Uutiset YLE Oulu

Varusmiehiä kuljetettu jo useita kymmeniä Muhoksen metsäpalon jälkisammutustöihin – palopesäkkeitä tukahdutetaan ainakin ensi viikkoon

Pohjois-Pohjanmaalla Muhoksen poikkeuksellisen laajaa, 250 hehtaarin metsäpaloa on sammutettu perjantaina jo lähes neljän vuorokauden ajan.

Jälkisammutustöissä on tällä hetkellä noin 60 henkilöä. Suurin osa heistä on Puolustusvoimien virka-apua, ja lisäsi paikalla on 45 varusmiestä.

Pelastuslaitoksen henkilöstöä on jo voitu vähentää noin 20:een. Vielä palon alkuvaiheessa vahvuussuhteet olivat toisinpäin, Puolustusvoimilta oli virka-apua parisenkymmentä henkilöä.

Alueella on paikoin vielä pieniä tulipaloja ja savuakin ajoittain muodostuu.

– Metsäpaloalueesta puolet on turvemaata. Jokainen turpeessa oleva palopesäke sammutetaan käsipelillä, kertoo palopäällikkö Petri Hintikka Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselta.

Hintikka uskoo, että jälkisammutustyöt jatkuvat ensi viikkoon asti. Koska alue on laaja, on mahdollisuus, että maastoon jää vielä kyteviä kohtia tämänkin jälkeen.

Lue myös:

Linnunpoikasia ja muita eläimiä jäi Muhoksen metsäpalon keskelle – vaikka palo on toisen kuolema, synnyttää se myös uutta elämää

Ilmakuva: Tältä Muhoksen palopaikalla näyttää kolme päivää palon syttymisen jälkeen – Metsäasiantuntija: "Melko lohduton näky"

Muhoksen metsäpaloa vastaava roihu nähtiin viimeksi 23 vuotta sitten – nyt palon leviämiseen vaikuttivat todennäköisesti sää ja sijainti

Savu haisee Oulussa saakka, vaikka Muhoksen valtava metsäpalo on miltei sammutettu – tältä paloalueella näyttää nyt

Metsäasiantuntija Muhoksen palosta: "Melko lohduton näky" – tältä palopaikalla näyttää kolme päivää palon syttymisen jälkeen

Muhoksen metsäpalon syttymisestä on nyt kolme päivää, mutta paikoin 250 hehtaarin alueelta löytyy vielä pieniä tulipaloja ja alue savuaa voimakkaasti.

Palo on kuitenkin saatu lähes sammutettua, mutta edelleen alueella on kymmeniä henkilöitä jälkisammutustöissä.

Myös palanutta metsää paikalle katsomaan saapunut metsäasiantuntija Matti Lappalainen on päässyt sammuttamaan paloja. Metsäpalon laajuus ja raakuus yllättivät metsäasiantuntijan.

– Kävin maanantaina palon aikana alueen ympärillä ajelemassa autolla ja nyt jälkikäteen olen täällä katsellut paikkoja. Melko lohduton näky, kertoo reilut kymmenen vuotta Muhoksen metsissä kiertänyt Lappalainen.

Palon jälkiä keskiviikkona kuvattuna.Risto Degerman / Yle Timo Nykyri / Yle Risto Degerman / Yle Sammuttaminen on raakaa työtä

Laajan metsäpalon sammuttaminen ei käy hetkessä. Palo voi kyteä kasvustossa jopa viikkokausia, joten sammutusväkeä Muhoksen metsissä voi olla vielä pitkään.

Pelastuslaitoksen työntekijöiden lisäksi paloa sammuttamassa on myös Kainuun prikaatin varusmiehiä. Eilen illalla kymmenen aikaan paikalle saapui 23 varusmiestä: he sammuttivat palopesäkkeitä kuuteen saakka aamulla, nukkuivat muutaman tunnin ja jatkavat työtä tänään iltapäivään saakka. Heidän jälkeen varuskunnasta saapuu uusi porukka auttamaan.

Sammutustöiden lisäksi varusmiehet ovat auttaneet myös vesiletkujen vetämisessä ja ruokahuollossa.Risto Degerman / Yle Metsäpalon syrjäinen sijainti on ollut sammuttamisen kannalta hankala.Risto Degerman / Yle

Alikersantti Anthony Whelan on nyt ensimmäistä kertaa palopaikalla auttamassa.

– Tämä on mielenkiintoista, ei normaalia varusmiesarkea.

Homma on fyysisesti raskasta, sillä metsäpaloa ei saada sammumaan vain vettä letkusta ruiskuttaen.

Etenkin ojien varsissa olevissa turvekertymissä on syvällä olevia palopesäkkeitä. Niihin ruiskutetaan vettä, minkä jälkeen turvekasa tulee kääntää lapiolla ja sitä heilutellaan, jotta palo saadaan sammumaan.

– Tämä on raakaa työtä, hiki on virrannut. Uni maistuu varmasti illalla pojille, Kainuun prikaatin yliluutnantti Teijo Nurmikumpu sanoo.

Uutta metsää tulee aina

Kun palo on saatu kokonaan sammutettua, voidaan hakkuut metsässä aloittaa.

Metsäasiantuntija Matti Lappalaisen mukaan jäljelle jääneet puut eivät kelpaa muuhun kuin energiapuuksi. Metsän maapohja on palanut laajalti ja useimmat puut ovat palaneet monen metrin korkeudelle saakka. Myös useita eläimiä on kuollut palossa.

Mutta ainakin yksi asia on lohdullista.

– Palaneen tilalle tulee aina uutta metsää, sitä ei voi estää. Mutta millainen ja millä aikataululla, se riippuu metsän omistajista.

Risto Degerman / Yle

Keskustele aiheesta perjantaihin kello 23:een saakka!

Lue myös:

Muhoksen metsäpalo tuhonnut metsää lähes koko maan vuoden keskiarvon verran – palo saatu hallintaan, ja sääennuste on sammuttajien puolella

Muhoksen metsäpaloa vastaava roihu nähtiin viimeksi 23 vuotta sitten – nyt palon leviämiseen vaikuttivat todennäköisesti sää ja sijainti

Savu haisee Oulussa saakka, vaikka Muhoksen valtava metsäpalo on miltei sammutettu – tältä paloalueella näyttää nyt

Ilman thaipoimijoita jokaisen työikäisen pitäisi kerätä ämpärillinen, jotta marjateollisuus saisi tarvitsemansa – toimitusjohtaja: "On iso kakku, enkä ihan jaksa uskoa"

Kotimaista marjaa hyödyntävä teollisuus on nyt tiukassa raossa: metsissä kypsyy ennätyssato, mutta jos thaimaalaisia poimijoita ei saada maahan, se myös jää sinne. Se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että talvella kaupan pakastealtaista on turha hakea suomalaista marjaa.

Teollisuus käyttää vuosittain noin 20 miljoonaa kiloa metsämarjaa, josta reilusti yli 90 prosenttia keräävät thaimaalaiset poimijat. Jotta tuo määrä saataisiin poimittua, pitäisi jokaisen työikäisen suomalaisen kerätä ja myydä teollisuudelle yksi ämpärillinen marjaa.

Varsinkin sosiaalisessa mediassa näkee säännöllisesti ehdotuksia, joissa usutetaan työttömiä marjametsään. Jotta teollisuuden tarvitsema määrä saataisiin kokoon, pitäisi jokaisen noin 300 000 työttömän (Findikaattori) kerätä vajaa 68 kiloa eli 10 ämpärillistä marjoja.

Satonäkymät ennustavat erinomaista marjavuotta koko maahan ja erilaiset kampanjat innostavat suomalaisia metsään. Polarica Marjahankinnan toimitusjohtaja Jukka Kristolla on silti epäilyksensä suomalaisten marjastusinnosta.

– On hienoa, että suomalaisia marjanpoimijoita on aktivoitu metsiin, mutta pikkuisen on iso kakku, mitä pitäisi poimia ja siihen en ihan jaksa uskoa.

Polarican Jukka Kristo ei usko, että suomalaisten marjastusinto riittäisi täyttämään teollisuuden raaka-aineen tarpeen.Sauli Antikainen / Yle

Eikä Kristo ole ajatuksiensa kanssa yksin. Ylen haastattelemista marjajalostajista kukaan ei usko siihen, että teollisuuden tarvitsema metsämarja määrä liikahtaisi metsistä suomalaisvoimin.

Joutuuko smoothiemarjat keittämään ennen käyttöä?

Suomalaiselle kuluttajalle uhkaava metsämarjapula näkyy etenkin elintarvikkeissa. Suorin vaikutus on kauppojen pakastealtailla, joihin ensi talvena tulee entistä enemmän ulkomaalaisia pakastemarjoja.

– Loppuu smoothien teko, jos pitää alkaa pakastemarjat keittämään ennen käyttöä, etenkin kun Suomessa on totuttu nauttimaan marjat sellaisenaan, sanoo Suomen luonnontuottajien verkoston puheenjohtaja Katja Misikangas.

Huonon keruutuloksen nostattama uhka leijuu myös marja-alalla työskentelevien työpaikkojen yllä. Polarica on joutunut antamaan irtisanomisilmoituksen jo joillekin työntekijöilleen. Ne voidaan kuitenkin vielä perua, jos thaimaalaiset poimijat pääsevät töihin ja marjaa saadaan riittävästi.

Metsämarjasadosta odotetaan tänä vuonna hyvää. Pohjoisessa ensimmäisenä poimintakuntoon kypsyvät hillat eli lakat.Antti Heikinmatti / Yle

Teollisuuden tilanne ei Kriston mukaan muutu kummemmaksi, vaikka ostajahinta määräytyisi tänä vuonna aiempaa korkeammaksi.

– Ei me Suomessa voida maksaa niin paljoa, kun jo nyt hintataso on suomalaisille kovempi kuin jossain Ukrainassa, Valkovenäjällä. On rajansa, mitä teollisuus pystyy maksamaan kotimaisesta raaka-aineesta enemmän, Kristo toteaa.

“Aletaan olla veitsen terällä”

Jotta tämän vuoden marjasato saataisiin poimittua, thaimaalaisten marjanpoimijoiden pitäisi olla metsässä parin viikon kuluttua. Viisumien saanti kestää tämän hetken tiedon mukaan pari–kolme viikkoa.

– Kyllä me nyt aletaan olla aivan veitsen terällä. Jos ei pikku hiljaa aleta saada päätöksiä, alkaa olla liian myöhäistä, toteaa kainuulaisen marjayrityksen Arctic Internationalin toimitusjohtaja Janne Naapanki.

Riskinä on muun muassa se, että liian myöhään saapuvat poimijat eivät ehdi kerätä marjoja riittävästi, jotta he saisivat matkakulunsa katettua.

Sotkamolaisen marjayritys Arctic Internationalin toimitusjohtaja Janne Naapanki sanoo, että ratkaisua thaipoimijoiden Suomeen saamisesta ei voida enää pitkään odottaa.Jarmo Nuotio / Yle

Polarica on valmistautunut tuomaan metsämarjoja muualta, jos Suomen ja Ruotsin marjat eivät riitä, kertoo Jukka Kristo.

– Meillä on pari pientä operaatiota ja laitosta Venäjän puolella ja Puolassa isojakin toimintoja. Sen takia ollaan aikoinaan hajaannuttu moneen maahan, ettei olla yhden maan vankeudessa.

Suuri kotimaisen metsämarjan ostaja Valio sen sijaan vielä uskoo siihen, että ulkomaalaiset poimijat pääsevät töihin. Valiolta kerrotaan, että tilannetta seurataan ja suunnitelmia päivitetään sen mukaan.

Luomumarjasta erityinen pula

Erityisen hankala tilanne on yrityksillä, jotka käyttävät tuotteissaan luomumarjaa. Raaka-ainepulasta koituu monenlaisia vaikeuksia, sanoo omassa hyvinvointialan yrityksessään luomumarjaa käyttävä Katja Misinkangas.

– Jos emme saa luomuraaka-ainetta, pitää meidän painattaa tuotteisiimme uudet etiketit, päivittää verkkosivujen tiedot, infota asiakkaat ja niin edelleen. Siitä tulee niin paljon kustannuksia, että pitää miettiä, onko järkevämpää olla vuosi myymättä tuotteita ollenkaan.

Luomumarjaksi lasketaan vain luomusertifioiduilta alueilta kerätty marja. Suomalainen luomumarja on ollut kysytty tuote myös maailmalla.

– Jos suomalaista marjaa ei ole saatavilla, niin avaa se markkinoita muualta tuleville marjoille, toteaa Janne Naapanki.

Suomalainen teollisuus hyödyntää luonnonmarjoja myös kosmetiikan valmistuksessa.Antti Mikkola / Yle Vaikutuksia myös kosmetiikkateollisuuteen

Kotimainen kosmetiikkateollisuus käyttää metsämarjan jalostuksessa syntyvistä sivuvirroista jalostettuja raaka-aineita, kuten siemenöljyjä ja erilaisia uutteita.

Myös näiden sivuvirtojen käsittelyssä, kuten siemenien erottelussa marjojen puristekakuista, on ollut ulkomaalaisia työntekijöitä. Siementen saatavuus voi olla ongelma, vaikka mehumarjaa saataisiinkin ulkomailta.

– Erityisesti hillan siemenen saatavuus huolestuttaa, kertoo siemenöljyjä valmistavan Aromtecin toimitusjohtaja Helena Korte.

Lumene käyttää tuotteissaan kuudesta suomalaisesta metsämarjasta saatavia raaka-aineita. Tuotekehitys- ja vastuullisuusjohtaja Tiina Isohannin mukaan tänä vuonna marjaraaka-aineen saatavuutta alettiin selvittää heti, kun koronan vaikutukset marjanpoimintaan selvisivät.

– Tämän hetkisen tiedon perusteella emme tule kohtaamaan saatavuusongelmia.

Aiotko lähteä marjametsään ja kerätä villimarjoja myyntiin? Keskustele aiheesta perjantaihin kello 23 asti.

Limingan koulukodille moitteita eduskunnan oikeusasiamieheltä – jo toinen kerta Pohjois-Pohjanmaalla parin vuoden sisällä

Pohjois-Pohjanmaalla Limingan koulukoti on saanut moitteita eduskunnan oikeusasiamieheltä.

Oikeusasiamies katsoo, että laitoksessa on tapahtunut lain vastaista nuorten eristämistä, liikkumisen rajoittamista ja henkilötarkastuksia. Oikeusasiamiehelle on tehty kaksi kantelua, joista on tehty ratkaisut, ja kolmannen kantelun käsittely on kesken.

28-paikkaisessa laitoksessa on kuusi osastoa ja oma koulu. Koulukotiin on sijoitettu nuoria, joilla on esimerkiksi vakavia päihdeongelmia.

Asiasta kertoi ensin Kaleva.

Huonehoitoa huonosta käytöksestä

Viime vuonna tehdyn kantelun mukaan Limingan koulukodissa on käytössä huonehoito, joka tarkoittaa, ettei lapsi saa poistua huoneestaan vapaasti. Ulos huoneesta pääsee koputtamalla.

Huonehoitoa voi saada erilaisista käytösrikkomuksista, kiroilusta tai esimerkiksi karkumatkan jälkeen. Limingan koulukodin mukaan huonehoitoa ja koputusmenettelyä ei laitoksessa pitäisi olla.

Oikeusasiamiehen mukaan eristämistä ei saa missään tilanteessa käyttää seuraamuksena lapsen huonosta käytöksestä.

Limingan koulukodin antamasta selvityksestä ja kantelijaa koskevista päivittäismerkinnöistä saa oikeusasiamiehen mukaan kuitenkin sen käsityksen, että huoneeseen eristämistä on käytetty käytösrangaistuksena, kun nuori ei ole suostunut siivoamaan jälkiään.

Huonehoidosta ja koputusmenettelystä on luovuttu Limingan koulukodin johtajan Teija Tuuliaisen mukaan jo vuosia sitten. Virhe on tapahtunut yksittäisen työntekijän kohdalla ja asia on käsitelty asianosaisten kanssa. Tuuliainen korostaa kyseessä olevan yksittäistapaus.

– Nuoret uhkailevat henkilökuntaa oikeusasiamiehelle tehtävillä kanteluilla.

Liikkumisesta päätetään yksilöllisesti

Oikeusasiamiehen mukaan myös nuorten liikkumista on rajoitettu. Lasten liikkumista voidaan rajoittaa ainoastaan laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä ja liikkumisvapauden rajoittamisesta tehdään asianmukaiset valituskelpoiset päätökset.

Limingan koulukodin johtajan Teija Tuuliaisen mukaan oikeusasiamiehen tekemät havainnot nuorten liikkumiseen eivät tulleet yllätyksenä. Hänen mukaansa nykylainsäädäntö ei vastaan siihen tarpeeseen, mikä valtion koulukodeille on annettu.

– Kaikilla meidän asiakkailla on vakava traumatisoituminen taustalla ja suurimmalla osalla erittäin vakavia päihdeongelmia. Meillä on myös rikoksia tekeviä nuoria, jotka ovat vaaraksi itselleen ja muille.

Tuuliainen sanoo, että nuoret saavat liikkua yksilöllisen tarpeen mukaan: he saavat käydä muun muassa harrastuksissa ja omilla asioilla, töissä, koulussa, läheisten ja kavereiden luona.

Hän kertoo, että jos päihteiden käytön seurauksena joudutaan rajoittamaan liikkumista, siitä tehdään aina liikkumisen rajoittamisen päätös.

Tuuliaisen mukaan nuoria ei kuitenkaan voi päästää keskenään oleskelemaan laitoksen pihalle.

– Tämä johtaa väkivaltaan ja horjuttaa turvallisuutta. Siellä voi olla kiusaamista ja nuoret voivat sopia keskenään, kuka hankkii huumeita laitosalueelle.

Tuuliainen kertoo, että myös tästä syystä nuorten liikkumiset katsotaan hyvin yksilöllisesti.

Vastaavia ongelmia oli myös Muhoksella

Limingan koulukodin tapaus ei ole ensimmäinen laatuaan Pohjois-Pohjanmaalla.

Vuonna 2018 eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen tekemä yllätystarkastus Muhoksella sijaitsevaan Pohjolakotiin paljasti lukuisia laittomuuksia ja lasten epäasiallista kohtelua.

Puutteita havaittiin lasten kohtelussa, rajoitustoimenpiteiden toteuttamisessa ja niihin liittyvässä päätöksenteossa. Rajoitustoimenpiteistä tehdyissä kirjauksissa ja laitoksen säännöissä on ollut epäselvyyksiä. Lisäksi henkilökunnan käyttäytyminen oli ollut epäammattimaista.

Esiin nousi erityisesti lasten oikeuksien rajoittaminen ilman laissa säädettyä perustetta.

Sittemmin Pohjolakoti on läpäissyt Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ja Valviran tarkastuksen.

Suomessa on viisi valtion ja kaksi yksityisen ylläpitämää koulukotia. Koulukotien lisäksi lastensuojelulaitoksia ovat muun muassa lastenkodit ja nuorisokodit.

Kansanedustaja Sebastian Tynkkysen tuomio kiihottamisesta kansanryhmää vastaan pysyi hovissa – aikoo valittaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen

Rovaniemen hovioikeus on pitänyt voimassa kansanedustaja Sebastian Tynkkysen (ps.) käräjätuomion kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Tynkkynen tuomittiin sakkoihin islamia ja terrorismia koskeneesta Facebook-kirjoituksesta. Käräjäoikeuden mukaan päivityksessä solvattiin ihmisryhmää ja sen sävy oli voimakkaan yleistävä.

Facebook-päivityksessä oli kuvia terrorististen iskujen tekijöistä. Tynkkysen kirjoittamassa kuvatekstissä sanottiin muun muassa: "heitä yhdistää yksi asia: he kaikki palvelevat Allahia".

Tynkkynen valitti hovioikeuteen ja vaati syytteen hylkäämistä tai toissijaisesti rangaistuksen alentamista.

Hänen mukaansa julkaisussa oli kyse sananvapauden rajoissa tehdystä poliittisesta ilmaisusta. Lisäksi kuvan yhteydessä ollut teksti koski Tynkkysen mukaan vain kuvassa rajattuja henkilöitä eikä hänen tarkoituksenaan ollut väittää, että terrorismi kuului vain islamiin.

Käräjäoikeus: Poliitikkojen vältettävä suvaitsemattomuuden ruokkimista

Hovioikeus katsoi, ettei syytä käräjäoikeuden päätöksen muuttamiselle ollut.

Käräjätuomion mukaan kirjoitus oli osa Tynkkysen poliittista toimintaa, vaikka se julkaistiinkin Facebook-sivulla. Käräjäoikeuden mukaan maahanmuuttoon liittyviä ongelmia saa käsitellä julkisuudessa, mutta sananvapautta on käytettävä vastuullisesti.

– Olennaisen tärkeää on, että poliitikot välttävät julkisissa puheissaan ilmaisuja, jotka ovat omiaan ruokkimaan suvaitsemattomuutta, tuomiossa sanottiin.

Päivityksen julkaisun aikoihin maaliskuussa 2016 Tynkkynen toimi Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtajana. Sittemmin hänet on valittu Oulun kaupunginvaltuustoon ja eduskuntaan.

Tynkkynen: "Aion valittaa tuomiosta"

Oulun vaalipiirin perussuomalaisten ensimmäisen kauden kansanedustaja pitää tuomiota pettymyksenä.

– Hovioikeus olisi mielestäni voinut muuttaa tai kumota tuomioni, mutta näin ei tehnyt, kertoo Tynkkynen.

Tynkkynen ei aio muuttaa omaa kirjoitteluaan sosiaalisessa mediassa. Tynkkynen on myös käynyt Oulun poliisilaitoksella kuulusteluissa vireillä olevasta tutkinnasta, josta mahdollisesti nostetaan jo kolmas oikeusjuttu häntä vastaan.

Omalta puolueeltaan Tynkkynen ei odota toimenpiteitä hovioikeuden tuomiosta.

– Luulen, että puolueessa tullaan hämmästelemään hovioikeuden ratkaisua.

Tynkkynen aikoo myös hakea lupaa valittaa korkeimpaan oikeuteen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.

– Ehdottomasti tämä pakko on katsoa ja kääntää jokainen kivi, jotta sananvapaus voisi toteutua. Tulee sitten extramaksuja tai ei, niin tämä on pakko koeponnistaa, päättää Tynkkynen.

Tynkkynen on tuomittu muslimeita koskeneista kirjoituksistaan aiemminkin. Tammikuussa 2017 Oulun käräjäoikeus tuomitsi hänet sakkoihin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja uskonrauhan rikkomisesta. Tuolloin 50 päiväsakkoa toi maksettavaa 300 euroa.

Sekä hovioikeus että korkein oikeus hylkäsivät Tynkkysen vaatimuksen jatkokäsittelystä.

Juttua muokattu 2.7. kello 12.13: Lisätty Sebastian Tynkkysen kommentit.

Muhoksella metsäpalon jälkisammutustyöt jatkuvat – vapaapalokuntalaiset saapuvat sammuttamaan palopesäkkeitä päivätöidensä jälkeen

Muhoksella jatketaan edelleen harvinaisen laajan maastopalon jälkisammutusta. Maastossa on vielä palopesäkkeitä, joita on tukahduttamassa tällä hetkellä noin 50 henkilöä. Vahvuudessa on pelastuslaitoksen työntekijöitä, puolustusvoimien virka-apua sekä vapaapalokuntalaisia.

– Vapaapalokuntalaiset käyvät välillä päivätöissään ja sitten taas palaavat palopaikalle, kertoo palomestari Valtteri Käkönen Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselta.

Maanantai-iltapäivänä syttyneen noin 250 hehtaarin laajuisen palon jälkisammutus kestää vielä useamman päivän, Käkönen arvioi.

Metsää laajasti tuhonneen palon syttymissyytä ei vielä tiedetä.

Korjattu 2.7. kello 9.41 kuvatekstiä. Jutussa oleva kuva on tiistailta, ei keskiviikolta, kuten tekstissä aiemmin luki.

Lisää aiheesta:

Linnunpoikasia ja muita eläimiä jäi Muhoksen metsäpalon keskelle – vaikka palo on toisen kuolema, synnyttää se myös uutta elämää

Yli 50 ihmisen joukko ahkeroi jälkisammutustöissä Muhoksen metsäpalopaikalla – palopesäkkeitä sammutetaan vielä päivien ajan

Savu haisee Oulussa saakka, vaikka Muhoksen valtava metsäpalo on miltei sammutettu – tältä paloalueella näyttää nyt

Muhoksen metsäpaloa vastaava roihu nähtiin viimeksi 23 vuotta sitten – nyt palon leviämiseen vaikuttivat todennäköisesti sää ja sijainti

Muhoksen metsäpalo tuhonnut metsää lähes koko maan vuoden keskiarvon verran – palo hallinnassa, sammutuksen uskotaan jatkuvan vielä huomisen

Linnunpoikasia ja muita eläimiä jäi Muhoksen metsäpalon keskelle – vaikka palo on toisen kuolema, synnyttää se myös uutta elämää

Muhoksen metsäpalon kaikkia vaikutuksia ei vielä tiedetä, mutta sen niin sanotut suorat vaikutukset ovat jo tiedossa.

– Palo on aina tuhoava: se tappaa eläimiä, kasveja ja metsää, kertoo professori Anne Tolvanen Luonnonvarakeskuksesta.

Muhoksen metsäpalo
  • Pohjois-Pohjanmaalla Muhoksella paloi alkuviikosta noin 250 hehtaaria metsää.
  • Muhoksen kaltaiset suuret metsäpalot ovat Suomessa harvinaisia, sillä metsäalueet ovat usein pienempiä.
  • Suurimmat syyt palon leviämiseen Muhoksella olivat metsän kuivuus, sen ikä ja syrjäinen sijainti.
  • Muhoksen paloalueella on pääasiassa mäntykangasta ja sekametsää. Mäntykankaat ovat yleensä helpommin syttyviä. Avara ja valoisa männikkö kuivuu tiheämpää sekametsää nopeammin.

Eläinten selviytymiseen metsäpaloalueelta vaikuttaa se, missä ne ovat palon syttyessä ja se, kuinka nopeasti palo etenee.

Pelastautuakseen niiden on myös osattava suunnistaa oikeaan suuntaan. Mitä lähempänä eläimet ovat palon reuna-aluetta, sitä paremmin ne onnistuvat yleensä pakenemaan.

– Kyllä paloalueen keskelle jää taatusti porukkaa, joka ei pääse pois. Savu tappaa ne, vaikka tuli ei suoraan tulisikaan kohti, Tolvanen sanoo.

Helpoiten metsäpaloja pääsevät yleensä karkuun linnut, jos ne vain malttavat jättää poikasensa ja pesänsä.

– Myös hyönteiset jäävät sinne. Voi sanoa, että mitä nopeampi on kintuistaan tai siivistään, sitä paremmin pääsee pakoon.

Kasvusto kärsii palosta eri tavoin

Eläinten lisäksi tuli tuhoaa myös kasvillisuutta. Tuhojen laajuus riippuu paljon siitä, kuinka paksu on metsänpohjaa peittävä kuntta, ja kuinka syvälle tuli pääsee tunkeutumaan.

Jos maastossa on paksu kuntta, ja tuli etenee vain maanpintaa pitkin, monien kasvien maavarret säilyvät. Tällöin ne tuottavat uutta kasvustoa maan pinnalle jo samankin vuoden aikana.

Palossa syntyvä tuhka tuo kasveille uusia ravinteita, joten ne saattavat kasvaa vanhoilla metsäpaloalueilla poikkeuksellisen isoiksi. Palon vuoksi osa kasveista hörppää itseensä ravinteita.

– Olen nähnyt metsäpalon jälkeen, kuinka esimerkiksi mustikan lehdet ovat näyttäneet ihan koivunlehdiltä, kun ne ovat niin valtavan kokoisia, professori Anne Tolvanen kertoo.

Kuivilla kankailla ja jäkälävaltaisilla alueilla kasvusto sen sijaan tuhoutuu yleensä kokonaan, eivätkä kasvit pääse enää uuteen kasvuun.

– Jos tuli menee ihan kivennäismaahan saakka, saa odottaa muutaman vuoden ennen kuin siellä alkaa tapahtua jotakin.

Toisaalta kun kasvien siemenet alkavat itää, niillä ei alkuvaiheessa ole paljoa toisia lajeja kilpailijoina ja ne pääsevät kasvamaan vauhdilla.

Tuli on luontainen uudistaja

Metsäpalot ovat runnelleet Pohjoisia metsiä vuosisatojen kuluessa. Sen vuoksi niin sanotut boreaaliset metsät ovat tottuneet siihen, että ne palavat aika ajoin. Osa lajeista jopa vaatii palojen jälkeisiä oloja menestyäkseen.

– Metsäluonnon kannalta onkin oikeastaan ongelmana se, että metsät eivät pala tarpeeksi, Anne Tolvanen sanoo.

Suomessakin metsiä on pyritty uudistamaan myös valvotuilla metsän kulotuksilla. Ne ovat kuitenkin yleensä hyvin kalliita ja myös riskialttiita toimenpiteitä, joten niitä ei voida toteuttaa kovin paljoa.

Satojen tuhansien eurojen vahingot

Muhoksen 250 hehtaarin metsäpaloalue on nyky-Suomessa poikkeuksellisen laaja. Yleensä metsäpalot ovat viime vuosina rajoittuneet alle sadan hehtaarin alueille muun muassa hyvien tieverkostojen ja metsäpalovalvonnan ansiosta.

Muhoksella sama alue Tikkalanperällä tuhoutui edellisen kerran viitisenkymmentä vuotta sitten. Muutama vuosi sitten alueella oli myös näitä pienempi paloalue.

Muhoksen palossa tuhoutuneet metsät olivat nuorta kasvussa olevaa puustoa.Risto Degerman / Yle

Metsänhoidon kannalta tuhoutunut metsä alkoi vasta nyt olla siinä vaiheessa, että sitä olisi päästy hyödyntämään. Kitu- ja joutomaita ei alueella ollut juuri ollenkaan.

– Arvioisin, että karkeasti koko alueen 250 hehtaarista ainakin 200 hehtaaria oli hoidettuja kasvumetsiä, sanoo Oulun seudun metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntija Tapio Kylmänen.

Kylmäsen mukaan tarkkaa arviota menetetyn puuston arvosta ei vielä voi sanoa, koska sammutuksen jälkityöt ovat vielä kesken. Joka tapauksessa puhutaan sadoista tuhansista euroista.

– Joillekin yksittäisille metsänomistajille menetys voi olla useita kymmeniä tuhansia euroja.

Keskustele aiheesta torstaihin kello 23:een saakka!

Lue myös:

Muhoksen metsäpalo tuhonnut metsää lähes koko maan vuoden keskiarvon verran – palo saatu hallintaan, ja sääennuste on sammuttajien puolella

Muhoksen metsäpaloa vastaava roihu nähtiin viimeksi 23 vuotta sitten – nyt palon leviämiseen vaikuttivat todennäköisesti sää ja sijainti

Savu haisee Oulussa saakka, vaikka Muhoksen valtava metsäpalo on miltei sammutettu – tältä paloalueella näyttää nyt

Metsäpalojen lentotähystyksen määrärahat kaksinkertaistettiin tälle kesälle – lentojen määrä on kasvanut viime vuosina

Metsäpalojen lentotähystyksen rahoitus on tuplattu tälle kesälle. Sisäministeriö on myöntänyt lentotähystystoiminnalle lisää rahaa yhteensä puoli miljoonaa euroa koko maahan.

Vuosittainen kiinteä määräraha on myös puoli miljoonaa euroa, mutta se ei riitä enää kattamaan lentotoiminnasta aiheutuneita kuluja.

– Kiinteä määräraha ei ole riittänyt enää vuoden 2018 jälkeen, jolloin lentoja oli ennätyksellisen paljon, sanoo pelastusylitarkastaja Mika Kurvinen Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta.

Tänä vuonna heinäkuun 1. päivään mennessä on tehty jo 560 lentoa.

Esimerkiksi vuonna 2018 lisämäärärahaa saatiin 1,4 miljoonaa euroa ja lentojakin oli 1 400 kappaletta. Myös viime vuosi oli hyvin vilkas.

Vielä vuosina 2014–2017 tähystyslentojen määrä oli korkeintaan noin 460 lentoa.

Metsäpalojen tähystyslennot aloitetaan, kun metsäpaloindeksi nousee riittävän korkealle. Pääosin tähystyslennot ajoittuvat toukokuun alusta elokuun loppuun.

Lue myös:

Muhoksen palopaikalle jää enää kolmisenkymmentä sammuttajaa – palo on jo hyvin hallinnassa, kiitos sateiden

Savu haisee Oulussa saakka, vaikka Muhoksen valtava metsäpalo on miltei sammutettu – tältä paloalueella näyttää nyt

Muhoksen maastopalo on jo hyvin hallinnassa – sammutusryhmää päästäneen jo pienentämään

Muhoksen harvinaisen laaja maastopalo on jo hyvin hallinnassa.

Useiden kymmenien henkilöiden sammutusryhmää päästään jo todennäköisesti pienentämään keskiviikkona, arvioi päivystävä palomestari Ville Määttä Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselta. Rajatuksi saadun paloalueen jälkisammutustyöt jatkuvat pienemmillä yksiköillä, kuten mönkijöillä.

Noin 250 hehtaarin alueella on kyteviä palopesäkkeitä, jotka tuottavat vielä savua ympäristöönsä. Pelastuslaitos kertoikin tiistaina savun hajun kulkeutumisesta lähikuntiin, ja hajua oli havaittavissa muun muassa Oulussa.

Ville Määtän mukaan savunmuodostus vähenee kuitenkin koko ajan. Maanantai-iltapäivänä Muhoksen taajaman eteläpuolella syttyneen maastopalon sammutuksen on arvioitu kestävän vielä jopa useita päiviä. Palon syttymissyytä ei vielä tällä hetkellä tiedetä.

Tiistain ja keskiviikon välisenä yönä saatu sade sekä helpotti että vaikeutti sammutustöitä.

– Käyttämämme tienpohjat pehmenivät täysin. Käytännössä olemme viime yönä tarkkailleet rajoja ja lisäksi huoltaneet tienpohjia, että pääsemme liikkumaan alueella, Ville Määttä sanoo.

Lue myös: Savu haisee Oulussa saakka, vaikka Muhoksen valtava metsäpalo on miltei sammutettu – tältä paloalueella näyttää nyt

Norrbottenin koronatilanne on rauhallinen Suomen rajan tuntumassa, ylilääkärin mielestä vaara leviämiselle on silti: "Pitempi oleskelu Ruotsissa on riski"

Pohjois-Ruotsissa Suomen vastaisella rajalla sijaitsevien kuntien koronatilanne on merkittävästi rauhallisempi kuin koronakriisin pahimmin koettelemissa kunnissa. Lapin keskussairaalan infektioylilääkäri Markku Broaksen mukaan matkustamista Ruotsiin on silti hyvä välttää ja tämä suositus koskee myös rajakuntia.

Broaksen mukaan riski sille, että koronavirusta leviää Ruotsin rajan yli Suomeen, on todellinen.

– Kyllä se mahdollista on. Pohjois-Ruotsissa koronatapauksia on todella paljon ja taudin ilmaantuvuus on korkea. Erityisesti pitempi oleskelu Ruotsin puolella on riski, Broas sanoo.

Norrbottenin koronatilanteesta saatiin tiistaina uusia, kuntakohtaisia tietoja Lapin terveysviranomaisille. Erityisesti Jällivaaran ja Kiirunan kaivoskaupungeissa on todettu uusia tartuntoja huomattavan nopeasti.

Sen sijaan Suomen länsirajan tuntumassa Pajalassa ja Övertorneåssa on hiljaisempaa. Haaparannassa ei ole ollut yhtään koronatapausta kahteen viikkoon – eikä siellä ole todettu kahteen kuukauteen kuin muutama tapaus.

Norrbottenissa koronatilanne on paha Jällivaarassa, mutta esimerkiksi Suomen rajan vastaisissa kunnissa paljon rauhallisempi.Daniel Ivarsson / Yle Paikalliset välttelevät turhia ostosmatkoja

Esimerkiksi Länsi-Pohjan alueen lääkärit ovat varoittaneet ostosmatkojen Haaparannalle lisäävän koronatartuntojen leviämisen riskiä. Myös Broaksen mielestä ohjetta turhan reissaamisen välttämisestä on hyvä noudattaa Haaparannan tautitilanteesta huolimatta.

– Ohje on edelleenkin sairaanhoitopiirissä ja valtakunnallisesti THL:stä, että ylipäätänsä matkailua Ruotsiin tulee välttää, koska Ruotsin tautitilanne on selkeästi aktiivisempi kuin Suomessa. Tämä koskee myös Norrbottenia, Broas muistuttaa.

Rajavartiolaitoksen ja Länsi-Suomen merivartioston tilastoinnin perusteella rajaliikenteen kasvu onkin taittunut viime viikolla muualla, paitsi Torniossa. Sielläkin liikenne on tosin merkittävästi normaalitilannetta vähäisempää.

Tämän vahvistavat rajalla haastattelemamme paikalliset.

Kemiläinen Säde Posti kertoo, että hänen kaverinsa ovat piipahtaneet Haaparannalla, mutta hänellä itsellään ei ole tullut sinne asiaa.Antti Ullakko / Yle

– En ole käynyt korona-aikana ollenkaan Ruotsissa, eli koko keväänä. Kaverit on kyllä käyneet kauppareissulla ja hakemassa nuuskaa, kertoo kemiläinen Säde Posti.

Torniolaista Pentti Angeriaakaan Haaparannan kaupat eivät ole houkutelleet liikkumaan rajan yli.

– Tammi- tai helmikuu, kun olen viimeksi käynyt. Ei ole tarvetta käydä, kun en käytä nuuskaa eikä sellaista mitä pitää sieltä hakea. Näyttää että tilanne on pahentunut Ruotsin puolella, niin ei kannata mennäkään, Angeria sanoo.

Torniolainen Pirkko Leutola ei puolestaan pysty välttelemään rajanylityksiä.

– Olen yrittäjä ja minulla on kaksi firmaa, joissa täytyy käydä viikoittain. Työntekijät myös käyvät Ruotsin puolella.

Torniolaisen Pertti Angerian mielestä Ruotsin koronatilanne näyttää siltä, että turha matkustaminen sinne on syytä jättää väliin.Antti Ullakko / Yle "Haaparannan tilanne oli positiivinen yllätys"

Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien alueella on viime viikkoina todettu muutamia uusia koronatapauksia. Tuorein, tämänpäiväinen tapaus tuli ilmi kunnassa, joka on Ruotsin rajalla.

– Tässä on yhteys Ruotsiin olemassa. Voi olla, että se poikii myös lisää positiivisia testituloksia, mutta se jää nähtäväksi.

Broas korostaakin, että kynnys koronatestiin menemiselle on hyvä pitää matalana.

– On hyvä käydä testeissä jos on vähänkään oireita. Näin saadaan tartunnat heti kiinni ja katkaistaan leviäminen.

Yrittäjä Pirkko Leutolan on pakko kulkea rajan yli. Myös osa hänen työntekijöistään joutuu ylittämään rajan työmatkaliikenteessä.Antti Ullakko / Yle

Infektioylilääkäri Markku Broas sanoo, että Haaparannan hyvä tilanne oli positiivinen yllätys mutta tautimäärät ovat olleet muualla suuria.

– Norrbottenin tautimäärät ovat aika suuria. Viimeisen viikon aikana oli 300 positiivista, mikä on 6,5 prosenttia näytteistä.

Norrbottenin alueen terveysviranomaisen (Smittskydd Norrbotten) mukaan nopeasti nousseet luvut ovat osin seurausta lisääntyneestä testaamisesta. Viikolla 13 testattiin muutama sata norrbottenilaista, mutta viikolla 26 testissä kävi yli 4 500 ihmistä.

Positiivisten testien suhteellinen osuus on pienentynyt selvästi, kun testausmäärät ovat lisääntyneet reilusti. Kun viikolla 13 yli 15 prosenttia näytteistä oli positiivinen, nyt koronatartunta löytyy vain noin viidestä prosentista tutkituista näytteistä.

Lue myös:

Jällivaaran koronatilanne jatkuu vaikeana, teho-osasto on täynnä, henkilökuntaa lomilla – ylilääkäri: En tiedä, miten selviämme, mutta sinnittelemme

Ruotsi on valmis ottamaan vastaan Suomen apua koronakriisin hoitamiseen – Norrbottenissa uusia tartuntoja taas yli sata

Muhoksella riehuva metsäpalo on tuhonnut metsää jo lähes koko maan vuoden keskiarvon verran – Palopäällikkö: "Paloa ei ole suinkaan sammutettu"

Muhoksella maanantai-iltapäivänä syttynyt noin 250 hehtaarin metsäpalo saatiin rajattua maanantain ja tiistain välisenä yönä, mutta rajatun alueen sisällä metsää palaa tälläkin hetkellä.

– Laajoja satojen metrien rintamia palaa edelleen, kertoo päivystävä palopäällikkö Heikki Levón Oulu–Koillismaan pelastuslaitokselta.

Riski tulipalon leviämisestä on edelleen olemassa.

– Hieman pelkäämme tässä aamun koittaessa, tuulen yltyessä, ettei se pääsisi uudestaan leviämään, mutta kovasti teemme töitä estääksemme sen. Paloa ei ole suinkaan sammutettu.

Levón muistuttaa, että metsämaasto on edelleen erittäin kuivaa rajatunkin paloalueen ympärillä. Hänen mukaansa maastopalo pääsi leviämään rutikuivassa maastossa nopeasti, kun tuulen suunta vaihteli voimakkaasti.

– Yöllinen vesisade ei juurikaan hillinnyt paloa.

Myös tällä hetkellä palo etenee jo rajatulla alueella tuulen kääntymisen mukaan.

Harvinaisen suuri metsäpalo

Suomessa palaa Metsäkeskuksen tietojen mukaan vuodessa noin 300–800 hehtaaria metsää, ja suurimmat metsäpalot ovat 50–100 hehtaarin suuruisia.

Myös päivystävä palopäällikkö Heikki Levón sanoo, että Muhoksen 250 hehtaarin palo on nykyaikana erittäin suuri tulipalo Suomen olosuhteissa.

Palopaikka sijaitsee muutaman kilometrin päässä Muhoksen taajamasta, noin kolmekymmentä kilometriä Oulusta Kajaaniin päin.

Maanantaina savua levisi voimakkaasti Muhokselle, mutta myös Oulussa haisi laajasti metsäpalo. Muhokselle ihmisiä kehotetaan edelleen pysymään sisällä ja pitämään ovet ja ikkunat sekä ilmanvaihto kiinni.

Maastopalo levisi laajalle myös siksi, että kyseessä oli osin latvapalo.

– Siellä on mäntykangasta, jossa palo pääsee etenemään jopa latvapalona, niin kuin eilen eteni. Paloalueen maastotyyppi on vaihteleva.

Levónin mukaan mäntymetsän lisäksi alueella on myös sekametsätyyppistä maastoa, osittain peltojen rajaamana.

Hän sanoo, että palon rajaaminen oli hankalaa, koska alueella on tiestöä vähän. Lisäksi luonnollisia vedenottopaikkoja ei ole ollut, joten niitä on jouduttu rakentamaan.

– Kyseessä on hankala maasto, pitkät etäisyydet ja vaikea liikkua. Kun joudumme vetämään linjoja useita kilometrejä, on aika työlästä saada vettä paikan päälle.

Paikalla on ollut pelastuslaitoksen henkilöstöä Oulu–Koillismaan lisäksi Jokilaaksoilta, Kainuusta ja Lapista sekä Puolustusvoimien virka-apuosastoa. Vahvuus oli aamulla noin kuusikymmentä henkilöä. Puolustusvoimilta ja Rajavartiolaitokselta on ollut myös helikoptereita avustamassa.

– Koko ajan otamme sinne uusia henkilöitä sammuttamaan, jotta edelliset pääsevät lepäämään, Heikki Levón sanoo.

Palon syttymissyystä ei vielä tiistaiaamuna ole tietoa.

Raju maastopalo Muhoksella – 250 hehtaaria vaikeakulkuista metsämaastoa palaa ja savuttaa runsaasti

Muhoksen keskustan eteläpuolella sammutetaan isoa metsäpaloa. Pelastuslaitokselta kerrotaan, että noin 250 hehtaaria metsää palaa. Palosta muodostuu paljon savua, jota etelätuuli työntää Muhoksen keskustaan.

Pelastuslaitoksen mukaan Muhoksen kuntakeskuksessa olevia ihmisiä on kehotettu sulkemaan ikkunat ja ilmastointilaitteet sekä välttämään liikkumista ulkona.

Pelastuslaitoksen mukaan palo ei ole hallinnassa, mutta sitä pyritään rajaamaan. Paloa on sammuttamassa parikymmentä Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen yksikköä. Lisäksi apuna on rajakopteri.

Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Kimmo Virkkala kertoo, että parhaillaan selvitellään toisenkin helikopterin saamista puolustusvoimilta tukemaan sammutustöissä.

– Paloalue sijaitsee Tyrvään kunnanrajan tuntumassa ja tuulten takia savunmuodostus kulkeutuu Muhoksen kuntakeskusta kohti, Virkkala kertoo.

Palomestari Virkkala kuvailee palavaa maasto metsäksi tai suometsäksi, joka rajoittuu peltoaukeaan.

– Palo on hankalakulkuisessa maastossa, jolloin sammutusyksiköitä ei saa helposti lähelle paloa. Palo etenee latvapalona.

Palon syttymissyystä ei ole tietoa.

Iltavirkut ovat laiskempia liikkumaan kuin aamulla aikaisin heräävät, kertoo ainutlaatuinen tutkimus

Iltavirkut liikkuvat muita vähemmän, kertoo tuore oululaistutkimus. Tutkimuksessa selvitettiin keski-ikäisten miesten ja naisten sisäisen vuorokausirytmin vaikutusta fyysiseen aktiivisuuteen sekä istumiskäyttäytymiseen.

Kävi ilmi, että tutkitussa ikäryhmässä sekä iltavirkut miehet että naiset liikkuvat aamuvirkkuja vähemmän.

Ero verrokkiryhmään oli miehillä yli puolen tunnin kevyttä kävelylenkkiä päivittäin vastaava määrä. Naisilla sama luku oli noin 20 minuuttia.

Iltatyypin miesten keskimääräinen päivittäinen istumisaika oli yli 30 minuuttia suurempi kuin aamutyyppisillä miehillä.

Oulun yliopiston ja ODL Liikuntaklinikan tutkimukseen osallistui yli 5 000 vuonna 1966 syntynyttä miestä ja naista, jotka olivat tutkimushetkellä 46-vuotiaita. Osallistujien fyysistä aktiivisuutta ja istumisen määrää mitattiin ranteessa pidettävällä aktiivisuusmittarilla kahden viikon ajan.

Aikaisemmat tutkimukset ovat jo osoittaneet, että iltavirkuilla on muita useammin psyykkisiä ja fyysisiä oireita ja sairauksia. Nyt julkaistu tutkimus on ensimmäinen laaja väestötutkimus, jossa käytettiin aktiivisuusmittaria tutkittavien liikkumisen seuraamiseen, ja jossa miehiä ja naisia tutkittiin erikseen.

Ihmiset voidaan jakaa sisäisen vuorokausirytmin perusteella aamu-, päivä- ja iltatyyppeihin. Nimensä mukaisesti suorituskyvyn ja vireystilan huippukohta osuu aamuun, iltaan tai näiden välimaastoon.

Raju ukkoskuuro tappoi kanan – pingispallon kokoinen rae osui eläintä päähän

Poikkeuksellisen raju raekuuro tappoi kanan Ylikiimingissä. Raepallo oli osunut kanaa otsaan Nuorittan kylässä Ylikiimingissä Pohjois-Pohjanmaalla.

– Kalkkunat olivat mustelmilla ja yksi kanoista kuollut. Uskon vahvasti, että raekuuro tappoi kanan, kertoo kanojen ja kalkkunoiden omistaja Henna Lassila-Määttä.

Rakeet olivat pingispallon kokoisia.

– Valitettavasti naapurin kana kuoli rakeen osuttua siihen. Meidän pihalla lähes kaikki kesäkukat tuhoutuivat ja autot kärsivät vaurioita, kertoo Nuorittassa Hennan naapurissa asuva Eeva Pöyskö.

– Kuuro kesti vain noin viisi minuuttia, mutta lähes kaikki pihamaan kukat se ehti hävittää, harmittelee raekuuron yllättämäksi joutunut Eeva Pöyskö.

– Enpä moista kuuroa ole aiemmin kokenut. Onneksi on nyt vapaapäivä niin pääsen korjaamaan tuhoja, Pöyskö toteaa.

Torstaina rajuilma moukaroi myös Kainuun aluetta.

Yli sata lasta jäi ilman päiväkotia, kun ison ketjun mielestä toiminta kunnassa muuttui mahdottomaksi – tällaiseen pitäisi varautua muuallakin

Pohjoispohjalaisessa Limingassa 126 lapsen huoltajat saivat juhannuksen alla tiedon, että lapsen päiväkoti on lakkaamassa vielä saman kesän aikana.

– Olihan se hirveä shokki. Lapset olivat viimeistä päivää hoidossa ja hoitajat jäämässä lomalle. Kaikki olivat kuin hautajaistunnelmissa, sanoo Jekkuvekaran päiväkodin vanhempainyhdistyksen sihteeri Kati Niemelä, jonka 4-vuotias tytär on päivähoidossa Jekkuvekarassa.

Päiväkotiketju Touhula ilmoitti lopettavansa toiminnan kaikissa neljässä Limingassa pyörittämässään päiväkodissa heinä-elokuun vaihteessa. Touhula on ollut talousvaikeuksissa ja hakeutunut yrityssaneeraukseen, ja päiväkoteja loppuu myös muualla maassa. Yhteensä ovensa sulkee 43 päiväkotia ja ketjulle jää noin 140 päiväkotia.

Limingan kokoisessa, noin kymmenentuhannen asukkaan kunnassa neljän päiväkodin lakkauttaminen tietää sitä, että hyvin suuri osa päivähoitopaikoista katoaa. Yhteensä vajaa kolmannes kunnan varhaiskasvatuksessa olevista lapsista on ollut yksityisessä päiväkodissa, heistä suurin osa Touhulan päiväkodeissa. Reilun kymmenentuhannen asukkaan kunnassa on ollut viisi yksityistä päiväkotia, ja kunnan päiväkoteja on ollut kuusi.

Kun päätös lakkauttamisista viime viikolla tuli, sekä vanhemmat että kunta alkoivat kuumeisesti miettiä, mihin kaikki lapset saataisiin päivähoitoon ja varhaiskasvatukseen jo elokuun alusta alkaen.

Touhula tuli lopputulokseen, että Liminka on mahdoton paikka toimia

Tuttu hoitopaikka, eikä sijoittamista johonkin muualle, vieraaseen paikkaan ja vieraaseen ryhmään. Mielellään se, että jostain löytyisi Jekkuvekaralle jatkaja, jotta lapset saisivat pysyä tutussa päiväkodissa. Nämä olivat päällimmäisenä sekä Kati Niemelän että päiväkodin vanhempainyhdistyksen puheenjohtajan Johanna Vähäsen toiveissa.

Vähäsen oman lapsen kohdalla tosin oli jo varmaa, että hän ei saisi jatkaa Jekkuvekarassa, vaan olisi tulevana esikoululaisena siirtynyt kunnan päiväkotiin. Se johtuu siitä, että Liminka päätti viime vuonna, että kaikki esiopetus siirretään kunnan järjestettäväksi. Vähäsen mukaan päätös oli harmillinen, koska lapsi joutuu vuodeksi siirtymään esiopetukseen ennen taas uutta siirtymää kouluun.

Vaikuttaa, että esiopetuksen siirto oli merkittävä syy siihen, miksi Touhulan päiväkodit Limingassa suljetaan.

Päiväkotiketju Touhulan mukaan iso syy päiväkotien lakkautukseen Limingassa oli se, että kunnassa toiminta alkoi olla liian vaikeaa.

– Olemme tarkastelleet, millä päiväkodeilla olisi edellytykset jatkaa kestävästi toimintaa. Olemme nähneet sen, että Limingan kunnassa yhdelläkään meidän päiväkodeistamme niitä edellytyksiä ei valitettavasti ole, sanoo Touhulan viestintäjohtaja Ossi Ahto.

Yritys ei suoraan syytä Limingan kuntaa eikä Ahto halua kommentoida yhteistyötä sen kanssa.

– Sanoisin näin, että päätöksillä, joita Limingassa on aiemmin tehty, on toki ollut vaikutuksensa, kun olemme tehneet arvioita siitä, missä voimme toimintaa taloudellisesti kestävästi jatkaa ja missä ei, Ahto kuitenkin muotoilee.

Hän nostaa esiin kaksi asiaa, jotka ovat vaikeuttaneet päivähoidon järjestämistä, ja molemmat niistä liittyvät kunnan toimintaan.

Ensinnäkin maksusetelit ovat Touhulan mukaan kustannuksiin nähden liian alhaisia.

Limingassa kunta antaa päivähoidon järjestäjälle lapsen iästä riippuen joko 1210 tai 768 euron arvoisen palvelusetelin kuukaudessa. Alle kolmevuotiaasta maksetaan suurempi summa. Summa on kunnan mukaan linjassa naapurikuntien kanssa.

Kun setelien arvoja tutkailee, huomaa, että Limingassa setelin arvo on hieman pienempi kuin monissa alueen kunnissa, mutta erot etenkään pienten lasten kohdalla eivät ole valtavia. Oulussa vastaava palveluseteli on 1266 tai 825 euroa ja toisessa naapurikunnassa Kempeleessä 1254 euroa tai 780 euroa.

Toiseksi Ahto mainitsee kunnan viimesyksyisen päätöksen, jolla kaikki esiopetus siirrettiin kunnan järjestettäväksi, pois yksityisiltä. Se siirsi suoraan maksavia asiakkaita pois yksityiseltä. Ahton mukaan monen lapsen mukana siirtyivät myös heidän nuoremmat sisaruksensa. Kunta perustelee viimevuotista päätöstä Ylelle sillä, että esiopetuksen siirto viime syksynä perustui hallituksen linjauksiin ja tarkoituksena on kehittää esi- ja alkuopetusta yhtenä kokonaisuutena.

Riski oli tiedossa

Limingan kaltainen yhden yksityisen päivähoitoketjun selvä ylivalta on harvinainen tilanne, sanoo Kuntaliiton kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen.

Lahtisen mukaan tällaisessa ylivallassa on ongelmansa.

– Kuntien tulee ymmärtää se riski, mikä yksityisen palvelun järjestäjän kanssa voi tulla. Pitää olla jonkinlainen suunnitelma valmiina, jos yritys vetäytyy.

Limingassa keksittiinkin nopeasti varasuunnitelma.

Ongelmaan löytyi tällä kertaa nopeasti ratkaisu

Vain viikon kuluttua Touhulan lakkauttamispäätöksestä Limingan kunta kertoi, että Pilke-ketju alkaa pyörittää kahta hylättyä päiväkotia. Pilke oli jo joitakin vuosia sitten osoittanut kiinnostustaan Liminkaan laajentamiseen, kertoo kunnan varhaiskasvatusjohtaja Sari Supperi.

– Aikataulu oli tosi tiukka, kun on vajaa puolitoista kuukautta siihen, kun toiminta täytyy olla jo täydessä toiminnassa. Ei siis ollut kamalasti aikaa lähteä neuvottelemaan suuremmin, ja Pilkkeen kanssa neuvottelut lähtivät heti hyvin käyntiin.

Supperi kertoo, että kunnassa oli tiedostettu yhden ison toimijan riski. Supperin mukaan taustalla on yrityskauppa, jossa Touhula osti kaksi Vekara-päiväkotia.

Kahdelle päiväkodille ei löydy jatkajaa. Supperin mukaan lasten määrät ovat kuitenkin laskeneet siten, että kaikille riittää päivähoitopaikkoja muissa kunnan päiväkodeissa.

Jekkuvekara on toinen päiväkodeista, joiden tilalle Pilke perustaa uuden päiväkodin.Hanna Juopperi / Yle

Pilke-ketjun toimitusjohtaja Minna Martikainen sanoo, että nopeasti kävi ilmi, että neljää päiväkotia ei kannattaisi perustaa, vaan kaksi riittää kunnan nykyisen lapsimäärän huomioon ottaen.

Martikainen kuitenkin uskoo, että kahdella päiväkodilla toiminta voi olla mahdollista, huolimatta siitä, että Touhula näki kunnassa toimimisen mahdottomana. Martikainen on kuitenkin samoilla linjoilla Touhulan kanssa siitä, että Limingan palvelusetelien arvot ovat valtakunnalliseen tasoon nähden aika matalat.

– Enemmän tämä on lisäkapasiteettia Oulun alueella, jossa meillä on ollut ihan hyvä kasvuvauhti. Keskustelimme toki kunnan kanssa, mutta kuntien talouskin on tiukalla, ymmärrämme sen.

Jekkuvekaran vanhempainyhdistyksessä toimivat Johanna Vähänen ja Kati Niemelä ovat tyytyväisiä. Jekkuvekara on toinen päiväkodeista, joita Pilke alkaa pyörittää.

– Olisin toivonut, että Limingan kunta olisi ottanut päiväkodit omikseen, mutta ymmärrän, että nopealla aikataululla on helpompi ottaa yksityinen toimija, Vähänen sanoo.

Herättikö juttu ajatuksia? Keskustelu on auki 27. kesäkuuta kello 23:een saakka.

Lue myös:

Yksityinen päiväkoti saa takoa miljoonavoittoa, vaikka laki kieltää saman yksityisen koulun kohdalla – Suomessa voi olla pian kuntia, joissa ei ole kunnallista päiväkotia lainkaan

Ratkaisu OYSin yhteispäivystyksen epäillystä raiskauksesta: noin 40-vuotiaan miehen syyte hylättiin, toinen vastaajista kuoli ennen käsittelyä

Oulun käräjäoikeus on antanut ratkaisunsa Oulun yliopistollisen sairaalan yhteispäivystyksessä marraskuussa 2018 tapahtuneesta epäillystä raiskauksesta ja pakottamisesta seksuaaliseen tekoon.

Jutussa oli epäiltynä kaksi miestä.

Torstaina annetussa tuomiossa käräjäoikeus hylkäsi noin 40-vuotiasta miestä kohtaan nostetun syytteen pakottamisesta seksuaaliseen tekoon.

Vastaajana ollut mies on myöntänyt menneensä toisen miehen perässä huoneeseen, jossa nainen oli nukkunut. Hän on kiistänyt koskeneensa naiseen. Hän on poistunut huoneesta, ja sairaalan käytävällä olleen valvontakameran mukaan hän ehtinyt olla huoneessa hieman alle 20 sekuntia.

Käräjäoikeus katsoi ettei riittävää näyttöä miehen syyllisyydestä ole esitetty.

Jutussa toisena vastaajana ollut noin 30-vuotias mies on kuollut viime vuoden lopussa, joten häntä vastaan nostettu syyte raiskauksesta on miehen kuoleman vuoksi rauennut. Käräjäoikeuden tuomiossa ei oteta kantaa, oliko syytteessä alun perin esitetty teko tapahtunut vai ei.

Asiasta kertoi ensin Kaleva.

Äitejä ja vauvoja hoitavan osaston turvallisuus kyseenalaistettiin – toimintaa on sen jälkeen muutettu, mutta osastoa valvotaan vielä tarkasti

Osa Oulun yliopistollisessa sairaalassa työskentelevistä kätilöistä teki viime vuoden lopulla poikkeuksellisen toimenpiteen. He kantelivat omasta työpaikastaan ulkopuoliselle viranomaiselle, sairaalaa valvovalle Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle.

Vastaavankaltaisia, työntekijöiden tekemiä kanteluita tulee Pohjois-Suomen avin käsittelyyn terveydenhuollon puolelta aniharvoin.

Kantelun sisältö oli raskasta asiaa.

Siinä kerrottiin, että kätilöiden mielestä potilasturvallisuus äitejä ja pikkuvauvoja hoitavalla vierihoito-osastolla 13 OYSissa on vaarassa. Kätilöiden mukaan syynä siihen olivat riittämätön työntekijämäärä, kova kiire ja liian suuri työtaakka.

Lue juttu: Äitien ja vauvojen turvallisuus on kätilöiden mukaan vaarassa Oulun yliopistollisen sairaalan osastolla – sairaala kiistää jyrkästi

Osaston väitetyt ongelmat olivat näkyneet Ylen myöhemmin keräämien kokemusten perusteella myös potilaille.

Lue myös: Äidit ja isät kertovat kokemuksiaan osastosta, jonka potilasturvallisuus on kyseenalaistettu – apua sai monen mielestä odottamalla odottaa

Talvella sairaalan johto sanoi, että osaston toiminta tullaan käymään läpi juurta jaksain.

Mitä sen jälkeen on tapahtunut?

"Parempaan suuntaan on menty"

Sairaalan mukaan paljon.

Synnytysten, naistentautien ja genetiikan vs. vastuualuejohtaja Kati Ojala kertoo, että OYSin vierihoito-osaston toimintaa on kehitetty monin tavoin paremmaksi viime kuukausien aikana.

Ojalan mukaan osastolla on esimerkiksi nykyään paikalla aiempaa useammin erikoislääkäri, jolta kätilöt saavat apua potilaiden hoidossa, ja kätilöille on myös alettu tarjota entistä enemmän täydennyskoulutusta.

Osastolla on lisäksi käynyt ulkopuolinen konsultti, joka on auttanut kehittämään työyhteisöä ja miettimään, miten työskentelyä saataisiin kätilöille vähemmän kuormittavaksi.

OYS on myös ottamassa käyttöön uutta potilastietojen kirjaamista nopeuttavaa mobiilijärjestelmää, jonka senkin pitäisi vähentää kätilöiden työtaakkaa.

– Toiminnan kehittämisen eteen on lyöty monelta taholta päitä yhteen, ja parempaan suuntaan on menty, Kati Ojala arvioi.

Kätilöillä kuitenkin yhä kuormitusta

Samansuuntainen käsitys on kätilöitä edustavalla luottamusmiehellä.

Terveysalan ammattijärjestön Tehyn Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueluottamusmiehen Jouni Hackzellin mukaan työnantajan tekemät muutokset ovat vieneet asioita vierihoito-osastolla eteenpäin.

Se on näkynyt luottamusmiehen suuntaan muun muassa siten, että kätilöiltä on tullut hänelle tänä keväänä selvästi vähemmän yhteydenottoja kuin esimerkiksi viime vuoden lopulla.

Kokonaan ongelmat eivät kuitenkaan vaikuta vielä väistyneen.

Hackzellin mukaan vierihoito-osaston työntekijöillä on edelleen paikoin vaikeuksia jaksaa työssä, ja erityisesti runsas sijaisten käyttö osastolla kuormittaa vakituisia työntekijöitä.

– On ollut esimerkiksi tilanteita, että osaston seitsemästä hoitajasta vain kaksi on ollut vakituisia työntekijöitä. Sijaiset eivät ole pystyneet hallitsemaan töitä aivan samalla tietotaidolla kuin vakituiset, mikä kuormittaa niin sanottuja vakkareita, Jouni Hackzell kuvailee.

Luottamusmies pitää tärkeänä, että osaston toiminnan kehittämistä jatketaan ja ongelmia ratkaistaan yhteistyössä henkilöstön kanssa, työntekijöitä kuulemalla.

Sairaalalta vaadittu lisäselvitystä

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on omalta osaltaan penkonut OYSin vierihoito-osaston tilannetta menneenä keväänä. Avi on esimerkiksi pyytänyt sairaalalta osaston toimintaan liittyviä kirjallisia tietoja ja käynyt myös tarkastamassa tilanteen paikan päällä maaliskuussa.

Avin sosiaali- ja terveyspuolta johtavan yksikön päällikön Pirjo Mäkeläisen mukaan esiin ei ole tullut selvää osoitusta siitä, että potilasturvallisuus olisi ehtinyt vaarantua vierihoito-osastolla, mutta tavallista tiiviimpää valvontaa päätettiin silti jatkaa.

– Vierihoito-osaston tilanne edellyttää yhä jatkoselvittelyä ja seurantaa, Mäkeläinen sanoo.

Mäkeläisen mukaan sairaalassa tehdyt muutokset ovat vähentäneet osaston potilasturvallisuusriskiä, mutta ne yksinään eivät riitä virastolle.

Avi haluaa vielä muun muassa selvittää, onko osastolla varmasti henkilökuntaa riittävästi ja miksi siellä käytetään niin paljon sijaistyövoimaa. Pirjo Mäkeläinen sanoo, että sijaistyövoiman runsas käyttö on mahdollinen riski potilasturvallisuudelle, sillä sijaiset eivät välttämättä tiedä ja tunne osaston toimintakäytäntöjä yhtä hyvin kuin vakituiset työntekijät.

OYSin Kati Ojala sanoo, että hänen käsityksensä mukaan vierihoito-osastolla ei ole käytetty pitkäaikaisia sijaisia sen enempää kuin muillakaan osastoilla. Sen sijaan äkillisissä tilanteissa lisätyövoimaa kutsutaan osastolle töihin, mutta käytäntö on Ojalan mukaan sairaalassa normaali.

Ojala sanoo, että kokonaistilannetta tullaan kuitenkin näiltäkin osin vielä selvittämään OYSissa tarkemmin, koska avi kiinnitti asiaan huomiota.

Työntekijöiden määrää punnitaan vielä

Oulun yliopistollisella sairaalalla on syyskuun loppuun asti aikaa antaa aville lisäselvitys tilanteesta. Lopullisen valvontapäätöksen kätilöiden aiemmin tekemään kanteluun virasto antaa vasta sen jälkeen.

Avin Pirjo Mäkeläisen mukaan osastolle on kuitenkin turvallista mennä potilaaksi milloin vain, sillä akuuttia uhkaa ei ole tullut esille.

OYSin synnytysten, naistentautien ja genetiikan vs. vastuualuejohtajan Kati Ojalan mukaan sairaalassa oli alunperin tarkoitus kartoittaa kevään aikana vierihoito-osaston hoitajamäärää tekemällä uusi henkilömitoitus, mutta työ jäi koronaepidemian takia kesken.

Ojalan mukaan tämä työ tullaan tekemään näillä näkymin syksyllä, ja avin selvityspyyntöön vastataan määräajassa.

– Me laskemme ja arvioimme vielä kerran, onko hoitajamäärä osastolla varmasti riittävä. Jos se ei ole, mietimme, mikä siihen on neuvoksi.

Keskustelu on auki 25. kesäkuuta kello 23:een saakka.

Ylivieskan poltetun kirkon korvaaja kiinnostaa: livevideota rakennustöistä on katsottu jo 1,6 miljoonaa kertaa

Ylivieskassa nouseva uusi kirkko kiinnostaa kaupunkilaisia. Alueella käy säännöllisesti katsojia, mutta erityisesti paikallistelevision välittämä livevideo on osoittautunut suosituksi: vuodenvaihteessa avatulla palvelulla on jo yli 1,6 miljoonaa katselukertaa.

– Ihmiset ovat myös alkaneet kehua kirkkoa, vaikka alussa tuli paljon kriittistäkin palautetta, sanoo seurakunnan tiedottaja Jussi Leppälä.

Rakennus sai kirkkomaisen muotonsa jo silloin, kun liimapuupalkit pystytettiin. Katon ja seinien tiiliverhoilu lisää vaikutelmaa.

– Ulkoseinien muuraus tehdään Ylivieskassa tehdyllä Ruukin tiilellä. Se on rustiikkitiili, elävän näköinen ja tekee punaisen heran värisen seinän. Samaa sävyä ovat myös kattotiilet. Värimaailma on kaunis ja sopii hyvin vähän keskiaikaistyyliseen kirkkoon, kuvailee Leppälä.

Työt etenevät aikataulussa, ja uusi kirkko on tarkoitus vihkiä käyttöön pääsiäisenä 2021. Tuolloin tulee kuluneeksi neljä vuotta vanhan kirkon tuhopoltosta.

"Oli aika kovaa katsoa kirkon kaatumista" – Ylivieskassa tuhoutui maamerkki ja monen kotikirkko

Kyseessä on 13 miljoonan urakka. Tässä vaiheessa näyttää siltä, että kustannukset jopa alittuvat.

Tavoitteena on kerätä Kirkkotalkoilla miljoona euroa, nyt koossa on 765 000. Keväällä piti aloittaa yrityskeräyskampanja, mutta korona sekoitti tilanteen ja veti yritykset tiukoille. Nyt kampanja on jäissä, ja tilanteen kehittymistä odotetaan rauhassa.

Lue myös:

Uuden kirkon rakentaminen vihdoin vauhtiin Ylivieskassa

Ylivieska saa sittenkin uuden kirkon poltetun tilalle – hintalappu oli jo upottaa hankkeen kirkkohallituksessa

Ylivieskan kirkosta tulossa suunniteltua pienempi: koosta ja korkeudesta tingitään, koska kustannukset uhkaavat karata

Ylivieskan poltetun puukirkon tilalle nousee uusi vuonna 2020 – kirkolliskokous tukee urakkaa miljoonalla

Näin Ylivieskan kirkkopalon tapahtumat etenivät: kanistereihin bensaa huoltoasemalta, rautakangen avulla sisälle kirkkoon

Sidor