Uutiset YLE Oulu

Kuorodraama Ylivieskan kirkkopalosta syntyi halusta purkaa ihmisten traumoja – "Teoksessa annetaan anteeksi, eikä syyllistetä"

Lohtajan Kirkkomusiikkijuhlilla kuullaan tänä vuonna ajankohtainen ja kipeäkin tarina, kun kuorodraama Ylivieskan kirkkopalosta saa kantaesityksensä. Ylivieskan yli 200-vuotias puukirkko tuhoutui tulipalossa täysin pääsiäisenä 2016 tuhopolton seurauksena.

Ylivieskassa pääpaikkaansa pitävän Jokilaaksojen Oratoriokuoron tilausteos Muistot eivät pala lähti kuoronjohtaja Marita Kaakisen ideasta.

– Kuoron harjoituksissa kirkkopaloon palattiin joka ikisellä tauolla. Päätin, että tämä pitää saada läpikäytyä ja trauma purettua, kertoo kuoronjohtaja Kaakinen.

Noin 400 henkilöä vetävässä Lohtajan kirkossa kuullaankin torstai-iltana koko Ylivieskan kirkon elinkaari aina sen rakentamisesta paloon saakka ja siitä seuranneiden tunteiden käsittelyyn. Teoksessa annetaan myös anteeksi, eikä syyllistetä.

– Ei ole tarvetta repiä haavoja auki, eikä ristiinnaulita ketään. Teos kertoo myös siitä, kuinka tärkeä kirkko oli alueen asukkaille.

"Ei pelätä vanhaa, mutta ei uuttakaan"

Kirkkomusiikkijuhlat ei ole pelännyt viime vuosina tarttua vaikeisiin tai herkkiin aiheisiin. Kaksi vuotta sitten kirkko-ooppera Lars Levi Laestadiuksesta kuohutti jo ennen esitystään.

Kuohuttavia teoksia on valittu tietoisesti.

– Juhlat ovat pysyneet hyvin ajassa kiinni. Ei pelätä vanhaa, mutta ei uuttakaan, kiittelee tämänvuotisen kuorodraaman säveltänyt Kari Pappinen.

Kuorolaiset saivat olla Muistot eivät pala -draaman teossa mukana alusta asti. He keräsivät kuvia, tekstejä ja muistoja, joiden pohjalle teosta lähdettiin rakentamaan.

Tunteiden pintaan nouseminen on ollut koko työssä vaikein asia, kertoo Marita Kaakinen.

– Teosta voi pitää monelle henkilökohtaisena ja herkkänä. Kuorolaisissakin on monta, jotka ovat menneet naimisiin Ylivieskan palaneessa kirkossa ja joku on päässyt siellä ripille. Tunteet ja keskittyminen häiritsevät toisiaan. Toisaalta siitä on ammennettu myös voimaa, myöntää Kaakinen.

Marita Kaakisella on teoksessa poikkeuksellisesti tuplarooli. Hän laulaa sopraanona keskeisen eli sanansaattajan roolin. Samalla hän myös johtaa kuoroa.

Teoksen on säveltänyt Kari Pappinen ja ohjauksesta vastaa Jukka-Pekka Rotko.

Esityksen ennakkomyynti on ollut vilkasta. Torstain esitykseen saapuu useita busseja Kalajokilaaksosta esitystä katsomaan.

Ensi vuonna Muistot eivät pala -kuorodraama lähtee kiertueelle niille paikkakunnille, joissa kirkko on palanut viimeisten sadan vuoden aikana.

Lue lisää:

Laestadiuksesta kertova kirkko-ooppera kuohuttaa jo ennen kantaesitystään – "Niin monta kuin on katsojaa, herää myös ajatusta"

Poliisi sai selvitettyä Ylivieskan raideliikenteen häirinnän – kolme lasta myönsi kasanneensa kiviä raiteelle

Poliisi on saanut selvitettyä Ylivieskassa Pohjois-Pohjanmaalla raideliikenteen häirintätapauksen.

Kolme 10-vuotiaista lasta on myöntänyt kasanneensa kiviä junaraiteelle useamman metrin matkalle Raudaskylällä. Teot tapahtuivat heinäkuun puolivälissä parina päivänä. Rata kulkee Ylivieskasta Iisalmeen.

Kivet raiteilla eivät aiheuttaneet onnettomuuksia tai vaurioittaneet raiteita.

Poliisi on puhuttanut lapsia ja tehnyt lastensuojeluilmoitukset. Lapset eivät joudu rikosoikeudelliseen vastuuseen teostaan, mutta vahingot he joutuvat korvaamaan. Poliisin mukaan vahingot jäivät vähäisiksi.

Poliisi pääsi lasten jäljille silminnäkijähavaintojen avulla. Poliisi kiittääkin yleisövihjeiden antajia, joiden vinkkien ansiosta tapaus selvisi.

Suomalaismies ulvoi videolla ja sai luoksensa susilauman 15 metrin päähän: "Se salpaa hengen ja on mahtava kokemus"

Vili-Valtteri Lemmetyinen koki perjantai-iltana harvinaisen kohtaamisen Suomen luonnossa. Pohjois-Pohjanmaalla, Pulkkilassa isänsä kanssa iltahämärässä liikkunut Lemmetyinen intoutui matkimaan suden ulvontaa.

Pian hän sai vastauksen metsän syvyyksistä.

– Ensin vastasi yksi susi. Kohta metsän täytti koko lauman kuoro. Minuutin ulvonnan jälkeen ääni loppui kuin seinään. Mitään ei kuulunut.

Ahkerana luonnossa liikkujana ja metsästäjänä Lemmetyinen arvioi, että sudet olivat tuolloin vielä noin 300 metrin päässä. Tilanne kuitenkin muuttui vähitellen.

Kuiva metsänpohja alkoi rutista lähellä. Lepikosta alkoi kuulua selvästi, että sudet lähestyvät miehiä.

– Niiden läähätysäänet kuuluivat ensimmäiseksi. Kaksi sutta tuli vierekkäin kohti ja ne hyppivät. Halusivat kai nähdä, mikä niille ulvoo. Kolmas näkemäni susi oli hieman kauempana kahdesta muusta.

Yhtäkkiä sudet tallustelivat jo noin viidentoista metrin päässä.

– Yksi susi jäi haukkumaan meille kuin koira. Kaksi muuta liikkui taustalla ja olivat hiljaa. Haukkumista kesti puoli tuntia ja susi liikkui 15–30 metrin säteellä meistä.

Eikö teitä yhtään pelottanut?

– Karmaisevin kokemus oli se, että monta aikuista sutta ulvoo yhtä aikaa. Se salpaa hengen ja tulee sellainen mahtava olo, adrealiinia veressä.

Tilanne raukesi, kun miehet käskyttivät sutta puolen tunnin haukkumisen jälkeen.

– Sanoimme sille, että alahan painua muun lauman mukaan siitä räksyttämästä. Kun useamman kerran ihmisäänellä sanottiin ja huudettiin, niin se hiljeni ja hävisi paikalta.

Lemmetyinen ja isä polttivat vielä tupakat, ja lähtivät kävelemään takaisin autolle.

Tutkija: Videolla ulvovat pentusudet

– Harvinainen tilanne, ja todella hyvin mies matkii susien ulvontaa. Täysi ammattilainen, hehkuttaa Suomen Luonnonsuojeluliiton suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro nähtyään Lemmetyisen videon.

Videolla esiintyvät sudet ovat Lumiaron mukaan nuoria susia, koska ne vastaavat ja haukkuvat iloisesti takaisin. Pentusudet ovat uteliaita, koska ne eivät osaa vielä pelätä ihmistä.

– Uskon, että susien vanhemmat olivat poissa paikalta, koska muuten ne olisivat siirtäneet lauman pois paikalta. En kuullut videolla emojen ulvontaa.

Lumiaro arvioi, että emot olisivat luultavasti vastanneet myös ulvontaan, mutta ihmisten lähelle ne eivät olisi tulleet.

Lue lisää

Suomessa on nyt noin 200 sutta pentuineen – Katso kartalta, millä alueilla sudet liikkuvat

Susikannan uusi hoitosuunnitelma tähtää vahinkojen ennaltaehkäisyyn ja susien parempaan sietämiseen

Riita susista on repinyt Suomen kahtia – nyt on ratkaisujen aika: “Susi ja ihminen ovat aina olleet samoilla apajilla”

Susi, susi – Mitä tehdä, kun sellaisen näkee?

Poliisi: Seksuaalirikosten ilmoitusmäärä kasvoi 16 prosenttia

Seksuaalirikosten ilmoitusmäärät kasvoivat alkuvuoden aikana yli 16 prosenttia viime vuoteen verrattuna, kertoo poliisi.

Poliisin mukaan seksuaalirikosten määrä ei kuitenkaan ole lisääntynyt, vaan ilmoituksia tehdään aiempaa enemmän.

Ilmoitusten määrää lisää myös pitkien rikossarjojen ilmitulo, jolloin lyhyelle ajalle kirjautuu useita ilmoituksia.

Ilmoitetuista seksuaalirikoksista noin 67 prosentissa tapauksista epäilty on tiedossa. Epäillyistä noin 28 prosenttia on ulkomaan kansalaisia. Koko viime vuoteen verrattuna ulkomaalaisten osuus on kasvanut noin kuusi prosenttia.

– On syytä huomioida, että näissä luvuissa ovat vain ilmoitettujen rikosten määrät eivätkä luvut näin ollen kerro, onko rikoksen tekijöiden määrä kasvanut. Toisin sanoen sama rikoksentekijä voi olla epäiltynä useammassa jutussa, poliisin tiedotteessa sanotaan.

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen mukaan turvallisuusongelmat kasautuvat yhä pienemmälle väestöryhmälle ja tietyille alueille.

Oulussa seksuaalirikosten kasvu yli 100 prosenttia

Erityistä huomiota seksuaalirikokset ovat herättäneet Oulussa, kun Oulun poliisi tiedotti viime vuoden lopulla seksuaalirikosepäilyistä, joissa kaikissa oli ulkomaalainen epäilty ja uhrina alaikäinen tyttö. Laajasta seksuaalirikosvyyhdistä on nyt annettu kaikki tuomiot.

Erilaisten seksuaalirikosten kokonaismäärä kasvoi alkuvuoden aikana Oulussa yli 100 prosenttia edellisvuoden alkuun verrattuna. Koko Oulun poliisilaitoksen alueella erilaisia seksuaalirikoksia tuli poliisin tietoon alkuvuoden aikana 205 kappaletta.

Asia selviää Oulun poliisin tammi-kesäkuun rikostilastoista.

Raiskausrikoksia Oulun poliisilaitoksen alueella tuli poliisin tietoon lähes kaksinkertainen määrä verrattuna viime vuoden tammi-kesäkuuhun verrattuna. Lapsen seksuaalisia hyväksikäyttöjä ilmoitettiin 42 kappaletta enemmän kuin edellisvuonna vastaavana aikana.

Alkuvuoden aikana poliisilla oli yhteensä 152 seksuaalirikoksesta epäiltyä poliisin tiedossa. Näistä 60 oli ulkomaalaisia.

Oulu ei kuitenkaan ole ainoa paikka, jossa seksuaalirikosten määrä kasvoi.

Esimerkiksi Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella seksuaalirikosten määrä kasvoi lähes 65 prosenttia, mikä on lukumäärällisesti 89 kappaletta. Kasvua tapahtui erityisesti lapsen seksuaalisessa hyväksikäytössä: määrä kasvoi lähes 105 prosenttia. Ilmoituksia niistä tehtiin 131 kappaletta.

Myös raiskausrikosten määrä kasvoi lähes 29 prosenttia, niitä kirjattiin 45 kappaletta.

Puolestaan Itä-Suomen poliisilaitoksen alueella seksuaalirikosten määrä väheni alkuvuoden aikana lähes 13 prosenttia, joka on lukumäärällisesti 23 tapausta vähemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna.

Raiskauksia oli kaksi tapausta vähemmän kuin viime vuoden alkupuoliskolla, ja lapsen seksuaalisia hyväksikäyttöjä tuli poliisin tietoon yhdeksän tapausta vähemmän kuin vuotta aiemmin.

26.7.2019 kello 13.24: Juttuun lisätty Oulun, Länsi-Uudenmaan ja Itä-Suomen poliisilaitosten alueiden tilastot seksuaalirikosten määristä.

26.7.2019 kello 15.05: Täsmennetty, että ulkomaalaisten osuutta verrataan koko viime vuoden lukuihin.

Sidor