Uutiset YLE Oulu

Kaleva sai yt-neuvottelut päätökseen – potkut 23 työntekijälle

Pohjois-Pohjanmaalla ilmestyvän sanomalehti Kalevan sekä Lapin Kansan julkaisija Kaleva Media sai yt-neuvottelut päätökseen, kertoo Kaleva omilla verkkosivuillaan. Työt loppuvat 23:lta työntekijältä. Yhtiön mukaan heistä kahdeksan henkilön irtisanominen toteutetaan vapaaehtoisilla paketeilla.

– Kipeimmin irtisanomiset kohdistuvat myynnin, markkinoinnin ja ilmoitusten henkilökuntaan, sanoo luottamusmies Hanna Kuonanoja sen tarkemmin erittelemättä.

Kaleva Media kertoo säästävänsä järjestelyillä 3,2 miljoonaa euroa.

Kaleva Media on myös monen lähialueen paikallislehden julkaisija. Yhteensä Kaleva Medialla on noin 700 työntekijää ja yrityksen liikevaihto oli vuonna 2018 lähes 70 miljoonaa euroa.

Lue lisää:

Kaleva Media aloittaa yt-neuvottelut ja suunnittelee vähentävänsä kymmeniä työntekijöitä

Oulusta löytynyt hylky varmistui 1600-luvun kuljetusalukseksi – löytö on tärkeä, koska ajankohdasta on vain vähän tietoa

Oulussa elokuussa hotellin parkkialueen alta löytyneen vanhan hylyn ajoitus on varmistunut 1600-luvun lopulle. Hylyn rakennuspuiden vuosilustoja tutkimalla nuorimmat puut on ajoitettu vuoteen 1684.

Löytöpaikkansa mukaan Hahtiperän hylyksi nimetty alus on ollut aikanaan seitsemän metriä leveä ja sitä on käytetty tavaran kuljetuksessa.

Alus on tyypiltään limilautainen lotja eli matalassa vedessä käyttökelpoinen kuljetusalus. Se on todennäköisesti veistetty Oulun Pikisaaressa olevalla veistämöllä.

Hylkyä on säilytetty väliaikaisesti Oulussa. Torstaina se pakattiin rekkojen kyytiin ja kuljetetaan Vantaalle Museoviraston konservointitiloihin.

Vantaalla aluksen jäänteet kuivataan laboratorio-oloissa. Osa aluksen rakenteista syväjäädytetään ja käsitellään tarvittaessa kemikaaleilla, jotta niiden rakenne saadaan säilymään.

Vantaalla aluksen jatkokäsittelystä vastaavat Museoviraston konservaattorit.

Puisen hylyn rakenteissa näkyy 1600-luvun käsityötaito. Aluksen osat oli liitetty toisiinsa puutapeilla.Risto Degerman / Yle

Oulussa hylkyä ei ole päästy laajasti tutkimaan.

– Ei ole juuri muuta ehditty täällä tehdä kuin kastella hylkyä, että se säilyisi mahdollisimman hyvänä, kertoo Museoviraston arkeologi Matleena Riutankoski, joka oli mukana, kun alus paljastui.

– Yhdestä lohkopalasta käytiin myös profiilikuva piirtämässä, mutta muuten ei ole tutkimusta päästy vielä tekemään, Riutankoski jatkaa.

Edessä vielä iso työ

Hylyn jäänteiden pakkaamista valvoneen Oulun yliopiston arkeologian laitoksen konservaattori-tutkijateknikko Jari Heinonen pitää hylyn konservointia haasteellisena muun muassa sen koon takia, vaikka sitä käsitelläänkin osina.

– Lisäksi siellä voi olla eriasteisesti vaurioitunutta puuta. Kaikki pitää pystyä käsittelemään niin, että lopulta jäänteet säilyvät ja pysyvät jatkossa myös stabiilina.

Heinosen mukaan käytännössä puhutaan jopa vuosien mittaisesta konservointityöstä.

– Riippuu tietysti myös siitä, miten prosessi saadaan käyntiin ja ensinhän näitä myös puhdistetaan ja dokumentoidaan, eli kyllä tässä pitkä aika vielä menee.

Näytteille Ouluun

Käsittelyn jälkeen laivahylystä irrotetut näyttelykappaleet tulevat näytteille Pohjois-Pohjanmaan museoon sekä löytöpaikan vieressä olevaan Radisson Blu -hotelliin.

– Kyllä siinä vielä aikaa menee, mutta kyllä olemme jo katsoneet hylylle paikkaa valmiiksi, kertoo Oulun perinnetyönjohtaja Pasi Kovalainen.

Hylky on purettu kuljetusta varten osiin. Risto Degerman / Yle

Kovalaisen mukaan hylky antaa hyvät edellytykset Oulun merellisen historian kertomiseen. Lisäksi hylky tarjoaa ainutlaatuisen kurkistuksen 1600-lukuun – ajanjaksoon, josta on vain vähän kirjallisia lähteitä.

– Myöhemmästä ajasta meillä on olemassa aika hyvin aineistoa, erilaisia kauppa- ja lastikirjoja, mutta kun tässä mennään 1600-luvulle, niin tällaisia lähteitä on paljon vähemmän tai ne puuttuvat kokonaan, Kovalainen sanoo.

Viisi loukkaantui kolarissa Kalajoella

Kalajoella Kalajoentiellä viisi ihmistä on loukkaantunut kahden henkilöauton nokkakolarissa aamupäivällä. Kaksi heistä loukkaantui vakavasti ja kolme lievemmin, kertoo Jokilaaksojen pelastuslaitos.

Kalevan mukaan onnettomuus sattui noin kello 9.45 ja Kalajoentie oli poikki kello 11:een. Onnettomuuden syystä tai ajonopeuksista ei ole tietoa, pelastuslaitos ilmoittaa.

Poliisi tutkii tapahtunutta.

Sari Karjalaisen koti repeilee ja koulu halkesi kahtia – kunnan mukaan syynä liian nopeat junat

Muhoslainen Sari Karjalainen voisi käyttää läheisellä radalla kulkevaa malmipellettijunaa lähes kellona. Hän tietää tarkalleen, milloin malmia kuljettava juna menee heidän rivitaloasuntonsa ohi.

Sohva tärisee ja vitriini helisee. Astioita tippuu. Samaa vaikutusta ei ole esimerkiksi useasti päivässä menevällä matkustajajunalla.

Seinissä on selkeitä ja jopa kymmenien senttien mittaisia halkeamia, vaikka niitä on yritetty paikatakin. Karjalaisen mukaan syynä ovat malmijunat.

Karjalaisten perheen kokema ei ole harvinaisuus Muhoksella.

Myös Muhoksen kunnanvirastossa näytöt tärisevät, kun malmipellettijuna kulkee kylän ohi, sanoo kunnan tekninen johtaja Mikko Kari.

– Palautetta tärinän aiheuttamista häiriöistä tulee kuntalaisilta lähes viikoittain. Astioiden helisemisemistä, rakennusten ja tavaroiden heilumista ja mahdollisesti vaurioita.

Ei ongelmia ainoastaan pohjoisessa

Muhoksella häiritsevää tärinää on havaittu jo vuosikymmeniä, sillä alueen maaperä on poikkeuksellisen pehmeää.

Tärinäongelma tuntuu pahentuneen sen jälkeen, kun Kontiomäki–Oulu-radan perusparannus valmistui viime vuonna. Tuolloin puiset ratapölkyt vaihdettiin betonisiin. Myös saman maaperämuodostuman halkomat lähialueen kunnat, kuten Oulu, Kempele ja Liminka ovat viimeistään nyt havahtuneet ratatärinäasiaan.

Muhoksen ohitse menevä osuus Kontiomäki-Oulu-radasta saatiin uudistettua muutama vuosi sitten. Yksi raide kunnostettiin, kuvassa vasemmalla olevaan ohitusraiteeseen jäivät vanhat puiset ratapölkyt.Timo Sihvonen / Yle

Rataverkosta vastaavalle Väylälle (entinen Liikennevirasto) on tullut valituksia tärinästä jo pitkään kyseiseltä Muhoksen muodostuman alueelta.

Nyt niitä on tullut enenevässä määrin myös Porin seudulta. Tämä on Oulun ympäristön lisäksi Manner-Suomen ainoa hyvin laaja alue, joissa pehmeä maakerros ylettyy syvälle maaperään. Kummallakin alueella kulkee Venäjältä raskaita, kahden maan välisen yhdysliikenteen tavarajunia.

Raskasta rataliikennettä Muhoksen ohi jo vuosikymmeniä
  • Tavaraliikennettä on kulkenut Venäjän Vartiuksesta Kontiomäen kautta Pohjanmaalle 1970-luvulta asti.
  • Nykyään merkittävimmät kuljetukset ovat Vartiuksesta saapuvat malmipellettijunat Kokkolaan.
  • Lisäksi Kontiomäen ja Oulun välillä kulkee suomalaisen metsäteollisuuden raaka-ainekuljetuksia sekä henkilöliikennettä.
  • Ratavälin tavaratonnit ovat viime vuosina olleet toiseksi suurimpia koko Suomessa.
  • Porin seudulle Venäjältä kulkevat hiilijunat.

Lähde: Liikennevirasto ja Väylä

Väylä järjestikin elokuussa harvinaisen laajat pellettijunien testiajot Porin seudulla selvittääkseen, miten taloissa havaittua ja tuntuvaa tärinää voitaisiin hillitä poikkeusalueilla. Hintaa näille testeille tulee satoja tuhansia euroja, ja alustavat tulokset tulevat syyskuun lopulla.

Viraston testiajoissa tarkasteltiin muun muassa erilaisten nopeuksien vaikutusta radanvarren rakennuksiin, vaunujen kuormia vaihdellen, Väylän rautatieliikennejohtaja Markku Nummelin sanoo.

Muhoksella tärinän suurimmaksi syyksi koetaankin nimenomaan malmijunien liian suuret nopeudet taajaman kohdalla.

Venäläinen kalusto tärisyttää enemmän

Väylässä on jo tieto, että venäläinen junakalusto aiheuttaa poikkeusalueilla voimakkaampaa tärinää kuin vastaava suomalainen kalusto.

– Maaperän kerroksissa on tietty ominaistaajuus, joka on hyvin lähellä venäläisten pellettijunien kuormitustaajuutta, Markku Nummelin kertoo.

Väylästä vahvistetaan myös muholaisten havainto, että betonipölkyt ovat jossain määriin lisänneet venäläisten junien aiheuttamaa tärinää.

Markku Nummelinin mukaan vaihto oli kuitenkin tehtävä, jotta rataosuuden liikenne sujuisi tulevaisuudessakin. Vanhat puupölkyt olivat jopa paikoin lahoja, hän sanoo.

Koulunkin epäillään vahingoittuneen

Muhoksella ajatellaan, että ainakin yksi julkisista rakennuksista olisi jo kärsinyt maaperän tärinästä. Mikko Karin mukaan 1950-luvulla rakennettu Kirkonkylän peruskoulu on haljennut kahtia ja vajonnut kymmenen senttimetriä radanpuoleiselta osaltaan.

Sari Karjalaisen perhe kokee päässeensä vähällä.

– Naapuritalossa lattiat ovat menneet rikki, Sari Karjalainen kertoo.

Tosin heidänkin edellisessä kodissaan, kaksi taloa kauempana, halkesi kylpyhuoneen seinä ja laatat irtoilivat paikoiltaan. Lisäksi lämpöpatteri irtosi erään kerran junan vilistäessä ohi.

Kunta teki itse nopeustestejä

Muhoksen kunnassa ehdittiin jo tuskastua siihen, että Väylä ei suhtautunut alueen ongelmiin riittävän vakavasti. Asiaa ihmeteltiin ainakin kesäkuun 2018 kunnanhallituksessa. Pöytäkirjassa lukee, ettei Väylä ole vastannut useisiin virallisiin kokoontumispyyntöihin.

Samassa yhteydessä hallitus käsitteli kunnanjohtajan pyynnöstä tehtyä epävirallista nopeustestiä. Radan varteen vietiin useampana ajankohtana näyttö, jotka mittasi ohi kulkevan pellettijunan nopeuden.

– Mittausten mukaan malmijunat noudattivat rajoituksia, Muhoksen tekninen johtaja Mikko Kari sanoo.

Tällä hetkellä nopeusrajoitus on kuusikymmentä kilometriä tunnissa Muhoksen taajaman kohdalla.

Väylän rautatieliikennejohtaja Markku Nummelin kiistää väitteen viraston piittaamattomuudesta.

– Nopeusrajoituksia on asetettu jo monille paikoille Suomessa. Eli työtä on tehty ainakin kaksikymmentä vuotta.

Pellettijunan mennessä Muhoksen aseman ohi läheisessä maaperässä tuntuu selvä tärinä. Kunnan edustajien mukaan häiritsevää tärinää on havaittu paikoin useiden satojen metrien päässä radasta.Timo Sihvonen / Yle

Sari Karjalainen on kokenut junat kuitenkin vaarallisiksi.

– Kun juna ajaa tähän lähelle kaarteeseen, kuuluu usein tööttäystä. Siellä on varmasti joku eläin radalla, eikä siitä jää kuin märkä läntti. Pelottaa, mitä tässä voikaan vielä sattua, miettii kahden koiran emäntä ja usean lapsen äiti.

Tavaraliikenteen määrä on ollut viime vuosina kasvussa Muhoksen kohdalla. Kuljetetut tonnit ovat lisääntyneet ainakin vuodesta 2014 vuoteen 2018, tosin pientä sahaliikettä vuosien välillä on ollut. VR:n mukaan kuljetusmäärät ovat kiinni markkinatilanteesta, ja siksi niiden kehitystä tulevaisuudessa on vaikea ennustaa.

Kuka korvaa kiinteistöjen vahingot?

Väylään on tullut muutamia korvausvaatimuksia omaisuudesta, joiden arvioidaan rikkoutuneen tärinän vuoksi. Rautatieliikennejohtaja Markku Nummelinin mukaan ne käsitellään. Hän ei kuitenkaan osaa vastata, onko joihinkin vaatimuksiin suostuttu.

Väylä ei ainakaan täysin ota vastuuta vahingoista omalla kontolleen.

– Meidän täytyy huomioida esimerkiksi kaavoitus, miten joissain paikoissa on jouduttu tällaiseen tilanteeseen, Nummelin sanoo.

Muhoksella radan aiheuttaman tärinäilmiön vaikutukset rajoittavat kunnan taajaman kaavoitusta ja siten rakentamista. Kylän keskusta on hyvin pirstaleinen, koska sekä rata, vilkas valtatie että kaksi jokiuomaa kulkevat samansuuntaisesti alueella.

Tämän vuoksi kiinteistöjä on radan varrella useita kilometrejä sekä itään että länteen.

– Tärinä tuntuu kauempanakin radasta, koska se tekee aaltoliikettä savimaastossa, miettii Muhoksen kunnanhallituksen puheenjohtaja Veli Paasimaa.

Muhoksen taajaman kehittämistä halutaan jatkaa, vaikka rajoitteita on paljon. Vesiväylien lisäksi valtatie 22 ja rata halkovat taajaman. Seppo Suvela / Yle

Väylän edustajat suostuivat vihdoin pohjoispohjalaisten kuntien vierailukutsuun viime tammikuussa. Koollekutsuja oli Liminka. Myös Muhoksen kunnan edustajat pääsivät tuolloin vihdoin saman pöydän ääreen Väylän päättäjien kanssa. Myös Oulu ja Kempele olivat mukana.

Ouluun Väylä on jo esimerkiksi asentanut melunkatkaisuseiniä, jotka olisivat liian kalliita laitettavaksi Muhoksen kohdalle, jossa pehmeä maa-aines on erityisen syvää. Uusien mittausten mukaan Ouluun asennetut seinät eivät ole toisaalta juurikaan vähentäneet tärinää.

Nyt odotetaan, löytyykö ratkaisuja

Myös Muhoksella on alkanut tapahtua. Väylän johtajat nimittäin vastasivat kunnan kutsuun ja tulivat paikan päälle katsomaan tilannetta. Palaverissa oli edellisen kokouksen tapaan edustajia neljästä kunnasta sekä muun muassa rautatieliikennejohtaja Markku Nummelin.

Yritysten tarpeet ja kuntalaisten halu suojella omaisuuttaan yritetään nyt sovittaa toisiinsa. Muhoksen kunnassakin vilkas rata kylän pinnassa nähdään myös mahdollisuutena.

– On kaikkien kannalta hyvä, että tavaraa liikkuu, kunnanhallituksen puheenjohtaja Veli Paasimaa sanoo.

Kaksikerroksiset puurakennukset ovat herkimpiä tärinälle, Väylästä kerrotaan. Karjalaisillakin on kaksi kerrosta asunnossaan ja halkeamia on. Paulus Markkula / Yle

Kunta odottaa nyt syyskuussa valmistuvia Porin testiajojen ensimmäisiä tuloksia. Väylän mukaan niitä voidaan soveltaa myös laajemmin Suomessa, siis esimerkiksi Muhoksen kohdalle.

Muhoksen ehdottama ratkaisu tärinäongelmaan olisi muuttaa pellettijunien aikatauluja niin, että junien vauhtia voitaisiin hidastaa.

Kovin yksinkertaisia ratkaisuja ei kuitenkaan ole luvassa, arvioi Markku Nummelin Väylästä.

– Elinkeinoelämän tarpeisiin junien pitää kuitenkin pystyä kulkemaan tiettyä nopeutta.

Liian matalat nopeudet vähentäisivät merkittävästi radalla kulkevien junien määrää, Nummelin pohtii. Tämä haittaisi silloin myös suomalaista tavara- ja henkilöliikennettä.

Nummelinin mukaan hidas nopeus ei välttämättä edes laske tärinää merkittävästi. Tämä voidaan nyt testiajojen avulla selvittää.

Muhoksen kunnasta arvioidaan, että nopeuksien alentaminen aiheuttaisi yksityisille kuljetusyrityksille todennäköisesti lisää kustannuksia.

Väylä aikoo syksyn aikana tehdä pienimuotoisia testejä myös Muhoksen taajaman kohdalla. Pellettijunat ajavat ohi eri nopeuksilla ja sen vaikutusta rakennusten tärinään tarkkaillaan.

Sillä aikaa, kun ratkaisuja etsitään, Muhoksen kunta on kaikessa rauhassa jatkanut omia mittauksiaan.

Viimeisin tärinämittaus tehtiin syyskuun alussa alueelle, jonne kunta haluaa lisää rakentamista. Tulokset kertovat, että malmijunista voi aiheutua ainakin häiritseväksi koettua tärinää jopa muutaman sadan metrin päähän radasta.

_Tilastolähteenä on käytetty vuosina 2014–2018 julkaistuja Suomen rautatietilastoja, tarkemmin Tavaraliikenteen kuljetusvirtakarttoja kyseisiltä vuosilta. Maaperän ominaisuuksista tietoa on hankittu muun muassa Geologian tutkimuskeskuksen opetusaineistosta._

Keskustele aiheesta kello 22:een saakka!

Nuoria miehiä yritetään houkutella lääkäriopintoihin –​ lääkäreistä ja opiskelijoista suurin osa on edelleen naisia

Lääkäreiksi haluavien naisopiskelijoiden määrä on kääntynyt jälleen selvään kasvuun Suomen yliopistoissa.

Esimerkiksi Oulussa lääkäriopintonsa aloittaneista on jälleen noin kaksi kolmasosaa ollut naisia, kun sukupuolijakauma jo lähes tasoittui vuosikymmenen puolivälissä, kertoo lääketieteellisen tiedekunnan koulutusdekaani Jyrki Mäkelä.

– Vuosina 2015–17 oltiin aika lailla tasoissa opiskelijamäärissä, mutta nyt kahtena viime vuonna suunta on kääntynyt taas selkeästi naisten suuntaan, Mäkelä laskeskelee kehitystä tilastoista.

Mieslääkäreiden määrän ennakoidaan kasvavan 2020-luvulla

Muutama vuosi sitten Lääkäriliitto ennakoi valtakunnallisesti, että miesten ja naisten jakauma alkaa tasoittua 2020-luvulla, kun miesopiskelijoiden määrä oli lähtenyt kasvuun muuallakin kuin Oulussa.

Esimerkiksi Turussa vuosina 2015 ja 2016 lääkäriopintonsa aloittaneista vain niukka enemmistö oli enää naisia. Kolmena viime vuonna aloittaneista kuitenkin jälleen noin 60 prosenttia on ollut naisia. Myös Tampereella kehitys on ollut samankaltaista.

Lääkäriliiton sukupuoliennuste ei perustu pelkästään opiskelijalukuihin: mieslääkäreiden suhteellisen määrän kasvua tukee myös se, että jatkossa yhä useampi eläkkeelle jäävä lääkäri on nainen (Lääkärilehti).

Naislääkäreiden määrä kääntyi selkeään kasvuun viime vuosikymmenellä. Aiemmin miesvaltainen ala on nyt selkeästi naisvoittoinen, kun noin 60 prosenttia työikäisistä lääkäreistä on naisia.

Isoin kysymys on saada miehet pääsykokeisiin. Professori Jyrki Mäkelä

Professori, koulutusdekaani Jyrki Mäkelän mukaan alan haasteena on saada nuoret miehet kiinnostumaan lääkäriopinnoista.

– Lukioiden kanssa tehtävää yhteistyötä on jo lisätty. Järjestämme kurkistuskursseja, joilla annetaan vinkkejä siitä, että mitä lääketieteen opiskelu oikein on. Toivottavasti nämä innostavat nuoria miehiä hakeutumaan alalle.

Mäkelän mukaan miesten pääsykoemenestys ei juuri eroa naisista, vaan naisopiskelijoiden iso määrä selittyy suuremmalla hakijamäärällä eli kiinnostuksella lääkäriopintoihin.

– Miehet ovat ihan yhtä lahjakkaita, kuin naiset, mutta naisten kiinnostus lääketiedettä kohtaan on vain kasvanut selkeästi. Se on tässä olennainen asia.

Koulutusdekaani Mäkelä korostaa, että lääkäreiden ja opiskelijoiden naisvaltaisuus ei ole ongelma. Hän kuitenkin muistuttaa, että miehillekin on alalla tilaa.

– Isoin kysymys on saada miehet pääsykokeisiin, Mäkelä pohdiskelee.

Lääketieteen pääsykokeet uudistuvat

Tulevina vuosina seurataan tarkasti miten uudistunut pääsykoe ja valintamenetelmät vaikuttavat lääkäriopiskelijoiden sukupuolijakaumaan.

Ensi vuonna lääketieteen opiskelijoista 51 prosenttia valitaan yo-todistuksen arvosanojen perusteella ja loput pääsykokeiden perusteella. Suoran todistushaun arvioidaan usein suosivan nuoria naisia. Myös alalta on arvioitu, että osittaisen suoravalinnan oletetaan nostavan naisten osuutta lääkäriopiskelijoista.

Todistuspisteytyksessä kaikilta hakijoilta otetaan huomioon äidinkieli, matematiikka, biologia ja kemia. Lisäksi hakijalta huomioidaan kaksi muuta parasta ainetta. Korkeimmat pisteet saa fysiikan ja pitkän kielen yhdistelmällä.

Tänä vuonna lääkäriopintoihin haettiin ensimmäistä kertaa yliopistojen yhteishaulla ja samalla pääsykokeella.

Yhä harvempi vauvoista saa kasteen - lapsen kastaminen ei ole enää itsestäänselvyys kirkon jäsenille

Kasteen saavien lasten osuus syntyneistä on pudonnut jyrkästi. Tänä vuonna Suomessa elokuun alkuun mennessä syntyneistä vain kolme viidesosaa sai kasteen, ilmenee Väestörekisterikeskuksen ja kirkon tilastoista.

Tuoreen kastekyselyn mukaan niiden vähenemisen taustalla on kaksi pääsyytä. Ensinnäkin kirkon jäsenten osuus Suomen väestöstä on laskenut, eivätkä kirkon jättäneet yleensä vie lapsiaan kasteelle. Toisaalta kaste jää tekemättä, koska lapsikaste ei ole enää kirkon jäsenille itsestäänselvyys tai ainoaksi koettu vaihtoehto.

– Alkuvuoden kastekyselyn mukaan tärkeä syy lapsen kastamatta jättämiselle on se, etteivät vanhemmat halua tehdä päätöstä lapsen puolesta. Ajatuksena on, että lapsi saa päättää itse kasteestaan kasvettuaan. Näin korostetaan lapsen omaa uskonnollista päätöstä, kertoo Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki.

Keskeinen syy kasteen pois jättämiseen on toki edelleen se, että vanhempi ei itse kuulu kirkkoon.

– Ero näiden kahden syyn yleisyyden välillä on kuitenkin nykyisin pieni. Lapsen itse tekemä valinta kasteesta ja vanhemman kirkkoon kuulumattomuus ovat keskenään lähes yhtä tärkeitä syitä, jos lasta ei kasteelle viedä.

Hyvin isoja alueellisia eroja

Salomäki muistuttaa, että kastettujen osuus syntyneistä oli Suomessa pitkään hyvin korkealla, 90 prosentin vaiheilla.

– 2000-luvun alussa osuus lähti laskemaan niin, että kymmenisen vuotta sitten kastettiin neljä viidesosaa lapsista. Sen jälkeen kastettujen määrän supistuminen on kiihtynyt. Viime vuonna kastettiin hieman alle 65 prosenttia kaikista Suomessa syntyneistä.

Tänä vuonna pudotus on ollut alkuvuonna erityisen jyrkkää: tammi-heinäkuussa kastettiin vain 60,4 prosenttia vauvoista.

Kastettujen osuudessa on nyt myös hyvin suuria alueellisia eroja.

– Oulun hiippakunnassa, johon kuuluu myös Lappi, kastettiin viime vuonna runsaat 80 prosenttia syntyneistä. Yhdeksästä hiippakunnasta toisessa ääripäässä on Helsinki. Siellä kastettujen osuus oli runsaat 40 prosenttia, Salomäki vertaa.

Sakramentin saaneiden osuus syntyneistä on siis maan pohjoispuoliskolla jopa kaksinkertainen verrattuna pääkaupunkiin.

Kasteen valinnassa on tuntuvia alueellisia eroja myös kaupunkien ja maaseudun välillä.

– Yleisesti ottaen kaupungeissa kasteluvut ovat suhteessa alempia kuin maalaiskunnissa.

Pohjoisessa "kristillisyys yhä vahvaa"

Pääkaupungin matalia kastelukuja kommentoi Helsingin seurakuntayhtymän tilastoasiantuntija Aki Niemi.

– Varmaankin se, että yleinen kiinnittyminen kirkkoon on vähentynyt, näkyy kastettujen määrässä Helsingissä, Niemi makustelee.

Maallikko saattaa olettaa, että kasteissa voisi näkyä erityisesti nuorten isien erkaantuminen kirkosta. Ovathan nuoret miehet eniten edustettu väestöryhmä kirkosta eronneissa.

Helsingin tuoreet tilastot eivät näyttäisi tukevan tuota oletusta.

– Viime vuonna Helsingissä erosi kirkosta lukumääräisesti enemmän naisia kuin miehiä, Niemi huomauttaa.

Oulun seurakuntien aluerekisterin johtaja Veijo Koivula sanoo, että hiippakunnan korkeat kasteluvut heijastavat uskonnon roolia maan pohjoispuoliskon elämässä.

– Totta kai kastemäärään on suuri vaikutus sillä, että kristillisyyden asema on pysynyt erittäin vahvana Oulun hiippakunnan alueella. Lapsikastetta pidetään täällä luonnollisena asiana.

Koivula korostaa, että vanhempien lisäksi myös muu perhe ja "sukukokonaisuus" vaikuttavat pohjoisessa kastepäätöksiin.

– Voi silläkin olla jotain vaikutusta, mitä naapurusto tai vaikkapa pienen kylän muu väki asiasta ajattelee.

Koivula kuitenkin myöntää, että myös pohjoisessa kastettujen osuus syntyneiden määrästä on laskenut, samoin kirkosta eroaminen on yleistynyt.

– Tuollainen trendi on olemassa, mutta se antaa meille myös tehtävän (vaikuttaa toiseen suuntaan).

Sidor