Uutiset YLE Oulu

Tässä ovat Oulun vaalipiirin kansanedustajat – kaksi alle 30-vuotiasta mutta myös vanhoja konkareita

Keskusta menetti kolme kansanedustajapaikkaa Oulun vaalipiirissä, mutta säilytti asemansa piirin suurimpana puolueena. Perussuomalaiset, SDP ja vasemmistoliitto saivat kaikki yhden lisäpaikan eduskuntaan.

Juha Sipilä.Jari Kovalainen / Yle

Juha Sipilä, keskusta, 57 vuotta

Pääministeri, keskustan puheenjohtaja, kansanedustaja, diplomi-insinööri

Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Teen kaikkeni, jotta yhä useampi saa Suomessa töitä ja työllisyysaste nousee 75 prosenttiin. Tämä tarkoittaa panostuksia koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

Vaaliteemani on koko Suomi. Pidän huolta koko Suomesta. Koko Suomessa on voitava elää, kouluttautua, tehdä töitä, yrittä ä ja liikkua myös polttomoottoriautolla. Kestävä metsänhoito tuo työtä koko maahan ja kasvattaa hiilinielujamme.

Keskusta haluaa parantaa perusturvaa ja lapsiperheiden palveluja."

Sebastian Tynkkynen.Yle

Sebastian Tynkkynen, perussuomalaiset, 30 vuotta

Yrittäjä, opiskelija

Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Vaadin maahanmuuttokriittistä hallitusohjelmaa sen ehtona, että Perussuomalaiset lähtevät hallitukseen.

Ajan kansanäänestyksen järjestämistä Suomen EU-jäsenyydestä.

Politiikkani keskiössä tulee olemaan rahojen siirtäminen humanitaarisesta maahanmuutosta suomalaisten vähäosaisten hyväksi."

Hanna Sarkkinen.Yle

Hanna Sarkkinen, vasemmisto, 30 vuotta

Kansanedustaja

Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: " Lupaan toimia eriarvoisuuden vähentämiseksi. Kaikessa päätöksenteossa on otettava huomioon vaikutukset eri ihmisryhmiin ja erityisesti heikompiosaisiin, ja pyrittävä rakentamaan mahdollisimman hyvää ja tasa-arvoista yhteiskuntaa kaikille.

Lupaan toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kaikessa päätöksenteossa on otettava huomioon ilmastovaikutukset. Talous ja yhteiskuntaelämä on sovitettava ympäristön ja ilmaston asettamiin reunaehtoihin.

Lupaan kuunnella asiantuntijoita ja paneutua asioihin mahdollisimman hyvin. Päätöksenteon taustalla ovat aina arvot ja aatteet, mutta on tärkeää, että päätökset perustuvat tietoon ja huolelliseen punnintaan."

Mari-Leena Talvitie.Nella Nuora / Yle

Mari-Leena Talvitie, kokoomus, 38 vuotta

Kansanedustaja

Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Lupaan tehdä parhaani. Se tarkoittaa, että otan asioista selvää, rakennan tulevaisuutta ja edistän järkeviä, kestäviä ratkaisuja - niin sosiaalisesti, ekologisesti kuin taloudellisesti kestävästi.

Vaikutan, kannan vastuuta, avaan ovia ja puhun pohjoisen puolesta. Tunnen alueemme erityispiirteet, kuten nuoren väestön, elinkeinoelämän, infran ja koulutus/osaamisen tarpeet. Niiden puolesta on ilo ja kunnia toimia.

Eduskunnassa toimiessani nostan esiin ihmisenkokoista näkökulmaa, hallinnon sijaan. On kyse ihmisestä - potilaasta, yrittäjästä, opiskelijasta tai vaikka rikoksen uhrista. Erityisesti lasten, nuorten ja perheiden asiat ovat lähellä sydäntäni."

Tytti Tuppurainen.Pekka Tynell / Yle

Tytti Tuppurainen, SDP, 43 vuotta

Kansanedustaja, filosofian maisteri

Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Puolustan hyvinvointipalveluita: vanhustenhuollon ja terveydenhoidon laatua ja resursseja on lisättävä. Nuorten syrjäytymistä ehkäistään. Vammais-, mielenterveys- ja päihdepalveluja parannetaan. Työllisyyttä ja oikeudenmukaista verotusta edistetään.

Koulutukseen, sivistykseen ja kulttuuriin investoidaan. Varhaiskasvatusoikeus palautetaan kaikille. Laajennetaan oppivelvollisuus toiselle asteelle ja tehdään siitä maksuton. Oulun yliopiston perusrahoitusta lisätään. Peruskoulua kehitetään.

Puolustan pohjoista: Rata kaksiraiteiseksi Ouluun saakka ja väylät kuntoon. Ilmastonmuutosta torjutaan ja pohjoisen herkkää luontoa suojellaan. Järviä puhdistetaan ja vaelluskalakantoja varjellaan. Metsähallituksen Luontopalveluita vahvistetaan."

Jenna Simula.Sasha Silvala / Yle

Jenna Simula, perussuomalaiset, 29 vuotta

Kansanedustajan avustaja, liiketalouden tradenomi

Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Toimin politiikassa edistäen Suomen kansan etua.

Teen arvojeni mukaista politiikkaa ja perehdyn huolellisesti käsittelyssä oleviin asioihin.

Kuuntelen kansalaisia, ja olen heitä varten - myös vaalien välillä."

Mikko Kinnunen, keskusta, 51 vuotta

Kansanopiston rehtori, erityisopettaja, pastori, uskonnon ja psykologian opettaja

Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Tehdään yhdessä maa, jossa kaikki otetaan mukaan. Ihmisellä ei ole hintaa, pidetään toisista huolta, kukaan ei putoa. Elämä on jatkuvaa oppimista ja rakentamista. Jokaisen koulupolku kuntoon. Jokainen lapsi/nuori löytää lahjakkuutensa, paikkansa.

Saa yrittää, tehdä työtä ja rakastaa. Yrittävää asennetta oppii eskarista yliopistoon. Työ on aina kannattavaa. Otetaan kaikki mukaan. Saatetaan sukupolvet yhteen. Lapsi on tervetullut. Tuetaan perheitä. Varmistetaan arvokas ja vireä vanhuus.

Viljellään ja varjellaan, kannetaan yhdessä vastuuta. Ettei jäätiköt pääse sulamaan, koko maa pysyy asuttuna, voi hyvin ja kukoistaa. Viljellään ja varjellaan. Välitetään viljelijästä. Hoidetaan metsiä. Rakennetaan puusta. Kierrätetään. Biotalous."

Jenni Pitko.Yle

Jenni Pitko, vihreät, 32 vuotta

Arkkitehti

Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa:" Lupaan tehdä kaikkeni Suomen talvien pelastamiseksi.

Aion vaikuttaa sosiaaliturvauudistuksen toteuttamiseen, että Suomesta saadaaan kitkettyä köyhyys.

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus on kaiken toimintani pohja."

Hanna-Leena Mattila, keskusta, 50 vuotta

Kansanedustaja, suomen kielen ja historian lehtori

Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Lupaan ajaa sellaisia perhepoliittisia uudistuksia, jotka rohkaisevat nuoria ja lapsiperheitä saamaan lapsia. Vanhempainvapaakustannusten tulisi olla valtion eikä äidin työnantajan kustannettavana. Tämä lisäisi myös työelämän tasa-arvoa.

Lupaan edistää arjen turvallisuutta lisäämällä poliisien määrää ( tämä pitää tapahtua yli hallituskauden kestävällä ohjelmalla) ja niin, että kaikilla ikäluokilla on turvallinen paikka, johon he kuuluvat: esim. Vanhuksilla laadukas hoitoympäristö.

Opettajataustaisena haluan varmistaa, että suomalainen koulutus on koko matkalta laadukasta. Kuluneen hallituskauden aikana tehtiin koulutusuudistuksia, joita pitää vielä kehittää esim. ammatillisen koulutuksen reformissa on vielä työstettävää."

Olli Immonen.Jarno Kuusinen / AOP

Olli Immonen, perussuomalaiset, 33 vuotta

Kansanedustaja

Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Lupaan tehdä kaikkeni niiden asioiden eteenpäin viemiseksi, joihin olen politiikassa sitoutunut. Lupaan ajaa politiikassa aina ensisijaisesti suomalaisten etua.

Tulen nostamaan yhteiskunnalliset epäkohdat näkyvästi esiin ja tekemään kaikkeni, jotta kyseiset epäkohdat saadaan korjatuksi.

Pyrin vaikuttamaan siihen, että Suomen maahanmuuttopolitiikkaa saadaan tiukennettua ja suomalainen hyvinvointivaltio säilytettyä. Kansalaisten elinkustannuksia täytyy pyrkiä alentamaan, sekä Euroopan unionin liittovaltiokehitys on pysäytettävä."

Merja Kyllönen.Derrick Frilund / Yle

Merja Kyllönen, vasemmistoliitto, 42 vuotta

Bioanalyytikko, Euroopan parlamentin jäsen

Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Perehdyn asioihin huolella ja teen työni täysillä haasteista riippumatta.

Olen aina rauhanrakentamisen puolella.

Maalaisjärjen lisäksi myös sydän on ratkaisuissa paikallaan."

Pekka Aittakumpu, keskusta, 37 vuotta

Pastori, kirjailija

Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Lupaan toimia edelleen yhteisten asioiden hoitamisessa avoimesti, rehellisesti ja päättäväisesti sekä toimia jokaista osapuolta arvostavasti myös silloin, kun asioista ollaan eri mieltä.

Lupaan pitää esillä kestäviä perusarvoja, joita ovat muun muassa rehellisyys, yritteliäisyys, oikeudenmukaisuus ja heikoimmassa asemassa olevista huolehtiminen.

Lupaan toimia sen puolesta, että koko Suomessa säilyisi ja vahvistuisi mahdollisuudet perustaa perhe ja kasvattaa lapsia, käydä koulua ja opiskella, yrittää ja tehdä työtä sekä viettää hyviä eläkepäiviä."

Janne Heikkinen.Paulus Markkula / Yle

Janne Heikkinen, kokoomus, 28 vuotta

Viestinnän suunnittelija

Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: " Lupaan olla aloitteellinen uudistaja ja ennakkoluuloton uusien ideoiden esittäjä. Otan kantaa rohkeasti ja linjakkaasti.

Pyrin vastustamaan holhousta ja edistämään laajempia yksilönvapauksia.

Yritän tehdä hartiavoimin töitä Oulun seudun työttömyyden kitkemiseksi edistämällä pohjoista työtä ja yrittäjyyttä."

Raimo Piirainen.Raimo Piiraisen internetsivut

Raimo Piirainen, SDP, 66 vuotta

Veturinkuljettaja evp, kansanedustaja 2009–2015

Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Pyrin ajamaan oman maakuntani ja Pohjois-Suomen asioita kaikella tarmolla.

Toimin tasa-arvoisemman hyvinvointivaltion turvaamiseksi.

Työtä ja kasvua sekä toimeentuloa kansalaisille, se mahdollistaa hyvinvointivaltion palveluiden laadun ja yhdenvertaisen saatavuuden."

Ville Vähämäki.Mikko Koski / Yle

Ville Vähämäki, perussuomalaiset, 39 vuotta

Kansanedustaja, DI

Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Järkeä talouspolitiikkaan Kokonaisveroastetta laskettava. Keskituloisten veroale. Velaksi elämisen on loputtava. Asumisen, sähkön ja liikkumisen hintaa laskettava. EU-nettojäsenmaksu alemmaksi. Varauduttava uuteen velkakriisiin.

Toimivat liikenneyhteydet Hyvät liikenneyhteydet ovat tärkeitä: VT4, VT8, VT22 ja VT20. Pohjantielle kolme kaistaa Kaakkuri-Linnanmaa välille. Oulu-Ylivieska välille kaksoisraide ja lentorata. Junayhteyksien nopeuttaminen.

Oulusta teknologiakeskus Oulun talouskasvu edistää koko Pohjois-Suomea ja Oulun talousaluetta. Ouluun kasvua syntyy vahvasta osaamisesta useilla eri teknologia-aloilla. Yliopistolla on suuri rooli. Kaivos- ja akkuteknologiat."

Antti Rantakangas.Keskusta

Antti Rantakangas, keskusta, 55 vuotta

Olen toiminut kansanedustajana vuodesta 1999 alkaen, sitä ennen mm. maatalousyrittäjänä

Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Haluan jatkaa työtä Suomen talouden,työllisyyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.Erityisesti haluan puolustaa pohjoisen Suomen kehitysedellytyksiä,liikenneyhteyksiä ja koulutuspaikkoja.

Haluan toimia kotimaisten uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämisesksi. Tärkeimpänä kasvavat metsävaramme.

Haluan parantaa erityisesti pienituloisten toimeentuloa mm.sosiaaliturva uudistuksen kautta."

Katja Hänninen.Yle

Katja Hänninen, vasemmistoliitto, 39 vuotta

Myyjä, kansanedustaja

Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Riittävän toimeentulon, hyvinvoinnin ja turvallisuuden sekä julkisten sote-palveluiden turvaaminen. Indeksijäädytykset tulee perua ja säätää kaikille tukimuodoille yhtenäinen perusturva. Tulonsiirtoja lapsiperheille tulee lisätä ja köyhyyttä torjua.

Eriarvoistumisen ja nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen säätämällä esimerkiksi toisen asteen koulutus aidosti maksuttomaksi kaikille. Koulutusleikkaukset on peruttava ja opintopolku aina varhaiskasvatuksesta lähtien on turvattava.

Pienten sairaaloiden toiminnan turvaaminen, Pohjoisen Suomen työllisyyden, koulutuspaikkojen ja kulkuyhteyksien parantaminen. Työelämän tasa-arvon ja reilujen pelisääntöjen edistäminen esim. alipalkkauksen kriminalisointi."

Juha Pylväs, keskusta, 47 vuotta

Kansanedustaja, agronomi, maaseutuyrittäjä

Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Tiestön kunnossapitoon panostuksia. Varsinkin soratiestö kaipaa pysyäkseen pitkään hyvässä riittävää kunnossapitoa.

Biokaasu merkittäväksi liikennepolttoaineeksi. Uusiutuvaa energiaa pitää lisätä. Varsinkin biokaasun liikennekäyttöä pitää vauhdittaa verohelpotuksilla. Samalla maaseudulle saadaan merkittävä tulonlähde.

Perheiden palveluiden turvaaminen. Vastasyntyneen ja pienen lapsen paikka on ensisijaisesti kotona vanhempiensa hoidossa. Sitä pitää tukea riittävästi kotihoidon tuella ja perheiden päätöksillä."

Lue myös:

Millainen vaalitulos on pääministerin vaalipiirissä? Seuraa suoraa lähetystä Oulusta

Katso vaalien tulos Ylen tulospalvelusta

SDP johtaa ääntenlaskentaa yhdellä paikalla, Rinne: Odotin parempaa tulosta – katso suoraa lähetystä, seuraamme hetki hetkeltä

Keskusta menettämässä kolme paikkaa Oulun vaalipiirissä – monta uutta nimeä nousemassa eduskuntaan

Keskusta näyttää menettävän kolme kansanedustajapaikkaa Oulun vaalipiirissä. Viime eduskuntavaaleissa keskusta sai yhdeksän paikkaa.

Juha Sipilä kerää näissäkin vaaleissa Oulun vaalipiirin keskustalaisista eniten ääniä, mutta äänisaalis putoaa merkittävästi viime eduskuntavaalien äänikuninkuudesta, joka tuli silloin 30 758 äänellä.

Ennakkoäänten julkistaminen toi hiljaisuuden keskustan vaalivalvojaisiin Oulussa. Antti Ollikaiselle ennakkoäänet olivat pettymys, koska se povasi jopa neljän paikan menettämistä.

– Täytyy myöntää, että raskas tappio on jos neljä paikkaa tulee takkiin, se on iso menetys. Nyt on vielä aikaista lähteä katsomaan, miksi näin kävi. Näyttää siltä, että äänestäjien luottamusta ei saavutettu niillä keinoilla, millä suomi laitettiin kuntoon, Ollikainen kommentoi.

Myös Riikka Moilanen (kesk.) on pöyristynyt keskustan tilanteesta.

– Oulun kaupungin äänet ovat ratkaisevia. Tällä hetkellä keskustan tulos näyttää pahalta. Tämä on hyvin pöyristyttävää. Mutta laskenta on pahasti kesken, lopullisia tuloksia ei voi vielä tietää, kommentoi Riikka Moilanen.

Moilasen (kansanedustajana 2003–2007) noin parituhatta ääntä eivät riitä tällä kertaa eduskuntaan asti.

Raimo Piirainen.Jarmo Nuotio / Yle

Oulun vaalipiiristä on menossa myös uusia ehdokkaita eduskuntaan. Uusina arkadianmäelle kapuaa muun muassa Sebastian Tynkkynen (ps.), Jenni Pitko (vihr.), Jenna Simula (ps.), Raimo Piirainen (sd.) ja Pekka Aittakumpu (kesk.).

– Tällä hetkellä näyttää hyvältä, ei nuolaista ennen kuin tipahtaa. Kyllä tässä jännittämistä riittää. Ei missään nimessä lähdetä vielä onnitteluja vastaan ottamaan, vasta joskus klo 22 tai klo 23 aikoihin, kertoo Piirainen, joka on ollut SDP:n kansanedustajana 2009–2015.

Perussuomalaisille vaalivoitto Oulun vaalipiirissä

Perussuomalaisten Jenna Simula on häkeltynyt, mutta innoissaan vaalituloksesta.

– On yllätys, mutta on tässä älyttömästi tehty töitä.

Perussuomalaiset näyttävät olevan suurin voittaja Oulun vaalipiirissä. Simula uskoo, että yksi syy siihen on se, että perussuomalaisten linja on selkeytynyt ihmisille.

– Meidän arvot ovat sellaisia, mitä ihmiset haluavat nyt, ensimmäistä kertaa eduskuntaan menevä Simula kertoo.

Aplodit raikuvat perussuomalaisten vaalivalvojaisissa Oulun Heinäpään keilahallissa. Perussuomalaisten Olli Immonen on tyytyväinen tämän hetkiseen tulokseen.

– Näen tilanteen erittäin hyvänä persujen kannalta. Näihin lukuihin täytyy olla äärimmäisen tyytyväinen.

Immonen uskoo, että perussuomaisille on tullut äänestäjiä keskustan leiristä.

– Kun kansalaisia kuunteli turuilla ja toreilla, sen huomasi, että keskustalta tulee meille äänestäjiä.

Suomussalmelainen europarlamentaarikko Merja Kyllönen kertoi vasemmiston vaalituvalla Kajaanissa, että ottaa kansanedustajapaikan vastaan, vaikka eurovaalitkin on edessä.

– Kyllä se tuolta vaalikentiltä oli todella selkeä viesti äänestäjiltä. Toki eurovaalit ovat edessä ja työjuhta on luvannut Suomea kiertää, mutta en ole eduskuntapaikasta luopumassa, jos se täältä aukeaa.

Vaalien koko tulos selviää illan ja yön aikana, kun varsinaisen vaalipäivän äänet on laskettu. Äänestyspaikat ovat olleet auki kello 20 asti.

Vaalitulos vahvistetaan 17.4.2019 ja uusi eduskunta aloittaa työnsä 23.4.

Lue myös:

Millainen vaalitulos on pääministerin vaalipiirissä? Seuraa suoraa lähetystä Oulusta

Perussuomalaiset nousi toiseksi ääntenlaskennassa – seuraamme hetki hetkeltä, katso tästä suoraa lähetystä

Analyysi: Vaaleista tulossa poikkeuksellisen kiinnostavat Oulun vaalipiirissä – ottaako keskusta turpaan, entä nousevatko perussuomalaiset?

Millainen vaalitulos on pääministerin vaalipiirissä? Seuraa suoraa lähetystä Oulusta

Oulun vaalipiiri on ollut eduskuntavaalikamppailun ajan huomion keskiössä. Yle Oulun ja sanomalehti Kalevan yhteisissä vaalivalvojaisissa seurataan vaalituloksen valmistumista.

Ylen viimeisimmän kannatusmittauksen mukaan keskusta on pudonnut neljänneksi suosituimmaksi puolueeksi valtakunnassa. Oulun vaalipiirissä keskustalla on ollut tähän asti vankka kannatus vaalista toiseen. Neljä vuotta sitten pääministeriksi kohonnut Juha Sipilä oli keskustan ääniharava Oulun vaalipiirissä.

Seuraamme suorassa lähetyksessä esimerkiksi, miten keskustan käy Sipilän vaalipiirissä. Saako gallup-ykkönen SDP kannatusta Oulun vaalipiirissä, entä miten käy tasaisesti gallup-suosiotaan kasvattaneiden perussuomalaisten?

Suoraa Areena-lähetystä juontavat Kalevan Petri Laukka ja Yle Oulun Jesse Mäntysalo. Illan aikana mukana on muun muassa puolueiden ehdokkaita ja politiikan asiantuntijoita. Lisäksi käymme kysymässä tunnelmia muutamista Kajaanissa ja Oulussa järjestettävistä puolueiden omista vaalivalvojaisista. Suora Areena-lähetys alkaa kello 19.30.

Oulun vaalipiirin tuloslaskentaa seurataan Päivi Annalan ja Sanna Kähkösen kanssa myös Radio Suomen Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun lähetyksissä. Lähetys alkaa kello 19.53 ja päättyy puolilta öin.

Lue myös:

Analyysi: Vaaleista tulossa poikkeuksellisen kiinnostavat Oulun vaalipiirissä – ottaako keskusta turpaan, entä nousevatko perussuomalaiset?

Natsiksi kutsuminen on loukkaus myös poliitikkoa kohtaan – asiantuntijat arvioivat, mistä toimittajan kunnianloukkaustuomio kertoo

Tästä on kyse
  • Toimittaja Johanna Vehkoo tuomittiin tänään sakkotuomioon oululaisen kaupunginvaltuutetun Junes Lokan nostamasta kunnianloukkaussyytteestä.
  • Yle kysyi kahdelta viestintäoikeuden asiantuntijalta, mitä mieltä he ovat toimittajan saamasta tuomiosta.
  • Asiantuntijoiden mukaan Vehkoon saama tuomio voi vaikuttaa Suomen sijoitukseen sananvapausvertailussa.

Toimittaja-kirjailija Johanna Vehkoon ja oululaisen kaupunginvaltuutettu Junes Lokan välistä oikeudenkäyntiä pidettiin jo etukäteen tärkeänä kunnianloukkauksen rajojen määrittelemisessä. Esimerkiksi rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen kommentoi aikaisemmin Ylelle, että hän pitää oikeudenkäyntiä vihapuheen määrittelemisen kannalta ennakkotapauksena.

Vehkoo tuomittiin tänään sakkotuomioon kaupunginvaltuutetun Junes Lokan nostamasta kunnianloukkaussyytteestä. Oulun käräjäoikeus tuomitsi Vehkoon 15 päivän päiväsakkoon.

Vehkoo julkaisi Facebook-kirjoituksen vuonna 2016, jossa hän nimitti Lokkaa muun muassa rasistiksi, natsiksi ja natsipelleksi. Facebook-päivytyksessään Vehkoo kertoi, että Lokka aikoi tulla häiriköimään tapahtumaan, jossa Vehkoon piti esiintyä. Kirjoitus on julkaistu rajatulle ihmisjoukolle, ja joku on kopioinut sen ja levittänyt sitä.

Vehkoo toi oikeuteen todisteita siitä, että Lokka on natsiaatteen ja rasismin kannattaja. Oikeus katsoi, että sillä ei kuitenkaan ole väliä, onko Lokka natsiaatteen ja rasismin kannattaja, sillä Vehkoon käyttämät sanat olivat haukkumasanoja, joilla hän pyrki loukkaamaan Lokkaa.

Lue tästä jutusta tarkemmin syytteestä ja tuomiosta.

Yle kysyi kahdelta viestintäoikeuden asiantuntijalta, mitä mieltä he ovat toimittajan saamasta tuomiosta.

"Oikeus ei vaikuta olevan sama kaikille"

Viestintäoikeuden dosentti ja julkisoikeuden yliopistonlehtori Riku Neuvosen mukaan oikeus on päätynyt pitämään sanaa natsi hyvin voimakkaana ilmauksena ja niin voimakkaana, että sitä ei voinut käyttää edes poliittisesta toimijasta ilman rangaistusta.

Hän toteaa sähköpostiviestissään, että kunnianloukkauksen raja on tuomiolla asetettu alas.

– Vehkoon tapausta ei olisi ehkä kaikkialla Suomessa edes tutkittu, syytetty saati tuomittu.

Neuvosen mukaan vaikuttaa, että tuomiot myös vaihtelevat eri puolella Suomea ja samaa kertoo Helsingin Sanomien taannoin julkaisema juttu.

– Tapaus varmaan etenee hovioikeuteen, mutta on selvää, että kunnianloukkausten tutkinta-, syyttämis- ja tuomitsemiskäytäntöjä on selvitettävä ja tutkittava. Oikeus ei vaikuta olevan sama kaikille.

Toimittaja Johanna Vehkoo (oik.) hänen asianajaja Martina Kronström ja kaupunginvaltuutettu Junes Lokka (vas.) joka kuvasi ennen istunnon alkamista Oulun käräjäoikeudessa 20. maaliskuuta 2019.Timo Heikkala / Lehtikuva

Oikeustieteen tohtori Riitta Ollila ei ole yllättynyt oikeuden antamasta tuomiosta.

– Natsi ja rasisti ovat loukkaavia termejä, kohdistuivat ne keneen tahansa. Toimittajienkin pitää olla varovaisia, että ei rupea kovin tunteenomaisesti puhumaan, ettei syytteille tule aihetta.

Ollilan mukaan tuomio on linjassa yleisen oikeuskäytännön kanssa, mutta muistuttaa, että Vehkoolla on ollut huoli toimittajiin kohdistuneesta häirinnästä. Ollilan sanoo, ettei Vehkoo ole kirjoittanut päivystystä laajalle yleisölle, vaan se on ollut yksityinen reaktio.

– Hän on ollut väsynyt ja rasittunut siinä tilanteessa. Täytyy kuitenkin muistaa se, että kun jakaa päivityksen parin sadan hengen ryhmälle, on siinä aina riski, että se leviää ryhmän ulkopuolelle.

Vehkoo on ollut huolissaan toimittajiin kohdistuneesta häirinnästä. Riitta Ollila

Ollila ei muista vastaavaa tapausta, että toimittajaa olisi tuomittu kunnianloukkauksesta.

– Kun toimittajat julkaisevat kritiikkiä netissä tai somessa, on kielenkäyttö yleensä hyvin asiallista.

Vehkoo aikoo valittaa tuomiostaan. Tästä johtuen tuomio ei ole vielä lainvoimainen. Puolestaan Lokan edustaja Teemu Lamberg kertoi aikaisemmin tänään Ylelle, että ei vielä tiedä, aikooko Lokka valittaa tuomiosta.

Tapauksesta tekee erikoisen lisäksi se, että myös Lokan puheita on puitu käräjillä. Hänellä on lainvoimainen tuomio kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Samana päivänä, kun oikeus antoi tuomion Vehkoolle, Oulun syyttäjänvirasto tiedotti, että Lokkaa vastaan on nostettu syyte kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Viime viikolla Lokkaa vastaan nostettiin myös syytteet neljästä kunnianloukkauksesta ja yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä.

Onko suomalainen sananvapaus uhattuna?

Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho kommentoi pian tuomion jälkeen Ylelle, että nyt annettu tuomio voi yllyttää nettihäiriköitä, mikä taas voi vaikuttaa negatiivisesti toimittajien työhön.

Viestintäoikeuden dosentti ja julkisoikeuden yliopistonlehtori Riku Neuvonen kuitenkin varoo vetämästä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, sillä kyseessä on vasta käräjäoikeuden tasolla käsiteltävä asia.

– Julkisena tapauksena tietysti vaikuttaa asenteisiin, mutta oikeudellisesti pitää odottaa ylempien asteiden tuomioita.

Neuvosen mukaan konkreettisia vaikutuksia on myös hankala arvioida yleisellä tasolla, koska tässä tapauksessa Vehkoo on esittänyt väitteensä somessa yksityishenkilönä.

– Eri asia on, jos joku väittää lehdessä toista ihmistä rasistiksi tai natsiksi.

Vehkoon tapausta ei olisi ehkä kaikkialla Suomessa edes tutkittu. Riku Neuvonen

Suomi on ollut pitkään maailman ykkösmaa sananvapausvertailussa. Noin vuosi sitten julkaistussa raportissa Suomi oli neljäntenä.

Oikeustieteen tohtori Riitta Ollilan mukaan Johanna Vehkoon saama tuomio voi vaikuttaa Suomen sijoitukseen sananvapausvertailussa.

– Jos katostaan asiaa siltä kannalta, että Vehkoo on ollut huolissaan toimittajiin kohdistuneesta häirinnästä, vaikka hän onkin sen ilmaissut tökeröllä tavalla.

Riku Neuvonen kertoo, että tämän vuoden sananvapausvertailun indeksi on jo tehty.

– Ensi vuoden vertailuun vaikuttaa se, onko asia raportoijien muistissa ja kuinka osuu kysymyspatteriin: vertailuhan on toimittajajärjestöjen tekemä ja kiinnittyy joukkotiedotukseen, tässähän Vehkoo on enemmän yksityishenkilö somessa.

Lue myös:

Toimittaja tuomittiin kunnianloukkauksesta, kun hän kutsui oululaista kaupunginvaltuutettua natsiksi ja rasistiksi

Oululaista kaupunginvaltuutettua vastaan on nostettu syyte kiihottamisesta kansanryhmää vastaan

Toimittajan ja kaupunginvaltuutetun oikeudenkäynti on merkittävä tapaus vihapuheen rajanvedossa – "Saako varasta nimittää varkaaksi?"

Oululaista kaupunginvaltuutettua vastaan on nostettu syyte kiihottamisesta kansanryhmää vastaan

Oululaista kaupunginvaltuutettu Junes Lokkaa (asyl.) vastaan on nostettu syyte kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Syyte koskee kahta rikosta, joissa kummassakin rikosnimikkeenä on kiihottaminen kansanryhmää vastaan, Oulun syyttäjänvirastosta tiedotetaan.

Lokkaa syytetään siitä, että hän on ladannut maahanmuuttajia ja islaminuskoisia solvaavan, Helsingissä mielenosoituksen yhteydessä pidetyn puhetaltioinnin Youtube- ja Facebook-sivustoille.

Viime viikolla Lokkaa vastaan nostettiin myös syytteet neljästä kunnianloukkauksesta ja yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä. Kunnianloukkausten epäillään tapahtuneen Youtubessa, hänen blogissaan ja sosiaalisessa mediassa.

Lokka on tuomittu aiemminkin sakkoihin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Lue lisää: Toimittaja tuomittiin kunnianloukkauksesta, kun hän kutsui oululaista kaupunginvaltuutettua natsiksi ja rasistiksi

Junes Lokan tuomio kiihottamisesta kansanryhmää vastaan pysyi ennallaan hovioikeudessa

Toimittaja tuomittiin kunnianloukkauksesta, kun hän kutsui oululaista kaupunginvaltuutettua natsiksi ja rasistiksi

Johanna Vehkoo on saanut sakkotuomion Junes Lokan nostamasta kunnianloukkaussyytteestä. Oulun käräjäoikeus on tuominnut Vehkoon 15 päivän päiväsakkoon.

Oikeuden mukaan arvostelu kohdistui Lokkaan henkilönä, kun Vehkoo kutsui häntä muun muassa natsipelleksi. Oikeus katsoo, että kyse ei ollut Lokan arvostelemisesta poliitikkona, vaan ihmisenä.

Vehkoon asianajaja Martina Kronström kertoo Ylelle, että Vehkoo aikoo valittaa ja pitää tuomiota järkyttävänä.

Vehkoo on aikaisemmin todennut medialle, että hän pitää rikosilmoitusta osana Lokan häneen kohdistamaansa häirintää, joka johtuu hänen työstään toimittajana. Vehkoo kirjoittaa Ylelle Valheenpaljastaja-juttusarjaa.

Lokan edustaja Teemu Lamberg taas sanoo, että ei vielä tiedä, aikooko Lokka valittaa tuomiosta.

Vehkoon on korvattava Lokalle kärsimyksestä 200 euroa. Lisäksi Vehkoon on korvattava Lokalle tämän oikeudenkäyntikulut, jotka ovat reilut 6000 euroa.

Vehkoo uskoi Lokan häiriköivän

Syyte koski Vehkoon tekemää Facebook-päivitystä, jossa hän kutsuu Junes Lokkaa muun muassa rasistiksi, natsiksi ja natsipelleksi. Kirjoitus liittyi siihen, kun Johanna Vehkoo oli menossa esiintymässä kirjakauppaan ja Lokka aikoi tulla kuvaamaan Vehkoon esityksen. Vehkoon käsitys oli, että Lokka aikoo esiintyä valheellisesti toimittajana muun muassa salanimillä ja häiriköidä.

Lokan mukaan väitteet "väijyttämisestä", "salanimellä esiintymisestä" ja "tarkoituksesta häiriköidä" olisivat virheellisiä. Oikeuden mukaan Vehkoon sananvalinnat eivät kuitenkaan ole olleet täysin perättömiä ja Vehkoolla on ollut perusteita pitää tapahtumankuvaustaan totena. Oikeuden mukaan itsepintainen videokuvaaminen tilaisuuksissa kielloista huolimatta on häiritsevää.

Sen sijaan käräjäoikeuden mukaan natsi, natsipelle ja rasisti ovat haukkumasanoja, joita käytetään tyypillisesti silloin, kun halutaan loukata jotakuta. Eli oikeus tulkitsee asian niin, että Vehkoon osoittamilla todisteilla, joilla pyritään esittämään Lokka natsiaatteen ja rasismin kannattajana, ei siis ole merkitystä tuomion arvioinnissa.

Vehkoo kertoi esitutkinnassa, että kirjoitus on julkaistu rajatulle ihmisjoukolle, ja joku on kopioinut sen ja levittänyt sitä. Vehkoon mukaan päivitys on ollut vain yhden viidesosan hänen Facebook-kavereistaan nähtävissä. Oikeuden mukaan päivityksen olisi voinut nähdä 200 ihmistä.

Oikeuden mukaan tarkoitus loukata

Vehkoo julkaisi Facebook-kirjoituksensa vuonna 2016. Lokka ei vielä tuolloin ollut kaupunginvaltuutettu, mutta hän piti yllä jo videotiliään. Rikosasia tuli vireille Oulun käräjäoikeudessa viime vuoden lokakuussa.

Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen kommentoi aikaisemmin Ylelle, että hän pitää tapausta vihapuheen määrittelemisen kannalta ennakkotapauksena.

Lokka on maahanmuuttovastainen kansalaisaktivisti, joka on tunnettu ja tuomittu myös omasta kielenkäytöstään. Hänet on tuomittu lainvoimaisesti sakkoihin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, ja hänen verkkoviestejään on määrätty poistettaviksi niiden loukkaavan sisällön takia.

Johanna Vehkoo on tutkiva toimittaja ja kirjailija. Hän on yksi laajoihin reportaaseihin erikoistuneen Long Play -verkkojulkaisun perustajista. Vehkoo on myös ollut Julkisen sanan neuvoston JSN:n jäsen. Vehkoo sai tänä vuonna Suomen PENin sananvapauspalkinnon.

Tuomio ei ole vielä lainvoimainen.

Kerromme kohta lisää.

Lue myös:

Toimittajan ja kaupunginvaltuutetun oikeudenkäynti on merkittävä tapaus vihapuheen rajanvedossa – "Saako varasta nimittää varkaaksi?"

Junes Lokka syytteeseen kunnianloukkauksesta ja yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä

Joko istahdit Vaalisohvan imuun? Tällaisia ehdokkaiden ja äänestäjien kohtaamisia koettiin olohuoneissa ympäri Suomen

Kahdellatoista kotisohvalla on käyty kaksitoista vaalikeskustelua kevään kuluessa. Eri puolilla maata tavalliset suomalaiset ovat kutsuneet eduskuntavaalien ehdokkaita keskustelemaan eri teemoista.

Vaalisohvalla tunnelma on kotoisa, rento ja läheinen – mutta helpolla ehdokkaat eivät pääse, vaan äänestäjät haastavat heitä tosissaan.

Ylen vaalikeskustelusarjan jaksoissa aiheina ovat muun muassa työelämä, pienyrittäjyys, koulutus, alhainen syntyvyys, piilorasismi ja maaseudun autioituminen. Ilmastoahdistusta unohtamatta.

Alvit, Tellit, Yellit ja mitä niitä nyt on!

Kannattaako Suomessa ryhtyä pienyrittäjäksi? Miksi isoja yrityksiä tuetaan niin paljon?

Kampaamoyrittäjä Minna Suojoen sohvalla puhutaan hämäläisessä maalaismaisemassa siitä, miksi pienyrittäjien elämästä tehdään niin hankalaa.

Mukana kahvihetkessä Tammelassa ovat ystävät Marika Aarroskari ja Pekka Sipilä. Ehdokasvieraikseen he kutsuivat Kristiina Hämäläisen (kok.) ja Aino-Kaisa Pekosen (vas.).

Artisti maksaa

Miksi kulttuuria ei nähdä hyvinvointipalveluna, josta voisi saada Kela-korvauksen?

Saarijärven kulttuurimaisemassa asuvat Ville ja Kirsi Ojanen sekä Taina Marja-aho ovat huomanneet, että Suomessa taiteilija jää usein ilman palkkaa.

He kutsuivat sohvalleen kansanedustajaehdokkaat Kauko Isomäen (ps.) ja Marika Visakorven (kd.) keskustelemaan kulttuurin asemasta Suomessa.

En ole rasisti, mutta...

Asuuko meissä kaikissa piilorasisti?

Tamperelainen Hung Ly on kokenut, ettei häneen toisen polven maahanmuuttajana uskota yhtä paljon kuin niihin, joiden suku on Suomesta. Julkkikset taas eivät syksyllä 2018 päässeet romaninimillä edes työhaastatteluun.

Hung Ly, Petteri Strömberg ja Elina Lintu kutsuivat kansanedustajaehdokkaat Seppo Kapasen (sin.) ja Iiris Suomelan (vihr.) keskustelemaan piilorasismista kotisohvalle Hervantaan.

Jokapäiväinen ilmastoahdistuksemme

Miten liikenteen päästöt saataisiin kuriin? Onko unelmat kaukomatkoista pakko unohtaa?

Tuusulan Jokelassa asuva Saveli Näkkäläjärvi ja tyttäret Manta ja Elle ovat huomanneet, että nykyään matkaa ei voi tehdä ilman ilmastoahdistusta.

Mitä vastaavat ehdokkaat Joel Linnainmäki (vihr.) ja Elin Blomqvist-Valtonen (r.) Näkkäläjärvien kotisohvalla, kun heiltä kysytään, olisivatko he valmiita pyöräilemään töihin Arkadianmäelle?

Kuka rikkoi politiikan?

Mihin edustuksellista demokratiaa enää tarvitaan? Jos politiikka on rikki, ovatko poliitikotkin?

Helsingin Kulosaaressa elää yhteisö, jonka keskusteluissa ei vältellä tiukkoja kysymyksiä.

Ronja Vehviläinen, Kerttu Tahvanainen ja Johannes Jolkkonen kutsuivat sohvalleen ehdokkaat Eveliina Heinäluoman (sd.) ja Toni Erosen (sin.) pohtimaan politiikan tulevaisuutta.

Kuka tekisi lisää lapsia?

Millaisilla konsteilla suomalaiset saataisiin houkuteltua lapsentekoon paremmin kuin nyt? Entä kenen tulisi jäädä kotiin hoitamaan niitä syntyviä lapsia?

Heikki ja Lea Laineen perheessä on seitsemän lasta. Niinpä heidän sohvallaan Imatralla pohditaankin perhepolitiikkaa.

Mukana ovat perheen ystävä Katja Kojama ja kansanedustajaehdokkaat Jenny Hasu (kesk.) sekä Janne Nyholm (ps.).

Mikä meidän lapsia oikein vaivaa?

Miksi niin moni nuori voi nykyään pahoin, kysytään Oulussa.

Nuorten kanssa työskentelevät Juha Lammi ja Esa Koivikko tahtovat tietää kotisohvallaan Pirkko Mattilalta (sin.) ja Lauri Nikulalta (kesk.) heidän näkemyksiään nuorten pahoinvoinnista ja sen syistä.

Mikä pikku-Eskoa työelämässä odottaa?

Miten työelämä ja ammatit tulevaisuudessa muuttuvat?

Matti ja Salla Lehtonen sekä Matin pikkuveli Antti-Pekka Lehtonen ovat kaikki innokkaita politiikan seuraajia.

He kutsuivat sohvalleen Lietoon keskustelemaan tulevaisuuden työelämästä ehdokkaat Annika Saarikon (kesk.) ja Aki Lindénin (sd.). Mukaan pääsee myös perheen Esko-poika, joka juoksee isänsä syliin kesken juttutuokion.

Onko aihetta Pisa-paniikkiin?

Ammattikoululaiset eivät opi ammattiaan ja opettajien aika menee kurinpitoon. Millaisia ovat koulutuksen ja opetuksen näkymät Suomessa?

Opettaja Irinja Silvennoinen, eläkeläiset Aulikki Juvonen ja Pekka Pänttönen saavat kotisohvalle Joensuussa ehdokkaat Kikkis Mikkolan (kd.) Antti Sarvelan (kok.).

Ranskalaista donitsia vai suomalaista sirkkaa?

Miksi tuontiruoan laatuvaatimukset ovat paljon löysemmät kuin mitä kotimaiselta ruoantuotannolta vaaditaan?

Ilmajoella syödään kotisohvalla ranskalaisia donitseja ja suomalaisia sirkkoja.

Naudanlihantuottaja Päivi Paulasaari, hyönteiskasvattaja Panu Ollikkala ja tukkumyyjä Junnu Mäenpää haluavat tietää, mitä ehdokkaat Niina Kivinummi (sd.) ja Niclas Sjöskog (r.) ajattelevat kotimaisesta ruoantuotannosta.

Vammaiset liikkeelle ja töihin

Miten vammaisille saataisiin tasavertaiset palvelut ja kohtelu työelämässä?

Huittislainen näkövammainen Petri Siitonen on havainnut ongelmia muun muassa kuljetuksissa ja työllistymismahdollisuuksissa.

Hänen sohvallaan kahvittelevat avopuoliso Pille Sahku ja taksiyrittäjä Samu Kulmala sekä ehdokkaista Petri Huru (ps.) ja Jaana Karmala-Vanamo (vas.).

Viimeinen sammuttaa valot

Kansa karkaa kaupunkeihin ja maaseutu on tulevaisuudessa pelkkä matkailureservaatti.

Miten Suomi pidettäisiin asuttuna reunoihin asti – vai tarvitseeko pitääkään? Ovatko suomalaiset tasa-arvoisia asuinpaikastaan riippumatta?

Rovaniemeläiset Tero Luksua ja Eino Hantula kutsuivat ystävänsä Thomas Sunin kanssa ehdokkaat Riikka Karppisen (vihr.) ja Mikko Anttilan (kok.) sohvalleen kertomaan näkemyksiään Suomen autioitumisesta.

Katso lisää klippejä Vaalisohvista Yle Areenassa

yle.fi/vaalisohva

Valtion kaivosalan yhtiö teki miljoonatappion Raahen kariutuneesta sulattohankkeesta

Valtion kaivosalan sijoituksia hoitava yhtiö Suomen Malmijalostus ilmoittaa tekevänsä 11 miljoonan euron alaskirjauksen konkurssiin menneestä Ferrovan-yhtiöstä, joka oli suunnitellut Raaheen vanadiinia tuottavaa tehdasta. Ferrovan oli asetettu maaliskuun lopulla selvitystilaan.

Suomen Malmijalostus kertoo tiedotteessaan, että yhtiön konkreettinen tappio hankkeessa on 3,1 miljoonaa euroa.

Raahen tehdashanke on ollut käynnissä jo vuodesta 2011 ja Suomen Malmijalostus teki siihen 4,5 miljoonan euron sijoituksen lokakuussa. Tehtaan rakentamisen edellyttämää rahoitusta ei kuitenkaan saatu järjestymään.

Tarkoitus oli perustaa Raaheen tehdas, joka olisi tuottanut teräs- ja kemianteollisuudessa käytettävää vanadiinia SSAB:n terästuotannosta syntyvästä kuonasta. Tehtaalle piti syntyä noin sata työpaikkaa ja se oli tarkoitus saada käyttöön ensi vuoden loppuun mennessä.

Suomen Malmijalostus toimi aiemmin nimellä Terrafame Group, mutta vaihtoi nimeään viime vuonna. Suomen Malmijalostus ei ollut mukana omistajana Ferrovanissa, mutta sillä on yhtiöltä vaihtovelkakirjasaatavia. Valtaosa summasta perustuu Suomen Teollisuussijoituksen tekemiin sijoituksiin, jotka siirrettiin Suomen Malmijalostukselle viime syksynä.

Ferrovan-yhtiön nimi oli aiemmin Mustavaaran Kaivos.

Lue lisää:

Kaleva: Mustavaaran Kaivos Oy hylkäsi nimensä – yhtiö keskittyy Raahen va­na­dii­ni­teh­taa­seen

Raahen Seutu: Ferrovanilla syntyvä suuri jätekasa merenrannassa saattaa lisätä Raahen pölyjä

Mustavaaran kaivos sai ympäristöluvan

Stora Enson yt-pommi on Oululle pahin isku sitten Nokian – potkut saaville voisi löytyä uusi työ, mutta ei ehkä 58 000 euron vuosipalkalla

Tästä on kyse
  • Stora Enson kaavailemat 400 työntekijän irtisanomiset ovat Oulussa laajuudeltaan suurimmat sitten Nokian tämän vuosikymmenen myllerryksen.
  • Jos irtisanomiset toteutuvat tässä mittakaavassa, tulee viemään aikaa, että ihmisille löytyy uutta työtä.
  • Business Oulu arvioi, että käytännössä kaikki Stora Ensolta mahdollisesti irtisanottavat joutuvat uudelleenkouluttautumaan jollakin tavalla.
  • Uutta työtä paperityöntekijöille voisi löytyä esimerkiksi kuljetuspuolelta, metalliteollisuudesta, talotehtailta tai elektroniikka-alan tuotantolaitoksista.
  • Business Oulun mukaan paperityöntekijöiden on kuitenkin varauduttava siihen, että ainakin alkuun heidän palkkansa todennäköisesti huonontuu aiemmasta.

On kulunut muutama viikko siitä, kun metsäyhtiö Stora Enso tiputti Oulun niskaan suoranaisen yt-pommin: Suomen suurimman paperitehtaan paperikoneista toinen saatetaan sulkea, ja jopa 400 työntekijää saattaa menettää työpaikkansa.

Tieto tuli tehtaan työntekijöille järkytyksenä, eivätkä tunnelmat ole siitä juuri valoisammiksi muuttuneet.

Pääluottamusmies Olli-Pekka Kaikkonen kertoo, että yt-neuvotteluita on nyt takana reilut pari viikkoa ja takaraivossa kolkuttaa tuntuma siitä, että jätti-irtisanomisia kohti ollaan menossa.

– Yt-neuvottelut ovat tietenkin vielä kesken, mutta usko siihen, ettei näitä irtisanomisia tehtäisikään, on aika pieni. Toivon ylläpitäminen on haastavaa, Kaikkonen muotoilee.

Pääluottamusmies kertoo, että työntekijöille on tarjottu viime aikoina tehtaalla muun muassa valmennuskoulutusta, jonka pitäisi auttaa heitä käsittelemään suurta elämänmuutosta. Koulutukseen on hänen mukaansa osallistuttu vaihtelevalla innolla.

Samaan aikaan Oulun kaupunki varautuu pahimpaan ja etsii kuumeisesti vastausta isoon kysymykseen: miten 400 paperityöntekijälle löydetään uutta työtä, jos he kaikki saavat potkut?

Nokia-kriisistä päästiin jaloilleen, päästäänkö nyt?

Useita satoja ihmisiä koskevat irtisanomiset ovat tulleet Oulussa tällä vuosikymmenellä karulla tavalla tutuiksi.

Muistissa on yhä, miten kylmää kyytiä esimerkiksi Nokia on kaupungissa takavuosina tarjoillut. Oulun elinkeinopolitiikan toteutuksesta vastaavasta Business Oulusta kerrotaan, että kun Nokia ajoi matkapuhelinpuoltaan alas 2010-luvun varrella, työnsä menetti noin 3500 ihmistä.

Business Oulun mukaan Stora Enson maaliskuussa aloittamat yt:t ovat Oulussa laajuudeltaan suurimmat sitten Nokian myllerryksen, eli isku on raju.

– Tulee menemään aikaa, että tällainen määrä ihmisiä saadaan työllistettyä uudelleen, Business Oulua johtava Juha Ala-Mursula myöntää.

Stora Enson Oulun tehtaalla Nuottasaaressa työskentelee kaikkiaan 600 paperityöntekijää.Paulus Markkula / Yle

Nokia-kriisistäkin kyllä päästiin Oulussa hyvin jaloilleen (Talouselämä), mutta nyt tilanne on kokonaisuudessaan hyvin toisenlainen. Nokian aiemmat muutokset johtuivat Ala-Mursulan mukaan yhtiön sisäisistä haasteista, ei siitä, että it-ala itsessään olisi lähtenyt hiipumaan.

– Paperiteollisuusala sen sijaan on menossa alaspäin, ja työntekijöitä joudutaan nyt kouluttamaan Oulussa huomattavasti mittavammin uusille aloille ja uusiin tehtäviin. Luulen, että jokainen Stora Ensolla työnsä menettävä joutuu uudelleenkouluttautumaan ainakin jollakin tavalla.

Ala-Mursula sanoo, että kyse voi olla muutaman viikon tai joidenkin kohdalla jopa parin vuoden koulutuksesta.

Toivoton tilanne ei kuitenkaan tälläkään kertaa ole.

Business Oulun selvittämien tietojen perusteella Stora Enson Oulun tehtaan työntekijöiden keski-ikä on 46 vuoden paikkeilla, ja työntekijöiden koulutustaso on korkea, mikä antaa Juha Ala-Mursulan mukaan hyvän pohjan uuden oppimiseen.

Oulun kaupunki käy parhaillaan läpi alueella avoinna olevia työpaikkoja ja miettii, miten se tukisi muun muassa niitä paperityöntekijöitä, jotka haluaisivat perustaa vaikkapa oman yrityksen.

Nyt pitää kuitenkin mennä eteenpäin, hetki ja asia kerrallaan. Olli-Pekka Kaikkonen

Juha Ala-Mursula arvioi, että yleisesti Oulun paperityöntekijöille voisi löytyä uutta työtä muun muassa kuljetuspuolelta, metalliteollisuudesta, rakennustarvikeyrityksistä, talotehtailta tai elektroniikka-alan tuotantolaitoksista.

Hänen mukaansa työnsä menettävien paperityöntekijöiden on kuitenkin varauduttava siihen, että ainakin alkuun heidän palkkansa todennäköisesti huonontuisi aiemmasta. Paperiliiton mukaan paperityöntekijän keskimääräinen vuosiansio on noin 58 000 euroa vuorolisät sisältäen.

Stora Enson Oulun tehtaan pääluottamusmies Olli-Pekka Kaikkonen sanoo, että juuri painava huoli taloudellisesta pärjäämisestä kaihertaa tällä hetkellä monen työntekijän mieltä.

Osa Oulun tehtaalla toimivista ihmisistä voisi Kaikkosen mukaan olla valmis lähtemään työn perässä myös muualle, mutta eivät suinkaan kaikki.

– Perheellisten ihmisten voi olla hyvin vaikea lähteä täältä kauemmas.

Osa yrityksistä kärsii, osa hyötyy

Suunnitelmat lakkauttaa paperintuotanto Stora Enson Oulun tehtaalta ovat herättäneet paperitehtaan työntekijöiden lisäksi epävarmuutta myös Oulun alueen yrityksissä.

Stora Enso on tähän asti ostanut esimerkiksi raaka-aineita ja palveluita useilta Oulun alueen firmoilta. Joukossa on muun muassa kemianteollisuuden, kunnossapidon ja logistiikka-alan yrityksiä.

Ylen aiempi soittokierros yrityksiin paljasti, että hienopaperin tuotannon alasajosuunnitelmat aiheuttavat huolta tulevaisuudesta, mutta monikaan ei halunnut kommentoida asiaa tarkemmin vielä mitenkään.

Nähtäväksi jää, johtavatko Stora Enson muutokset jossakin vaiheessa yt-kutsuihin muissa yrityksissä.

Nuottasaaren tehdasalueella toimivassa Kraton Chemicalissa tulevaisuuden näkymiä pidetään sen sijaan varovaisen toiveikkaina.

Kraton jalostaa Oulun tuotantolaitoksellaan raakamäntyöljyä, jota käytetään jatkojalostuksen jälkeen esimerkiksi maalien ja liimojen raaka-aineena. Öljyä Kraton on saanut käyttöönsä muun muassa juuri Stora Enson Oulun tehtaalta: sitä syntyy selluntuotannon sivutuotteena.

Pohjois-Pohjanmaalla lähes 5000 avointa työpaikkaa
  • Pohjois-Pohjanmaalla on tällä hetkellä reilut 4700 avointa työpaikkaa. Vuosi sitten samaan aikaan työpaikkoja oli avoinna reilut 1700 vähemmän.
  • Reilusti yli puolet Pohjois-Pohjanmaan avoimista työpaikoista on Oulun alueella.
  • Eniten avoimia työpaikkoja, yli 1000, on maakunnassa tarjolla palvelu- ja myyntipuolella. Luku sisältää ravintola-alan ja kaupan alan eri myyntipuolen tehtävät.
  • Esimerkiksi rakennusalalla työpaikkoja on auki noin 700, ICT-alalla yli 220 ja eri alojen insinöörinpaikkoja on tällä hetkellä tarjolla reilut 40.

Lähde: Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto

Jatkossa yhtiö saattaisi voida saada öljyä Stora Ensolta nykyistä enemmänkin, sillä metsäyhtiö on suunnitellut alkavansa tuottaa Oulussa kartonkia. Oulussa tuotettavan pakkauskartongin tekemiseen tarvittaisiin enemmän puuta kuin nykyiseen paperintuotantoon, ja sitä kautta raakamäntyöljyäkin tulisi enemmän.

– Suhtaudumme tietenkin positiivisesti ajatukseen siitä, että raakamäntyöljyä, joka on rajattu raaka-aine, tulisi markkinoille lisää, Kratonin Oulun tehtaanjohtaja Ari Venninen asettelee sanojaan.

Kraton saa ympäristölupansa puitteissa jalostaa raakamäntyöljyä Oulun tehtaallaan vuosittain noin 160 000 tonnia. Venninen ei halua kertoa miten suuri osa tästä potista tulee Stora Ensolta, mutta myöntää metsäyhtiön olevan heille "todella tärkeä yhteistyökumppani".

Stora Enso on arvioinut, että jos yhtiö siirtyy Oulun tehtaalla valmistamaan kartonkia paperin sijaan, Pohjois-Suomesta hankittaisiin sen myötä noin 500 000 kuutiota puuta enemmän kuin nyt.

Business Oulun johtaja Juha Ala-Mursula pitää tätä hyvänä asiana koko alueen kannalta, kun mietitään teollisuuden sivuvirtoja ja ylipäänsä työllisyyttä.

– Pelkästään puun hakeminen metsästä ja sen kuljettaminen tehtaan porteille tuo merkittävästi työtä, Ala-Mursula toteaa.

Stora Enson Oulun pääluottamusmiehen Olli-Pekka Kaikkosen mukaan tehtaan henkilöstö on kovan paikan edessä, ja moni joutunee tulevaisuudessa kouluttautumaan uudelleen.Marko Väänänen / Yle

Stora Enson Oulun tehdasta ja sen työntekijöitä koskevat päätökset tehtäneen touko-kesäkuun aikana.

Metsäyhtiö on ilmoittanut, että paperin valmistus jatkuisi kuitenkin Oulun tehtaalla vielä ensi vuoden syyskuun loppuun, joten mahdolliset henkilöstövaikutukset toteutuisivat vuoden 2020 loppuun mennessä.

Stora Enson Oulun tehtaan pääluottamusmies Olli-Pekka Kaikkonen sanoo, että tällä hetkellä työntekijät eivät voi muuta kuin odottaa.

– Huoli jatkosta on kaikilla yhteinen. Nyt pitää kuitenkin mennä eteenpäin, hetki ja asia kerrallaan.

Keskustele aiheesta kello 22.00 saakka.

Lue myös:

Stora Enso suunnittelee sulkevansa paperikoneen Oulussa ja vähentävänsä 400 työpaikkaa – työntekijöille isku tuli "puun takaa"

Mikä muuttuu, kun Suomen suurin paperitehdas siirtyy hienopaperista pahviin? Selkein muutos on tulonsiirto paperityöläisiltä metsänomistajille

Vaalilakia rikottiin Jyväskylässä ja Oulussa – kymmeniä äänestäjiä käännytettiin etuajassa pois äänestyspaikalta

Marko Pulkkinen saapui Kuokkalan liikekeskuksen ennakkoäänestyspaikalle varttia vaille iltakahdeksan tiistaina. Tyttöystävänsä kanssa pitkän jonon hännillä seissyt Pulkkinen hämmästyi, kun hän kuuli, että vaalitoimitsija oli jo 20 minuuttia vaille kahdeksan käynyt ilmoittamassa jonottajille, etteivät he ehdi enää äänestää. Väkeä oli lähtenyt paljon pois.

Pulkkinen tyttöystävineen jäi siitä huolimatta jonoon. Hänellä oli selvä käsitys siitä, että vaalilain mukaan jokainen ennakkoäänestyspaikkaan ennen sen sulkeutumista saapunut on oikeutettu äänestämään, vaikka varsinainen äänestäminen tapahtuisi vasta sulkemisajan jälkeen. (Finlex)

– Olin ihan ymmyrkäisenä ja hämmästynyt, koska tiesin asian. Tarkistin silti asian vaalilaista siinä jonossa.

Viittä vaille kahdeksan vaalitoimitsijat tuli uudestaan sanomaan, että jonoon on turha jäädä. Ja taas ihmisiä lähti pois.

– Jonossa oli varmaan kymmeniä ihmisiä. Aika äkkipikaisia liikkeitä siellä tehtiin. Useiden ihmisten äänioikeus jäi siis todennäköisesti käyttämättä vaalitoimitsijoiden perusteettomien poistumiskehotusten seurauksena.

Lopulta niin Pulkkinen kuin hänen tyttöystävänsä ehtivät antaa äänensä vielä ennen kello 20, jolloin äänestyspaikka sulkeutui ja ennakkoäänestys kokonaisuudessaan päättyi. Äänestämisen jälkeen Pulkkinen ilmoitti toimitsijoille, ettei ole vaalilain mukaista hätistää ihmisiä pois.

– Minulle vastatttiin, että äänestyspaikan vastaava oli ohjeistanut toimimaan näin.

Politiikan tutkimusta tehnyt, Jyväskylän yliopiston valtio-opin opiskelija Pulkkinen pitää vaalitoimitsijoiden virhettä isona.

– Ei tämä ole demokratian mukaista toimintaa.

Jyväskylän keskusvaalilautakunnan puheenjohtajan Antti-Juhani Kaijanaho myöntää, että Kuokkalan äänestyspaikalla toimittiin väärin. Ohjeistuksen mukaan kaikki ennen määräaikaa jonoon ehtineet saavat äänestää. Hän epäilee, että äänestyspaikalla ohje on tulkittu niin, että pieneen koppiin ehtineet saisivat äänestää.

– Kyseessä on inhimillinen ja valitettava virhe, jollaista ei saisi tapahtua. Otamme jatkossa koulutuksessa huomioon asian.

Jos jonossa oli ihmisiä, jotka eivät varsinaisena äänestyspäivänä sunnuntaina pääse äänestämään, Kaijanahon mukaan vahinko oli peruuttamaton.

Kaijanahon mukaan asiaa selvitetään vaalitoimiston kanssa. Asia nostetaan esille myös perjantaina keskusvaalilautakunnan kokouksessa, jossa esillä on ennakkoäänten tarkistamiseen liityviä asioita.

Myös Oulussa sekoiltiin

Myös Oulussa oli samanlainen tilanne, asiasta kertoi ensin Kaleva. Oulun kaupungin lakimies Jukka Lampénin mukaan Oulun kaupunginkirjaston ennakkoäänestyspaikalla käännytettiin eilen pois kymmeniä äänestäjiä.

Lampénin saaman tiedon mukaan kaupunginkirjaston virastomestari ryhtyi poistamaan ihmisiä paikalta kirjaston mennessä kiinni kello 20. Vaalitoimitsijat eivät olleet reagoineet tilanteeseen.

Oulun kaupungin lakimies Jukka Lampen kertoo, että kaikki vaalitoimitsijat ovat kuitenkin saaneet ohjeet tällaisen tilanteen varalle. Jos äänestäjä on jonossa kello 20, hän saa äänestää ja vaalitoimitsijoiden velvollisuus on olla paikalla niin kauan, että viimeisetkin ovat saaneet äänensä antaa.

Lampén kertoo, että hän on myös henkilökohtaisesti saanut asiasta keskiviikkona palautetta. Häneen oli ottanut yhteyttä henkilö, joka eilen passitettiin äänestysjonosta pois. Kyseinen henkilö ei pysty äänestämään varsinaisena vaalipäivänä sunnuntaina.

Ouran älysormukset käyvät kaupaksi Britteinsaarilla, mutta Brexit uhkaa kasvua – "Epävarmuus tulevista viiveistä on iso haaste"

Tästä on kyse
  • Sopimukseton brexit voi toteutuessaan aiheuttaa monenlaista harmia suomalaisille kasvuyrityksille.
  • Eräs brexitistä mahdollisesti kärsivä yritys on oululainen Oura Health, jonka älysormus on nähty muun muassa Ison-Britannian prinssi Harryn sormessa.
  • Yrityksen aputoiminimen Oura Ringin innovaatiojohtajan mukaan etenkin epävarmuus toimitusajoista nakertaa kauppaa Ison-Britannian suuntaan.

Kun uutiskuvissa nähtiin itsensä prinssi Harryn käyttävän oululaista Oura-älysormusta, kysyntä ja pääomasijoitukset ponnahtivat nousuun.

Vain neljä grammaa painava sormus kerää monipuolisesti tietoa kantajansa kehon tilasta, ja älypuhelimen välityksellä se opastaa haltijaansa parempaan uneen ja terveellisempiin elämäntapoihin.

Britannia on Oura Healthille toiseksi tärkein vientimarkkina Yhdysvaltojen jälkeen. Mutta juuri kun yritys lisää tuotantoa toimitusten nopeuttamiseksi, kova brexit eli Britannian pikaero EU:sta uhkaa hidastaa sormusten vientiä kuningaskuntaan ja keskeisten komponenttien tuontia sieltä Ouluun.

Kova brexit huolestuttaa

Oura Ringin innovaatiojohtaja Petteri Lahtela on tyytyväinen sormuksen saamaan kansainväliseen mediajulkisuuteen. Laajalevikkisten lehtien lisäksi juttua sormuksesta ovat Ouluun tulleet kuvaamaan myös CNN ja BBC.

Lahtela iloitsee, että kerrankin suomalaista tuotetta ei tarvitse oikeastaan markkinoida, kun tuote myy itse itseään.

Petteri Lahtelan mukaan Oura Ring myy nyt hyvin Britannian markkinoilla. Timo Nykyri / Yle

Nyt sormuksen valmistajan mukaan toimitusajat Britanniaan uhkaavat kovassa brexitissä venyä kohtuuttomiksi asiakkaille. Lahtelan mukaan nettiostajat vaativat yhä nopeampia toimitusaikoja.

– Epävarmuus tulevista viiveistä on iso haaste. Se voi vaikuttaa asiakkaisiin, mutta toivomme, että se ei näy meille kovin paljoa. Riskejä siinä kyllä tulee, Petteri Lahtela erittelee.

Oura Healthissa ja useissa pohjoisen kasvuyrityksissä koetaan, että tietoa on saatavilla vain niukasti kovan brexit-eron vaikutuksista liiketoimintaan, tullauksiin ja esimerkiksi siihen, kumpaan valtioon arvonlisävero maksettaisiin.

Myös esimerkiksi kainuulaisessa CSE Entertainment -yhtiössä seurataan jännittyneinä, kuinka kovaksi brexit muodostuu. Toimitusjohtaja Veli-Matti Nurkkala uskoo, että CSE:n virtuaalitodellisuutta hyödyntäviä kuntoilulaitteita myydään jatkossakin Britanniaan, vaikka tuotteiden lähettäminen muuttuisikin työläämmäksi.

– Olemme tässä vaiheessa ihan yhtä epätietoisia kuin kaikki muutkin. Pyrimme mahdollisimman hyvin reagoimaan, että liiketoiminta jatkuisi, Veli-Matti Nurkkala sanoo.

Ulkoministeriö patistelee varautumaan

Ulkoministeriössä arvioidaan, että kova brexit tarkoittaisi yrityksille erilaisten viivytysten lisäksi myös nousevia kustannuksia. Jotkin yritykset joutuisivat esimerkiksi perustamaan ylimääräisiä tytäryhtiöitä Britanniaan.

Taloudellisten ulkosuhteiden osaston markkinoillepääsy-yksikön vastuuvirkamies Kristiina Kauppisen mukaan tietoa kovasta brexitistä on jo hyvin saatavilla esimerkiksi Valtioneuvoston kanslian brexit-sivustolla.

Kauppinen muistuttaa, että Suomi vie ja tuo merkittävässä määrin muun muassa IT- ja konsultointipalveluita Britanniaan. Hänen mukaansa suurin vastaavia palveluyrityksiä koskeva muutos kovan brexitin tapahtuessa on se, ettei sähköisiä henkilötietoja enää saisi siirtää automaattisesti EU:n ulkopuoliseen Britanniaan.

– Myös esimerkiksi patenttien ja tekijänoikeuksien osalta yritysten tulee tarkistaa, miten suojata tuotteensa, Kauppinen suosittelee.

Uskon, että varautuminen vaihtelee ihan nollasta sataan prosenttiin. Juha Ala-Mursula

Muutoksia yrityksille voi tulla muun muassa arvonlisäverotukseen, ja erityisesti yli 3 kuukautta maassa olevien työntekijöiden liikkuvuus hankaloituu, Kauppinen toteaa. Hän patistelee yrityksiä viimeistään nyt tarkastelemaan mahdollisia vaikutuksia.

– Riippuu paljon alasta ja yrityksestä, miten brexit vaikuttaa. Yhtä vastausta ei voida antaa, Kauppinen tiivistää.

Suuria eroja varautumisessa

Business Oulun johtaja Juha Ala-Mursula arvioi, että Pohjois-Suomessa yritykset ovat varautuneet kovaan brexitiin hyvin eri tavoin. Pisimmälle suunnitelmat on viety suurissa vientiyrityksissä.

– Uskon, että varautuminen vaihtelee ihan nollasta sataan prosenttiin. Joillakin on täysi varautuminen, mutta toisilla ei mitään.

Ala-Mursula ennustaa mahdollisen kovan brexitin aiheuttavan jopa viikkojen viiveitä liiketoiminnalle. Kahden maan välistä kauppaa koskevien sopimusten sekä vienti- ja tuontilupien aikaansaaminen saattaa viedä jopa muutaman kuukauden, Ala-Mursula muistuttaa.

– Kannattaisi olla huolissaan viiveistä varsinkin, jos liiketoiminta on merkittävää, esimerkiksi kymmenen prosenttia liikevaihdosta.

Myös Kainuussa brexit värittää tunnelmia viestiyrityksissä. Maakunnallisen kehittämisyhtiön Kainuun Etu Oy:n toimitusjohtaja Antti Toivanen muistuttaa, että tilanne ei ole hyväksi kenellekään osapuolelle, Britannialle itselleenkään.

– Kyllä tätä on seurattu ihan kyllästymiseen saakka, kaikkihan tämän venkkoilun on nähnyt. Kun Britanniassa alkaa talous sakkaamaan se vaikuttaa koko Eurooppaan ja maailmantalouteenkin, Toivanen puuskahtaa.

Hankaluuksia horisontissa

Haavoittuvia aloja pohjoisessa ovat muun muassa matkailu, rahoitusala, metsäteollisuus sekä elektroniikka- ja tietotekniikka-ala, joilla on liiketoimintaa Britannian kanssa, Juha Ala-Mursulan arvioi.

– Pohjoiseen on Britanniasta myös paljon tuontia, joka kärsii viiveistä.

Juha Ala-Mursula uskoo, että Britannia joutuu kovassa brexitissä suorastaan kaaokseen, sillä moni toimiala siellä tuo puolet tavaroistaan EU:sta.

Britannian markkinat ovat ylipäätään vaikeita valloittaa. Kulttuuri ja maan tavat on osattava hyvin.

Oura Healthin Petteri Lahtelan on silminnähden vaikeaa vastata kysymykseen, miksi Oura Health ei rohkeammin kerro prinssi Harryn kantavan heidän älysormustaan.

– No siinä on syynä se, että kuningashuone on antanut meille ohjeet, että miten asiasta voi kommunikoida. Ja me emme halua siksi ottaa asiaan kantaa, Lahtera hymyilee.

Lue lisää:

Etlan selvitys: Brexitin vaikutukset uhkaavat muodostua huomattavasti ajateltua laajemmiksi

Työpäivä vaihtui pitsan paistamiseen – hailuotolaiset jäivät mottiin matalan meriveden takia

– Ehdotin naapurille, että vedetään iltapäiväpitsat yhdessä, kun hänkään ei päässyt töihin. Eiköhän me oteta kotihommien merkeissä tämä päivä, Iiris Poukkanen kertoo mottipäivän suunnitelmista.

Pohjois-Pohjanmaalla Oulun edustalla Hailuodon lauttaliikenne on keskeytetty, koska merivesi on laskenut liian alas. Eniten harmia lauttaliikenteen pysähtyminen aiheuttaa hailuotolaisille, joiden pitäisi käydä mantereen puolella töissä. Saarella asuu vakituisesti noin tuhat ihmistä.

Iiris Poukkanen viettää tiistaipäivän kotonaan, kun ei päässyt aamulla töihin. Iiris Poukkanen

Poukkanen kertoo huomanneensa jo eilen illalla, että vesi oli matalalla.

– Lautalle piti ajaa ihan alamäkeen.

Kunnantalolla ja koulussa hiljaista

Myös saaren koulussa ja kunnantalolla on tänään tavallista hiljaisempaa, sillä moni opettaja ja kunnan työntekijä käy Hailuodossa töissä mantereen puolelta. Yhteyksien katkeaminen näkyy myös terveyspalveluissa, vaikka hätätilanteessa apua saadaan mantereelta esimerkiksi helikopterin avulla.

Saarella on paloasema ja vapaaehtoisia sopimuspalokuntalaisia, jotka ovat paikalla tulipalon sattuessa (Kaleva).

Iiris Poukkanen uskoo, että saaren asukkaat saavat tänään hoidettua arkiset askareensa. Lautta voi alkaa liikennöidä mahdollisesti jälleen tiistai-iltana.

– Ei tämä tunnu vielä miltään. Ei ole alkanut ryöstely, mellakointi eikä muu panikointi, eli ihan rauhallisin mielin täällä ollaan, kertoo Hailuodossa vuodesta 2007 lähtien asunut Poukkanen.

Hailuodon lautta ajaa Oulun Riutunkarista saareen yleensä kesät talvet. Osan aikaa talvesta lauttayhteys on korvattu jäätiellä, mutta se on suljettu jo tältä keväältä.Jarno Tahvanainen / Yle

Lauttayhteys Oulusta Hailuotoon on yleensä toiminut hankalissakin olosuhteissa, vaikka aivan tavatonta yhteyden katkeaminen ei ole.

– Konerikon takia on joskus ollut katkoksia, mutta lautat ovat liikkuneet ansiokkaasti. Lautan ammattitaitoinen väki osaa kyllä arvioida, miten hankalissa tilanteissa pitää menetellä. He joutuvat vasta viime kädessä päättämään, että lautta suljetaan, Poukkanen kiittelee.

Oulussa nostettu ensimmäinen syyte laajimmasta seksuaalirikosepäilystä

Syyttäjä on päättänyt nostaa syytteen yhdestä Oulun seksuaalirikoksesta. Se liittyy laajimpaan vyyhtiin, jossa kahdeksan ulkomaalaistaustaisen miehen epäillään käyttäneen törkeästi hyväksi alaikäistä tyttöä. Nyt omana juttunaan oikeuteen etenee tapaus yhden epäillyn osalta.

Yle kertoi aikaisemmin, että hyväksikäyttöä on epäilyn mukaan kestänyt miltei viisi kuukautta yksityisasunnossa, viime vuoden kesäkuun alusta lokakuun loppuun. Myös epäillyn pahoinpitelyn tekoajaksi on merkitty sama kuin muissa rikoksissa, lähes viisi kuukautta.

Ensimmäisen epäillyn osalta syyttäjä on nostanut syytteen törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja törkeästä raiskauksesta.

Oulun poliisi tiedotti vain päivää aiemmin, että osa laajimmasta tapauksesta etenee syyteharkintaan.

Pia Mäenpää Itä-Suomen syyttäjänvirastosta kertoo, että syyttäjä on saanut koko esitutkinnan ajan materiaaleja käyttöönsä, joten hän on pystynyt tekemään syyteharkintaa jo pitkään.

Suomessa on neljä seksuaalirikoksiin erikoistunutta syyttäjää ja Mäenpää on yksi heistä. Oulun syyttäjävirastossa ei ole yhtään seksuaalirikoksiin erikoistunutta syyttäjää.

– Minut kutsuttiin syyttäjäksi laajimpaan kokonaisuuteen liittyen.

Mäenpää kertoo myös, että laajimman vyyhdin osalta tapaukset on tarkoitus saada käsiteltyä ennen kesälomia.

Eilen poliisi tiedotti myös toisen tapauksen menevän syyttäjälle. Sen syyteharkinta on valmistumassa piakkoin.

Laajan rikoskokonaisuuden esitutkinta on vielä kesken muiden epäiltyjen osalta. Jokainen juttu käsitellään erikseen.

Lue myös:

Mies tuomittiin 14-vuotiaan törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä Oulussa – 22-vuotias tapasi uhrinsa Snapchatissa ja raiskasi hänet

Ensimmäinen tuomio Oulun seksuaalirikoksista – uhri alle 10-vuotias tyttö, joka tunsi erityistä luottamusta tekijään

Toinen Oulun törkeä seksuaalirikosepäily oikeudessa – Tämän tiedämme nyt uhrien ja epäiltyjen määristä ja poliisitutkinnasta

Mikä erottaa raiskauksen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä? Yle kertoo, mistä Oulun seksuaalirikosnimikkeissä on kyse

Uhkauksia joukkoraiskaamisesta ja lasten yhteystietojen tiedustelua – kaupunginvaltuutetut kertovat Oulun koventuneesta ilmapiiristä

Merivesi liian matalaa, Hailuodon lauttaliikenne keskeytetty ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin

Pohjois-Pohjanmaalla Oulun edustalla Hailuodon lauttaliikenne on keskeytetty, koska merivesi on laskenut liian alas.

Lasku johtuu siitä, että pohjoisesta puhaltava tuuli on painanut meriveden alas jo muutoinkin matalaksi tiedetyllä Perämerellä.

Lautan päällikkö Timo Grönlund kertoo, että lautta saattaa päästä liikenteeseen vasta iltapäivällä. Hänen mukaansa meriveden korkeus on laskenut aamulla 1,12 metriä.

– Väylä, missä lautta liikennöi, on 4,6 metriä syvä ja lautan syväys on 3,8 metriä.

Grönlund ei muista, että vastaavanlaista olisi tapahtunut kertaakaan hänen 20-vuotisen uransa aikana.

Hailuodon lauttaa käyttää Grönlundin mukaan aamuisin sadasta kahteen sataan ihmistä, jotka kulkevat mantereelle töihin. Saarella asuu vakituisesti noin tuhat ihmistä.

Ilmatieteen laitoksen merivedenkorkeusseurannan mukaan veden laskua on tapahtunut Oulun mittausasemalla -115 senttimetriä.

Kaikkien aikojen ennätys Oulun mittausasemalta löytyy tammikuulta vuonna 1929, jolloin merivesi laski -131 senttimetriä. Ilmatieteen laitoksen ennusteen mukaan ennätys menee uusiksi tänään.

Oulun laajin seksuaalirikosvyyhti etenee syyttäjälle

Rikosylikomisario Markus Kiiskinen Oulun poliisilaitokselta kertoo poliisin tiedotteessa, että tutkinnat ovat edenneet laajemmasta ja poikkeuksellisesta kokonaisuudesta, jossa uhrina on ollut alakouluikäinen tyttö ja rikoksesta epäiltyinä kahdeksan ulkomaalaistaustaista henkilöä.

Tapaukseen liittyen kahdeksasta epäillystä kahden osalta esitutkinnat ovat valmistuneet ja ne on siirretty syyteharkintaan Oulun syyttäjänvirastoon. Lopun kuuden epäillyn esitutkinnat jatkuvat vielä.

Tapaukseen liittyvät muut esitutkinnat valmistuvat kevään aikana, kukin toisistaan erillisinä asioina.

Oulun poliisilaitos on saanut valmiiksi useiden lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosten esitutkintoja talven aikana ja osa näistä on käsitelty jo käräjäoikeudessa.

Lue myös:

Mies tuomittiin 14-vuotiaan törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä Oulussa – 22-vuotias tapasi uhrinsa Snapchatissa ja raiskasi hänet

Ensimmäinen tuomio Oulun seksuaalirikoksista – uhri alle 10-vuotias tyttö, joka tunsi erityistä luottamusta tekijään

Toinen Oulun törkeä seksuaalirikosepäily oikeudessa – Tämän tiedämme nyt uhrien ja epäiltyjen määristä ja poliisitutkinnasta

Mikä erottaa raiskauksen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä? Yle kertoo, mistä Oulun seksuaalirikosnimikkeissä on kyse

Uhkauksia joukkoraiskaamisesta ja lasten yhteystietojen tiedustelua – kaupunginvaltuutetut kertovat Oulun koventuneesta ilmapiiristä

Kesänopeusrajoitukset tulevat tällä viikolla – ja takatalvi

Kesänopeusrajoituksiin siirrytään koko maassa tämän viikon aikana, kertoo Väylävirasto. Moottoriteillä nopeusrajoitus nostetaan takaisin 120 kilometriin tunnissa ja pääteillä nopeudet palautetaan 100 kilometriin tunnissa.

Vaihtuvien nopeusrajoitusmerkkien teillä kesänopeuksia on voitu käyttää hyvissä ajo-olosuhteissa jo maaliskuun alusta alkaen.

Ely-keskukset tarkastavat teiden kunnon ennen nopeusrajoitusten vaihtamista. Talven aikana pahoista päällystevaurioista kärsineillä tieosuuksilla talvinopeusrajoitukset voidaan jättää toistaiseksi voimaan.

Ilmatieteen laitos kertoo, että ajokeli on maanantaina huono maan keskiosassa sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa lumi- tai räntäsateen ja lumipyryn vuoksi. Tuuli voi voimistua monin paikoin myrskylukemiin.

– Maanantaista keskiviikkoon on kurjaa ja sateista. Sen jälkeen kylmenee, sanoo Ylen meteorologi Matti Huutonen.

Lue myös:

Nauti auringosta vielä kun voit: Ensi yönä säässä tapahtuu täyskäännös ja lumisade voi tehdä ajokelistä jopa vaarallisen huonon(7.4.)

Kaisa Ojalalle ei ikinä puhuttu seksuaalisuudesta: nyt Instagramin boss lady muistuttaa, että vammaisillakin voi olla yhden illan juttuja

Nuori nainen koskettaa nenänpäällään puhelimen näyttöä. Nenä liikkuu vikkelästi näytön pinnalla, ja puhelimesta heijastuva valo saa naisen vihreät silmät loistamaan.

Oululainen Kaisa Ojala, 22, päivittää suosittua Instagram-tiliään. Instagramista tunnettu @aktivistikaisa ei juuri pysty käyttämään käsiään, joten uutta sisältöä hän postaa someen yleensä nenällään.

Ojala on nimittäin yksi Suomen tunnetuimmista somettajista, joka kertoo avoimesti elämästä CP-vammaisen näkökulmasta. Nuori nainen ei esittele Instagramissaan täydellisiä aamupaloja ja viimeiseen asti hiottuja selfieitä. Näiden sijaan tililtä löytyy kertomuksia esimerkiksi kuukautissuojien vaihtamisesta pyörätuolissa tai pakkien saamisesta Tinderissä.

Kaisa Ojala on saanut paljon positiivista palautetta Instagramissaan. Hänestä on ollut hienoa huomata, että on paljon ihmisiä, joita kiinnostaa kuulla elämästä myös erilaisesta näkökulmasta. Kuvan Ojalasta on piirtänyt Venla Vaattovaara, joka pitää myös suosittua Instagram-tiliä, johon hän piirtää kuvia merkittävistä naisista ympäri maailman.Paulus Markkula / Yle

Kaisa Ojala halusi perustaa rehellisen vammaisuudesta kertovan tilin, sillä hänen mukaansa vammaisten asioista ei puhuta tarpeeksi. Samalla hän halusi kertoa muille, millaista elämä on sähköpyörätuolissa ja tukea muita samassa tilanteessa olevia.

Ojala tarvitsee apua monissa arjen asioissa: syömisessä, liikkumisessa, pukeutumisessa sekä vessassa ja suihkussa käymisessä. Hän asuu vammaisille tarkoitetussa asumisyksikössä, jossa hänellä on oma yksiö.

– Vaikka vammaisuus rajoittaa joitain asioita, niin Instagrammaamista ei.

Somen voima on vahva

Muutama vuosi sitten Ojalan elämä mullistui.

Hän törmäsi Yle Areenassa dokumenttiin, joka kertoi avusteisesta seksistä. Dokumentissa käsitellään sitä, kuinka vammaiset ihmiset pystyvät toteuttamaan seksuaalisia halujaan avustajan avulla.

Ojala oli siis noin parikymppinen, kun hän ymmärsi, että seksuaalisuus kuuluu myös hänelle, eikä vain vammattomille ihmisille.

– Sen ymmärtäminen tuntui tosi hyvältä. Niin kuin joku lukko olisi auennut, Ojala kertoo hymyillen.

Mainokset, media ja some ovat täynnä seksuaalisuutta, seksiä ja paljasta pintaa. Kuinka siis voi olla mahdollista, että aikuinen ihminen ei tiedä seksuaalisuudesta ja siihen liittyvistä asioista?

Syy tähän on yksinkertainen.

Seksologi Raila Riikosen mukaan mediassa ei paljoa puhuta vammaisten ihmisten seksistä tai seksuaalisuudesta.

– Esimerkiksi harvassa leffassa on vammaisia harrastamassa seksiä. Kun asia ei tule helposti näkyväksi, moni vammainen ajattelee, että ei tämä kuulu minulle, Riikonen pohtii.

Sen lisäksi, että mediassa ei juuri vammaisia näy, Raila Riikosen mukaan seksuaalisuudesta ei puhuta edes koulussa, kotona tai terveydenhuollossa.

Raila Riikonen sairastaa spinaalista lihasatrofiaa eli SMA:ta, joka on etenevä hermoperäinen lihassairaus. Nainen on istunut sähköpyörätuolissa lapsesta saakka, joten hänellä on myös omakohtaisia kokemuksia siitä, kuinka vammaisille puhutaan esimerkiksi seksuaalisuudesta.

Seksologi kertoo, että vammattomille siskoille ja veljille vanhemmat ovat saattaneet pitää perinteisen puheen seksin vaaroista ja esimerkiksi kondomien tärkeydestä.

– Mutta vammainen lapsi on voitu jättää kokonaan välistä ja ajateltu, ettei tämä koske häntä.

Kaisa Ojala on sairastanut useamman vuoden masennusta, mutta nyt hän on toipumassa. Nainen on saanut paljon apua psykoterapiasta masennukseen ja oman vammansa hyväksymiseen. Ojala haaveileen tällä hetkellä tavallisista asioista, hän haluaisi muun muassa suorittaa käymänsä aikuislukion kunnialla loppuun.Paulus Markkula / Yle

Ojalan mukaan koulussa terveystiedon tunnilla seksuaalisuudesta kyllä puhuttiin, mutta vammaisten välinen seksuaalisuus ohitettiin sulavasti.

– Koulussa puhuttiin seksuaalisuudesta yleisesti ja vain tiettyjen ihmisten välillä. Ei kerrottu, että nämä asiat on minullekin ihan mahdollisia. Se piti itse ymmärtää.

Puhumattomuus on yksi syy, miksi hän päätti perustaa Instagram-tilinsä, sillä somen voima on vahva.

– Mitä enemmän vammaisten asioista puhutaan ja kirjoitetaan, sitä enemmän se jää mieleen.

"Orgasmi on yksi parhaimmista kipulääkkeistä"

Seksuaalioikeudet ovat osa ihmisoikeuksia. Seksuaalisuusoikeuksiin kuuluu useita eri oikeuksia, (Ihmisoikeudet.net) esimerkiksi oikeuden tietoon seksuaalisuudesta, oikeuden suojella itseään ja oikeuden seksuaaliterveydenhoitoon.

Seksologi Riikonen työskentelee monen ikäisten vammaisten kanssa. Työssään Riikonen on tavannut keski-ikäisiä vammaisia ihmisiä, jotka eivät ole koskaan ajatelleet, että seksuaalisuus koskee myös heidän elämäänsä.

– Mutta kun ne halut ja himot heräävät jossain vaiheessa, se voi olla aika ihmeellistäkin, jos kukaan ei ole koskaan niistä puhunut. Ihminen voi olla aika hukassakin siinä vaiheessa kehonsa, itsensä ja tunteidensa kanssa, Riikonen jatkaa.

Riikosen mukaan on surullista, jos vammaisille ei kerrota seksuaalisuudesta tai heidän ei jostain syystä anneta toteuttaa seksuaalisuuttaan. Seksuaalisuus on kuitenkin meissä jokaisessa.

– Nautinnon saaminen joko yksin tai jonkun tai joidenkin kanssa on kauhean iso voimavara, se on aivan huikeata. Minulle henkilökohtaisesti orgasmi on yksi parhaimmista kipulääkkeistä. Orgasmin jälkeen krooniset kivut, joita on joka päivä, katoavat pitkäksi aikaa.

Tuhansia tykkäyksiä ja kymmeniä kommentteja

Tänä päivänä Kaisa Ojala on paljon varmempi ulkonäkönsä ja kehonsa suhteen. Siihen on auttanut kaksi yksinkertaista asiaa: meikit ja kivat vaatteet. Erityisesti Ojala pitää naisellisista vaatteista: kapeista farkuista ja avarista paidoista.

– Olen uskaltanut ruveta käyttämään sellaisia vaatteita, mitä minä oikeasti haluan. Enkä vain sellaisia, joita on helppo pukea. Käytän esimerkiksi pitsisiä alusvaatteita ja siitä tulee tosi itsevarma olo.

Nainen kuvitteli pitkään ettei häntä voi meikata. Ojalalla on jonkin verran pakkoliikkeitä, joiden vuoksi hän ajatteli, että meikkaamisesta ei tule mitään.

Jokin aika sitten Ojala kuitenkin myös pyysi avustajaansa meikkaamaan hänet. Ripsiväriä, higlighteria ja luomiväriä. Siitä nuorelle naiselle tuli hyvä fiilis. Peilistä katsoi boss lady ja nyt Ojala näki sen itsekin.

– Se tuntui tosi hyvältä. Välillä tulee sotkua, kun liikahdan, mutta sen saa onneksi pois, nainen hymyilee.

Aina Ojalan itsevarmuus ei ole ollut sillä tasolla, kuin se on nyt. Hän on esimerkiksi ajatellut, että pyörätuolissa hänen pitkät säärensä eivät pääse oikeuksiinsa.

– Tai että ne eivät näytä niin hyvältä. Vaikka eihän se ole totta.

Ojalan Instagram-postaukset keräävät tuhansia tykkäyksiä ja kymmeniä kommentteja. Hän kertoo, että myös Instagramin käyttö tietyllä tapaa nostanut hänen itseluottamusta ja itsetuntoa.

– On mahtavaa huomata, että on paljon ihmisiä, joita kiinnostaa kuulla elämästä myös erilaisesta näkökulmasta.

"Pikkuhiljaa alan olla varmempi"

Ojala on miettinyt paljon myös sitä, voisiko joku kiinnostua hänestä. Rakastua ja ihastua. Pitää lähellä.

– Ajattelin aika monta vuotta, ettei kukaan voi haluta minua vammani takia.

Olenko hyvä näin? Voiko kukaan ikinä ihastua minuun? Nämä ovat seksologi Raila Riikosen mukaan asioita, joita jokainen nuori pyörittelee päässään.

– Kaikki hakevat hyväksyntää, läheisyyttä ja toisen kosketusta. Vammaisena sinua kosketetaan usein vain avustamistilanteissa tai fysioterapiassa ja siinähän ei ole mitään eroottista.

Myös Ojala kaipaa toisinaan läheisyyttä.

– Uskon, että jokainen kaipaa sitä joskus.

Vaikka Kaisa Ojala puhuu rohkeasti Instagramissaan epäkohdista vammaisiin liittyen, ei hän itse ole vielä täysin sinut CP-vammansa kanssa. Nuoren naisen on edelleen joinain päivinä hankala kuvitella, että joskus hänen rinnallaan voisi olla joku toinen ihminen.

– Huonoina päivinä ajattelen, että en mitenkään voisi saada parisuhdetta. Onneksi on niitäkin päivä kun ajattelen, että miksipä ei. Pikkuhiljaa alan olla varmempi.

Lue myös:

"Pyörätuolissa minusta tulee näkymätön" – Onko vammaisilla lupa puhua seksistä?

Avustettu seksi on suuri luottamuksen osoitus – "Seksuaalisuus on äärettömän iso tekijä"

Dokumenttiprojekti: Apua seksiin – Miksi avusteinen seksi on Suomessa yhä tabu?

Pedofilia ja grooming-ilmiö ovat nyt osa oppituntien puheenaiheita kouluissa: "Oppilailta itseltään kysytään, mitä sääntöjä pitäisi olla"

Vantaalaisen Lehtikuusen koulussa on alkamassa terveystiedon tunti. Yhdeksäsluokkalaiset seisovat keskellä luokkaa valmiina saamaan ohjeita.

– Ensimmäiseksi minä haluaisin, että menette koskettamaan sellaisen koulukaverin olkapäätä, joka on teidän mielestänne hyvä koulukaveri, sanoo vararehtori Jonna Temonen, joka opettaa sekä liikuntaa että terveystietoa.

Nuoret pyörähtävät pieniksi ryhmiksi.

– Tuntuuko jostakin teistä tällä hetkellä olkapään koskettaminen ahdistavalta, Temonen kysyy.

Yksi oppilaista vastaa, että hitusen.

– Onko sillä väliä, kuka se koskettaja on vai tuntuuko sinusta pahalta, olipa koskettaja ihan kuka tahansa, Temonen tarkentaa.

Vastaajan mielestä epämukavuuden aiheuttaja voi olla ihan kuka tahansa.

Temonen johdattelee aihetta ja kertoo, ettei kukaan voi mennä koskettamaan toista tietämättä, mitkä toisen rajat ovat.

Oppitunti jatkuu vastaavilla muilla ryhmäharjoituksilla. Seksuaalirikosten ja väkivallan ennalta ehkäiseminen on tullut osaksi koulujen arkipäivää ja oppitunteja julkisuudessa olleiden lapsiin ja nuoriin kohdistuvien seksuaalirikosten vuoksi.

Mediassa ovat viime aikoina olleet esillä muun muassa Oulun raiskaukset, pedofiilitapaukset sekä sosiaalisen median grooming-ilmiö. Grooming-ilmiöllä tarkoitetaan internetissä alkavaa nuoren seksuaalista hyväksikäyttöä ja sen valmistelua.

Valtio ohjeistaa kouluja seksuaalisen houkuttelun ja hyväksikäytön ehkäisemiseksi

Valtioneuvosto antoi helmikuussa 51-kohtaisen listauksen seksuaalirikosten ennaltaehkäisystä ja torjunnasta. Suurin osa keinoista vaatii lakimuutoksia ja toteutunee vasta seuraavalla hallituskaudella.

Konkreettisistakin toimista juuri mikään ei ole vielä edennyt. Esimerkiksi nettipoliisien palkaamiseen myönnettiin helmikuun lisätalousarviossa 1,6 miljoonaa euroa, mutta palkkauksia ei ole vielä tehty. Summalla saisi käytännössä jokaiselle poliisilaitokselle kaksi uutta nettipoliisia.

Poliisihallituksessa nettipoliisien osalta tehdään vielä valmisteluja. Tulevien vuosien kehyspäätös on poliisihallituksen mukaan valmistumassa lähiaikoina.

Samaisessa hallituksen tavoitelistauksessa mainitaan muun muassa tehostettuja toimia kouluille seksuaalisen houkuttelun ja hyväksikäytön ehkäisemiseksi. Mitään toimintaohjeita tai opetushenkilöstön koulutusta ei kuitenkaan ole vielä toteutettu.

Kouluissa seksuaalirikoksiin ja väkivaltaan on jouduttu kuitenkin puuttumaan ilman hallituksen tai kaupunkien opetusvirastojen ohjeistustakin.

Vantaan Lehtikuusen koulun tapaan ajankohtaisiin asioihin joudutaan puuttumaan omatoimisesti. Asiat nousevat esille nuorten arjessa ja henkilökunnan on oltava valmis reagoimaan lasten ja nuorten tarpeisiin.

– Panostetaan paljon siihen, että lapsilla ja nuorilla olisi täällä koulussa aikuinen, kenelle näistä asioista voisi puhua ja sitä kautta puuttua. Tehdään myös paljon yhteistyötä kodin ja koulun välillä, vararehtori Temonen sanoo.

Nuoret pitävät asian käsittelyä tärkeänä

Hakunilan kaupunginosassa sijaitsevassa suomenkielisessä yhtenäiskoulussa on lähes tuhat oppilasta ja luokat yhdestä yhdeksänteen. Yhdeksäsluokkalaisten oppilaiden kokemukset väkivallan ja seksuaalirikosten käsittelemisestä vaihtelevat. Osalle määrä on riittävä, osa kaipaisi asian käsittelyä vielä enemmän.

– Ihan mukavasti, ei kuitenkaan paljon. Terveystiedon tunnilla ja aamunavauksissa on puhuttu. Lisäksi oppilaskunnan hallituksessa on mietitty, miten voisi estää seksuaalista väkivaltaa, sanoo 15-vuotias Antti Salpakari.

– Terveystiedon tunnilla ja välitunneilla on puhuttu, mitä joku on tehnyt toiselle, 16-vuotias Noora Al Kafnaweez kommentoi.

– Minusta siitä pitäisi puhua enemmän, ei ole puhuttu riittävästi. Tämä on ajankohtainen asia ja tosi vakava. Olisi myös hyvä puhua siitä, miten tilanteissa tulisi toimia, jos niihin joutuu. On monia, jotka eivät uskalla puhua siitä vanhemmille, että on kokenut sellaista, sanoo 15-vuotias Lina Basheir.

– Kavereiden kanssa on tullut puhuttua, toteaa puolestaan Bertina Oppong, 15.

Nuoret kertovat, ettei kovin paljon ole tullut puhuttua tällaisista aiheista omien vanhempien tai sisarustenkaan kanssa. Antin mukaan joskus on helpompi puhua asioista mummin kanssa, Bertinan mukaan sisarusten kanssa.

Nuorten mukaan on hyvä, että asiat ovat esillä myös mediassa. Jokaisen tulisi tietää myös vaaroista.

Panostetaan paljon siihen, että lapsilla ja nuorilla olisi täällä koulussa aikuinen, kenelle näistä asioista voisi puhua, sanoo Lehtikuusen koulun vararehtori Jonna Temonen.Petteri Juuti / Yle "Ilmapiirin on oltava avoin ja turvallinen"

Väkivaltaa ja seksuaalirikoksia pidetään esillä myös oppitunneilla, erityisesti terveystiedossa aihe on iso kokonaisuus ja toistuu jokaisella luokka-asteella.

Ryhmäytymistunneilla käsitellään tunne-, mielenterveys- ja tunnetaitoja. Näillä tunneilla nostetaan esille myös erilaisia ajankohtaisia aiheita, joita on esimerkiksi mediassa esillä. Seksuaalirikokset ovat tulleet esille muun muassa Oulun ikävien raiskaustapausten vuoksi.

– Kaikessa opetuksessa on lähtökohtana, että jokainen opettaja on oma itsensä. Ilmapiirin on oltava avoin ja turvallinen, että oppilaat pystyvät oppimaan, kysymään ja kyseenalaistamaan asioita. Tämä on aihe muiden joukossa, Temonen toteaa.

Hän kuitenkin myöntää, että oppilaiden tunteminen auttaa hankalienkin aiheiden käsittelyssä.

– Erittäin tehokkaaksi on osoittautunut se, että oppilailta itseltään kysytään, millaisia sääntöjä pitäisi olla ja miksi niitä pitäisi noudattaa. Sieltä nousevat ne ihan samat asiat, mitä meiltä aikuisiltakin heille tulisi. Se on ollut tosi tehokasta, Temonen toteaa.

Koulun rehtori ja vararehtoritukevat opettajia heidän työssään.

– On erittäin tärkeää, ettei kukaan opettaja koe olevansa yksin hankalien asioiden kanssa. Työyhteisössä autamme toisiamme ja jos se ei riitä, pyydämme ammattiapua. Esimerkiksi koulupoliisi on vahvasti mukana näissä aiheissa, Temonen kertoo.

Temosen mukaan nuorten sosiaalisen median käyttö on lisääntynyt ja se näkyy myös kouluissa. Oppilaille neuvotaan turvallista somen käyttöä.

Mitä tulossa?

Tavoitteena saada toimintaan viisi lastenasiaintaloa vuosien 2019–2023 aikana. Lapsiasiaintalot on tarkoitettu alle 16-vuotiaille lapsille ja nuorille.

Ensimmäiset lastenasiaintalot tulisivat Helsinkiin ja Ouluun, muut Tampereelle, Turkuun ja Kuopioon yliopistollisten sairaaloiden yhteyteen. Lisäksi perustetaan muita sateliittiyksiköitä muihin kuntiin.

Islannista lähtöisin oleva lastenasiaintalo, Barnahus, mahdollistaisi eri viranomaisten yhteistyön ja sitä kautta lapsiin liittyvien rikosprosessien lyhenemisen. Näin lapsi saisi nopeammin tarvitsemaansa tukea ja hoitoa.

Aikuisille pyritään saamaan myös viisi vastaavaa seri-keskusta vuoden 2020 alkuun mennessä. Ensimmäinen niistä toimii jo Helsingissä. Mahdollisesti viiden yksikön lisäksi perustetaan vielä muitakin eri paikkakunnille.

Pääkaupunkiseudun kouluja on ohjeistettu

Helsingin, Espoon ja Vantaan opetusvirastoista kerrotaan, että väkivaltaan ja häirintään on reagoitu.

Vantaan opetustoimen mukaan kouluissa järjestetään turvataitojen opiskelua, neuvotaan sosiaalisen median käyttöä ja vuorovaikutustaitoja osana opetusta.

– Jokaisen aikuisen tehtävä on puuttua häirintään. Rohkaisemme keskustelemaan kodeissa lasten ja nuorten itsemääräämisoikeudesta ja muistutamme koulun avusta tilanteen käsittelyssä. Jaamme tietoa ja vinkkejä, toteaa perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo Vantaan kaupungilta.

Espoossa kouluille on tarjolla tukea ja koulutusta kiusaamiseen, häirintään ja väkivaltaan. Opetustoimen mukaan espoolaisille kouluille lähetettiin tammikuussa uutta lisämateriaalia seksuaalisen häirinnän ja sosiaalisen median vaarojen käsittelyyn sekä henkilökunnalle ohjeita materiaalin käsittelyyn oppilaiden kanssa.

– Teemaa käsitellään lapsen ikä ja kehitysvaihe huomioiden eri tavoin osana opetussuunnitelman mukaista opetusta, toteaa opiskeluhuollon vastuualuepäällikkö Merja von Schantz Espoon kaupungilta.

Helsingin oppilashuollon päällikön Vesa Nevalaisen mukaan Helsinki on jo aiemmin ohjeistanut kouluja seksuaalisen häirinnän torjumiseksi. Lisäksi rehtoreille on järjestetty lyhyehkö koulutus.

– Opetushallituksella on menossa haku siitä, mitkä kunnat lähtisivät laatimaan tarkempia ohjeita muun muassa grooming-ilmiötä vastaan. Helsinki hakee mukaan tähän hankkeeseen, Nevalainen sanoo.

Lue myös:

Epäilyttävät lähestymiset voi estää ja ilmiantaa Instagramissa, ja monelle nuorelle se on arkea – "On ihan selvää, ettei voi mennä juttelemaan kenelle tahansa"

Psykologi: Koululaiset eivät kerro aikuisille netissä saamistaan seksiviesteistä, koska eivät pidä niitä vakavina

"Se on varmasti pisara valtameressä, mitä me kuullaan" – Asiantuntijat kehottavat aikuisia puhumaan grooming-ilmiöstä

Tuore tuomio valottaa, miten lapsen metsästäjä toimii verkossa: Olet kaunis ja ihana tyttö, rakastan sinua tavalla, jolla kukaan muu ei ole ennen rakastanut

Uutta tietoa Tampereella koulutyttöihin kohdistuneista seksuaalirikoksista: Tutkitaan raiskausta ja raiskauksen yritystä, kolme avointa kysymystä

Oulun poliisilta harvinainen varoitus: Varoittaa tyttöjä ulkomaalaistaustaisista miehistä somessa

Juha Sipilä: "Täytyy myöntää, että olen myös öitä valvonut vastuun edessä" – Valitsi keskustan jo lukioikäisenä

Keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän nuoruudessa oli tapana rakentaa taloja talkoilla. Käsistään kätevä nuorimies tiesi hakeutuvansa insinööriksi ja haaveili yrittäjän työstä ukkinsa esimerkin mukaan.

Juha Sipilä kertoo Marja Sannikan haastattelussa, että hänellä ei ollut aavistustakaan siitä, että jonain päivänä hän päätyisi keskustan puheenjohtajaksi saatika Suomen pääministeriksi. Mutta puolue tuli valittua jo hyvin varhain.

– Keskustalaisuus lähti jo siitä, että isäni oli aktiivinen keskustatoimija Kainuussa. Itse olin sitten lukiossa oppilaskuntavaaleissa keskustanuorten ehdokkaana.

Juha Sipilä nousi eduskuntaan vuonna 2011 Oulun vaalipiiristä. Ikää oli tuolloin ehtinyt jo kertyä 50 vuotta, ja tuoreella parlamentaarikolla oli takanaan menestyksekäs ura liikemiehenä.

Jo seuraavana vuonna Sipilä valittiin keskustan puheenjohtajaksi, ja 2015 hän siivitti joukkonsa vaalivoittoon ja itsensä pääministeriksi. Nyt, neljä vuotta myöhemmin, Sipilä sanoo, että vastuu on painanut välillä raskaastikin.

– Kyllä se on painanut ja mietityttänyt. Täytyy myöntää, että olen myös öitä valvonut tämän vastuun edessä. Lähinnä sen edessä, että tehdään pitkällä aikavälillä ylisukupolvisesti vaikuttavia päätöksiä, vaikka se lyhyellä aikavälillä näkyisi kannatuksessa ja tulisi tyytymättömyyttäkin.

"Epäluonnollinen ja väärä järjestys"

Pääministeri Sipilän johdolla hallituksen tekemiä päätöksiä on arvosteltu köyhien kyykyttämisestä. Sipilä sanoo, että arvostelu on välillä sattunutkin.

– Kyllähän sitä sitten on oppinut käsittelemään. Tulee nyt sitten aika vähän seurattua tiedotusvälineitä ihan tarkoituksellakin.

Ylen viimeisimmässä puoluekannatusmittauksessa perussuomalaiset syrjäytti keskustan neljänneksi suurimmaksi puolueeksi. Etumatkaa paalupaikkaa pitäviin demareihin oli lähes kuusi prosenttiyksikköä.

Jos tuulet eivät muutu vaalien loppumetreillä keskustan kannalta huomattavasti suotuisammiksi, Sipilä joutunee luopumaan pääministerin salkustaan. Hän toteaa siihen, että "sitten kalenteri muuttuu vähän eri näköiseksi."

– Jos pääsen eduskuntaan, tietenkin jatkan töitäni kansanedustajana ja teen sitten töitä siinä roolissa, mikä kohdalle sattuu.

Sipilä muistuttaa kuitenkin, että ensin käydään vaalit.

Neljän vuoden takaisissa eduskuntavaaleissa hän kiersi vaalikenttiä henkilökohtaisen surun varjostamana. Vain kaksi kuukautta ennen vaaleja hänen nuorin poikansa Tuomo menehtyi leikkauksen jälkiseurauksiin. Juha Sipilä sanoo, että pahinta, mitä vanhempi voi kuvitella tapahtuvan, on oman lapsen menettäminen.

– Se järjestys on jotenkin epäluonnollinen ja väärä. Sitä on hirveän vaikea hyväksyä. Mutta kyllä sen kanssa vaan pitää oppia elämään.

– Tuomon kuva on kännykän taustakuvana ja sillä tavalla hän mukana kulkee.

Katso Juha Sipilän haastattelu tämän artikkelin videosta. Perjantai-illan Sannikka & Ukkola TV1:ssä kello 20:00 sekä jatkojen kanssa Areenasta.

Artikkeli on osa Sannikka & Ukkola -ohjelman puheenjohtajien henkilökuvasarjaa, jossa haastatellaan puolueiden puheenjohtajia heidän henkilöhistoriansa ja poliittisten valintojensa näkökulmasta.

Lue ja katso myös:

Petteri Orpo: "Olen aivan aito poliittinen broileri" – Kipinä poliitikon ammattiin syttyi kun kaikki ovet aukesivat opiskelijapoliitikolle

Sari Essayah someraivosta: "Olen nähnyt kollegoja todella uupumisen ja itkun partaalla"

Sampo Terho: "Työttömyys oli masentavaa ja raivostuttavaa" – Vaikutti myös hänen poliittisiin valintoihinsa

Li Andersson: "Puheenjohtajaksi tulo pelotti" – Vasemmistolaisuus ei tullut kulttuurivanhempien perintönä vaan kaveripiiristä

Anna-Maja Henriksson: "Koin nelivuotiaana, miltä tuntuu kuulua vähemmistöön" – Ruotsinkielisenä potilaana oli vaikeaa selittää hoitajille, mikä oli hätänä

Jussi Halla-aho: "Jollain perverssillä tavalla saan kiksejä siitä, että minua haukutaan" – Uudelle poliitikolle ihmisten jyrkät mielipiteet aiheuttivat kriisin

Pekka Haavisto vaikeasta ajasta ennen puheenjohtajuuttaan: "Syksyllä saimme lukea, että tähän loppuu vihreiden historia"

Antti Rinne: "Koviksen maailma oli se, jolla suojautui muutosta vastaan" – Nahkatakkijätkä ei loistanut koulussa mutta suojeli kiusattua

Lue Ylen parhaat vaalijutut

Tutustu ehdokkaisiin Ylen vaalikoneessa

Tuulivoimabuumi poikii kiistoja – Miten käy porojen ja hallitsevatko tuulivoimalat kohta Lapin vaaramaisemia?

Tuulivoimaloiden maisemavaikutukset eivät noudata kunta- eivätkä maakuntarajoja. Kuntien välisestä tuulivoimakiistasta kuvaava esimerkki on käynnissä Sallan ja Kemijärven välillä.

Kemijärven valitusta naapurikunta Sallan tuulivoimahankkeen maisemahaitasta Suomutunturin matkailulle puidaan Pohjois-Suomen hallinto-oikeudessa.

Valitus koskee Sallan kunnanvaltuuston maaliskuussa 2018 hyväksymää yleiskaavaa, joka sijoittaa tuulivoimalat lähelle Kemijärven kaupungin rajaa.

Hanke tunnetaan Sallan Portin tuulivoimapuistona. Se käsittää kahdeksan tuulivoimalaa. Voimalaitos näkyisi yötä päivää muun muassa Suomutunturille, jonka luontomatkailua halutaan kehittää.

Kemijärven valituksen mukaan tuulivoimalat on myös sijoitettu väärin alueelle, joka on uudessa maakuntakaavaehdotuksessa varattu matkailuun ja virkistyskäyttöön.

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus saattaa ratkaista Kemijärven valituksen kesän korvalla.

Tuulivoimahankkeesta valitti myös Joutsijärven kyläyhdistys sekä joukko Suomulla kiinteistöjä omistavia yksityishenkilöitä. Ne vetosivat myös tuulipuiston maisemahaittaan, joka alentaa kiinteistöjen arvoa.

Hallinto-oikeus jätti kyseiset valitukset tutkimatta. Oikeuden mukaan naapurikunnan kiinteistönomistajilla ja kyläyhdistyksellä ei ollut valitusoikeutta.

Oikeuden mukaan tuulivoimalat eivät vaikuttaisi välittömästi valituksen tehneiden kiinteistönomistajien etuihin, koska heidän lomakiinteistönsä Kemijärven puolella Suomun asemakaava-alueella ovat seitsemän kilometrin päässä suunnitelluista tuulivoimaloista.

Kuusamon voimalahanke piinaa Posiolla

Naapurikuntien Kuusamon ja Posion välissä muhii samankaltainen tuulivoimakiista.

Kuusamon valtuusto hyväksyi äskettäin yleiskaavan, joka sijoittaa lähes neljän tuhannen hehtaarin tuulipuistoalueen Posion rajan pintaan. Tähän Maaningan tuulivoimapuiston nimeä kantavan EPV Tuulivoima Oy:n hankkeeseen on tulossa viitisenkymmentä tuulivoimalaa, joiden korkeus on 250 metriä.

Aiemmin tuulivoima-alue sijoitettiin Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavaan.

Kuvakaappaus EPV Tuulivoiman sivulta 3.4.2019

Voimalat tulisivat Kuusamon yhteismetsän maille. Alue kuuluu Tolvan poropaliskuntaan, joka sijoittuu sekä Kuusamon, että Posion kuntien alueelle.

Paliskunta katsoo tuulipuiston pilaavan porojen tärkeän vasoma-alueen. Paliskunnan mukaan porot siirtyvät keväällä synnyttämään vasoja juuri tuulivoimaloiden sijoituspaikalle.

– Porot kerääntyvät juuri sille tuulivoima-alueelle. Siellä syntyy paliskunnan vasoista suurin osa, sanoo Tolvan paliskunnan osakas Ossi Harjukelo.

Massiivinen tuulipuisto tulisi Posion kunnan alueella olevan Riisitunturin kansallispuiston kupeeseen. Jättimäisten tuulimyllyjen huiput kohoaisivat korkeammalle kuin suositun luontomatkailukohteen Riisitunturin huippu. Etäisyyttä olisi vain alle kymmenen kilmometriä.

Posiolla ollaan sitä mieltä, että tuulipuiston hyödyt korjataan Kuusamossa ja haitat kärsitään Posiolla.

Posion matkailuyhdistys vastustaa hanketta maisemahaitan vuoksi.

– Tuulivoimaa sinänsä emme vastusta millään tavalla. Posion matkailuyhdistyksenä olemme Maaningan tuulivoimapuistoa vastaan, koska se on niin lähellä Riisitunturin kansallispuistoa, mikä on meille matkailuyrittäjille arvokasta maisemaa, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja Lauri Sassali.

Posio ei uskalla valittaa

Kuusamon kunta ja Kuusamon yhteismetsä, jonka maille Maaningan tuulipuisto on tulossa laskevat saavansa sievoiset verotuotot laitoksesta.

Naapurikunta Posion päättäjät tuntuvat hyväksyvän Kuusamon hankkeen.

– Meidän kanta on ollut, ettei ole oikein mukava naapurikuntien hankkeita ruveta vastustamaan, koska se saattaa kostautua meille jossakin muussa vaiheessa, sanoo Posion kunnanhallituksen puheenjohtaja Olavi Lehtiniemi (kesk.).

Tuulimyllyjä joka vaaramaisemaan?

Yhä useammin tuulivoimahankkeita sijoitetaan kauas asumattomiin Lapin metsiin.

Matkailumaisemien suojelun vuoksi hankkeita on Lapissa torjuttu ainakin Muonion ja Ylitornion kuntien päätöksillä. Luontomatkailun arvostuksen ja kysynnän kasvu on tehnyt Lapin maisemista taloudellisia hyödykkeitä.

Myös poronhoidon edellytykset perinteisenä Lapin elinkeinona ovat alttiita muulle maankäytölle kuten lisääntyvälle tuulipuistojen rakentamiselle.

Posion ja Kuusamon rajalla Saukkovaarassa olevat tuulivoimalat kuvattuna 23 kilometrin päästä Kitkajärven rannalta Himmerkistä.Vesa Vaarama / Yle

Erillisten tuulivoimahankkeiden kiihtyvä buumi herättää kysymyksen, pitäisikö sijaintien suunnittelun olla nykyistä kokonaisvaltaisempaa. Esimerkiksi Norjassa on hiljattain tehty valtakunnallinen kartoitus, jolla ohjataan tuulivoimaloiden sijaintia niin, että muiden elinkeinojen ja luontoarvojen etuja ei poljeta.

Sidor