Uutiset YLE Oulu

Ylivieska saa sittenkin uuden kirkon poltetun tilalle – hintalappu oli jo upottaa hankkeen kirkkohallituksessa

Kirkkohallituksen täysistunto vahvisti keskiviikkona äänin 10-3 Ylivieskan kirkon rakennussuunnitelman. Esittelijä jätti äänestyksen jälkeen eriävän mielipiteen. Asia oli jo toisen kerran kirkkohallituksen käsittelyssä.

Ensimmäisellä kerralla kesäkuun alussa kirkkohallituksen virkamieskollegio jätti suunnitelman vahvistamatta. Kollegio piti 13,4 miljoonan euron hanketta liian kalliina seurakunnan maksukykyyn nähden. Kirkon rakentaminen lisää huomattavasti seurakunnan velkataakka.

Päätös on merkittävä Ylivieskan seurakunnalle, sillä se merkitsee kirkon rakennustöiden mahdollista alkamista heti valitusajan jälkeen vielä tämän syksyn aikana.

Kirkolliskokous teki avustuspäätöksen Ylivieskan seurakunnalle marraskuussa 2018. Tuolloin seurakunta esitti kirkolliskokoukselle hankkeen kooksi 10 miljoonaa euroa. Haetusta kahden miljoonan euron avustuksesta seurakunnalle myönettiin avustusta miljoona euroa. Kirkolliskokouksen päätöksen jälkeen hankkeen kokonaiskulut kuitenkin kasvoivat 13,4 miljoonaan euroon.

Ylivieskan edellinen, vuonna 1786 valmistunut, puukirkko paloi pääsiäislauantaina 2016 tuhopoltossa.

Ylivieskan seurakunta järjestää päätöksen johdosta kiitoshartauden kirkon raunioilla tänään klo 19.

Lue lisää:

Kirkkohallitus pitää Ylivieskan uutta kirkkoa liian kalliina – Kirkkoa ei päästäkään rakentamaan: "Olemme ymmällään ja pettyneitä"

Tuhopoltosta kolme vuotta – uusi kirkko alkaa nousta Ylivieskaan kesällä

Poltetun puukirkon tilalle nousee moderni kivikirkko Ylivieskassa – myös kaivattu torni toteutuu

Oulun hylkylöytö siirretään tällä viikolla – laivan lopullista kohtaloa ei ole päätetty

Oulussa hotellityömaalta löydetty laivan hylky siirretään tällä viikolla kaupungin varastoon.

Laiva on nyt kolmena eri kappaleena.

Hylyn lopullista kohtaloa ei vielä ole päätetty.

Museovirasto selvittää edelleen löydön tarkkaa ikää, mutta ensiarvioiden mukaan hylky saattaa olla peräisin jopa 1600-luvulta. Se olisi silloin vanhin Pohjois-Suomesta löytynyt laivahylky.

Kyseessä on proomutyyppinen alus, joka on rakennettu todennäköisesti Oulun Pikisaaressa.

– Se on aivan lastinkuljetukseen tarkoitettu lotja. Siitä on nyt näkyvissä kymmenen kertaa viisi metriä. Se on ollut mahdollisesti 20 metrinen tai sitä pitempi, luonehtii hylkylöytöa tutkija ja arkeologi Matleena Riutankoski Museovirastosta.

Riutankoski hehkuttaa löytöä hienoksi.

– Näitähän ei ole Suomesta kovin montaa kaivettu maalta. Meristähän hylkyjä löytyy, mutta maalöytönä tämä on aivan ainutlaatuinen.

– Se tulee paljastamaan laivanrakennustekniikkaa. Merissä on tosi vaikea päästä rakennustekniikkaa tarkastelemaan näin läheltä. Se tulee tuomaan varmasti aivan uutta tietoa.

Nuuskakauppa sai mainostaa Oulun Kärppien otteluissa mainontakiellosta huolimatta – Valvira: “Toiminta on epäeettistä”

Haaparannassa sijaitseva tupakkatuotteita myyvä Nuuskakairan tukku saa jatkaa mainostamista jääkiekkojoukkue Kärppien kotihallissa Oulussa. Yritys sponsoroi Oulun Kärppiä esimerkiksi viime sarjakaudella.

Tällöin se osti mainostilaa kahdelta led-näytöltä, joista toinen sijaitsee jäähallin keskellä ja toinen pitkän päädyn katsomon alareunassa.

Molemmat mainokset näkyivät viiden minuutin välein ja yhteensä 25 kertaa ottelun aikana. Sponsorisopimuksen hintaa ei kerrota.

– Sopimuksen arvo ei kuulu kenellekään mutta kaikki yhteistyökumppanit ovat meille tärkeitä. Nuuskakairan tukku ei kuitenkaan kuulu niin sanottuun ykkösketjuun, sanoo Kärppien toimitusjohtaja Tommi Virkkunen.

Valviran mukaan markkinointiin ei voi puuttua, vaikka tupakkatuotteiden mainonta on Suomessa kiellettyä. Valvira antoi päätöksensä asiassa viime torstaina, 15.8.2019.

Nurinkurinen tilanne johtuu siitä, että Nuuskakairan tukku sijaitsee Suomen rajojen ulkopuolella. Lisäksi yrityksen mainonta on sellaista, ettei siinä suoraan mainita tupakkalain alaisia tuotteita, kuten nuuskaa.

Valviran ylitarkastaja Eveliina Röyskyn mukaan kysymyksessä on porsaanreikä, jota ei voida tukkia.

Antti J. Leinonen / Yle

– Emme pysty osoittamaan heidän markkinoivan Suomen tupakkalain alaisia tuotteita, koska yritys sijaitsee Ruotsissa, sanoo Röysky.

Näin ollen Valvira ei voi kieltää ruotsalaista nuuskakauppaa mainostamasta Oulun Kärppien otteluissa. Silti jääkiekkojuokkueen yhteistyö nuuskaa myyvän yrityksen kanssa on Röyskyn mielestä yleisen oikeustajun vastaista.

– Kaikki mikä on laillista, ei ole oikein. Toiminta on epäeettistä, mutta silti siihen ei voi puuttua, hän jatkaa.

Nuuskaa saa ostaa laillisesti Ruotsista

Nuuska on suussa käytettävä tupakkatuote, joka sisältää nikotiinia ja aiheuttaa riippuvuutta.

EU:n alueella nuuskaa saa myydä laillisesti ainoastaan Ruotsissa, jossa miehistä päivittäin nuuskaa lähes joka viides. Nuorten nuuskaaminen on viime aikoina lisääntynyt myös Suomessa.

Viime viikolla julkaistun nuorten terveystapatutkimuksen mukaan suomalaisista 14–18- vuotiaista pojista nuuskaa käyttää päivittäin lähes joka kahdeksas, tytöistäkin joka 20:s.

Tilastojen mukaan nuuska maistuu etenkin Pohjois-Suomen nuorille. Silti oululainen Kärppien toimitusjohtaja Tommi Virkkunen ei näe eettisiä ongelmia yhteistyössä nuuskaa myyvän yrityksen kanssa.

– Tässähän ei mainosteta nuuskaa, vaan puhutaan yrityksestä. Sama koskee laivayhtiöitä ja ravintoloita, joissa myydään esimerkiksi alkoholia. Kaikki tietävät miksi laivoille mennään, mutta silti yhtiöt saavat mainostaa itseään, Virkkunen sanoo.

Valviran mukaan Nuuskakairan tukku ei voisi mainostaa oululaisessa jäähallissa, jos se olisi suomalainen yritys.

Nuuskakairan tukku.Antti J. Leinonen / Yle

Nuuskakairan tukku on yksi Haaparannan suurimmista nuuskakaupoista, jossa myydään tupakkatuotteiden lisäksi mm. makeisia ja virvoitusjuomia. Liikkeessä käy paljon suomalaisia asiakkaita ja heitä palvellaan suomeksi.

Vuonna 2017 yrityksen liikevaihto oli lähes kolme miljoonaa euroa. Kahdessa vuodessa liikevaihto on lähes tuplaantunut.

A-studio kertoi vuonna 2018 laajasti nuuskan kulkeutumisesta Ruotsista Suomeen.

Jääkiekon SM-liigakausi käynnistyy syyskuussa ja Kärpät pelaa ensimmäisen kotiottelunsa 14.9. Kärppien toimitusjohtaja Tommi Virkkunen ei ota kantaa siihen, jatkuuko yhteistyö nuuskaa myyvän yrityksen kanssa myös alkavalla kaudella.

Yle ei tavoittanut Nuuskakairan tukun omistajia kommentoimaan asiaa.

Lue myös:

Nuuskaralli on 50 miljoonan euron hämäräbisnes

Nuoret: nuuska on siistiä ja sporttista

Jopa 11-12- vuotiaat käyttävät jo nuuskaa

Matka lähimpään lukioon voi kestää tunteja, amiksen takia täytyy muuttaa – kuka maksaa oppivelvollisuuden pidentämisen kulut maalla asuville?

Oulaisten lukion tokaluokkalainen Senni Rankinen herää monena arkiaamuna jo puoli kuuden aikaan ehtiäkseen kouluun. 17-vuotias Rankinen kulkee ensin omin neuvoin suurempaan kylään, jossa hän odottelee bussia lähimpään taajamaan, Vihantiin. Siellä edessä on Oulaisiin vievään linja-autoon vaihto.

Edestakaisiin matkoihin menee päivässä jopa kolme tuntia. Rankinen olisi voinut valita pohjoispohjalaisen kotikaupunkinsa Raahen lukion, mutta matka Raahen keskustaan on aivan yhtä pitkä kuin Oulaisiinkin. Vihannissa lukiota ei ole, vaan se lakkautettiin vuonna 2015 kuntaliitoksen jälkimainingeissa

Kun toisen asteen koulutuksen tavoittelu muuttuu pakolliseksi, jokaisen nuoren pienintä kylää myöten on saatava itsensä opinahjoon – vaikka koulumatkaa olisi jopa kymmeniä kilometrejä.

– Jos matkustamisaikaa ei voida hyväksikäyttää opiskeluun, mennään lähemmäksi viittäkymmentä koulutuntia viikossa. Tämä on aika raju määrä, miettii Oulaisten lukion rehtori Tapio Matinlauri.

Myös Senni Rankisen luokkakaveri Aino Sandvik kulkee pitkää matkaa bussilla Vihannista Oulaisiin. Vaikka koulumatkoihin saa tukea, jää itsellekin vielä maksettavaa.

– Olisihan se kiva, että matkat kustannettaisiin kokonaan.

Oppivelvollisuusikää aiotaan pidentää vuonna 2021. Kenelläkään ei kuitenkaan ole vielä tarkkaa tietoa, miten valtioosallistuu sen jälkeen toisen asteen opiskelijoiden kuluihin – kuten koulumatkoihin.Se, ja useimmat muutkin asiat ovat vielä suoranaisia kysymysmerkkejä.

Maksetaanko maalta tulevien matkat?

Opiskelusta aiheutuvien kulujen korvaamista opiskelijalle aiotaan kuitenkin pohtia työryhmässä, joka aloittaa lähiviikkoina, kertoo ammatillisen koulutuksen osaston ylijohtaja Mika Tammilehto opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Selvää on jo se, että toisen asteen oppimateriaaleista ja välineistä olisi tulossa maksuttomia. Lisäksi Ylen saamasta ministeriön kustannusarviosta käy ilmi, että opiskelijoiden matkakustannuksia aiotaan korvata ainakin osin.

Yksityiskohdat näyttävät kuitenkin olevan vielä monin paikoin auki, samoinesimerkiksi opiskelijoiden tukiin tulevat muutokset.

Ensinnäkin on selvitettävä, mihin asti oppimateriaalia ja -välineitä kustannetaan. Korvataanko vaikkapa kannettava tietokone jokaiselle?

Kelan oppimateriaalilisän poistuminen vähentäisi vuosikustannuksia kolme miljoonaa euroa.Yle Uutisgrafiikka

Matkakorvausten osalta ilmassa leijuu vielä kysymys siitä, kuinka paljon matkojen korvaaminen laajenee nykyisestä, omavastuullisesta koulumatkatuesta.

Oppivelvollisuutta käsittelevä työryhmä näyttäisi miettivän jopa maksuttomuutta tietyn kilometrirajan jälkeen.

– Kyllä varmasti myös koulumatkat tulevat tarkastelun piiriin. Samalla logiikalla lähdemme valmistelua viemään eteenpäin kuin perusopetuksen puolella jo on, ylijohtaja Mika Tammilehto kertoo.

Perusopetuksessa kunnalla on velvollisuus tarjota oppilaalle maksuton matka, jos kunnan määräämään oppilaitokseen on matkaa yli viisi kilometriä. Yleensä tämä tarkoittaa, että kunta järjestää taksi- tai linja-autokyydin oppilaalle. Jos vanhemmat kuitenkin valitsevat lapselleen muun kuin lähikoulun, kunta ei pääsääntöisesti maksa koulumatkoja.

Saako kouluun lähteä naapurikuntaan?

Mutta onnistuuko maksuttomuus, jos opiskelijat saavat nykyiseen tapaan valita itse, mihin oppilaitokseen he hakeutuvat?

Kuntaliitosta huomautetaan, että perusopetuksen ja toisen asteen koulumatkojen korvaamista ei voi verratatoisiinsa. Nykyjärjestelmässä kunta voi määrätä perusasteen oppilaan lähikoulun lain perusteella, mutta toisen asteen koulua ei. Kuntaliiton erityisasiantuntijan Mari Sjöströmin mukaan toisen asteen kohdalla puhutaan vapaasta hakeutumisoikeudesta.

Oppivelvollisuustyöryhmässä oleva Suomen lukiolaisten liitto toivoo sekä matkakorvausoikeuden laajentamista sekä omavastuuosuuden poistamista.

Opiskelijoiden valinnanvapauden rajoittamista lukiolaisten liitto taas ei halua. Jos pakkoja ylipäätään asetetaan, ne on mietittävä tarkoin.

– Oppivelvollisuuden laiminlyönnin rankaisu tulisi pohtia tarkkaan ja kehittää toiselle asteelle omat säännöt, Suomen lukiolaisten liiton puheenjohtaja Roosa Pajunen sanoo.

Vihantilaisten Senni Rankisen ja Aino Sandvikin kotikaupungin lukio on Raahen lukio. Jos opinahjo olisi määräytynyt kotikunnan mukaan, olisi se ainakin Sandvikille ollut pettymys.

– En olisi kovin iloinen siitä, kun itse olen valinnut Oulaisten lukion. Olisi tietysti jollain tavalla helpotus ysiluokkalaiselle, ettei tarvitse itse päättää, mutta on kiva, että on valinnan mahdollisuus.

Voi siis olla, että työryhmä joutuu nyt pohtimaan, mihin asti tulevat oppivelvolliset saavat valita yhteiskunnan kustantaman opiskelun kohdalla. Maksetaanko kustannuksia esimerkiksi silloin, jos nuori haluaa lähteä huippulukioon toiselle puolelle Suomea?

Toisen asteen opiskelijoiden tuet tällä hetkellä
  • Opintoraha: määrä voi riippua vanhempien tuloista ja siitä, asuuko nuori itsenäisesti. Alle 17-vuotias ei saa opintorahaa vaan lapsilisää.
  • Opintolaina, jos ei nuori ei ole oikeutettu opintorahaan. Myös alle 17-vuotias itsenäisesti asuva voi saada.
  • Opintorahan oppimateriaalilisä, 46,80 euroa kuukaudessa. Vanhempien tulot vaikuttavat.
  • Koulumatkatuki: julkisessa liikenteessä omavastuu 43 euroa. Voi saada myös omaan kuljetukseen, mutta on perusteltava. Tukea ei saa, jos on mahdollisuus asuntolapaikkaan.
  • Asumistuki. Alle 17-vuotiaalle myönnetään, jos hänellä on tuloja riittävästi.

Lähde: Kela ja Suomen lukiolaisten liitto

Entä, jos opintojen vuoksi pitää muuttaa?

Etenkin ammattioppilaitosopintojen vuoksi opiskelija joutuu usein väistämättä hakeutumaan toiselle paikkakunnalle.

Ammattiin opiskeleville pitkämatkalaisille on jo nyt järjestetty asuntolapaikkoja. Esimerkiksi Oulun seudun koulutuskuntayhtymä (Osekk) ylläpitää kuutta asuntolaa toimipisteidensä yhteydessä. Laissa siihen ei kuitenkaan ole velvollisuutta.

Lukio-opiskelijoille asuntolapaikkoja on todella harvassa, ja siksi opiskelujen perässä muuttavat joutuvat itse etsimään ja maksamaan asuntonsa.

Suomen lukiolaisten liitto toivoo, että asumistuki laajenisi koskemaan kaikkia itse asuvia opiskelijoita. Nykyisin asumistukea voi käytännössä saada vain yli 17-vuotias.

– Myös opintotuki tulee ulottaa kaikille toisen asteen opiskelijoille. Tukiin tulevia muutoksia on aivan varmasti edessä, arvioi Roosa Pajunen.

Tulevaisuudessakin suurin osa lukiopiskelijoista tulee opiskelemaan omalla paikkakunnallaan, miettii Oulaisten lukion rehtori Tapio Matinlauri.

Ainakin Senni Rankinen ja Aino Sandvik ovat valinneet asumisen rauhallisella maaseudulla, eivätkä he tällä hetkellä halua muuttaa isompaan taajamaan. Osa Vihannista kotoisin olevista Oulaisten lukion opiskelijoista taas on päättänyt muuttaa opintojensa perässä lähemmäs kouluaan.

Kuka maksaa lisätyön ja asuntolat?

Valtio on luvannut maksaa oppivelvollisuuden pidentämisen kustannukset sataprosenttisesti. Todennäköistä kuitenkin on, että myös koulutuksen järjestäjät – kunnat ja kuntayhtymät – joutuvat aukomaan rahakirstujaan.

– Koulutuksen puolella on kuitenkin jo nyt siirretty paljon kuntien vastuulle, valtionavut ovat pienentyneet, muistuttaa lukion rehtori Tapio Matinlauri.

Odotettavissa on ainakin lisätyötä, ja se kasvattaa henkilöstötarvetta, arvioi Osekkin johtaja, rehtori Jarmo Paloniemi. Esimerkiksi välineiden ja kirjojen toimittajat on uudessa tilanteessa kilpailutettava.

– Toivottavasti saamme hallituksen määrärahaa myös henkilökunnan palkkaamiseen.

Lukiokirjojen hankinta on tällä hetkellä opiskelijoiden päänvaivana. Jatkossa koulutuksen järjestäjä saanee valtiolta rahaa kirjoihin.Marko Väänänen / Yle

Mielenkiintoinen kysymys on, maksetaanko ammattikoulutuksen järjestäjille nykyistä enemmän asuntolapalvelujen tarjoamisesta, jos peruskoulun jälkeiset opinnot muuttuvat pakollisiksi.

Tällä hetkellä valtio osallistuu murto-osan näistä kustannuksista.

– Omaa rahaa menee yli miljoona euroa vuosittain, Paloniemi summaa kuuden Osekkin asuntolan kustannuksia.

Uutta rakennuskantaa opiskelijoiden asumiseen ei välttämättä tarvita.

– Vaikea sanoa, lisääkö uudistus asuntoloiden tarvetta. Opiskelijajoukko laajenee jonkin verran, mutta mitään merkittävää siinä ei ole tapahtumassa, Mika Tammilehto sanoo.

Pärjäävätkö kaikki kaukana kotoa?

Hallituksen tavoitteena on nyt ennen kaikkea ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Suurimmalle osalle alle 20-vuotiaista halutaan vähintään toisen asteen tutkinto.

Monen nuoren elämä tulee muuttumaan, jos opintojen vuoksi täytyy esimerkiksi muuttaa pois vanhempien luota.

– Kysymyksessä on iso harppaus oman ajan hallintaan, varsinkin jos tällä aiotaan vaikuttaa siihen kuuteentoista prosenttiin, jotka ovat koulupudokkaita, Oulaisten lukion rehtori Tapio Matinlauri sanoo.

Matinlauri miettii myös sitä, voiko kotoa irtautuminen olla joillekin liian nopeaa.

– Se vaikuttaa perhesuhteisiin, sukulaissuhteisiin. Osaako nuori pistää rajoja sille, millaiseen porukkaan hän päätyy toisella paikkakunnalla?

Opetus- ja kulttuuriministeriön tarkoituksena on paitsi nostaa oppivelvollisuusikää 18 vuoteen, myös taata lukio- tai ammattitutkinnon maksuttomuus.

– Ettei syntyisi tilannetta, jossa oppivelvollisuusiän tullessa täyteen opintoja ei voisi suorittaa loppuun maksujen takia. Tutkinto tulisi suoritettua niillä, joilla se on tavoitteena, Mika Tammilehto kertoo.

Kentällä epävarmuutta yksityiskohdista vielä on. Esimerkiksi Kuntaliitossa vielä odotetaan, kattaako maksuttomuus sittenkään koko kolmea toisen asteen opintovuotta.

Löytyykö kaikkeen rahaa?

Viimeisimmän arvion mukaan oppivelvollisuusiän pidentämiseen on tarkoitus käyttää valtion budjetista yli 40 miljoonaa euroa ikäluokkaa kohti. Vielä tässä vaiheessa on ajateltu, että ikäluokka kerrallaan otettaisiin maksuttoman toisen asteen piiriin.

Vuonna 2021 kustannukset olisivat 22 miljoonaa euroa. Vuonna 2024 ja sen jälkeen kustannukset olisivat jo 129 miljoonaa euroa vuodessa.

Keväällä 2018 opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi, että pelkkien oppikirjojen ja muiden opiskelumateriaalien maksuttomuus tarkoittaisi 87–142 miljoonan euron kustannuksia vuositasolla.

Aino Sandvikin koulumatkan hinta ilman julkista tukea olisi yli 80 euroa viikossa. Jo nyt näihin kustannuksiin saa hieman apua valtiolta.Marko Väänänen / Yle

Hallitusohjelmassa oppivelvollisuuden jatkamisen keinoiksi on mainittu myös kymppiluokka, kansanopistot, työpajatoiminta, kuntoutus ja valmentavat koulutukset. Nämä olisivat polkuja toisen asteen tutkinnon suorittamiseen.

Koska oppivelvollisuuden toteuttamiskeinot ovat moninaiset, eivät aiemmat kustannuslaskelmat välttämättä pidä paikkaansa. Tästä on esimerkkinä Kuntaliiton vuoden 2018 keväällä tekemä kustannusarvio.

– Työryhmän aikataulu on tiukka ja valmistelijoiden vastuu on suuri. Jos tämä menee pieleen, niin rahaa poltetaan ja tuhotaan myös kovasti nuorten ihmisten tulevaisuutta, Tapio Matinlauri sanoo.

Menojen lisääntyminen voi luoda paineita alkaa kerätä muualta opetuksesta säästöjä. Opetus- ja kulttuuriministeriössä on jo pohdittu, pitäisikö koulutuksesta ryhtyä perimään maksuja ensimmäisen tutkinnon jälkeen.

Voit keskustella aiheesta 19.8. kello 22 saakka!

Lisää aiheesta:

Hallitusneuvotteluiden loppusuoran suurin kysymys ratkaistu: Oppivelvollisuus pitenee toisen asteen tutkinnon suorittamiseen

Oppivelvollisuuden pidentäminen arveluttaa rehtoria: "Miten käy niiden, jotka tarvitsevat tukea eniten?"

Kolmen henkilöauton kolari Nelostiellä Oulussa – Neljä ihmistä viety sairaalaan

Nelostiellä Haukiputaan ja Iin välissä sattui lauantaina aamupäivällä liikenneonnettomuus, jossa oli osallisena kolme henkilöautoa. Pelastuslaitoksen mukaan neljä ihmistä on viety sairaalahoitoon.

Tarkka onnettomuuspaikka on Haarakankaan levähdyspaikan kohdalla. Liikenne oli aiemmin poikki ja ruuhkautui molempiin suuntiin.

Poliisi tutkii onnettomuuden syytä.

Juttua muokattu 17.8.2019 kello 11.38: Päivitetty tietoja ja korjattu, että tilanteessa oli osallisena kolme henkilöautoa ja neljä ihmistä on viety sairaalaan. Otsikkoa muutettu.

Noin 50-vuotias polkupyöräilijä kuoli liikenneonnettomuudessa Oulussa

Hieman yli 50-vuotias mies sai surmansa liikenneonnettomuudessa Oulun Ratakadulla lauantaina vähän ennen kello yhtä yöllä.

Mies ajoi polkupyörällä suojatielle punaisen valon palaessa ja törmäsi jonossa toisena olleen auton keulaan. Pyöräilijä kaatui päin auton tuulilasia ja ovipilaria.

Ensihoidon lääkäriyksikön lääkäri totesi pyöräilijän kuolleeksi tapahtumapaikalla. Autossa olleet kuljettaja ja matkustaja selvisivät vammoitta.

Poliisi kertoo, että auton kuljettaja puhalsi alkometriin nollatuloksen ja että tämä oli ajanut tilanteessa alhaista nopeutta. Autoilijoille oli palanut risteyksessä vihreä valo.

Poliisin mukaan tapahtuma-aikaan oli hämärää, mutta katuosuus oli valaistu. Poliisi tutkii asiaa liikenneturvallisuuden vaarantamisena.

Oulussa yllättävä käänne hotellin kunnostustöiden yhteydessä: parkkialueen alta löytyi vuosisatoja vanha laivan hylky

Oulussa on tehty harvinainen hylkylöytö aivan kaupungin keskustan tuntumasta. Asiasta kertoi ensin Kaleva.

Rannan läheisen hotellin kunnostustöiden yhteydessä kaivetun montun pohjalta paljastui viime perjantaina puinen laivan hylky, joka on mahdollisesti yksi Pohjois-Suomen vanhimmista laivalöydöistä. Paikalla tiedetään olleen satamatoimintaa 1500-luvulta 1720-luvulle saakka.

– En ole aikaisemmin kahdenkymmenen vuoden urallani tehnyt yhtä pikaisia lähtöjä toimistolta, eli merkittävästä löydöstä on kyse, Museoviraston meriarkeologi Minna Koivikko kertoo.

Aluksen koosta vajaan puolikkaan kokoisen hylyn ikä tarkentuu myöhemmin tutkimuksissa. Alustavan arvion mukaan se on peräisin 1600-luvulta.

– Hylky vaikuttaa lotja- tai proomutyyppiseltä alukselta, koska sillä on matala pohja ja se on jyrkkälaitainen, Koivikko lisää.

"Alukset jäivät mätänemään rantaveteen"

Vanha laiva on aikoinaan uponnut toiselle kyljelleen, joka on nyt pohjaveden ansioista paremmin säilynyt märässä hiekassa. Se, miksi hylky löytyi merialueen sijaan maalta, selittyy rannikkoalueen maannousulla.

Syitä siihen, miksi hylky on jätetty niille sijoilleen, on Koivikon mukaan vielä vaikea sanoa. Hänen kuitenkin kertoo, että ennen laivoja saatettiin hylätä.

Hylyn löytypaikalla oli vuosisatoja sitten satamatoimintaa, nyt siinä toimii Radisson-hotelli.Taneli Kärki / Yle

Koivikon mukaan 1700-luvulla alusten omistajia jopa patisteltiin siivoamaan laivat pois, mutta aina siinä ei onnistuttu.

– Aika monesti alukset jäivät mätänemään rantaveteen.

Purjelaiva-aikakauteen kuului, että aluksen viimeinen keikka tehtiin kotisatamaan. Siellä alus odotti päätöstä siitä, mitä sille sitten tehtäisiin.

Hylky näytille?

Hylyn esiin kaivaminen jatkuu arviolta vielä vajaan viikon. Hylkypuu poistetaan kaivutyön yhteydessä, jottei parkkipaikan alue painu hylyn maatuessa lisää.

Tavoitteena on saada hylystä kolmiulotteinen malli. Tämä tapahtuu sen jälkeen, kun siitä on saatu näkyviin säilynyt osa.

Koivikko toivoo, että hylky nostetaan näkyvälle paikalle ihmisten ihailtavaksi.

– Ottaen huomioon löydön harvinaisuuden toivon, että kaupunki nostaa hylyn ihmisten katsottavaksi.

Keskustele aiheesta kello 22.00 saakka!

Juttua täydennetty 16.8.2019 kello 15.52: juttuun lisätty tieto, että Kaleva uutisoi asiasta ensin.

Tampere hakee Euroopan kulttuuripääkaupungiksi yleisellä saunalla, rosolla ja leikillä: "Tehdään tästä nyt numero"

Tampere ja Pirkanmaa hakevat Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2026. Iskulauseena on "Tampere2026 – Tehdään tästä nyt numero!"

Tampere esitteli iskulauseensa ja teemansa perjantaina. Tampereen pääteema on Yhdenvertaisuuden pääkaupunki.

Tampereen ja Pirkanmaan kilpailijoina ovat Oulu ja Savonlinna. Savonlinnan haussa on mukana muitakin alueen kaupunkeja kuten Mikkeli, Kuopio ja Lappeenranta.

Rammstein toi kesällä rosoa, ääntä ja savua Tampereen Ratinaan. Jussi Mankkinen / Yle

Tampereen kulttuuripääkaupunkihaun luova johtaja Juha Hemanus sanoo, että tamperelaisuus on asenne, vaikka kaupungissa on vähätelty omia saavutuksia sanomalla, ettei tehdä tästä numeroa.

– Nyt meidän on opittava tekemään siitä numero, koska Tampere ja Pirkanmaa haluaa olla Euroopan kulttuuripääkaupunki.

Neljä eri teemaa

Tampere on noussut sisällissodan taisteluista Suomen kukoistavimpien kaupunkien joukkoon. Nyt tavoite on olla tasa-arvon kansainvälinen tiennäyttäjä ja yhdenvertaisuuden edistäjä.

Kattoteeman alla on neljä erityistä teemaa, jolla haetaan kulttuuripääkaupungiksi. Ne ovat: Enemmän rosoa! Enemmän kylähyppelyä! Enemmän saunaa! Enemmän leikkiä!

Tampereen Hiedanrannasta on tullut suosittu vaihtoehtokulttuurin keskus. Marko Melto / Yle

Enemmän rosoa viittaa Pirkanmaan rosoiseen historiaan. Kylähyppelyllä viitataan taas siihen, että Pirkanmaalla vierastetaan teennäisyyttä ja puhutaan kylähyppelystä mieluummin kuin verkostoitumisesta. Paikallisidentiteetin vahvistaminen on osa eurooppalaisuutta.

Tampere on valittu maailman saunapääkaupungiksi.

– Miten tehdä kulttuurista kuin saunomista: yhdessäoloa, joka suitsii yksinäisyyttä ja luo avointa ja kursailematonta keskustelua yhtä hyvin kuin antaa mahdollisuuden pysähtymiseen ja hiljaisuuteen? Hemanus pohtii

Rajaportin sauna on Suomen tunnetuimpia yleisiä saunoja. Jani Aarnio / Yle

Enemmän leikkiä! -teema puhuu siitä, että jokaisella on oikeus leikkiin ja iloon. Tampereella peli ja leikki viittaavat jääkiekkokaukaloon ja Pikku Kakkosen puistoon, Pirkanmaalla nousevaan peliteollisuuteen ja esittäviin taiteisiin.

Taustalla tuhansia mielipiteitä

Tampere keräsi ajatuksia taiteilijoilta ja kulttuuritoimijoita kulttuuripääkaupunkihakua varten sekä sai yli 4 000 mielipidettä asukkailta.

Ilmakuva Tampereesta. Kirsi Matson-Mäkelä / Yle

Tampere ja 16 pirkanmaalaista kuntaa hakevat Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2026. Mukana ovat pääkuntakumppani Mänttä-Vilppula, Lempäälä, Vesilahti, Kangasala, Orivesi, Nokia, Virrat, Ruovesi, Valkeakoski, Pirkkala, Sastamala, Ylöjärvi, Ikaalinen, Parkano, Pälkäne ja Hämeenkyrö.

Kansainvälinen raati ratkaisee, mitkä kaupungit pääsevät haun toiseen vaiheeseen.

Korjaus 13.03: Hämeenkyrö oli listassa kaksi kertaa Ylöjärven sijaan.

Lue lisää:

"Ei siellä liiemmin turvavaljaita käytetty" — 168 metriä korkean tornin rakentuminen ongelmitta oli pieni ihme 1970-luvulla

Rajaportin sauna ja Tullin sauna palkittiin Tampereen tunnetuksi tekemisestä

Maailman suurin yhtenäinen luomumarjojen keruualue lakkasi olemasta Suomessa – "Jos haluamme poimia luomua Lapista, niin nyt se on mahdotonta"

Uudet ohjeet luomukeruualueiden sertifioinnissa ovat aiheuttaneet sen, että pohjoisen Suomen maailman suurin yhtenäinen luomumarjojen keruualue on pirstoutunut. Moni marjayritys on nyt huolissaan siitä, että ne eivät onnistu hankkimaan tarpeeksi luomusertifioitua raaka-ainetta.

Vielä viime kesänä Suomessa oli noin 12 miljoonaa hehtaaria maata luomukeruualueita. Keruukartat olivat muutamaa punaista lannoitusaluetta lukuunottamatta vihreää, luomusertifioitua keräysaluetta.

Nyt tilanne on toinen, sillä Ruokaviraston keväällä antaman uuden ohjeistuksen perusteella vanhat luomusitoumukset eivät ole voimassa, sanoo luomusertifioinnnin asiantuntija Eija Vuorela Youngfour Oy:stä. Uuden ohjeen mukaisesti jokaiselta metsänomistajalta on nyt kerättävä erillinen sitoumus luomuun.

– Uusi ohje oli niin iso muutos entiseen, että me olemme velvoitettuja keräämään uudet sitoumukset maanomistajilta, Vuorela sanoo.

Puolet luomualueesta hävisi kartalta

Youngfour Oy tuottaa Lapista, Koillismaalta ja kolmesta Ylä-Kainuun kunnasta marjayrityksille kartat, joissa luomukeruualueet ovat nähtävillä. Luomumarjoja ei testata, joten keruun kohdistaminen luotettavasti sertifioiduille alueille on tärkeää.

Käytännössä esimerkiksi Lapissa metsäalasta 99 prosenttia on luomukelpoista. Koska suurin osa yksityismetsistä on vielä sertifioimattomia alueita, ei näiltä alueilta kerättyä marjaa voi myydä luomuna.

– Jos haluamme poimia luomua Lapista, niin nyt se on mahdotonta. Puolet luomualueesta on poispyyhkäisty kartoilta, sanoo pohjoismaiden suurimman marjantuottajan Polarica Marjahankinnan poiminnan koordinaattori Ismo Pasanen.

Kainuulaisen Kiantama Oy:n laatu- ja vastuullisuuspäällikkö Riitta Ryytin mukaan uudistuksesta voi seurata se, että luomun uskottavuus kärsii.

– Karttojen ulkoasu on ihan tilkkutäkkiä. Poimijalle on todella vaikea erottaa, että onko hän luomu-, vai ei-luomualueella, Ryyti moittii.

Tällä hetkellä luomukeruualueena ovat pääasiassa pohjoisen valtionmetsät ja osa yhteismetsistä.

Virasto vetoaa EU-asetukseen

Aiempi luomukeruualuejärjestelmä perustui siihen, että kymmenet tuhannet yksityiset metsänomistajat sitoutuivat siihen kollektiivisesti, metsänhoitoyhdistysten kautta. Jos omaa metsää ei halunnut sertifioida, järjestelmästä saattoi jäädä pois erillisellä ilmoituksella.

Keväällä voimaan tulleissa Ruokaviraston (ent. Evira) ohjeissa alettiin EU-asetukseen vedoten edellyttää jokaiselta maanomistajalta sitoutumista luomukeruualueeseen.

– Ydinongelma on se, että EU-asetuksen mukaan metsänomistajan pitäisi aktiivisesti olla tietoinen siitä, että hän on sitoutunut luomuun, sanoo Ruokaviraston luomujaoston päällikkö Beata Meinander.

– Meidän asia viranomaisena on varmistaa, että suomalaisen marjan puhdas ja hyvä maine säilyy. Haluamme varmasti kirkkain silmin sanoa, että suomalainen luomu on luomua, Meinander perustelee.

Raaka-aineen saatavuus huolettaa yrityksiä

Yrityksissä ihmetellään Ruokaviraston intoa ohjeiden tiukentamiseen. Esimerkiksi Kiantama Oy:lle uudistus aiheuttaa hankaluuksia raaka-ainehankintaan, mutta myös kuluja, kun poimijoita on koulutettava uuteen järjestelmään, sanoo toimitusjohtaja Vernu Vasunta.

– Kai se viranomainen on miettinyt tämän kunnolla tehdessään tällaisen päätöksen. Tuntuu, että Ruokavirastossa ei-viljelty luomu on nyt vastatuulessa, suomii Vasunta.

Myös Valio suurena luomumustikan ostajana on huolissaan kotimaisen luomumarjan riittävyydestä. Valio käyttää tällä hetkellä useita satoja tonneja luomumustikkaa ja määrä nousee koko ajan.

– Ihmisten kiinnostus luomua ja kotimaisia luomumarjoja kohtaan kasvaa koko ajan ja tuotteiden kysyntä on lisääntynyt. Meille kotimaisten luomumarjojen saatavuus on tärkeää ja on huolestuttavaa, jos keruualue pirstaloituu ja saatavuus heikkenee, sanoo Valion kategoriapäällikkö Mirva Tollet.

Polarica Marjahankinnan poiminnan koordinaattori Ismo Pasanen muistuttaa, että kyse on myös marjayritysten kansainvälisestä kilpailukyvystä.

– Luomulla on painoarvoa silloin, kun myydään tuotteita maailmalle. Jos poimittu marja ei ole luomua, se on mustikkaa ja sitten ollaan samalla tasolla kuin kaikki ei-luomualueet ympäri Eurooppaa, toteaa Pasanen.

Viranomainen ei jaa teollisuuden huolta marjojen riittävyydestä.

– Lapissa on laajat alueet valtion metsää, joka on edelleen luomusertifioitua. Kyllä siellä marjoja riittää poimittavaksi, sanoo Beata Meinander Ruokavirastosta.

Sitoumusten keruu on jättiurakka

Uuden sertifiointijärjestelmän kannalta merkittävä käytännön ongelma on vielä sekin, että yksityinen metsänomistus on Suomessa varsin pirstaloitunutta. Uusien luomusitoumusten kerääminen jokaiselta on valtava urakka, sanoo Eija Vuorela.

– Meillä on Suomessa reilu 600 000 yksityismetsänomistajaa ja täällä Lapissakin varmaan yli 20 000. Kova savotta on tiedossa, Vuorela huokaa.

Maanomistajalle luomuun sitoutuminen on pyritty tekemään entistä helpommaksi yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön ja Ruokaviraston kanssa.

– Metsään.fi -palvelun kautta on mahdollisuus nyt sitoutua luomutoimintaan. Siinä testataan, että helpottaako tämä sitoutumista, kertoo Eija Vuorela.

Vuorelan mukaan luomua on tarjolla myös muualla maailmassa, tosin ulkomaisen marjan arvoainepitoisuudet ovat eri luokkaa pohjoisen marjan kanssa.

– Kyllähän niitä luomuraaka-aineentuottajia löytyy niin Euroopasta kuin Amerikasta ja Kanadastakin. Yrittäjät joutuvat miettimään, että jos ei suomalaista luomumetsämarjaa löydy, niin mistä saan sitä asiakkaille.

Lue myös:

Luomua vai ei? Mustikasta kiehahtamassa alan yrittäjille soppa

Suomen kaikki metsät halutaan luomuksi - "Marja on ihan sama oli se luomusertifioitu tai ei"

Luomutuotantoon siirtyy ennätysmäärä uusia maatiloja – Viljelijä: Asiakkaat toivovat luomua

Torilla tavataan? Kolme kullanhuuhdonnan maailmanmestaruutta Suomeen

Suomalaiset ovat voittaneet kolme kullanhuuhdonnan maailmanmestaruutta. Kullanhuuhdonnan mestaruuksista kilpailtiin Sodankylän Tankavaarassa viime viikolla ja kisat huipentuivat lauantaina.

Naisten sarjan voittoon ylsi viimevuotiseen tapaan torniolainen Pia Turunen, perinnevaskoolisarjan Päivi Pohjola Oulusta ja kolmen hengen joukkuekultaa saivat Antti ja Lea Seppälä Loviisasta sekä Helvi Mäki-Laurila Virroilta.

Miesten sarjan mestaruuden nappasi Iso-Britannian James Linnett ja nuorten sarjan eteläafrikkalainen Yuva Singh.

Kahden hengen joukkuevoitto meni Ruotsiin ja viiden hengen joukkuekilpailussa paras oli Hollanti. Kansallisen maajoukkuekilpailun parhaaksi ylsi Saksa, toiseksi Itävalta ja kolmanneksi Kanada.

Kullanhuuhdonnan MM-kisoissa oli lähes 450 kilpailijaa.Vanhin kisojen osallistuja oli 88-vuotias ja nuorin nelivuotias.

Seuraavat lajin MM-kisat ovat Tsekeissä.

Suomalaiset suosivat entistä pienempiä omakotitaloja – yleisin koko 120-159 neliötä

Suomalaiset suosivat entistä pienempiä omakotitaloja, kertovat STT:n haastattelemat talotoimittajat. Rakennustutkimus RTS Oy:n Omakotirakentajatutkimusten mukaan muutokset ovat tapahtuneet kuitenkin pikkuhiljaa: Talokoot ovat pienentyneet kymmenessä vuodessa kymmenellä neliömetrillä.

Noin puolet viime vuonna rakennetuista omakotitaloista oli huoneistoalaltaan 120-159 neliön taloja. 17 prosenttia taloista oli 100-119 neliöisiä, kun taas alle sadan neliön talot jäivät alle kymmeneen prosenttiin. Noin joka neljäs talo oli vähintään 160-neliöinen. Kahdeksassa prosentissa huoneistoala oli 200 neliötä tai enemmän.

Haastatellut talotoimittajat arvioivat suosituimpien talomalliensa olevan noin 110-145 neliön kokoluokissa, mutta poikkeuksiakin löytyy: Älvsbytalo Oy:n myyntijohtaja Petri Torvinen kertoo, että selvästi suurin osa kaikista Älvsbytalolta ostetuista taloista jää alle sadan neliön.

– Tänä vuonna noin joka toinen meiltä ostettu talo on ollut 62,5 neliön talomallimme, joko sellaisenaan tai hieman laajennettuna. Eniten näitä ostavat joko nuoret tai hieman iäkkäämmät pariskunnat, Torvinen toteaa.

Jukkatalo Oy:n toimitusjohtaja Joel Tölli arvioi yrityksen suosituimmaksi talokooksi noin 130 neliötä, mutta myös 70-100 neliön talot ovat Töllin mukaan olleet todella suosittuja.

Sen sijaan minitaloja, jotka lähtevät kooltaan yleensä noin 30 neliöstä, ostaa talotoimittajien mukaan vain marginaalinen osa suomalaisista. Tölli kertoo, että näitä ostetaan useimmiten kakkosasunnoksi tai pihapiiriin esimerkiksi vierasmajaksi.

Haaveita suuresta talosta hillitsee puute rahasta

Merkittävin muutos talojen kokoluokissa on Torvisen mukaan tapahtunut viimeisen viiden vuoden aikana, ja tärkein selittävä syy on rahoituksen saamisen hankaloituminen. Monet asiakkaat siis osoittavat ensin kiinnostusta suurempaan taloon, mutta kun he selvittävät, mitä suuressa talossa asuminen maksaisi ja kuinka suuren lainan he sitä varten tarvitsisivat, kiinnostus suurta taloa kohtaan lopahtaa usein nopeasti.

– Moni aloittaa pienemmästä ja lähtee myöhemmin laajentamaan tai myy jossakin vaiheessa pienemmän talon pois ja rakennuttaa suuremman, Torvinen kertoo.

Asiassa näkyy Torvisen mielestä myös arvomaailman muutos: Koko omaisuutta ei haluta sitoa vuosikymmeniksi taloon, vaan moni haluaa esimerkiksi matkustella tai panostaa muuhun elämiseen.

Omatalo Oy:n myyntipäällikkö Riku-Pekka Rautio kertoo omakotitalojen makuuhuoneiden määrän pudonneen keskimäärin neljästä kolmeen. Samalla niiden koot ovat pienentyneet. Tiloissa panostetaan etenkin avaraan ja avoimeen keittiö- ja olohuonetilaan.

Joel Töllin mukaan talojen koot lähtevät nimenomaan ostajan omasta tilantarpeesta. Jos tarvetta on vain yhdelle tai kahdelle makuuhuoneelle, tämä riittää. Oli talon koko mikä tahansa, tämän päivän trendi on mahdollisimman tehokas tilojen käyttö.

– Vielä vuosituhannen vaihteessa tehtiin merkittävästi suurempia tiloja ja panostettiin nimenomaan väljyyteen, Tölli toteaa.

Kastelli-talot Oy:n toimitusjohtajan Joran Hasensonin mukaan mitä nuoremmista asiakkaista on kyse, sitä tärkeämpiä arvoja ovat vastuullisuus ja ekologisuus. Kriteerinä on juuri oikeankokoinen talo, jossa on ekologinen lämmitysmuoto ja hengittävä rakenne.

Tonttien ja rakentamisen hinnat nousseet – myös byrokratia voi olla este pienen talon rakentamiselle

Tutkimusten mukaan suosituin asumismuoto Suomessa on omakotitaloalue lähellä kaupungin keskustaa. Kaupungistumisen myötä pienet omakotitalot ovatkin juuri se tekijä, joka on mahdollistanut pientaloasumisen myös kaupungeissa, kertoo Hasenson.

Myös yhtiömuotoiset erillistalot ovat nostaneet suosiotaan - ja nimenomaan alle sadan neliön kokoluokassa.

Tonttien ja rakentamisen kustannukset ovat nousseet merkittävästi, sanoo puolestaan Rautio. Kustannustasoa on nostettu viime vuosina esimerkiksi rakennusmääräyksiä kiristämällä ja kaavoittamalla entistä pienempiä tontteja, joissa muun muassa palotekniset asiat lisäävät rakennuskustannuksia.

Torvinen uskoo, että pieniä taloja menisi mahdollisesti jopa enemmän kaupaksi, mikäli kaavoitukset eivät olisi osittain esteenä. Torvisen mukaan Suomessa on yhä sellaisia tontteja, joissa rakennusoikeutta saattaa olla esimerkiksi 300 neliötä, ja rakentamisvelvoite on 50 prosenttia. Tällöin tontille pitäisi tehdä vähintään 150 neliön talo. Kun asiasta on yritetty neuvotella kuntien kanssa ehdottamalla esimerkiksi tontin jakamista, ei tämä aina ole onnistunut.

– Moni haluaisi pienehkön talon suurelle tontille esimerkiksi oman rauhan takia. Tällaiset byrokraattiset ongelmat eivät mielestäni vastaa tätä päivää - varsinkin kun lainan saaminenkin on yhä hankalampaa, Torvinen toteaa.

Vaikka lähtökohtaisesti pienempi talo on kustannuksiltaan alhaisempi, samaan aikaan suomalaisten omat valmiudet ja halut rakentamiseen ovat vähentyneet.

– Jos suuri talo tehtiin ennen itse, nyt sama summa rahaa käytetään pienempään ja kompaktimpaan rakennukseen, joka halutaan valmiina tai ainakin valmiimpana, Kuusamo Hirsitalot Oy:n myyntipäällikkö Antti Hokkinen kertoo.

Hehtaareittain kuivaa maastoa palaa Kouvolassa, Raahessa ja Rovaniemellä

Eri puolilla Suomea palaa maastoa. Esimerkiksi Raahessa Pohjois-Pohjanmaalla latvapalona levinnyttä paloa sammuttamassa on pelastuslaitoksen yksiköitä kaikkiaan kuudelta Jokilaaksojen paloasemalta. Rajavartiolaitoksen helikopteri avustaa sammutustöissä.

Metsää on pelastuslaitoksen mukaan palanut noin viiden hehtaarin alueelta, mutta palo on saatu rajattua. Jälkisammutustyöt jatkuvat pelastuslaitoksen arvion mukaan usean tunnin ajan.

Helikopteri avusti myös Kouvolan Ruokoniemessä hakkuuaukealla syttyneen palon sammutuksessa. Pelastuslaitos sai rajattua noin hehtaarin kokoisen paloalueen, mutta jälkisammutustyöt jatkuvat palomestarin mukaan useita tunteja.

Rovaniemellä Viitavaarassa pelastuslaitos puolestaan sammuttaa noin puolentoista hehtaarin kokoista maastopaloa hakkuuaukealla. Palomestarin mukaan palo on "keskellä metsää", eikä siis uhkaa rakennuksia.

Myös Heinolassa Päijät-Hämeessä sammutettiin varhain lauantaiaamuna metsäpaloa, joka uhkasi kesämökkejä. Palo saatiin kuitenkin rajattua ja rakennukset pelastettua.

Ilmatieteen laitoksen metsäpalovaroitus on voimassa koko Suomessa lukuun ottamatta länsirannikkoa, Pohjois-Karjalaa ja pohjoista Itä-Suomea.

Itävaltalaisturistien auton runnellut karhu saattoi riehaantua herkkujen toivossa – yrittäjä uskoo tietävänsä tekijän

Kuusamossa turistien vuokra-autoa turmellut karhu on luultavasti ollut nuori utelias eläin, joka on etsinyt ruokaa. Näin arvelee Suomen luonnonsuojeluliiton biodiversiteettiasiantuntija Riku Lumiaro.

Lumiaro sanoo, että autoon jääneen ruuan sijaan kyse voisi olla myös siitä, että autoon on tarttunut paljon hyönteisiä.

– Tällä hetkellä on paljon esimerkiksi perhosia yölennossa. Voi olla, että hyönteisiä on kertynyt auton etukoteloon ja ne ovat tuoksuneet karhun nenään.

Turistit eivät hätkähtäneet

Karhu hajotti itävaltalaisten turistien vuokra-auton maanantain vastaisena yönä. Tämä tapahtui sillä aikaa, kun turistit olivat karhunkatselukojussa yötä Itä-Kuusamon Kuntivaarassa.

Jälkien perusteella karhu oli liikkunut auton konepellin päällä, repinyt puskurista irti kappaleita ja laittanut auton maalipinnan uuteen uskoon. Auton pinnalta ja sen läheisyydestä löytyi karhun karvoja.

Lumiaron mukaan autossa olevat jäljet ovat tyypillisiä karhun aiheuttamia jälkiä.

Karhu-Kuusamo Oy:n yrittäjä Pekka Veteläinen sai tietää tapauksesta, kun karhunkatselukojulla yön olleet itävaltalaiset asiakkaat lähettivät hänelle otson jäljistä viestin ja kuvan. Turistit olivat aamulla karhunkatselukojulta palattuaan löytäneet autonsa hajotettuna.

– He olivat hämmästyneitä, mutta eivät ollenkaan pelästyneitä, Veteläinen tulkitsee, miten turistit olivat ottaneet karhun vierailun autolla.

Karhu tutkii kaikkea, mitä tielle sattuu

Veteläinen uskoo, että turistit luultavasti näkivät yön aikana katselukojusta karhun, joka heidän vuokra-autoaan vahingoitti. Hän arvelee, että kyseessä oli nuori vilkas ja utelias naaras, jolla on taipumusta tutkia paikkoja.

Hän vertaa karhunpentua koiranpentuun, joka puree ja tutkii kaikkea eteensä tulevaa.

Veteläinen ei pidä tapausta minkäänlaisena hyökkäyksenä.

– Hyökkäys on huvittava ilmaus. Minun käsittääkseni karhu ei ollut aggressiivinen, vaan se tutki autoa.

Auto otti osumaa karhun tutkimusmatkasta. Vuokra-autofirman omistajan mukaan vuokraajat eivät muistaneet, oliko heiltä jäänyt autoon syötävää.Jani Tuulaniemi

Myöskään Lumiaron mukaan siitä, että karhu on hajottanut auton, ei voi päätellä, että kyseessä olisi mitenkään hyökkäävä tai aggressiivinen käytös.

– Karhut ovat ihmisarkoja, sillä Suomessa niitä metsästetään vuosittain.

Karhun metsästys alkaa tämän kuun 24. päivä. Lumiaron mukaan kaikki karhut, jotka eivät ole tarpeeksi varovaisia, ammutaan.

Yle on käsitellyt karhunkatselukojujen lähistöllä olevien karhujen kesyyntymistä viime kuussa julkaistussa jutussa, jossa Lumiaron lisäksi myös muut asiantuntijat ovat arvelleet, että liian kesyt karhut päätyvät nopeasti ammutuiksi.

Lumiaro ja Veteläinen eivät näe tapauksessa minkäänlaista vaaraa. Jos ihminen olisi keskeyttänyt karhun puuhat, karhu olisi mitä luultavimmin lähtenyt karkuun.

Harvinainen tapaus

Lumiaro pitää tapausta harvinaisena Suomessa.

– Mutta esimerkiksi Pohjois-Amerikassa karhut kaivelevat muun muassa roskiksia niin, että niitä on jouduttu lukitsemaan pihoista.

Tämä selittyy Lumiaron mukaan sillä, että Pohjois-Amerikassa on kolme karhulajia ja karhuja on huomattavasti enemmän kuin Suomessa.

Karhunkatseluyritystä pyörittävä Veteläinen kertoo, että Suomessa etenkin nuoret karhut voivat hajottaa esimerkiksi heinäpaaleja tai tutkia ulkovessoja.

Myöskään Kainuun riistapäällikkö Jukka Keränen ei muista Suomessa tapausta, jossa karhu olisi käynyt penkomassa autoa.

– Sellaisia tapauksia on ollut, jossa moottorikelkan tai mönkijän penkin alle on jäänyt esimerkiksi kintaat, joilla on käsitelty eläimiä ja karhu on käynyt niitä penkomassa. Yleensä tällaiset tapaukset liittyvät ravintoon, Keränen kertoo.

Oletko sinä kohdannut karhun luonnossa? Keskustele aiheesta kello 22.00 saakka!

Lue seuraavaksi:

Karhusuora herätti kysymyksen, kesyyntyvätkö karhut – ongelmat hoituvat ampumalla, sanovat sekä ministeriö että luonnonsuojeluliitto

Seuraamme ekaluokkalaisten ensimmäistä jännittävää koulupäivää: "Kyllä on perhosia vatsassa"

Koulut alkavat nyt useimmilla Suomen koululaisilla. Koulut alkavat tänään esimerkiksi Helsingissä, Tampereella ja Oulussa.

Esimerkiksi Rovaniemellä koulu aloitettiin jo eilen keskiviikkona. Turussa lukukausi alkaa vasta 14. elokuuta.

Seuraamme tässä jutussa kuvin tunnelmia eri puolilta Suomea.

Ekaluokkalainen Sulo Hanhikoski löysi oman paikkansa Kaustisella. Petri Kuikka / Yle

Koulut alkoivat myös Keski-Pohjanmaalla Kaustisella. Sulo Hanhikoski ja muut Kaustisen keskuskoulun 1A-oppilaat löysivät omat paikkansa luokasta nopeasti. Sulon paikka oli takanurkassa aivan ikkunan vieressä.

Tärkeiden ohjeiden jälkeen Sulon luokassa valmistauduttiin piirtämään.

Äiti Johanna Vanhamäki-Hanhikoski saattoi poikansa Sulon kouluun.Petri Kuikka / Yle

Sulon luokkaan mentiin 1A-luokan opettajan Tuula Halkolan turvallisessa ohjauksessa. Luokan ovessa oli iloinen tervetulotoivotus.

Koulumatkalla ratikkatyömaa Tampereella Sissi ja Viivi Vuori aloittivat ensimmäisen luokan ja esikoulun Tampereella. Vilma Vuori

Suurista kaupungeista esimerkiksi Tampereella koulun aloittaa 2 140 ekaluokkalaista. Sammon koululla äiti Vilma Vuori toi lapsensa Viivin ja Sissin samaan kouluun kuin hän kävi itse aikoinaan.

Viivi tuli ensimmäisen kerran eskariin ja Sissi ensimmäiselle luokalle.

– Matka oli kiva. Pitää katsoa autot ja pyörät, Viivi sanoo.

Sissi odotti jo läksyjä.

Tampereella on paljon työmaita, mikä vaikuttaa myös koulumatkaan. Viivin ja Sissin koulumatka on vain 700 metriä, mutta ratikkatyömaa hankaloittaa kulkua, koska pitää ylittää iso tie. Ylityspaikat voivat vaihdella.

Hänen äitinsä kävi samaa koulua aikoinaan ja muisteli, että silloin mentiin kadulla kouluun vähän miten sattuu.

Lappeenrannassa ensimmäinen koulupäivä Äiti Heidi Kuronen saattoi tyttärensä kouluun.Mikko Savolainen / Yle Isla Kurrosen eka koulupäivä.Mikko Savolainen / Yle

Lappeenrannassa Isla Kurronen kuvattiin omalla pihatiellä ennen ensimmäistä koulumatkaa.

Äiti Heidi Kurronen ja tytär menivät aamulla Pontuksen päiväkotikouluun.

Viittaamista harjoitellaan

Metsäkylän yhtenäiskoulussa Ylöjärvellä Pirkanmaalla vanhemmat ikuistivat tärkeän päivän.

Kirsi Matson-Mäkelä / Yle

1 E:n oppilaat kertovat viittaamalla, mitä tekivät kesällä. Kaisla Kiiskinen kertoo, että he kävivät Ranskassa.

Kiiskinen arvelee, että häntä jännitti eka koulupäivä enemmän kuin opettajaa.

Eino Mäntynen näyttää, miten viitataan rennosti.

Eino Mäntynen osaa jo viitata.Kirsi Matson-Mäkelä Kaisla Kiiskinen kertoo, että he kävivät Ranskassa.Kirsi Matson-Mäkelä / Yle Jonoon järjestyminen sujui hyvin ensimmäisenä päivänä opettaja Juulia Järvistön ohjeilla. Kirsi Matson-Mäkelä / Yle Koululaiset järjestäytyivät pihalla Ylöjärvellä. Kirsi Matson-Mäkelä/Yle

Välitunti on tietenkin tärkeä tunti koulussa. Merette Konttinen ja Elma Hänninen löysivät keinut.

Merette Konttinen ja Elma Hänninen keinuivat yhdessä välitunnilla. Kirsi Matson-Mäkelä / Yle Myös opettajaa jännittää

Jännittävää on myös opettajilla, jotka aloittavat uuden luokan kanssa. Vastavalmistunut luokanopettaja Juulia Järvistö aloitti ykkösluokan opettajana Ylöjärvellä Metsäkylän Yhtenäiskoulussa.

Kyllä on perhosia vatsassa, myöntää vastavalmistunut luokanopettaja Juulia Järvistö. Hän aloittaa ykkösluokan opettajana Ylöjärvellä. Kirsi Matson-Mäkelä / Yle Juulia Järvistön luokka on valmiina ekaluokkalaisia varten.Kirsi Matson-Mäkelä / Yle

Joroisissa koulut alkoivat jo keskiviikkona. Ekaluokkalaista Alina Tyrväistä oli saattamassa ensimmäisenä koulupäivänä Joroisten yhtenäiskouluun äiti Anna-Kaisa ja pikkusisarus.

Ekaluokkalainen Alina Tyrväinen aloitti koulun jo keskiviikkona Joroisissa. Äiti ja pikkusisarus olivat saattamassa. Timo Ikonen / Yle Alina Tyrväisen koulumatka sujui mallikkaasti. Timo Ikonen / Yle

Koulut alkoivat Jyväskylässä torstaina.

Jyväskylän Puistokoulun Eput vasemmalta oikealle Noel Orava, 7, Isä Ilari Orava, Otso Kokkonen, 6, Urho Kokkonen, 6, ja äiti Outi Sipponen.Jari Lindström / Yle

Repun valinta on tärkeä osa ensimmäistä koulupäivää.

Kirsi Matson-Mäkelä / Yle Kirsi Matson-Mäkelä / Yle Kirsi Matson-Mäkelä / Yle

Karhu runteli turistien auton Kuusamossa – käveli konepellin päällä ja repi puskuria

Karhu kohteli kaltoin autoa Kuusamossa.

Ulkomaalaisten turistien seurue oli jättänyt vuokra-autonsa Itä-Kuusamossa sijaitsevalle parkkialueelle. Heidän poissa ollessaan karhu oli myllännyt auton keulaa uuteen uskoon.

Jälkien perusteella karhu oli liikkunut auton konepellin päällä, repinyt puskurista irti kappaleita sekä muutenkin vioittanut maalipintaa.

Auton kohtalo selvisi matkalaisille keskiviikkona aamulla. Seurue oli ottanut muistoksi tapahtumasta auton puskurinpalasia ja karhun karvoja.

Poliisi on kirjannut tapauksesta sekalaisilmoituksen. Asiassa ei epäillä rikosta.

Kaleva Media aloittaa yt-neuvottelut ja suunnittelee vähentävänsä kymmeniä työntekijöitä

Oululainen Kaleva Media aloittaa yt-neuvottelut, sanomalehti Kaleva kertoo verkkosivuillaan.

Kokonaisuudessaan tavoiteltu säästö vuoden 2020 loppuun mennessä on 4-5 miljoonaa euroa ja arvioitu vähennystarve on noin 30 henkilötyövuotta.

Yt-neuvottelut aloitetaan heti Kaleva Oy:ssa, Kaleva365 Oy:ssa ja Kolmiokirja Oy:ssa.

Toteutuessaan suunnitellut toimenpiteet saattavat johtaa henkilöstövähennyksiin, lomautuksiin, tehtävämuutoksiin ja muihin muutoksiin työn organisoinnissa.

Kaleva Median liiketoimintaan kuuluu muun muassa toistakymmentä sanoma- ja paikallislehteä. Kaleva Median toimitusjohtaja Juha Laakkosen mukaan yhtiössä haetaan lisää yhteistyötä lehtien välille.

– Paikallislehtibrändit halutaan säilyttää, mutta synergiaetuja sisällöntuotantoon haetaan.

Jakeluliiketoimintaan etsitään myös uusia yhteistyömalleja ja jakelureittejä tarkastellaan.

Luottamusmies Hanna Kuonanoja kertoo, että ilmoitettu vähennystarve on suuri ja tunnelma henkilökunnan parissa apea. Edelliset yt-neuvottelut käytiin keväällä 2018.

– Edellisistä yt-neuvotteluista on niin vähän aikaa ja tämä ajankohta heti kesän jälkeen yllätti meidät.

Kaleva Mediassa työskentelee noin 700 ihmistä. Liikevaihto viime vuonna oli 69,2 miljoonaa euroa.

Liiketoimintaan kuuluvat muun muassa Kaleva, Lapin Kansa, Uusi Rovaniemi ja useita paikallislehtiä. Kolmiokirja julkaisee ristikko- ja aikakauslehtiä.

Lisäksi osa Kaleva Mediaa on muun muassa vaikuttajamarkkinointiin erikoistunut Indieplace ja Suomen suurin paikallisten tarjousten markkinapaikka Offerilla.

Uusi teidenpaikkausmenetelmä lupaa kestävämpiä paikkoja asfalttiin – tulokset rohkaisevia, mutta teiden tilkkutäkkiä se ei vähennä

Kaikkien asfalttiteiden uudelleen päällystäminen tarvittavin väliajoin on lähes mahdotonta. Päällystysvaurioiden paikkaamista suositaankin erityisesti vähäliikenteisimmillä teillä.

Kylmällä ja kostealla säällä suoritettujen paikkausten kestävyys nousee kuitenkin usein ongelmaksi, ja samat kohdat joudutaan paikkaamaan useaan kertaan.

Tähän ongelmaan lähti kehittämään ratkaisua ähtäriläinen asfaltinpaikkausyritys. Tuloksena syntyi uusi valupaikkausmenetelmä.

Huomioidaan tien muoto

Menetelmää on kokeiltu jo eri puolilla Suomea. Ensimmäisen kerran sitä testattiin kolme vuotta sitten Etelä-Pohjanmaalla. Nykyään paikkausalueet ovat laajentuneet Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan sekä Pohjois-Savon ja Lapin alueille.

Toistaiseksi tulokset ovat olleet positiivisia ja paikat ovat selvinneet hyvin talvesta. Monin paikoin pari vuotta sitten tehdyt valupaikat ovat edelleen tien pinnassa.

Valupaikka muotoutuu tien geometriseen malliin, mikä osiltaan tekee siitä kestävämmän.

Valupaikkaus perustuu paikan kestävyyteen ja sen mukautumiseen tien muotoon. Menetelmällä tehtyjen paikkojen pitäisi kestää paremmin sadetta ja tien kulutusta kuin aikaisempien paikkausten.

Myös itse paikkausprosessi tapahtuu aikaisempaa nopeammin ja järjestelmällisemmin. Kaikki paikattavan tiestön ongelmakohdat, reiät ja reikäsarjat, täytetään samalla kertaa.

– Paikka tiivistetään tien geometriseen muotoon jolloin pystytään säilyttämään kokonaan tien oma muoto. Paikkaus on tehty niin, että vesi liikkuu siinä, missä on uran muoto, kertoo valupaikkausmenetelmän kehittäjä Marko Koivisto.

Koivisto selventää, että vanhassa perinteisessä menetelmässä käytetään niin sanottuja korkeita paikkoja, jolloin vesipatja syntyy paikan etu- ja takaosaan, ja reikiintyminen alkaa välittömästi korjauksen jälkeen.

Valupaikkausmenetelmän keksijä Marko Koivisto korostaa ettei olisi yksin onnistunut innovaation kehityksessä. Tukea tuli muun muassa ELY:n suunnalta. Pasi Takkunen/Yle Alempi tieverkko rapistuu

Esimerkiksi Pohjanmaalla maakuntien päällystysrahoituksen määrä on pudonnut reippaasti viimeisen kahden vuoden aikana. Vuonna 2018 päällystettävä matka putosi yli 400 kilometristä 280 kilometriin. Tämän vuoden rahoitus tiputti matkan alle 140 kilometriin.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen insinööri Timo Kulmala on huolissaan tiestön tilasta.

– Alempi tieverkko, jos ei nyt ihan silmissä, niin vuosien saatossa rapistuu selvästi. Sinne kun ei ole rahaa laittaa. Tulevaisuudessa joudumme varmasti laittamaan nopeusrajoitusmerkit alentamaan vauhtia ja varoituksia kuopista. Se on ainut vaihtoehto.

ELY:n mukaan pohjalaismaakuntien maanteiden hoidosta haastellisen tekevät rannikkoalueiden nopeat säävaihtelut sekä tiheät jäätymissyklit. Maaperä on alueella pehmeää ja routimiselle altis. Päällysteiden kulumista nopeuttavat verrattain paljaat ja märät teiden pinnat.

Varsinaisia laskemia siitä, onko uudesta menetelmästä syntynyt säästöä, ei vielä ole. Valupaikkaus kuitenkin näyttää toimivan aikaisempia paremmin. Mutta ovatko tiestöt jatkossa pelkkää paikkausten täyttämää tilkkutäkkiä?

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen insinööri Timo Kulmala on huolissaan päällystysrahoituksen vähentyneestä määrästä. Pasi Takkunen/Yle

– Tilkkutäkkiähän ne ovat jo nyt, kun ei tuota rahaa ole. Toivottavasti tähän löydettäisiin jostain vielä lisää varoja tulevaisuudessa, Kulmala summaa.

Uudenmaan erillinen sote-ratkaisu herättää närää – Turun Arve: "Tuntuu ehkä haastavalta ajatella, että ainoastaan pääkaupunkiseudulla asioita huomioidaan"

Turun kaupunginjohtaja Minna Arve (kok.) kyseenalaistaa pääkaupunkiseudulle suunnitellun oman erillisen sote-ratkaisun.

Uudenmaan päättäjä- ja virkamiesjohto keskustelee sosiaali- ja terveysministeriön kanssa erillisratkaisun mahdollisuuksista elokuun puolivälissä. Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen tavoitteena on selvittää Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun erillisratkaisun mahdollisuudet vuoden loppuun mennessä.

Tuoreessa kuntalehdessä Tampereen kaupunginjohtaja Lauri Lyly (sd.) alleviivaa, että Uudenmaan sote-ratkaisu pitäisi olla myös muiden suurien kaupunkien käytettävissä. Lylyn mukaan muita isoja kaupunkeja ei saa sulkea erillisen sote-ratkaisun ulkopuolelle. Lehden mukaan myös Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala on kiinnostunut pääkaupunkiseudun erillisratkaisusta

Arve nostaa esiin mahdolliset perustuslailliset ongelmat

Arven mukaan Turun, Tampereen ja Oulun näkökanta ei ole matkan varrella muuttunut. Kolmikko kuuluu Suomen kuuden suurimman kaupungin muodostamaan yhteistyöverkostoon, jossa mukana on myös Helsinki, Espoo ja Vantaa. Kaupungit ovat lukuisissa kannanotoissa vaatineet kaupunkivetoista sote-ratkaisua. Lisäksi kaupungit kuuluvat Suomen 21 suurimman kaupungin yhteistyöverkostoon nimeltä C21.

– Olemme todenneet, että pääkaupunkiseudun problematiikat liittyy myös meidän isoihin kaupunkiseutuihin ja sillä tavoin tuntuu ehkä haastavalta ajatella, että ainoastaan pääkaupunkiseudulla näitä asioita, erillisongelmia, huomioidaan. Tämä tuo omat perustuslailliset ongelmat keskusteluun mukaan, Arve sanoo Ylelle.

Hallitus linjaa hallitusohjelmassaan, että sosiaali- ja terveyspalvelut siirretään tulevaisuudessa pois kuntien vastuulta laajemmille alueille, joita on 18.

Lue lisää:

Pääkaupunkiseudun sote-kapina kiihtyy: Ministeriö käynnistämässä erillisselvityksen – "Kompasteluista opittava, että on tehtävä yhteistyötä"

Hallitus hakee kovaa kasvua pyöräilyyn miljoonien eurojen satsauksella – Pyöräliitto: historiallista, mutta ei vielä riitä

Uusi päällystetty pyörätie vie suoraan metsäisen alueen halki. Leveyttä riittää, kulkusuunnat on selvästi erotettu ja mäkiä tasoitettu.

Kun hyvässä kunnossa olevia, talvellakin hyvin kunnossapidettyjä pyöräväyliä on, niitä myös käytetään. Näin uskoo pyöräilijöiden etujärjestö Pyöräliitto.

– Hyvin vahvasti on nähtävissä suhde pyöräväylien laadun ja pyöräilyn yleisyyden välillä. Jos katsotaan pyöräilyn huippumaita, kuten Hollantia ja Tanskaa, niissä väylien laatu on todella hyvä, sanoo liiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen.

Houkuttelevia pyöräväyliä todella tarvitaan, jos nykyinen hallitus mielii saavuttaa kovan kasvutavoitteen kävelyssä ja pyöräilyssä. Niiden suosio kun on ollut laskussa.

Laskuun vaikuttaa Koistisen mukaan se, että ihmisten matkat eri paikkoihin ovat pidentyneet. Työpaikat, palvelut, koulut ja asuminen ovat usein entistä kauempana toisistaan.

Pyörä- ja kävelymatkojen pitäisi kasvaa sadoilla miljoonilla

Lähivuosina suunta pitäisi kääntää toiseksi, sillä tavoitteena on kasvattaa kävelyä ja pyöräilyä 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on lähtöisin aiemman hallituksen ilmasto- ja energiastrategiasta vuodelta 2016.

Tällainen tavoite tarkoittaa, että kävellen ja pyöräillen pitäisi vuonna 2030 tehdä noin 450 miljoonaa uutta matkaa.

– Tavoite on hyvin haastava, sillä pyöräilyn ja jalankulun määrät ovat tippuneet pitkällä aikavälillä koko ajan. Nyt suunta pitäisi saada kääntymään ja ihmiset siirtymään enemmän yksityisautosta jalankulkuun, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen, Koistinen sanoo.

Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen kiittelee hallitusohjelman satsauksia pyöräilyyn. Juha Kivioja / Yle

Tavoitteen takana on pyrkimys vähentää liikenteen päästöjä.

Kävelyn ja pyöräilyn lisääminen tekisi hyvää myös kansantaloudelle: niiden jo 20 prosentin lisäys toisi noin neljän miljardin euron edestä terveyshyötyjä, ohjelman yhteydessä on laskettu. Liikenteen päästöjä voidaan ohjelman toimenpiteillä vähentää 0,3 miljoonaa tonnia.

Kunnille rahaa pyöräväylien toteuttamiseen

Jotta kävelyn ja pyöräilyn kasvu eivät jäisi kansalaisten viitseliäisyyden varaan, on nykyinen hallitus ohjannut rahoitusta niiden helpottumiselle.

Pyöräliiton mukaan tämä on ensimmäinen kerta, kun hallitusohjelmassa esitetään toimenpiteitä ja rahoitusta pyöräliikenteen ja jalankulun lisäämiseksi. Näin hallitusohjelmaan on kirjattu pyöräilyn edistämisestä:

  • Kävelyn ja pyöräilyn infratarpeet otetaan huomioon väyläverkon kehittämishankkeiden yhteydessä 10 miljoonan euron osuudella kokonaisrahoituksesta.
  • Toteutetaan kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma. KÄPY-suunnitteluun ja hankkeiden edistämiseen varataan 41 miljoonaa euroa 2020–2022.
  • Laaditaan yhtenäistä laatunormistoa pyöräilyväylille.
  • Edistetään työsuhdepyöräilyä.

Liikenne- ja viestintäministeriössä myönnetään, että kasvutavoite vaatii monenlaisia toimia. Potentiaalia olisi varsinkin lyhyillä matkoilla, katsoo ministeriön erityisasiantuntija Eleonoora Eilittä.

– Pidemmällä aikavälillä trendi on ollut, että pyöräilyn suosio on laskenut. Viime vuonna valmistui kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma. Sen avulla pyritään luomaan pyöräilystä ja kävelystä houkuttelevampaa, ja hallitusohjelma kohdentaa tähän merkittäviä investointeja, sanoo Eilittä.

Liikenne- ja viestintäministeriön erityisasiantuntija Eleonoora Eilittä sanoo, että pyöräilyn edistäminen on viime vuosina noussut aiempaa keskeisempään asemaan ministeriössä. Toni Määttä / Yle

Eilittä toteaa, että kahden kilometrin matkoista puolet kuljetaan henkilöautolla, kolmen kilometrin matkoista autolla taitetaan 60 prosenttia.

Pyöräliitto kiittelee Antti Rinteen (sd.) hallituksen ohjelmaa peräti historialliseksi sen pyöräilyyn laittaman rahoituksen takia.

– Uusi hallitusohjelma huomioi pyöräilyn erittäin hyvin. Pyöräilyn rahoitus lähes tuplaantuu hallitusohjelman kirjauksilla, ja esimerkiksi pyöräväylien laadun pitäisi parantua, Koistinen toteaa.

Kiitoksista huolimatta Koistinen toteaa, että pyöräilyn edistämiseen voisi laittaa valtion rahoitusta tätäkin enemmän, myös autoväylien rakentamisesta.

– Rahoituksen kohdentamista pitää muuttaa, jos halutaan, että pyöräily, kävely ja joukkoliikenteen käyttö kasvavat. Autoilusta on tehty todella helppoa viimeiset vuosikymmenet, nyt pitäisi tehdä sama pyöräilylle, kävelylle ja joukkoliikenteelle, Koistinen sanoo.

Joensuu ja Oulu pyöräilyn suosion kärjessä

Kun valtio alkaa satsata pyöräilyyn aiempaa enemmän, on osa kaupungeista vihkiytynyt kasvattamaan sen osuutta jo kauan. Esimerkiksi Joensuussa ja Oulussa pyöräilyyn on satsattu pitkään.

Koistisen mukaan Oulussa ja Joensuussa pyöräillään jopa talvella enemmän kuin monissa eteläisen Suomen kaupungeissa kesällä.

– Tässä on merkittävänä tekijänä liikenneympäristön laatu. Oulussa ja Joensuussa on tehty todella hyviä pyöräteitä jo vuosikymmeniä ja mietitty ihmisten asumista ja liikkumista pyöräilyn näkökulmasta. Myös pyöräväylien talvikunnossapito toimii keskimääräistä paremmin näissä kaupungeissa, Koistinen sanoo.

Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan uudessa hallitusohjelmassa on merkittäviä panostuksia pyöräilyn edistämiseen. Juha Kivioja / Yle

Kaupunkien välillä on suuria eroja siinä, kuinka suosittua pyöräily on. LVM:n Eilitän mukaan sen osuus vaihtelee kaupungeittain kahdesta noin kahteenkymmeneen prosenttiin.

– Siihen vaikuttaa paljon, miten yhdyskuntasuunnittelu on hoidettu, missä palvelut ja työpaikat sijaitsevat. Varmaan alueellisia eroja tulee olemaan edelleen, mutta koko Suomessa on yleisesti ottaen mahdollista lisätä pyöräilyä, Eilittä toteaa.

Kuinka kansa polkemaan, myös talvella?

Miten kova 30 prosentin kasvutavoite saavutetaan ja pyörä- ja kävelymatkojen määrä kasvaa vuodessa sadoilla miljoonilla? Ainakin tällaisilla keinoilla sitä yritetään.

  • Uusia, nykyistä selkeämpiä ja parempia pyöräteitä. Hallitus laittaa rahaa niiden suunnitteluun ja toteutukseen.
  • Nykyistä parempaa talvikunnossapitoa, jotta työmatkojen pyöräily on talvisin helpompaa.
  • Yhdyskuntasuunnittelun keinoilla tähdätään siihen, että palvelut ovat asutusta lähellä.
  • Kävely ja pyöräily liitetään paremmin osaksi liikenteen palvelukokonaisuutta esimerkiksi parantamalla matkakeskusten pyöräpysäköintiä.
  • Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmassa on listattu kaikkiaan 31 toimenpidettä. Esimerkiksi yhteistyötä eri toimijoiden välillä aiotaan kehittää, kävelyn ja pyöräilyn vastuutahoja määrittää ja edistää pyörämatkailua.
  • Lisäksi kävelyn ja pyöräilyn turvallisuuden tulee ohjelman mukaan entisestään parantua, vaikka matkamäärät kasvavat.

Lue myös

Tässä se on: uudenlainen kylätie, jossa jalankulkijat ja pyöräilijät pyyhkivät autojen edelle

Suostuisitko sinä laittamaan käytetyn pyöräilykypärän päähäsi? – Selvitimme, miksi kaupunkipyörän mukana ei saa kypärää

Hallitus haluaa vähentää liikenteen päästöjä radikaalisti, mutta henkilöautojen määrä on kasvanut väkilukua nopeammin 2010-luvulla

Pyörävarkauksista tuli rikollisten raha-automaatti, koska kiinni jää niin harvoin – perheenisä ei luovuttanut, vaan paljasti varkaan ovelalla juonella

Eläkeiässä työssäkäynti yleistyy – 80-vuotias kesäkahvilayrittäjä suosittelee lämpimästi

Oulun Haukiputaalla toimii jo neljättä kesää kotieläinpiha, joka perustettiin yrittäjän palattua eläkeiässä sukutilalleen. Eila Hanhela haluaa yritystoiminnan myötä pitää hyvässä kunnossa niin itseään kuin perinteistä maatilaansakin.

– Vaikka kuinka kolottaa aamulla, paikat ovat kankeina ja jäsenet jumissa, niin kun pääsee vauhtiin, hyvin se menee, Hanhela selvittää.

Yrittäjän päivä kotieläintilalla alkaa varhain aamulla. Hanhela leipoo ensin lämpimäiset kahvilaansa. Sitten on vuorossa eläinten ruokinta.

Hanhenkammin aasi ja pässi ovat persoja leivänkannikoille.Arto Veräjänkorva / Yle

– Minulla on lampaita, aasi, kolme kanaa, kaksi kukkoa ja yksi kani. Ne kaikki tulevat tervehtimään minua heti aamulla, Hanhela iloitsee.

Nyt 80-vuotias Hanhela aloitti kotieläintilan yrittäjänä poikkeuksellisen varttuneella iällä. Hän uskoo yritystoiminnan torjuvan dementiaa ja tarjoavan muun muassa runsaasti ihmiskontakteja.

Hyviä kokemuksia eläkeiässä yrittämisestä

Hanhelan kotieläinpiha Hanhenkammi esittelee pientilaa perinteisimmillään. Asiakkaat yrittäjä hankkii mahdollisimman uudenaikaisesti, eli sosiaalisen median avulla.

– Facebookit ja Instagramit, eli tämä nykymaailman some on kyllä paras. Ja puskaradio. Lehti-ilmoittelu on vähän kalliina jäänyt vähemmälle, Hanhela selvittää.

Äänimaisemaa hallitsee lauma lampaita.Arto Veräjänkorva / Yle

Tuhannet yrittäjät Suomessa jatkavat työtään vielä eläkeiässäkin. Sen sijaan yrityksen perustaminen eläkeiässä on varsin harvinaista. Mutta Eila Hanhela suosittelee sitä lämpimästi. Hänestä elämä on mukavampaa, kun on tekemistä ja tavoitteita jokaiselle päivälle.

– Kerran eräs minun ikäinen sanoi, että täysillä loppuun asti. Ja niin minäkin ajattelin tehdä, Hanhela pamauttaa ja nauraa iloisesti päälle.

Joka kolmas yrittäjä työskentelee vanhuuseläkkeellä

Yrittäjätaustaiset näyttäisivät jatkavan työskentelyä eläkeiässä selvästi palkansaajia yleisemmin.

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen mukaan yrittäjätaustaisista vanhuuseläkeläisistä peräti kolmannes työskentelee eläkkeellä ainakin jonkin verran, kun rajana pidetään 2 000 euron vuosiansioita. Palkansaajissa vastaava osuus on noin kymmenesosa.

Eila Hanhela aikoo yrittää "täysillä loppuun asti". Arto Veräjänkorva / Yle

Tutkimuksen pohjana olevassa Tilastokeskuksen tulonjakoaineistossa on tiedot 58 000 vanhuuseläkeläisestä, iältään 63–74-vuotiaita. Näistä yrittäjätaustaisia oli 6 500.

Suomessa on kaikkiaan noin 1,5 miljoonaa eläkkeensaajaa. Eläketurvakeskuksen mukaan huomattava osa eläkeläisistä kokee toimeentulonsa riittämättömäksi. Vanhuuseläkeiässä työskentely on yleistynyt Suomessa kuten muissakin maissa viime vuosina.

Useissa tapauksissa yrittäjät jatkavat työskentelyä eläkeiässä siksi, että yrittäjävuosina eivät ole pystyneet maksamaan itselle riittävää yrittäjäeläketurvaa. Eläketurvakeskuksen Yrittäjien eläkeaikeet -tutkimuksen mukaan näin kokee jopa kolmannes yrittäjistä. Yrittäjät aikovat jatkaa työskentelyä eläkeiän jälkeen muita useammin.

– Osalla vanhuuseläkkeellä työssäkäyvistä voi olla taloudellinen motiivi työskentelyyn, mutta suuremmalla osalla korostuvat sosiaalisten suhteiden merkitys ja mahdollisuus mielekkääseen työskentelyyn, erikoistutkija Anu Polvinen Eläketurvakeskuksesta toteaa.

Mielekästä työtä tehdään pidempään

Yhteiskuntapolitiikka -lehden julkaisemassa Vanhuuseläkkeellä ja työssä -tutkimuksessa pohditaan, että syynä yrittäjätaustaisten työskentelylle eläkeiässä voisi todennäköisesti olla yrittäjien suuremmat mahdollisuudet vaikuttaa työn sisältöön. Tällaisten vaikutusmahdollisuuksien on muussa tutkimuksessa todettu olevan keskeinen motiivi eläkeikäiselle työnteolle.

Lisääntyisikö vastaavasti palkansaajien työskentely eläkkeellä vaikutusmahdollisuuksia parantamalla, ei tutkimuksesta suoraan selviä, korostaa Anu Polvinen.

Eläketurvakeskus aikoo lähiaikoina syventää eläkeikäisten työskentelyn tutkimusta.

Miksi työssäkäynti eläkkeellä yleistyy? Keskustele aiheesta kello 22.00 saakka!

Sidor