ median perustaja ja sarjan vastaava tuottaja Teemu Hostikka.

Koska sarjassa liikutaan vuoristojäätiköiltä aina arktiselle alueelle, ovat ilmastonmuutoksen vaikutukset selkeästi nähtävissä. Hoistikan mukaan asiaa ei tuputeta katsojalle vaan päähenkilöt kertovat itse, kuinka he ovat nähneet muutoksen omin silmin.

– Esimerkiksi sarjan italialainen päähenkilö kertoo, kuinka hänelle tärkeä vuoristojäätikkö on vetäytynyt yhteensä kilometrin verran - ensimmäiset viisisataa metriä 85 vuodessa, loput viimeisen 15 vuoden aikana.

Sarja perustuu palkittuun suomalaiseen Eränkävijät-sarjaan. Kansainvälisen version jaksot ovat tunnin mittaisia.

– Eränkävijät-sarjan kansainvälinen tuotanto on aukomassa ovia suomalaisille sisällöille maailmalla. Tuore sopimus antaa uskoa siihen, että myös suomalaiset asiasisällöt voivat levitä maailmalle kuten draamasisällöt ovat jo omalta osaltaan tehneet. Haluamme olla tätä pioneerityötä mahdollistamassa, kertoo tuotannon alunperin Ylelle hankkinut tilaaja Timo Järvi.

Suomessa sarja starttaa 29. joulukuuta Yle Areenassa ja TV 1:llä.

Ylen kysely: Kaupunkiliikenteen matkat lisääntyvät vuosikymmenessä 100 miljoonalla – autoilu vähenee, jos julkinen liikenne on halpaa ja helppoa

Parempaa palvelua halvemmalla hinnalla. Bussi tulee pysäkille jopa kymmenen minuutin välein. Reilusti yli puolet asukkaista asuu 15 minuutin tai sitä tiheämmin kulkevan joukkoliikenteen piirissä. Kuulostavatko Jyväskylän suunnitelmat kaupunkiliikenteen tulevaisuudesta liian hyvältä ollakseen totta?

Jyväskylän seutu ei ole suunnitelmiensa kanssa yksin, sillä valtaosa suomalaisista asuu kaupunkiseuduilla. Hyvin toimiva paikallisliikenne on arjen sujuvuuden ja viihtymisen kannalta tärkeää. Lisäksi kaupunkiliikenne on toimiva työkalu liikenteen päästöjen vähentämisessä.

Toimiva kaupunkiliikenne on vastaus myös ihmisten muuttuneisiin asenteisiin. Keväällä julkaistu Ilmastobarometri kertoo, että iso osa oman auton käyttäjistä on vähentänyt autoilua ja lisännyt kestävää liikkumista. Saman tutkimuksen mukaan osa ihmisistä aikoo luopua kokonaan omasta autosta.

Jotta autoilua voidaan vähentää, on joukkoliikenteen oltava riittävän nopeaa, edullista ja helppoa.

Parannuksilla on kiire, sillä uuden hallitusohjelman mukaan liikenteen päästöt puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi Suomi pyrkii hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä.

Käytännössä tuleva vuosikymmen voi mullistaa tapamme liikkua.

Suurimmissa kaupungeissa isoja kasvutavoitteita

Helsingin seudun liikenne painii omassa sarjassaan niin matkustajamäärien, liikkumisvaihtoehtojen kuin rahoituksenkin osalta. Kasvavassa kaupungissa joukkoliikennematkojen määrä nousisi vaikkei asian eteen tehtäisi mitään. Pääkaupunkiseutu toimii kuitenkin tiennäyttäjänä ja tavoitteena on, että vuonna 2030 valtaosa matkoista tehdään kestävästi eli kävellen, pyöräillen tai käyttämällä joukkoliikennettä.

Kevyen liikenteen merkitys osana kulkutapoja kasvaa kaiken aikaa.Jarkko Riikonen / Yle

Tampere on paistatellut raitiotiejulkisuudessa viime ajat eikä syyttä - kaupungissa tavoitellaan yli kolmanneksen kasvua jo ennestään suuriin matkustajamääriin. Merkittävä osa kasvusta syntyy juuri raitiotiestä.

Myös Turussa halutaan nostaa matkojen määrää tulevalla vuosikymmenellä kolmanneksella. Lopullinen päätös raitiotiestä on vielä tekemättä, päätöksiä asiassa on luvassa tämän syksyn aikana.

Mutta kunnianhimoisia pyrkimyksiä on myös monessa keskikokoisessa kaupungissa, kuten Jyväskylässä.

Jyväskylässä kuunnellaan muuttuneita asenteita

Jyväskylässä uskotaan, että ihmisten kulkutavoissa tapahtuu merkittävä muutos jo muutamassa vuodessa.

Sen vuoksi hinnat laskevat ja vuoroja tulee puolet lisää, jos poliitikot antavat suunnitelmille siunauksensa. Paikallisliikenteen kunnianhimoinen kehittämisohjelma on parhaillaan päätäntäkierroksella maksajakunnissa Jyväskylässä, Laukaassa ja Muuramessa.

Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä yli puolet jyväskyläläisistä liikkuu kestävästi. Vuodessa tehdään 15 miljoonaa bussimatkaa eli luku kaksinkertaistuu nykyhetkestä.

Palvelupäällikkö Kari Strömin visio vuoden 2030 liikenteeseen on kirkas.

– Lähimpänä asuvat kävelevät, vähän kauempaa kuljetaan pyörällä ja 10 kilometrin säteeltä tullaan bussilla. Ne, jotka eivät voi käyttää kestävän liikenteen keinoja, tulevat autolla mutta helpommin, koska ei ole niin paljoa ruuhkia.

Jotta bussi olisi realistinen vaihtoehto omalle autolle, täytyy tarjonnan parantua merkittävästi. Bussien on liikuttava siellä, missä ihmiset asuvat, opiskelevat, käyvät työssä ja harrastavat. Jyväskylän suunnitelmissa linjoja uudistetaan vastaamaan paremmin matkustajien tarpeisiin.

Kyse on myös maankäytöstä. Toimiva joukkoliikenne voi vaikuttaa esimerkiksi siihen, minne yritykset sijoittavat toimintojaan.

– Uutta toimipaikkaa itselleen etsivä iso firma halusi hiljattain tietää, minne on kaupungin parhaat bussiyhteydet, kertoo Ström.

Jyväskylän suunnitelmissa kaupunkia halkoo päälinjana toimiva “superlinkki” ja tärkeimpiä linjoja vahvistetaan. Suosituimmilla reiteillä vuorovälit ovat niin tiheät, että pysäkille voi vain mennä ja auto tulee pian.

Suosituimpia linjoja halutaan vahvistaa Jyväskylässä siten, että auto tulee jopa kymmenen minuutin välein.Jarkko Riikonen / Yle

Toteutuakseen toimiva bussiliikenne edellyttää erilaisia tukiratkaisuja, kuten bussikaistoja. Joukkoliikennettä suosivat liikennevalot lisäävät sujuvuutta. Kauempaa tuleville täytyy tarjota liityntäpysäköinnin avulla mahdollisuus yhdistää autoilu ja joukkoliikenne.

Kalusto uusiutuu kilpailutusten myötä, käyttövoimana on biokaasu, sähkö sekä biodiesel. Tavoitteena on, että Jyväskylän kaupunkiliikenne on päästötöntä reilusti etunojassa, jo vuoteen 2024 mennessä.

Paikallisliikenteen matkamääriin yli 100 miljoonan kasvu

Suomen Paikallisliikenneliittoon kuuluu 13 kaupunkiliikenteen järjestäjää. Ylen tekemän kyselyn perusteella kestävää liikkumista edistetään kaikissa liiton jäsenkunnissa.

Oulu on Jyväskylän tavoin asettanut tavoitteekseen matkustajamäärien tuplaamisen vuoteen 2030 mennessä. Kuopiossa tavoitellaan maltillisempaa eli vajaan 50 prosentin kasvua.

Pienemmissä kaupungeissa matkustajamäärien kasvutavoitteet ovat vaatimattomampia.

Porissa matkojen määrä hivenen laskee kaupungin keskustan vahvistumisen vuoksi. Väkeä on muuttanut keskustaan vilkkaan uudisrakentamisen myötä. Myös oppilaitosten sijoittuminen keskustaan vähentää paikallisliikenteen tarvetta.

Paikallisliikenneliiton jäsenistöltä saatujen tietojen perusteella voi arvioida, että Suomen kaupunkiliikenteessä tehdään vuonna 2030 varovastikin arvioiden reilusti yli 100 miljoonaa uutta matkaa viime vuoteen verrattuna. Vuonna 2018 matkoja tehtiin yli 490 miljoonaa.

Kun matkamäärissä huomioidaan kaikki joukkoliikenne, on määrä vielä huomattavasti suurempi.

Iso osa näistä matkoista on pois oman auton käytöstä.

Kaupunkiliikenne kaipaa lisää valtion tukea

Kaupunkiliikenne toteutetaan pääosin kuntien rahoituksella sekä lipputuloilla. Valtion tuki on kokonaisuuden näkökulmasta vaatimaton.

Ilmasto- ja ympäristöyksikön johtaja Päivi Antikainen liikenne- ja viestintäministeriöstä pitää kaupunkiliikenteen merkitystä isona liikenteen päästöjen vähentämisessä.

– Jos ajatellaan, että yli 80 prosenttia suomalaisista asuu kaupungissa tai kaupunkiseudulla, on äärimmäisen tärkeää että myös ratkaisuja etsitään kaupunkiseuduilla. Monet ilmasto-ongelmista syntyvät kaupungeissa, joten siellä ne on myös ratkaistava.

Kunnissa toivotaan valtiolta nykyistä avokätisempää tukipolitiikkaa kaupunkiliikenteelle, sillä pakollisiin ilmastovaateisiin vastaaminen ei ole ilmaista.

Liikkuminen on esillä myös uudessa hallitusohjelmassa. Ohjelmaan on sisällytetty ensi vuodesta alkaen 20 miljoonaa euroa ilmastoperusteista tasokorotusta joukkoliikennetukeen. Lisäksi on tekeillä parlamentaarinen, 12-vuotinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma.

Toistaiseksi ei tiedetä, kuinka nämä toimet käytännössä vaikuttavat paikallisliikenteen järjestämiseen.

Entisten Tesla-pomojen akkutehdas houkuttelee suomalaisosaajia töihin Ruotsiin – miljardihanke tuo työtä tuhansille

Ruotsin Skellefteåhon rakennettava jättimäinen akkutehdas houkuttelee myös suomalaisyrityksiä ja -osaajia. Skellefteån kehitysyhtiön johtoa vieraili tiistaina Raahessa ja Oulussa esittelemässä hankkeen mahdollisuuksia paikallisille yrityksille.

Raahessa paikalla oli noin 40 yritystä, kertoo seudullisen yrityspalveluyhtiön kansainvälistymispäällikkö Hillevi Ylitorvi.

– Olemme tosi tyytyväisiä osallistujamäärään, mutta tärkeintä oli, että yritykset saivat tärkeää tietoa työmahdollisuuksista ja pääsivät tapaamaan henkilökohtaisesti Skellefteån edustajia. Ylitorvi iloitsee.

Northvolt-yrityksen akkutehtaan takana on kaksi sähköautoyhtiö Teslan entistä johtajaa, jotka ovat valmistelleet runsaan kolmen vuoden ajan Euroopan suurinta akkutehdasta.

Skellefteån lisäksi tehdasta tavoittelivat pari vuotta sitten myös muun muassa Vaasa ja Kotka-Haminan seutu.

Miljarditehdas tarvitsee tuhansia työntekijöitä

Skellefteån infotilaisuus Raahessa kiinnosti tiistaina yrityksiä laajemminkin Suomesta, kun tulijoita oli esimerkiksi Vaasasta ja pääkaupunkiseudulta asti.

Ensimmäisenä Raahen tilaisuudesta uutisoi Ilta-Sanomat.

Ruotsissa tarvitaan tulevina vuosina monenlaista osaamista, kertoo Raahen seudun yrityspalvelujen kansainvälistymispäällikkö Hillevi Ylitorvi.

– Nosturiyrityksistä tulee tarvetta, samoin sementti- ja sähköalan yrityksistä. Töitä on myös metalli- ja konepajayhtiöille, mutta myös ruokabisnestä tarvitaan, kun työvoimaa on enemmän, Ylitorvi arvioi mahdollisuuksia.

Skellefteån tehtaan kustannusarvio on miljardiluokkaa ja rakentamiseen tarvitaan yli tuhat työntekijää. Toimiessaan tehtaan arvioidaan työllistävän yli 2 000 ihmistä.

Northvolt on onnistunut keräämään yli miljardin euron rahoituksen. Esimerkiksi autojätti Volkswagen on mukana isolla osuudella.

Sähköautojen akkutuotanto pyritään aloittamaan Ruotsissa vuonna 2022.

Sebastian Tynkkystä epäillään taas kiihottamisesta kansanryhmää vastaan – asia etenee syyteharkintaan

Oulun poliisi on saanut esitutkinnan valmiiksi kansanedustaja Sebastian Tynkkyseen kohdistuvasta rikosepäilystä. Asia on siirtynyt syyteharkintaan.

Tynkkysen epäillään syyllistyneen kiihottamiseen kansanryhmää vastaan Facebook-kirjoituksissaan vuonna 2017.

Kyse ei ole ensimmäisestä kerrasta, kun Tynkkystä epäillään kyseisestä rikoksesta. Hän sai tuomion vuonna 2017 kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja uskonrauhan rikkomisesta Facebookissa julkaistuista kirjoituksista. Tynkkynen sai silloin kirjoituksistaan 300 euron sakot. Hän ei ollut tuomion saadessaan vielä kansanedustaja.

STT:n mukaan Tynkkynen on syytteessä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan myös ensi viikolla Oulun käräjäoikeudessa. Syytteen sisältö tulee julki vasta käsittelyn alettua.

Poliisilla on parhaillaan tutkinnassa myös kolmen muun kansanedustajat rikosepäilyt. Helsingin poliisi epäilee Päivi Räsästä (kd.), Hussein al-Taeeta (sd.) ja Juha Mäenpäätä (ps.) kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Eduskunta keskustelee seksuaalirikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamisesta – seuraa täysistuntoa suorana klo 14 alkaen

Eduskunta keskustelee iltapäivällä seksuaalirikokseen syyllistymisen seurauksista oleskeluluvan saaneille ulkomaalaisille.

Eduskunnan lähetekeskustelussa on kansalaisaloite, jossa vaaditaan, että Suomessa seksuaalirikoksiin syyllistyneen oleskelulupa peruttaisiin "automaattisesti" ja tuomittu voitaisiin karkottaa välittömästi maasta.

  • Pääkuvan linkistä pääset seuraamaan suoraa verkkolähetystä eduskunnan täysistunnosta klo 14 alkaen.
  • Täysistunto alkaa valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomuksen käsittelyllä. Kansalaisaloite on istunnon toinen asiakohta.
  • Seuraamme tähän juttuun keskustelun keskeiset puheenvuorot.

Aloitteessa vaaditaan lisäksi, että seksuaalirikollisen ei olisi mahdollista hakea Suomen kansalaisuutta missään tilanteessa riippumatta siitä, missä maassa rikos on tehty.

Kansalaisaloitteen on tehnyt tamperelainen Saila Al-Jewari viime vuoden joulukuussa. Se laitettiin vireille pian sen jälkeen, kun Oulun kohutut seksuaalirikokset tulivat julkisuuteen.

Eduskuntakäsittelyyn vaadittavan 50 000:n allekirjoituksen rajan kansalaisaloite ylitti tammikuussa.

Aloite keräsi yhteensä yli 118 000 allekirjoitusta, mutta edellinen eduskunta ei ehtinyt käsitellä asiaa.

Nykyisenkin ulkomaalaislain mukaan rikokseen syyllistynyt voidaan karkottaa esimerkiksi silloin, jos rikoksesta on säädetty enimmäisrangaistuksena vähintään yksi vuosi vankeutta tai jos rikoksiin syyllistyminen on toistuvaa.

Lue lisäksi:

Oleskeluluvan saaneen seksuaalirikollisen karkottamista vaativa kansalaisaloite sai riittävästi kannatusta – nykyinen eduskunta ei ehdi käsitellä

Karkottaako Suomi seksuaalirikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen – 7 asiaa, jotka sinun tulisi tietää karkottamisesta

Sidor