Uutiset YLE Oulu

Pitkäaikaiset säähavainnot kertovat ilmastonmuutoksesta – Suomessa yli sata havainnoitsijaa raportoi päivän säästä Ilmatieteen laitokselle

Kalajoen Pitkäsenkylällä Pohjois-Pohjanmaalla on toiminut jo vuosikymmenien ajan omakotitalon pihalla asema, josta välitetään päivittäin tiedot ilmatieteenlaitokselle.

Rahkon pihalla olevan sääaseman historia juontaa 1960-luvulle, jolloin Uuno Rahko aloitti säähavaintojen tekemisen. Tehtävää jatkoivat sen jälkeen hänen poikansa, kunnes parikymmentä vuotta sitten sääaseman tarkkailu siirtyi Helena Rahkolle.

Hän käy säännöllisesti tarkastamassa niin sateen määrän, lumen syvyyden, sään selkeyden kuin näkyvyydenkin. Päivän säätiedot raportoidaan Ilmatieteen laitokselle puhelimella. Havaintojen tukena on seikkaperäinen sääpäiväkirja.

– Siihen laitetaan onko satanut lunta, räntää, vettä, onko ollut ukkosta, ja myös sumukin merkitään kirjaan, Helena Rahko kertoo.

Kuukauden vaihtuessa Helena Rahko kokoaa säähavainnoista kirjallisen raportin, jonka hän toimittaa paperisena versiona Ilmatieteen laitokselle.Paulus Markkula / Yle

Vielä sotien jälkeen säähavaintoja kokosi eri puolilla maata noin 300 havainnoitsijaa. Nykyisin Ilmatieteenlaitos kerää paikallisia säätietoja 133 havainnoijalta.

Määrä on vähentynyt sitä mukaa kun maaseutukin on muuttunut. Ennen moni havaintojen tekijä kirjasi säähavainnot samalla kun hoiti maatilan säännöllisiä askareita.

Nykyään yksityisten henkilöiden säähavaintoja kootaan myös älykännyköihin ladattavilla sääaplikaatioilla.

Pitkät havaintosarjat kertovat myös ilmaston muutoksista

– Elämänmuoto on paljon muuttunut siitä kuin "kaikki" kävivät aamulypsyllä, sanoo meteorologi Mikael Frisk Ilmatieteen laitoksen havaintopalveluista.

Säähavaintoja kootaan ihmisten tekemien havaintojen lisäksi automaattisilla mittausasemilla sekä säätutkilla.

– Kaikki nämä havainnot kuitenkin tukevat toisiaan ja niitä tarvitaan edelleen, Frisk kertoo.

Havaintojen avulla pystytään vertaamaan myös säätutkilla saatavia tietoja sekä kokoamaan pitkiä havaintosarjoja. Esimerkiksi Kalajoen Pitkäsenkylältä on havaintosarjat 1960-luvulta lähtien.

Havaintosarjoja hyödyntämällä voidaan seurata esimerkiksi ilmastonmuutoksen kehittymistä. Sadehavainnoista on hyötyä myös silloin kun arvioidaan vesistöjen valuma-alueiden sadekertymiä. Niillä taas on merkitystä esimerkiksi tulvaennusteiden laadinnassa.

Oulun seksuaalirikosvyyhdin toinen käsittely hovioikeudessa alkoi – tuomittu hakee muutosta reilun kolmen vuoden vankeustuomioonsa

Rovaniemen hovioikeus jatkaa tänään Oulun poikkeuksellisen seksuaalirikosvyyhdin käsittelyä Javad Mirzadin tapauksella. Käsittely istutaan Oulussa.

Oulun käräjäoikeus tuomitsi Mirzadin kesäkuussa kolmen vuoden ja neljän kuukauden vankeustuomion törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Mirzadin tapaan muutkin tuomitut valittivat käräjäoikeuden antamista ratkaisuista hovioikeuteen, tosin heistä yksi perui valituksen myöhemmin. Puolestaan uhri eikä syyttäjä ole valittanut hoviin.

Ensimmäinen seksuaalirikosvyyhdin hovioikeuskäsittelyistä alkoi marraskuussa.

Vyyhti paljastui loppukesällä

Poikkeukselliset seksuaalirikostapaukset alkoivat paljastua poliisille loppukesästä 2018. Laajan seksuaalirikosvyyhdin lisäksi samoihin aikoihin tuli ilmi myös muita alaikäisiin kohdistuneita seksuaalirikoksia.

Kahdeksan ulkomaalaistaustaisen miehen seksuaalirikosvyyhdissä erikoista on tekijöiden määrä ja se, että tapauksessa on yksi uhri. 13-vuotiaan lapsen hyväksikäyttöä kesti miltei viisi kuukautta yksityisasunnoissa.

Oulun käräjäoikeus tuomitsi kaikki kahdeksan miestä kesällä ehdottomiin vankeusrangaistuksiin, joiden pituudet vaihtelevat kahdesta vuodesta neljään vuoteen ja kuuteen kuukauteen.

Tuomioita annettiin törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, lapsen houkuttelusta seksuaalisiin tarkoituksiin ja törkeästä raiskauksesta.

Lue myös:

Vuosi sitten selvisi, että useita lapsia on käytetty hyväksi Oulussa – siitä alkoivat tapahtumat, jotka muuttivat koko yhteiskuntaa

Mikä erottaa raiskauksen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä? Yle kertoo, mistä Oulun seksuaalirikosnimikkeissä on kyse

Hovioikeus piti lapsen törkeästi raiskanneen miehen tuomion ennallaan, mutta laski uhrille maksettavaa korvausta

Rovaniemen hovioikeus on pitänyt Oulun käräjäoikeuden aikaisemmin huhtikuussa 23-vuotiaalle Abdul Aziz Nayef Dbeisan Al-Bodourille antaman tuomion ennallaan.

Mies tuomittiin kolmen vuoden ja kahden kuukauden ehdottomaan vankeuteen törkeästä raiskauksesta ja törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Rikos tapahtui viime vuoden marraskuussa. Uhri oli tullut eri paikkakunnalta Ouluun ja hänellä ei ollut yöpaikkaa. Hän pääsi kuitenkin yöksi erääseen yksityisasuntoon, jonne myös Al-Bodour tuli. Oikeuden mukaan tekijä on käyttänyt hyväkseen uhrin puolustuskyvytöntä tilaa. Al-Bodour ja uhri eivät tunteneet entuudestaan.

Hovioikeus alensi asianomistajalle kärsimyksestä maksettavaksi tuomitun korvauksen määrän 5 000 euroksi. Aikaisemmin summa oli reilut 7 000 euroa. Syytä summan alentamiselle ei kerrottu hovioikeuden julkisessa selosteessa.

Oulun poliisitalon joukkosairastumisen syistä valmistui tutkimus: kaikkien sairastuneiden työtiloista löytyi vahvoja myrkyntuottajia

Oulun poliisilaitoksen kolmen vuoden takaisen joukkosairastumisen syistä on julkaistu tutkimus.

Tutkimuksen mukaan työntekijöiden sairastumisilla ja talon sisäilmaongelmilla oli selvä ajallinen yhteys. Lisäksi tutkijat löysivät kaikkien sairastuneiden henkilöiden työtilojen pölynäytteistä huomattavaa myrkyllisyyttä.

Sairastumiset ajoittuivat vuodenvaihteeseen 2016–2017. Kun pitkittyneistä sisäilmaongelmista kärsinyttä poliisitaloa alettiin remontoida syksyllä 2016, sairastumisia alkoi tulla nopeaan tahtiin. Noin puolet työntekijöistä, 140 ihmistä, otti yhteyttä työterveyshuoltoon. Aluehallintovirastolle ilmoitettiin 47 työperäistä sairastumista, ja 22 työntekijää sai astmadiagnoosin.

Yle kertoi Oulun tapahtumista ja sisäilmaongelmien ristiriidoista laajassa jutussa heinäkuussa 2018.

Kaikki näytteet olivat myrkyllisiä

Tuore tutkimus julkaistiin tiistaina kansainvälisessä Microorganisms-julkaisussa. Julkaisu on vertaisarvioitu, eli tutkimusten laatu arvioidaan tieteellisesti ennen julkaisua.

Tutkimuksen tekivät Oulussa työskentelevät työterveyshuollon erikoislääkäri Saija Hyvönen ja infektiosairauksien dosentti Hannu Syrjälä. He keräsivät pölynäytteitä tiloista, joissa sairastuneet olivat työskennelleet. He analysoivat näytteiden myrkyllisyyttä sekä suoraan pölystä että viljelemällä näytteitä laboratoriossa. Myrkyllisyys mitattiin altistamalla näytteille sian siittiöitä.

Entisen poliisitalon asiakaspalvelutilat. Kuva on otettu kesällä 2018.Antti J. Leinonen

Kaikki näytteet paljastuivat vahvasti tai erittäin vahvasti myrkyllisiksi vähintään yhdellä menetelmällä. Joko pöly oli suoraan myrkyllistä, tai sitten pölyviljely osoittautui homeiden tai bakteerien osalta myrkylliseksi.

– On perusteltu syy epäillä, että rakennuksen olosuhteet laukaisivat ihmisillä pysyvän sairauden, Hyvönen sanoo.

Päätelmiin liittyy joitakin epävarmuuksia. Näytteet kerättiin huonepinnoilta viikkoja ja kuukausia sen jälkeen, kun sairastumiset oli todettu. Todennäköisesti olosuhteet olivat kuitenkin samansuuntaiset kuin sairastumisten aikaan, sillä pölynäytteet otettiin ennen rakennuksen sulkemista.

On tiedossa, että osa kosteusvauriotiloissa kasvavista mikrobeista tuottaa myrkkyjä. Myrkyllisyysmittauksia ei kuitenkaan ainakaan toistaiseksi käytetä virallisesti terveysvaaran mittaamiseen, vaan enintään osana kokonaisarviointeja. Tämä johtuu siitä, ettei osata varmasti sanoa, millainen määrä myrkkyä laukaisee terveysriskin.

Remonttia jatkettiin poliisitalossa edelleen kesällä 2018.Antti J. Leinonen

Hyvösen ja Syrjälän tutkimus tuo asiaan lisätietoa. Hyvönen on poliisien entinen työterveyslääkäri. Hän kiinnostui tapauksesta sen rajuuden vuoksi niin paljon, että on käyttänyt sen syiden tutkimiseen runsaasti omaa aikaansa.

– Mitään ei voida tämän perusteella sanoa varmasti. Mutta myöskään mitään muuta ilmeistä syytä ei ole esitetty. Toivomme, että tutkimus edesauttaisi tunnistamaan niitä olosuhteita, joissa ihmisten terveys vaarantuu, hän sanoo.

Kaikkien sairastuneiden oireilu jatkuu

Kukaan Oulun poliisilaitoksella sairastuneista ei ole tutkimuksen mukaan parantunut.

Tutkimuksessa oli mukana astmadiagnoosin saaneista yhtä vaille kaikki, eli 21 henkilöä. Heistä 18:lla on edelleen tänä syksynä ollut säännöllinen lääkitys. Kolme käyttää lääkitystä tarvittaessa. Yhdentoista on todettu saavan toistuvia oireita esimerkiksi kemikaaleista ja katupölystä, mikä rajoittaa heidän elinpiiriään.

– Kaikki astmadiagnoosin saaneet kärsivät edelleen oireista, Hyvönen sanoo.

Astmatapausten määrä Oulun poliisitalossa nousi lyhyessä ajassa poikkeukselliseksi.

– Poliisitalon työntekijämäärällä tavallinen määrä uusia astmoja olisi ollut kaksi vuodessa. Nyt niitä tuli 11-kertaisesti, mikä on lääketieteellisesti todella merkittävä muutos.

Hyvösen ja Syrjälän lisäksi muut tahot eivät ole tutkineet poliisitalon sairastumisten syitä.

Lue myös: Oulun tragedia vei yhtäkkiä terveyden kymmeniltä poliiseilta, myös Timo Mälliseltä – tapaus kiteyttää kaiken siitä, miksi sisäilmaongelmia ei saada Suomessa kuriin

Attendo saa pian pyörittää hoivakotia Utajärvellä – Valvira keskeytti toiminnan helmikuussa vakavien puutteiden vuoksi

Attendo saa jatkaa 16.12. lähtien Kirkkopuiston hoivakodin toimintaa Utajärvellä. Hoivakodissa asuu monisairaita vanhuksia, jotka tarvitsevat paljon hoivaa ja avustusta.

Valvira päätti viime helmikuussa keskeyttää hoivakodin toiminnan yksikössä todettujen vakavien puuteiden vuoksi. Puutteet liittyivät muun muassa siihen, että osalla hoitajista ei ollut lääkelupia ja yövuorossa ei ollut tarpeeksi henkilöstöä suhteessa asiakkaiden palvelutarpeisiin.

Keskeyttämispäätöksen jälkeen hoivayksikön toiminnasta on vastannut Oulunkaaren kuntayhtymä. Asiakkaita ei ole siirretty pois hoivakodista.

Valviran saamien selvitysten perusteella palvelun tuottaja on korjannut asiakasturvallisuutta vaarantaneet puutteet ja epäkohdat.

Valvontaviranomaiset seuraavat tilannetta ja tekevät yksikköön valvontakäynnin vuoden 2020 alkupuolella.

Lisäys 4.12. kello 14.36: Lisätty juttuun tieto, että Attendo saa jatkaa Utajärven hoivakodin toimintaa jouluun 16. päivästä eteenpäin.

Vuosi sitten selvisi, että useita lapsia on käytetty hyväksi Oulussa – siitä alkoivat tapahtumat, jotka muuttivat koko yhteiskuntaa

On joulukuun ensimmäinen päivä, noin vuosi sitten.

Nuorisotyöntekijä Perttu Kemppainen nauttii vapaapäivästään, selailee nettiä ja lukee uutisia.

Pian silmien eteen vierii kuitenkin otsikko, joka koskee hänen kotikaupunkiaan Oulua.

Jutussa kerrotaan, että käräjäoikeus on vanginnut Oulussa useita ulkomaalaistaustaisia miehiä törkeistä seksuaalirikoksista. Uhrina on ollut yksi alaikäinen tyttö. Teot ovat jatkuneet kuukausia.

Järkytys läikähtää Kemppaisen sisällä, eikä hän haluaisi uskoa lukemaansa todeksi.

Mutta se on.

Oululainen Perttu Kemppainen on työskennellyt nuorisotyöntekijänä pian kymmenen vuotta. Kulunut vuosi on ollut hänen uransa raskain.Paulus Markkula / Yle Hälytysmerkkejä oli ilmassa jo muutama vuosi sitten

Nyt Perttu Kemppainen seisoo nuorisokahvila Walkersissa ja kaatelee kertakäyttömukeihin juuri tippunutta kahvia. Hän on avannut Oulun ydinkeskustan kupeessa sijaitsevan tilan vain hetkeä aiemmin, mutta nuoria tungeksii jo sisään ovista.

Pieni huone täyttyy välittömästi puheensorinasta ja musiikista. Osa teineistä alkaa tanssia, osa lösähtää sohvalle, joku kaivaa kynän esiin ja ryhtyy piirtämään.

Juuri tässä hetkessä mistään ikävästä ei tunnu olevan tietoakaan.

Aina ei ole ollut näin.

Kulunut vuosi on ollut Oulussa poikkeuksellinen, ja se on näkynyt myös täällä.

Oulun seksuaalirikokset
  • Oulussa tuli vuodenvaihteessa 2018-2019 ilmi useita alaikäisiin tyttöihin kohdistuneita törkeitä seksuaalirikoksia.
  • Oulun poliisi kirjasi tuolloin 27 rikosilmoitusta, joista 22:ssa epäilty oli ulkomaalaistaustainen mies.
  • Uhreja esimerkiksi lähestyttiin ja houkuteltiin kontaktiin erilaisilla sosiaalisen median alustoilla. Heistä nuorin oli alle 10-vuotias.
  • Erityisen paljon huomiota kohdistui tapaukseen, jossa kahdeksan ulkomaalaistaustaista miestä hyväksikäytti ja raiskasi yhtä tyttöä kuukausien ajan. Lue aiheesta ja annetuista tuomioista enemmän tästä jutusta.

Kaupungissa tapahtuneita seksuaalirikoksia on ruodittu ja surtu Walkersissa paljon. Perttu Kemppainen kertoo, että rikokset olivat nuorisokahvilassa keskeinen puheenaihe koko viime talven.

– Ne herättivät monissa meidän nuorissa pelkoa ja inhoa. Useat alkoivat miettiä, että suojeleeko heitä oikeasti kukaan tällaiselta, Kemppainen sanoo.

Walkersin vakikävijä, 17-vuotias Milka Luosujärvi muistaa, miten jotkut nuorista rajoittivat liikkumistaan esimerkiksi iltaisin sen jälkeen, kun rikosepäilyt tulivat julki.

Luosujärvi itse ei kokenut tarvetta tehdä niin, mutta hänenkin mielessään tapaukset kyllä pyörivät.

– Liikuin kuten ennenkin, mutta joskus saatoin yksin kulkiessa soittaa kaverille, että puhu kanssani tässä samalla, hän kertoo.

18-vuotiaassa Leevi Arposessa seksuaalirikostapaukset herättivät ihmetystä, sillä hänellä on paljon maahanmuuttajataustaisia kavereita.

– Yllätyin aika suuresti, että tällaista tapahtui Oulussa, hän muistelee.

Perttu Kemppainen ei voi sanoa ihan samaa.

Milka Luosujärvi ja Leevi Arponen kertovat, että Oulun seksuaalirikoksia ei ole unohdettu, mutta enää tapaukset eivät ole nuorten keskuudessa jatkuva puheenaihe.Paulus Markkula / Yle

Rikosten törkeys ja määrä olivat iso shokki myös Kemppaiselle, mutta hän kertoo olleensa jo aiemmin huolestunut siitä, että jotakin tämänkaltaista saattaisi tapahtua.

Hän puhui ajatuksistaan vuonna 2016 Ylen jutussa, pakolaiskriisin alkamisen jälkeen.

– Näin silloin Oulun keskustassa kulkiessa tilanteita, joissa isot porukat ulkomaalaistaustaisia aikuisia miehiä piirittivät alaikäisiä tyttöjä. Merkit olivat minusta hälyttäviä.

Kemppainen sanoo puuttuneensa näihin tilanteisiin ja käyneensä kertomassa miehille, että laki kieltää aikuisten suhteet alaikäisten kanssa. Hänen mukaansa moni miehistä vaikutti olevan tiedosta aidosti yllättynyt, osa taas ei.

Myös poliisit kiinnittivät tuolloin huomiota asiaan, ja siitä tuli Oulun poliisilaitokselle useita yhteydenottoja oululaisilta.

Ylen tätä juttua varten pyytämistä tilastoista selviää, että Oulun poliisille ilmoitettiin 2016 yhteensä noin sadasta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Näistä noin kymmenessä tapauksessa epäilty oli ulkomaalainen. Poliisi ei kuitenkaan tiedottanut näistä rikosepäilyistä, koska piti niitä luonteeltaan yksittäisinä tapauksina.

Kun poliisi sitten joulun alla 2018 kertoi julkisuuteen, että yhden oululaistytön hyväksikäyttämisestä ja raiskaamisesta epäillään useita turvapaikanhakijoita ja pakolaisena maahan tulleita, äänenpainot kovenivat.

Perttu Kemppainen sanoo, että Walkersilla käyville maahanmuuttajataustaisille nuorillekin alettiin tuolloin huudella törkeyksiä ja vihjailla hyväksikäyttämisestä.

Samaan aikaan Oulun keskustassa sijaitsevassa monikulttuurisuuskeskus Villa Victorissa istuttiin alas ja mietittiin, onko keskuksen ovia enää turvallista pitää auki.

"Nyt voimme vaikuttaa asioihin"

Joulukuun edetessä julkisuuteen tuli yhä uusia seksuaalirikoksia.

Tapauksissa oli samanlaisia piirteitä. Kyse ei ollut puskaraiskauksista, vaan ulkomaalaistaustaiset miehet olivat saaneet uhreihin kontaktin somen, esimerkiksi Instagramin ja Snapchatin kautta. Osassa tapauksista tyttöjä oli houkuteltu paikalle lupaamalla heille alkoholia ja tupakkaa.

Oulun poliisilaitoksen arvion mukaan kyse oli jo ilmiöstä, josta oli syytä olla huolissaan. Poliisi antoikin harvinaislaatuisen julkisen varoituksen, jossa erityisesti nuoria tyttöjä kehotettiin tarkkaavaisuuteen sosiaalisessa mediassa.

Tunteet alkoivat leiskua Oulussa entistä kuumempina.

Ulkomaalaisiin kohdistui uhkaavaa käyttäytymistä, ja jopa lastenvaunujen kanssa liikkeellä olevia saatettiin töniä (MTV Uutiset.) Oulun kauppakeskus Valkea, jossa useat maahanmuuttajat aiemmin viettivät aikaa, tyhjeni (Iltalehti).

Monikulttuurisuuskeskus Villa Victorissa muistetaan yhä, miten maahanmuuttajat olivat tuohon aikaan huolissaan siitä, mitä tuleman pitää.

– Ilmapiiri oli kova ja painostava. Muistan, että pari omaa asiakastani pelkäsi liikkua julkisilla paikoilla. He olivat huolissaan siitä, että heille tehdään jotakin, kuvailee Daniel Moiso, yksi Villa Victorin monikielisistä ohjaajista.

Tilanne oli nurinkurinen, sillä samaan aikaan maahanmuuttajayhteisössä moni suri yhtä lailla Oulussa tapahtuneita seksuaalirikoksia.

Esimerkiksi 27 vuotta Oulussa asunut Hassane el Kazza menetti niitä miettiessään yöunensa, Adnaan Mohamed sanoo sydämensä särkyneen.

– Kukaan meistä ei hyväksynyt noita järkyttäviä tapahtumia, Daniel Moiso sanoo.

Kun viikot kuluivat, tunnelma Oulussa alkoi kuitenkin tasaantua. Normaali arki jatkui ja on myös sittemmin jatkunut selkkauksitta.

Villa Victorin ovet jätettiin lukitsematta. Tapahtumia ei kuitenkaan ole monikulttuurisuuskeskuksessa ohitettu.

Monikulttuurisuuskeskuksessa työskentelevien Fangying Lin (vas.), Kseniia Belovan, Daniel Moison, Adnaan Mohamedin ja Hassane el Kazzan mukaan ilmapiiri Oulussa on palautunut normaaliksi. Kuvassa myös Villa Victorin palveluesimies Antti Koistinen.Paulus Markkula / Yle

Villa Victorissa on esimerkiksi alettu entistä painokkaammin puhua maahanmuuttaja-asiakkaiden kanssa siitä, mikä on Suomessa sallittua ja mikä ei.

– Kun viesti tulee maahanmuuttajalta maahanmuuttajalle, se menee paremmin perille. Pidän todella hyvänä asiana, että rikokset tulivat julkisuuteen, koska nyt voimme vaikuttaa asioihin, Hassane el Kazza sanoo.

Vähempikin mediahuomio Oulun seksuaalirikoksista olisi kuitenkin hänen mukaansa riittänyt.

Samaa mieltä on nuorisotyöntekijä Perttu Kemppainen, jota jatkuvat Oulua käsittelevät lehti- ja tv-jutut alkoivat jo suututtaa.

– Se toiminta meni ihan liiallisuuksiin. Ne jutut aiheuttivat nuorissa suurta ahdistusta. Välillä ajattelin, että perhanan hyeenat, kun tulette tänne kameroiden kanssa repimään tästä kaiken irti.

Möhlikö suomalainen media sitten seksuaalirikosuutisoinnissa? Entä poliisi tiedottamisessaan?

Poliisi: Nuoret oppineet estämään epäilyttäviä henkilöitä somessa

Media sekä möhli että ei möhlinyt. Näin arvioi mediatutkija Elina Tolonen. Hän tekee tällä hetkellä tutkimusta Oulun seksuaalirikosuutisoinnista Tampereen yliopistossa.

Tolosen mukaan hyvää median toiminnassa oli esimerkiksi, että monet viestimet pyrkivät Oulun tapausten yhteydessä tekemään myös niin sanottuja tasapainottavia juttuja siitä, ettei seksuaalirikollisuus ole pelkästään maahanmuuttoon liittyvä ongelma.

Huonona tutkija pitää sitä, että joissakin jutuissa välitettiin yleisölle yleistävää ja jopa rasistista mielikuvaa siitä, että Oulun tapaukset olisivat selitettävissä vain ja ainoastaan kulttuurisilla syillä.

Lue Ylen talvella 2018–2019 julkaisemat jutut:

Seksuaalirikosuutisoinnin määrä oli Tolosen mukaan joka tapauksessa suorastaan massiivista, ja hän ymmärtää hyvin sekä Perttu Kemppaisen että Hassane el Kazzan tuskastumisen.

– Meillä ei Suomessa ole varmaan yhtään ihmistä, joka ei olisi kuullut Oulun seksuaalirikoksista.

Mediatutkijan mukaan aihepiiristä tehtyjen juttujen suurta määrää selittää osittain poliisin tapa tiedottaa Oulun seksuaalirikoksista.

Poliisi lähetti tapauksista medialle lukuisia tiedotteita, ja ne sisälsivät myös tietoja, joita poliisi ei yleensä julkaise kertoessaan rikosepäilyistä. Tällainen tieto on esimerkiksi se, minkä maan kansalainen rikoksesta epäilty tai epäillyt ovat.

Oulun poliisilaitoksen rikosylikomisario Markus Kiiskinen sanoo, että Oulun tapauksissa tekijöiden ulkomaalaistausta päätettiin kuitenkin kertoa, koska uusia tapauksia haluttiin ennaltaehkäistä.

Poliisi katsoi, että nuoret tytöt olivat ilmeisessä vaarassa joutua ulkomaalaistaustaisten miesten seksuaalissävytteisen houkuttelun kohteeksi somessa.

– Olemme yhä tänä päivänä sitä mieltä, että päätös tiedottaa rikoksista oli oikea. Havaintojemme mukaan tapausten saama julkisuus on lisännyt nuorten varovaisuutta somessa. Väkivaltarikostutkinnassamme on esimerkiksi huomattu, että nuoret ovat oppineet estämään somepalveluissa nimimerkkejä, jotka ovat epäilyttäviä ja joita he eivät tunne, hän sanoo nyt.

Myös haastattelemamme nuorisotyöntekijä Perttu Kemppainen on havainnut, että nuorten varovaisuus on lisääntynyt. Hän kertoo kuulleensa nuorilta, että monissa kodeissakin sosiaalisen median vaaroista on alettu puhua enemmän.

Tiedotettiinko rikoksista vain, koska tieto oli jo levinnyt nettiin?

Oulun seksuaalirikosten leviämisessä julkisuuteen on muitakin erikoislaatuisia piirteitä.

Tieto tapauksista ei tullut esille ensimmäistä kertaa poliisin kautta, vaan se kiersi netissä esimerkiksi erilaisilla foorumeilla jo päivää ennen kuin Oulun poliisi tiedotti asiasta virallisesti.

Kertoiko poliisi seksuaalirikosepäilyistä siis siksi, että tieto tapauksista oli jo ehtinyt karata julkisuuteen?

Rikosylikomisario Markus Kiiskinen kiistää asian. Hän kertoo, että päätös tiedottaa rikoskokonaisuudesta tehtiin poliisilaitoksella jo viikkoa tätä aikaisemmin.

Myöhemmin hän kuitenkin täsmentää Ylelle, että poliisi oli aikeissa julkaista tiedotteen vasta arkena, eli 3.12. maanantaina, mutta se laitettiin liikkeelle poikkeuksellisesti jo viikonloppuna juuri siksi, koska keskustelu tapauksista velloi kiivaana verkossa.

– Katsoimme tärkeäksi, että poliisi vahvistaa asian osaltaan nopealla aikataululla, koska se sai osakseen voimakasta mielenkiintoa, Kiiskinen perustelee.

Maaliskuussa 2019 Oulun poliisi laittoi pisteen seksuaalirikosvyyhdistä tiedottamiselle, koska koki, ettei sille ollut enää siinä vaiheessa perusteita.

Eduskuntavaalit kolkuttelivat tuolloin vain muutaman viikon päässä.

Oulun poliisilaitoksen rikosylikomisarion Markus Kiiskisen mukaan Oulussa on tälläkin hetkellä tutkittavana seksuaalirikoksia, mutta tapaukset eivät ole yhtä törkeitä ja raakoja kuin viime vuodenvaihteen tapaukset.Paulus Markkula / Yle Tutkijat: Oulun vyyhti saattoi vaikuttaa perussuomalaisten nousuun

"Lasten turvallisuus etusijalle!"

"Oulu herättää Suomen!"

"Nyt riittää! Nyt riittää!"

Pimeässä talvi-illassa Oulun kaupungintalon edustalla kaikuivat huudot.

Kyse oli Oulun perussuomalaisten järjestämästä mielenosoituksesta, joka pidettiin pian seksuaalirikosten tultua esiin.

Oulun seksuaalirikoksiin ottivat kantaa muutkin puolueet (HS), sekä myös maamme ylin johto, mutta erityisesti asiaa nostivat esille perussuomalaiset. Puolue on puhunut näkyvästi maahanmuutosta ja sen haitoista, ja tämä oli myös yksi perussuomalaisten keskeisistä eduskuntavaaliteemoista.

Politiikkaa työkseen seuraava Helsingin yliopiston tutkijatohtori Niko Pyrhönen arvioi, että perussuomalaiset käyttivätkin Oulun seksuaalirikoksia poliittisissa puheissaan paljon.

– Puolue on puhunut jo aiemmin tästä aihepiiristä, ja nyt heillä oli konkreettinen esimerkki, johon he pystyivät viittaamaan. Sitä ei jätetty käyttämättä, Pyrhönen sanoo.

Tätä sivuttiin myös Oulussa järjestetyssä Ylen ja Kalevan eduskuntavaalitentissä, jossa Juha Sipilä (kesk.) syytti Jussi Halla-ahoa (ps.) Oulun raiskausrikoksilla flirttailusta.

Oulun mielenosoituksen aikaan perussuomalaisten kannatus oli Ylen mittauksen mukaan 8,1 prosenttia. Vaaleja kohti mentäessä kannatus alkoi nousta, ja huhtikuussa se oli jo yli kaksinkertaistunut 16,3 prosenttiin.

Puolue nousi lopulta maan toiseksi suurimmaksi, ja esimerkiksi juuri Oulun vaalipiirissä perussuomalaiset sai yli 12 000 ääntä enemmän kuin edellisissä eduskuntavaaleissa. Eduskuntaan pääsi ensimmäistä kertaa muun muassa oululainen Sebastian Tynkkynen, joka oli johtamassa Oulu herättää Suomen -mielenosoitusta.

Haastattelemamme politiikan tutkijat arvioivat, että Oulun seksuaalirikoksilla saattoi olla vaikutusta perussuomalaisten hyvään vaalitulokseen.

Heidän mukaansa se oli kuitenkin vain yksi asia muiden joukossa.

Tampereen yliopiston valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari sanoo, että perussuomalaiset ovat onnistuneet hyödyntämään myös esimerkiksi kiivaana käyvää ilmastonmuutoskeskustelua edukseen ja vetoamaan sen kautta ihmisiin.

Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin yliopistonlehtori Emilia Palonen puolestaan huomauttaa, että myös muun muassa pettymys edelliseen hallitukseen oli omiaan nostattamaan oppositiopuolueen kannatusta, samoin esimerkiksi sote-uudistuksen kariutuminen.

– Oulun seksuaalirikoksia enemmän perussuomalaisten eduskuntavaalitulokseen vaikutti arvioni mukaan myös Halla-ahon rauhallinen tapa ja tyyli esiintyä vaalitenteissä, Palonen sanoo.

Walkersin toimintavastaavaa Perttu Kemppaista puolueiden kannatus ja poliittinen liikehdintä eivät jaksaneet vaalikeväänä juuri hetkauttaa.

Sen sijaan hän kantoi jatkuvaa huolta nuorista.

Kevään edetessä oli käynyt ilmi, että siihen oli syytä enemmän kuin hän oli osannut arvata.

Näillä toimilla Oulu pyrkii estämään seksuaalirikoksia. Mitä suunnitelmasta sanovat asiantuntijat?

Turvallinen Oulu -hankkeen kuusi toimenpidettä:

  1. Tuetaan vanhempia lasten ja nuorten seksuaalikasvatuksessa antamalla heille neuvontaa ja jakamalla tietoa esimerkiksi vanhempainilloissa. Luodaan selkeä polku seksuaalikasvatukseen varhaiskasvatuksesta 9. luokkaan.
  2. Koulutetaan muun muassa opettajia ja rehtoreita puuttumaan tilanteisiin, joissa herää epäily alaikäiseen kohdistuvasta seksuaalirikoksesta. Opetushenkilöstölle ja muille lasten ja nuorten kanssa työskenteleville annetaan koulutusta myös seksuaalikasvatuksesta sekä turva- ja mediataidoista.
  3. Ouluun on perustettu ammattilaisista koostuva Nopsa-tiimi, joka tarjoaa nopeaa apua seksuaalisen häirinnän ja seksuaalirikoksen uhriksi joutuneille lapsille ja nuorille. Tiimi auttaa lasta tai nuorta etsimään hänen tarvitsemansa jatkopalvelut.
  4. Ouluun on perustettu neljän nuoriso-ohjaajan Kaasi-tiimi, joka jalkautuu nuorten keskuuteen. Tiimissä on verkkonuorisotyön ohjaaja, seksuaalineuvoja sekä kaksi monikulttuurisen nuorisotyön ohjaajaa, jotka pyrkivät tavoittamaan erityisesti maahanmuuttajia. Nopsa- ja Kaasi-tiimit toimivat myös somessa.
  5. Viidessä Oulun koulussa vieraili Gutsy go -ryhmä, joka auttoi nuoria suunnittelemaan ja tekemään hyviä tekoja oululaisille. Oppilaat auttoivat esimerkiksi asunnottomia (Kaleva). Tavoitteena oli luoda positiivista ilmapiiriä ja vahvistaa nuorten itsetuntoa.
  6. Seksuaalirikoksiin syyllistymistä yritetään ehkäistä parantamalla esimerkiksi maahanmuuttajien oppilashuoltoa ja mielenterveyspalveluita. Kehitetään vapaa-ajan toimintaa, esimerkiksi liikuntapalveluita, joihin maahanmuuttajat voisivat osallistua.

Neljä asiantuntijaa arvioi Ylen pyynnöstä Oulun laatimaa suunnitelmaa. He pitivät hyvänä, että toimenpideohjelma on laaja-alainen ja siinä pyritään tukemaan nuoria sekä koko perheitä eri tavoin. Perustetut tiimit saivat kiitosta. Näitä asioita asiantuntijat jäivät pohtimaan:

  • Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen: Ohjelmassa olisi kannattanut miettiä enemmän, miten seksuaalirikoksiin potentiaalisesti syyllistyviin pystyttäisiin vaikuttamaan, eli miten heitä voitaisiin auttaa ja estää tekoja sitä kautta. Toimenpideohjelma tuntui myös olevan asiantuntijavetoinen. Lapsia ja nuoria olisi voitu ottaa vielä vahvemmin mukaan tämän tekemiseen.
  • Johanna Niemi, Minna Canth -akatemiaprofessori: Avun hakeminen netin kautta on nuorille luontevaa. Tässä yhteydessä olisi kannattanut kehittää somepalvelu tai sovellus, josta apua olisi voinut hakea matalalla kynnyksellä. Oulun ohjelmasta puuttuvat mielestäni myös sukupuolinäkökulmat. Seksuaalirikosten uhrit ovat usein tyttöjä ja tekijät miehiä. Ohjelmassa olisi ollut hyvä miettiä, voitaisiinko tyttöihin ja nuoriin poikiin kohdistaa joitakin erityisiä toimenpiteitä, joilla sukupuolirooleihin voisi vaikuttaa.
  • Kati Puhakka, vastaava kriisityöntekijä, Raiskauskriisikeskus Tukinaisen Rovaniemen toimipiste: Toivottavasti seksuaalikasvatus saadaan sisällytettyä päiväkotien arkeen ja varhaiskasvatuksen työntekijöiden perustehtäviin. Jos seksuaalikasvatus toteutetaan arjesta irrallisena, ulkopuolisten henkilöiden pitäminä opetustuokioina, hyöty saattaa jäädä lyhytaikaiseksi ja tehottomaksi.
  • Annukka Paasivirta, erityisasiantuntija, Lastensuojelun keskusliitto: Olisi hyvä, että Oulun hankkeen aikana ja sen jälkeen arvioitaisiin huolellisesti, millaisia vaikutuksia toimenpiteillä on konkreettisesti ollut. Tämä auttaisi miettimään, mitkä toimenpiteistä olisivat kopioitavissa muuallekin Suomeen. Nyt jäi vielä epäselväksi, miten tämä aiotaan tehdä.
Nuoret alkoivat puhua parisuhteidensa väkivallasta

Perttu Kemppainen huokaisee useamman kerran syvään. Asiasta puhuminen nostaa tunteita pintaan.

Hän kertoo, että kun pahin järkytys Oulun seksuaalirikosvyyhdistä oli laantunut, nuoret alkoivat yhtäkkiä avautua hänelle kauhukokemuksistaan, jotka eivät liittyneet julkisuudessa esillä olleisiin tapauksiin mitenkään.

Nuorisotyöntekijä sai kuulla, että ainakin viidelle nuorelle oli tehty jossakin vaiheessa jonkinlaista seksuaalista väkivaltaa.

– Näihin tapauksiin ulkomaalaistaustaiset miehet eivät liittyneet millään lailla. Kyse oli esimerkiksi parisuhteissa ja kotibileissä tapahtuneista välikohtauksista. Silloin mietin, että mitenköhän paljon tällaista mahtaakaan tapahtua.

Perttu Kemppainen arvelee, että nuoret rohkaistuivat ottamaan vaikeat asiat esille, koska seksuaalirikoksista oltiin yhtäkkiä alettu puhua.

Kemppainen kertoo yrittäneensä auttaa useampaa nuorta hakemaan apua ahdistukseensa ja ongelmiinsa. Se ei ollut Oulussa helppoa: nuoria pompoteltiin hänen mukaansa luukulta luukulle, ja kun avun piiriin lopulta pääsi, terapiaan pääsemistä saattoi joutua jonottamaan jopa puolikin vuotta.

Oulun kaupungin hyvinvointijohtajan Kirsti Ylitalo-Katajiston mukaan akuuteissa tapauksissa seksuaalista väkivaltaa kokenut lapsi tai nuori pääsee aina jonojen ohi heti hoitoon.

Jos seksuaalirikoksesta on kuitenkin kulunut aikaa, tilanne arvioidaan ja hoitoon pääsyä voi joutua odottamaan pidempään. Kiireettömissä tapauksissa lasten- ja nuorisopsykiatriseen hoitoon pitäisi lain mukaan päästä kolmessa kuukaudessa, mutta tämän vuoden aikana raja on ylittynyt Oulussa useamman kerran.

Myös psykoterapian aloittaminen voi kestää kuukausia, sillä lasten ja nuorten psykoterapeuteista on tällä hetkellä pulaa.

Tänä vuonna Oulussa on käynnistetty kolmevuotinen hanke, johon kaupunki on osin saanut ja saamassa valtiolta noin 1,3 miljoonaa euroa. Rahoitus myönnettiin seksuaalirikosvyyhdin jälkeen, ja sen tarkoituksena on auttaa ennaltaehkäisemään alaikäisiin kohdistuvia seksuaalirikoksia.

Perttu Kemppaisen mielestä asiat ovat tämän myötä menneet monilta osin parempaan suuntaan. Erityisen iloinen hän on nuorten pariin jalkautuvasta Kaasi-tiimistä: Oulun keskustassa liikkuu nyt aiempaa enemmän turvallisia aikuisia, joille nuoret voivat puhua luottamuksellisesti.

– Nuorisotyöntekijöitä auttavat Oulussa myös useat vapaaehtoistyötä tekevät aikuiset. Heidän määränsä on kuitenkin tänä vuonna vähentynyt. Työ saattaa olla joillekin liian rankkaa, Kemppainen miettii.

Oulun Diakonissalaitoksen säätiön pyörittämässä Walkers-kahvilassa työskentelevä Perttu Kemppainen tekee tiivistä yhteistyötä muiden nuorisoalan ammattilaisten kanssa. Hän ja Kaasi-tiimin nuoriso-ohjaajat Kati Hopiavuori (vas.), Shengfiny Bol, Saeed Ghassabzadeh ja Hillevi Bruhn ovat tuttu näky Oulun keskustassa.Paulus Markkula / Yle Onko Oulu Suomen raiskauspääkaupunki?

Oulua on nimitelty seksuaalirikosvyyhdin jälkimainingeissa Suomen raiskauspääkaupungiksi.

Ainakaan poliisitilastot eivät tällaista tue.

Tänä vuonna seksuaalirikoksia on ilmoitettu poliisille Oulussa noin sata ja esimerkiksi asukasmäärältään hieman pienemmässä Turussa saman verran.Jyrki Lyytikkä / Yle Poliisihallituksen tilastoissa näkyvät, miten monessa poliisille ilmoitetussa seksuaalirikoksessa epäilty on ulkomaan kansalainen. Esimerkiksi Oulussa määrä on ollut kuluvana vuonna 35, Tampereella 50 ja Espoossa yli 100.Jyrki Lyytikkä / Yle

Nuorisokahvila Walkerissa tapaamamme nuoret Milka Luosujärvi ja Leevi Arponen sanovat, että monet muualla asuvat nuoret suhtautuvat kuitenkin Ouluun tätä nykyä varsin epäluuloisesti.

Arponen esimerkiksi kertoo toisilla paikkakunnilla asuvien kavereidensa usein kyselevän, vieläkö Oulussa hyväksikäytetään ja raiskataan lapsia ja nuoria.

Milka Luosujärvi ja Leevi Arponen toivoisivat, ettei ihmisillä olisi huonoa mielikuvaa heidän kotikaupungistaan.

– Oulu on oikeasti mahtava paikka, Luosujärvi sanoo.

Perttu Kemppaisen mieleen kulunut vuosi tulee jäämään pysyvästi.

Se on ollut vuosi, jolloin hänen ajatuksensa ovat olleet täynnä huolenaiheita ja yöt välillä kovin unettomia.

Se on ollut vuosi, jolloin hänen on ollut useamman kerran pakko lähteä kaikkea pakoon keskelle metsää ja vain hengitellä syvään.

Samalla se on kuitenkin ollut myös vuosi, jonka aikana Oulussa on Kemppaisen mukaan tapahtunut paljon hyvääkin.

Hän kertoo, että kaupungissa on seksuaalirikosvyyhdin jälkeen aivan uudella tavalla ymmärretty, miten tärkeää lasten ja nuorten hyvinvointiin on panostaa. Tämä on näkynyt esimerkiksi siten, että nuorisotyöntekijät tekevät aiempaa enemmän yhteistyötä riippumatta siitä, missä organisaatiossa työskentelevät.

Tällä hetkellä päällimmäisenä nuorisotyöntekijän mielessä on toiveikkuus – tulevaisuudesta, nuorten pärjäämisestä, elämästä ylipäätään.

– Mitä järkeä missään muussa ajattelussa olisi?

Tätä artikkelia varten on haastateltu myös Oulun kaupunginjohtajaa Päivi Laajalaa, Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuurijohtajaa Mika Penttilää, Turvallinen Oulu -hankkeen projektijohtajaa Kati Kaarlejärveä, monikulttuurisuuskeskus Villa Victorin monikielisiä neuvojia Kseniia Belovaa ja Fangying Litä sekä palveluesimies Antti Koistista.

Voit lukea Oulun seksuaalirikosvyyhdin ajallisesta etenemisestä ja annetuista tuomiosta tarkemmin tästä jutusta.

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen pääministerin erosta: "Hetken aikaa ollaan haavoilla"

Sosialidemokraattien eurooppaministeri, oululainen Tytti Tuppurainen pitää tärkeänä, että hallitustyö jatkuu sovitulla hallitusohjelmalla viiden puolueen kesken.

Tuppurainen kertoo, että luottamusta lähdetään nyt rakentamaan sosialidemokraattien ja keskustan välille. Pääministeri Antti Rinteen dramaattiseen lähtöön liittyviä tapahtumia sulatellaan kuitenkin vielä tovi.

– Hetken aikaa ollaan kaikki haavoilla. Tavoitteena on saada hallitusneuvottelut pian käyntiin.

Tuppurainen sanoo tukeneensa Rinnettä, eikä ota tässä vaiheessa kantaa puolueen pääministerivalintaan mahdollisesti Sanna Marinin ja Antti Lindtmanin välillä.

Hallituksen eroamisella ei ole Tuppuraisen mukaan vaikutusta parhaillaan meneillään olevaan Suomen EU-puheenjohtajuuskauteen.

– Hoidan eurooppaministerin tehtäviä toimitusministeriössä ja tämä vuosi saatellaan loppuun, eikä tämän päivän tapahtumilla ole vaikutusta EU-puheenjohtajuuteen. Vastaavia tapahtumia on nähty muissakin Euroopan maissa kesken puheenjohtajakausien.

Lue lisää: Antti Rinne erosi pääministerin paikalta – mitä seuraavaksi tapahtuu?

Antti Rinne Oulussa tänä aamuna Posti-kohusta: "Minä en ainakaan valehtele" – Keskustan Kulmuni vaatii neuvotteluja hallituksen yhtenäisestä linjasta

Kuukausia kestänyt Posti-kiista ei ole laantunut eiliseen omistaja-ohjausministeri Sirpa Paateron (sd.) eroilmoitukseen. Nyt myrskyn silmässä on pääministeri Antti Rinne (sd.) ja hänen ja koko hallituksen tulevaisuus.

Keskustan puheenjohtaja, elinkeinoministeri Katri Kulmuni ilmoitti aamulla puolueen Pirkanmaan piirin syyskokouksessa Tampereella, että keskusta haluaa selvityksen Posti-kohusta.

Kulmunin mukaan keskusta haluaa, että hallituksen sisällä käydään myös laajemmat neuvottelut. Keskusta haluaa yhtenäistä linjaa työmarkkinapolitiikkaan, omistajaohjaukseen ja työllisyyskeinoihin. Kulmunin mukaan hallituksen on tultava neuvotteluista ulos vahvempana.

Katri Kulmuni puolueen Pirkanmaan piirin syyskokouksessa Tampereella lauantaina 30. marraskuuta.Marjut Suomi / Yle Pääministeri ei aio erota

Yle haastatteli Rinnettä lyhyesti aamulla Oulussa, jossa Rinne vieraili yliopistollisen sairaalan uudisrakennuksen peruskiven muuraustilaisuudessa. Pääministeri sanoi, että hän ei aio erota ja vastaa itse opposition välikysymykseen.

Nyt on nukuttu yön yli Sirpa Paateron eroilmoituksesta. Antti Rinne, minkälaiset ovat tunnelmat?

– Edelleenkin surullinen tästä tapahtumasta. Sirpa on tehnyt hyvää työtä, ja nyt tilanne ajautui tämmöiseen pisteeseen. Ikävä asia.

Oppositio vaatii myös teidän päätänne pölkylle, eroa. Mitä mieltä olette? Aiotteko erota?

– Sehän on opposition tehtävä. Ensi viikolla on välikysymysäänestys.

Miten koette sen, että Posti-kohu on jäänyt SDP:n heiniksi? Ovatko muut hallituspuolueet olleet teidän tukena?

– Minulle on ollut tärkeätä se, että postilaisten työehdot eivät valtion sataprosenttisesti omistamassa yhtiössä heikkene. Siinä onnistuttiin neuvotteluissa: sekä työehtosopimuksessa työnantajien ja palkansaajien välillä ja sitten tässä varsinaisessa kiistassa, jota omistajaohjauksen on pitänyt selvittää. Muutoin minusta on tuntunut, että ihan yhdessä on menty eteenpäin.

Kiistassa on ollut yhtä monta tarinaa kuin on kertojaa. Kuka valehtelee?

– En osaa sanoa sitä. Minä en ainakaan.

Eli tätä selvitetään?

– Tätä selvitellään.

Antti Rinne tapasia oululaisia kävelykatu Rotuaarilla lauantaina 30. marraskuuta. Kuvassa hän pitää puhettaan.Risto Degerman / Yle

Lue lisää:

Perussuomalaisten Juho Eerola: Ennenaikaiset vaalit sopisivat perussuomalaisille

Rinteen kritiikki ei yllättänyt – Pohjola ei aio erota Postin hallituksen johdosta

Voiko Posti-kohu todella kaataa pääministerin? Politiikan tutkijat arvioivat, kuinka vahvalla pohjalla opposition vaatimus Rinteen erosta on

Kuka korvaa eronneen Sirpa Paateron? Tässä seitsemän nimeä, jotka ovat spekulaatioissa esillä

Oppositio vaatii pääministeri Antti Rinteen eroa, kokoomuksen Petteri Orpo: "Omia virheitä paikataan sillä, että uhrataan yksi SDP:n ministeri"

Analyysi: Omistajaohjausministeri sai lähteä, mutta se ei vielä rauhoita kuplivaa eduskuntaa

Miksi postiministeri Paatero sai lähteä? Ota tilanne haltuun 100 tai 400 sanassa

Täyskäännös säähän: Sateet vaihtuvat aurinkoon ja pakkasiin viikonloppuna – tuuli on voimakasta ja puuskittaista

Sää muuttuu viikonlopun alkaessa sateisesta selvästi kylmempään, mutta aurinkoisemmaksi. Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi kertoo, että perjantai on yleisesti ottaen vielä hyvin sateinen päivä koko maassa.

Lännessä sää on kuitenkin jo poutaantumassa ja pakkanen kiristymässä Pohjanmaalla ja Lapissa. Illalla vielä idässä tulee runsaampia lumisateita.

Huomiseen mennessä suuressa osassa maata sää on selkeää.

– Reippaitakin lumikuuroja voi vielä tulla länsi- ja lounaisrannikoilla, ja vielä on vaikea sanoa, missä kaikkialla aurinko paistaa. Joitakin lumikuuroja tulee myös maan etelä- ja keskiosissa. Pohjoisessa on selkeää, mutta siellä ei voi ehkä niinkään puhua auringonpaisteesta, Kotakorpi sanoo.

Lauantai ja sunnuntai ovat sään puolesta lähes samanlaisia päiviä. Sunnuntaina sadekuuroja on hieman lauantaita vähemmän, maan etelä- ja keskiosissa aurinko paistaa vähän enemmän kuin lauantaina.

– Kun lunta sataa vähän koko maassa, siitä tulee sellainen kiva talvinen fiilis kaikkien viime päivien kaatosateiden jälkeen, kiteyttää Kotakorpi.

Pohjoisessa tymäkkää pakkasta, etelässä selvästi lauhempaa

Lämpötila laskee viikonloppuna etelärannikolla 1–5 pakkasasteeseen. Pohjoisessa lämpömittarit näyttävät yli 20:tä pakkasastetta.

Pohjoisimmassa Lapissa on luonnollisesti kaikkein kylmintä. Tuuli on voimakasta ja puuskittaista, mikä lisää kylmän tuntua.

Ensi viikon alussa sää jatkuu viikonlopun kaltaisena. Suuressa osassa maassa on pakkasta. Maanantaina ja tiistaina ei näillä näkymin ole ainakaan mitään suuria sateita.

Autoilijoiden on syytä olla varovaisia liikenteessä erityisesti tänään. Ajokeli on mahdollisesti vaarallinen tai vaarallinen isossa osassa maata.

Ajokeli muuttuu erittäin huonoksi aamusta alkaen lumi- tai räntäsateen ja sään pakastumisen takia Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa.

Huonoa ajokeliä ennustetaan puolestaan aina Uudeltamaalta Kuusamon korkeuksille asti.

Viikonloppuna on pakkasta ja selkeää.Kerttu Kotakorpi / Yle

Katso asutko "liian halvalla" alueella – Suurimmissakin kaupungeissa taloyhtiö voi jäädä ilman lainaa, jos asunnon neliöhinta on alle 2000 euroa

Asuntojen hintojen lasku ei ole enää vain syrjäkylien riesa.

Myös Suomen suurimmissa kaupungeissa on kymmeniä laajoja alueita, joissa asuntojen neliöhinta on niin matala, että taloyhtiöiden on lainatarpeissaan on turha koputella pankkien ovelle. Lainaa ei heru, sillä asunnon arvo ei riitä vakuudeksi taloyhtiön remonttilainaan.

Tampereella, Suomen kolmanneksi suurimmassa kaupungissa on kuusi postinumeroaluetta, joilla asuntojen keskimääräinen hinta neliömetriltä on niin halpa, että se ei riitä vähänkään suuremman remonttilainan vakuudeksi.

Vantaalla tällaisia alueita on kolme, Oulussa yhdeksän, Turussa viisi, Jyväskylässä kahdeksan ja niin edelleen.

Tämän jutun viisi karttaa kertovat kerrostalojen asuinneliöiden keskihinnat Suomen kymmenessä suurimmassa kaupungissa postinumeroalueittain.

Lisäksi jutun lopussa on taulukko, josta voit hakea alueittain suurimpien kaupunkien hintatiedot.

Lähde: Tilastokeskus.Juha Rissanen / Yle. Turha haikailla lainaa liian halpaan asuntoon

Kymmenessä suurimmassa kaupungissa on 51 postinumeroaluetta, joilla keskihinta per neliömetri jää alle 2 000 euron rajan.

Asuntorahoittaja Hypo pitää juuri 2 000 euron hintaa ratkaisevana kynnyksenä, kun taloyhtiö lähtee hakemaan lainaa hiukan suuremmalle remontille. Summaa ei ole keksitty sattumalta, vaan sen perustuu kylmiin laskelmiin.

Esimerkiksi putkiremontti voi maksaa tuhat euroa asunnon neliömetriä kohti. Yleensä pankki kelpuuttaa asunnon arvosta noin puolet vakuudeksi lainalle. Asunnon neliöhinnan pitää olla siis vähintään kaksi tonnia, jos halutaan tonnin laina.

Yle käsitteli samaa aihetta runsas kaksi vuotta sitten. Silloin ratkaisevana hintarajana pidettiin 1 500 euroa. Raja on nyt noussut 500 eurolla, koska remontit ovat kallistuneet.

Remonttilainaa alkaa olla vaikea saada, jos esimerkiksi 50 neliömetrin kaksion hinta jää alle 100 000 euron.

Lähde: Tilastokeskus.Juha Rissanen / Yle.

Hypon asuntorahoitusjohtaja Päivi Salo arvioi, että luvassa ei ole "äkillisiä pomppuja", mutta suunta on selvä – lainansaannin hintaraja tulee nousemaan.

– Ilman muuta suunta on ylöspäin. Siihen johtaa pankkien sääntely ja vakuusarvostuksen kriittisempi tutkiskelu.

Salon mukaan ratkaisevan rajan alapuolelle jääminen tarkoittaa sitä, että taloyhtiön remontti lykkääntyy tai jää jopa kokonaan tekemättä. Toki on mahdollista, että kukin asukas ottaa henkilökohtaista lainaa yhtiön remonttia varten.

Putkiremontit ovat kallistuneet ja siksi myös vakuutena olevan asunnon pitää olla entistä arvokkaampi, sanoo Hypon asuntorahoitusjohtaja Päivi Salo. Alle 100 000 euron ja 50 neliön kaksioon lainan saaminen voi olla vaikeaa. Markku Pitkänen / Yle

Mutta miten käy, jos vaikka kymmenen asunnon yhtiössä yhdellä asukkaalla ei ole varaa ottaa henkilökohtaista lainaa? Silloin voidaan joutua tilanteeseen, jossa muiden asukkaiden on tultava hätiin.

– Silloin voi harkita kustantavatko muut osakkaat remontin, mutta yhtiölainaa ei varmaankaan saa.

Vinkki: Remontti liikkeelle ajoissa ja osina

Kuinka välttää syvenevä kierre, jossa "liian halvan" talon arvo laskee entisestään kun remontit jäävät tekemättä?

Tässä Hypon rahoitusjohtaja Päivi Salon ja jyväskyläläisen isännöitsijä Ari Vaskelaisen vinkit:

  • Korjaa ajoissa niin, että talo pysyy kunnossa ja säilyttää vakuusarvonsa
  • Suunnittele ajoissa niin, että esimerkiksi katto-, putki- ja julkisivuremontit eivät osu ainakaan samalle vuodelle
  • Kerää korjausrahastoa ajoissa niin, että yhtiö ei joudu hoitamaan koko remonttia vain pankkilainalla

Joskus muut osakkaat voivatkin olla halukkaita tekemään remonttia yhden osakkaan puolesta, jos vaihtoehtona on vaikkapa vuotava katto. Tai sitten voi käydä niin, että remontti jää tekemättä, talon kunto heikkenee, arvo laskee, lainansaanti vaikeutuu ja alamäki jatkuu synkkään loppuun saakka.

Lähde: Tilastokeskus.Juha Rissanen / Yle. Usein laina pitää hoitaa asukkaan omalla

Jyväskyläläinen rivitaloyhtiö on yksi monista, jolla on karvaita kokemuksia siitä, että edullinen koti voi olla ongelma.

Vain kolmen kilometrin päässä kaupungin keskustasta sijaitseva, vuonna 1975 rakennettu kolmen asunnon rivitalo oli tarkoitus päivittää kerralla tälle vuosituhannelle.

Rivitaloyhtiössä oli suunniteltu vähän isompaa remonttia kerralla. Piirrokset oli tehty ja urakoitsijankin kanssa sovittu asiasta. Yllättäen pankki kuitenkin ilmoitti, että lainaa ei heru ainakaan pyydettyä 160 000 euroa.

Rivitaloyhtiöön saatiin uudet julkisivut ja lasitetut terassit, mutta remontin lainat piti jokaisen asukkaan hoitaa itse. Jarkko Riikonen / Yle

Toisesta, kolmannesta ja neljännestä pankista saatiin sama vastaus. Lopulta aloitusvalmiille hankkeelle annettiin pakit kymmenestä rahoituslaitoksesta.

– Kaikilta tuli sama viesti. Ei lainaa yhtiölle, mutta henkilökohtaisesti kullekin asukkaalle siitä voitaisiin neuvotella, kertaa tapahtumia vieläkin tuohtunut APV Isännöintipalvelun Ari Vaskelainen.

Lähde: Tilastokeskus.Juha Rissanen / Yle.

Sen jälkeen "käynnistettiin halpuutuskierros", kuten Vaskelainen luonnehtii. Remontista tingittiin pois roska-, piha- ja pyöräkatos. Sen sijaan julkisivut ja katto saatiin päivitettyä uuteen uskoon asukkaiden omilla, yhteensä 130 000 euron lainoilla. Nyt rakennustyöt on saatu onnellisesti loppusuoralle ja yli 40-vuotias talo on kuin uudesti syntynyt.

Asuntosijoittaja saa kalleimman lainan

Miksi sitten pankit myöntävät asukkaalle helpommin henkilökohtaista lainaa kuin taloyhtiölle remonttilainaa?

Ne arvioivat, että omaa kotiaan varten lainaa ottava asukas pitää huolta talosta ja asunnosta jopa varmemmin kuin taloyhtiö. Sen sijaan taloyhtiön hoitaminen voi olla kirjavaa. Hypon Päivi Salo sanookin, että luottokelpoiselle asukkaalle myönnetään lainaa halvemmalla kuin taloyhtiölle.

Laina on taloyhtiölle vielä kalliimpaa, jos talossa on paljon sijoitusasuntoja. Kalliimpi hinta kattaa suurempaa riskiä. Jos sijoittaja joutuu vaikeuksiin ja jättää vastikkeet maksamatta, vakuutena oleva asunto voidaan myydä, mutta sen hinta on voinut laskea.

Lähde: Tilastokeskus.Juha Rissanen / Yle.

Viime vuosina nopeasti kasvanut asuntosijoittaminen ei ole remonttilainan hakemisessa eduksi. Salo puhuu "sijoittaja-altistumisesta".

– Jos yhtiössä on korkea sijoittaja-altistuminen, on lainan hinta korkeampi. Kun puhutaan yli 50:stä prosentista aletaan olla jo aika korkealla tasolla.

Vaskelaisen mukaan jo 25 tai 30 prosentin sijoittajaosuus yhtiössä alkaa nostaa taloyhtiön korkoa.

Viidessä kartassa on kunkin postinumeroalueen kerrostaloasuntojen keskimääräinen hinta viime vuoden heinäkuusta tämän vuoden syyskuun loppuun. Tilastoon on koottu toteutuneiden kauppojen hinnat. Mukana on vain vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat. Kultakin alueelta lasketaan keskihinta, jos kauppoja on tehty vähintään kuusi.

Katso tästä kymmenen suurimman kaupungin hintatiedot

Listalla voit järjestää alueet postinumeron tai hinnan mukaan. Hakurivin avulla voit etsiä oman alueesi.

Voit myös keskustella aiheesta tänään perjantaina klo 17 asti. Osaavatko taloyhtiöt ennakoida remontteja vai kasaantuvatko asiat? Kohtelevatko pankit oikeudenmukaisesti lainaa hakevia yhtiöitä?

Rullaa taulukkoa alaspäin niin pääset keskustelemaan aiheesta.

Bussikuski käski "haisevaa" matkustajaa poistumaan, tuomittiin kunnianloukkauksesta – Kysyimme, milloin matkustajan saa heittää ulos

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus on ratkaissut matkustajan linja-autosta poistamiseen liittyvän riita-asian. Oikeus määräsi kuskin maksamaan matkustajalle 500 euron korvauksen poistumiskehotuksen aiheuttamasta loukkauksesta seuranneesta kärsimyksestä.

Kuski oli käräjäoikeuden tuomion mukaan pyytänyt matkustajaa siirtymään kauemmas istumaan tai poistumaan kokonaan kyydistä, koska tämä "haisee".

Kuljettaja kertoi käräjäoikeudessa kärsineensä tapahtuma-aikana eli viime joulun alla keuhkoputkentulehduksesta ja kovasta yskästä, jota voimakas hajuveden tuoksu pahensi entisestään.

Käräjäoikeudessa todistajana kuullun toisen matkustajan mukaan kuljettajan yskä loppui, kun asianomistaja poistui linja-autosta.

Kuljettaja syyllistyi käräjäoikeuden mukaan kunnianloukkaukseen. Lisäksi hänen matkustajaan kohdistamansa kovaääninen käskyttäminen oli halventavaa, epäkunnioittavaa ja loukkasi tämän ihmisarvoa.

Lokakuussa linja-autonkuljettaja hääti bussista itkevän, taaperoikäisen lapsen äiteineen Helsingin Lauttasaaressa.

Matkustaja poistetaan vain ääritapauksessa

Suomen suurimmat linja-autoalan yritykset Koiviston Auto ja Pohjolan Liikenne kommentoivat häiritsevien matkustajien bussista poistamista miltei samoin sanoin. Kyseessä on aina tarkkaan puntaroitava poikkeustilanne. Kuljettajien toimintaa ohjaa laki järjestyksen pitämisestä joukkoliikenteessä.

Pohjolan Liikenteen toimitusjohtaja Heikki Alanko on ollut 30-vuotisen uransa aikana tekemisissä matkustajan poistamisen kanssa vain muutaman kerran. Petteri Juuti / Yle

Millä perusteella kuljettaja saa poistaa matkustajan bussista?

Koiviston Auto -konsernin toimitusjohtaja Mikko Markkula: "Jos matkustaja on kovin päihtynyt ja käytös on hyvin huonoa ja häiriön aiheuttaminen kehotuksista huolimatta jatkuu ja häiritsee muita matkustajia. Tai jos käyttäytyminen on väkivaltaista tai uhkaavaa, niin kuljettaja kehottaa tällaisissa tilanteissa poistumaan."

Pohjolan Liikenteen toimitusjohtaja Heikki Alanko: "Jos matkustaja häiritsee toisia matkustajia tai kuljettajaa niin vakavasti, että turvallisuus tai liikenneturvallisuus vaarantuu. Toki asia on ensin pyrittävä ratkaisemaan puhumalla, mutta jos tämä ei auta, matkustajan poistaminen on ainakin teoriassa mahdollista."

Kuinka yleistä matkustajien ulosheittäminen on?

Mikko Markkula: "Tilanne, että matkustaja joudutaan poistamaan, on harvinainen. Tyypillisin tilanne joukkoliikenteessä on se, että voi olla pientä häiriötä, josta arjessa ihan tavallisella sananvaihdolla selvitään ja matka jatkuu suunnitellusti."

Heikki Alanko: "Erittäin, erittäin harvinaista. Itse olen ollut alalla yli 30 vuotta ja se on yksi, kaksi, tai kolme kertaa, kun olen tällaiseen törmännyt."

Milloin matkustajaa ei voi jättää tienposkeen?

Mikko Markkula: "Jos on erittäin kylmä ja jos kyydistä jäävä matkustaja on esimerkiksi vaatetuksen perusteella jäämässä heitteille, niin sellaista ei tietenkään voi tehdä."

Heikki Alanko: "Kyllähän ihmisen fyysinen tila täytyy huomioida ja se, että minkälainen keli on. On kaupunkialueellakin ihan eri asia jäädä autosta pois kesälämmössä kuin talvipakkasella."

Lisäksi lapset viedään aina perille asti, vaikka esimerkiksi pääkaupunkiseudun liikenteessä olisi sattunut ostamaan väärän vyöhykkeen lipun, Alanko vakuuttaa.

Koiviston Auto -konserni omistaa kahdeksan linja-autoyhtiötä, muiden muassa Helsingin bussiliikenteen ja Onnibussin. Pohjolan Liikenne on VR-Yhtymään kuuluva maantiekuljetuskonserni, joka ajaa paikallis- ja vakiovuoroliikennettä pääkaupunkiseudulla ja useissa maakunnissa, muiden muassa Kainuussa.

Historioitsija Mannerheim-kuvakohusta: "Sadan vuoden kuluttua kuvat Halosesta ja Niinistöstä yhtä lailla kuskataan kaatopaikalle"

Yli sata vuotta sitten syntynyt ja 50-luvulla kuollut mies herättää vielä syksyllä 2019 tunteita puolesta ja vastaan. Mannerheim on jälleen ajankohtainen, kun Oulun yliopiston professori Vesa Puuronen pyysi Mannerheim-kuvan poistamista luokanopettajaopiskelijoiden kokoustilan seinältä, ja opiskelijajärjestö suostui.

Puurosen mukaan Mannerheimin kuva ei henkilön ristiriitaisen historian takia sovi opiskelijajärjestön kokoustilan seinälle. Professori viittaa opiskelijoille lähettämässään kirjeessä myös perhehistoriaansa ja Mannerheimin vastuuseen sisällissodan aikaisista kuolemista.

Yle tavoitteli Oulun yliopiston luokanopettajaopiskelijoiden järjestön puheenjohtaja Sara Hagelbergiä kertomaan kuvan käytön taustoista ja sen poistamiseen johtaneista syistä, mutta hän kieltäytyi haastattelusta. Hagelberg on kuitenkin kertonut Oulun ylioppilaslehdelle, että kuva oli sattumanvarainen matkamuisto, ja sen poistaminen ei ollut kynnyskysymys.

Kun Mannerheimia tutkineelta historioitsijalta Teemu Keskisarjalta kysytään tapahtuneesta, hän on epäuskoinen ja huvittunut.

– Kuulostaa aivan internetin höpöjutulta, jota ei ole elävässä elämässä tapahtunut ainakaan vakavalla naamalla.

Keskisarja ei kuitenkaan tuomitse professori Vesa Puurosta tai opiskelijajärjestöä. Tapahtunut ei hänen mukaansa kerro kummastakaan osapuolesta mitään, mutta nykyajastamme sitäkin enemmän.

Mannerheim herättää edelleen tunteita

Kuvan tunteisiin meneminen liippaa Keskisarjan mielestä läheltä ongelmaa, jota hän kutsuu taannehtivaksi historiakäsitykseksi. Siinä nykyajan oikeuskatsomuksia sovelletaan historian merkkihenkilöihin. Jos tälle tielle lähdetään, pitäisi sen päteä Keskisarjan mielestä myös nykyajan ihmisiin.

– Sadan vuoden kuluttua kuvat Tarja Halosesta ja Sauli Niinistöstä yhtä lailla kuskataan kaatopaikalle ja heitä pidetään tuolloisen ajan korkeamman moraalin silmissä rikollisina tai taantumuksellisina.

Marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim. Kyseinen kuva ei ole sama, josta Oulun yliopistossa nousi aikaisemmin tällä viikolla.Helsingin kaupunginmuseo, Atelier Rembrandt

Historiallinen henkilö on aina aikansa muovaama, Teemu Keskisarja muistuttaa. Mannerheimin voidaan kiistatta todeta olleen esimerkiksi 1800-luvun aatelismies ja tsaarinkenraali, kiistellymmin vapaussoturi tai lahtarikenraali.

– Nämä kaikki ovat vähintäänkin puolikuolleita aatteita syksyllä 2019.

Mannerheimin omiminen nykyajan politiikan välineeksi on Keskisarjan mukaan ongelmallista.

– En suoralta kädeltä keksi, mitä Mannerheim voisi todistaa nykyajan politiikan kipupisteistä.

Keskisarjan mukaan Mannerheim on mielenkiinnon kohteena edelleen, koska hänellä oli kiinnostava ura ja elämä.

Keskustele aiheesta kello 22:een saakka!

Wilma ei ole reilu eikä tasapuolinen järjestelmä, vaikka sitä käytetään lähes joka koulussa – se voi joko nostaa tai viedä oppilaan itsetunnon

Jotkut opettajat ei anna ikinä Wilma-merkintöjä, vaikka siellä tunnilla räjähtäis suurin piirtein pommi, ja sitten toinen opettaja antaa Wilma-merkinnän siitä että sä pyörittelet kynää kädessä.

Näin kertoo eräs yhdeksännen luokan oppilas, jota on haastateltu koulujen Wilma-järjestelmästä tekeillä olevaan tutkimukseen.

Samalla hän kiteyttää oppilaiden näkökulmasta Wilman yleisimmän ongelman. Wilma on ollut Suomen kouluissa käytössä jo lähes kaksikymmentä vuotta, mutta opettajat käyttävät sitä hyvin eri tavoin.

Osa opettajista ei merkitse Wilmaan mitään ja toiset kirjaavat siihen jokaisen oppitunnin tapahtumia. Oppilaissa opettajien ja koulujen eri käytännöt aiheuttavat hämmennystä, kertoo Oulun yliopiston tutkija Anu Alanko.

Arvioiden mukaan Wilma-järjestelmä on käytössä jopa 95 prosentissa kouluista. Wilmaa on toistaiseksi tutkittu todella vähän, vaikka sen käyttö kouluissa on hyvin laajaa. Alangon tutkimus on ensimmäinen, jossa selvitetään Wilman vaikutuksia yläluokkien oppilaisiin.

Myös näin oppilaat kommentoivat opettajien Wilman käyttöä Alangolle:

On niitä mun mielestä, jotka ei merkkaa niitä läksyjä sinne.

Yks opettaja sanoi silloin, että se ei oikein osaa vielä käyttää sitä Wilmaa.

Ja sittenhän se saattaa sanoa, että se ei oo niinkö heidän velvollisuus (merkitä läksyjä Wilmaan), että pitäs kuitenkin tunnilla merkata, että pystyy ne kotona tekemään.

Wilma muokkaa oppilaan itsetuntoa

Alangon tutkimuskohteena ovat 7.–9.-luokkien oppilaat, jotka käyttävät Wilmaa myös itse. Alaluokilla Wilma toimii yleensä opettajien ja vanhempien välisenä viestintäkanavana.

Alanko on tähän mennessä haastatellut tutkimustaan varten noin 50 yläluokkien oppilasta Oulusta ja Rovaniemeltä.

– Wilma on oppilaille olennainen työkalu, joka kulkee kännykässä mukana kaikkialle. Ilman sitä ei enää pärjättäisi, Alanko sanoo.

Parhaimmillaan Wilma helpottaa arkea. Se toimii kuin hyvä sähköinen kalenteri, josta löytyvät työjärjestykset, luokat, koepäivämäärät ja ruokalista.

Vaikka Wilma on oppilaille tärkeä, on se Alangon mukaan myös eriarvoistava. Kaikki oppilaat eivät ole samanlaisen Wilman käytön kohteena, vaan koulujen ja opettajien tavat vaihtelevat suuresti.

– Eräässä koulussa esimerkiksi viidestä negatiivisesta merkinnästä on voinut tulla jälki-istuntoa. Negatiivisen merkinnän on kuitenkin voinut saada kumottua saman opettajan positiivisella merkinnällä, jolloin siitä on syntynyt ikään kuin peli.

Tutkija Anu Alangon mukaan osa opettajista keskittyy antamaan Wilmaan pelkästään positiivista ja osa negatiivista palautetta. Se hämmentää oppilaita.Timo Nykyri / Yle

Sanna Oinaan Helsingin yliopistossa tekemän aikaisemman tutkimuksen mukaan sekä positiiviset että negatiiviset Wilma-merkinnät kertyvät samoille oppilaille(Opettaja). Pojat saavat tyttöjä enemmän negatiivista palautetta.

Lisäksi Wilma-merkintöjä näyttää kertyvän muun muassa käytöksestä ja unohtelusta eniten erityistä tukea tarvitseville oppilaille.

Alangon mukaan oppilaat yleensä kokevat opettajien tekemät merkinnät merkityksellisinä ja tärkeinä.

– Jossakin määrin ne jopa muokkaavat käsitystä itsestä oppijana ja oppilaana, että miten menestyy koulussa.

Jos on positiivinen merkintä, niin hyvällehän se tuntuu. Niinku tietää, että saa niitä ja sitten se tavallaan auttaa jaksamaan ja osallistumaan jatkossakin.

Jos on vaikka hyvin tehnyt kotitehtävät, niin sitten se motivoi, että aijaa, mie pystyn saamaan tästäkin merkinnän...Se tavallaan auttaa, että nyt mie panostan, niin mie saatan saada sen positiivisen merkinnän taas.

Mun mielestä se ei ole kovin järkevää, että jos sulla kerran unohtuu läksyt ja muuten koko vuonna ei unohdu, että siitä laitetaan merkintä.

“Nuori ja tiukka opettaja tekee merkintöjä eniten”

Kävimme kysymässä Wilman käytöstä oululaisessa Pohjankartanon yläkoulussa, jossa oppilaat ovat saaneet käyttää Wilmaa seitsemänneltä luokalta lähtien.

Koulun puolesta haastateltavaksi oli valikoitu oppilaita, jotka menestyvät opinnoissaan hyvin. Pohjankartanon koulu ei ole mukana Alangon tutkimuksessa.

Yhdeksäsluokkalaisen Saana Haapalan Wilmassa näkyy rivi opettajilta tulleita positiivisia merkintöjä. Haapalan mukaan ne kertovat, että hän on ollut tunnilla aktiivinen ja läksyt on ollut tehtynä.

– Positiiviset merkinnät kannustavat jatkamaan samalla tavalla, Haapala sanoo.

Myös Johannes Rainto kertoo saavansa lähinnä positiivisia merkintöjä. Niitä myös vertaillaan luokan poikien kesken.

– Joskus vähän ärsyttää, kun kaveri on saanut joltain tunnilta plussaa, jossa on itse ollut aktiivinen ja itse ei ole sitä saanut.

Rainnon ja Haapalan luokkatoveri Linnea Mujunen sanoo, että sellaisten opettajien luokalla tulee oltua aktiivisempi, jotka käyttävät ahkerammin Wilmaa. Rainto on samaa mieltä.

Johannes Rainnon, Saana Haapalan ja Linnea Mujusen luokka oli saanut Wilmaan opettajalta yhteisen viestin kiitokseksi hyvästä tunnista. Paulus Markkula / Yle

Mujusen mukaan monet rennommat ja vanhemmat opettajat eivät merkitse Wilmaan tuntimerkintöjä tai läksyjä, kun taas nuoremmat ja vähän tiukemmat opettajat käyttävät Wilmaa ahkerammin.

Saana Haapalan mielestä olisi hyvä, että opettajilla olisi samanlaiset käytännöt. Se helpottaisi etenkin seitsemäsluokkalaisia, jotka eivät vielä tunne opettajien käytäntöjä.

– Mutta kyllä siihen tottuu, että kaikki laittavat eri lailla.

Merkintä voi mennä myös väärälle oppilaalle

Anu Alangon mukaan opettajien Wilmaan tekemät merkinnät voivat herättää oppilaissa kysymyksiä niiden reiluudesta. Ovatko merkinnät aina oikein tai onko opettaja ymmärtänyt tilanteen sillä tavalla, kun se on oppilaan mielestä tapahtunut. Lisäksi Wilmaan kirjataan tapahtumista hyvin typistetty versio.

– On myös esimerkkejä, että oppilas on miettinyt, mitä olen tehnyt, kun olen saanut positiivisen merkinnän tai että on saanut positiivisen merkinnän, vaikka ei ole edes ollut koulussa.

Joskus tulee semmosia just, että tulee niitä turhia merkintöjä, niitä selvittämättömiä vaikka on selittänyt ja sitten...No ei se huono juttu ole, mutta jos ei oo hirveesti tehnyt mitään tunnilla ja saa silti positiivisen merkinnän.

Alangon haastattelemat oppilaat myös toivoisivat enemmän opettajan kanssa kasvokkain käytävää keskustelua negatiivisten Wilma-merkintöjen sijaan. Silloin tapahtumat voisi selvittää heti, eikä niistä tulisi merkintää, joka on myös vanhempien nähtävissä.

Osa nuorista kokee joutuvansa merkintöjen vuoksi vaikeuksiin kotona. Voi olla vaikeaa vakuuttaa vanhempia, ettei opettajan merkintä pidäkään paikkaansa, Alanko sanoo.

Välillä ottaa päästä, että kun opettajat käyttää niinku sitä Wilma-merkintä juttua ehkä vähän silleen liiankin herkästi. Eikö niinkö pärjäis jollain tämmöisellä huomautuksella.

Negatiivista palautetta saatetaan jopa tavoitella

Tutkija Anu Alangon mukaan opettajien Wilmaan toistuvasti laittamat negatiiviset merkinnät voivat kääntyä myös itseään vastaan. Vaikka opettajat toivovat, että negatiivinen merkintä saisi oppilaan parantamaan tapojaan, näin ei välttämättä käy.

– Pitkästä negatiivisten merkintöjen rekisteristä voi tulla arvostuksen hankkimisen väline ja voidaan esittää raikulimaisempaa oppilasta, joka sanoo, että katsokaa kuinka mahtava lista minulla on merkintöjä.

Jos on semmoinen ihminen, joka enemmän jättää niitä läksyjä tekemättä, ja vaikka esimerkiksi siitä viidestä Wilma-merkinnästä istuu sen tunnin jälki-istunnon, niin kyllä ne on monesti istunut ne monet muutkin tunnit siellä niiden merkintöjen takia.

Mää oon ite huomannu kans sen, jos vaikka jollekin on laitettu useampaan otteeseen niitä merkintöjä, niin ei se kyllä hirveesti se toiminta silleen niinkö huomattavasti ainakaan muutu parempaan suuntaan. Jos on vaikka läksyjä monesti tekemättä, niin en ainakaan huomaa, että niitä olis silleen hirveästi alkanut ottamaan enemmän huomioon että tekis tai silleen.

Alangon mukaan oppilaat ovat myös pohtineet, miksi opettajien antama palaute on usein niin negatiivista.

– Onko se vaan niin, että meidän ihmisten on helpompi antaa negatiivisempaa ja kriittisempää palautetta, että kehuminen on aina vähän hankalampaa.

Anne-Mari Kuusimäen vasta julkaistu tutkimus vahvistaa, että opettajien antamassa palautteessa korostuvat edelleen oppilaiden heikkoudet.

Saman tutkimuksen mukaan myös vanhemmat haluaisivat vaikeammissa ja vakavammissa asioissa keskustella opettajan kanssa kasvokkain Wilman sijasta. Etenkin erilaiset konfliktitilanteet ja terveysasiat halutaan hoitaa ilman Wilmaa.

Alanko muistuttaa, että opettajien oppilaille antamassa negatiivisessa palautteessa ei ole mitään uutta, eikä se liity pelkästään Wilmaan.

– Wilma toimii kuin sähköinen karttakeppi. Ilmiö on ollut alalla pitkään esimerkiksi reissuvihkon muodossa, mutta nyt se mahdollistaa hyvin nopeatempoisen viestinnän.

Millaisia kokemuksia sinulla on Wilmasta? Keskustele aiheesta kello 22:een asti!

Lapsenpäivä-palkinnot elokuvakoululle sekä lapsi- ja nuorisokuoroille

Lapsen oikeuksien päivänä jaettava Lapsenpäivä-palkinto on tällä kertaa myönnetty oululaiselle Valveen elokuvakoululle ja Savonlinnassa toimiville Cantilena ry:n lapsi- ja nuorisokuoroille.

Palkinto myönnetään taideharrastuksen ja -kasvatuksen edistämiseksi tehdystä merkittävästä työstä. Molemmat palkitut saivat 8 500 euroa.

Palkintoperustelujen mukaan Valveen elokuvakoulu on elokuvakasvatuksen mallien ja menetelmien kehittäjä. Se tarjoaa harrastusryhmiä, työpajoja kouluissa, kursseja sekä vuosittaisen Oskari-elokuvakilpailun. Sillä on myös tärkeä rooli valtakunnallisen Koulujen elokuvaviikon järjestämisessä

Elokuvakoulu kannustaa ja rohkaisee lapsia ja nuoria luovaan ilmaisuun ja omien ajatusten elokuvalliseen esittämiseen. Valveen elokuvakerhoissa käy sata lasta ja työpajoihin osallistuu vuosittain yli tuhat koululaista. Valveen elokuvakoulun opetus on osa Oulun kulttuurikeskuksen toimintaa.

Cantilena ry puolestaan ylläpitää ja kehittää lasten ja nuorten kuorolauluharrastusta Savonlinnassa. Sen puitteissa toimii neljä kuoroa: Laululeikkikuoro, Iloinen Lapsikuoro, Poikakuoro Juventus ja nuorisokuoro Linnanneidot.

Kuoroissa laulaa yhteensä 60 alle 19-vuotiasta nuorta ja lasta. Laulajista kootaan vuosittain Savonlinnan oopperajuhlien lapsikuoro. Lapset ovat olleet mukana myös Savonlinnan teatterin musikaaleissa. Cantilenan lasten ja nuorten kuorotoiminta käynnistyi vuonna 1985.

Palkinnot Helsingissä jakanut valtiosihteeri Tuomo Puumala korosti harrastusten ja tämän vuoden teeman, lapsen oikeuden olla oma itsensä, yhteyttä.

– Harrastaminen innostaa ja antaa hyvää mieltä. Harrastukset myös kehittävät monia tulevaisuuden taitoja: luovuutta, uteliaisuutta, rohkeutta, sinnikkyyttä ja sosiaalisia taitoja, Puumala sanoi.

Uhanalaisen koltansaamen kielen pääaineopinnot alkavat Oulun yliopistossa – "Nostaa pienen koltansaamen kielen statusta "

Ensimmäistä kertaa koltansaamen kielen historiassa sitä on ensi syksystä alkaen mahdollista opiskella yliopiston pääaineopintoina.

Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa on tähän mennessä voinut suorittaa vain koltansaamen kielen perus- ja aineopinnot. Giellagas-instituutin johtaja Anni-Siiri Länsman iloitsee, kun ensi syksynä yliopisto voi ottaa vastaan jo ensimmäiset koltansaamen pääaineopiskelijat.

Opintojen edetessä uhanalaiselle koltansaamen kielelle saadaan uusia työntekijöitä. Kielityöntekijöille on ollut pulaa niin oppimateriaalitoimistoissa kuin kouluissakin.

– Nyt kun vihdoin saimme tämän päätöksen tehtyä, pääsemme kouluttamaan uusia koltansaamen työntekijöitä. Tarve on niin opettajille, toimittajille kuin kielityöntekijöillekin, kertoo Länsman.

Koltansaame (sääʹmǩiõll)
  • Koltansaame on perinteisesti Suomen Inarissa ja Venäjän Petsamon kuntapiirissä puhuttava saamelaiskieli.
  • Äidinkielisiä puhujia arvellaan olevan noin 320 henkilöä.
  • Koltansaamen kieli on vakavasti uhanalainen.
  • Koltansaamen kieli yksi Suomen saamelaisalueen virallisista saamelaiskielistä.
  • Koltansaamen suomen kielestä eroavia merkkejä ovat muun muassa Ââ, Čč, Ʒʒ, Ǯǯ, Đđ, Ǧǧ, Ǥǥ, Ǩǩ, Ŋŋ, Õõ, Šš, Žž.
  • Norjassa koltansaamen kieli on jo kadonnut.
Kaikkia Suomessa puhuttuja saamen kieliä voi nyt opiskella yliopistossa

Oulussa sijaitseva Giellagas-instituutti on tarjonnut jo pitkään saamen kielten ja kulttuurin opintoja. Pohjoissaamea on voinut opiskella Oulussa jo 80-luvulta lähtien. Toista erityisen uhanalaista saamen kieltä, inarinsaamea on voinut opiskella vuodesta 2011 alkaen.

Pääaineopinnot tarkoittavat sitä, että koltansaamen kielellä on mahdollisuus suorittaa sekä kandidaatin, maisterin että tohtorin tutkinnot.

Länsmanin mielestä tämä on suuri askel eteenpäin kielenelvytystyössä.

– Yliopistotasolla opiskelu nostaa myös koltansaamen kielen statusta yhteiskunnassamme, sanoo Länsman.

Haku ensi kevään yhteishaussa – seuraava haku vasta vuonna 2022

Giellagas-intituutissa odotetaan vielä lisärahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Lisärahoituksella instituuttiin avattaisiin vakinainen koltansaamen kielen opettajan virka. Tällä hetkellä yliopistolla on vain määräaikainen koltansaamen kielen opettaja.

Tuleviin koltansaamen pääaineopintoihin voi hakea jo kevään 2020 yhteishaussa. Seuraavan kerran koltansaamen kielen pääaineopintoihin voi hakeutua vasta vuonna 2022.

Koltansaamen pääaineopintoihin voi hakeutua, mikäli on suorittanut ylioppilastutkinnon tai vuoden mittaisen, Saamelaisalueen koulutuskeskuksen järjestämän koltansaamen kielen ja kulttuurin linjan.

Valintaprosessi pitää sisällään koltansaamenkielisen kirjallisen testin sekä haastattelun.

Koulut ympäri Suomen siirtävät nyt joulujuhliaan pois kirkoista – Rehtori: “Meillä on vähän perinteitä, ja lopuistakin ollaan luopumassa”

Koulujen joulujuhlia siirretään nyt pois kirkoista ympäri Suomea, erityisesti pienillä paikkakunnilla. Isoilla paikkakunnilla kirkkojen käytöstä juhlapaikkoina on luovuttu jo aiemmin.

Kaikki koulut eivät kuitenkaan siirtoon pysty – usein tilanpuutteen vuoksi.

Tämä selvisi Ylen kyselystä, joka oli suunnattu kaikkien suurimpien kaupunkien ja yli kahdenkymmenen pienemmän kunnan opetuksen järjestäville viranomaisillle ympäri Suomen.

Kirkkojuhlien perumisen syynä on apulaisoikeusasiamies Pasi Pölösen ratkaisu, jonka mukaan kaikille koulun oppilaille tarkoitettua yhteistä joulujuhlaa ei voi järjestää kirkossa, koska se loukkaa koululaisten uskonnonvapautta ja yhdenvertaisuutta.

RatkaisussaanPölönen otti kantaa kouvolalaisen Naukion koulun käytäntöön, jossa syyslukukausi on päättynyt joulukirkkoon. Tilaisuudessa oli laulettu muun muassa virsiä ja pappi oli esiintynyt.

Keskustelu koskee kaikille yhteisiä joulujuhlia. Niiden lisäksi monet koulut järjestävät perinteisen joulukirkon ja sille vaihtoehtoisen tilaisuuden.

Monessa suuremmassa kaupungissa apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu ei aiheuta muutoksia. Esimerkiksi Vantaalla, Helsingissä ja Oulussa juhlat järjestetään koulun tiloissa tai muussa uskonnollisesti neutraalissa paikassa. Tällainen tila on esimerkiksi kauppakeskus, jossa yksi oululainen peruskoulu pitää joulujuhlansa.

Tampereella joulujuhlien järjestämisestä kirkossa luovuttiin jo noin kolme vuotta sitten, kertoo kasvatus- ja opetuspäällikkö Tuija Viitasaari.

– Meillä on paljon oppilaita eri kulttuureista. Siksi lukukauden päättävän juhlan pitää olla mielestäni kaikille yhteinen. Tilanne voi olla erilainen pienemmissä kunnissa, hän sanoo.

Joulujuhlien lisäksi moni koulu järjestää erikseen joulukirkon ja sille vaihtoehtoisen tilaisuuden.Yle/ Fredrika Sundén Pienemmissä kunnissa juhlatilat ovat kortilla

Kyselyn perusteella näin vaikuttaisi olevan, sillä joulujuhlia siirretään pois kirkoista erityisesti pienemmillä paikkakunnilla. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi Kannus ja Kaustinen. Opetushallituksesta arvioitiin jo aiemmin, että joulujuhlia järjestetään kirkoissa arviolta kymmenissä kouluissa Suomessa. (Ilkka)

Myös hieman suuremmissa kunnissa juhlapaikka on menossa vaihtoon. Tällainen kaupunki on esimerkiksi Rauma, jonka noin 700 oppilaan lukion joulujuhla on aiemmin järjestetty kirkossa.

Sivistystoimen johtaja Soile Stranderin mukaan tähän tulee nyt muutos. Uutta juhlapaikkaa ei ole kuitenkaan vielä tiedossa.

– Lukio on viettänyt suuren oppilasmäärän vuoksi joulujuhlia kirkossa sekä järjestänyt samanaikaisesti vaihtoehtoisen tilaisuuden niille, jotka eivät halua osallistua kirkkojuhliin, hän sanoo.

Runsaan 11 000 asukkaan Lieksassa Pohjois-Karjalassa on samanlainen tilanne. Kahden koulun yhteiset joulujuhlat siirretään kirkosta koululle tai seurojentalolle, kertoo aluerehtori Timo Vattulainen.

– Tarkoitus oli järjestää koulujen yhteinen joulujuhla Lieksan kirkossa, jonne olisi mahtuneet oppilaat, vanhemmat, isovanhemmat ja asiasta kiinnostuneet yhdellä kertaa.

Uskonnoton vaihtoehto olisi Vattulaisen mukaan järjestetty koululle. Hän kertoo olevansa pöyristynyt apulaisoikeusasiamiehen ratkaisusta.

– Kansakuntana meillä on jäljellä hyvin vähän perinteitä ja näyttää siltä, että lopuistakin ollaan luopumassa. Suvaitsevaisuus niin omia perinteitä kuin muiden kansakuntien perinteitä kohtaan on kulttuurisen ymmärryksen kehittymisen kannalta avainasemassa. Uskonnollisuus taikka jopa uskonnon harjoittaminen ei ole joulujuhlien pääasia.

Opetushallitus aikoo täsmentää ohjeistustaan

Ylen kyselyssä moni kunta korosti noudattavansa Opetushallituksen ohjeistusta juhlien järjestämisessä. Viimeisin ohjeistus on kuitenkin viime tammikuulta.

Kirkkoihin tai muihin tiloihin ohjeessa ei myöskään oteta suoraan kantaa.

Opetusneuvos Kati Mikkolan mukaan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu tuo juuri tähän kysymykseen vahvemman tulkinnan. Opetushallitus on jo aiemmin ohjeistanut, ettei koulun yhteisten juhlien järjestämistä kirkossa pidetä suositeltavana, mutta päätös- ja harkintavalta on ollut kouluilla.

– Tämä aiheuttaa Opetushallituksen ohjeistuksen osalta mietintää. Seuraamme nyt tarkasti tätä oikeudellista keskustelua, jota asian tiimoilta käydään, hän sanoo.

Mikkolan mukaan Opetushallitus täsmentää ohjeitaan vuodenvaihteen aikaan.

Opetushallituksessa seurataan tarkkaan koulujen juhlista käytävää keskustelua, toteaa opetusneuvos Kati Mikkonen. Tommi Pesonen / YLE

Myös muiden juhlien osalta apulaisoikeusasiamiehen lausunto herättää kysymyksiä. Kyselyn perusteella ainakin yhdessä lukiossa lakkiaiset aiotaan järjestää jatkossa kirkossa.

Kaikki eivät voi siirtää juhlia kirkosta

Mikkelissä koulujen juhlat ovat pääsääntöisesti pidetty koulujen tiloissa. Poikkeuksena on Anttolan yhtenäiskoulu, joka on ollut homeongelman takia sijoitettuna parakkeihin runsaan viiden vuoden ajan.

Kirkko on ainoa tila, johon kaikki 150 oppilasta perheineen mahtuvat, ja koulu aikoo järjestää myös joulukuussa Jäähyväiset parakeille -juhlan kirkossa, kertoo rehtori Sirpa Rossi.

– Kirkossa järjestetyissä kevät- tai joulujuhlissa hengellisiä osuuksia ei ole enemmän kuin olisi ollut koulun tiloissa. Joulukuvaelma on järjestetty perinteisesti ja Enkeli taivaan on laulettu, hän sanoo.

Rossin mukaan vanhemmilta ei ole tullut asiasta negatiivista palautetta, ja seurakunta on suhtautunut hyvin tilaisuuksien railakkaampaan sisältöön ja joulujuhlaan sisältyvään tonttuiluun.

Opetusneuvos Mikkola suosittelee nyt käyttämään paikallista harkintaa, jos muita sopivia tiloja kuin kirkko ei ole koulun käytettävissä juhlaa varten.

– Sitten asiaa kannattaa miettiä uudestaan, kun Opetushallitus on pohtinut omia ohjeitaan ensin, hän sanoo.

Mikkolan mukaan ratkaisua kannattaa kouluissa miettiä käytännöllisyyden kannalta etenkin, jos juhlajärjestelyt ovat jo pitkällä.

– Huomioiden kuitenkin nykyiset ohjeistukset juhlien järjestämisestä, hän lisää.

Seinäjoella ei muutoksia linjaan

Seinäjoella kouluja ei aiota ohjeistaa toimimaan eri tavoin kuin aiempina jouluina.

Kaupungin koulut ovat joinakin vuosina käyttäneet joulujuhliin kirkkotilaa.

Perusopetusjohtaja Jari Jaskarin mukaan tänä syksynä kouluja aiotaan kuitenkin tiedottaa, että joulujuhla on kaikille yhteinen, ja juhlissa noudatetaan perustuslakivaliokunnan kannanoton näkökulmia.

– Sen mukaisesti Enkeli taivaan tai jouluevankeliumi eivät tee vielä tilaisuudesta uskonnollista, vaan ne ovat osa suomalaista kulttuuriperinnettä. Ymmärrän hyvin, että kirkkotila saattaa loukata jonkun tunteita, vaikka järjestettävä tilaisuus ei olisi sisällöltään uskonnollinen, tai on elementeiltään noudattanut perustuslakivaliokunnan linjauksia.

Jaskarin mukaan joulujuhlakäytäntöjä arvioidaan Seinäjoella rauhassa tulevaisuudessa. Hän lisää, että henkilökunta kokee paineita juhlien järjestämisestä niin, etteivät ne loukkaa ketään.

– Toivon, ettei tämä johda siihen, että joulujuhlien määrä vähenee, Jaskari sanoo.

Myös juhlan sisältö ratkaisee

Opetusneuvos Mikkola muistuttaa, että tilojen lisäksi oleellista on juhlien sisältö. Sen on sovittava kaikilla uskonnollisesta katsomuksesta riippumatta.

Kyselyn perusteella tämän on hyvin tiedossa, sillä useampi vastaaja viittaa Opetushallituksen ohjeistukseen sisällön suhteen. Ohjeissa todetaan esimerkiksi, että yksittäisen virren laulamisen johdosta juhlaa ei voida pitää uskonnon harjoittamiseksi katsottavana tilaisuutena.

Ilomantsin Pogostan koulun rehtori Rauni Kolehmainen kertoo, että joulujuhlapaikan lisäksi kaikkien eri uskonnollisten katsomusten huomioiminen luo paineita opettajille.

– Paineita on tietenkin myös tonttujen osalta. Samoin mainitaanko syntymäpäiviä ja niin edelleen.

Kolehmaisen mukaan Ilomantsissa on onnistuttu kuitenkin luovimaan tilanteen suhteen. Oppilaille ja huoltajille tiedotetaan tulevista tilaisuuksista jo lukuvuoden alussa.

Onko sinusta kirkko oikea paikka koululaisten joulujuhlille? Asiasta voi keskustella kello 18:aan asti.

Lue lisää:

Ensin luultiin, että Orpo ja Kulmuni käsittivät joulujuhlalinjauksen väärin, mutta he tarkoittivatkin mitä twiittasivat – myös yo-lakit pitää voida jakaa kirkossa

Kirkot halutaan säilyttää koulujuhlien yhtenä vaihtoehtona – keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset toivovat linjan kirkastusta

Kulttuuriperintöä vai uskonnon harjoittamista? Koulut vetävät joulujuhlat uusiksi pikaisella aikataululla, sillä niitä ei saa järjestää kirkossa

Vanhemmat ovat oppineet vaatimaan uskonnottomia joulujuhlia – koulujen juhlissa nähdään Jeesus-lapsen sijaan metsäneläimiä ja tonttu-ukkoja

Oulun poikkeuksellisen seksuaalirikosvyyhdin hovioikeuskäsittelyt alkavat tänään – seitsemän tekijää valitti hoviin, uhri ei

Oulun seksuaalirikosvyyhdin hovioikeuskäsittelyt alkavat tänään Rovaniemen hovioikeudessa.

Ensimmäisenä käsitellään Osman Humadin tapaus. Käräjäoikeus tuomitsi Humadin kesäkuussa kolmen vuoden vankeuteen törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja lapsen houkuttelusta seksuaalisiin tarkoituksiin.

Humad valitti tuomiosta hovioikeuteen ja on koko ajan kiistänyt tekonsa. Puolestaan uhri eikä syyttäjä ole valittanut hoviin. Uhrin asianajaja Jani Vuoti kertoo, että he olivat tyytyväisiä käräjäoikeuden tuomioon.

Humad ja uhri olivat tutustuneet Facebookissa miehen ottaessa yhteyttä uhriin. He olivat pitäneet yhteyttä Messenger- ja Snapchat -palvelujen välityksellä.

Oikeus piti rikosta kokonaisuutena arvostellen törkeänä, koska asianosaisten välinen ikäero on suuri. Tekijä on ollut tekohetkillä 22–23-vuotias. Uhri oli tapahtumien aikaan 13-vuotias.

Teot ovat tapahtuneet kesäkuun ja lokakuun 2018 välisenä aikana yksityisasunnossa.

Kaikki kahdeksan seksuaalirikoksista käräjäoikeudessa tuomittua vastaajaa ovat valittaneet käräjäoikeuden antamista ratkaisuista hovioikeuteen, tosin yksi perui valituksen myöhemmin.

Käräjäoikeuden tuomiot yhteneväisiä

Poikkeukselliset seksuaalirikostapaukset alkoivat paljastua poliisille loppukesästä 2018. Laajan seksuaalirikosvyyhdin lisäksi samoihin aikoihin tuli ilmi myös muita alaikäisiin kohdistuneita seksuaalirikoksia.

Kahdeksan miehen seksuaalirikosvyyhdissä erikoista on tekijöiden määrä ja se, että tapauksessa on yksi uhri. Lapsen hyväksikäyttöä kesti miltei viisi kuukautta yksityisasunnoissa, kesäkuun alusta lokakuun loppuun viime vuonna.

Laajasta vyyhdistä annettiin ensimmäiset tuomiot toukokuussa ja viimeiset heinäkuussa. Kaikki heistä tuomittiin ehdottomiin vankeusrangaistuksiin, joiden pituudet vaihtelevat kahdesta vuodesta neljään vuoteen ja kuuteen kuukauteen.

Tuomioita annettiin törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, lapsen houkuttelusta seksuaalisiin tarkoituksiin ja törkeästä raiskauksesta.

Lue myös: Oulun seksuaalirikosvyyhdin laajat käsittelyt tulivat päätökseen: kahdelle miehelle vankeutta muun muassa törkeästä raiskauksesta

Lapin yliopiston rikosoikeuden emeritaprofessori Terttu Utriaisen mukaan Oulun käräjäoikeus on antanut tuomiot selkeässä linjassa: tapauksia on verrattu toisiinsa, sillä uhri on ollut sama.

Utriainen ei lähde tässä vaiheessa arvailemaan, mitä hovioikeudessa mahdollisesti tapahtuu. Voi olla, että hovioikeus asettaa rangaistustason toiseen kohtaan tai sitten ei.

– On hyvä, että kaikki seitsemän juttua käsitellään samassa hovioikeudessa. Silloin myös hovin on helppo vertailla tapauksia toisiinsa, niin että tuomiot ovat linjassa. Tosin luulen, että käräjäoikeus on tämän jo tehnyt.

Lue myös:

Tuhat tutkintaa, joista ei kerrota – Ylen selvitys kokoaa tietoa seksuaalirikosepäilyistä eri puolilta Suomea ja valottaa, mikä tekee Oulun tapauksesta “ilmiön” 25.1.2019

Mikä erottaa raiskauksen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä? Yle kertoo, mistä Oulun seksuaalirikosnimikkeissä on kyse 14.2.2019

Huuhkajien kisapaikkaa juhlittiin sivistyneesti ympäri Suomen – poliisi kutsui "perusperjantaiyöksi"

Jalkapallofanit juhlivat perjantaina varmistunutta Suomen EM-kisapaikkaa suurissa kaupungeissa pääosin rauhallisesti, poliisit eri puolilta Suomea kertovat. Helsingissä juhlijoita kerääntyi ottelun jälkeen etenkin Kauppatorille ja 111-vuotiaan Havis Amanda -patsaan ympärille.

Juhlinta sujui rauhallisesti, eikä siitä aiheutunut kiinniottoja, vahinkoja tai muuta raportoitavaa poliisille, kertoo yleisjohtaja Teemu Lappalainen Helsingin poliisista.

– Loppujen lopuksi se oli ihan perusperjantaiyö poliisin näkökulmasta. Ei ollut mitään häiriöitä, mistä olisi raportoitavaa aiheutunut, Lappalainen kommentoi lauantaina aamupäivällä.

Patsaalla oli poliisin tietojen mukaan noin 1 000 ihmistä puoli kahdeltatoista, mutta puoleenyöhön mennessä väkimäärä oli jo hiipunut puoleen.

– Kyllähän se väki on siitä lähtenyt kotiin tai muualle jatkamaan juhlimista.

Suomalaisten pitkä odotus päättyi, kun Suomi selvisi jalkapallon EM-kisoihin ensi kertaa historiassa. Kuva otettu ennen ottelua Kansalaistorilta.Jouni Immonen / Yle Tuhannet seurasivat ulkoilmassa

Aiemmin illalla Huuhkajien Liechtenstein-kohtaamista seurasi Helsingin Kansalaistorilla karkeasti arvioiden 5 000 ihmistä. Ennen illan ottelua Helsingissä marssi myös 1 500 ihmisen kannatuskulkue.

– Kulkue tosiaan meni hyvin rauhallisesti, Kansalaistorillakin aika hyvissä tunnelmissa oltiin ja näyttäisi nyt siltä, että juhlintakin on lähtenyt riehakkaasti mutta rauhallisesti liikkeelle, Helsingin poliisin tilannekeskuksesta kerrottiin perjantai-iltana.

Tampereen Keskustorille viritetyn näytön ääreen oli kerääntynyt lähes saman verran väkeä kuin Kansalaistorille. Voitonjuhlat rauhoittuivat Sisä-Suomen poliisin mukaan hiljalleen puoleenyöhön mennessä.

Poliisi otti kiinni yhden henkilön kummassakin kaupungissa häiriökäyttäytymisen takia. Helsingin Kansalaistorilla otettiin kiinni kannattaja, joka käytti tapahtumassa kiellettyjä savuja ja soihtuja. Tampereella poliisi otti kiinni voitonhuumassa olleen kannattajan, joka kiipesi Keskustorilla olleen näytön päälle sekä heitteli savuja yleisön joukkoon.

Huuhkajien kisakatsomossa Helsingin Kansalaistorilla riemuittiin Suomen ensimmäisestä maalista.Mikko Stig/Lehtikuva Oulun Rotuaarilla 50 uskollista jalkapallofania

Myös Turkuun oli kerääntynyt satoja ihmisiä seuraamaan kaupunginteatterin aukiolla näytettyä ottelua. Lounais-Suomen poliisin mukaan kaupungissa juhlittiin rauhallisesti.

– Juhlijat ovat juhlineet hyvällä mielellä, poliisista kerrottiin.

Voitonjuhlat jatkuivat Turussa kauppatorilla, missä on tällä hetkellä toriparkin rakennustyömaa. Poliisin mukaan juhlijat eivät kuitenkaan tippuneet torilla olevaan monttuun.

Sen sijaan Lahdessa, Kuopiossa ja Oulussa jalkapallon ystäviä ei juurikaan ollut poliisin mukaan liikkeellä, eikä kaupungeissa järjestetty suuria torijuhlia.

Oulun poliisin mukaan Rotuaarille pystytetyltä näytöltä peliä seurasi noin 50 jalkapallon ystävää.

– Kärppien peli oli samaan aikaan, se taitaa kiinnostaa enemmän täällä päin, Oulun poliisista arveltiin.

Lue lisää:

Näin suomalaiset juhlivat historiallista EM-kisapaikkaa – Suomi-paitaan puettu Havis Amanda oli jälleen juhlien keskipiste

Kommentti: Huuhkajien kärsimysten tien päätepiste löytyi viimein – sankarijoukkueen matka on vasta alussa

Puhelinta saa ensi kesästä alkaen räplätä ratissa, kun auto seisoo liikennevaloissa – Liikenneturva vastustaa lakimuutosta

WhatsApp-viestejä kilahtelee puhelimeen ollessasi auton ratissa.

Houkutteleeko puhelimen vilkaisu, vaikka se onkin kiellettyä? Ei hätää, kohta puhelinta voi räplätä esimerkiksi liikennevaloissa.

Ensi kesäkuussa voimaan tulevan uuden tieliikennelain perustelujen (Eduskunta) mukaan teknisen laitteen, eli esimerkiksi puhelimen käyttö olisi sallittua ajoneuvon ollessa pysähdyksissä muun muassa liikennevaloissa tai muun liikenteen pysähtymisen takia.

Laitteen käyttö pysähdyksissä ei kuitenkaan saisi haitata tulevaan tilanteeseen valmistautumista.

Muuten uudessa tieliikennelaissa (Finlex) lakipykälä teknisten laitteiden käytöstä liikenteessä on pitkälti sama kuin aiemmassa tieliikennelaissa: moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettaja ei saa ajon aikana käyttää viestintävälinettä pitäen sitä kädessään.

Vaikka laki on menossa löysempään suuntaan, ainakin vuonna 2014 tehdyn tuoreimman Liikenneturvan tutkimuksen mukaan suomalaisten näkemykset puhelimen käytöstä liikenteessä olivat tiukat.

Jopa neljä viidestä piti tuolloin tekstiviestittelyä ja somen selailua ajon aikana vakavana tai erittäin vakavana rikkomuksena. Vakavuudeltaan sitä pidettiin ajokortitta ajoon ja punaisia päin ajamiseen verrattavana.

"En näe muutokselle mitään hyvää tai perusteltua syytä"

Liikenneneuvos Kimmo Kiiski on ollut uuden lain päävalmistelijana liikenne- ja viestintäministeriössä. Hänen mukaansa viestintävälineen käyttöä koskeva uusi sääntely ei ole varsinaisesti ongelmallinen.

– Kyse ei ole liikenneturvallisuudesta, kun auto ei liiku. Mitään laitetta ei edelleenkään saa käyttää niin, että se haittaisi tarkkaavuutta tai liikenteen sujuvuutta.

Myöskään eduskunta ei nähnyt ongelmaa viestintävälineiden käyttöön liittyen lain käsittelyvaiheessa, vaan hyväksyi hallituksen esityksen sellaisenaan kesällä 2018.

Suomalaiset ovat aktiivisia lainrikkojia
  • Joka toinen suomalainen kertoo ajaneensa ja puhuneensa kännykkään ilman handsfreetä viimeisen 30 päivän aikana.
  • Jopa neljä kymmenestä vastaajasta oli joutunut läheltä piti -tilanteeseen kännykän käytön takia. Toisaalta reilu kolmannes kertoi, ettei käytä puhelinta liikenteessä ikinä.
  • Liikennevahinkojen tutkijalautakuntien mukaan matkapuhelimen käyttö on taustariskinä keskimäärin kolmessa kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa vuosittain.
  • Puhelimen käyttöä muissa onnettomuustilanteissa ei tilastoida tarkasti. Pienemmissä kolareissa harvemmin kerrotaan puhelimen käytöstä poliisille, vaikka se olisikin ollut osallisena onnettomuuteen.

Lähde: Liikenneturva

Liikenneturvan toimitusjohtaja Anna-Liisa Tarvainen ei pidä uutta tulkintaa hyvänä, vaan pitäisi lakitekstissä olevan kiellon sellaisenaan.

– En näe muutokselle mitään hyvää tai perusteltua syytä. Esimerkiksi liikennevaloissa on kaikenlaisia kulkijoita, ja kännykästä tulee turhaa kuormitusta tarkkaavaisuudelle.

Tarvaisen mukaan poliisin tehtäväksi jää tilanteiden tulkitseminen, mikä on haitallista käyttöä ja mikä ei. Liikenneturvan selvitysten mukaan puhelimen käyttö pidentää reaktioaikaa puolella sekunnilla.

Kiiski nostaa esiin sen, kuinka paljon autossa on erilaisia teknisiä laitteita ja järjestelmiä jo nyt. Puhelinta ei enää mainita lakitekstissä, vaan laissa puhutaan yleisesti viestintävälineistä.

– Ajoneuvojen hurja digitalisaatio ja automaatio vaikuttavat siihen, että lakiin on vaikea asettaa raja sille, mitä laitteita sallitaan ja mitä kielletään. Kaikki ajon aikainen toiminta vaikuttaa tarkkaavaisuuteen. Kaikkea tekemistä ei voi kieltää, Kiiski sanoo.

Tieliikennelain mukaan mitään teknistä laitetta tai järjestelmää ei saa käyttää niin, että käyttö vaarantaa liikennettä tai haittaa sitä.Timo Sihvonen / Yle

Tarkkaamattomuus on Kiiskin mukaan suurimpia ongelmia liikenteessä kaikille tienkäyttäjille: ei vain auton kuljettajalle, vaan myös jalankulkijalle ja pyöräilijälle.

Tuleva laki katsoo Kiiskin mukaan myös tulevaisuuteen, sillä ajoneuvot uudistuvat sekä tekniset laitteet lisääntyvät ja kehittyvät koko ajan.

Kärsiikö liikenteen sujuvuus?

Oulun poliisin liikenneyksikön johtaja Pasi Rissanen on yllättynyt kuullessaan lain tulkinnasta ensimmäistä kertaa.

Onnettomuuksien lisäksi Rissanen on huolissaan siitä, miten lakimuutos vaikuttaa liikenteen sujuvuuteen kaupungeissa. Jaettu huomio älypuhelimen ja liikenteen kanssa vie keskittymisen pois liikenteestä.

– Saa nähdä, tuleeko liikennevaloissa viivästyneitä lähtöjä yhä enemmän. Silloin risteyksestä ei pääsisi läpi välttämättä lähellekään se määrä, mitä liikennesuunnittelija on suunnitellut.

Jatkossa poliisin pitäisi puuttua puhelimen käyttöön Rissasen mukaan juuri siinä vaiheessa, kun esimerkiksi valoista lähteminen viivästyy puhelimen käytön takia.

– Älylaitteet ovat pahentaneet tilannetta puhelimen käytön osalta liikenteessä. Arkipäiväinen viestittely on lisääntynyt huomattavasti.

Liikenneturvan toimitusjohtaja Anna-LiisaTarvainen epäilee Rissasen tavoin liikenteen sujuvuutta, mikäli liikennevaloissa aletaan käyttämään esimerkiksi puhelinta.

– Moniko somettaja pudottaa puhelimen risteyksessä, kun valo vaihtuu ja lähtee sujuvasti liikkeelle?

Kajaanilaisen autokoulun opettaja Esko Kurkinen muistuttaa, että vaikka laitetta käyttäisi vain risteyksessä, huomio kiinnittyy jo ennen pysähdystä kännykkään ja toisaalta myös sen jälkeen.

Autokoulussa Kurkinen kertoo opastavansa laittamaan puhelimen aina äänettömälle autolla ajaessa. Opetustilanteissa voi hyvin huomata, miten keskittyminen herpaantuu, jos äänet jäivätkin päälle.

– Se aiheuttaa tunteen, että puhelimeen on välttämätöntä vastata, vaikkei se oikeasti olisi niin tärkeä viesti tai puhelu.

Mitä mieltä olet uudesta lakipykälästä? Keskustele aiheesta kello 22:een saakka!

Lisätty juttuun 15.11.2019 klo 9.49, että eduskunta hyväksyi tieliikennelain kesällä 2018.

Sidor