Uutiset YLE Oulu

Poliisiylijohtaja Oulun raiskaustutkinnasta: "Kyse on erittäin iljettävästä rikollisuuden muodosta, mutta toivon kansalaisilta malttia"

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen on seurannut tarkasti Oulun poliisin seksuaalirikostutkintoja.

Maan korkein poliisiviranomainen kuvailee rikosepäilyjä selvin sanoin.

– Tässä on kyse erittäin iljettävästä rikollisuuden muodosta, mitä ei missään tapauksessa voi hyväksyä, Kolehmainen sanoo.

Kolmessa seksuaalirikostutkinnassa on tällä hetkellä yhteensä 8 epäilyä. Heistä 7 on epäiltyinä teoista, jotka ovat poliisin mukaan kohdistuneet yhteen henkilöön, yläkouluikäiseen tyttöön.

Myös kahdessa muussa tutkinnassa uhrina on ollut yläkouluikäinen tyttö. Näissä molemmissa tutkinnoissa epäiltyjä on yksi.

Poliisi tutkii tekoja törkeänä lapsen seksuaalisena hyväksikäyttönä ja törkeänä raiskauksena.

"Antaa poliisin suorittaa tutkinta rauhassa"

Poikkeuksellista näissä tutkinnoissa on se, että kaikki epäillyt ovat tulleet Suomeen turvapaikanhakijoina tai pakolaisina. Osa heistä on saanut poliisin mukaan Suomen kansalaisuuden, osalla turvapaikkaprosessi on kesken.

Yhden tutkinnan kohdalla poikkeuksellista on myös, että epäiltyjä on kymmenkunta ja yksi uhri.

Oulun rikostutkinnat ovat järkyttäneet kansalaisia. Myös pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kommentoi rikosepäilyitä keskiviikkona.

Poliisin tutkinnat ovat kuitenkin vielä kesken, ja poliisiylijohtaja toivoo malttia kansalaisilta.

– Antaa poliisin suorittaa esitutkinta rauhassa, ja katsoa, mitä siinä selviää. Nyt ei missään tapauksessa pidä lähteä tässä ottamaan oman käden oikeutta. Toivon todella kaikilta osapuolilta nyt malttia.

Poliisiylijohtajan mukaan poliisi on varautunut hyvin Itsenäisyyspäivän mielenilmauksiin niin Helsingissä kuin muuallakin Suomessa.

Lue myös:

Pääministeri Sipilä Oulun raiskausepäilyistä: "Epäinhimillinen teko, jonka pahuutta ei voi käsittää"

Tämän tiedämme Oulun seksuaalirikosepäilyistä nyt: Kymmenen epäiltyä, useita kansallisuuksia, kaikki uhrit alle 15

Pääministeri Sipilä Oulun raiskausepäilyistä: "Epäinhimillinen teko, jonka pahuutta ei voi käsittää"

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on ottanut kantaa Oulussa tapahtuneisiin epäiltyihin seksuaalirikoksiin. Poliisi tutkii parhaillaan kolmea vakavaa lapseen kohdistunutta seksuaalirikosta.

Sipilän mukaan tapahtumat ovat herättäneet laajaa järkytystä ja syystä.

– Jokaisella on oikeus koskemattomuuteen. Kyse on perustavaa laatua olevasta asiasta. Tätä oikeutta on puolustettava kaikissa tilanteissa ja sen loukkauksiin on puututtava, korostaa Sipilä tiedotteessaan.

– Lapseen kohdistuva seksuaalirikos on epäinhimillinen teko, jonka pahuutta ei voi käsittää. Rikoksen uhrin kärsimystä ei voi mitenkään poistaa. Oikeusvaltiossa syylliset saavat rangaistuksen etnisyydestä riippumatta.

Sipilä painottaa, että Oulun tapauksen tutkinnasta ja tiedottamisesta vastaa poliisi, tuomiosta oikeuslaitos.

– Seksuaalirikosten rangaistusten on vastattava kansan oikeustajua. Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistuksien koventamisesta

Poliisin mukaan laajimmassa rikoksessa epäiltynä on useita ulkomaalaistaustaisia henkilöitä. Epäillyt teot ovat kohdistuneet alle 15-vuotiaisiin lapsiin.

Lue lisää:

Tämän tiedämme Oulun seksuaalirikosepäilyistä nyt: Kymmenen epäiltyä, useita kansallisuuksia, kaikki uhrit alle 15

Tämän tiedämme Oulun seksuaalirikosepäilyistä nyt: Kymmenen epäiltyä, useita kansallisuuksia, kaikki uhrit alle 15

Poliisi tutkii Oulusta kolmea seksuaalirikostapausta, joissa kaikissa epäillyn teon uhri on alle 15-vuotias tyttö. Kaikissa kolmessa tapauksessa tekijät ovat tulleet Suomeen pakolaisina tai turvapaikanhakijoina.

Poliisin mukaan ei ole mahdotonta, että uusia tapauksia tulee vielä esiin.

Kolme erillistä tapausta

Tutkinnassa on yksi tapaus, johon liittyen on vangittu peräti seitsemän ihmistä. Epäiltyjä on todennäköisesti lisää. Tapauksessa tehdään uusi kiinniotto pian, poliisista arveltiin keskiviikkona.

Tätä tapausta tutkitaan ainakin pahoinpitelynä, törkeänä lapsen seksuaalisena hyväksikäyttönä ja törkeänä raiskauksena.

Epäillyt teot tapahtuivat yksityisasunnoissa useiden kuukausien aikana.

Kaksi muuta epäiltyä rikosta on tapahtunut Oulussa Tuiran kaupunginosassa ulkona ja samana päivänä.

Toista niistä tutkitaan lapsen seksuaalisena hyväksikäyttönä, toista törkeänä raiskauksena ja törkeänä seksuaalisena hyväksikäyttönä.

Seksuaalisesta hyväksikäytöstä epäilty on ollut pidätettynä, mutta hänet on eilen vapautettu. Hän on kuitenkin edelleen epäilty.

Törkeästä raiskauksesta ja törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä epäilty on edelleen vangittuna.

Uhrien ikää poliisi ei kerro tarkkaan: se on kaikissa kolmessa tapauksessa 10–15 vuotta. Uhrien ei tiedetä tunteneen toisiaan.

Epäillyt tekijät

Poliisin mukaan kaikki epäillyt tekijät ovat tulleet Suomeen pakolaisina tai turvapaikanhakijoina. Yksi on ollut maassa pidempään, suurin osa joitain vuosia. Osa on pakolaisia, osalla on turvapaikkaprosessi kesken, osa on Suomen kansalaisia. Yksi on yli kolmekymppinen, muut ovat 20–30-vuotiaita. Poliisin mukaan kansallisuuksia on suomalaisen lisäksi neljä.

Tekotapa

Yhteistä epäilyissä on, että epäilty ja uhri näyttäisivät tavanneen sosiaalisessa mediassa. Siksi poliisi eilen varoittikin oululaisia ulkomaalaistaustaisista, jotka ottavat yhteyttä somen välityksellä. Poliisin mukaan varoitus on voimassa, vaikka julkisuuteen tulleista epäilyistä epäillyt ovat pääosin vangittuina.

Poliisin mukaan vaikuttaa siltä, että Oulussa on useita tapauksia jo ennen tätä, joissa ulkomaalaistaustaiset ihmiset ovat lähestyneet tyttöjä sosiaalisessa mediassa. Poliisi ei voi vahvistaa, ovatko yhteydenotot osin tai kokonaan nyt rikoksista epäiltyjen tekemiä.

Poliisi kuitenkin kertoo, että paljon esillä useassa yhteydessä ollut kauppakeskus Valkea ei ole tullut tutkinnassa esiin.

Toistaiseksi ainakin erillisiä tapauksia

Poliisin mukaan ei ole viitteitä, että kolme epäiltyä tapausta liittyisivät ainakaan suoraan kaikki toisiinsa.

Poliisin mukaan näyttää, että laajan, usean epäillyn sisältävän tapauksen epäillyt tuntevat toisensa. Samoin kahden muun tapauksen epäillyt tekijät tuntevat toisensa. Poliisin mukaan ei ole tietoa, että epäillyt tuntisivat myös muiden tapausten epäilyjä.

Kuitenkin poliisi puhuu siitä, että nuorten tyttöjen tavoittaminen somessa kyseenalaisiin tarkoituksiin voi olla mahdollinen "trendi".

– Tyypillisesti kaveriporukoilla on samantapaisia tapoja toimia ja tämänkaltaista toimintatapaa osa harrastaa, sanoo rikosylikomisario Markus Kiiskinen.

Poliisin mukaan tässä vaiheessa ei kuitenkaan ole syytä ajatella, että kyse olisi jostain järjestäytyneestä toiminnasta, jossa olisi pyritty tekemään seksuaalirikoksia. Poliisi ei myöskään suostu puhuman yhtenäisestä ryhmästä, joka olisi tällaista toimintaa harrastanut.

Poliisi myös kuitenkin huomauttaa, että tietenkään kaikki Oulun pari-kolmekymppiset ulkomaalaistaustaiset miehet eivät houkuttele nuoria somessa.

Uudet tapaukset mahdollisia

Kiiskisen mukaan on mahdollista, että uusia tapauksia tulee esiin, koska aihe on ollut esillä ja mahdolliset uhrit voivat tämän vuoksi ilmoittautua. Hän sanoo, että ei voi ottaa kantaa, onko poliisilla syytä epäillä, että uusiakin tapauksia olisi.

– Ei akuutisti ole tutkinnassa muita tämänkaltaisia epäilyjä, mutta ne ovat mahdollisia. Tämä perustuu spekulaatioihin, sanoo rikosylikomisario Markus Kiiskinen.

Oulun poliisilta harvinainen varoitus: Varoittaa tyttöjä ulkomaalaistaustaisista miehistä somessa

Oulun poliisi kehottaa erityisesti nuoria tyttöjä ja nuorten vanhempia tarkkaavaisuuteen sosiaalisessa mediassa.

Poliisista kerrotaan, että Oulun seudulla on tullut viime aikoina ilmi tapauksia, joissa ulkomaalaistaustaiset, usein suomen kieltä taitamattomat miehet ovat houkutelleet selvästi itseään nuorempia alaikäisiä tyttöjä kanssaan kontaktiin. Pahimmillaan kontaktit ovat johtaneet epäilyihin vakavista seksuaalirikoksista.

Oulun poliisi tutkii tällä hetkellä kolmea erillistä tapausta, jossa ulkomaalaistaustaisia miehiä epäillään lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista.

Seitsemän miestä on vangittu epäiltynä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja törkeästä raiskauksesta.

Haluamme poliisissa alleviivata, että kaikki ulkomaalaistaustaiset eivät ole rikollisia tai epärehellisiä. Markus Kiiskinen

Sen lisäksi poliisilla on tutkinnassa kaksi erillistä tapausta, joissa kaksi on kaksi eri epäiltyä. Molemmat tapaukset ovat tapahtuneet marraskuun puolivälissä Oulussa Tuiran kaupunginosassa.

Kaleva kertoo, että toisessa tapauksessa ulkomaalaistaustaisen miehen epäillään syyllistyneen alaikäiseen tyttöön kohdistuneeseen törkeään lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja törkeään raiskaukseen. Toisessa ulkomaalaistaustaisen miehen epäillään syyllistyneen alaikäiseen tyttöön kohdistuneeseen lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön.

– Nämä ikävät tapahtumat ovat yksi syy siihen, että päätimme lähettää tämän tiedotteen, Oulun poliisilaitoksen rikosylikomisario Markus Kiiskinen kertoo.

Oulun poliisilaitoksen rikosylikomisario Markus Kiiskinen kertoo, että seitsemän vangitun tapauksessa epäiltyjen epäillään tunteneen toisensa. Sama pätee myös kahden erillisen tapauksen epäiltyihin.

Kontaktia haetaan sosiaalisen median avulla

Kiiskinen kertoo, että kaikissa edellä mainituissa tapauksissa miesten epäillään ottaneet kontaktia lapsiin sosiaalisen median kautta. Tapaukset, joissa aikuiset miehet ottavat yhteyttä nuoriin tyttöihin somessa, ovat Kiiskisen mukaan Oulun seudulla kasvussa.

– Puhutaan kymmenistä tapauksista. Poliisille tulee tietoa houkuttelusta ja ikävistä yrityksistä. Kaikki eivät kuitenkaan johda esitutkintaan. Ne tapaukset menevät esitutkintaan, jos tapaaminen on jo sovittu ja henkilöä on jo ahdisteltu.

Tieto tapauksista on tullut poliisille lasten vanhemmilta ja joissain tapauksissa sosiaaliviranomaisilta.

Nyt puhutaan näistä yhdeksästä henkilöstä, jotka tällä hetkellä ovat vangittuina. Markus Kiiskinen

Kiiskinen kertoo, että poliisissa mietittiin viime päivien aikana tiedotteen lähettämistä, mutta viimeaikaiset seksuaalirikosepäilyt vahvistivat päätöksen varoituksen lähettämisestä, koska kaikkiin tapauksiin liittyi sosiaalinen media.

– Toivon, että tämä ei lisää rasismia. Haluamme poliisissa alleviivata, että kaikki ulkomaalaistaustaiset eivät ole rikollisia tai epärehellisiä. Nyt puhutaan näistä yhdeksästä henkilöstä, jotka tällä hetkellä ovat vangittuina.

Poliisi kehottaa nuoria olemaan tarkkaavaisia ja vanhempien tietoisia siitä, kenen kanssa lapsi viettää aikaa netissä ja vapaa-aikana.

Epäilyttävistä henkilöistä ja yhteydenottajista tulee ilmoittaa poliisille. Poliisille voi ilmoittaa epäilyttävistä yhteydenottajista vihjeet.oulu(at)poliisi.fi sähköpostiin, vihjenumeroon 0295 416 194 tai asioimalla poliisiaseman palvelupäivystyksessä.

Lue lisää: Seitsemän vangittu Oulussa epäiltyinä törkeistä seksuaalirikoksista – uhri on alaikäinen

Poliisilla on lisää epäiltyjä alle 15-vuotiaan tytön törkeästä raiskauksesta Oulussa – seitsemän yhä vangittuna

Neljää epäillään osallisuudesta murhaan Oulussa – poliisi: rikos tapahtui soramontulla ja ruumis kätkettiin

Oulun käräjäoikeus vangitsi maanantaina kaksi oululaista miestä epäiltynä osallisuudesta murhaan. Käräjäoikeus on jo aiemmin vanginnut yhden miehen samaan rikoskokonaisuuteen liittyen. Poliisi epäilee, että tekoon liittyy myös neljäs henkilö, joka on aikaisemmin vangittu toiseen rikosasiaan liittyen.

Epäilty henkirikos tuli ilmi tutkittaessa ilmoitusta kadonneesta henkilöstä. Ilmoitus kadonneesta henkilöstä tehtiin marraskuun alussa.

Poliisin tiedotteen mukaan tutkinnassa ilmi tulleiden seikkojen johdosta asiaa alettiin tutkia murhana. Epäilty teko on tapahtunut lokakuun alussa Oulussa.

Kaikki epäillyt ovat nuorehkoja oululaisia miehiä. Teosta epäillyt ovat kiistäneet osallisuutensa henkirikokseen.

Teon motiivi on selvinnyt

Epäiltyä henkirikosta tutkitaan murhana, sillä esitutkinnan tämän hetkisen tilan perusteella kyseessä on ollut etukäteen suunniteltu teko. Epäillyillä on poliisin tiedotteen mukaan aikaisempaa rikoshistoriaa, mutta teko ei liity järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

Poliisilla on käsitys teon motiivista, mutta motiivia tai teon yksityiskohtia ei poliisi kerro julkisuuteen tutkinnan turvaamiseksi.

Poliisi epäilee, että henkirikoksen uhrin ruumis on kätketty teon jälkeen. Poliisi on tehnyt maastoetsintöjä vainajan löytämiseksi ja etsintöjä poliisi jatkaa lähitulevaisuudessa.

Poliisi pyytää yleisön apua teon selvittämiseksi

Poliisin mukaan henkirikos on tapahtunut lauantaina ja sunnuntain välisenä yönä 7. lokakuuta 2018. Uhria on kuljetettu aamuyöllä kello kolmen jälkeen tumman värisessä Audi A6 – henkilöautossa Tuiran kaupunginosasta Oulun koillispuolelle maasto- tai soramonttualueelle, jossa henkirikos on tapahtunut.

Poliisi pyytää kansalaisia ilmoittamaan asiaan mahdollisesti liittyvistä havainnoista Oulun poliisin vihjenumeroon 0295 416 194 tai sähköpostitse osoitteeseen vihjeet.oulu(at)poliisi.fi.

Poliisilla on lisää epäiltyjä alaikäisen tytön törkeästä raiskauksesta Oulussa

Oulun poliisilla on useita epäiltyjä lisää liittyen alaikäisen tytön epältyyn törkeään seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja törkeään raiskaukseen.

Oulun käräjäoikeus on vanginnut seitsemän miestä epäiltynä kyseisistä rikoksista.

Rikosylikomisario Markus Kiiskisen mukaan poliisilla on kuitenkin tapaukseen liittyen lisää epäiltyjä, joita tullaan lähipäivinä kuulustelemaan. Myös nämä epäillyt ovat 20–30-vuotiaita Oulun alueella asuvia ulkomaalaistaustaisia miehiä. Poliisin mukaan miehet ovat keskenään tuttuja.

Epäilty uhri on valtaväestöön kuuluva kantasuomalainen alaikäinen tyttö. Poliisi ei kerro, mistä miehet tuntevat tytön.

Epäillyt seksuaalirikokset ovat poliisin mukaan tapahtuneet useiden kuukausien aikana useissa yksityisasunnoissa. Rikoskokonaisuus alkoi paljastua poliisille loppukesästä.

Lue lisää: Seitsemän vangittu Oulussa epäiltyinä törkeistä seksuaalirikoksista – uhri on alaikäinen

Äärimmäisen harva siruttaa kissansa, ja sen takia lemmikki ei välttämättä ikinä löydä kotiin – "Vastuulliset lemmikinomistajat ovat tämän jo ymmärtäneet"

Tästä on kyse
  • Kotikissoja sirutetaan vain harvoin.
  • Turvasiru nopeuttaisi esimerkiksi karanneen kissan palautumista omistajalleen.
  • Siruttaminen yleistyy hiljalleen, mutta kissoilla se ei ole tulossa pakolliseksi kuten koirilla vuoden 2021 alusta.

Oululaiskerrostalossa kävi vahinko pari kuukautta sitten. Perheen kissa Namu säikähti jotakin, otti jalat alleen ja karkasi ikkunasta teille tietämättömille. Naapuri ehti nähdä kissan katoamisen.

Kun kissan emäntä Saana Tolppanen tuli illalla kotiin, oli edessä huoli kissan kohtalosta. Tolppanen ryhtyi tuumasta toimeen ja aloitti toimet kissan saamiseksi takaisin. Hän ilmoitti asiasta kahdessa eri Facebook-ryhmässä ja saikin selville, että kissa oli nähty lähialueella.

Tolppanen etsi kissaansa laittamalla ilmoituksia ja seuraamalla Facebook-ryhmiä, jättämällä katoamisilmoituksia eri puolille Oulua ja ehtipä hän hankkia loukunkin kissan kiinnisaamiseksi.

Namu-kissa omistajansa Saana Tolppasen sylissä Oulun Kaukovainiolla.Timo Nykyri / Yle

Etsinnöistä huolimatta Namun karkumatka venyi liki kahteen kuukauteen. Tarinalla on onnellinen loppu, sillä lopulta Kempeleessä sijaitseva lemmikkihoitola Vierashuone sai Namun asiakkaakseen, ja omistaja tavoitti kissansa sieltä.

Se tavallinen tapaus

Kempeleläinen lemmikkihoitolan yrittäjä Simo Tolonen saa asiakkaakseen vuosittain noin 300 kissaa. Omistajan kertova verkkopalvelu turvasiru (Turvasiru.fi) löytyy vain harvalta lemmikkihoitolaan tuodulta kissalta.

– Kokemukseni mukaan vain kaksi löytökissaa sadasta on sirutettu, Tolonen kertoo.

Pelkkä turvasiru ei kuitenkaan riitä, siru pitää myös rekisteröidä.

– Kaikki siruttajat eivät automaattisesti rekisteröi kissansa tietoja yhteenkään rekisteriin, joten sirusta ei silloin ole hyötyä.

Kempeleen lemmikkihoitola Vierashuoneen tiloissa on noin 30 löytökissaa.Timo Nykyri / Yle

Tolonen ihmettelee kissaomistajia, jotka antavat kissansa liikkua pihalla ilman valvontaa. Lain mukaan kissa ei saa liikkua luonnossa ilman valvontaa.

Tolonen on huomannut, että kissojen siruttaminen yleistyy, mutta hitaasti.

– Suuri osa, jotka leikkauttavat kissansa eläinlääkärillä, siruttavat sen samalla. Vastuulliset lemmikinomistajat ovat tämän jo ymmärtäneet. On kuitenkin edelleen ihmisiä, jotka päästävät kissansa kulkemaan vapaana, mikä ei ole oikein, Tolonen kertoo.

Mikrosiru kaikille eläimille

Kissoja sirutetaan eläinlääkärissä sekä vapaaehtoisten avulla. Asialla ovat yleensä eläinsuojeluyhdistykset.

Myös miljonaa mikrosirua -kampanja kiertää siruttamassa kissoja ja muita eläimiä eri puolilla maata. Kampanja kävi Oulussa 5.1.2018. Tuolloin sirutettiin 113 kissaa ja 28 koiraa. Vuoden 2019 alussa kampanja kiertää siruttamassa eläimiä Haminassa, Orimattilassa, Lohjalla ja Kangasalla.

Siruttajat tekevät hommaa vapaaehtoisesti ja harrastusmielessä, ja omistajalle kustannukset ovat selvästi halvemmat kuin normaalisti.

Miljoona mikrosirua -tapahtuman siruttaja Annulii Koponen kertoo, että he ovat siruttaneet noin 5 000 kissaa. Työ on vasta alussa.

– Kukaan ei tiedä tarkkaa kissojen määrää maassamme. Arviot pyörivät 600 000:sta aina miljoonaa saakka. Veikkaan, että meidän siruttamamme noin 5 000 kissaa on alle prosentti koko maan kissoista.

Kansallisia rekisterejä, joihin kissan tai koiran voi rekisteröidä, on neljä. Siruttaminen maksaa muutamasta kympistä yli 100 euroon eläinlääkärillä.

– Voisin sanoa näin, että jokainen maatiaiskissan omistaja ymmärtää siruttamisen ja rekisteröinnin tärkeyden viimeistään siinä vaiheessa, kun käy lunastamassa kissansa löytöeläinkodista, kertoo Koponen.

Koponen muistuttaa, että Kennelliitto sai vaatimuksensa läpi hallituksen esitykseen eläinsuojelulain (Valtioneuvosto) uudistukseen. Koirat aletaan esityksen mukaan siruttamaan vuoden 2021 alusta. Kissat esityksestä puuttuvat.

– Itse en usko pakkoon, uskon vapaaehtoisuuteen ja tietoisuuden lisäämiseen. Siru ja sen rekisteröinti ovat halpaa verrattuna siihen, että lunastaa kissansa löytöeläinkodeista, Koponen sanoo.

Sirutus laskisi kustannuksia

Lemmikkihoitola Vierashuoneen Simo Tolonen kannustaa kissanomistajia siruttamaan lemmikkinsä. Näin oleskeluaika löytöeläinkodissa lyhenisi ja kustannukset omistajalle laskisivat.

Lemmikkihoitola Vierashuone vastaa Oulun kaupungin sekä ympäristökuntien Muhoksen, Kempeleen, Hailuodon, Limingan, Lumijoen ja Tyrnävän irrallaan tavattujen lemmikkieläinten tilapäisestä hoidosta. Kuntalaiset maksavat Vierashuoneen löytöeläintoiminnan.

Namu-kissa saa omistajansa Saana Tolppasen mukaan turvasirun.Timo Nykyri / Yle

Kun omistaja hakee löytökissansa takaisin Vierashuoneelta, tulee se maksamaan vähintään 55 euroa. Jos omistajaa ei löydy, voidaan kissa myydä uuteen kotiin 190 eurolla.

Kadonneen kissansa Saana Tolppanen sai takaisin, vaikka sillä ei ollutkaan mikrosirua. Nyt hän aikoo nyt siruttaa kissansa, kaiken varalta.

– Jos se maksaa muutaman kympin, niin sen maksaa mielellään. Taidanpa siruttaa myös sekarotuisen koirani samalla, naurahtaa Tolppanen.

Seitsemän vangittu Oulussa epäiltyinä törkeistä seksuaalirikoksista – uhri on alaikäinen

Oulun käräjäoikeus on vanginnut seitsemän miestä epäiltyinä törkeistä lapseen kohdistuvista seksuaalirikoksista, kertoo Oulun poliisi. Käräjäoikeus vangitsi epäillyt miehet keskiviikkona.

Tapauksen rikosnimikkeinä ovat törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja törkeä raiskaus.

Epäillyt teot ovat tapahtuneet tämän vuoden aikana pääosin Oulussa yksityisasunnoissa, kertoo rikosylikomisario Markus Kiiskinen Oulun poliisista.

Kiiskisen mukaan epäillyt teot jatkuivat useita kuukausia. Hän ei halua kertoa tarkemmin tapahtumien ajankohtaa.

– En tutkintataktisista syistä vielä tekoaikaa tarkemmin halua sanoa, koska tämä on sellainen asia, johon saattaa tulla vielä myös lisää epäiltyjä, Kiiskinen sanoo STT:lle.

Epäillyt teot ovat kohdistuneet alaikäiseen tyttöön. Poliisi ei halua kertoa uhrin tarkkaa ikää.

– Sen voi sanoa, että hän on selvästi alaikäinen tyttölapsi, Kiiskinen sanoo.

Kiiskisen mukaan uhrin ja epäiltyjen miesten välillä ei ole sukulaisuussuhdetta. Hän kertoo, että epäillyt olivat tunteneet toisensa.

Poliisin mukaan epäillyt ovat ulkomaalaistaustaisia. Kiiskinen ei halua tarkemmin avata epäiltyjen taustaa.

Epäillyistä miehistä yksi on yli kolmekymppinen, muut ovat iältään 20–30-vuotiaita.

Oulun poliisi käynnisti tapauksesta rikostutkinnan marraskuun aikana.

Hätäkeskukseen soittavan pitäisi jatkossa saada apua nopeammin – viranomaiset ottivat tänään käyttöön uuden hätäpuhelujärjestelmän

Vuosia valmisteltu uusi hätäkeskustietojärjestelmä Erica on otettu käyttöön torstaina 29.11. Ensimmäinen hätäilmoitus vastaanotettiin Erican kautta kymmenen yli kolmen aamuyöllä.

Pelastustoimen, poliisin, sosiaali- ja terveystoimen sekä Rajavartiolaitoksen yhteinen järjestelmä otettiin ensimmäisenä käyttöön Oulussa.

– Kansalainen soittaa edelleen 112:seen, eli hänelle järjestelmän vaihtuminen ei näy mitenkään muuten kuin toivottavasti parempana hätäkeskuspalveluna, Erican hankejohtaja Mika Lamu kertoo.

Uuden järjestelmän käyttöönotto on ehtinyt jo herättää huolta. Sanomalehti Kaleva kertoi tänään Oulun hätäkeskustyöntekijöistä lähes puolen kokevan, etteivät he osaa käyttää uutta järjestelmää.

Päivystäjien mukaan he eivät ole koulutuksessa käyttäneet Ericasta käyttöön otettavaa versiota.

– Järjestelmän versio on ollut koko ajan sama. Siihen on kuitenkin testauksen myötä tehty korjauksia. Päivystäjien näkemys on ymmärrettävä, mutta hyvin pian järjestelmän käyttöön tulee rutiini, Lamu vakuuttaa.

Oulun jälkeen Erica on tarkoitus ottaa käyttöön kevään mittaan maan muissa hätäkeskuksissa. Oulun lisäksi Suomessa toimii viisi hätäkeskusta, jotka sijaitsevat Keravalla, Turussa, Porissa, Kuopiossa ja Vaasassa.

Yksi suuri hätäkeskus

Erica on valtakunnallinen: kun hätäkeskukseen soitetaan puhelu, ohjautuu se soittajaa lähinnä olevaan hätäkeskukseen. Jos lähin keskus on ruuhkautunut, soitto ohjautuu muihin hätäkeskuksiin. Lähitulevaisuudessa vastaan voi siis tulla esimerkiksi tilanne, jossa hätäpuhelun soittaa paikallinen asukas Lapista ja siihen vastaa päivystäjä Keravan hätäkeskuksesta.

Vaikka vastaavassa tilanteessa päivystäjän hyvästä paikallistuntemuksesta ei olisi haittaa, ei se hankejohtaja Mika Lamun mukaan ole välttämättömyyskään.

– Hätäkeskusalueet ovat ennestäänkin olleet jo niin laajoja, ettei päivystäjältä ole vaadittu, että he tuntisivat jokaisen vanhan maitolaiturin paikan.

Lamun mukaan lähtökohta paikannukseen on se, että soittaja itse kertoo, missä hän on ja minne hän apua tarvitsee.

Lue lisää:

Hätäpuhelujen ruuhkanpurkaja pahasti myöhässä – luvataan käyttöön koko maahan keväällä 2019

Katso, rytiseekö pelti oman kuntasi parkkipaikalla – peruutukset ja peräänajot useimmiten vahinkojen syynä, kertoo tilasto

Viime vuonna vajaa puolet, 44 prosenttia, liikennevahingoista tapahtui pysäköintialueilla. Onnettomuustietoinstituutin (OTI) mukaan noin kolmannes vahingoista koski peruuttamista. Parkkipaikkojen ulkopuolella yleisin vahinkotyyppi oli peräänajot, joita oli reilut neljännes tieliikenteessä sattuneista vahingoista.

Onnettomuustietoinstituutin tilastojen mukaan vuonna 2017 oli edellisvuotta vähemmän vaikeita ajokelejä, joka näkyi esimerkiksi kolaripiikkien tasoittumisena. Vahinkoja sattuu talvisin eniten, kun pakkanen lauhtuu ja tulee lumipyry, kerrotaan tiedotteessa.

Eniten vahinkoja Akaalla, Kuusamossa ja Maarianhaminassa

Kun vahinkojen määrä suhteutetaan asukaslukuun, sattui viime vuonna eniten vahinkoja liikenteessä Akaassa, Kuusamossa ja Maarianhaminassa. Vahinkoja sattui näissä kunnissa tuhatta asukasta kohden kolmisenkymmentä.

Tilastossa kymmenen kärjessä olivat myös Pietarsaari, Raisio, Rovaniemi, Seinäjoki, Ylivieska, Turku ja Iisalmi.

Tilastointi koskee kuntia, joissa onnettomuuksia tapahtui vuosittain yli 250.

OTI:n liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty kertoo tiedotteessa, että ulkopaikkakuntalaisten osuus vahinkojen aiheuttajista on hyvä huomioida paikkakuntakohtaisia kolarimääriä katsoessa. Läpiajo- ja asiointiliikenne muualta voivat nostaa vahinkoluvut korkeiksi, ja näin on tapahtunut esimerkiksi Akaalla ja Maarianhaminassa, hän sanoo.

– Osa paikkakunnista on maakunnallisia keskuksia, joihin palvelut ovat keskittyneet. Ympäristökunnista tullaan sinne asioimaan, on enemmän ajoneuvoja liikenteessä ja sitä kautta voi myös tulla enemmän vahinkoja.

Liikennevakuutuksesta korvattuja vahinkoja sattui viime vuonna 94 969. Tilastot perustuvat Onnettomuustietoinstituutin vakuutusyhtiöiltä saamiin tietoihin. Tilasto koskee vain liikennevakuutuksesta korvattuja vahinkoja.

Muista nämä vinkit liikenteessä

Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty muistuttaa, että onnettomuuksien välttämiseksi kuljettajan huolellisuus on kaiken a ja o.

– Eli keskitytään siihen, mitä ollaan tekemässä ja havainnoidaan ympäristöä. Peruuttaessa katsotaan peileistä ja pidetään ne puhtaana ennen kuin lähdetään liikkeelle, hän sanoo.

Rädyn mukaan autokanta kehittyy, ja nykyajan autoissa on ympäristöä aistivia antureita ja tutkia. Niitä kannattaa hyödyntää.

Peräänajojen välttämiseksi Räty muistuttaa tarkkaavaisuudesta. Kun huomio on siirtynyt ajamisesta johonkin muualle, onkin auton edessä saattanut olla yhtäkkiä autojono tai edelläajava on ryhmittyneenä kääntymistä varten.

– Nopeudella on vaikutusta ja turvavälillä. Jos on oletettavissa, että edellä olevat autot pysähtyvät tietyömaan takia tai risteykseen, niin paljon merkitsee ennakoiva asenne.

Joulun tilauslentoja saapuu nyt kymmenittäin Lappiin – lumettomuuskohu ei näytä vaikuttaneen määriin

Talven ensimmäiset tilauslennot saapuivat Kittilään jo sunnuntaina 25. marraskuuta. Viikonloppuna lentoja laskeutuu myös ainakin Rovaniemen, Enontekiön ja Kuusamon kentille.

Tästä eteenpäin tahti alkaa vilkastumaan ja kiihtymään. Finavian verkostoliiketoiminnan johtaja Jani Jolkkonen

Saapuvia koneita on kymmeniä, sanoo Finavian verkostoliiketoiminnan johtaja Jani Jolkkonen.

– Kittilään tulee sunnuntaina parikymmentä lentoa, joista viisitoista on chartereita.

Viime sunnuntaista lähtien Kittilään on saapunut kymmenisen tilauslentoa, Jolkkonen kertoo. Muutkin kentät aloittavat komeasti.

– Enontekiölle tulee viikonloppuna kaikkiaan kymmenkunta charteria ja Rovaniemellä yhteensä parikymmentä.

Kuusamoon tulee lauantaina 1. joulukuuta kolme tilauslentoa ja sunnuntaina kaksi, Finaviasta kerrotaan.

– Tästä eteenpäin tahti alkaa vilkastumaan ja kiihtymään, Jani Jolkkonen pohtii.

Noin 700 lentoa tulossa

Rovaniemen, Enontekiön, Kittilän, Ivalon ja Kuusamon lentokentille on arvioitu tulevan yli 700 ulkomaista joulun tilauslentoa. Lentojen varaustilanne elää vielä, Finaviasta muistutetaan.

Vielä viime viikolla pohjoisen tilauslentojen määräksi ilmoitettiin 713 lentoa.

– Merkittäviä muutoksia tähän lukuun ei ole tullut viime päivinä, Jani Jolkkonen sanoo.

Jolkkonen ei usko brittilehdistön lumettomuuskohun vaikuttavan tilauslentojen määriin.

Näillä näkymin Rovaniemen ja Kittilän lentokentille saapuu kummallekin yli 200 tilauslentoa joulukauden aikana. Ivalon kentälle on tulossa yli sata lentoa.

Kuusamoon ja Enontekiölle charterlentoja on tulossa 60–70 kappaletta kumpaankin.

Kasvua pohjoisessa on odotettavissa ainakin 15 prosenttia vuodesta 2017.

Suurin osa joulun tilauslennoista saapuu Isosta-Britanniasta.Jarmo Honkanen / Yle

Stora Enso aloittaa yt-neuvottelut Oulun paperitehtaalla ja suunnittelee lomauttavansa 500 työntekijää

Stora Enso aloittaa isot yt-neuvottelut Oulun paperitehtaalla hienopaperin kysynnän heikkenemisen vuoksi.

Yt-neuvottelut koskevat noin 500:aa henkilöä. Yhtiö kertoo valmistautuvansa lomauttamiseen tarvittaessa 90 päivän ajan ensi vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon aikana.

Yt-neuvottelut ilmoitetaan saatavan päätökseen joulukuun aikana.

Stora Enso ilmoitti tämän vuoden kesäkuussa suunnittelevansa satojen miljoonien eurojen muutostöitä Oulun hienopaperitehtaalle. yritys kertoi harkitsevansa muuttavansa hienopaperia valmistavan Oulun tehtaan pakkauskartonkitehtaaksi. Muutoksen mahdollistavien investointien hintalapuksi yritys arvioi 700 miljoonaa euroa vuosina 2019–2021.

Asuntojen hinnat laskussa – Espoossa ja Vantaalla hinnat rojahtivat

Vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat lokakuussa pääkaupunkiseudulla 1,3 ja muualla maassa 0,8 prosenttia syyskuuhun verrattuna, kertoo Tilastokeskus.

Espoossa hinnat putosivat 3,7 prosenttia ja Vantaalla 2,3 prosenttia. Sen sijaan Tampereella ja Turussa hinnat nousivat yli 3 prosenttia.

Helsingissä ja Oulussa hinnat pysyivät lähes ennallaan. Vuoden takaiseen verrattuna hinnat pysyivät pääkaupunkiseudulla selvässä nousussa ja muualla maassa laskussa. Pääkaupunkiseudulla hinnat kohosivat 3 prosenttia ja muualla maassa putosivat 2 prosenttia.

Tampereen veto näkyi vanhojen asuntojen hinnoissa siten, että hinnat nousivat vuoden takaisesta noin 7 prosenttia. Helsinki ylsi 4 prosentin kasvuun.

Tuomo Käyrä oli neljännesvuosisadan Postissa, sitten työttömänä – kouluttautui, mutta on silti ilman työtä

Lähdin vapaaehtoisesti Postista huhtikuussa 2014. Kotona lojumisen ja tekonivelleikkauksen jälkeen aloitin puutarhakoulun syksyllä 2015.

Lue Tuomon aiemmista vaiheista tästä ja tästä.

Tuomo Käyrä
  • 59-vuotias
  • koulutus: lukio
  • ammattinimike: postityöntekijä, puutarhuri 2017-,
  • työtön työnhakija
  • Postissa 26 vuotta
  • asuu Oulussa

Valmistuin koulusta 2017 keväällä. Pärjäsin todella hyvin. Koulua aloittaessa päätin, että koska aikoinaan ei tullut opiskeltua, otan opinnot tosissani.

Todistuksessa olikin sitten kuusi kiitettävää arvosanaa kuudesta mahdollisesta. Sain uuden ammatin ja pystyin osoittamaan itselleni, että minusta on opiskelemaan ja pärjäämään, ja vielä 57-vuotiaana.

Koulun oppeja olen pystynyt hyödyntämään ihan käytännössä. Olemme autelleet vaimon sukutilalla Keski-Suomessa jo monta vuotta. Siellä on luomumansikkaa vajaan hehtaarin alalla. On istutettu, kitketty ja lakaistu. Kaksi vuotta olen tehnyt sitä nyt valmiina puutarhurina.

Syyskuussa 2017, kun palasimme kesän jälkeen Ouluun, otin yhteyttä kaupunkiin, joka velvoitetyöllisti minut marraskuun lopusta alkaen. Olin Hiirosenkodissa aulaisäntänä kuusi kuukautta. Autoin vanhoja ihmisiä, jotka olivat siellä lyhytaikaisessa hoidossa.

Työ alkoi puoli kahdeksalta ja kotiin lähdin puoli neljältä. Autoin ruokailussa, tein tarviketilauksia, ja kuljetin ihmisiä eri puolelle taloa. Vähitellen tutustuin hoidettaviin, koska samat ihmiset tulivat vuoroviikoin uudestaan. Työ loppui toukokuun lopussa.

Tykkäsin työstä ja vanhoista ihmisistä. Hienoa oli se, että tällä lailla sain palautettua myös ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen. Rahaa tulee toki silti vähemmän kuin aikaisemmin.

Heti töiden loputtua menimme jälleen vaimon sukutilalle Keski-Suomeen. Kesä oli kuiva, kitkeä ei juuri voinut. Mansikkasato oli kuivuudesta huolimatta kuitenkin kohtalainen.

Tilalla aika kuluu tosi nopeasti. Aamusta iltaan ollaan ulkona, kitketään kasvimaata ja poimitaan mansikoita.

"Koulu on antanut luomumansikan viljelyyn paljon uusia ajatuksia", sanoo Tuomo Käyrä.Pekka Tynell / Yle

Tänä vuonna palasimme Ouluun elokuun lopussa. Puutarhurin hommia ei edelleenkään ole näköpiirissä.

Olisi hienoa, jos puutarhurin töitä löytyisi talveksi, mutta silloin niitä ei juurikaan ole. Kesällä, jolloin olemme Keski-suomessa, jotain saattaisi löytyäkin.

Pidämme vaimoni kanssa yhdessä myös pientä tanssikoulua. Tanssikoulu Tango on ollut meillä kahdeksan vuotta. Opetamme kerran viikossa halukkaille argentiinalaista tangoa.

Lisäksi olen alkanut käydä kuntosalilla ja vaimon kanssa treenataan ja tanssitaan yhdessä.

Viihdyn maalla ja tykkään tehdä käsilläni asioita", sanoo Tuomo Käyrä.Pekka Tynell / Yle

Eläkeikään minulla on vielä viitisen vuotta jos joskus eläkkeelle pääsen. Olen tyytyväinen elämääni. Näistä aineksista pitää myös tulevat vuodet rakentaa. Tähtäimessä on puutarha-alan yritys.

Olen myös optimisti, ei sitä koskaan tiedä mitä elämää tuo tullessaan.

Toimitukselta: Posti-sarja on ollut laadullinen syväsukellus Postista lähteneiden elämään

Mitä tapahtuu, kun olet viisikymppinen ja sinut irtisanotaan, kun joudut pitkän työuran jälkeen työttömäksi? Päätyykö köyhästä työttömästä eläkeläisköyhäksi, vai tarkoittaako kaikki uuden rikkaan elämän alkua? Miten rakennat uuden elämän?

Toimittaja Tiina Merikanto on päivittänyt kolmatta kertaa viiden entisen Postin työntekijän kuulumiset. Viimeisimmät niistä, kun Postista lähdöstä on jo monta vuotta. Aiemmat kuulumiset löydät täältä ja täältä.

Viisikymppinen Eero Leino löysi 200 työhakemuksen jälkeen uuden työpaikan, mutta tuli irtisanotuksi vajaan kahden vuoden työrupeaman jälkeen. Sen jälkeen hän on kirjoittanut 100 työhakemusta lisää.

64-vuotias Irmeli Valve on tehnyt irtisanomisen jälkeen kolmea työtä, vaikka hän olisi voinut olla ansiosidonnaisella työttömyyskorvauksella eläkkeelle jäämiseen asti. Irmeli sanoo, että hän ei halua jättää työn tekemistä kokonaan vieläkään, vaikka ajatus vapaa-ajan haaveiden toteuttamisesta tuntuu yhä mieluisammalta.

Virva Takanen-Järvelin on edelleen sairauslomalla. Viime vuosina hän on ollut niin työtön työnhakija, sairauslomalainen kuin työkyvyttömyyseläkeläinen. Byrokratian rattaissa pyöriminen tuskastuttaa.

Kata Ahonen ei aio luopua yrittämisestä, vaikka velat ovat suuret ja nivelrikko vaivaa. Kata sanoo, että “ken on leikkiin ryhtynyt, se leikin kestäköön”.

Posti-sarjassa Yle on tehnyt yhteistyötä Tampereen yliopiston Kohti kaksitahti-Suomea? -hankkeen kanssa. Hankkeen tutkijat seuraavat työuriensa loppupuolella olevien henkilöiden elämäntilanteita ja tuottavat uutta tietoa ikääntyvien työntekijöiden työttömyydestä, eläkkeelle siirtymisestä ja mahdollisuuksista pysyä työelämässä. Tutkimusta rahoittavat Koneen säätiö sekä Työsuojelurahasto, ja se tehdään muun muassa haastattelemalla entisiä postilaisia.

Yhteistyötä tutkijoiden kanssa on tehty hankkeen käynnistymisestä alkaen. Tarkoitus on, että opimme toisiltamme ja voisimme yhdessä tuottaa jotain uutta, joka hyödyttää ihmisiä. Tietysti niin, että journalistiset ratkaisut tehdään vain Ylessä.

Lue postilaisten kuulumisia:

“Ilo pintaan, vaikka syän märkänis” – Virva Takanen-Järvelin on tuskastunut pyörimään byrokratiassa köyhänä, sairaana ja työttömänä

Edes kahdet potkut ja 300 työhakemusta eivät lannista Eero Leinoa: Ei ole tärkeää, mitä tienaan, vaan että saan tehdä töitä

Postista potkut saanut Kata Ahonen: Raskaat velat ja nivelrikko eivät lopeta työntekoa ja yrittäjyyttäni – "Ikinä en anna periksi"

Postista potkittu Irmeli Valve ei tahdo eläkkeelle, vaikka on jo 64: "Jo koululaisena tein neljää työtä päällekkäin, ei kesäöinä tarvinnut nukkua"

Eetu Pietarinen / Yle

Tea Takkinen, 4, pääsee taas päiväkotiin ilman perusteluita – Eriarvoistuuko lapsuus, kun osa kunnista luopuu subjektiivisen päivähoidon rajauksesta, osa ei?

Tästä on kyse
  • Vuoden 2016 lakimuutos mahdollisti subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaamisen kunnissa
  • Vuonna 2016 2/3 kunnista päätti rajata varhaiskasvatusoikeuden 20 tuntiin niiltä lapsilta, joiden vanhemmista toinen on kotona esimerkiksi työttömyyden tai hoitovapaan takia
  • Kymmenestä suurimmasta kaupungista Helsinki, Espoo, Tampere ja Turku eivät alun alkaenkaan rajanneet lasten päivähoito-oikeutta
  • Kymmenestä suurimmasta kaupungista valtaosa joko harkitsee tai on jo luopunut rajauksesta

Tea Takkinen, 4, heiluttaa violettia, kimaltavaa taikasauvaa Lähemäen lastentalolla Mikkelissä. Hän kertoo pitävänsä päiväkodissa eniten leikkimisestä. Kotona on seitsemän kuukauden ikäiset kaksosvauvat, jotka pitävät äiti-Teijan kiireisenä.

– Jo kaksosraskauden loppuajasta minun piti saada levätä, ja silloin haettiin Tealle pidennettyä hoitoaikaa. Täällä Tealla riittää tekemistä, kertoo Teija Takkinen.

Siitä lähtien puolen vuoden välein Takkisen perheen on pitänyt hankkia neuvolasta suositus, että 4-vuotiaalle Tealle tarvitaan kokopäivähoitopaikka. Suosituspaperi pitää hankkia, koska kaksi kolmesta kunnasta päätti rajoittaa subjektiivista päivähoito-oikeutta vuonna 2016, kun se lain mukaan tuli mahdolliseksi. Näin teki myös Mikkeli.

Esa Huuhko / Yle

Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen tarkoittaa käytännössä, että kunnilla on mahdollisuus rajata lapsen varhaiskasvatusoikeus kokopäiväisestä 20 tuntiin viikossa, mikäli lapsen huoltajat eivät työskentele kokoaikaisesti, opiskele päätoimisesti tai toimi yrittäjänä. Lisää hoitoaikaa voi hakea perustellusta syystä.

Tilanne muuttuu. Ensi vuoden elokuussa Takkisen perheen ei enää erikseen tarvitse todistaa Tean tarvetta kokopäivähoitoon. Mikkelin kaupunginvaltuusto päätti juuri, että päivähoito-oikeuden rajauksista luovutaan. Syynä oli huoli ryhmäkoon kasvusta, lasten vaihtuvuudesta ja lasten saaman pedagogisen kasvatuksen epätasa-arvosta.

– Se helpottaa arkea kummasti, kun ei tarvitse hakea suosituksia ja täytellä hakemuksia, sanoo Teija Takkinen.

Päätöksen myötä Mikkelissä on edessä kahden uuden päiväkodin rakentaminen.

Kunnat soutavat ja huopaavat päätöksissään

Kuntaliitolla ei ole ajantasaista tietoa siitä, miten moni kunnalla on subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaus käytössä. Vuoden 2016 lakimuutoksen jälkeen etenkin pienet kunnat päätyivät rajaamaan palveluita. Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikön kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen sanoo, että on hyvin tavallista, että kunnat hakevat omaa linjaansa uudistuksen keskellä.

Suomen kymmenessä suurimmassa kaupungissa suunta on selkeä: valtaosassa halutaan lapsille vapaa oikeus varhaiskasvatukseen. Helsinki ja Espoo eivät alun perinkään ottaneet käyttöön rajausta päivähoito-oikeudessa. Myöskään Tampereella ja Turussa oikeutta varhaiskasvatukseen ei ole rajattu eikä rajata ainakaan ensi vuonna.

Suurista kaupungeista Vantaa poisti päivähoidon rajaukset elokuun alusta alkaen. Saman teki myös Lahti. Vantaalla noin kaksi kolmannesta osa-aikaisessa hoidossa olleista lapsista on palannut pidempään hoitoaikaan.

– Kun rajaukset otettiin käyttöön, vähensimme varhaiskasvatuksen tiloja. Nyt niitä on täytynyt jälleen lisätä kuuden paviljonkipäiväkodin verran, sanoo Vantaan varhaiskasvatuksen johtaja Sole Askola-Vehviläinen.

Paviljonki- eli parakkipäiväkoti on valmiista elementeistä nopeasti pystytettävä rakennus.

Vantaalla kulut kasvavat Askola-Vehviläisen mukaan 5,5 miljoonaa euroa. Vapaa päivähoito-oikeus kasvattaa kuntien varhaiskasvatukseen varattua budjettia. Monessa kunnassa rahaa tärkeämpää on kuitenkin periaate.

– Helsingissä on vahvistunut ajattelu, että lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen ja että varhaiskasvatus nähdään myös syrjäytymistä ennaltaehkäisevänä palveluna, sanoo varhaiskasvatusjohtaja Satu Järvenkallas Helsingin kaupungilta.

Myös Jyväskylä on päättänyt poistaa päivähoito-oikeuden rajoitukset ensi vuodesta alkaen. Päätös tehtiin talousarvion hyväksymisen yhteydessä maanantaisessa valtuuston kokouksessa. Rajoitus ehti olla voimassa pari vuotta. Talousarviossa lisättiin määrärahaa varhaiskasvatukseen 740 000 euroa tämän muutoksen takia.

Kuopiossa on esitetty rajausten poistamista, mutta päätöstä asiasta ei vielä ole tehty. Samoin Joensuu harkitsee rajauksista luopumista. Myös Oulussa asia on vielä auki, ja ensi vuoden budjetista päätetään joulukuussa.

Kymmenestä suurimmasta kaupungista ainoastaan Pori on tehnyt päätöksen, että päivähoidon rajaukset ovat voimassa myös ensi vuonna.

Varhaiskasvatuksen professori: Vaarana lasten eriarvoistuminen

Varhaiskasvatuksen professori Kirsti Karila Tampereen yliopistosta on huolissaan lasten eriarvoistumisesta, kun käytännöt vaihtelevat alueittain.

– Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajauksella on jo nähtävissä negatiivisia vaikutuksia. Myös kokoaikaisesti varhaiskasvatuksessa olevat lapset kärsivät, koska lapsiryhmissä on entistä enemmän vaihtuvuutta ja levottomuutta.

Eriarvoistumista voi Karilan mukaan seurata myös saman kunnan sisällä. Niillä asuinalueilla, joissa on runsaasti työttömiä, voi myös päiväkotien lapsiryhmissä olla enemmän vaihtelua siinä, kuka on milloinkin hoidossa. Esimerkiksi kaksi osa-aikaista lasta voi käyttää yhtä ja samaa paikkaa ja silloin kokonaisuudessaan lapsiryhmän koko kasvaa. Tämän tiedetään lisäävän lasten sosiaalista kuormittumista.

– Näiden lasten kohdalle kasaantuu enemmän vielä haasteita, eikä se kai voi olla tarkoitus. Tällä alkaa olla jo yhteiskunnallista merkitystä, puhumattakaan merkityksestä lapselle ja hänen perheelleen, Karila pohtii.

Esa Huuhko / Yle

Ei ihme, että keskustelu rajoitusten vaikutuksista on käynyt kuumana niin päiväkotien eteisissä kuin julkisesti. Mikkelissä Lähemäen päiväkodin johtaja Tuula Rahikainen kertoo saaneensa tulikivenkatkuista palautetta vanhemmilta, kun päivähoito-oikeutta rajoitettiin.

– Päätös luopua rajoituksista helpottaa meidänkin työtä, kun hoitovuorojen palapelissa on vähemmän vaihtelua.

Julkisuudessa on epäilty, että perheet jakautuvat kahteen kastiin häpeäleimojen saattelemana. Myös tutkijat ovat ryhtyneet selvittämään lasten polkuja varhaiskasvatuksessa eri kunnissa. Oulun yliopiston vuonna 2017 tehdyn tutkimuksen mukaan vanhemmat suhtautuvat kriittisesti rajoituksiin.

Yksivuotiaiden lasten huoltajien asenteita kartoittavassa tutkimuksessa selvisi, että myönteisesti subjektiivisen päivähoidon rajaukseen suhtautuvien (Yhteiskuntapolitiikka: 4/2018) määrä on noussut erityisesti äitien keskuudessa. Vertailukohtana oli aiempi tutkimus vuodelta 2013.

Kenen oikeudesta pitäisi puhua?

Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikön kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen ei ole huolissaan samoista asioista kuin varhaiskasvatuksen professori Kirsti Karila. Lahtisen mielestä 20 tuntia viikossa on yleisesti ottaen riittävä määrä varhaiskasvatusta. Jos se ei jollekin lapselle riitä, perustelemalla saa lisää.

– Aluksi oli ehkä ylilyöntejä siinä, mitä perusteita vaadittiin. Minun käsitykseni on, että aika matalalla kynnyksellä saa hoitoaikaa lisää tällä hetkellä kunnissa.

Lahtinen pohtii, että julkinen keskustelu kääntyy tällä hetkellä helposti aikuisten oikeuteen saada lapsi hoitoon työpäivän ajaksi, kun pitäisi puhua lasten oikeudesta saada laadukasta varhaiskasvatusta.

Puhetapa juontaa juurensa aikaan, kun päivähoito oli sosiaalitoimen alainen palvelu. Tätä nykyä varhaiskasvatus nähdään osana lapsen koulupolkua, ja siksi sen järjestäminen on kunnassa sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualueen asioita.

– Yhteiskunnallisesti pitäsi puhua siitä, mikä on riittävä määrä varhaiskasvatusta. Nyt on päätetty, että 20 tuntia viikossa on riittävä määrä. Eihän vanhemmilla ole suvereenia määräämisoikeutta esiopetukseen tai koulun tuntimääriinkään, sanoo Lahtinen.

Kuntien säästöhalu voi osua omaan nilkkaan

Varhaiskasvatuksen professori Kirsti Karila näkee vaaranpaikan siinä, että kunnat laskevat saavansa säästöjä. Kuntapoliitikkojen voi Karilan mielestä olla vaikea nähdä, mitä kuluja voi tulla myöhemmin, jos esimerkiksi lapsen oppimisvaikeuksia ei huomata ajoissa.

– Keinot auttaa peruskouluaikana ovat kalliimpia kuin varhaiskasvatusvaiheessa. Osallistuminen varhaiskasvatukseen kasvattaa lapsessa sellaisia tietoja ja taitoja, jonka varassa he pystyvät toimimaan koululaisina ja kansalaisina. Mikä on sellaisen kunnan tulevaisuus, jossa lapset ovat eriarvoisia?

Karila sanoo, että tasa-arvo lapsen näkökulmasta tarkoittaisi sitä, että jokaisella olisi mahdollisuus osallistua varhaiskasvatukseen riippumatta siitä, millaisesta perheestä on.

–Tiedetään, että erityisesti heikommassa elämäntilanteessa olevat lapset hyötyvät varhaiskasvatuksesta. Samoin maahanmuuttajalapset ihan jo kielikysymysten takia.

Esa Huuhko / Yle

Lähemäen lastentalolla Perhoset-ryhmän lapset ottavat selvästi mallia toisistaan. He jonottavat innolla heijastinliivejä, joita on tarjolla ulkoilua varten.

Tea Takkinen pukee itse jalkaansa toppakenkiä ilme keskittyneenä. Kun Tealta kysyy, onko hänellä päiväkodissa kavereita, tyttö tuhahtaa.

– No katso nyt taaksesi, hän sanoo ja viittilöi ulko-ovelle päin. Siellä on rivi toppapukuisia lapsia, jotka odottavat Teaa metsäretkelle.

Tuulivoimaa seuraa haaste toisensa perään: tuki hupeni, vero nousi ja kritiikki voimistui

Tästä on kyse
  • Tuulivoiman rakentamisen liittyvät riskit ovat jatkossa suuremmat kuin ennen.
  • Uusi tukijärjestelmä ei enää takaa tuulivoiman rakentajille automaattista tuottoa eivätkä sitä saa kaikki tuulivoiman rakentajat.
  • Jatkossa tuulivoimaloita verotetaan voimalaitoksina, mikä nostaa tuulivoimaloiden kiinteistöveroa. Aiemmin niille määrättiin vero kuten mille tahansa tavallisella rakennukselle.
  • Tuulivoimaloihin kohdistuu usein myös kova vastustus.

Tuulivoiman rakentamisen liittyvät riskit ovat jatkossa suuremmat kuin ennen. Uusi tukijärjestelmä ei enää takaa tuulivoiman rakentajille automaattista tuottoa, eivätkä sitä saa kaikki tuulivoiman rakentajat.

Kiinteistöverotuksen muutos on puolestaan lisännyt tuulivoimaloiden verotaakkaa. Useissa kunnissa voimalaitoksen kiinteistövero voi olla kaksin- tai jopa kolminkertainen yleiseen kiinteistöveroprosenttiin verrattuna.

Sen lisäksi tuulivoimaloiden suunnittelijoita ja rakentajia rassaavat voimaloiden rakentamisen vastustajien viime vuosina voimistuneet äänenpainot. Esimerkiksi Ylivieskassa valtuusto hylkäsi pitkään ajetun tuulivoimakaavan, joka olisi tuonut yhdeksän tuulivoimalaa Ylivieskan ja Nivalan rajamaille.

Tukijärjestelmä vaihtuu kilpailutukseen

Aiemmin käytössä ollut sähkön syöttötariffiin perustuva tuki (Energiavirasto) takasi tuulivoiman tuottajille myydystä sähköstä tavoitehinnan, vaikka markkinoilta olisi saanut sähköä halvemmallakin. Valtio maksoi erotuksen.

Tämä johti viime vuosien mittavaan tuulivoimarakentamisen buumiin, ja tuulivoimaloita rakensivat myös pienet yritykset, jotka tyytyivät myös muutaman tuulimyllyn tuotantoon.

Nyt tilanne on toinen. Vanhasta tariffitakuusta on luovuttu ja tuulivoimaakin pitää jatkossa pystyä tuottamaan kannattavasti. Tänä vuonna tuen saajat kilpailutetaan, mutta Suomeen on lähivuosina nousemassa useita tuulivoimapuistoja, jotka toteutetaan kokonaan ilman valtion tukieuroja.

Tukijärjestelmän muuttumisen vaikutuksia ei vielä tiedetä, mutta esimerkiksi Keski-Euroopassa tuulivoiman tuotanto on keskittynyt suurille ja vakavaraisille yrityksille.

– Uuden tukijärjestelmän vaikutuksia on vaikea ennakoida, mutta ulkomailla, jossa kilpailutuksia tehdään säännöllisesti, järjestelmä on johtanut siihen, että toimijat ovat keskittyneet ja hankkeet suurentuneet, Suomen Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen kertoo.

Tuulivoimaloiden koko on viime vuosina kasvanut ja niiden sähköntuottokyky on samalla lisääntynyt. Se on parantanut myös yksittäisten voimaloiden kannattavuutta.Risto Degerman / Yle

Mikkosen mukaan keskittyminen johtuu siitä, että pienille firmoille riskien kantaminen sekä rahoituksen järjestäminen voivat olla vaikeampaa kuin isommille yrityksille.

Yksi markkinaehtoisesti suunniteltu puisto on suunnitteilla Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun rajalle Vaalan Turkkiselälle. Puistoa suunnittelevan Tuulialfan toimitusjohtaja Antti Tanskanen kertoo, että yhtiön tavoitteena on aloittaa sähköntuotanto parin kolmen vuoden kuluessa. Turkkiselälle tulevaan puistoon on tulossa noin 60 voimalaa.

Se, että tuulivoimalat alkavat kiinnostaa nykyisin myös kaupallisesti, on pitkälti sen seurausta, että voimaloiden koot ja tehokkuus ovat kasvaneet.

Verouudistus ropisee kunnan kukkaroon

Tämän vuoden alusta lähtien tuulivoimaloihin on sovellettu samaa verotuskäytäntöä kuin muihinkin voimalaitoksiin. Se tarkoittaa aiempaa selvästi suurempaa kiinteistöveroa, joka tekee tuulivoimaloista samalla kuntien kannalta taloudellisesti houkuttelevampia.

Suomen Tuulivoimayhdistys on laskenut, että esimerkiksi suurilla tuulivoimalapaikkakunnilla kiinteistöveroa kertyy kunnan kukkaroon yli miljoona euroa.

Suomen "tuulivoimapääkaupungissa" Kalajoella kaupungin alueella toimivat 64 tuulivoimalaa tuottavat kaupungin arvion mukaan kiinteistöverouudistuksen jälkeen kaupungin kassaan noin 1,3 miljoonaa euroa enemmän kahisevaa kuin viime vuonna.

Vaalassa lasketaan, että yksi rakennettu voimala toisi toteutuessaan kuntaan kiinteistöverona noin 30 000 euroa vuodessa. Jos myllyjä olisi toiminnassa useita kymmeniä, odotettavissa olisi kunnalle miljoonapotti.

Tuulivoimayhdistyksen laskelmien mukaan tuulivoima tuottaa kunnille merkittäviä kiinteistöverotuloja. Kiinteistöveroon vaikuttaa esimerkiksi rakennusten perustusten arvo. Sen takia merelle rakennettavat voimaloista määräytyy suurempi vero kuin maalle rakennettavasta voimalasta.Paulus Markkula / Yle

Pikkukunnalla tuulivoiman verotulot voivat olla taloudellisesti hyvinkin iso asia. Esimerkiksi noin 3 000 asukkaan Vaalassa kymmenen tuulivoimalaa tuottaisi kunnan kassaan suurin piirtein saman määrän euroja kuin kunnallisveron nostaminen yhdellä prosenttiyksiköllä.

Vaalan kunnanjohtaja Miira Raisikila arvioi, että jo yksistään Tuulialfan Turkkiselälle suunnitellusta tuulivoimapuistosta Vaala saisi noin 1,2 miljoonaa euroa.

– Kiinteistöveron lisäksi kuntaan tulee välillisesti vielä lisää verotuloja myös voimala-alueiden korvauksia saavilta maanomistajilta sekä tuulivoiman rakentamisesta ja ylläpidosta, Tuulialfan toimitusjohtaja Antti Tanskanen sanoo.

Muuttotappion ja valtionapujen korvaaja

Muuttotappiosta ja pienenevistä valtionosuuksista kärsivälle kunnalle kiinteistöverotuotot voivat tulla tarpeeseen. Esimerkiksi Vaalassa vyötä on kiristetty koko ajan eikä mahdollinen tuulivoiman rakentaminenkaan toisi vaalalaisille kissanpäiviä.

– Ei voi sanoa, että se mitään löysää kunnan talouteen toisi, Miira Raiskila sanoo.

Tuulivoimalan rakentaminen vaatii isoja töitä myös maastossa. Moni rakennuttaja onkin halunnut rakentaa samalla kerralla useampia tuulivoimaloita.Risto Degerman / Yle

Vaalassakin ennusteet kertovat, että kunnallisverotulot vähenevät, joten talouskuri jatkuu.

Valmisteilla olevan Turkkiselän tuulivoimakaavan lisäksi Vaalan kaavoituskatsauksessa on mukana useita muitakin tuulivoimapuistoja.

Kritiikki nostaa päätään

Vaikka esimerkiksi hiilineutraalisuuttaan ja ympäristöystävällisyyttään markkinoivassa Iissä ei valituksia juuri ole tehty, on monissa kunnissa kuulunut tuulivoimanvastaisia ääniä.

Vaalassakin odotellaan yhden jo aiemmin päätetyn tuulivoima-alueen kohtaloa, kun korkeimman hallinto-oikeuden on määrä antaa lähiaikoina päätöksensä Metsälamminkankaan kaavapäätöksestä tehdystä valituksesta.

Tuulivoimakaavoja valtion viranomaisena valmistelevan Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen ylitarkastaja Tuukka Pahtamaa sanoo pistäneensä merkille kriittisyyden lisääntymisen parin kolmen vuoden aikana.

Tuulivoimaa vastustetaan muun muassa voimaloiden potkureista lähtevän äänen, valojen ja varjojen aiheuttaman välkkymisen sekä voimaloiden maisemavaikutusten takia.Risto Degerman / Yle

Kritiikkiä on vauhdittanut myös vastustajien verkostoituminen aiempaa tehokkaammin.

– Olen havainnut, että aika kaukaakin saatetaan tulla näihin tilaisuuksiin eli ihmiset ovat kenties verkostoituneet ja myös viestejä välitetään ja niin myös näihin yleisötilaisuuksiin tulee kriittisiä kannanottoja, Tuukka Pahtamaa sanoo.

Tuulivoimaa vastustetaan muun muassa voimaloiden potkureista lähtevän äänen, valojen ja varjojen aiheuttaman välkkymisen sekä voimaloiden maisemavaikutusten takia.

Ylivieskassa tuulivoimakaava kaatui asukkaiden vastustukseen

Ylivieskan Raudaskylällä tuulivoimasuunnitelmat ovat jakaneet paikallisten asukkaiden mielipiteitä. Aiemmin paikallinen kyläyhdistyskin otti läheiselle Urakkanevalla suunniteltuihin tuulivoimaloihin myönteisen kannan, mutta kyläläiset asettuivat vastustamaan hanketta.

Tuulivoimayhtiöt ovatkin pyrkineet monin paikoin vaikuttamaan asukkaisiin tekemällä esimerkiksi paikallisten yhdistysten kanssa yhteistyötä ja sopimuksia.

Raudaskylän kyläyhdistyksen uusi puheenjohtaja Tanja Laakkonen on tyytyväinen kaavan kumoutumiseen. Koska Raudaskylän asukasyhdistys oli aiemmin sopinut yhteistyöstä tuulivoimaa suunnitelleen yhtiön kanssa, Laakkonen korostaa, että tässä asiassa hän esiintyy nimenomaan yksittäisenä kyläläisenä.

– Selvä enemmistö kyläläisistä on ollut myllyjä vastaan, mikä tuli esille asukaskyselyissäkin. Tietenkin kylältä löytyy myös puoltajia ja kieltämättä heidän kanssaan on ollut erimielisyyksiä, mutta asiathan tässä ovat kuitenkin enimmäkseen riidelleet, Tanja Laakkonen kertoo.

Tanja Laakkosen mielestä tuulivoimaloita pitäisi rakentaa alueille, jossa niistä ei ole haittaa alueen asukkaille ja arvokkaille luontomaisemille.Risto Degerman / Yle

Tuulivoimaloiden vastustus perustuu Raudaskylällä pitkälle paikallisen luonnon ja maiseman puolustamiseen. Tuulivoimaa harva vastustaa, mutta moni haluaa, että ne rakennettaisiin jonnekin muualle.

– Meistähän suurin osa ei vastusta tuulivoimaa vaan niiden rakentamispaikkoja. Ne pitäisi laittaa sellaisille paikoille, etteivät ne aiheuta haittaa, Laakkonen sanoo.

Raudaskylällä myllyt olisivat tulleet Urakkanevan alueelle, jota kyläläiset ovat tottuneet pitämään virkistysalueenaan, jossa käydään ulkoilemassa, samoilemasa sekä marjastamassa ja metsästämässä.

– Sitten olimme huolissaan myös alueen eläimistä. Muun muassa kaksi maakotkaa pesivät tällä alueella, Laakkonen kertoo.

Valtuuston päätös syntyi niukalla enemmistöllä

Kamppailu Urakkanevan kaavasta kesti Ylivieskassa useita vuosia. Asiaa puitiin moneen otteeseen Ylivieskan luottamuselimissä ja kaava saatiin jo kertaalleen hyväksyttyä valtuustossa yhden äänen enemmistöllä. Koska päätöstä tekemässä oli kuitenkin yksi jäävi päättäjä, asia palautui uudelleen valtuustoon. Tällä kertaa kaavaehdotus hylättiin syksyllä yhden äänen enemmistöllä.

– Kun tuli päätös siitä, että kaava kaatui, alkoi puhelin soimaan ja tuli viestejä. Ihmiset kiittivät ja osa ihan itki, kun he olivat niin onnellisia. Tämä merkitsee meille todella paljon, Tanja Laakkonen sanoo.

Vaikka 40 prosenttia Suomen tuulivoimaloista sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueella, valituksia on tehty ja kaavoja kumottu vain harvoin. Ely-keskuksen ylitarkastajan Tuukka Pahtamaan mukaan se johtuu todennäköisesti siitä, että tuulivoimalat on pystytty sijoittamaan alueille, joissa asutus ei yleensä ole kovin lähellä itse voimaloita.

Luistelemaan lähtenyt mies vajosi jäihin ja hukkui Reisjärvellä

Luistelemaan lähtenyt mies vajosi jäihin ja hukkui perjantaina Reisjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla, kertoo Oulun poliisilaitos tiedotteessa.

Kotiväki huolestui, kun miestä ei kuulunut kotiin, ja poliisi aloitti etsinnät. Pelastuslaitos löysi järveltä avannon ja nosti jäihin vajonneen ylös, mutta hänen pelastamisekseen ei ollut mitään tehtävissä, kertoo poliisi.

Poliisi ja pelastuslaitos muistuttavat, että jäät ovat vielä heikkoja.

Sebastian Tynkkynen erotettiin Oulun helluntaiseurakunnasta, koska hän haluaa naimisiin miehen kanssa – “Ihmisoikeusnäkökulmasta voitaisiin katsoa syrjinnäksi”

Videolla ahdistuneen oloinen Sebastian Tynkkynen (ps.) kuvaa itseään Oulun Helluntaiseurakunnan kirkkosalissa ja puhuu suhteestaan kotiseurakuntaansa.

On vuosi 2017 ja Tynkkynen pelkää, ettei enää pian ole tervetullut jumalanpalvelukseen.

– Sitten kun seurakunta saa tietää, että mulla on… nytkään mä en uskalla sanoa sitä ääneen, Tynkkynen huokaa.

Sana, joka jää sanomatta on poikaystävä.

Youtube-kanavallaan julkaisemassaan videossa Tynkkynen seuraa tapahtumia, joka johtivat hänen erottamiseensa Oulun helluntaiseurakunnasta tänä syksynä.

“Käsitykset avioliitosta poikkeavat”

Erottamisen syyksi Tynkkynen kertoo sen, että hänellä on poikaystävä.

Videolla näytetään sensuroitu versio seurakunnan vanhimmiston kokouspöytäkirjasta. Siitä on mustattu pois erottamispäätöksen tehneiden nimet sekä virallinen erottamissyy.

Yle on nähnyt dokumentin sensuroimattoman version.

Virallinen erottamissyy on, että ”Sebastian Tynkkysen ja Oulun Helluntaiseurakunnan käsitykset avioliitosta poikkeavat merkittävästi toisistaan”.

Erottamispäätöksessä mukana ollut pastori Hannu Orava kieltää erottamisen johtuneen Tynkkysen seksuaalisesta suuntautumisesta.

– Näinkin suureen seurakuntaan kuuluu monenlaisen seksuaalisen identiteetin omaavia henkilöitä. Meillä raja menee siinä, että avioliitto on naisen ja miehen välinen.

Oravan mukaan päätökseen vaikutti se, että Tynkkynen on puhunut omasta avioliittokannastaan julkisuudessa, esimerkiksi omassa blogissaan.

Uskonnonvapauslaki mahdollistaa erottamisen

Erottamisessa seurattiin Suomen Helluntaikirkon yhdyskuntajärjestystä, jonka mukaan seurakunnasta voidaan erottaa, mikäli jäsen on luopunut “seurakunnan opetuksen mukaisista kristityn elämäntavoista”.

– Varmistin tarkasti, että toimimme Suomen lakien mukaisesti, Orava kertoo.

Helluntaikirkko on rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta ja siksi sekä uskonnonvapaus- että yhdistyslain piirissä.

Oikeustieteen professori Pauli Rautiainen Itä-Suomen yliopistosta näkee erottamistapauksen varsin monimutkaisena.

– Yleisestä ihmisoikeusnäkökulmasta voisi ajatella, että tämän tyyppinen asetelma voitaisiin katsoa syrjinnäksi.

Lain näkökulmasta asiaa on Rautiaisen mukaan kuitenkaan vaikea lähteä ratkomaan, sillä uskonnon harjoittaminen on rajattu yhdenvertaisuuslain ulkopuolelle.

Näin ollen erottamisen ei välttämättä voida ajatella olevan lain mukaista syrjintää.

– Emme saa asiaan juridisesti hirveän tehokkaasti otetta. Lainsäätäjä on tietoisesti luonut asetelman höttöiseksi.

Erotettu voi tehdä kantelun

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto ei ota kantaa yksittäistapaukseen, mutta kehottaa henkilöä, joka epäilee itseensä kohdistuneen syrjintää, tekemään asiasta kantelun.

– Silloin voimme arvioida, kuuluuko tapaus yhdenvertaisuuslain soveltamispiirin vai ei, eli liittyykö erottaminen lain mukaiseen uskonnon harjoittamiseen, pohtii erityisasiantuntija Robin Harms yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta.

Tapausten määrästä ei tarkkaa tietoa

Uskontojen uhrien tuki ry:n toiminnanjohtajan Joni Valkilan mukaan erottamisia uskonnollisista yhteisöistä tapahtuu seksuaalisen suuntautumisen perusteella, mutta tarkkaa lukua hän ei osaa sanoa.

– Selvää on, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia on paljon myös yhteisöissä, jotka suhtautuvat näihin vähemmistöihin jyrkän tuomitsevasti. Jotkut heistä päätyvät yhteisöistä erotetuiksi tai ovat pakotettuja eroamaan.

“Kodista ulosheitetty olo”

Erottamispäätös on lapsuudesta saakka seurakunnan toimintaan osallistuneelle Tynkkyselle kipeä aihe.

– Ihan kuin kodista olisi laitettu ulos.

Tynkkynen toivoisi, että helluntailaisuudessa käytäisiin avoimempaa keskustelua seksuaalisuudesta.

– Helluntailaisuudessa toistetaan liian paljon sitä, mitä aikaisemmat pastorit ovat eri aikoina kokeneet. Toivoisin keskustelua siitä, onko Raamattua tulkittu homoseksuaalisuuden osalta rajulla tavalla väärin.

Jutun otsikkoa ja alaotsikkoa on korjattu klo 12.39: Otsikossa ja alaotsikossa kerrottiin aiemmin, että Tynkkysen mielestä syy erottamiselle oli homoseksuaalisuus. Tynkkynen kuitenkin pitää syynä sitä, että hänellä on poikaystävä.

Sebastian Tynkkynen on vieraana perjantain Sannikka&Ukkolassa. Areenassa kello 20 alkaen.

Ouluun rakennetaan uusi yliopistollinen sairaala – nykyinen surkeassa kunnossa

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) myönsi hankkeeseen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille rajoittamislain mukaisen poikkeusluvan. Rakentaminen kestää kymmenisen vuotta, ja uudisrakentamisen investointikustannus on noin miljardi euroa.

Kyseessä on yksi Oulun seudun suurimmista rakentamishankkeista. Oulu saa uuden yliopistollisen sairaalan, koska sairaalan 50 vuotta vanhojen nykyisten kiinteistöjen kunto on huono, eivätkä tilat sovellu nykyaikaiseen erikoissairaanhoitoon.

OYS 2030 -hankkeen ohjelmajohtaja Kari Pekka Tampio kertoo, että purkamis- ja rakentamistyöt aloitetaan sairaalan pohjoispäästä, jossa on tällä hetkellä pysäköintilaitos sekä hallintorakennus. Korvaavia pysäköintipaikkoja on rakennettu sairaalan keskialueelle noin 200, lisäksi pysäköintipaikkoja on rakennettu helikopterin laskeutumisalueen viereiselle nurmikentälle.

Rakennus- ja purkutyöt eivät Tampion mukaan tule vaikuttamaan potilaiden hoitoon.

– Pohjoispäähän valmistuu sairaalan uudisosa vuonna 2022–2023. Siellä meillä on uusi paikka synnytyksille, päivystykselle ja leikkaustoiminnalla. Sinne tulee reilu 400 huonetta eli saamme merkittävän osan potilasvirrasta hoidettua uudisosassa.

Uuden sairaalan rakentamisesta koituvien kulujen, 1,6 miljardia euroa, kattamisesta vastaa ensin sairaanhoitopiiri. Sen rahat tulevat alueen kunnilta. Jos maakuntauudistus toteutuu, maksaminen siirtyy maakunnalle.

Tampio kertoo, että sairaalan uudistaminen on hyvin tarpeellista ja myös kiireellistä. Nykyinen kiinteistö on hänen mukaansa heikommassa kunnossa kuin muutama vuosi sitten arvioitiin.

– Nykyinen sairaala on sen teknisen elinkaaren päässä.

Alun perin uuden sairaalan suunniteltiin olevan valmis vuonna 2035. Tampio sanoo, että se olisi ollut aivan liian myöhään ottaen huomioon sairaalan tämän hetkinen kunto. Jotta nykyisen sairaalaan käyttöä oltaisiin voitu jatkaa, olisi sen kunnossapitoon jouduttu Tampion mukaan investoimaan todella paljon.

Näillä näkymin uuden sairaalan rakentaminen voidaan aloittaa jo ensi vuoden alussa. Kesällä 2018 päivitetty uusi suunnitelma tulee nopeuttamaan sairaalan valmistumista jopa kuudella vuodella ja ensimmäinen vaihe saataneen valmiiksi jo vuosien 2022–2023 aikana. Nykyinen sairaala tullaan purkamaan vuoteen 2027 mennessä.

Sidor