Uutiset YLE Oulu

Vuoden professoriksi valittu Anssi Paasi on huolissaan nationalismin kasvusta Euroopassa: "Maantieteellisiä rajoja piirretään edelleen"

Professoriliitto on valinnut vuoden professoriksi maantieteen professori Anssi Paasin Oulun yliopistosta.

Oulun yliopiston pitkät käytävät Linnanmaan kampuksella ovat tulleet tutuiksi vuoden professorille. Hän on työskennellyt professorina Oulussa vuodesta 1989.

Vuoden professori on tutkinut pitkän työuransa ajan muun muassa alueiden rakentamista ja identiteettiä, humanitääristä maahanmuuttoa, liikkuvuuden ja rajojen suhdetta sekä nationalismia.

Nämä teemat ovat maantieteen professori Paasin mukaan edelleen ajankohtaisia.

– Euroopassa on paljon regionalistista liikehdintää. Euroopassa ja muualla maailmassa on pieniä alueita ja ryhmiä, jotka haluavat autonomiaa tai jopa itsenäisyyttä. Kansanäänestyksiä on ollut Skotlannissa ja Kataloniassa. Maantieteellisiä rajoja piirretään edelleen, Paasi sanoo.

Huolestuttavana Paasi pitää sitä, että tämän päivän nationalismissa ei ole kyse vain kansallisen identiteetin positiivisesta ilmaisemisesta.

– On esimerkiksi pyrkimyksiä irrottautua jostakin alueesta tai vahvistaa poliittista päämäärää. Se voi olla symboliikan korostamista tai vastakkain asettamista jotakin toista kohtaan.

Paasin mukaan kaikista huolestuttavinta onkin muukalaisten tai toisten vastustaminen, joka tuntuu hänen mukaansa olevan pääasiassa monessa nykypäivän nationalistisessa pyrkimyksessä.

Laatu ratkaisee, ei määrä

Anssi Paasi luottaa akateemisessa tutkimuksessa kolmeen perustaan: perustutkimukseen, soveltavaan tutkimukseen ja kehittämistyöhön. Hänen oma työnsä edustaa perustutkimusta.

– Perustutkimuksessa etsitään ja määritellään perusasioita. Soveltavassa tutkimuksessa sovelletaan näitä asioita käytännön ratkaisuihin. Kehittämistyö tähtää puolestaan konkreettisiin kehittämistoimiin tai tuotteisiin. Tämä vanha jako on mielestäni edelleen hyvä.

Paasi on ollut koko uransa ajan tutkimuksellisesti tuottelias. Hänen tieteellinen julkaisuluettelonsa sisältää yli 270 nimikettä. Määrä ei kuitenkaan ole Paasin mukaan ratkaiseva.

– Tieteen kehityksen ja tulosten saamisen kannalta tärkeintä on julkaisujen laatu, ei määrä. Tiede kehittyy laadun myötä, ei siten, että tehdään paksu pino julkaisuja, joita kukaan ei lue.

Professoriliiton myöntämä 20 000 euron palkinto luovutetaan Paasille Communicatio Academica -tapahtumassa perjantaina 17.1.2020.

Oulu voitti kiistan, jolla Junes Lokan valtuustoryhmä olisi pistänyt kaupungin luottamustehtävät uusiksi

Oulun kaupunki on voittanut korkeimmassa hallinto-oikeudessa yhteislista Aidon suomalaisen yhteislista ASYL:in nostaman menettelytapakiistan.

Kiista koski luottamustehtävien jakoa kaupunginvaltuustossa heti vuoden 2017 kuntavaalien jälkeen, jolloin varavaltuutettu Tiina Wiik katsoi syntyneen menettelytapavirheitä.

Esimerkiksi puheenjohtaja ei jokaisen vaalitoimituksen kohdalla erikseen antanut tarkkoja äänestysohjeita. Samassa kokouksessa ASYL:in ainoa valtuutettu Junes Lokka arvosteli muiden ryhmien ennalta sopimia valintoja vaatien lukuisia suljettuja lippuäänestyksiä.

Hallinto-oikeus asettui kokousteknisen rikkeen osalta ASYL:in kannalle. Korkein hallinto-oikeus sitä vastoin katsoi paikoin puutteelliset menettelytavat kokonaisuus huomioon ottaen hyväksyttäviksi.

Samalla KHO vapautti Oulun kaupungin oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta kantajalle.

Oulun kaupunginlakimies Jukka Lampénin mukaan KHO:n ratkaisu tarkoittaa, että kaupunginhallituksen ja lautakuntien luottamusvalintoja ei jouduta uusimaan, kuten vielä hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen näytti.

– Hallinto-oikeuden päätöstä ei toimeenpantu, sillä kaupunki teki siitä valituksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen, Lampén selventää.

Junes Lokka kertoo, että KHO:n päätös ei vielä ole saapunut hänelle ja Tiina Wiikille. Päätöksen sisältöä Wiik pitää vääränä ja harmillisena.

Myös Junes Lokan mielestä hallinto-oikeuden ratkaisu asiassa oli oikeaampi. Hän alleviivaa, että uusia valtuutettuja varten äänestysohjeiden pitäisi olla tarkkoja.

– Nyt henkilövaalit näyttivät listavaaleilta, Lokka perustelee.

Puheenjohtaja otti opikseen

Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juha Hänninen tunnustaa hieman oikoneensa mutkia antaessaan kyseisessä kokouksessa samanlaisina toistuneita äänestysohjeita, mutta lupaa jatkossa olla tarkempi menettelytavoissa.

– Pari kertaa taisin kaikki lorut siihen kertoakin, miten toimitaan. Rupesin lyhentelemään omia puheitani, koska valintoja oli niin paljon, Hänninen muistelee.

Hännisen mukaan nykyisin jokainen vuorosana kaikissa valinnoissa käsikirjoitetaan ja luetaan läpi, toisin kuin kesäkuussa 2017.

Kesäkuun 2017 kokous oli poikkeuksellinen, sillä ASYL:in vaatimuksesta luottamuspaikoista äänestettiin tuntikausia suljetuin lipuin. ASYL ei onnistunut tavoitteissaan. Juha Hänninen katsoo, että taustalla vaikuttava luottamuspula syntyi jo viikkoja ennen valtuuston kokousta, kun valtuustoryhmien väliset neuvottelut paikkajaosta jouduttiin ensin keskeyttämään.

Tuolloin ASYL suljettiin ulos luottamuspaikkojen jaosta huonon käytöksen ja sopimattoman kielenkäytön vuoksi.

– Politiikkaa tehdään yhdessä. Se perustuu luottamukseen, joka rakentuu toisten kunnioittamiselle. Jos ei siihen kykene, silloin ei saa aikaan mitään muuta kuin julkisuutta, Hänninen tulkitsee.

Oulussa epäilty törkeä raiskaus siirtyy syyteharkintaan – miehen epäilään raiskanneen vanhan naisen pyykkituvassa

Oulun poliisin esitutkinta epäillystä iäkkääsen naiseen kohdistuneesta raiskauksesta Oulussa 14.10.2019 on valmistunut.

Asia on siirretty syyttäjälle syyteharkintaan törkeän raiskauksen nimikkeellä.

30-luvulla syntyneen naisen epäillään joutuneen raiskatuksi, kun hän oli ollut asioimassa taloyhtiön pyykkituvassa.

Poliisin esitutkinnan mukaan paikalle oli tullut mies, joka on uhannut teräaseella ja käyttänyt muuta fyysistä väkivaltaa.

Nainen oli poliisin tietojen mukaan ilmoittanut tapahtuneesta omaiselleen, joka ilmoitti asiasta hätäkeskukseen. Paikalle saapui poliisipartio sekä hoitohenkilökuntaa. Nainen toimitettiin sairaalahoitoon.

Poliisipartio otti pian tapahtuman jälkeen läheltä tapahtumapaikkaa kiinni 90-luvulla syntyneen oululaisen miehen. Rikoskomisario Antti Palokangas on aiemmin Ylelle luonnehtinut tapausta hyvin poikkeukselliseksi.

Kerromme kohta lisää.

Ainakaan sataan vuoteen Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa ei ole ollut näin leutoa tammikuun alkua

Tammikuun alun sää on ollut Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa lämpimämpi kuin sataan vuoteen, kertoo Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi.

Koko maassa on ollut lämmin alkuvuosi. Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa tammikuun tähänastinen keskilämpötila on kuitenkin ollut jopa kymmenen astetta tavallista korkeampi.

Pitkän ajan keskiarvo tammikuussa on Kajaanin lentoasemalla –11,3 astetta ja Oulun lentoasemalla -9,7 astetta. Toistaiseksi tammikuun keskilämpötila tänä vuonna Kajaanissa on ollut –1 astetta ja Oulussa 0,4 astetta.

– Kyseessä on hyvin merkittävä tilanne, sillä tämä on uusi ennätys, Kotakorpi sanoo.

Jääkö kunnon lumipeite tulematta kokonaan?

Myös joulukuu oli pohjoisessa poikkeuksellisen lämmin. Jatkossakaan selkeää kylmenemistä ei ole odotettavissa.

Lunta on vain paikoin. Sitäkään ei ole Kainuuseen tai Pohjois-Pohjanmaalle enempää näkyvissä niin kauan kuin lämpötilaa pysyy nollassa tai sen yläpuolella. Lumipeite ei kuitenkaan ole vielä hupenemassa. Esimerkiksi Kajaanissa on lunta Paltaniemellä noin 10 senttiä, Oulunsalon Pellonpäässä 21 senttiä.

Lue myös: Lumimäärä vaihtelee nyt paljon paikallisesti – Puolangalla on lunta 66 cm, vähän matkan päässä Vaalassa tuskin lainkaan

– Periaattessa helmi-maaliskuussa ehtisi vielä tulla lisää lunta. Mutta selkeää merkkiä siitä ei ole, Kotakorpi kertoo.

Lapissa on kuitenkin paljon lunta, esimerkiksi Sodankylässä lunta on eniten sataan vuoteen.

Lue myös: Etelässä hätyytellään taas lämpöennätyksiä, pohjoiseen luvassa lisää lunta – tulevien päivien sää vahvistaa eroa pohjoisen ja etelän välillä

Keskustelu on auki kello 22:een saakka.

Kari-Pekka Toivonen kiistää osuutensa Oulun teatterin työpahoinvointiin: "En vienyt ongelmia Ouluun, enkä tuonut niitä Hämeenlinnaan"

Hämeenlinnan teatterin taiteellinen johtaja Kari-Pekka Toivonen on ehtinyt olla uudessa työssään noin viikon. Hän kuvailee vastaanottoa hyväksi ja ensikohtaamisia tuttavallisiksi.

Toivosen alkua Hämeenlinnassa varjostavat miehen entisen työpaikan ilmapiiriongelmat. Kymmenet Oulun kaupunginteatterin työntekijät kertoivat Ylelle kärsineensä työpahoinvoinnista Kari-Pekka Toivosen ollessa teatterin taiteellisena johtajana 2014–2019.

Toivonen ei suostunut kommentoimaan Ylelle Oulun tapahtumia joulukuussa ja vastaa nytkin niukasti.

– En vienyt ongelmia Ouluun, enkä tuonut niitä Hämeenlinnaan.

Toivonen irtisanoutui Oulun kaupunginteatterista lokakuussa 2018. Hänen irtisanomisaikansa oli puoli vuotta. Taiteellinen johtaja avasi eronsa syitä Kalevalle viime keväänä, ja pitää sitä riittävänä ulostulona asiasta.

Hämeenlinnan teatterin johto ei ole huolissaan Oulussa ilmi tulleista asioista. He uskovat, että vastaavat ongelmat taiteellisen johtajan ja henkilökunnan välillä voidaan välttää.

Näyttelijät taas eivät olleet tyytyväisiä Toivosen valintaan. He olisivat halunneet jatkaa taiteellisen johtajan hakua.

"Ajattelen myös, että jokaisella on vastuu itsestään"

Oulun teatterissa on satakunta työntekijää, Hämeenlinnassa kolmisenkymmentä. Toivonen uskoo, että etenkin pienemmän henkilöstön kanssa on oleellista päästä työntekijöiden kanssa kahdenkeskiseen vuorovaikutukseen mahdollisimman pian.

– Ettei tule ajatusta, että johtajat ovat siellä jossain tornissaan.

Teatterin ilmapiirin hän kokee olevan paitsi johdon myös jokaisen yksilön vastuulla.

– Isompi vastuu on vastuullisissa tehtävissä olevilla. Toki ajattelen myös, että jokaisella on vastuu itsestään – millaista energiaa tuo työryhmiin ja talon sisälle.

Epäkohtiin täytyy puuttua, Toivonen toteaa.

– Kuka tahansa osaa osoittaa epäkohtia, mutta niiden kehittämiseen tarvitaan jo yhteisiä voimia.

"Puolustan teatteria ja teatterin tekemistä"

Hämeenlinnan kaupunginteatterista ollaan tekemässä tuotantotaloa. Tuotantotalomalli pitäisi sisällään teatterin omia tuotantoja, ostettuja tuotantoja, näyttelijä- ja esitysvaihtoja sekä yhteistyötä kaupungin muiden kulttuuritoimijoiden kanssa.

Tuore taiteellinen johtaja karsastaa tuotantotalo-nimeä mutta ymmärtää kehittämistarpeet.

– Puolustan teatteria ja teatterin tekemistä. Itse haluaisin nähdä enemmän tuotantoja; sekä omia, vierailevia että yhteisiä tuotantoja, Toivonen sanoo.

Tuotantotalomalliin siirtyminen ja oman työpaikan säilyminen huolettavat teatterin työntekijöitä. Kari-Pekka Toivonen uskoo, että vakinaisten näyttelijöiden määrä säilyy, mutta se vaatii paljon työtä.

– Osoitetaan, että teatteri on tarpeen. Ihmiset äänestävät sitten jaloillaan.

Vierailevia näyttelijöitä tarvitaan myös. Se on päivänselvää, sillä Hämeenlinnan teatterissa on esimerkiksi vain yksi kiinnitetty miesnäyttelijä, Toivonen sanoo.

Hän näkee Hämeenlinnan teatterin paikkana, jossa vaihtuvuus ja pysyvyys yhdistyvät niin näyttelijöissä kuin tuotannoissa.

– Meidän pitää miettiä, mistä säästetään, mutta tuotantoihin pitää laittaa fokus ja kaikki työpanos. Teatteri kaatuu, jos tuotannoista säästetään.

Kuuntele Kari-Pekka Toivosen haastattelu Yle Areenasta.

Yersinia-vatsataudin selvitykset jatkuvat Oulussa ja muualla Suomessa – yhteyttä tapauksien välillä ei ole löydetty

Oulun yliopistollisessa sairaalassa (Oys) levinneen yersinia-vatsataudin ja muualla Suomessa havaittujen tautitapausten yhteyttä ei ole pystytty vahvistamaan.

Vatsatautiin on sairastunut 14 Oysin työntekijää. Odotus on, että lähipäivinä positiivisia näytteitä voi tulla lisää, Oysin infektioiden torjuntayksiköstä kerrotaan.

Asiaa selvittävän THL:n mukaan eri alueiden tartuntojen syynä voi olla yksi yhteinen elintarvike tai useita erillisiä lähteitä.

Kliinisiä laboratorioita on ohjeistettu lähettämään potilaiden yersinia-näytteitä tarkempiin tyypitystutkimuksiin THL:ään. Tautilähdettä selvitetään myös potilashaastatteluilla ja elintarvikejäljityksillä.

Useita Oulun yliopistollisen sairaalan työntekijöitä on sairastunut vuoden vaihteessa yersinia-bakteerin aiheuttamaan vatsatautiin. Taudin lähteeksi epäillään henkilöstöravintolan salaattipöydän tuotetta. Potilaissa tautia ei ole havaittu.

15.1.2020 kello 16.35 lisätty tieto sairastuneiden tämän hetkisestä määrästä.

Kobolttiyhtiö siirtää kairasydämet Posiolle – Kuusamon rakennushanke jäihin

Kaivosyhtiö Latitude 66 Cobalt kertoo keskittävänsä kairasydänten analysoinnin ja varastoinnin Posiolle. Kairasydämet ovat kallioperästä otettuja, pitkiä kivinäytteitä.

Latitude 66 Cobalt Oy on vuokrannut Posion kunnalta osan Soukkavaaran teollisuuskiinteistöstä. Yhtiö on vuokrannut 1800 neliötä halli- ja toimistotilaa sekä laajoja piha-alueita. Tiloissa aiotaan käsitellä, analysoida ja varastoida kairasydämiä.

Vuokrasopimus on aluksi määräaikainen viiden vuoden ajan, jonka jälkeen sopimus jatkuu toistaiseksi voimassaolevana.

– Valtaosa yhtiön omistamista kairasydämistä on tällä hetkellä varastoituna Outokummussa. Geologisen tutkimustyön kannalta on erinomaista, että saamme aineiston tiloihin, joissa geologit voivat verrata uusia kairasydämiä eri alueilta aiemmin kairattuun materiaaliin, yhtiön vastuullisuuden ja viestinnän parissa työskentelevä Jussi Lähde kertoo tiedotteessa.

15 rekkakuormallista kairasydämiä

Toiminta Soukkavaaran teollisuuskiinteistössä alkaa välittömästi. Muualla varastoituna olevat kairasydämet siirretään Posiolle kevään aikana. Siirto vaatii 15 rekkakuormallista.

Yhtiö suunnitteli aiemmin kairasydänvarastojen rakennuttamista Pohjois-Kuusamoon Käylän kylän läheisyyteen. Kuusamon kaupungin maanvuokrapäätöksestä tehdyt valitukset muuttivat yhtiön suunnitelmia.

– Mainituilla valituksilla ei ole minkäänlaista vaikutusta malminetsintään tai kaivostoiminnan suunnitteluun alueella. Valitusten ainoa vaikutus näkyy siinä, että geologiaan ja malminetsintään liittyvät työpaikat syntyvät Kuusamon sijasta Posiolle ja kuusamolaisten rakennusyhtiöiden kanssa suunniteltu merkittävä rakennushanke jää tältä osin toteutumatta, Lähde toteaa.

Kaivosyhtiö on edelleen kiinnostunut vuokraamaan Kuusamon kaupungilta entisen Kurtin sahan viereisen tontin. Yhtiö omistaa kyseisellä tontilla sijaitsevan rakennuksen.

Latitude 66 Cobalt Oy tutkii akkumineraalivarantoja Lapissa, Kainuussa ja Koillismaalla sekä kehittää kobolttikaivoksia Kuusamoon ja Posiolle.

Pohjoisen puukauppa hyytyi viime vuonna poikkeuksellisen pahasti – helpotusta odotetaan isoista selluhankkeista

Pohjoisen yksityismetsien puukauppa hyytyi viime vuonna. Puusta myös maksettiin edellisvuotta pienempiä hintoja.

Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa kauppakuutiot jäivät noin 20 prosenttia edellisvuodesta. Lapissa puukauppa sujui hieman vilkkaammin, mutta pudotusta tuli sielläkin yli 15 prosenttia.

Kehityksen taustalla ei ole yhtä yksittäistä syytä, vaan muun muassa maailmanmarkkinoiden hiipuminen ja Euroopan hyönteis- ja myrskytuhojen yhteisvaikutus, joiden seurauksena puusta on ollut ylitarjontaa.

Puukaupassa on näkynyt myös paperi- ja sahateollisuuden vähentynyt kysyntä, arvioi MTK:n metsäasiantuntija Markku Ekhdahl.

– Edellisen vastaavan, mutta vielä jyrkemmän pudotuksen muistan vuodelta 2009. Vaihteluitahan on aina, mutta kyllä 20 prosenttia on tavallista suurempi.

Metsänomistajien toivo lepää uusissa suurtehtaissa

Hinnat laskivat pohjoisessa noin kymmenellä prosentilla. Tuleville vuosille helpotusta toivotaan muun muassa pohjoisen selluhankkeista, kertoo MTK:n metsäasiantuntija Markku Ekhdahl.

– Niiden varaan lasketaan paljon. Meillä on pohjoisessa suuret ensiharvennusrästit, joista saataisiin kuitupuuta juuri biojalostustehtaiden tarpeisiin.

Isoja selluhankkeita on vireillä muun muassa Kemissä, Kemijärvellä ja Paltamossa. Harvennushakkuista saatavan kuitupuun kysynnän ja samalla hinnan kasvu olisi tärkeä lisätulo metsänomistajille. Ajallaan tehdyt harvennushakkuut lisäävät myös muutoin metsän tuottoa.

Tänä talvena puunkorjuuta ovat vaikeuttaneet leuto sää ja vesisateet. Talvikorjuukohteille ei ole päästy normaaliin tapaan ja myös metsäteiden kantavuudessa on ollut ongelmia.

Oulun yliopistollisen sairaalan työntekijöitä sairastui vatsatautiin – syyksi epäillään henkilöstöravintolan salaatissa ollutta bakteeria

Kymmenen Oulun yliopistollisen sairaalan työntekijää on sairastunut Yersinia-bakteerin aiheuttamaan vatsatautiin. Bakteerin epäillään olevan peräisin henkilöstöravintolan salaattipöydästä. Bakteerin saastuttamaa elintarviketta arvioidaan olleen tarjolla ainakin joulua edeltävällä viikolla, mutta mahdollisesti myös tämän vuoden alussa.

OYS:n infektioiden torjuntayksikön vs. osastonylilääkäri Teija Puhto kertoo, että ruoan aiheuttamat tartuntaepäilyt tulivat ilmi, kun Yersinia-bakteeria havaittiin useilla OYS:n työntekijöillä.

Sairaalan mukaan potilailla ei ole todettu Yersinia-vatsatautia, eikä kyseisen salaattipöydän tuotetta ole ollut potilasruokajakelussa.

Yersinia-vatsatautia on havaittu myös muualla Suomessa. Taustalla on mahdollisesti bakteerin saastuttama elintarvike-erä, jota on toimitettu usealle paikkakunnalle. Yliopistollisen sairaalan infektioiden torjuntayksikkö selvittää asiaa yhdessä Oulun seudun ympäristötoimen ja THL:n kanssa.

Potilaista löytyviä Yersinia-bakteerikantoja ei normaalisti toimiteta THL:n tutkimuksiin.

– Olemme nyt pyytäneet potilaskantoja, jotta voimme selvittää onko potilailta löytynyt samanlaisia Yersinia-tyyppejä ja voisiko kyseessä olla laajempi epidemia, THL:n epidemiologieläinlääkäri Ruska Rimhanen-Finne kertoo sähköpostitse.

Oireet voivat kestää useita viikkoja

Yersinia enterocolitica-bakteeri leviää yleensä saastuneiden elintarvikkeiden välityksellä (THL). Bakteeria esiintyy erityisesti sioilla ja muilla tuotantoeläimillä. Tartunta onkin usein saatu kypsentämättömästä tai huonosti kypsennetystä sianlihasta.

Yersinia pseudotuberculosis -bakteerin tartunnan lähteeksi on osoitettu Suomessa kotimaiset kasvikset.

Vielä ei ole tietoa kumpaan bakteeriin työntekijät ovat Oulussa sairastuneet.

Infektion itämisaika on 4–7 päivää. Yleisimmät oireet ovat kuume, vatsakipu ja ripuli. Oireet voivat kestää muutamasta päivästä jopa kolmeen viikkoon.

Tartuntatautirekisteriin on ilmoitettu 116 Yersinia enterocolitica-tapausta marraskuun ja tammikuun välillä. Näistä 27 tapausta on ilmoitettu Pohjois-Pohjanmaalta Oulun alueelta. Vuonna 2019 rekisteriin ilmoitettiin yhteensä 478 tapausta.

Yersinia pseudotuberculosis -bakteeria puolestaan todettiin viime vuonna noin 10–20 tapausta. Tänä vuonna ei rekisterissä ole vielä yhtään tapausta.

Nokia aloittaa yt-neuvottelut – voi johtaa Suomessa noin 180 työpaikan vähennykseen

Nokia aloittaa yt-neuvottelut, joiden arvioidaan johtavan noin 180 työpaikan vähennykseen Suomessa tänä vuonna.

Yhtiö kertoo tiedotteessa, että suunnitelmat koskevat kaikkia Nokian toimipaikkoja Suomessa, mutta suurin vaikutus kohdistunee Espooseen. Oulun tehdas tai 5G-tuotekehitys eivät kuulu yt-neuvottelujen piiriin.

Yhtiö tavoittelee 500 miljoonan euron kustannussäästöjä vuoden 2020 loppuun mennessä. Nokia kertoi jo vuonna 2018 tehostavansa toimintojaan maailmanlaajuisesti.

Aiemmin kustannussäästötavoitteeksi kerrottiin 700 miljoonaa euroa, mutta sitä on alennettu nyttemmin 500 miljoonaan euroon. Syynä on se, että yhtiö odottaa tekevänsä lisäinvestointeja 5G:hen ja digitalisaatioon.

– Vuonna 2018 käynnistämämme säästöohjelma on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Jatkamme toimenpiteitä operatiivisen toimintakykymme parantamiseksi ja yhtiön kilpailukyvyn varmistamiseksi pitkällä aikavälillä. Nämä päätökset eivät ole helppoja ja teemme parhaamme tukeaksemme henkilöstöämme muutosprosessin aikana, sanoo Nokian maajohtaja Tommi Uitto.

Nokialla on Suomessa noin 6 000 työntekijää. Yt-neuvottelut alkavat ensi viikolla 21. tammikuuta.

Lisää aiheesta:

Nokian yt:t päättyivät – työpaikkoja karsitaan Suomesta lopulta 280

Nokian säästöohjelma iskee myös Suomeen – vaarassa 350 työpaikkaa

Nokian jättimäinen säästöohjelma vie läjän työpaikkoja, mutta mistä nyt säästetään? Luottamushenkilö: "Heikennys suomalaisen asiantuntijuuden kilpailukykyyn"

Hovioikeus käsittelee viidettä tapausta Oulun seksuaalirikosvyyhdestä – tapauksesta tuomitun miehen aikaisempi tuomio yli 4 vuotta vankeutta

Rovaniemen hovioikeus on aloittanut kaksipäiväisen käsittelyn vuonna 1985 syntyneen Abdo Ibrahim Ahmed tapauksesta.

Mies tuomittiin viime vuoden heinäkuussa 4 vuoden 2 kuukauden pituiseen ehdottomaan vankeusrangaistukseen törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, törkeästä raiskauksesta ja sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapidosta. Mies on kiistänyt syyllistyneensä rikoksiin oikeusprosessin alusta lähtien.

Tapaus liittyy Oulun poikkeukselliseen rikosvyyhtiin, jossa sama 13-vuotias tyttö joutui kahdeksan miehen uhriksi viime vuoden kesäkuun ja lokakuun välisenä aikana. Kaikki miehet ovat tulleet maahan turvapaikanhakijoina tai kiintiöpakolaisina. Edellä mainitun kuvan lapsi ei ole kuitenkaan sama kuin vyyhdin uhri.

Alkava käsittely on viides Oulun seksuaalirikoskokonaisuuteen liittyvä tapaus, joka on päätynyt hovioikeuteen saakka. Hovioikeus on jo antanut tuomionsa kahteen samaan rikoskokonaisuuteen liittyvästä tapauksesta.

Lue lisää:

Oulun seksuaalirikosvyyhdin ensimmäinen hovioikeustuomio: korvauksia alennettiin, muuten tuomio pysyi ennallaan

Hovioikeus antoi tuomionsa toisesta Oulun seksuaalirikosvyyhdin tapauksista – vankeusaika pysyi samana, mutta korvaus laski

Vuosi sitten selvisi, että useita lapsia on käytetty hyväksi Oulussa – siitä alkoivat tapahtumat, jotka muuttivat koko yhteiskuntaa

Opiskelijat kertoivat yliopistoissa kokemastaan rasismista – Kysyimme viideltä suurelta yliopistolta asiasta: "En voi sanoa, että olisin täysin yllättänyt"

Yliopistoissa toivotaan, että opiskelijat toisivat rohkeasti esiin, jos he kohtaavat opintojensa aikana rasismia.

Yle kertoi aiemmin tänään maanantaina korkeakouluopiskelijoiden yliopistoissa kohtaamasta rasismista. Helsingin yliopistossa opiskeleva Aracelis Correa kertoi, että luennoitsija on saattanut esimerkiksi käyttää rasistista kieltä tai näyttää täysin aiheeseen liittymätöntä raa’an väkivaltaista materiaalia rodullistettua ihmistä kohtaan.

Helsingin yliopisto aikoo tutkia rasismiväitteet tarkasti. Tasa-arvoasioista vastaava vararehtori Tom Böhling kertoo, että hän ei ole tietoinen rasismista Helsingin yliopistossa.

Aiemmin julkaistua juttua varten Yle teki anonyymin kyselyn, joka suunnattiin rodullistettuun tai etniseen vähemmistöön asettuville korkeakouluopiskelijoille. Vastaajat kertoivat muun muassa seuraavista tilanteista:

Esimerkiksi luennolla opettaja on puhunut afrikkalaisista n-sanalla, eikä kukaan tilanteessa reagoinut asiaan.

Tein opinnäytteen maahanmuuttajien työllistymisestä. Seminaariopettaja arveli, että se oli niin hyvä siksi, että minulla on omakohtaista kokemusta aiheesta. En ole maahanmuuttaja, olen syntyperäinen suomalainen.

Minulle puhutaan englantia, jopa omien professoreiden toimesta tai työntekijöiden, joita olen nähnyt monta vuotta yliopistolla. Luennolla professori kysyi minulta kaikkien edessä, mistä olen kotoisin.

Soitimme Itä-Suomen, Oulun, Jyväskylän ja Tampereen yliopistoihin sekä Aalto-yliopistoon ja kysyimme, miten yliopistot näkevät tilanteen, ja onko niissä ilmennyt rasismia.

Saamelaisopiskelija joutui Oulussa rasismin kohteeksi

Oulun yliopisto oli viidestä läpi käydystä yliopistosta ainoa, jossa on viime vuosien aikana jouduttu käsittelemään yliopistolla tapahtunutta rasismia. Tapauksessa saamelaisopiskelija oli joutunut sosiaalisessa mediassa kiusaamisen kohteeksi. Tekijää ei saatu kiinni.

– Kun tällaista tulee tietoon, niin siitä tulee ilmoitus hallintojohtajalle ja rehtorille, ja lähdemme heti perkaamaan, mitä on tapahtunut. Suhtaudumme erittäin suurella vakavuudella kaikkeen ahdisteluun ja rasismiin, Oulun yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnan puheenjohtaja, kehitysjohtaja Charlotta Collén sanoo.

Itä-Suomen yliopiston hallintojohtaja Tuomo Meriläinen kertoo, ettei hänen tiedossaan ei ole viime vuosilta, että opiskelijat olisivat kohdanneet rasismia kampuksella.

Sen sijaan on tullut ilmi yksittäisiä tapauksia, joissa opiskelijat ovat joutuneet rasistisen huutelun kohteeksi esimerkiksi kaupungilla liikkuessaan. Itä-Suomen yliopistolla on kampukset Joensuussa ja Kuopiossa.

– Tämä huolestuttaa meitä, koska se on nostanut viime aikoina päätään. Olemme keskustelleet Joensuun kaupungin kanssa toimista, joilla tätä voidaan ehkäistä, Meriläinen toteaa.

Hän kertoo yliopiston järjestäneen rasistisen huutelun kohteeksi joutuneille opiskelijoille mahdollisuuden keskusteluapuun, jotta opiskelijat eivät jää kokemustensa kanssa yksin.

Tapauksia ei ole tiedossa, mutta niitä voi silti olla

Jyväskylän ja Tampereen yliopistoissa ja Aalto-yliopistossa ei ole tiedossa, että opiskelijat olisivat joutuneet rasismin kohteeksi esimerkiksi luennoilla.

Yliopistoissa kuitenkin tiedostetaan, etteivät kaikki syrjintätapaukset todennäköisesti tule tietoon.

Aalto on Suomen kansainvälisin yliopisto. Siellä on opiskelijoita 113:ta eri maasta ja kansainvälisen akateemisen henkilöstön osuus on 42 prosenttia.

– Kun eri kansallisuuksia on paljon samassa paikassa, niin haastavilta tilanteilta ei voi välttyä. Mutta me puutumme kaikkiin tapauksiin, jotka tulevat esiin, Aalto-yliopiston tasa-arvotoimikunnan puheenjohtaja, provosti Kristiina Mäkelä kertoo.

Tampereen yliopiston tasa-arvo ja yhdenvertaisuustyöryhmän puheenjohtaja, vararehtori Juha Teperi toteaa, ettei ole täysin yllättynyt Ylen aiemmin julkaistussa jutussa ilmi tulleista rasismitapauksista.

– Esimerkiksi meillä on noin 4 000 työntekijää ja yli 20 000 opiskelijaa, tämä on inhimillistä toimintaa ja aina inhimillisessä toiminnassa tulee vääriä arvioita. Meillä on nollatoleranssi, mutta en voi sanoa, että olisin täysin yllättänyt, että yliopistokentässä ilmenee yksittäisiä tapauksia.

Yliopistot pyrkivät puuttumaan rasismiin monin keinoin

Kaikissa viidessä yliopistossa tuomitaan Ylen kyselyssä ilmi tulleet rasistiset tilanteet, ja niitä pidetään hätkähdyttävinä.

– Olen todella surullinen ja pahoillaan, että tällaisia kokemuksia on ollut. Tämä ei ole tätä päivää eikä millään tavalla hyväksyttävää, Aalto-yliopiston Mäkelä summaa.

Rasismia pyritään ennaltaehkäisemään yliopistoissa monin eri keinoin.

Kaikilla yliopistoilla on tasa-arvo ja yhdenvertaisuustoimikunta, joka tehtävänä on esimerkiksi edistää tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain tavoitteiden toteutumista. Lisäksi toimikunnat valmistelevat tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien mukaisen suunnitelman yliopistoille.

Yliopistoilta löytyy myös häirintäyhdyshenkilöitä, joihin voi ottaa yhteyttä, jos opiskelijat tai yliopiston työntekijät kohtaavat kampuksella epäasiallista käytöstä. Verkossa taas yliopistot tarjoavat ilmoituskanavia ja e-lomakkeita, joiden kautta epäasiallisesta käytöksestä voi ilmoittaa.

Jyväskylän yliopiston tasa-arvo ja yhdenvertaisuustoimikunnan puheenjohtaja, yliopistonlehtori Tommi Auvinen painottaa, että ainoa keino puuttua rasismiin on asioiden tuominen julki.

– Jos meillä jossain käytettäisiin n-sanaa, niin olisi päivänselvää, että se johtaisi toimenpiteisiin. Rasismi pitää tuoda yliopiston rehtorin ja tasa-arvotoimikunnan tietoisuuteen, se on ainoa tapa, miten ongelma voidaan korjata.

Aiheesta aiemmin:

"Luennoilla kuulee rasistista kieltä" – Joukko opiskelijoita kyllästyi yliopiston syrjivään kulttuuriin ja perusti opiskelijajärjestö Students Of Colourin

Nuorten onnettomuuksia ja liikennerikkomuksia pyritään vähentämään keskusteluilla psykologin kanssa – "Mikä oli viimeinen yllyke?"

Nuorten liikennerikkomuksia ja onnettomuuksia pyritään vähentämään psykologin kanssa käytävillä keskusteluilla.

Oulussa käynnistyneessä tutkimuksessa kokeillaan ensimmäistä kertaa Suomessa psykologin keskusteluja ajokieltoon määrättyjen nuorten kanssa. Psykologin kanssa käydään läpi ajokieltoon johtaneita tapahtumia ja tunteita. Keskustelut ovat vapaaehtoisia.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä neuropsykologi Sari Kukkamaan mukaan kokemusta on, että pelkkä rankaisu ei riitä muuttamaan käyttäytymistä liikenteessä.

– Meillä ei tästä juuri puhuta. Puhutaan liikenneturvallisuudesta ja tunnistetaan riskiryhmät, mutta keinot, joita toistaiseksi tarjotaan, ovat aika mekaanisia. Ne eivät liity siihen, miksi nämä ihmiset toimivat niin kuin toimivat. Miten voitaisiin vaikuttaa, että he eivät toimisi näin?

Oulun poliisilaitoksen liikenneyksikön johtaja, komisario Pasi Rissanen kertoo, että valvonnassa tulevat vastaan niin sanotut tutut tyypit. Nuoria, joille on kirjoitettu isojakin sakkoja liikennerikkeistä. Tavat kuitenkin toistuvat.

– Meillä ei ole sitä tietoa, mitä nuoren mielessä liikkuu. Haemme nyt tästä tutkimuksesta vastauksia, mitkä asiat kuljettajaan ovat vaikuttaneet.

Joka kolmas tieliikenteessä loukkaantunut on nuori. Erityisesti nuorilla miehillä on muita ikäryhmiä suurempi riski kuolla liikenteessä henkilöauton kuljettajana. Kohderyhmänä ovat nuoret, mutta Kukkamaa toteaa, että samaa voisi soveltaa muihinkin liikennerikkojiin. Tutkimuksessa halutaan tietoa siitä, milllaiset tapahtumat ja tunnetilat johtivat rikkomukseen ja mitä siitä ajatellaan jälkeenpäin.

– Haastetaan totuttuja käyttäytymismalleja ja kokeillaan erilaisia menetelmiä. Keskustellaan siitä, mikä oli viimeinen yllyke, että toimit näin, Kukkamaa sanoo.

Kukkamaa kertoo, että esimerkiksi Keski-Euroopassa vastaavanlaiset interventio-ohjelmat ovat vähentäneet rikkomusten uusimista lähes puolella. Joissakin maissa ajokielto jatkuu niin kauan, kunnes psykologinen lausunto palauttaa ajoluvan.

Tutkimuksessa ovat mukana Oulun kaupunki, Oulun poliisilaitos sekä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Tutkimus valmistuu tämän vuoden loppuun mennessä.

Lentävä lääkäri kohtaa työssään sekä syntymän että kuoleman – ja tarvitsee turvaksi luotiliivit

Ensihoitolääkäri Kosti Koivisto-Kokko joutuu tosipaikkaan heti sunnuntaina, kun Venla-palkitun Elossa 24h -sarjan uusi kausi alkaa Ylen kanavilla. Sarjassa seurataan jälleen auttajien arkea 14 kaupungissa eri puolilla Suomea.

Turun lääkärihelikopteri saa hälytyksen auttamaan miestä, joka on yrittänyt hirttäytyä.

– Hän sanoi, ettei tosimielellä yrittänyt tappaa itseään, mutta kyllä siinä oli tosi kyseessä. Onneksi päättyi hyvin, ja hän antoi itse luvan, että tarinan saa esittää televisiossa, kertoo Koivisto-Kokko.

Itsemurhatehtävät ovat Kosti Koivisto-Kokon mukaan valitettavan arkisia. Usein niiden taustalla on avunhuuto tulla huomatuksi. Apua ja tukea sunnuntain jaksossa nähtävälle miehelle löytyy Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.

Kuolema koskettaa omaisten kautta

Läheskään aina pelastustehtävät eivät pääty onnellisesti.

Omaisten suru koskettaa Kosti Koivisto-Kokkoa kun autettavan hyväksi ei ole mitään tehtävissä.Kalle Mäkelä / Yle

Haastattelupäivän aamuna Kosti Koivisto-Kokko on jo käynyt elvytystehtävissä Paraisilla. FinnHEMS:in tukikohtaan Turun lentokentän kupeessa jouduttiin tällä kertaa palaamaan raskain sydämin.

– Kyllä kuolemantapaukset aina päähän jäävät. Ne koskettavat ehkä enemmän omaisten kautta, omaisten suru jää mietityttämään.

Koivisto-Kokko pyrkii aina juttelemaan omaisten kanssa menetyksen jälkeen. He usein syyllistävät itseään turhaan.

– Mitä olisi pitänyt tehdä, olisiko jotain voinut tehdä toisin? Pelkään aina, että ne kysymykset jäävät omaisten päähän pyörimään. Yritän korostaa, että kaikki on tehty mitä voidaan.

Synnytykset kaivattua vastapainoa

Onneksi auttajien arkeen mahtuu iloisiakin hetkiä. Niihin kuuluu ehdottomasti synnytyksissä avustaminen.

Usein tehtäviin lähdetään Rajavartiolaitoksen helikopterilla, johon synnyttäjä ja hänen hoitajansa mahtuvat ahdasta ensihoitokopteria paremmin.

Yhtään kopterivauvaa ei kuitenkaan ole syntynyt – ainakaan vielä.

– Kysyin yhdeltä äidiltä, haluaako hän olla ensimmäinen, mutta hän vaati nopeaa laskeutumista, naurahtaa Kosti Koivisto-Kokko.

Synnytyksiin FinnHEMS:in helikopteri on liian ahdas, mutta raavs mies Kosti Koivisto-Kokon tavoin mahtuu hyvin kyytiin.Kalle Mäkelä / Yle

Eräs mieleenpainuva synnytyskeikka sattui vuosia sitten Oulussa. Mies harmittelee, että unohti tohinassa viettävänsä itsekin syntymäpäivää.

– Olisin tietenkin pyytänyt nimeämään vauvan itseni mukaan. Ei varmaan olisi onnistunut, saa Koivisto-Kokko sanottua ennen kuin pokka pettää.

Luotiliivit kuuluvat vakiovarustukseen

Turun lääkärihelikopteri saa 7–8 hälytystä päivittäin, mutta kaikkia ei hoideta kopterilla. Jos tehtävä on lähellä, hätiin mennään autolla.

Toisinaan huono sää voi estää lentämisen, mutta Kosti Koivisto-Kokon mukaan helikopteri selviää yllättävänkin kovassa kelissä.

– Tässä on oma viehätyksensä kun vähän pompottaa ja hyppelehtii. Kaikki eivät aina tykkää, mutta minä tykkään.

Kosti Koivisto-Kokon normaali päivystysvuoro on 24 tuntia, aamukahdeksasta seuraavaan aamuun.

Apu annetaan paikan päällä. Pienellä kopterilla tehdään harvoin potilaskuljetuksia, kertoo Kosti Koivisto-Kokko.Kalle Mäkelä / Yle

Hälytyksen tullen aikaa ei ole vitkasteluun. Tavoitteena on olla liikkeellä neljässä minuutissa, ja siihen myös päästään melko hyvin.

– Tätä on treenattu sen verran, että meillä on kaikki valmiina. Vaatteet ovat rivissä, kyllä siitä keskiyölläkin pääsee aika nopeasti liikkeelle.

Varustukseen kuuluvat myös luotiliivit. Väkivallan uhka on valitettavan yleinen alalla, ja se on viime vuosina lisääntynyt.

Vaaran voi aiheuttaa esimerkiksi kohtauksen saanut sekava potilas tai vahingoittamisaikeissa oleva huumeidenkäyttäjä.

– Kaikilla yksiköillä on luotiliivit mukana. Tämä on sellainen työ, että jos näet jonkun olevan hädässä, usein tunne voittaa järjen ja sinne mennään auttamaan.

Kosti Koivisto-Kokko hymähtää olevansa itse sen verran raamikas, ettei ole väkivaltaa kohdannut. Häntäkin on kuitenkin uhkailtu niin ampuma- kuin teräaseillakin.

Kannustavaa päänaukomista työkavereilta jo ennakkoon

Kymmenkunta vuotta ensihoitolääkärinä työskennellyt Kosti Koivisto-Kokko aloitti uransa Australiasta. Tutuiksi ovat tulleet myös Uusi-Seelanti ja Britannia.

Suomessa hän on Turun ohella työskennellyt Oulussa. Koivisto-Kokko kehuu suomalaisten ensihoitajien olevan hyvin koulutettuja, kokemuksen mukaan muualla peruskoulutuksen taso vaihtelee enemmän.

Omat minä-käsitykset ovat vähän komeampia ja parempia kuin miltä oikeasti kuvaruudulla näyttää, kommentoi Kosti Koivisto-Kokko nähtyään ennakkoon tv-sarjan avausjakson.Kalle Mäkelä / Yle

Elossa 24h -sarjaan hän lähti, jotta Turun lääkärihelikopterin työ tulisi tutuksi katsojille. Aiemmin sarjassa on nähty muiden FinnHEMS-yksiköiden toimintaa, Turunkin lyhyesti.

Varsinaista poltetta julkimoksi Kosti Koivisto-Kokko ei myönnä.

– Sanotaan näin, että esimies esitti ystävällisesti, että voisin mennä siihen. Minä en sitten kieltäytynyt, se on ehkä lähempänä totuutta.

Kuvaukset sujuivat kivuttomammin kuin hän ennakkoon arveli. Kuvausryhmästäkin löytyi kokemusta ensihoitotyöstä, joten oli selvää, kuinka homma toimii.

– He osasivat pysyä poissa tieltämme, kauniisti sanottuna. Joskus mikrofoni unohtui päälle, että piti jälkeenpäin pyydellä anteeksi sanojaan, hymyilee Kosti Koivisto-Kokko.

Kollegat ovat jo ehtineet antaa välitöntä palautetta tv-tähteydestä, vaikka ensimmäistäkään jaksoa ei ole vielä nähty. Henki toki on ollut ystävällisen kettuileva.

– Päätä on auottu. Tähteys ei pääse kovin korkealle nousemaan omassa päässä, välittömästi palautetaan maan pinnalle, naurahtaa Kosti Koivisto-Kokko.

Elossa 24h uudet jaksot nähdään Yle TV1:ssä ja Yle Areenassa 12.-19.1.

Lue lisää:

Elossa 24h: Syntymästä kuolemaan - uusia tosielämän sairaalatarinoita

Hoitoalan työntekijät otettuja presidentin uudenvuodenpuheesta – sairaanhoitaja: "Hoitajan ei kuulu pohtia, tuleeko hän työvuorosta elävänä kotiin"

"Juoksi keittiöön ja nappasi leipäveitsen käteen" – vartijat joutuvat yhä useammin turvaamaan kotihoidon työntekijöiden kotikäyntejä

Liian harva nainen pääsee loistamaan teattereissa – näin ajattelee Oulun teatterin uusi johtaja, joka aikoo rikkoa alan sukupuolittuneisuutta

Puhelin soi. Alma Lehmuskallio, 40, on kotonaan Helsingissä tekemässä töitä.

Hän vastaa puhelimeen.

Lehmuskallio on aina tehnyt kovasti töitä mennäkseen kohti unelmiaan: tanssia, näyttelemistä ja ohjausta. Silti hänet valtaa epävarmuuden tunne, kun puhelimen toisessa päässä oleva ihminen esittää kysymyksensä.

Lehmuskalliota pyydetään hakemaan Oulun kaupunginteatterin taiteelliseksi johtajaksi. Hänen päähänsä pälkähtää jokin sisään rakennettu ajatus. Ajatus, johon hän uskoo monen naisen samaistuvan.

Lehmuskallio ajattelee, ettei ole valmis. Teatterikorkeakoulusta valmistunut ohjaaja miettii, että vielä täytyy käydä kouluja. Parikymmentä produktiota ohjannut nainen arvelee, että vielä pitää olla monen kymmenen vuoden kokemus ohjaamisesta. Vielä pitää olla jotain enemmän.

Tästä puhelusta on nyt reilu vuosi.

Nyt Oulun kaupunginteatterin aulassa vastaan tulee teatterin historian neljäs naispuolinen taiteellinen johtaja. Käden puristus on jämäkkä.

Hän on juuri saapunut taloon, jossa kymmenillä työntekijöillä oli vuosien ajan huono työskennellä.

Sukupuolella on väliä

Kymmenestä Suomen suurimmasta teatterista vain kahdessa on naisjohtaja. Toinen heistä on Alma Lehmuskallio.

Kun Lehmuskallio valittiin Oulun kaupunginteatterin taiteelliseksi johtajaksi, hän kertoo yllättyneensä.

– Hämmästyin, että nuorta naista tuetaan tällaiseen tehtävään.

Iso osa teatterialalla näkyvissä tehtävissä työskentelevistä onkin miehiä.

– Miesohjaajilla on taipumus ohjata miesten tekstejä ja mieskirjailijoilla on taipumus kirjoittaa isoja miesrooleja. Sukupuoli voi siis vaikuttaa portaittain koko esitykseen, Lehmuskallio sanoo.

Kyse ei kuitenkaan ole siitä, etteikö alalla olisi naisia, heitä valmistuu Teatterikorkeakoulusta vuosittain iso määrä.

Grafiikassa on Teatterikorkeakoulun kaikkien alojen valmistuneiden määrä ja heidän sukupuolijakaumansa.Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu, Lasse Isokangas / Yle

Näyttelijäliiton toiminnanjohtaja Elina Kuusikko kertoo, että naisia on kiinnitettynä teattereihin vähemmän kuin miehiä, vaikka alalla heitä on enemmän. Naisnäyttelijöiden pitää kehittää itselleen aktiivisemmin töitä, kun taas miehille on enemmän valmiita paikkoja.

Kuusikko arvelee tähän olevan ainakin kaksi eri syytä: äitiys ja ikä.

– Ajatellaan ehkä, että naisia ei kannata kiinnittää, koska he jäävät äitiyslomalle, jonka jälkeen he vanhenevat.

Luonnollisesti myös miehet vanhenevat, mutta Kuusikon mukaan vanhemmille miehille löytyy enemmän rooleja.

Ikääntymisen myötä roolit naisilla vähenevät ja se on meillä iso ongelma.

Miehet ohjaavat esityksiä enemmän kuin naiset. Tosin tilanne on kymmenen vuoden aikana kehittynyt tasa-arvoisempaan suuntaan.Lasse Isokangas / Yle

Jotain Lehmuskallion intohimosta teatteria ja tasa-arvoa kohtaan kertoo se, että hän on selvittänyt Suomen teatteriohjaajat ja Dramaturgit ry:lle kuuden vuoden ajan sitä, ketkä ohjaavat suomalaisten valtion tukea saavien ammattiteattereiden ensi-illat.

Joskus Lehmuskallio on jahdannut vastausta teattereiden taiteellisilta johtajilta siitä, miksi naiset eivät pääse ohjaamaan yhtä lailla kuin miehet. Hän ei ole saanut suoraa vastausta kysymykseensä, mutta hänelle on vakuuteltu, ettei sukupuoli ole valinnan peruste. Osa taiteellisista johtajista on myös sanonut, ettei kukaan nainen halua tulla valituksi sukupuolensa vuoksi.

– Työnantajalla on tasa-arvolain mukainen velvoite luoda yhtäläiset mahdollisuudet työllistyä kaikille sukupuolille. Nyt tätä lakia ei noudateta.

Vaikka naisohjaajien määrä on kasvussa, se ei Lehmuskalliolle riitä. Hän haluaa murtaa rakenteita jokaisella osa-alueella.

Monivärisen Suomen tulee näkyä näyttämöllä

Uuden taiteellisen johtajan pyrkimys on, että Oulun kaupunginteatteri ei ole vain suomalaisen valtaväestön näköinen talo.

– Jos näkökulma on aina valkoisen heteromiehen, se on aika kapea kuva maailmasta eikä vastaa millään tasolla meidän katsojia.

Lehmuskallio ei kuitenkaan ajattele, että esimerkiksi naisohjaajien pitäisi päästä tekemään esityksiä naisille. Naisohjaajien tulisi saada miesten kanssa yhtäläiset oikeudet tehdä ihan mitä heitä huvittaa.

Samalla tavalla hän ei ajattele, että ulkomaalaisten tulisi näkyä vaikkapa maahanmuuttoon liittyvissä esityksissä. Lehmuskallion mukaan olisi mahtavaa, jos kuka tahansa, millaisella taustalla vain, voisi näytellä ketä tahansa.

– Ammattiteattereissa näyttelijällä pitää tietysti olla pätevyys, mutta teatterissa on kyse leikistä. En ymmärrä mistä raja syntyy, että kuka saa leikkiä ja kuka ei.

Lehmuskallio aikookin perustaa teatteriin tasa-arvo toimikunnan, joka ottaa asiakseen tarkastella talon prosesseja, henkilövalintoja ja palkkaukseen liittyviä asioita. Hän haluaa tietää, mitä kaikkea talossa voidaan tehdä, jotta tasa-arvo toteutuisi parhaallamahdollisella tavalla. Lisäksi hän on suunnitellut taloon monikulttuurisuuskonsulttia.

Alma Lehmuskallion mukaan on tärkeää, että kriisin jälkeen tilanne Oulun kaupunginteatterissa rauhoittuu. Hän uskoo, että menneitä tapahtumia pitää käsitellä jonkin verran, jotta kaikilla on jatkossa hyvä olla töissä.Mari Jäntti / Yle

Taiteellisen johtajan tehtäviin kuuluu teatterin taiteellisen linjan pohtimisen, ohjelmiston suunnittelun ja esimiestehtävien lisäksi myös roolittaminen yhdessä ohjaajien ja näyttelijöiden kanssa. Lehmuskallio kokee olevansa etuoikeutettu päästessään vaikuttamaan siihen, ketä näyttämöillä nähdään.

– Olisi siistiä nähdä lavalla tosi erilaisia kehoja sekä eri-ikäisiä ja eri värisiä ihmisiä. Suomi on jo sellainen. Sen pitää näkyä näyttämöllä.

Tosin tässä on yksi mutta.

Oulun kaupunginteatterissa on noin parikymmentä vakituista näyttelijää, jotka ovat kaikki suomalaista valtaväestöä. Teatterissa on kovia ammattilaisia töissä, ja Lehmuskallio haluaa heille kaikille mielekkäitä töitä.

Vaikka Lehmuskallio ajattelee, että kuka vain voi näytellä ketä tahansa, olisi hänestä tärkeää, että teattereissa oli myös eri värisiä ihmisiä. Se mahdollistaisi vielä paremmin aiheiden monimuotoisen käsittelyn.

Tosin eri taustaisten ihmisten palkkaamista voi pohtia vierailijoita kiinnittäessä. Vaikka siinäkin on yksi mutta.

– Jos esimerkiksi Teatterikorkeakoulussa ei ole monikulttuurisia ihmisiä, miten he voisivat näkyä suomalaisissa teattereissa?

Lehmuskallio ei ole ainoa, jonka mukaan tasa-arvo ei toteudu teattereissa. Yli kaksi viidesosaa esittävien taiteiden parissa työskentelevistä ammattilaisista on sitä mieltä, että tasa-arvo toteutuu huonosti eri työmarkkina-asemassa olevien keskuudessa.

Tasa-arvoisen ja hyvän teatterin tekeminen ei ole ainoa Lehmuskallion tavoite. Hän haluaa mahdollistaa työrauhan Oulun kaupunginteatteriin.

Lehmuskallio tuli taloon, jossa monella oli paha olla

Yle uutisoi viime vuoden lopulla, että yli kolmekymmentä ihmistä on kärsinyt työpahoinvoinnista Kari-Pekka Toivosen ollessa Oulun kaupunginteatterin taiteellisena johtajana 2014–2019.

Ilmapiiriongelmia oli ollut jo vuosia, mutta haastateltavien mukaan tilanne paheni, kun Toivonen ja hänen näyttelijävaimonsa Merja Larivaara työskentelivät teatterissa.

Kun Ylen juttu julkaistiin, Alma Lehmuskallio kertoi olevansa ylpeä Oulun kaupunginteatterin henkilökunnan ulostulosta Toivosta koskevassa jupakassa. Samalla hän kertoi tuntevansa surua lukiessaan teatterin ongelmista.

Lehmuskallio ei halua ottaa edeltäjänsä aikaan suoranaisesti kantaa, koska on kuullut tapahtumista vain toisen käden tietoja.

Hän kuitenkin korostaa pitävänsä työntekijöiden hyvinvointia ehdottoman tärkeänä asiana eikä usko hyvän teatterin tekemiseen, jos työolosuhteet eivät ole kunnossa. Lehmuskallion mukaan hienon esityksen tekemiseen eitarvitakyykyttämistä, alistamista tai vallan väärinkäyttöä, päinvastoin.

Ylen aikaisemmassa jutussa kerrottiin, että moni odottaa Alma Lehmuskalliota innolla. Tieto saa Lehmuskallion hymyilemään.

– Toivon, että osaan vastata odotuksiin. Messiashan en ole, enkä tule olemaan.

Kun Toivonen valittiin Oulun kaupunginteatterin taiteelliseksi johtajaksi, henkilöstöä vaivasi muun muassa se, että tällä oli johtamiskokemusta ainoastaan Turun Linnateatterista, jossa on vähän työsuhteisia työntekijöitä.

Myöskään Alma Lehmuskalliolla ei ole aikaisempaa ison teatterin johtamiskokemusta. Kuitenkaan kukaan henkilöstöstä ei vastustanut hänen valintaansa. Ennen ohjaajaksi kouluttautumistaan Lehmuskallio työskenteli teatterialan edunvalvonta- ja työnantajajärjestö Suomen Teatterit ry:ssä ja eri teatterialan hallitusten luottamustehtävissä.

Lehmuskallio ajattelee, että hyvän ilmapiirin ja hyvien esitysten resepti on lopulta yksinkertainen: ihmisillä tulee olla lavalla ja sen takana hyväksytty sekä turvallinen olo.

– Pitää vain käyttäytyä nätisti, ei se ole sen kummempaa.

Alma Lehmuskallio on aina ollut kova tekemään töitä. Uudessa työssään hän pyrkii löytämään balanssin työn ja vapaa-ajan välillä.Timo Nykyri /Yle

Keski-ikäinen nainen löytyi surmattuna Kalajoella, poliisi otti kiinni neljä henkilöä

Kalajoella löytyi perjantaina surmattuna hieman yli 60-vuotias paikkakuntalainen nainen, kertoo poliisi tiedotteessaan.

Poliisin mukaan uhri löytyi puolenyön aikoihin omasta asunnostaan. Poliisi otti yöllä kiinni neljä henkilöä epäiltynä teosta.

Kolme kiinniotetuista on paikkakuntalaisia keski-ikäisiä miehiä ja yksi kokkolalainen keski-ikäinen nainen.

Poliisi tutkii tällä hetkellä asiaa tappona ja tiedottaa lisää aikaisintaan maanantaina.

Forssan kansallinen kaupunkipuisto nousi retkeilijöiden suosioon – Alpo Suhonen: "Forssa on vaan ollut löytämättä"

Forssalainen jääkiekkovalmentaja Alpo Suhonen seisoo tammikuisessa viimassa keskellä Forssaa. Ympärillä on satoja vuosia vanhoja puita, vieressä pauhaava koski ja Loimijoki. Suhonen tuntee puiston, sillä häntä on työnnetty siellä jo lastenrattaissa.

Forssan kansallinen kaupunkipuisto nappasi äsken kolmannen sijan vuoden retkipaikkaäänestyksessä ja Suhonen on syystä ylpeä.

Suhonen tuntee hyvin kotikaupunkinsa Yhtiönpuiston historian ja vanhan rakennuskannan. Tässä jokivarren maisemassa hän tekee lenkkejä lähes päivittäin eli Loimijokivartta alajuoksulle ja joen toista puolta takaisin kotiinsa.

Maarit Piri-Lahti / Yle

Forssan perustaja Axel Wilhelm Wahren palkkasi aikoinaan Ruotsista suunnittelijan, joka ryhtyi rakentamaan englantilaistyylistä puistoa. – On olemassa vanhoja valokuvia, joista näkee, miten upea puisto on ollut joskus. Nyt tämä on saatu viimeisten vuosien aikana jälleen hienoon kuntoon, sanoo puiston keskellä asuva Alpo Suhonen.

Suhosen mielestä Forssa on mainettaan paljon parempi, kuten sijoitus retkeilykilpailussa todistaa. Forssaa pidettiin kisan yllättäjänä.

– Forssa on vaan ollut löytämättä. Eikä täällä onneksi kaikkea ole ehditty tuhoamaan. Jotakin on myös säilynyt, sanoo Alpo Suhonen.

Forssan puistoverkosto on ainutlaatuinen

Forssan Yhtiönpuisto on kuitenkin vain pieni siipale puistoreitistä, joka sai kolmannen sijan Vuoden Retkipaikka-äänestyksessä. Forssan kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluu puistomaita yhteensä lähes 900 hehtaaria.

Puistoja on hyvin erilaisia; harjuilla olevia puistoja, jokirannassa olevia puistoja, puistoja maalaismaisemassa ja tietenkin puistoja, joissa voi harrastaa, pelata ja käydä kesäisin uimassa.

Puistojen sisältöä on myös pyritty kehittämään. Puistoissa järjestetään juoksutapahtumia ja parikin luontomatkailuyritystä vie jo väkeä esimerkiksi melomaan tai kasviretkille. Forssalainen leipomokin tekee puistojäätelöä ja puistoleivoksia.

Maarit Piri-Lahti / Yle

Forssa sai kansallisen kaupunkipuisto-statuksen viitisen vuotta sitten. Forssan kaupunginpuutarhuri Leila Grönholm näkee Forssan kansallisen kaupunkipuiston palkitsemisen laajemmin. Hän sanoo, että kun retken voi tehdä kaupungin ytimeen, pääsee kohteeseen helposti. Perillä ihmisen ei tarvitse osata laskea koskea, vaan esimerkiksi myös liikuntarajoitteinen ihminen saa helposti oman retkikokemuksensa.

Vuoden retkipaikkaäänestyksessä annettiin noin 4000 ääntä. Retkeilijöiden ykköspaikaksi nousi Kuusamon Jyrävän köngäs Oulangan kansallispuistossa. Toinen oli Lieksan Ruunaan retkeilyalue.

Kaksi lasta loukkaantui onnettomuuksissa Oulussa: 7-vuotias juoksi auton eteen, bussi törmäsi 11-vuotiaaseen pyöräilijään

Kaksi lasta loukkaantui perjantaina kahdessa erillisessä liikenneonnettomuudessa Oulussa, kertoo poliisi.

Ensimmäinen tapaus sattui Ylikiimingissä iltapäivällä kello 15:n aikaan, kun pyöräilemässä ollut 11-vuotias lapsi törmäsi bussin kanssa.

Kevyen liikenteen väylää ajanut lapsi oli lähtenyt ylittämään tietä, kun samaan aikaan paikalle ajoi koululaisia kuljettanut bussi. Jarrutuksesta huolimatta bussi osui pyöräilevään lapseen. Lapsi kaatui törmäyksen voimasta tien reunaan, mutta ei onneksi jäänyt bussin alle.

Poliisi kertoo, että lapsi oli tajuissaan törmäyksen jälkeen. Alustavan tiedon mukaan hän sai lähinnä ruhjevammoja. Lapsella oli ollut päässään kypärä, joka poliisin mukaan suojasi häntä pahemmilta päävammoilta. Lapsi toimitettiin sairaalaan lääkärin tarkastettavaksi.

Tapahtuma-aikaan oli hämärää, mutta paikalla olleet katuvalot eivät olleet vielä syttyneet.

Autoilija yritti väistää tielle juossutta lasta

Toinen onnettomuuksista sattui Kaitoväylällä hieman kello 16:n jälkeen iltapäivällä, kun 7-vuotias lapsi joutui auton töytäisemäksi.

Autoilija ajoi tietä pitkin alhaista nopeutta, kun tielle oli juossut lapsi kuljettajasta katsoen vasemmalta. Kuljettaja yritti väistää ja jarruttaa, mutta ei kuitenkaan onnistunut siinä kokonaan, poliisi kertoo.

Lapsi osui auton etuoveen ja kaatui selälleen tielle. Poliisin mukaan lapsi oli noussut heti tapahtuneen jälkeen itse ylös. Alustavan tiedon mukaan hän loukkasi kasvojaan. Lapsi toimitettiin lääkärin tutkittavaksi.

Väistöyrityksen vuoksi auto osui tien varressa olleeseen lumivalliin. Auton oikea etukulma vaurioitui.

Poliisi tutkii molempia onnettomuuksia liikenneturvallisuuden vaarantamisena.

Lumimäärä vaihtelee nyt paljon paikallisesti – Puolangalla on lunta 66 cm, vähän matkan päässä Vaalassa tuskin lainkaan

Lumisen ja lumettoman maan raja kulkee tällä hetkellä Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kautta, ja lumi syvenee alueella jyrkästi.

Pohjois-Pohjanmaan lounaisosa on laajasti lumeton. Vaalan Pelsolla on perjantaina 10. tammikuuta Ilmatieteen laitoksen mukaan lunta kaksi senttimetriä, ja samaan aikaan vain 80 kilometrin päässä koilliseen olevassa Puolangan Paljakassa on lunta 66 cm.

– Kyseessä on valtakunnallisestikin suurin lumensyvyyden vaihtelu näin lyhyellä matkalla, sanoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi Maria Santanen.

Santanen selittää lumensyvyyden suuren eron johtuvan muun muassa Paljakan sijainnista. Mittausasema sijaitsee Maanselän korkealla kohdalla, jonne sade tulee kylmyyden vuoksi pääasiassa lumena. Lunta kertyy Kainuun vaaraseudulle vuodesta toiseen paljon.

– Asema sijaitsee pienellä metsäaukealla, jolloin tuuli ei pääse kuljettamaan lunta pois, vaan metsä suojaa lunta.

Vaalan Pelsolla puolestaan eletään aikaa, joka on hieman harvinaisempi verrattuna tavalliseen lumiseen talveen. Oulujärven länsipuolella ei ole lunta siinä määrin kuin tammikuussa pitäisi olla.

– Sade ei ole tullut lumena. On harvinaista, että lunta ei ole niinkin pohjoisessa osassa maata.

Paljakan ja Pelson välinen lumensyvyyden vaihtelu ei ole meteorologi Maria Santasen mukaan poikkeuksellista, sillä maan muodossa on paljon vaihtelevuutta tällä alueella. Yksi syy on myös yleisimmästä tuulen suunnasta eli lännestä tuleva kostea ilma.

– Sen on pakko nousta ylöspäin, koska vastassa on Kainuun vaarajono, josta seuraa se, että kosteus sataa alas lumena.

Myös eteläisessä Kainuussa on vähän lunta. Kajaanissa on lunta Ilmatieteen laitoksen Paltaniemen mittarissa vain 10 cm ja Sotkamon Kuolaniemessä 18 cm.

Kajaanin keskustassa ei ollut 10. tammikuuta juuri ollenkaan lunta, vaikka muualla kaupungissa sitä on noin 10 senttiäHeikki Rönty / Yle

– Tänä vuonna on ollut lauhaa, joten lunta on Kainuussakin normaalia talvea vähemmän, sanoo Santanen.

Hovioikeus antoi tuomionsa toisesta Oulun seksuaalirikosvyyhdin tapauksista – vankeusaika pysyi samana, mutta korvaus laski

Rovaniemen hovioikeus piti ennallaan Javad Mirzadin aikaisemmin Oulun käräjäoikeudelta saamaa kolmen vuoden ja neljän kuukauden vankeustuomiota törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Hovioikeuden yksimielisen tuomion mukaan mies syyllistyi käräjäoikeuden hänen syykseen lukemaan rikokseen. Hovioikeus kuitenkin alensi uhrille kivusta ja särystä maksettavaksi tuomitun 3 000 euron korvauksen 1 500 euroon.

Rikos liittyy Oulun poikkeuksellisen seksuaalirikosvyyhtiin, jossa sama 13-vuotias tyttö joutui kahdeksan miehen uhriksi viime vuoden kesäkuun ja lokakuun välisenä aikana. Kaikki miehet ovat tulleet maahan turvapaikanhakijoina tai kiintiöpakolaisina.

Rovaniemen hovioikeuden nyt antama tuomio on järjestyksessään toinen, joka liittyy laajaan vyyhtiin. Hovioikeus piti joulukuussa 2019 ennallaan Oulun käräjäoikeuden langetetun kolmen vuoden vankeustuomion Osman Humadille. Kuten nytkin, laski hovioikeus kuitenkin vahingonkorvaussummaa.

Lue myös: Vuosi sitten selvisi, että useita lapsia on käytetty hyväksi Oulussa – siitä alkoivat tapahtumat, jotka muuttivat koko yhteiskuntaa

Oulun seksuaalirikosvyyhdin toinen käsittely hovioikeudessa alkoi – tuomittu hakee muutosta reilun kolmen vuoden vankeustuomioonsa

Sidor