Uutiset YLE Oulu

Aurinko näyttäytyy lauantaina aamupäivällä etelässä, mutta illalla sataa laajalla alueella – "Kyllä siinä lakki kastuu"

Valmistujaispäivää vietetään epävakaisessa säässä. Etelä- ja Keski-Suomessa on lauantaina aamupäivällä poutaista ja jopa aurinkoista, mutta iltapäivästä pilvistyy. Sitten tulevat sateet

– Iltapäivällä kello 15:n aikaan saderintama on Ahvenanmaan yllä ja saaristomerellä. Kuuden aikaan se yltää jo tukevasti Länsi-Suomeen, ennustaa Ylen meteorologi Matti Huutonen.

Sateet kulkeutuvat iltayhdeksään mennessä Etelä- ja Keski-Suomen ylle. Siinä vaiheessa Kaakkois-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa ei vielä sada, mutta myöhään illalla saderintama on kulkeutunut jo itäänkin.

– Kyllä siinä lakki kastuu, Huutonen varoittelee itäsuomalaisia juhlijoita.

Pohjois-Lapissa on sateista koko päivän, ja Etelä-Lapissakin voi aamupäivän aikana sadella. Etelä-Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa kuitenkin säästyvät illan saderintamalta.

Perjantain hurjat tuulet heikkenevät lauantaihin mennessä, mutta illan matalapaine pistää taas uutta puhtia tuuleen.

Lämpötila on etelässä, kaakossa ja Päijät-Hämeessä 17–20 astetta. Keski-Suomessa liikutaan 15 asteen korvilla. Pohjois-Pohjanmaalla ollaan 10–15 asteessa ja Ylä-Lapissa 5–10:ssä.

Lastensuojelu antoi äidin salassapidettäviä tietoja ulkopuolisille – vertailimme lastensuojelua koskevat kantelut suurissa kaupungeissa

Oulun kaupungin lastensuojelussa on paljastunut vakavia ongelmia.

Yle sai haltuunsa Pohjois-Suomen aluehallintoviraston tuoreen päätöksen, jonka mukaan kaupunki on luovuttanut eteenpäin salassapidettäviä tietoja huostaanottoa valmistellessaan. Päätös tehtiin Oulun lastensuojelun toiminnasta jätettyyn kanteluun.

Aluehallintoviraston ratkaisusta selviää, että Oulun sosiaalityöntekijä oli antanut lapsen sijaisperheen vanhemmille lapsen äidin henkilökohtaiset terveystiedot tämän menneisyydestä ilman äidin lupaa.

Virasto antoi tapauksesta Oululle huomautuksen eli vakavimman seurauksen, joka kantelusta voi koitua.

Lisäksi se vaatii kaupungilta tarkkaa selvitystä siitä, miten lastensuojelussa toimitaan salassapidettävien tietojen kanssa.

"Yksittäisen työntekijän osaamattomuutta"

Salassapitoa koskevaa kantelua selvittäessä aluehallintoviranomaisille jäi epäily, että käytännöissä saattaa olla Oulussa yleisemminkin ongelmia.

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätös ei ole julkinen, mutta sosiaali- ja terveyspalveluyksikön päällikkö Pirjo Mäkeläinen kommentoi asiaa Ylen pyynnöstä. Hänen mukaansa vastaavat selvityspyynnöt eivät ole kovin yleisiä.

– Tapaus on vakava ja erittäin huolestuttava. Haluamme selvittää, onko kyse yksittäisestä tilanteesta vai laajamittaisesta tavasta toimia Oulun lastensuojelussa, sanoo Mäkeläinen.

Oulun kaupungin sosiaalijohtajan Arja Heikkisen mukaan Oulussa tiedetään varsin hyvin, että terveystiedot ovat salassapidettäviä ja käytäntöä myös noudatetaan.

– Tässä tapauksessa on ollut kyse puhtaasti yksittäisen työntekijän osaamattomuudesta. Järjestämme paljon erilaisia lakikoulutuksia ja käymme läpi tietosuoja-asioita työntekijöiden kanssa. Käytössämme on tietosuojaohjeistus, jota noudatamme, Arja Heikkinen sanoo.

Oulussa asunut äiti teki terveystietojaan koskevan kantelun jo kaksi vuotta sitten, mutta Pohjois-Suomen aluehallintovirasto antoi pahojen käsittelyruuhkiensa takia ratkaisun vasta viime viikolla. Äiti lähetti päätöksen Ylelle ja antoi luvan tietojen julkaisemiseen, mutta alaikäisen lapsen suojelemiseksi emme kerro äidin nimeä.

Sosiaalijohtaja Heikkisen mukaan tietosuojakäytäntöjä on kehitetty Oulussa entisestään samaan aikaan, kun aluehallintovirasto käsitteli asiasta tehtyä kantelua.

Oulu nousee esiin tilastoissa

Pyysimme tätä juttua varten aluehallintovirastoilta tilastot siitä, miten paljon Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista on tehty lastensuojelua koskevia kanteluja.

Tilastoista käy ilmi, että Oulusta tehtyjä kanteluita on ollut kahden viime vuoden aikana käsittelyssä paljon enemmän kuin muista kaupungeista tehtyjä kanteluita.

Vuosina 2017–2018 Oulun lastensuojelua koskevia kanteluita käsiteltiin aluehallintovirastossa 65 kappaletta, kun asukasluvultaan huomattavasti suuremmissa Helsingissä ja Espoossa niitä oli yli puolet vähemmän.

Vielä vuonna 2016 Oulun lastensuojelusta tehtyjä kanteluita oli paljon vähemmän: silloin niitä oli tehty selvästi eniten Espoon lastensuojelusta.

Oulun lastensuojelusta tehdyt kantelut paljastivat useampia ongelmia. Esimerkiksi 16 tapauksesta löydettiin suoraan erilaista lainvastaista toimintaa ja useista muista muita mahdollisia puutteita tai epäkohtia.

Lasse Isokangas / Yle

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston mukaan Oulun tilastot selittyvät osin sillä, että aluehallintovirasto ratkoi 2017-2018 tavallista enemmän lastensuojeluasioita purkaessaan käsittelyruuhkiaan.

– Se on kuitenkin toissijainen syy. Ensisijainen syy on ilman muuta se, että Oulun lastensuojelussa on ollut tuohon aikaan erilaisia ongelmia, joista meille on kanneltu paljon, sanoo sosiaali- ja terveyspalveluyksikön päällikkö Pirjo Mäkeläinen.

Oulun lastensuojelua koskevien kanteluiden ratkaisut 2017-2018
  • Oulua koskevista 65:stä kantelusta 16:sta löydettiin Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa erilaisia lainvastaisia epäkohtia ja hallinnollisen ohjauksen tarvetta.
  • Kuudestatoista tapauksesta kahdessa päädyttiin antamaan huomautus eli raskain seuraamus, jonka aluehallintovirasto voi kanteluasioissa antaa.
  • Lisäksi joukossa oli 17 kantelua, joista ei löytynyt suoraan varsinaista lainvastaista menettelyä, mutta joissa ilmeni muita mahdollisia puutteita tai epäkohtia. Nämä kantelut siirrettiin aluehallintovirastosta muistutuksena käsiteltäväksi Oulun lastensuojeluun.
  • Kanteluista 9 ei aiheuttanut mitään toimenpiteitä tai seuraamuksia. Seitsemälle kantelijallle aluehallintovirasto toimitti muun muassa neuvontaa sisältävän kirjevastauksen.
  • Kokonaan tutkimatta jätettiin eri syistä 16 kantelua.

Lähde: Tiedot on koottu aluehallintovirastojen sosiaali- ja terveydenhuollon tilastointijärjestelmistä.

Mäkeläisen mukaan ongelmat juonsivat juurensa muun muassa siihen, että Oulun lastensuojelussa oli liian vähän työntekijöitä ja työntekijät myös vaihtuivat tiuhaan tahtiin.

Lisäksi jotkut Oulun lastensuojelun toimintatavat herättivät kantelijoissa suuttumusta. Lastensuojelun työntekijät ovat saaneet aluehallintovirastolta moitteet esimerkiksi aiemmin mainitun äidin toisesta kantelusta, kun he kehottivat sijaisperhettä kaatamaan toistuvasti pois sijoitetulle vauvalle toimitetut äidinmaidot. Äidille ei kerrottu, ettei maitoa käytetty.

Aluehallintoviraston mukaan sosiaalityöntekijät menettelivät tuossa tapauksessa ammattieettisten velvollisuuksien vastaisesti.

Tiukempi syyni

Oulun lastensuojelu on ollut ongelmien takia tavallista tarkemmassa seurannassa, mutta viime vuonna erityisvalvonta päätettiin lopettaa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto katsoi silloin, että Oulu on saanut korjattua ongelmiaan esimerkiksi juuri työvoimaa palkkaamalla.

– Tänä vuonna Oulun lastensuojelusta on tullut meille kanteluita jo selvästi aiempaa vähemmän. Seuraamme silti tilannetta tarkasti, Pirjo Mäkeläinen sanoo.

Seurantaan kuuluu olennaisena osana myös Oululta nyt penättävä selvitys siitä, miten kaupungin lastensuojelussa toimitaan salassapidettävien tietojen kanssa.

Siihen Oulun on annettava tarkka selvitys elokuun loppuun mennessä.

Valvontakameroita perustellaan rikosten ehkäisyllä, mutta tutkimukset eivät vahvista niiden tehoa – sen sijaan turvattomuuden tunne voi kasvaa

Ihmisiä valvotaan joka paikassa. Etenkään isoimmissa kaupungeissa ei ole montaakaan kadunkulmaa, jonne eloton silmä ei yltäisi.

Suomessa on jo tuhansia valvontakameroita, ellei enemmänkin. Kameroiden tarkkaa määrää ei tiedä täysin kukaan, koska sellaisen voi ottaa käyttöönsä kuka tahansa, eikä siitä tarvitse erikseen ilmoittaa minnekään.

Poliisit tarkkailevat kameroita päivittäin

Kameroita voi olla siis kenellä tahansa, mutta mikä niiden tehtävä on?

Oulun poliisilaitoksen ylikomisario Jyrki Kivirinta kertoo, että poliisi käyttää kameroita etenkin rikoksentekijöiden tunnistamiseen ja partioiden avustamiseen. Oulussa yksi henkirikos on saatu selvitettyä kameroiden avulla.

Siitä Kivirinnalla ei kuitenkaan ole antaa tarkempaa tietoa, kuinka moni rikos on saatu tutkittua kameravalvonnan avulla. Kameroita kuitenkin käytetään päivittäin häiriöiden ja rikosten ehkäisemiseksi sekä viikoittain rikosten selvittämiseksi.

Oulun keskustassa on noin 30 poliisien valvomaa kameraa. Sen lisäksi kameroita on myös risteysalueille. Marko Väänänen / Yle

Noin vuosi sitten selvisi, että Oulussa poliisi pääsee käsiksi myös koulujen ja muiden kaupungin kiinteistöjen kameroihin (Helsingin Sanomat). Tämä herätti useissa hämmennystä.

Oulun poliisilaitos on tehnyt kameravalvonnasta sopimuksen Oulun, Raahen ja Kajaanin kaupunkien kanssa heidän omistamiensa kiinteistöjen osalta.

Poliisi ei kuitenkaan saa katsoa kiinteistökameroita heppoisin perustein. Sallittua se on tilanteissa, joissa epäillään henkeen tai terveyteen kohdistuvaa rikosta ja tilanteissa, joissa sellaisia rikoksia pyritään estämään.

Kivirinnan mukaan poliisi on joutunut katsomaan kiinteistöjen sisällä oleviin kameroihin vain muutamia kertoja.

Kamerat eivät välttämättä estä rikollisuutta

Vaikka poliisi perustelee valvontakameroiden käyttöä rikosten ennaltaehkäisemisellä, tutkimukset eivät osoita, että valvontakamerat julkisessa tilassa estäisivät rikoksia. Näin kertoo Turun yliopiston tutkijatohtori Liisa Mäkinen.

Ajatus siitä, että julkisessa tilassa oleva kamera ehkäisisi rikoksia tarkoittaisi Mäkisen mukaan sitä, että rikoksentekijän pitäisi olla rationaalinen toimija, joka suunnittelee rikoksen ja peruu sen tekemisen huomattuaan kameran.

Kuitenkin suljetuissa tiloissa, kuten parkkihalleissa kamerat saattavat ehkäistä omaisuuteen kohdistuvia rikoksia. Kun kyseessä on jollain tapaa suljettu ja valvottu paikka, on suurempi todennäköisyys jäädä kiinni automurrosta tai -varkaudesta.

– On mahdollista, että tekijä ymmärtää tilan olevan valvottu ja käyttää jonkinlaista harkintaa. Omaisuusrikoksissa tämä voi siis toimia, mutta muunlaisissa rikoksissa välttämättä ei, Mäkinen kertoo.

Valvontakameroita perustellaan myös turvallisuuden tunteen tuomisella. Kameran vaikutus voi kuitenkin olla täysin päinvastainen.

– Jos ihminen tulee tuntemattomaan paikkaan, jossa on paljon kameroita, hän saattaa ajatella paikan olevan vaarallinen.

Tietoa kerääviä robotteja ja ihmisten kiristämistä

Oli kameroista hyötyä rikosten ennaltaehkäisemiseen tai ei, niitä on joka puolella ja määrä tulee lisääntymään. Näin ajattelevat sekä Liisa Mäkinen että Oulun yliopiston professori Juha Röning.

Röningin mukaan tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi itsestään liikkuvia robotteja, jotka valvovat ja keräävät tietoa meistä. Tai massatapahtumien valvontaan niin, että ihmisten toimintaa voitaisiin ennakoida, jotta esimerkiksi väkivaltaisuudet pystytään kokonaan ennaltaehkäisemään.

Mäkisen mukaan tulevaisuuden valvonta tulee syventymään niin, että jatkossa ihmisistä kerättyä tietoa on enemmän ja se on tarkempaa.

– Luulen, että tulevaisuudessa ihmisten tietoja yhdistellään olemassa olevissa rekistereissä ja tietokannoissa vähän paremmin ja laajemmin.

Ihmisiä valvotaan monessa paikassa heidän huomamattaan. Marko Väänänen / Yle

Vain mielikuvitus on rajana siinä, mihin tietoja voisi käyttää. Kiinassa kansalaisten tietojenkeruu on jo niin pitkällä, että valtio on suunnitellut ottavansa käyttöön kansalaispistesaldon. Sen ideana on, että pisteitä saisi sen mukaan, miten hyvin kansalainen käyttäytyy ja menestyy elämässään.

Kiinassa valvonta on muutenkin omaa luokkaansa. Siellä on 176 miljoonaa valvontakameraa. Vertailun vuoksi, Yhdysvalloissa kameroita on laskettu olevan noin 50 miljoonaa.

Kiinassa myös kasvojentunnistusteknologian käyttö on arkipäivää. Liisa Mäkinen ei kuitenkaan usko, että kasvojentunnistukseen liittyvää lainsäädäntöä olisi tulossa Suomeen ainakaan kovin pian, koska täällä asiasta ei käydä juuri laisinkaan julkista keskustelua.

– Suomessa lakien säätäminen on myös hidasta ja tällä hetkellä on melko isoja poliittisia erimielisyyksiä siitä, mihin suuntaan asiaa pitäisi kehittää.

Vaikka Suomessa ei ole videovalvonnan yhteydessä käytössä kasvojentunnistusteknologiaa, ihmiset ovat kuitenkin melko hyvin tunnistettavissa valvontakameroiden kuvista, koska kameroiden kuvanlaatu on parantunut. Ennen niin suttuisten valvontakamerakuvien tilalla on nyt hyvin tarkkaa kuvaa jopa pimeästä.

Kameroiden kuvaa voidaan vääristää

Kameroiden hakkerointi on Juha Röningin mukaan suhteellisen helppoa erityisesti silloin, jos kameran asentamisessa ei olla otettu huomioon tietoturvaa ja laite jätetään oletusasetuksille. Silloin kuka vain voi kaapata kameran, ohjata sitä, vääristää kameran lähettämää kuvaa tai jakaa sitä verkkoon kaikkien nähtäväksi.

– Jos ihmisestä on saatavilla tieto, että hän on tiettynä aikana ollut jossain, häntä voidaan esimerkiksi kiristää sillä tiedolla, Röning sanoo.

Valvontakameran kuvaa voidaan käyttää väärin myös ilman hakkerointia. Riippuen siitä, mihin materiaali on tallennettu ja miten siihen pääsy on suojattu.

– Ihmisiä kiinnostaa muiden asiat. Jos tietoihin on mahdollista päästä käsiksi, joku sen luultavasti tekee, Liisa Mäkinen toteaa.

Esimerkkinä hän mainitsee Anneli Auerin ja Mika Myllylän tapaukset, joiden rekisteritietojen urkkimisesta tuomittiin useita poliiseja. Näissä tapauksissa ei kuitenkaan ollut kyse valvontakameran tallenteiden katsomisesta.

– Jos sellaista tietoa on jollain tavalla saatavilla, pitää huolehtia, etteivät asiattomat ihmiset pääse sinne käsiksi.

Oulun poliisista kerrotaan, että heillä ei ole ollut ikinä tapauksia, joissa asiaankuulumaton poliisi olisi katsonut valvontakameroiden tallenteita.

Videovalvonnasta ei tarvitse ilmoittaa

Poliisin tulee aina ilmoittaa kylteillä kameravalvonnasta, mutta muita sama sääntö ei koske. Ihminen ei yleensä tiedä olevansa tarkkailtavana.

Eikä mikään laki sinänsä säätele kameravalvontaan liittyviä asioita. Salakatselu- ja kuuntelu (Finlex) ovat toki asia erikseen, ja poliisien tekemää videovalvontaa säätelee poliisilaki (Finlex).

Kun puhutaan muiden kuin poliisien tekemästä valvonnasta, esimerkiksi tietosuojavaltuutettu ei Mäkisen mukaan ole tehnyt linjanvetoa siitä, missä tilanteessa kuvaaminen on sallittua ja missä ei.

Tämä on Mäkisen mielestä joissain tapauksissa ongelmallista. Kamera vilkkaasti liikennöidyssä risteyksessä voi olla aivan neutraali, kun taas kamera kuvaamassa katua lähellä sukupuolitautien poliklinikkaa voidaan kokea hyvinkin häiritseväksi.

– Vaikka sukupuolitautiklinikan lähistö on julkista tilaa, ihmisillä on eri odotus siitä, missä menee se raja, missä saa toimia yksityisesti tai rauhassa.

Mitä mieltä sinä olet valvontakameroista?

Lue myös:

Kuka viittaa, kuka nuokkuu? Kiinalaislukiossa kasvoja tunnistavat kamerat valvovat oppilaiden jokaista ilmettä ja asentoa

Jopa vessanpönttöjä, grillejä ja auton akkuja pursuavia kierrätyspisteitä joudutaan valvomaan jo kameroiden avulla – "Sinne saatetaan tuoda mitä vaan maan ja taivaan väliltä"

Oulun soramonttumurha etenee syyteharkintaan – murhan motiivina huumausaineet?

Poliisi kertoo tiedotteessaan, että Oulun soramonttumurhan esitutkinta on valmistunut ja siirtynyt syyteharkintaan.

Poliisi kertoi viime joulukuussa tutkivansa murhaa, jonka epäillään tapahtuneen 7.10.2018 Oulun koillispuolisella soramonttualueella.

Rikoksen uhrin löytämiseksi käynnistettiin laajat etsinnät syksyllä ja niitä jatkettiin talven aikana, mutta uhria ei löydetty. Poliisi kertoi löytäneensä henkirikoksen uhrin Oulun Alakylästä tiistaina 7.5.2019.

Esitutkinnan aikana poliisi kuulusteli useita henkilöitä. Tällä hetkellä kolme henkilöä on vangittuna. Aikaisemmin vangittuna oli neljä henkilöä, mutta yksi heistä vapautettiin jo aikaisemmin. Miestä epäiltiin avunannosta murhaan, mutta esitutkinnan perusteella hänellä ei ole osallisuutta henkirikokseen.

Epäillyt ovat kiistäneet esitutkinnassa tahallisen henkirikoksen. Kaksi heistä on kertonut siirtäneensä ja kätkeneensä ruumiin maastoon Oulun pohjoispuolelle teon jälkeen.

Murhan motiivin epäillään osittain liittyvän huumausaineisiin.

Lue myös:

Neljää epäillään osallisuudesta murhaan Oulussa – poliisi: rikos tapahtui soramontulla ja ruumis kätkettiin

Stora Enso irtisanoo Oulusta yli 350 työntekijää

Stora Enson Oulun tehtaan tuotantosuunnan muutokseen liittyvät yt-neuvottelut päättyvät 365 työntekijän irtisanomiseen.

Oulun tehdas työllistää vähennysten jälkeen noin 180 henkilöä. Pääosa irtisanomisista toteutetaan ensi vuoden loppuun mennessä, jolloin päällystetyn hienopaperin valmistus Oulussa päättyy.

Stora Enson paperi-divisioonan johtaja Kati ter Horst toteaa tiedotteessa, että korvaavia työpaikkoja etsitään muun muassa Oulun kaupungin kanssa.

– Pyrimme yhdessä Stora Enson muiden toimipaikkojen, Oulun kaupungin ja muiden sidosryhmien kanssa löytämään korvaavia töitä niille, joille ei ole paikkaa uudessa organisaatiossa. Lisäksi Stora Enso tarjoaa taloudellista tukea työntekijöille, jotka haluavat perustaa oman yrityksen.

Korkeintaan viidennes, eli noin 70 työpaikkaa, pystytään vähentämään eläkejärjestelyillä.

Kerromme kohta lisää.

Isot kaupungit lausuivat yhteisen huolensa sote-uudistuksesta – "Riski on, että uusikin jättiuudistus kaatuu"

Suomen 21 suurimman kaupungin kaupunginjohtajat ovat huolissaan tulevasta sote-uudistuksesta. Kaupunginjohtajien mukaan 18 maakunnan malli viivästyttää sote-uudistusta entisestään.

Kaupunginjohtajat toistavat kantansa siitä, että uuden hallituksen tulisi ennemmin keskittyä palvelujen kuntapohjaiseen uudistamiseen – ilman laajamittaista ja muita toimialoja koskevaa hallinnon uudelleen järjestämistä.

– Tämä laaja huoli ja näkemys kannattaa kuulla. Nopeimmin ja varmimmin päästään eteenpäin kuntapohjaisesti. Nyt on jo 10 vuotta kokeiltu valtion taholta ylhäältä johdetusti, lähinnä hallintoa rakentaen. Eikös se ole jo riittävästi kokeiltu? Turun kaupunginjohtaja Minna Arve penää Twitterissä.

Riski 18 maakuntamallin sote-uudistuksessa on kuntapäättäjien mukaan myös se, että sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen jää tulevallakin hallituskaudella vain haaveeksi ja aika menee uusien rakenteiden suunnitteluun.

– Iso riski on myös se, että uusikin jättiuudistus kaatuu joko poliittisiin tai lainsäädännöllisiin haasteisiin, kaupunginjohtajat sanovat tiedotteessaan.

21 isoimman kaupungin verkostoon kuuluvat Turun, Helsingin ja Tampereen lisäksi Seinäjoki, Espoo, Vantaa, Oulu, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Kouvola, Pori, Joensuu, Rovaniemi, Porvoo, Salo, Vaasa, Mikkeli, Lappeenranta, Kotka ja Hämeenlinna.

Lue lisää:

Hallitusneuvottelujen sote-sopu julkaistiin – lue linjaus tästä

Kuusi suurinta kaupunkia haluaa jatkaa sote-uudistuksia kuntien ja kuntayhtymien voimin

Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren painajainen jatkuu – Muut pääkaupunkiseudulla iloitsevat sote-sovusta

Törkeästä raiskauksesta epäillyn syyte hylättiin Oulun käräjäoikeudessa

Oulussa 17-vuotiaan tytön törkeästä raiskauksesta epäillyn 20-vuotiaan ulkomaalaisen miehen syyte on hylätty Oulun käräjäoikeudessa.

Syytteen mukaan teko tapahtui kaksi vuotta sitten huhtikuussa, mutta käräjäoikeudessa esitetyn näytön perusteella oikeus katsoi, ettei vastaajan syyllisyyttä voitu yksiselitteisesti todistaa.

Käräjäoikeuden tuomio on yksimielinen ja yksityisyyden suojelemiseksi tapauksen yksityiskohdat on määrätty pidettäväksi salassa.

Syyttäjä oli vaatinut vastaajalle rangaistusta törkeästä raiskauksesta. Teosta epäilty vangittiin maaliskuussa.

Tapaus liittyy paljon julkisuutta saaneisiin Oulun seksuaalirikosepäilyihin. Tuomio ei liity kuitenkaan niin sanottuun laajaan vyyhtiin, jossa kahdeksan ulkomaalaistaustaisen miehen epäillään käyttäneen törkeästi hyväksi alaikäistä tyttöä.

Kaupunkikulttuuria vai puhdasta yritystoimintaa? Oulussa kauppahalliyrittäjiä kohdellaan kylmemmin kuin Helsingissä: "Aikamoinen järkytys"

Heikki Viertola kävelee peruskorjauksen alkamista odottavan Oulun kauppahallin tyhjää käytävää. Näky ahdistaa Oulun keskustan ja torialueen kehittämisessä pitkään mukana ollutta miestä.

Hän katsoo hiljaisena vuosikymmenten varrella tutuksi käyneitä yrityskylttejä. Osa kauppiaista ei palaa tänne enää milloinkaan.

Viertolan on vaikea käsittää Oulun kaupungin viimevuotista päätöstä syrjäyttää vanhat kauppahalliyrittäjät ja jättää heidät tyhjän päälle.

Kaupunginhallituksen kielteisen päätöksen jälkeen koin tulleeni pahan kerran vedetyksi nenästä Heikki Viertola

Oulun kauppahallin yrittäjien vuokrasopimukset sanottiin irti joululta, mutta remontti ei ole vieläkään alkanut.

Osa yrittäjistä siirsi toimintansa muualle, osa on mennyt vieraalle töihin, koska kaupunki päätti olla järjestämättä vuokralaisilleen väistötiloja kauppahallin kiinniolon ajaksi. Tällä hetkellä näyttää, että yrittäjiltä jää väliin ainakin kaksi kesä- ja joulusesonkia.

Heikki Viertola on toiminut pitkään kauppahallin toiminnasta vastanneen Oulun Narikan ja Oulun Liikeskuksen johdossa 2000-luvulla. Hän palasi viime vuonna eläkkeeltä muutamaksi kuukaudeksi vanhoihin tehtäviinsä. Paulus Markkula / Yle

Tässä jutussa kerrotaan, minkälaisia kiemuroita Oulun kauppahallikuvioon liittyy, ja miten monimutkaiseksi asioiden valmistelu voi kunnallishallinnossa pahimmillaan mennä.

Helsingissäkin kauppahalli-instituutio on murroksessa. Jutussa kerrotaan myös siitä, miten uusi kiinteistöstrategia saattaa vaikuttaa Helsingin kauppahalleihin.

Suunnitelmat olivat käynnissä

Heikki Viertola toimi Oulun kauppahallin toimintaa pyörittävän Narikan toimitusjohtajana muutaman kuukauden ajan viime vuonna. Tuolloin remontin suunnittelu oli jo aloitettu.

Viertolan mukaan kaupunki suunnitteli väistötiloja torin keskellä olevalle parkkipaikalle ja laski kustannuksia. Lopulta päädyttiin merikontteihin, joiden järjestämistä käytiin läpi yhdessä yrittäjien kanssa.

– Oletin, että väistötilat tulevat, koska kaupunki suunnitteli niitä koko ajan. Oli aikamoinen järkytys kun tuli tieto, että väistötiloja ei tule, sanoo Viertola.

Viertola kertoo myöhemmin tutustuneensa kauppahallin remonttia valmistelleen hanketyöryhmän pöytäkirjoihin ja havainneensa, että normaalisti kunnan kiinteistöjen peruskorjausten yhteydessä tehtävät väistötilojen toimintasuunnitelmat olivat jääneet tekemättä.

Toimivia kauppahalleja on Suomessa Oulun ohella enää Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Kuopiossa.Tatu Kuukkanen/ Yle

Tällä hetkellä Oulun Kauppahallin kiinniolo on pitkittynyt vähintäänkin kahdeksi vuodeksi.

Takkuisesti edennyt hanke mutkistui, kun se juuttui rakennuslautakuntaan vuoden vaihteen jälkeen. Huoltorakennuksen katolle suunniteltu massiivinen ilmanvaihtopömpeli oli siirtänyt remontin alkamista kerran aiemminkin.

Asiasta tehtiin vielä hallintovalitus ja nyt odotellaan antaako hallinto-oikeus toimenpidekiellon oikeuskäsittelyn ajaksi.

Kaupunki vaati avustuksen hakemista ja sitten hylkäsi sen

Oulun kaupunki omistaa kauppahallin. Narikka maksoi kaupungille vuokraa, ja sopimuksen mukaan se vastasi tilojen toiminnasta kokonaisuudessaan. Kaupunki oli kuitenkin määritellyt yrittäjien Narikalle maksaman vuokran määrän.

Narikan ja yrittäjien käsityksen mukaan väistötilat olisivat samalla tavalla kaupungin omaisuutta. Niiden piti liittyä hanketyöryhmän kaupungille tekemään esitykseen.

Kauppahallipaikkansa Oulussa menettänyt Juha Riihijärvi ihmettelee vieläkin, miksi kaupunki vuoden verran suunnitteli väistötiloja, jos tarkoitus oli jättää ne järjestämättä.Paulus Markkula/ Yle

Työryhmän viimeisessä kokouksessa Oulun konsernihallinnon edustajat esittivät, että Narikka hakisi kaupungilta avustuksen väistötilojen järjestämiseen. Narikka vastusti tätä, koska sillä ei ollut henkilökuntaa eikä tarvittavaa asiantuntemusta.

Rahoitushakemus kuitenkin tehtiin, koska oli tärkeää saada yrittäjille tilat, joissa toimia 10 kuukauden ajan. Se oli sen hetkinen arvio evakon kestosta.

Kaupunki kuitenkin eväsi hakemuksen sillä perusteella, että väistötilat vääristäisivät kauppahalliyrittäjien kilpailuasemaa suhteessa muihin oululaisiin kivijalkayrityksiin.

– Kaupunginhallituksen kielteisen päätöksen jälkeen koin tulleeni pahan kerran vedetyksi nenästä. Kaupunginhallituksen jäsenet vielä kommentoivat päätöstä, että kaupunki ei voi yksityiselle yritykselle, kuten Narikalle, antaa tällaisia avustuksia, sanoo Heikki Viertola.

Kilpailuvirasto eri mieltä kaupungin kanssa

Kilpailu- ja kuluttajavirasto ei näe Oulun kauppahallin väistötilan järjestämisessä ongelmia kilpailuoikeudellisessa mielessä.

Kilpailuneutraliteetti ja hankintojen valvonta -yksikön johtaja Arttu Juutin mukaan asiassa ei näytä olevan kysymys kilpailun vääristämisestä.

Kun päätös rahoitushakemuksen hylkäämisestä oli tehty, kaupunki irtisanoi kauppahalliyritysten vuokrasopimukset, kilpailutti uuden hallin yrittäjät etukäteen ja jätti heidät ilman remontin aikaisia väistötiloja.

Peruskorjauksen jälkeiset vuokrat nousivat ensimmäisen kilpailutusvaiheen yhteydessä 60–80 prosenttia entisistä vuokrista.

Pitkään Oulun kauppahallissa toiminut Torin lihamestari ei saanut paikkaa uudesta hallista. Paulus Markkula/ Yle

Muutama kauppiaspaikka on vielä kilpailuttamatta ja kaupungin tavoitteena on järjestää niiden kilpailutus touko-kesäkuun aikana.

Juuti pitää tilojen kilpailuttamista peruskorjauksen yhteydessä sinänsä hyvänä asiana. Kun vuokrat on määritelty tarjouskilpailulla, saadaan selville niin sanottu markkinahinta.

Kilpailutus yllätti suunnittelijat

Päätös kauppahallin yrittäjien vaihtamisesta oli monille yllätys kaupungin omassa organisaatiossa.

Peruskorjauksesta vastaavan Oulun Tilapalvelujen vs. rakennuttajapäällikkö Ville Laitinen kertoo, että uusia tiloja oli aikomus suunnitella yhdessä kauppahallissa toimivien yritysten kanssa samalla tavalla kuin Helsingissä.

Hakaniemen ja Oulun halleissa on eroja
  • Hakaniemen halli valmistui vuonna 1914. Sitä on peruskorjattu vuoden 2018 maaliskuusta lähtien. Sen arvioidaan valmistuvan vuonna 2020. Kustannusarvio on 20 miljoonaa euroa.
  • Oulun kauppahalli valmistui vuonna 1901. Halliyrittäjien vuokrasopimukset irtisanottiin vuoden vaihteesta. Peruskorjauksen aloittaminen on viivästynyt ja valmista on aikaisintaan loppuvuodesta 2020. Kustannusarvio on runsaat 5 miljoonaa euroa.
  • Oulun kauppahallissa on toiminut kolmetoista yritystä. Hakaniemen hallissa toimii 140 yritystä.

Mitään poliittista päätöstä Oulun kauppahallin vuokrasopimusten purkamisesta ja tilojen kilpailuttamisesta ei ole. Oulun talousjohtaja Jukka Weisellin mukaan sellaista ei tarvita.

– Jos haluamme elää suurin piirtein lain mukaan, meidän pitää noudattaa oikeudenmukaisuusperiaatetta. On tärkeää, että kaikilla on mahdollisuus pyrkiä niihin tiloihin, sanoo Weisell.

Helsingissä Hakaniemen hallin yrittäjiä ei kilpailutettu peruskorjauksen yhteydessä. Uusia yrittäjiä haetaan vanhan yrittäjän lopettaessa avoimella haulla.

– Vuokria on tarkoitus tarkistaa peruskorjauksen jälkeen ja kaupungin ajatuksena on, että niitä voisi suhteuttaa esimerkiksi yrityksen liikevaihtoon, sanoo Helsingin kauppahalli- ja kauppatoritoimintaa hallinnoivan Tukkutorin toimitusjohtajan Elina Siltanen.

Weisell ei kuitenkaan halua kommentoida Helsingin tapaa toimia.

Halliyrittäjien kohtelu saattoi heikentää Oulun imagoa

Väistötilojen eväämisestä on Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan aiheutunut Oulun kaupungin imagolle haittaa. Oulun sijoitus on laskenut yrittäjien kokemaa yritysilmastoa mittaavassa EK:n kuntaranking-listauksessa.

EK-tutkimuksessa Oulun seutua edustava yrittäjäkommentaattori Tomi Lantto näkee yhtenä selvänä syynä Oulun aseman heikentymiseen kauppahalliyrittäjien kohtelun.

– On uskaliasta olettaa, että yrittäjä voi laittaa yli vuodeksi yrityksen kiinni, säilyttää työntekijänsä ja tavarantoimittajansa.

Helsingissä hallit ovat osa kaupunkikulttuuria

Helsingissä kauppahallien katsotaan olevan kulttuuritoimintaa, jota halutaan tukea. Kun Helsingissä Hakaniemen hallia alettiin peruskorjata, se koettiin niin tärkeäksi, että väistötilat järjestettiin.

Yrittäjät ovat olleet tiloihin tyytyväisiä (HS) ja asiakasvirta on kasvanut.

Helsingin kaupungin rakennetun omaisuuden hallintapäällikkö Sari Hildenin mukaan kauppahallitoiminta on Helsingissä osa kaupunkikulttuuria ja kauppahallirakennukset ovat osa Helsingin kulttuurihistoriaa.

Hakaniemen hallissa toimivan Reinin Lihan yrittäjä Pirjo Passisen mielestä kaupunkisuunnittelussa on jo vuosia menty eteenpäin isojen toimijoiden ehdoilla. Hänen mukaansa kaupunkilaiset arvostavat hallikauppaa. Ronnie Holmberg / Yle

Hilden pitää oululaista menettelytapaa käsittämättömänä.

– Aika moni Hakaniemen hallin yrittäjä olisi joutunut lopettamaan kokonaan toimintansa ja miettimään uutta elinkeinoa ilman väistötiloja.

Tukkutorin toimitusjohtaja Elina Siltanen ei ymmärrä oululaisten puhetta kaikkien kivijalkayrittäjien tasapuolisesta kohtelusta. Siltasen mukaan Helsingissäkin on vaikea taata jatkuvuus kauppahalliyrittäjyydessä.

Uusi kiinteistöstrategia muuttaa kuviota Helsingissä

Helsingissä on keskusteltu kauppahallin vuokratasosta ja tuen muodosta poliittisessa käsittelyssä olevan uuden kiinteistöstrategian yhteydessä.

Yksi ajatus on ollut, että tuki voisi olla aikaisempaa selkeämmin kulttuuritukea.

Kaupunkiympäristön toimialaa Helsingissä johtava apulaispormestari Anni Sinnemäki ei näe, että tällainen tuki olisi toimiva ratkaisu.

Hänen mukaansa uudenkiinteistöstrategian myötä Helsingissä on tarkoitus kehittää vuokrausmalli kulttuurihistoriallisesti erityisen arvokkaille rakennuksille.

– Vuokraa voitaisiin tarkastella ikään kuin markkinavuokrana, jolloin otetaan huomioon kauppahallin erityisluonne ja se mitä yritykset ovat valmiita sellaisesta maksamaan.

Helsingin kaupunkiympäristöstä vastaavan apulaispormestari Anni Sinnemäen mielestä pitää pyrkiä siihen, että kauppahalliyrittäjiä tuettaisiin mahdollisimman vähän. Hän haluaa kuitenkin säilyttää kauppahalli-instituution elävänä.Jaani Lampinen / Yle

Hän arvioi, että markkinavuokran määrittelemiseksi ei kuitenkaan ole välttämätöntä järjestää tarjouskilpailua.

– Saman tiedon voi saada myös kauppahallin yksittäisten kohteiden vuokraamisesta.

Kiinteistöstrategia päätetään kesän aikana Helsingin kaupunginhallituksessa. Uudenlaiset vuokrat tulevat käyttöön aikaisintaan vuonna 2021.

Osa kaupunginhallituksen jäsenistä avaa taustoja

Osa Oulun kaupunginhallituksen jäsenistä ihmettelee tapahtumien kulkua kauppahallin peruskorjauksen yhteydessä, ja muutama heistä on halunnut avata hieman asian taustoja. Tilanteen arkaluonteisuudesta kertoo se, että poliitikot haluavat kertoa asian taustoista nimettöminä.

Yle kysyi ja Oulun kaupunginhallitus vastasi

Juttua varten useille kaupunginhallituksen jäsenille lähetettiin kysymyksia kauppahallin mutkikkaista kuvioista. Kaupunki vastasi kysymyksiin yhteisellä tiedonannolla:

  • Tiedonannossa todetaan, että avustusta väistötiloihin ei myönnetty, koska suunnitelluilla merikonteilla ei todennäköisesti olisi saavutettu yrittäjiä ja asiakkaita tyydyttäviä olosuhteita.
  • Toisena perusteena oli se, että kaupungin tulee pyrkiä toimimaan yhdenvertaisesti ja oikeudenmukaisesti.
  • Vastauksessa ei kerrottu, miksi yrittäjien sopimukset irtisanottiin ja kilpailutettiin peruskorjauksen yhteydessä.
  • Tiedonannossa ei vastata kysymykseen, mitkä tahot voisivat pitää väistötilojen järjestämistä Oulun kauppahallin yrittäjille kilpailua vääristävänä.
  • Yhteisvastauksen ovat allekirjoittaneet kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kyösti Oikarinen (kesk.), kokoomuksen kaupunginhallitusryhmän puheenjohtajan Jarmo J. Husso, vasemmistoliiton ryhmäpuheenjohtajan Mikko Raudaskoski ja sosiaalidemokraattien ryhmäpuheenjohtaja Tuija Pohjola.

Kaupunginhallituksen jäsenet kertovat luottaneensa kauppahalliasiassa virkamiesten näkemykseen siitä, että väistötilojen järjestäminen olisi kilpailulain vastaista.

Kaupunginhallituksen jäsenistä julkisen mielipiteen kertoo kokoomuksen Jarmo J. Husso.

– Jos kauppahalli koetaan kulttuuriksi, yritysten toimintaa voidaan tukea. Jos se koetaan liiketoiminnaksi, silloin siihen pitää suhtautua kuin liiketoimintaan.

Husson mukaan kauppahallin peruskorjauksen suunnittelijoiden, yrittäjien, Narikan ja konsernihallinnon virkamiesten olisi pitänyt korostaa enemmän väistötilojen merkitystä, kun asiaa valmisteltiin.

– Virhe on tapahtunut siinä vaiheessa kun hankesuunnitelmaan ryhdyttiin. Väistötilojen vaatima puoli miljoonaa euroa olisi ollut pikkuraha, kun se olisi laskettu mukaan miljoonien eurojen hankerahoitukseen.

Tällä Husso viittaa siihen, että kunnallishallinnossa on tavanomaista sisällyttää esimerkiksi koulujen peruskorjauksissa väistötilat hankerahoitukseen.

Oulun talousjohtaja Jukka Weisell seisoo edelleen sekä väistötilojen eväämisen että halliyrittäjien irtisanomisen takana. Paulus Markkula / Yle

Oulun talousjohtaja Jukka Weisell on jyrkästi eri mieltä kuin Husso. Hänen mukaansa väistötilat eivät kuulu hankerahoitukseen, koska ne eivät ole investointi.

– Peruskorjaus on investointi ja väistötilat taas puhtaasti käyttötalousmeno. Siksi niitä ei saa sekoittaa, Weisell sanoo.

Konsernihallinnossa oli Weisellin mukaan mietitty väistötilojen rahoituksen ottamista elinkeinoelämän tukemiseen tarkoitetusta kehittämisrahastosta, ennen kuin kaupunginhallitus päätti evätä väistötilarahoituksen.

Weisell kertoo, että kaupunginhallituksessa käydyssä ensimmäisessä epävirallisessa keskustelussa asiaa käsiteltiin puhtaasti oikeudenmukaisuuskysymyksenä.

– Minusta kaupunginhallituksen keskustelu, jonka mukaan asiassa edettiin, oli varsin viisasta.

Tällaisesta keskustelusta Hussolla ei ole muistikuvaa.

Kauppiasrakennetta haluttiin nykyaikaistaa

Nimettömänä pysyttelevien kaupunginhallituksen jäsenien mukaan remontin sivutuotteena oli myös pyrkimys nykyaikaistaa Oulun kauppahallin kauppiasrakennetta. Se koettiin helpoimmaksi toteuttaa kilpailutuksen kautta.

Suomeksi sanottuna osa perinteisistä halliyrittäjistä haluttiin korvata trendikkäämmillä yrityksillä.

– Kauppiaita kohtaan ei oltu avoimia ja muutenkin tiedotus asiasta epäonnistui totaalisesti. Tämä loi epäluottamuksen ilmapiirin, jota on ollut mahdoton myöhemmin korjata, toteaa kaupunginhallituksen jäsen.

Toisen kaupunginhallituksen jäsenen mukaan avustus kauppahallin väistötilojen järjestämiseen olisi konkreettisimmillaan loukannut esimerkiksi kauppahallin välittömässä läheisyydessä sijaitsevan K-ryhmän elintarvikeliikkeen ja torialueen kahviloiden oikeutta.

Kyseisen K-Market Torinrannan kauppias Jari Hulkko ei ymmärrä, millä tavalla väistötila olisi vääristänyt kilpailua.

– Päinvastoin, kauppahallin kiinniolo on vähentänyt meidän kaupan myyntiä melkein 20 prosenttia.

Hän pelkää kahden seuraavan kesän menevän Oulun matkailun suhteen penkin alle, kun kauppahalli puuttuu kokonaan.

Onko sinun mielestäsi kauppahalli osa kaupungin kultturia vai perinteinen kivijalkaliike? Jutun keskusteluosio on auki kello 22.00 saakka.

Lue seuraavaksi:

Legendaarisen Hakaniemen hallin peruskorjaus arvioitua isompi urakka – "Kauppiailla ei ehkä ole varaa palata remontin jälkeen kotihalliin"

Ei mennyt niin kuin Helsingissä – Oulun kauppahallin yrittäjät jäämässä tyhjän päälle: "poliitikot halusivat hoitaa tämän näin"

Kunta ei voi kaavamääräyksillä kieltää suoraan kaivostoimintaa – KHO hylkäsi Kuusamon valituksen kaivoskaavasta

Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan Kuusamo ei voi rajoittaa kaavoitusmääräyksillä kaivosten sijoittumista.

Kuusamo oli aiemmin laatinut niin sanotun kaivoskaavan, jolla se pyrki estämään kaivosten sijoittumista mm. matkailukäytössä olevien alueiden läheisyyteen.

Jo aiemmin Pohjois-Suomen hallinto-oikeus oli katsonut, ettei kaavalla voida rajoittaa kaivosten toimintaa. Kaupunki valitti päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka kuitenkin hylkäsi kaupungin tekemän valituksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan kaupungin yleiskaavaan tekemiä kaivostoiminnan kieltäviä määräyksiä ei voi pitää maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuina haitallisten ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista koskevina määräyksinä.

Määräykset eivät KHO:n mukaan välittömästi koskeneet ympäristövaikutuksia, vaan tietyntyyppisen elinkeinotoiminnan kieltämistä. Mainitut kaavamääräykset olivat siten lainvastaisia, toteaa KHO lausunnossaan.

"Kaupungilla säilyy päätösvalta"

Jo Pohjois-Suomen hallinto-oikeus muistutti lausunnossaan, että kaupungilla ei ole mahdollista ennakkoon kieltää kaavoituksella elinkeinotoimintaa niin laajalla alueella kuin hylätyssä kaavassa esitettiin.

Kuusamon kaupunginjohtaja Jouko Mannisen mukaan kaupungilla säilyy edelleen päätösvalta yksittäisiä kaivoskaavoja tehtäessä uuden kaivoslain tultua voimaan.

– Jos uusia, uuden kaivoslain mukaisia kaivoshankkeita tulee Kuusamoon, ne käsitellään erikseen kaupungin elimissä. Kaupungilla on edelleen kaavoitusmonopoli, Manninen toteaa.

Artikkelia täydennetään

Mies seilasi laiturilla 90 kilometriä ja tajusi, että jotain pitää tehdä – purjehtii nyt läpi koko rannikon ja poimii matkallaan muoviroskat

Tästä on kyse
  • Suomen rannikolla kerätään kuukauden ajan uutta tietoa meren roskaantumisesta
  • Roskatietoutta kerätään yli sadan vapaaehtoisen voimin purjehduksella, joka alkoi itäisen Suomenlahden Virolahdelta ja päättyy juhannuksena Perämerelle Tornioon.
  • Meriroskapurjehduksen takana ovat Suomen ympäristökeskus sekä valtameri- ja seikkailijapurjehtija Kari "Ruffe" Nurmi.

Kari "Ruffe" Nurmi toteutti yhden erikoisimmista ideoistaan vuonna 2015 – hän purjehti laiturilla yli Suomenlahden Tallinnasta Helsinkiin. Itse tehdyllä kulkuvälineellä oli tarkoituksena jäljitellä norjalaisen Thor Heyerdahlin Kon-Tiki -alusta, jolla Heyerdahl purjehti Tyynen meren yli Perusta Polynesiaan 1940-luvun lopulla.

Merimatka Tallinnasta Helsinkiin on 90 kilometriä.

– Eihän siinä mitään järkeä ole, mutta kun idea tulee, se pitää toteuttaa. Halusin kokeilla, millaiselta tuollainen valtava laivaliikenne tuntuu, jos niiden seassa liikkuu alkeellisella aluksella, Nurmi kertoo.

Matalalla laiturilla matkatessaan Nurmi todellakin näki pinnan tasolta paljon. Hänelle konkretisoitui se, että Suomenlahdella liikkuu kesällä satoja laivoja päivässä. Ympäristöstä ja luonnosta huolehtiva purjehtija havahtui, sillä lisääntynyt laivaliikenne ja öljykuljetukset voivat olla Itämerelle ja Suomenlahdelle uhka.

Kesällä 2019 Nurmi on lähdössä hiukan erilaiselle purjehdukselle.

Kelluvat roskat listaksi

Suomessa etsitään tänä kesänä uutta tietoa muoviroskan määrästä meressä. Itäiseltä Suomenlahdelta Perämerelle etenevän purjehduksen aikana kerätään lisätietoa koko maan rannikon pintaveden muovihiukkasista sekä paljailla silmillä nähtävän kelluvan roskan määrästä.

Purjehdus alkoi Virolahdelta tiistaina ja päättyy juhannuksena Tornioon. Idean isä on helsinkiläinen seikkailijapurjehtija Kari "Ruffe" Nurmi, joka lähtee matkaan yhdeksänmetrisellä purjeveneellään. Hän tekee yhteistyötä Suomen ympäristökeskuksen kanssa.

– Jo viime vuonna keräsimme mikromuovinäytteitä ympäri Itämerta ja samaa näytteenottoa laajennetaan nyt rannikon tuntumaan.

Pintaveden mikromuovinäytteitä kerätään veneen perässä vedettävällä pienoistroolilla. Mikroroskaksi kutsutaan alle viiden millimetrin kokoista roskaa. Näytteet voivat olla periaatteessa mitä tahansa muovin palasia. Usein ne ovat niin pieniä, ettei niitä näe paljaalla silmällä.

Meriroskapurjehduksen ensimmäisen osuuden miehistöksi Virolahdelta Haminaan pääsivät Kai Mikkola Kotkasta (vas.), Anna Merikari Helsingistä, Susanna Tulokas Järvenpäästä ja Pekka Laiho Helsingistä.Antro Valo / Yle

Kelluvia roskia kartoitetaan nyt ensimmäistä kertaa. Ne myös poimitaan pois merestä – jos keli ja purjehdustilanne sen sallivat.

–Kovalla tuulella tai kesken käännösten tai purjeiden noston roskia ei poimita, vaan silloin keskitytään veneen ohjaamiseen, kertoo Nurmi.

Nurmi odottaa, että vedestä joudutaan poimimaan muovipusseja, kanistereita, pulloja ja tölkkejä. Kaikki nämä lasketaan ja kirjataan matkan aikana excel-taulukkoon, jonka Nurmi lähettää Suomen ympäristökeskukselle matkan päätyttyä.

– Näin saadaan koko rannikon kattava taulukko siitä, mitä kaikkea voi yhdestä veneestä nähdä, selittää Nurmi.

Purjehdusreissulle Nurmea ajaa paitsi huoli ympäristöstä myös seikkailunhalu. Hän on purjehtinut jo yli 30 vuotta, tosin pääasiassa avomerellä. Yllättävin kokemus on vuodelta 2013.

Silloin hän kohtasi Huippuvuorilla jääkarhun, joka valitsi hänen kumiveneensä lelukseen.

Jääkarhu tuhosi kumiveneen

Miehistö oli päättänyt rantautua Huippuvuorten pohjoisosissa, mutta kovan tuulen takia varsinainen matka-alus täytyi jättää ankkuriin. Maihin mentiin mukana olleella kumiveneellä. Yksi miehistön jäsenistä jäi ankkurivahdiksi matkaveneeseen.

Norjalaisten viranomaisten vartiotuvassa sekä venäläisten geologian tutkijoiden telttakylässä vieraillessaan Nurmi miehistöineen huomasi, miksi Huippuvuorilla kannattaa pitää silmänsä auki – jääkarhu.

– Iso uroskarhu kiinnostui rannalle jättämästämme kumiveneestä. Se tutki sitä ensin aikansa kunnes poistui paikalta, mutta palasi myöhemmin takaisin. Kynsin ja hampain se sillä leikki ja sai veneemme puhki. Sen jälkeen se taas poistui jonnekin.

Kari Nurmen vene mikromuovitroolauksessa Suomenlahdella.Kari Nurmi

Retkikunnan ankkurivahdiksi jäänyt jäsen onnistui aallokossa keikkuneesta veneestä kuvaamaan jääkarhun tekoset videolle. Nurmi kertoo kohtaamisesta myös omilla verkkosivuillaan Huippuvuoria koskevan tekstinsä "Yllättävä kohtaaminen" -osiossa.

– Se on ehkä yllätyksellisin juttu, joka elämässäni on tullut vastaan, miettii Nurmi.

24 sataman rannikkoseikkailu

Vaikka Nurmi on kokenut hurjiakin, on hänen mielestään Suomen rannikolle ulottuvassa roskienkeruupurjehduksessakin aineksia seikkailuun.

24 pysähdyspaikkakuntaa sisältävä rannikkopurjehdus on aivan erilainen kuin hänen viime vuosien kokemuksensa. Purjehdukselle osallistuu 120 vapaaehtoista, jotka muodostavat päivittäin vaihtuvan miehistön ja pääsevät työskentelemään myös merentutkijoina.

– Normaalisti mukanani on oma miehistö, joka tietää mitä tekee ja jonka yhteistyö on saumatonta. Nyt miehistöksi tulee joka päivä uusia ihmisiä, joilla ei ole samanlaista kokemusta. Kyllä mua jännittää, tunnustaa Nurmi.

Suomen Valtameripurjehtijoiden puheenjohtajanakin toimiva mies tietää kuitenkin jo etukäteen, että ei hän pelkästään maakrapuja mukaansa saa.

– Mukaan on tulossa paljon sellaisia, jotka ovat olleet vesillä esimerkiksi moottoriveneilijöinä, mutta haluavat päästä kokeilemaan purjehdusta.

Viime hetken valmisteluja Kari Nurmi teki veneessään vielä pari tuntia ennen rannikkopurjehduksen alkua.Antro Valo / Yle Vapaaehtoiset eivät ainoastaan matkusta

Vapaaehtoisten ikähaarukka on laaja, 18-76 vuotta. Naisia ja miehiä purjehdukselle osallistuu suurin piirtein yhtä paljon. Merentutkimuksen lisäksi vapaaehtoiset pääsevät myös aitoon veneilyn makuun käytännössä heti sen jälkeen, kun Nurmi on pitänyt miehistölleen turvallisuuskatsauksen ja vene on irronnut laiturista.

Nurmi korostaa, että pääasia on nauttia veneilystä, mutta raatamaankin on varauduttava.

– Vaadin sitä, että miehistö tekee töitä veneessä. He pääsevät muun muassa ohjaamaan, nostamaan purjeita ja tekemään käännöksiä.

Nurmi haluaa myös innostaa ihmisiä veneilyn pariin ja tuoda vapaaehtoisille merentutkijoille veneilyyn liittyviä onnistumisen hetkiä.

– Purjehdukseen liitetään helposti ajatus, että se on vaikeaa ja veneessä on paljon köysiä, joihin on helppo sotkeentua. Tällaista mielikuvaa yritän poistaa. Ei purjehdus niin vaikeaa ole.

Arvokasta lisätietoa Suomen merien muoveista

Suomen ympäristökeskuksen odotukset muovinkeruupurjehdusta kohtaan ovat suuret.

– Olemme ottaneet aiemmin näytteitä vain pumpun avulla. Sen perusteella tilanne on se, että rannikolla mikromuoveja on pintavedessä enemmän kuin avomerellä. Nyt saamme lisää näytteitä ja lisätietoa sekä vahvistusta aiemmille tuloksille, sanoo tutkimusprofessori Maiju Lehtiniemi.

Hän on tyytyväinen seikkailijapurjehtijan kanssa syntyneeseen yhteistyöhön.

– Viime vuonna saamamme näytteet olivat hyvin vertailukelpoisia omien tutkimusalus Arandalla ottamiemme näytteiden kanssa.Siksi odotukset ovat suuret nyt myös rannikkokampanjaa kohtaan, sanoo Lehtiniemi.

Rannikon meriroskakartoituksesta on hyötyä kansallisessa seurannassa, jonka tuloksista Suomi on velvollinen raportoimaan EU-komissiolle meristrategiadirektiivin mukaisesti.

Roskakampanjan tuloksia on odotettavissa laboratoriotyöskentelyn jälkeen vuoden loppuun mennessä.

Naisille suunnatun innovaatiopalkinnon sai Oulun yliopiston professori Heli Jantunen

Naisille suunnattu innovaatiopalkinto on myönnetty professori Heli Jantuselle. Hän johtaa mikroelektroniikan tutkimusyksikköä Oulun yliopistossa. Eduskunnan myöntämä palkinto on suuruudeltaan 110 000 euroa.

Eduskunnan varapuhemies Paula Risikko luovutti palkinnon Jantuselle keskiviikkona Helsingissä.

Palkinto myönnetään naiselle tai naisista koostuvalle ryhmälle tieteellisesti merkittävästä innovaatiosta teknologian tai talouden alalta. Jantunen sai palkinnon matalien lämpötilojen keraamisten komponenttien valmistusmenetelmästä.

Jantusen tutkimusryhmän tuloksia on hyödynnetty laajasti ICT-teollisuudessa. Tutkimuksen avulla syntyneet materiaalit mahdollistavat esimerkiksi uusien tehokkaiden radiojärjestelmien luomisen.

Sidor