Uutiset YLE Oulu

Oulu, Savonlinna ja Tampere ehdolla vuoden 2026 kulttuuripääkaupungiksi – suora lähetys alkaa kello 13:45

Euroopan kulttuuripääkaupungin nimitystä Suomessa vuodelle 2026 hakevat Savonlinna, Tampere ja Oulu. Kaupunkien hakemukset arvioi 12 hengen raati, joka koostuu riippumattomista taiteen ja kulttuurin eurooppalaisista asiantuntijoista.

Keskustakirjasto Oodissa kello 14 alkavassa kokouksessa raati kuulee hakijakaupunkien suunnitelmat ja päättää, mitkä kaupungit jatkavat seuraavalle, ratkaisevalle kierrokselle. Lopullisen valinnan raati tekee alkuvuodesta 2021.

Vuoden 2026 toinen kulttuuripääkaupunki tulee Slovakiasta.

Suomesta kulttuuripääkaupunkeja ovat olleet Helsinki (2000) ja Turku (2011).

Tampere, Oulu vai Savonlinna – mikä on Euroopan kulttuurin mekka vuonna 2026? Listasimme kulttuuripääkaupungiksi hakevien plussat ja miinukset

Tampere, Oulu vai Savonlinna – mikä on Euroopan kulttuurin mekka vuonna 2026? Listasimme kulttuuripääkaupungiksi hakevien plussat ja miinukset

Suomi saa kulttuuripääkaupunki-isännyyden kolmatta kertaa vuonna 2026. Euroopan kulttuuripääkaupunki -tittelistä kisaavat Oulu, Tampere ja Savonlinna. Vuonna 2000 tittelin sai Helsinki ja vuonna 2011 Turku yhdessä Tallinnan kanssa.

Vuonna 2026 kulttuuripääkaupunkeja on kaksi, toinen Suomesta ja toinen Slovakiasta.

Suomalaiskaupungit esittelevät hakemuksiaan tänään tiistaina kansainväliselle raadille. Huomenna keskiviikkona raati päättää, mitkä kaupungit pääsevät toiselle kierrokselle. Yle lähettää suorana tiedotustilaisuuden, jossa jatkoon menijät kerrotaan.

Mikä hakemus on paras? Mitkä ovat hakijakaupunkien ja hakemusten heikkoudet?

Pyysimme arviota muun muassa Suomen edellisestä kulttuuripääkaupungista: tutkimuspäällikkö Juho Varho Turun yliopiston kauppakorkeakoulusta ja Turun kaupungin vapaa-aikatoimialan johtaja Minna Sartes olivat kumpikin tiiviisti mukana Turun tohinassa vuonna 2011.

Oulu – kulttuuri-ilmastonmuutos Vanhaan tehtaaseen saneerattu Oulun taidemuseo edustaa korjausrakentamisessa 1980-luvulla Oulun arkkitehtiopiskelijoiden keskuudessa syntynyttä ns. Oulun koulua. Se pyrki rikkomaan siihen saakka vallalla ollutta laatikkomaista arkkitehtuuriperinnettä.Risto Degerman / Yle
  • Hakijana on Oulu ja 32 muuta kuntaa itärajalta länsirajalle. Katso tiivistelmä hakemuksesta ministeriön verkkosivuilta.
  • Pääteema on kulttuuri-ilmastonmuutos, joka jakautuu alateemoiksi: villisti kaupunki, rohkeasti reunalla ja vastakohtien voima.
  • Kolmen vuoden ajan on keskitytty rakentamaan yhteistyöverkostoja, sillä kaupungissa halutaan yhdistää teknologian toisistaan eristämiä ihmisiä uudelleen kulttuurin avulla.
  • Oulussa korostetaan luontoa ja Euroopan reuna-alueiden merkitystä osana yhteistä Eurooppaa.
  • Uudenlaisen ajattelun tarvetta perustellaan globaaleilla muutoksilla, jotka vaikuttavat kaikkialla eli pakolaiskriisi, ilmastonmuutos, koronakriisi, vihapuheen lisääntyminen ja väestön keskittyminen
  • Ideoita on koottu avoimella haulla ja työpajoissa, joiden pohjalta on saatu yhteensä 450 ohjelmaehdotusta.
  • Oulu on sitoutunut 20 miljoonan euron panostukseen hakuaikana.

Haasteet

  • Kasvukeskusajattelussaan Oulua on joskus pidetty muualla maakunnassa kilpailijana, joka ajaa ensisijaisesti vain omaa etuaan.
  • Vaikka hakuun on käytetty paljon energiaa, hakemuksesta paistaa kiire. Muotoilua olisi voinut vielä viilata.
  • Rohkean vision vaarana on, että kulttuuripääkaupunkivuodesta tulee liiankin poliittinen.
  • Teknologia- ja talouskeskeisessä ilmapiirissä kulttuuri, humanistiset tieteet ja muut pehmeät arvot ovat jääneet usein sivuosaan, kun lopullisia päätöksiä on tehty.
  • Oulussa on vuosia korostettu, että kaupungin ja alueen tulevaisuus rakentuu huippuluokan tekniikan osaajien varaan, jotta syntyy luova kriittinen massa innovaatioille. Vastaavasti ajatusta kriittisen massan tärkeydestä muilla aloilla ja varsinkin humanistisella puolella on pidetty voimien tuhlaamisena ja myös uhkana valitulle teknologiakeskeiselle linjalle.

Hankejohtaja Pia Rantala- Korhonen myöntää, että kansainvälisen raadin eteen meneminen jännittää.

– Olo on vähän niin kuin jalkapallon MM-kisojen rankkariskapassa. Pallo täytyy saada maaliin, mitään muuta vaihtoehtoa ei ole.

Töitä on tehty jo pitkään.

– Jännityksen ja ilon sekaisin tunnelmin mennään eteenpäin, että todella iso yli kolmen vuoden työ on takanapäin ja nyt päästään näyttämään kansainväliselle asiantuntijaraadille, että mistä Oulun kulttuuripääkaupunkihakemus on tehty.

Savonlinna – Saimaa-ilmiö 1400-luvulla rakennettu Olavinlinna on Savonlinnan maamerkki, jossa järjestetään vuosittain oopperajuhlat. Savonlinnan oopperajuhlat järjestetään seuraavan kerran kesällä 2021.Esa Huuhko / Yle
  • Hakijana on neljä Itä-Suomen maakuntaa. Keskiössä alueen pienin kaupunki Savonlinna, jonka ympärille haku rakennettu. Yleensä haku rakennetaan ison keskuskaupungin ympärille, kuten Tampereella tai Oulussa tehdään. Katso tiivistelmä hakemuksesta ministeriön verkkosivuilta.
  • Tavoitteena luoda Itä-Suomen asukkaille yhteistä kulttuuri-identiteettiä ja rakentaa Saimaan alueelle kulttuuriverkosto.
  • Saimaa-ilmiö pyrkii erottautumaan kilpailijoista muun muassa kauniin järviluonnon, itäsuomalaisen ruokakulttuurin ja karjalaisen kansanmusiikin puolesta. Hankkeen nimi juontaa Saimaan kaupunkeja kiertäneestä Tuuliajolla-keikkasarjasta, josta Kaurismäen veljekset tekivät Saimaa-ilmiö -nimisen elokuvan 1980-luvulla.
  • Vetonaulana on Savonlinnan Olavinlinna, joka tunnetaan ympäri maailman oopperajuhlistaan.
  • Järvi-Suomesta povataan Suomi-matkailun uutta Lappia.

Haasteet

  • Itä-Suomessa on vahvaa paikalliskulttuuria, mutta taiteelliset vetonaulat ovat toistaiseksi hajallaan.
  • Kulttuuripääkaupunkivuoden rahoituksen avulla on tarkoitus rakentaa Itä-Suomen alueen kulttuuriverkostoa, mutta mikä on verkoston eurooppalainen merkitys?
  • Hakemuksessa ei tunnu olevan selkeää teemaa: vesi ja Saimaa toki, mutta missä on erityinen kulttuuripääkaupunkivisio?
  • Alueellisesti kulttuuripääkaupunkivuodesta on puhuttu lähinnä matkailun ja alueellisen kehittämisen kautta, keskustelu kulttuuriarvoista on toistaiseksi ollut vähäistä.
  • Saimaa-ilmiö tuoksahtaa alueen kehittämisohjelmalta, ei niinkään kulttuuripääkaupunkivuodelta.

Koordinaattori Anu-Anette Varho on innoissaan.

– Esittelyyn mennään hyvillä ja innokkailla fiiliksillä. Saimaa-ilmiöstä on kasvanut Itä-Suomen yhteinen asia, jota on kunnia esitellä.

Tampere – yhdenvertaisuus Tamperelaisille sauna on vertauskuva kaikille avoimesta kulttuuritilasta. Yleiset saunat, kuten Rauhaniemen kansankylpylä Näsijärven rannalla, ovat suosittuja niin kesällä kuin talvella. Marjut Suomi / Yle
  • Hakijana on Tampere ja 19 muuta pirkanmaalaista kuntaa. Katso tiivistelmä hakemuksesta ministeriön verkkosivuilta.
  • Pääteema on yhdenvertaisuus. Tampere ja Pirkanmaa haluavat nousta yhdenvertaisuuden edistäjäksi sen kaikissa muodoissa.
  • Kattoteeman alla on neljä teemaa: enemmän rosoa, enemmän kylähyppelyä, enemmän saunaa ja enemmän leikkiä. Maailman saunapääkaupunki nostaa saunan esiin yhdenvertaisen kohtaamisen paikkana. Roso viittaa Pirkanmaan historiaan, kulttuuriperintöön ja vastakulttuureihin. Kylähyppely -teema nostaa esiin lähimatkailua. Leikki viittaa Tampereen vahvuuksiin esimerkiksi teatterissa ja jääkiekossa.
  • Kymmenien miljoonien eurojen hankkeen tavoitteena on lisätä alueen elinvoimaa, elämänlaatua sekä luoda uusi, kansainvälisesti houkutteleva kertomus Tampereesta ja Pirkanmaasta.
  • Avoimessa ohjelmahaussa saatiin yli 700 kulttuuriohjelmaehdotusta, lisäksi järjestetty kymmeniä yleisötilaisuuksia.

Haasteet

  • Tampere haluaa tasa-arvon kansainväliseksi suunnannäyttäjäksi, mutta riittävätkö rahkeet.
  • Teemat ovat varsin laajat, vaikuttaa siltä, että on ollut vaikea valita riittävän selkeää kärkeä. Kaupungilla on enemmän vahvuuksia, kuin mitä hakemukseen on osattu kirjata.
  • Hakemuksesta puuttuu tiettyä rohkeutta ja riskinottoa, ei tunnu erottuvan muista kulttuuripääkaupungeista.
  • Tampere on suosittu kulttuuriretkien kohde suomalaisille, mutta tarjonta ei vetoa ulkomaalaisiin niin paljon kuin seudulla haluttaisiin. Edelleen yhdeksän kymmenestä matkailueurosta tulee kotimaasta, vaikka töitä kansainvälisten vieraiden saamiseksi on tehty hartiavoimin jo vuosia.
  • Sauna näyttäytyy teemana hieman kuluneelta Turusta käsin.
  • Tampere on Pirkanmaan jyrä ja kasvot. Jäävätkö 19 muuta hakijakuntaa taas Tampereen jalkoihin, kuten usein käy Pirkanmaasta puhuttaessa.

Luova johtaja Juha Hemanus sanoo, että vatsanpohjassa on hyvää kutinaa.

– Tätä on odotettu pitkään. Tämä on kuin ultrajuoksu. Maraton on jo ehkä takana, mutta sata kilometriä menee rikki toivottavasti ensi keväänä, jos päästään jatkoon.

Hän uskoo, että Tampere selviää seuraavalle hakukierrokselle.

– Tampere on rosoinen, hyvällä tavalla luonteikas kaupunki, josta kaikki tykkäävät. Me perustamme hakemuksemme kaupungin vahvuuksiin, mutta osoitamme myös puutteita, koska tämä on kehitysprojekti. Tätä titteliä ei voi voittaa, ellei osoita tahtoa ja kykyä kehittyä.

Vinkki Turusta: varaudu vastarintaan

Tutkimuspäällikkö Juho Varho Turusta antaa tässä vaiheessa pisteet Oululle, jonka hakemus erottuu muita rohkeampana. Siinä on myös Eurooppa-ulottuvuus selkein. Oulu esittelee vision, Savonlinna taas pitkäaikaisen tavoitteen. Tampere esittelee jo olemassa olevaa kulttuuria ja kulttuuriperintöä.

– Veikkaan Oulun valintaa, Varho sanoo.

Toimialajohtaja Minna Sartes puntaroi Oulun ja Tampereen välillä. Sarteksen mielestä Oulu on tehnyt vahvimmin pitkäjänteistä työtä.

– Mielestäni Oulu ansaitsisi sen, mutta Tampere on vahva monessakin suhteessa. Jos sydämellä veikkaan, niin Oulu. Vaikea sanoa.

Kansainvälisellä raadilla on siis monta asiaa puntaroitavana tänään, kun kaupungit esittelevät hakemuksiaan. Keskiviikkona kuullaan jatkoon päässeet kaupungit, jotka sitten täsmentävät hakemustaan syksyn aikana. Lopullisen valinnan raati tekee alkuvuodesta 2021.

Turun kaupungin viestintäjohtaja Saara Malilalla on antaa muutama vinkki hakijoille. Sopimukset kannattaa tehdä tarkkaan ja välttää sudenkuopat. Malila viittaa siihen, että Turku teki mielestään kaiken oikein, mutta joutui silti palauttamaan osan valtiolta saamistaan rahoistaan takaisin.

Valmistelun avoimuus ja osallistaminen on tärkeää. Tavoitteet on tärkeää sanoa ääneen.

– Turku teki todella paljon töitä, mutta toivottavasti seuraava kaupunki tekee vielä enemmän. Se on niin iso hanke ja siinä on niin paljon veronmaksajien rahaa liossa, että on hyvin vaikeaa saada perusteltua, miksi jotkut hankkeet pääsevät mukaan ja jotkut eivät.

Aurajoen rannoille saatiin lisää kulttuuria ja ravintolaelämää Turun kulttuuripääkaupunkivuoden aikana.Petteri Bülow / Yle

Kulttuuriin sijoittaminen kannattaa. Malila muistuttaa, että Turussa kulttuuripääkaupunkivuoteen käytetty euro tuli neljänä takaisin.

Vastustukseen on silti varauduttava.

– Ihan jokaisessa kulttuuripääkaupungissa hanketta on vastustettu, tehtiin se miten vain ja oli maailmantilanne mikä vain. Sitä ei kannata pelätä. Sieltä tulee kova reaktio, että miksi rahaa käytetään näin paljon kulttuuriin.

Hiljattain julkaistun selvityksen mukaan (Turun kaupungin verkkosivut) kulttuuripääkaupunkivuoden ansiosta Turun ilmapiiri on muuttunut avoimemmaksi. Kaupungissa on onnistuttu vahvistamaan erityisesti Aurajoen roolia elävänä kulttuuritilana.

Vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunki -tiedotustilaisuutta voi seurata Yle Areenassa suorana keskiviikkona kello 13.45 alkaen.

Lue myös:

Kuopio lähti mukaan Euroopan kulttuuripääkaupunkihankkeeseen

Oulu uudistaa brändinsä – edellinen brändi Pohjois-Skandinavian pääkaupungista on jo kuuden vuoden takaa

Tampereen hakemus Euroopan kulttuuripääkaupungiksi on valmis

Vuosi kulttuuripääkaupunkina maksaisi Savonlinnalle kaksi miljoonaa, neljä muuta kaupunkia osallistuisivat kukin puolella miljoonalla eurolla

Tänä vuonna tuhansien asuntovaunujen karavaani jää väliin – poikkeusaika laittoi Suviseurat uuden äärelle

Vanhoillislestadiolaisten perinteiset Suviseurat järjestetään tänä vuonna poikkeusjärjestelyin.

Perinteisesti suurtapahtuma kerää yhteen kymmeniä tuhansia ihmisiä. Esimerkiksi viime kesänä Muhoksen pelloille rakennetulla tapahtuma-alueella vieraili lähes 80 000 kävijää.

Tänä vuonna kaikki on toisin.

Reisjärvellä järjestettäväksi suunniteltu tapahtuma on siirretty vuoden päähän, ja Suviseurat on tänä kesänä etätapahtuma, jossa sanaa julistetaan radion ja netin välityksellä, esimerkiksi Youtuben kautta, kertoo Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen (SRK) pääsihteeri Juha Kaarivaara.

– Kyllähän tämä poikkeaa merkittävästi siitä, että pääsisimme kokoontumaan yhteen ja saataisiin seuravieraat suviseurakentälle.

Aiemmin tässä tilassa oli kokoushuone, kertoo Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen pääsihteeri Juha Kaarivaara. Nyt se on tulevien Suviseuralähetysten sydän, jossa tehdään videosisällöt etänä järjestettävään tapahtumaan.Hanna Juopperi / Yle Talkoolaisiksi tarvittiin tekniikan osaajia

Tämän kesän tapahtumaan ei siis pystytetä laajoja teltta-alueita tai rakenneta leirintäalueita tuhansille asuntovaunuille, vaan tapahtumaan valmistaudutaan SRK:n tiloissa Oulun Kontinkankaalla.

Kevään aikana toimiston kokous- ja vierashuoneisiin on rakennettu radio- ja videostudiot.

Tapahtuman talkoolaisiltakin on vaadittu kokonaan uudenlaista osaamista, sillä perinteisen pystytys- ja rakentamistyön sijaan on korostunut tekninen osaaminen.

Kesäseuraradion studiossa lähetyksen kulkua ovat seuraamassa lähetystyön sihteeri Henna Pärkkä ja kanavan päätoimittaja Vilja Paavola.Hanna Juopperi / Yle

Kevään poikkeustilan aikana yhdistyksen toimintaa ehdittiin jo siirtää paljon nettiin, Juha Kaarivaara sanoo. Siitä on kertynyt arvokasta kokemusta.

– On tässä ollut opittavaa ja haltuun otettavaa, mutta toimintavalmius saatiin hyvin nopeasti aikaan. Kevään toiminnan jälkeen on hyvä mennä kohti Suviseuroja.

Videostudiossa on valmiina joukko kameroita ja piuhoja kulkee lattialla valtava määrä. Puhujakorokkeen ympärille on tuotu somisteeksi koivunrunkoja ja paikalle on kannettu seurapenkkejä ja puunkuorikatetta, jotka muistuttavat poikkeusoloissakin seurakentän perinteisistä rakenteista.

Mummolan Suviseurat

Suviseuroilla on vanhoillislestadiolaisessa yhteisössä perinteisesti myös suuri sosiaalinen merkitys, kun ihmiset ja perheet tapaavat toisiaan yli viikonlopun kestävässä tapahtumassa.

Vaikka tänä vuonna asuntovaunuja ei parkkeerata peltoaukeille vieri viereen, aikoo moni perhekunta kokoontua kokoontumisrajoitusten puitteissa pienemmässä piirissä, esimerkiksi suvun kesken.

SRK:n pääsihteeri Juha Kaarivaara kertoo, että yhdistykselle on tullut tietoa siitä, että monet perheet järjestävät omat mummolan tai kotipihan Suviseurat, joissa pyritään toteuttamaan tapahtuman luonnetta niin hyvin kuin mahdollista.

– On varattu samankaltaisia ruokia kuin Suviseuroissa, lapset pitävät kioskia ja työvuoroja on jaettu vauvasta vaariin siten, että puitteet ovat kunnossa.

Puhujakoroke on valmiina SRK:n tiloissa torstaina alkavia poikkeusajan Suviseuroja varten.Hanna Juopperi / Yle

Keskustelu on auki 23. kesäkuuta kello 23:een saakka!

Lue myös: Tältä näyttää pelto kaksi viikkoa Suviseurojen jälkeen: "Kuin ison mullilauman tallaama"

Bloggaajat Mustarttu ja Viena K. ovat entisiä lestadiolaisia, mutta käyvät Suviseuroissa – “Kuin mitkä tahansa festarit ilman örveltämistä”

Anarkistipappi Árpád Kovács sai kirjallisen huomautuksen piispalta, mutta haluaa jatkaa kansainvälisen työn pastorina ja anarkistiliitossa

Oulun tuomiokirkkoseurakunnassa työskentelevä kansainvälisen työn pastori Árpád Kovács aikoo jatkaa työssään ja anarkistiliiton toiminnassa piispan kirjallisesta huomautuksesta huolimatta.

– Minä aion jatkaa kansainvälisen työn pastorina. Se työ on raskasta. Jään kohta kesälomalle, ja sen jälkeen palaan tekemään töitä kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien pariin.

– Olen ollut perustamassa Oulun anarkistiliittoa, eikä minulla ole aikomusta luopua siitä.

Muutoin Kovács ei kommentoi saamansa huomautusta.

Lue myös: Oulussa työskentelevä pastori on mukana äärivasemmistolaisessa liitossa, joka jakoi somessa asekuvan – poliisi seuraa toimintaa

Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalo on antanut Kovácsille kirjallisen huomautuksen ja käynyt tämän kanssa piispan kaitsentavirkaan kuuluvan keskustelun viime perjantaina.

Huomautuksessa viitataan kahteen julkisuudessa esillä olleeseen asiaan: Oulun anarkistiliiton somessa julkaisemaan kohua herättäneeseen kuvaan sekä Kovácsin vuonna 2017 Ylelle antamaan haastatteluun.

Someen jaetussa kuvassa kasvonsa peittänyt mies esittelee rynnäkkökivääriä. Kovácsin mukaan hän itse ei ole kuvassa, mutta ase on hänen. Piispan mukaan papilla on muiden kansalaisten tavoin oikeus kuulua laillisiin yhdistyksiin ja toimia niissä. Papin tulee kuitenkin pidättäytyä sellaisesta toiminnasta, joka herättää huolta turvallisuudesta.

Muutama vuosi sitten Kovács totesi Ylen haastattelussa olevansa ateisti, ja hänelle olevan yhdentekevää, onko Jumala olemassa. Piispan huomautuksessa todetaan, että pappi ei voi sanoa olevansa ateisti joutumatta ristiriitaan tunnustuksessa pysymisvelvoitteensa kanssa.

Piispan antamaa huomautusta käsiteltiin eilen tuomiokapitulin istunnossa.

Kovácsin saamasta huomautuksesta ovat uutisoineet muun muassa Kaleva ja Rauhantervehdys.

Poliisi pyytää yleisön havaintoja nuoren naisen kuolemaan johtaneesta liikenneonnettomuudesta Oulun keskustassa

Poliisi kaipaa yleisön havaintoja polkupyöräilijän kuolemaan johtaneesta onnettomuudesta Oulun keskustan läheisyydessä.

Pyörällä liikkunut alle 30-vuotias nainen kuoli, kun polkupyörä ja auto törmäsivät toisiinsa perjantaina 5. kesäkuuta hieman kello 15 jälkeen Oulussa Kansankadun ja Nummikadun risteyksessä.

Autoilija ajoi Kansankatua Limingantullin suunnasta Saaristonkatua kohti, kun vasemmalta Nummikadun suunnasta kevyen liikenteen väylää pitkin tuli pyöräilijä. Vaikka auton vauhti oli hiljainen, auto ja polkupyörä törmäsivät Kansankadulla. Törmäyksen voimasta polkupyöräilijä kaatui ja löi päänsä auton tuulilasiin. Pyöräilijällä ei ollut kypärää päässä. Hänet vietiin sairaalahoitoon, mutta vammat olivat niin vakavat, että hän kuoli myöhemmin.

Poliisi toivoo yhteydenottoja henkilöiltä, jotka näkivät onnettomuuden. Yhteydenotot sähköpostilla osoitteeseen vihjeet.oulu@poliisi.fi tai vihjepuhelinnumeroon 0295 416 194.

Vainoista ja ympäristömyrkyistä selvinneet merikotkat asuttavat nyt myös sisämaata – seuraa poikasten rengastusta suorana

Reilu sata vuotta sitten merikotkat asuttivat koko Suomea. Vuosien saatossa laji oli hävitä kokonaan ihmisten toiminnan vuoksi. Nyt merikotkat ovat palanneet jälleen juurilleen, ja levittäytyneet lounais- ja länsirannikoilta myös sisämaahan. Tällä hetkellä merikotkien parimäärä on koko Suomessa noin 550, ja määrä on kasvussa.

– Kukaan ei varmasti olisi 80-luvulla osannut ennustaa, että kanta lähtisi näin hyvin nousemaan ainakaan siinä määrin kuin kuluneiden parinkymmenen vuoden aikana on tapahtunut, toteaa Sääksisäätiön merikotkatyöryhmän seurantavastaava Heikki Lokki.

Vuonna 1973 perustettiin merikotkatyöryhmä, sillä merikotkakanta oli romahtaa täysin. Syynä olivat ihmiset, jotka vainosivat ja ampuivat niitä. Lisäksi osa tuolloin käytetyistä ympäristömyrkyistä horjuttivat merikotkakantaa. Myrkyt vaikuttivat heikentävästi muun muassa niiden lisääntymiseen.

Merikotka on luonteeltaan arka laji. Merikotkavainojen hellitettyä, laji on uskaltautunut pesimään myös ihmisasutusten lähelle ja laji on sopeutunut myös kaupunkien läheisyyteen. Merikotkia on nähty esimerkiksi Helsingissä, Vanhakaupunginlahdella.

– Ihmissilmään näyttää, että merikotkat joutuvat pesimään tilanpuutteen vuoksi älyttömissä paikoissa. Näissä sijanneissa pesimämenestys on usein huono, sanoo Lokki.

Merikotkista arvokasta tietoa rengastuksen avulla

Vesa Hyyryläinen kertoo esimerkin merikotkakannan kasvusta Kainuusta, Oulujärven saarelta. Siellä rengastettiin ensimmäinen merikotkan poikaspesä vuonna 2015. Tällä hetkellä Oulujärvellä on tiedossa jo noin kolme merikotkan pesää. Kannan kasvu on ollut hyvin hidasta, mutta on odotettavissa, että kanta tulee vielä tulevaisuudessa kasvamaan.

Merikotkien rengastus on pitkäaikaista tutkimustoimintaa. Yksilöitä ja niiden pesäpaikkoja rekisteröidään ja tarkistetaan säännöllisin väliajoin. Rengastuksessa merkitään merikotkayksilöt tunnistettavaksi ja niistä otetaan mittoja ja perimänäytteitä. DNA-näytteiden avulla merikotkien leviämisestä ja elinkyvystä saadaan arvokasta tietoa.

– Rengastus on lajin suojelua. Sen avulla merikotkien elämää voidaan seurata vuosikausia eteenpäin, Hyyryläinen kertoo.

Oulujärvellä ja muualla Kainuussa esiintyviä merikotkia on seurattu intensiivisesti jo kauan. Hyyryläisellä on tiedossa uusi merikotkapesä Oulujärven saarella, jossa hän aikoo käydä rengastamassa poikasia. Voit seurata rengastuksesta suorassa lähetyksessä aamukahdeksasta aamukymmeneen. Videoon pääset tämän jutun pääkuvaa klikkaamalla.

Kevään mittaan tätä pesää on käyty tarkkailemassa kaukaa järveltä ja emon käyttäytymisen perusteella on todennäköistä, että pesässä on rengastusikäisiä poikasia.

– Poikasten määrä ei ole etukäteen tiedossa. Yleensä pesässä varttuu kaksi poikasta, joskus myös kolme, Hyyryläinen kertoo.

Herättikö juttu ajatuksia? Keskustele aiheesta 17.6. kello 23:een saakka.

Aiheesta lisää:

Merikotkan poikasia ei tarvitse häiritä enää turhan takia – drone on verraton apuväline pesätarkastuksissa

Merikotkien lisääntyminen aiheuttaa ristiriitoja Ahvenanmaalla ja nyt pohditaan, kumpi väistää: kotka vai ihminen

Vaaratiedote: Pohjois-Pohjanmaa

Kajana, centrum distriktet. Hälsofarlig rök i luften. Alla i omradet uppmanas hålla sig inomhus och stänga av ventilationen samt invänta meddelande om att faran är over. Jourhavande Brandmästare Kajanaland räddningsverk.

Kesän uudeksi lämpöennätykseksi 29 astetta Luhangassa

Kesän uusi lämpöennätys on mitattu Keski-Suomen Luhangassa. Judinsalossa mittari kipusi tänään tasan 29 asteeseen.

Edellinen ennätys oli Ylitornion Meltosjärvellä sunnuntaina mitattu 28,8 astetta.

Tänään lämpötila nousi korkeaksi eri osissa maata. Satakunnan Karviassa mitattiin 28,4 astetta. Yli 28 asteen päästiin myös muun muassa Pohjois-Pohjanmaan Haapavedellä ja Satakunnan Kokemäellä.

Ilmatieteen laitokselta arvioitiin alkuillasta, että nyt mitattu kesän lämpöennätys saattaa rikkoutua jo huomenna tiistaina.

Lisää säästä täällä.

Koronan riski on pieni uidessa ja jäätelökioskille jonottaessa – muista silti nämä viisi asiaa rannalla

Lämmin sää houkuttelee auringonpalvojia uimarannoille ja polskimaan veteen. Vaikka koronatilanne on hieman rauhoittunut, viruksen olemassaoloa ei voi rannallakaan täysin unohtaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tämänhetkisen tiedon mukaan riski saada koronavirus luonnonvesissä uimisen yhteydessä on kuitenkin alhainen. Toisin kuin yleinen kuumetta ja vatsatautia aiheuttava norovirus, koronavirus laimenee uimavedessä hetkessä.

Riski liittyy lähinnä uimareiden lähikontakteissa tapahtuvaan leviämiseen, jos uimassa tai yleisellä uimarannalla on samaan aikaan koronavirusta levittävä henkilö.

Kokosimme vinkit turvalliseen rantaelämään ja kysyimme rannalla olleilta, miltä ne kuulostavat.

1. Älä mene uimarannalle sairaana

Ensimmäinen ohje on hyvin yksinkertainen: Jos on ylähengitystie oireita, ei uimarannalle saa mennä, kertoo Turun yliopistollisen sairaalan kliinisen mikrobiologian ylilääkäri Tytti Vuorinen.

– Kuume, aivastelu ja flunssaoireet pitää potea kotona. Koronavirus voi olla henkilöllä myös oireettomana pari päivää ennen sairastumista, joten ainoa tapa ehkäistä viruksen leviämistä on turvaväleistä huolehtiminen.

Kajaanin Paltaniemen uimarannalla kesäisestä säästä nauttinut Ohto Sorvari allekirjoittaa Vuorisen ohjeen.

– Ei kyllä todellakaan voi mennä uimarannalle sairaana. Ehdottomasti hyvä ohje.

2. Älä änkeä pyyhettäsi liian lähelle muita

Koronan myötä turvaväleihin on totuttu. Uimarannoillakin turvaväli tulee huomioida monessa asiassa, niin uidessa kuin rannalla.

– Nautitaan auringosta, mutta jätetään seuraavaan rannalla olijaan ainakin kahden metrin väli. Kannattaa olla pienissä porukoissa, muutaman hengen ryppäissä, sanoo mikrobiologian ylilääkäri Tytti Vuorinen.

Turvavälit tulee olla myös käydessä wc-tiloissa tai jäätelön ostossa.

Niko ja Sari Hakkarainen nauttivat jäätelöstä uimareissun jälkeen Oulun Tuiran uimarannan kahvilan edustalla. Pekka Loukkola / Yle

Lohtajalta Oulun Tuiran uimarannalle saapuneet Niko ja Sari Hakkarainen olivat pakanneet mukaan nenäliinoja, mutta käsidesi unohtui matkasta. Niko Hakkarainen kokee, että rannalla koronasuosituksia noudatettiin varsin hyvin.

– Kyllä täällä pidetään väliä. Lisäksi ei saa yskiä eikä aivastaa toista päin, kertoo 10-vuotias Hakkarainen.

3. Valitse hiljainen ranta

Suosituimmat rannat keräävät paikalle isoimmat joukot auringonpalvojia. Ylilääkäri Vuorisen mukaan tämä lisää riskiä altistua tartunnalle.

– Mitä enemmän koolla on ihmisiä, sitä suurempi riski on sille, että on paikalla on tartuttajia ja tartutettavia. Toisaalta ulkoilma on turvallisempi koronan leviämisen kannalta kuin sisätilat, koska virukset katoavat ilmatilaan nopeammin kuin suljetusta tilasta, kertoo Vuorinen.

Jos uimarannalla on paljon väkeä, kannattaa se jättää väliin ja valita hiljaisempi ranta.

Ohto Sorvari hieman kyseenalaistaa hiljaisia rantoja. Hänestä suositut rannat ovat yleensä parhaita paikkoja, hiljaiset voivat olla roskaisia ja vesi likaista.

– Tykkään tällaisista rannoista, missä on enemmän ääntä, kun kuulee iloa ja naurua.

Isommalla rannalla näkee myös kavereita.

– Nyt olen nähnyt täällä neljä kaveria.

4. Syö mieluummin ruokailuvälineillä

Monessa uimapaikassa ei ole erillistä sisävessaa tai käsienpesupaikkaa, joissa kädet voisi pestä saippualla ja kuumalla vedellä. Hyvästä käsihygieniasta tulisi huolehtia rannallakin, ja käsidesiä kannattaa pitää mukana. Käsidesin ohella voi käyttää desinfioituja liinoja käsien puhdistamiseen.

Käsihygienia tulee muistaa myös syödessä. Yleisohjeena on, että kädet tulee pestä jo ennen ruokailua.

– Käytä syödessä mieluummin ruokailuvälineitä kuin että napostelet sormin. Jos syöt sormin, tulee kädet puhdistaa ruokailun jälkeen huolellisesti, muistuttaa Vuorinen.

Nallikarin uimarannan jäätelökioskilla omaa vuoroa odotettiin turvavälit huomioiden. Pekka Loukkola / Yle

Ohto Sorvari ymmärtää, että käsihygienia on tärkeää, mutta hän huomauttaa, ettei kaikkea voi syödä ruokailuvälineillä.

– Meillä on aina vaan keksejä eväänä. Sitä ei ole kiva syödä haarukalla

5. Jos aivastat nenäliinaan, huolehdi se roskiin

Roskat tulee laittaa suoraan roskakoriin tai omaan talteen ja myöhemmin roska-astiaan.

– Kun aivastat nenäliinaan ja heität sen maahan, niin tartuntamahdollisuus on olemassa, kun joku sen maasta kerää. Toki tartuntariski tässä on hyvin pieni, kertoo Vuorinen.

Vaikka koronatartuntojen määrä on ollut pitempään laskussa, muistuttaa Turun yliopistollisen sairaalan ylilääkäri Tytti Vuorinen, että virusta on maassamme.

– Koronaohjeistuksia tulee edelleen noudattaa. Elokuussa nähdään, miten tilanne on kehittynyt.

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto on laatinut uimarannoille näin korona-aikana erityisen uimaetiketin, jossa muistutetaan muutamasta pääasiasta. Tärkeintä on koronan tartuntariskin välttäminen uimarannoilla.

Lue myös: Suosi rantoja ja huvipuistojen ulkolaitteita sekä harkitse tarkkaan, järjestätkö lastenkutsut – asiantuntijoiden vinkit turvalliseen kesään

Keskustelu on auki 14. elokuuta kello 23:een saakka.

Seksitauteja eivät rajoitukset paljoa hillitse – erikoislääkäri: "Seksuaalivietti on niin voimakas, ettei siihen poikkeusolot vaikuta"

Henkiseen läheisyyteen, mutta fyysiseen etäisyyteen on kannustettu korkeinta valtiojohtoa myöten koronaepidemian aikana.

Rajoitustoimet suitsivat keväällä ihmisten liikkumista, sulkivat ravintolat ja yökerhot, ja ulkomaan matkailukin tyrehtyi käytännössä täysin.

Koronaviruksen etenemistä rajoitukset ovat hillinneet hyvin, mutta kuinka on asian laita seksitautien kanssa?

Vain Tampereella koronakevät on näkynyt selkeästi sukupuolitautien poliklinikalla. Tosin samassa paikassa on myös tamperelaisten matkailijoiden rokotusvastaanotto, joten heidän täydellinen poisjääntinsä on hiljentänyt polia ehkä enemmän.

Tarkkoja lukuja sukupuolitautien vastaanoton vastuulääkäri Arja Burgosilla ei ole kertoa, mutta kokemuksia kylläkin.

– Selvästi haastatteluissa huomaa, että kontakteja on vähemmän kuin ennen. Harvempi ihminen ilmoittaa nyt useista partnereista, ja osa hoidetuista klamydiatartunnoistakin on selvästi saatu jo alkukeväästä, kertoo Burgos.

Ulkomailta tuodut tartunnat ovat ymmärrettävistä syistä pudonneet käytännössä liki nollaan.

– Maalis–huhtikuun vaihteessa oli todella hiljaista. Nyt kesäkuussa ihmiset uskaltautuvat paremmin kyllä vastaanotolle, jos aihetta on, valottaa Arja Burgos Tampereen tilannetta.

Tippuriepidemia Oulussa, Helsingin seudulla tavallinen tahti

Oulussa on selvitelty paikallista tippuriepidemiaa rajoitustoimien aikana. Seksitautien hoitajavastaanotto on ollut kiireinen Oulun yliopistollisen sairaalan ihotautien klinikalla.

– Kaikki ajat ovat olleet varattuja. Toki normaalitilanteessakin kysyntää on enemmän kuin meillä on mahdollisuutta aikoja tarjota, toteaa seksitautien vastuulääkäri, dosentti Laura Huilaja.

Pääkaupunkiseudulla todettujen sukupuolitautitartuntojen määrässä ei ole suuria eroja aiempaan verrattuna. HUS:n sukupuolitautien poliklinikka on ollut kevään ajan normaalisti auki.

Klamydia on edelleen Suomen yleisin sukupuolitauti.Kalle Mäkelä / Yle

Potilaita on kuitenkin ollut hieman vähemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan, kertoo iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri, dosentti Eija Hiltunen-Back.

– Kun tauti todetaan, niin sehän ei kerro siitä, milloin mahdollinen tartunta on saatu, koska monet seksitaudit ovat oireettomia. Tässä vaiheessa ei koronakevään merkityksestä voi vielä sanoa enempää, huomauttaa Hiltunen-Back.

Kuopiossa hieman hillitympää, Turussa ja Porissa ei suuria muutoksia

Kuopiossa vastaanottotoimintaa jouduttiin epidemian alkuvaiheessa supistamaan koronakontaktien jäljitystyön takia. Kysyntäkin oli tavallista vähäisempää maalis–toukokuussa.

Vaikka käyntien ja tehtyjen testien määrät olivat normaalia vähäisempiä, arvioi Kuopion kaupungin tartuntataudeista vastaava lääkäri Katri Makkonen myös todellisia tartuntoja olleen normikevättä niukemmin.

– Sukupuolitautien leviäminen on ollut todennäköisesti hillitympää, sillä koronarajoitusten vuoksi fyysisiä kontakteja on suositeltu välttämään.

Kesän tullen Kuopiossakin testitarve on jälleen vilkastunut ja nyt sukupuolitautien vastaanotto toimii jälleen normaalisti.

Kun aurinko alkaa paistaa, seksiä aletaan harrastaa oli korona tai ei. Erikoislääkäri Niina Hieta, Tyks.

Turussa potilasmäärät ovat vähentyneet huomattavasti Tyksin sukupuolitautien poliklinikalla.

Syynä ei kuitenkaan ole koronavirus, vaan toiminnan muuttuminen ajanvarauspoliklinikaksi maaliskuun alusta. Potilaat ovat yhteydessä Omaolo-sovelluksen kautta. Seksitautien määrä on jonkin verran vähentynyt, mutta niin on myös tehtyjen testien määrä.

– Oireelliset potilaat ohjautuvat meille ja oireettomat pyritään hoitamaan terveyskeskuksissa. Nykyisin oikeat potilaat hoidetaan oikeassa paikassa, toteaa erikoislääkäri Niina Hieta Tyksistä.

Satakunnassa näytteitä otettiin maalis–toukokuussa vain hieman vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Positiivisia tuloksia oli tänä keväänä 123, kun vuotta aiemmin luku oli 144.

Satakunnassa otettiin maalis–toukokuussa 1741 yhdistettyä klamydia ja tippurinäytettä. Viime vuoden vastaavana aikana määrä oli 1917, kertoo ylilääkäri Raija Uusitalo-Seppälä.Katja Halinen / Yle

Lähes kaikki löydökset olivat klamydiaa, kertoo Satakunnan sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava ylilääkäri Raija Uusitalo-Seppälä.

– Kovin selvää muutosta ei näy sen paremmin otetuissa näytteissä kuin tapauksissakaan, vaikka fyysisten kontaktien välttämisen ja ravintoloiden kiinni olemisen olisi ehkä ajatellut vähentävän tapauksia.

Tahti vaikuttaa siltä, että klamydialöydösten määrä Satakunnassa tulee olemaan vuositasolla samaa suuruusluokkaa kuin viime vuonna, arvioi Uusitalo-Seppälä.

Hoitovelkaa ei näyttäisi kertyvän sukupuolitaudeista

Ympäri Suomen on oltu huolissaan, etteivät ihmiset ole uskaltaneet hakea tarvitsemaansa hoitoa korona-aikana muihin sairauksiinsa. Sukupuolitautien osalta tämä ei näyttäisi olevan suurikaan ongelma.

– Tuntuu, että kaikki, jotka testejä tarvitsevat, ovat hakeutuneet hoidon piiriin, sanoo Niina Hieta Tyksistä.

Tampereella on pyydetty välttämään vastaanotolle tulemista hengitystieoireisena, mitä onkin noudatettu hyvin.

Ajat on annettu puhelimessa, ja poliklinikalla tehtävä oma näytteenotto on vähentynyt minimiin. Testejä on teetetty enemmän laboratoriossa.

– Luultavasti alussa osa ihmisistä vältti myös oireettomana testeihin menoa, ettei tarvitsisi mennä laboratorioon, arvelee vastuulääkäri Arja Burgos Tampeelta.

Syntyykö koronakeväästä hoitovelkaa myös sukupuolitautien osalta, selvinnee vasta pidemmällä aikavälillä.

– Vähentynyt testaaminen saattaa tietysti näyttäytyä myös lisääntyneenä hoidon tarpeena myöhemmin. Uskon kuitenkin, että oikeasti seksikontaktit uusiin kumppaneihin ovat myös vähentyneet nyt keväällä, sanoo Burgos.

Aurinko laittaa vibaa punttiin ilman festareitakin

On vaikea ennustaa, jääkö koronakeväästä joitain pitkäkestoisempia vaikutuksia sukupuolitautien leviämiseen. Kesän ja avautumisen myötä opit voivat pahimmassa tapauksessa unohtuakin nopeasti.

– Kun aurinko alkaa paistaa, seksiä aletaan harrastaa oli korona tai ei. Seksuaalivietti on niin voimakas, että siihen ei tunnu poikkeusolot vaikuttavan, toteaa erikoislääkäri Niina Hieta.

Katri Makkonen Kuopiosta on luottavaisempi ihmisten muistin pituuteen.

– Ehkä ihmiset ovat varovaisempia ja tietoisempia koronaepidemian jälkeen ja osaavat suojautua paremmin jatkossa myös sukupuolitauteja vastaan. Toivotaan ainakin näin, miettii Makkonen.

Suuret yleisötapahtumat on peruttu pitkälle loppukesään, mikä voi vaikuttaa tartuntamääriin. Festareiden jälkeen on saattanut näkyä paikallinen piikki sukupuolitautitartunnoissa, mutta yksistään niitä on turha syyttää.

– Kesäisin on aina tartuntamahdollisuuksia enemmän. Siihen ei tarvita festareita eikä muitakaan tapahtumia, sanoo Niina Hieta Turusta.

Taudit leviävät ilman kesäjuhliakin ja saattavat jäädä piiloon, muistuttaa myös Laura Huilaja Oulusta.

– Suurten tapahtumien jälkeen testeihin hakeudutaan enemmän. Sikäli, jos festarit eivät ”herättele” hakeutumaan testeihin, voi tartuntoja jäädä havaitsematta ja siten levitä edelleen, sanoo Huilaja.

Klamydia on edelleen Suomen yleisin seksitauti. Suojautumisen tärkeyttä ja tarpeen mukaan testeissä käymisen merkitystä ei voi liikaa korostaa.

– Oireettomuus ei ole tae sille, etteikö sukupuolitautia voisi olla ja oireettomatkin testataan, mikäli riskiä tartunnan saamiselle on ollut, muistuttaa Kuopion tartuntataudeista vastaava lääkäri Katri Makkonen.

Lue lisää:

Uutissuomalainen: Sukupuolitautien määrä nousi Suomessa ennätyslukemiin vuonna 2019

Uusimmat tiedot koronaviruksesta Suomesta ja maailmalta

Poliisi piiritti yksityisasuntoa useita tunteja Kalajoella – tilanne ratkesi lopulta rauhallisesti, eikä kukaan loukkaantunut

Poliisi piiritti torstain ja perjantain välisenä yönä yli seitsemän tuntia yksityisasuntoa Kalajoella Pohjois-Pohjanmaalla.

Aggressiivisesti käyttäytynyt ihminen linnoittautui asuntoon. Paikka sijaitsee pari kilometriä Kalajoen keskustasta. Tilanne alkoi ennen iltakahdeksaa, ja ihminen saati ulos rakennuksesta yöllä kolmen jälkeen, kerrotaan poliisin johtokeskuksesta Oulusta.

Poliisilla oli koko ajan neuvotteluyhteys henkilöön, mutta tilanne silti venyi. Sivullisille ei aiheutunut vaaraa tilanteesta, eikä kukaan loukkaantunut.

Asiaa tutkitaan virkamiehen väkivaltaisena vastustamisena.

Laitesukeltaja on hukkunut Taivalkoskella

Laitesukeltaja on hukkunut Pohjois-Pohjanmaalla Taivalkosken Latvalammella, kertoo pelastuslaitos.

Pelastuslaitoksen mukaan sukeltaja ehti olla vedessä kaksi tuntia, ennen kuin hänen saatiin nostettua pois Latvalammesta.

Pelastuslaitos sai hälytyksen asiasta hieman ennen puoli kahdeksaa illalla, kun rannalla ollut ihminen menetti yhteyden sukeltajaan. Paikalle lähti viisi pelastuslaitoksen yksikköä Taivalkosken ja Kuusamon paloasemilta sekä pelastussukellusyksikkö Oulusta.

Oulun poliisi tutkii hukkumisen syytä.

Poliisina Sauli Kuha on nähnyt, kuinka maailma on raaistunut: Ennen suurin uhka oli viinan ja puukon yhdistelmä, nyt vastassa on järjestäytynyt rikollisuus

Yli satapäinen ihmisjoukko marssii uhmakkaana kohti alaikäisten turvapaikanhakijoiden asumisyksikköä. Eletään marraskuun loppua vuonna 2015 silloisen pääministerin Juha Sipilän kotikunnassa Kempeleessä. Poliisi on paikalla turvaamassa tilannetta.

Mielenosoituksen taustalla oli aiemmin samalla viikolla tapahtunut alaikäisen tytön raiskaus, josta tuomittiin teon hetkellä alaikäinen turvapaikanhakija.

Oulun eläkkeelle jäävä poliisipäällikkö Sauli Kuha kertoo marssin olleen hänen 43-vuotisen poliisiuransa yllättävin hetki.

– Näimme, kuinka herkästi ihmiset lähtevät kuorossa vihaamaan vierasta ja tuntematonta. Ja kuinka herkästi vihapuhe saa myötäilijöitä.

Kuka on Sauli Kuha?
  • Oulun poliisipäällikkö, poliisi ja juristi.
  • Jää kesäkuussa eläkkeelle työskenneltyään poliisina 43 vuotta.
  • Työskennellyt uransa alussa kenttätyössä Espoossa ja Ranualla.
  • Toiminut lääninpoliisijohtajana Oulussa ja poliisijohtajana Poliisihallituksessa.
  • Ollut keskiössä muun muassa turvapaikanhakijakriisin ja seksuaalirikosvyyhdin aikana.

Samalla Kuha kertoo oivaltaneensa vastauksen asiaan, jota hän on aina ihmetellyt: Miksi natsi-Saksassa saatiin valtaa opeilla, jotka historia hyvin tuntee?

– Ihmisellä on olemassa herkkyys vihatekoihin. Sen vuoksi vihapuheen tunnistaminen yhteiskunnassa on hyvin tärkeää.

Sauli Kuhan pitkän poliisiuran suurimmat asiat ovat tapahtuneet hänen viiden viimeisen työvuotensa aikana. Mutta historiankirjoihin jää myös aika, jolloin poliisipäällikkö Kuha jää eläkkeelle.

Kun raiskauksista tuli politiikkaa

Toisen yllätyksen poliisipäällikkö Kuha koki muutama vuosi myöhemmin. Pääministeri Sipilä, sisäministeri Kai Mykkänen ja sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila saapuivat Ouluun kriisikokoukseen selvittämään turvapaikanhakijoiden tekemiä seksuaalirikoksia.

Oli lauantai-ilta.

Vuosien 2018 ja 2019 vaihteessa Oulua ravisutti seksuaalirikosvyyhti, josta Kuhan mukaan tuli poliittinen kysymys, sillä vaalit olivat lähestymässä.

Oulun kaupungille luvattiin välittömästi merkittävää rahallista tukea kriisin hoitamiseksi (Helsingin Sanomat).

Oulu haki valtiovarainministeriöltä 2,3 miljoonan euron rahoitusta seksuaalirikosten ehkäisemiseksi.

Kuha kertoo miettineensä hiljaa mielessään, että kylläpä rahan saaminen näyttää toisinaan olevan helppoa.

Hän pitää Oululle luvattua summaa suurena, sillä samaan aikaan käytiin keskustelua poliisin resurssipulasta.

Kuha näkee, että seksuaalirikosvyyhdistä on jäänyt jälkeen myös paljon hyvää. Ihmisten sinisilmäisyys sosiaalisen median suhteen on vähentynyt. Vanhemmat tietävät, että lapsia ja nuoria täytyy ohjata ja valvoa.

– Tuntemattomien kanssa ei voi noin vaan alkaa seurustelemaan somessa ja vaihtamaan intiimejä asioita.

Tuntematon uhka voi olla tunnettua vaarallisempi

Ennen seksuaalirikosvyyhteä ja mielenosoitusta Oulu ja Kuha olivat kohdanneet vuoden 2015 turvapaikanhakijavyöryn.

Kuha kuvailee tilannetta hallitsemattomaksi, sillä aluksi kukaan ei tiennyt, kuinka paljon Haaparannan ja Tornion välisen rajan yli tuli ihmisiä ja keitä he olivat.

Tornion järjestelykeskus helpotti ihmisten kirjaamista, mutta monella ei ollut mukanaan papereita, joista heidät olisi voinut tunnistaa.

– Ihmiset olivat niitä, joita he kertoivat olevansa.

Kuha sanoo, etteivät viranomaiset tiedä tänäkään päivänä, paljonko Suomessa on paperittomia. Sitä hän pitää turvallisuusriskinä, sillä esimerkiksi irakilaisten turvapaikanhakijoiden joukossa on paljon sotilaskoulutuksen saaneita henkilöitä.

Oulun keskustassa paperittomia ei kuitenkaan näy.

– Oulu on talvisin kylmä kaupunki, eikä täällä kauaa hengailla kaduilla.

Mutta terrori-iskun uhkaa Kuha pitää mahdollisena milloin tahansa missä tahansa.

– Siihen ei kuitenkaan tarvita isoa mustapartaista miestä, Kuha sanoo.

Hän muistuttaa, että Suomen koulusurmat ovat suomalaispoikien tekemiä.

– Syrjäytyminen aiheuttaa tuntematonta uhkaa. Sen vuoksi kaikista täytyy pitää huolta, etteivät ihmiset ajaudu ääritekoihin.

Koskenkorvasta ja puukosta järjestäytyneeseen rikollisuuteen

Kun Kuha aloitteli poliisinuraansa nuorena miehenä, suurimman turvallisuusuhkan aiheutti Koskenkorvan ja puukon yhdistelmä.

– Kadulla partioidessa varustuksena olivat pellavapaita, suikka ja prässihousut. Pistooli oli Saabin hansikaskotelossa.

1970- ja -80 luvuilla töitä tehtiin vielä yksin. Nyt se ei tulisi kuuloonkaan.

Maailma on muuttunut ja se näkyy myös poliisin varustuksessa. Kenttätyössä suojavarustus täytyy olla päällä koko ajan, sillä esimerkiksi viranomaisia kohtaan tehdyt hyökkäykset ovat yleistyneet.

– Poliisin täytyy pystyä vastaamaan yllättäviin ja pahoihin väkivaltatilanteisiin.

Kuha kertoo, että törkeä väkivaltarikollisuus on raaistunut. Huumausainerikollisuuden parissa on järjestäytynyttä rikollisuutta, jolla ei välttämättä ole rajaa väkivallan käytössä ja jolla on myös aseita käytössään.

Myöskään poliisin toimitiloihin ei enää kävellä sisään noin vain. Turvallisuuden takaamiseksi monet poliisit työskentelevät lukkojen takana.

Korona toi hetkeksi poliisipäällikön unelman

Takana on kevät, jollaista ei ole koettu koskaan aikaisemmin. Koronarajoitusten vuoksi ravintolat eivät saaneet olla auki ja esimerkiksi katuväkivalta Oulussa loppui käytännössä kokonaan.

Poliiseja sen sijaan on ollut töissä aikaisempaa enemmän. Etätöiden vuoksi sairauslomia on ollut vähemmän ja koulutukset on siirretty myöhemmäksi. Nyt on ehditty selvittää rästiin jääneitä tutkintoja.

Sauli Kuha kirjoitti vuosien 2015-2017 välisenä aikana blogia, jossa otti kantaa poliisia koskeviin asioihin. Kaikki eivät pitäneet siitä. Marko Väänänen / Yle

Kuhan mukaan tilanne on poliisipäällikön unelma, mutta samalla hän tietää, ettei se voi jatkua pitkään. Poliisit pitää saada koulutuksiin, ja ihmiset lähtevät ravintoloiden avauduttua kaduille.

Ilmassa on patoumaa, joka voi tietää poliisille entistäkin kiireisempää aikaa. Se ei kuitenkaan enää koske Kuhaa.

Poliisi tutkii Oulun anarkistiliiton somessa julkaisemaa asekuvaa

Oulun poliisi selvittää, liittykö Oulun anarkistiliiton sosiaalisessa mediassa jakamaan kuvaan rikosta.

Oulun anarkistiliitto julkaisi Facebook-sivuillaan toukokuun lopulla kuvan kasvonsa peittäneestä miehestä poseeraamassa ase kädessä.

Asiasta on tehty Oulun poliisille tutkintapyyntö, jossa pyydetään selvittämään, onko ase aito ja onko kuvassa näkyvällä henkilöllä lupa aseen hallussapitoon.

Poliisi on ollut tietoinen Oulun anarkistiliitosta jo aiemmin, ja kuvan julkaisun jälkeen liitto päätettiin ottaa tarkempaan seurantaan.

Yle kertoi tällä viikolla, että Oulun tuomiokirkkoseurakunnassa työskentelevä kansainvälisen työn pastori Árpád Kovácsin mukaan asekuva otettiin toukokuussa ampumaradalla, jossa hän kävi muiden anarkistiliiton jäsenten kanssa vapaa-ajanviettona harrastamassa ampumaurheilua.

Kovács kertoo, että samassa yhteydessä otettiin valokuva, jossa yksi liiton jäsenistä poseeraa ase kädessä. Kovácsin mukaan hän ei itse ole kuvassa, mutta valokuvassa näkyvä ase on hänen omaisuuttaan.

Kovács on yksi liikkeen perustajista.

Kovács vakuutti Ylen aiemmassa jutussa, että liitto toimii rauhanomaisin keinoin eikä pyri väkivaltaiseen kapinaan.

Oulussa työskentelevä pastori on mukana äärivasemmistolaisessa liitossa, joka jakoi somessa asekuvan – poliisi seuraa toimintaa

Oulun tuomiokirkkoseurakunnassa työskentelevä kansainvälisen työn pastori Árpád Kovács on ollut perustamassa kaupunkiin äärivasemmistolaista ryhmittymää. Kyse on Oulun anarkistiliitosta, joka aloitti toimintansa maaliskuussa.

Kovácsin mukaan liitto ei liity millään tavalla hänen työhönsä vaan vapaa-aikaan.

– Olen ollut aktiivinen anarkisti vuosia. Minulla on oma yksityiselämäni, jossa voin olla se, mikä olen, hän sanoo.

Pastorin mukaan Oulun anarkistiliiton ydintehtävänä on levittää tietoa anarkismista ja vastustaa esimerkiksi rasismia eri tavoin. Kovács sanoo, että näin tehdään muun muassa toimimalla somessa, tapaamalla ihmisiä kaduilla ja levittämällä anarkismiin liittyviä julisteita julkisille paikoille.

Árpád Kovács vakuuttaa, että liitto toimii rauhanomaisin keinoin eikä pyri väkivaltaiseen kapinaan.

Toukokuun lopussa Oulun anarkistiliitto latasi kuitenkin julkisille Facebook-sivuilleen kuvan kasvonsa peittäneestä miehestä poseeraamassa ase kädessä.

Tämä herätti sekä poliisin huolen että ääriliikehdintää työkseen seuraavan tutkijan huomion.

Ääriliiketoiminta Suomessa
  • Tällä hetkellä Suomessa on muutamia satoja henkilöitä, jotka ovat mukana jonkinlaisessa kotimaisessa ääriliiketoiminnassa. Suomessa ääriliikkeistä puhuttaessa tarkoitetaan yleisimmin äärioikeistoa tai äärivasemmistoa.
  • Kotimaisten ääriliikkeiden toiminta näyttäytyy enimmäkseen katuväkivaltana, mielenosoitusten järjestämisenä sekä propagandan ja ideologian levittämisenä verkossa.
  • Tällä hetkellä kotimaiset ääriliikkeet eivät uhkaa kansallista turvallisuutta, mutta esimerkiksi verkossa tapahtuvan radikalisoitumisen takia yksittäisten toimijoiden tekemät väkivallanteot ovat mahdollisia myös Suomessa.

Lähde: Suojelupoliisi

"Aina oire jostakin"

Poliittiseen väkivaltaan ja erityisesti äärioikeistoon perehtynyt Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Tommi Kotonen jakoi Oulun anarkistiliiton somesivuilla olleen kuvan Twitterissä tällä viikolla.

Kotonen pitää julkaistua kuvaa poikkeuksellisena.

– Aika harvoin näkee, että ääriryhmätkään esittelisivät avoimesti aseita. Kyllähän tällaisella kuvalla pyritään viestimään, että ollaan ihan tosissaan liikkeellä, tutkija sanoo.

Oulun poliisilaitoksen rikostarkastaja Konsta Korhonen kertoo, että poliisi oli tietoinen Oulun anarkistiliitosta jo aiemmin, mutta kuvan julkaisun jälkeen liitto päätettiin ottaa tarkempaan seurantaan.

Korhosen mukaan poliisi seuraa vain sellaisia ääriliikkeitä, joihin liittyy tai voidaan olettaa liittyvän väkivaltaisia elementtejä.

Rikostarkastaja sanoo, että poliisin tiedossa ei ole, että Oulun anarkistiliitto olisi kuitenkaan tehnyt mitään lainvastaista.

– Sosiaalisessa mediassa tapahtuva uhoaminen on kuitenkin aina oire jostakin, ja lähtökohtaisesti siihen on syytä suhtautua vakavasti.

Árpád Kovácsin mielestä kuvasta on aivan turha kantaa huolta.

"Meitä ei tarvitse pelätä"

Kovácsin mukaan asekuva otettiin toukokuussa ampumaradalla, jossa hän kävi anarkistiliiton jäsenten kanssa vapaa-ajanviettona harrastamassa ampumaurheilua. Kyse on Kovácsin pitkäaikaisesta harrastuksesta.

Kovács kertoo, että samassa yhteydessä otettiin valokuva, jossa yksi liiton jäsenistä poseeraa ase kädessä. Kovácsin mukaan hän ei itse ole kuvassa, mutta valokuvassa näkyvä ase on hänen omaisuuttaan.

Kuva jaettiin Oulun anarkistiliiton sivuille saatesanoilla "Support Rojava!", eli "Tue Rojavaa!"

Mikä Rojava?
  • Rojavalla viitataan kurdien valvomaan alueeseen Syyriassa. Maan sisällissodan alkuvaiheessa kurditaistelijat saivat haltuunsa laajoja alueita Pohjois-Syyriassa Syyrian armeijan vetäydyttyä. Kurdiryhmät ovat perustaneet oman itsehallinnon.
  • Naapurimaa Turkin mielestä alue on päätynyt Turkissa aseellista taistelua käyvän Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n valvontaan. Turkki on tehnyt kaksi laajaa sotilasoperaatiota kurdeja vastaan alkuvuonna 2018 ja jälleen syksyllä 2019.
  • Syyrian kurdit kiistävät PKK-yhteydet. Kurdijohtoiset joukot ovat olleet tärkeitä liittolaisia lännelle ääriliike Isisin vastaisessa taistelussa. Muutamia suomalaisia on matkustanut Syyriaan tukeakseen kurdijohtoisia joukkoja ja he ovat ilmeisesti myös osallistuneet taisteluihin.
  • Lue lisää: Kurdialue oli Syyrian harvinainen menestystarina, mutta nyt sitä moukaroi Turkin hyökkäys – Kurdijohtaja Ylelle: "Turkki etsii tekosyitä hyökätäkseen"

Lähde: Yle

Kovácsin mukaan anarkistiliitto halusi osoittaa kuvan julkaisemisella moraalista tukea rojavalaisia ja heidän taisteluaan kohtaan. Kovács sanoo, että oululaisella liitolla on seuraajia myös Rojavassa.

– Halusimme esiintyä kuvassa samalla tavalla kuin Rojavan omien asevoimien jäsenet esiintyvät. Ei siinä sen kummempaa ollut, hän sanoo.

Árpád Kovács vakuuttaa, että kuva ei ollut uhkaus tai kenellekään erityisesti suunnattu väkivaltainen viesti.

– Meitä ei tarvitse pelätä. Me pidättäydymme tiedon levittämisessä. Kuvalla haluttiin tahallaan herättää ihmisiä ajattelemaan, että muualla maailmassa ihmisiä sorretaan niin, että he joutuvat puolustautumaan.

"Yksityiselämässä on oikeus kuulua laillisiin yhdistyksiin"

Pyysimme tähän juttuun haastattelua myös pastorina toimivan Árpád Kovácsin työnantajalta, Oulun tuomiokirkkoseurakunnalta.

Tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra, Oulun tuomiorovasti Satu Saarinen halusi vastata kysymyksiimme sähköpostilla.

Kysyimme Saariselta muun muassa, näkeekö hän ongelmaa siinä, että seurakunnan työntekijä on mukana liitossa, joka on poliisin seurannassa.

Hän ei vastannut suoraan kysymyksiin, mutta lähetti Ylelle seuraavanlaisen viestin:

"Yksityiselämässään jokaisella ihmisellä on mielipiteen, poliittisen mielenilmaisun ja näiden julkaisun vapaus sekä oikeus kuulua laillisiin yhdistyksiin. Kyseistä uutta liittoa en vielä tunne. Kovács tekee kansainvälisen työn pappina tiiminsä kanssa tärkeää ja hyvää työtä haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten parissa, yhteistyössä viranomaisten kanssa."

Pastori Árpád Kovács on ollut viime vuosina useamman kerran julkisuudessa muun muassa vihittyään homopareja ja saatuaan siitä Oulun hiippakunnan tuomiokapitulilta kirjallisen varoituksen. Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kumosi varoituksen myöhemmin.

Kovács on myös järjestänyt Oulun taiteiden yössä riettaan kabareen, jossa käsiteltiin kirkollisia kysymyksiä.

Lue aiemmin julkaistu henkilöjuttu Árpád Kovácsista: Kapinallinen pastori kyseenalaistaa kirkon opit ja rentoutuu Kalashnikov kädessään – "Yhdentekevää, onko Jumala olemassa"

Oikeus tuomitsi Oulun teatterin maksamaan korvaukset näyttelijä Merja Larivaaralle, koska kaupungin vastaus sivutyökiistaan myöhästyi

Oulun käräjäoikeus on tuominnut Oulun kaupunginteatterin maksamaan entiselle näyttelijälle Merja Larivaaralle korvauksina 3 000 euroa, koska Larivaara oli joutunut peruuttamaan sopimiaan Seniorisopan esityksiä. Lisäksi teatterin pitää korvata Larivaaran oikeudenkäyntikulut, vähän yli 4 200 euroa.

Käräjäoikeus perustelee ratkaisua sillä, ettei teatteri toimittanut määräaikaan mennessä vastausta oikeudelle.

Teatteri on kuitenkin nyt vaatinut asian palauttamista uudelleen käsiteltäväksi eli toimittanut takaisinsaantihakemuksen. Perusteena on se, ettei se inhimillisen virheen takia ennättänyt määräajassa toimittaa oikeudelle omaa vastinettaan.

Oulun kaupunginlakimiehen Jukka Lámpenin mukaan lausunto ei ennättänyt käräjäoikeuteen, koska lausunnon takarajan määräpäivä laskettiin väärin.

Kenellä oikeudet Seniorisopan reseptiin?

Näyttelijän ja teatterin välisen kiistan taustalla ovat erimielisyydet siitä, oliko Larivaaralla Oulun kaupunginteatterin näyttelijänä oikeus järjestää vanhuksille tarkoitettuja Seniorisoppa-tapahtumia yrityksensä Samasaman ja sen aputoiminimen Jokiteatterin esityksinä.

Samasama on Larivaaran ja hänen miehensä Kari-Pekka Toivosen omistama yhtiö. Kari-Pekka Toivonen toimi aiemmin kaupunginteatterin taiteellisena johtajana.

Kaupunginteatterin tulkinnan mukaan Seniorisoppa-näytäntöjä on alun perin tuotettu Oulun kaupunginteatterin omana tuotantona ja Larivaara on kehittänyt siihen sisältyvän konseptin teatterissa eikä siksi ole voinut markkinoida sitä omana toimintanaan.

Seniorisoppa-tilaisuuksia on markkinoitu muun muassa Helsingin kaupunginteatterissa.

Työsopimuksen mukaan Larivaaralla oli oikeus työskennellä myös muun työnantajan palveluksessa, jos se aikataulujen perusteella onnistuu eikä vaikuta haitallisesti Oulun kaupunginteatteriin. Lisäksi sivutyöstä piti pyytää työnantajan kirjallinen lupa.

Teatterin mukaan Merja Larivaara on halunnut kuitenkin esittää teatterin ohjelmistoon jo kuulunutta ja vastaavan tyyppistä esitystä omanaan tai omistamansa yhtiön lukuun. Lisäksi hän on sopinut esityksistä ennen kuin hänellä on ollut siihen työnantajan lupa.

Kaupunginteatteri katsoo, ettei ole korvausvelvollinen perutuista esityksistä.

Näyttelijä Merja Larivaara. Arkistokuva.Oulun kaupunginteatteri

Merja Larivaara on todennut haastehakemuksessa, että hän kehitti Seniorisoppa-konseptin vuonna 2015. Hänen mukaansa näytelmää on myyty eri tilaajille, myös Oulun kaupungin teatterille.

Larivaara sanoo haastehakemuksessa, että teatterin Seniorisoppa-näytelmien esitysten kielto on osa yleisempää häneen kohdistunutta epäasiallista menettelyä ja häirintää. Larivaara on aiemmin kertonut muun muassa Forum24-lehdessä, Me Naisissa ja ET-lehdessä, että koki joutuneensa teatterissa kiusatuksi ja kateuden kohteeksi.

Yle julkaisi viime joulukuussa jutun, jossa tuotiin esiin myös toisenlainen näkemys tapahtumista. Jutussa yli kolmekymmentä teatterilaista kertoi kärsineensä työpahoinvoinnista sinä aikana, kun Merja Larivaara oli teatterissa töissä ja hänen puolisonsa Kari-Pekka Toivonen toimi sen taiteellisena johtajana. Jutussa osa työntekijöistä kertoi, että heidän näkemyksensä mukaan osa ongelmista johtui Larivaarasta ja siitä, että teatterissa oli vaikea hahmottaa, kumpi puolisoista käytti valtaa.

Merja Larivaara ja Toivonen työskentelivät Oulun kaupunginteatterissa vuosina 2014–2019. Toivonen aloitti Hämeenlinnan teatterin taiteellisena johtajana tämän vuoden tammikuussa.

Seinäjoki, Lieto ja Kärsämäki nousivat yrittäjien suosikkikunniksi

Suomen Yrittäjien kyselyn mukaan Etelä-Pohjanmaan Seinäjoki, Varsinais-Suomessa sijaitseva Lieto ja Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva Kärsämäki ovat Suomen parhaat kunnat yrittämisen kannalta.

Seinäjoki oli kyselyn perusteella paras yli 50 000 asukkaan kunta, Lieto kokoluokassa 10–50 000 asukasta ja Kärsämäki paras alle 10 000 asukkaan kunta.

Kyselyssä arvioitiin myös kuntien elinkeinopolitiikan onnistumista eri osa-alueilla. Yrittäjien mielestä parhaiten on onnistuttu infrastruktuurin hoitamisessa. Kuntien hankintapolitiikalle annettiin huonoimmat arvosanat.

Tärkeimmäksi elinkeinopolitiikan osa-alueeksi nostettiin kuntien päätöksenteon yrityslähtöisyys, mutta myös elinkeinopolitiikan asema kunnassa ja yrityspalvelut nostettiin tärkeiksi.

Yrittäjien kuntabarometri toteutettiin nyt yhdeksättä kertaa. Siihen vastasi yli 10 000 yrittäjää. Vastausten kerääminen alkoi helmikuussa ja päättyi toukokuussa.

Tivolit pääsivät viimein tien päälle, mutta moni perinteinen paikka jää tänä kesänä ilman huvituksia – Lulu Sariola: "Elämäni kovin stressi"

Tivolit ovat epävarman kevään jälkeen päässeet liikkeelle, mutta poikkeuksellisilla aikatauluilla.

Suomen Tivoli kiertää kautensa aikana normaalisti pitkälle toistakymmentä paikkakuntaa, nyt sovittuna on henkilöstöpulan vuoksi vain kolme.

– Elämäni kovin stressi. Helmi- maaliskuussa oli epävarmaa päästäänkö omasta pihasta ylipäätään minnekään, ja osa kausityöläisistä hakeutui tietenkin silloin muihin hommiin. Esimerkiksi kuljettajista on ollut pulaa, eikä tivoli mene ilman kuljettajia minnekään, sanoo Suomen Tivolin toimitusjohtaja Lulu Sariola.

Suomen Tivoli on jo avoinna kotikentällään Tuusulassa. Sieltä tivoli matkaa juhannuksen jälkeen yli kuukaudeksi Ouluun, ja Oulusta runsaaksi kahdeksi viikoksi Jyväskylään.

Elokuun puolivälin paikkeilta eteenpäin Suomen Tivolin kalenteri on vielä auki.

– Jyväskylän ja Oulun pidemmät pysähdykset antavat aikaa kasata loppukesää ja syksyä. Ainakin Kuopio ja Lahti yritetään saada kalenteriin, Sariola sanoo.

Myös Tivoli Sariolan kesä on poikkeuksellinen. Tivoli avaa Tuurissa juhannuksena, ja pysyttelee siellä peräti 52 päivää.

– Olemme joutuneet pudottamaan kalenterista perinteiseksi muodostuneita paikkoja. Riipaisi, kun jouduimme perumaan esimerkiksi Turun vapputivolin ja koulujen päättäjäiset Iisalmessa, sanoo Tivoli Sariolan toimitusjohtaja Ville Sariola.

Tivoli Sariolalla on Tuurin jälkeen kalenterissaan kuusi paikkakuntaa.

– Yritämme pidentää vielä kautta syksystä. Jos pääsisimme ainakin osalle niistä paikkakunnista, jotka jäivät keväällä pois.

Puolet liikevaihdosta meni

Sekä Suomen Tivoli että Tivoli Sariola menettivät kauden alun lykkääntyessä noin puolet liikevaihdostaan.

– Oli kova huoli yrityksen ja sen työntekijöiden tulevaisuudesta, kun välillä näytti siltä, että koko kausi peruuntuu, sanoo Lulu Sariola.

– Epävarmuus oli pahinta. Meillä oli kaikki valmiina, mutta kolme viikkoa ennen lähtöä jouduimme perumaan. Silloin oli koko Uusimaa suljettu, eikä olisi ollut taloudellisesti järkevää eikä tivolin hengen ja tunnelman mukaista lähteä kiertämään, sanoo Ville Sariola.

Loppukaudestakin koronarajoitukset ja turvallisuustoimet nakertavat tulosta.

Koronaturvallisuuteen liittyvät toimet ovat tivoleissa samanlaisia kuin ravintoloissa: täytetään vain joka toinen paikka, kosketuspintoja desinfioidaan jatkuvasti ja kävijämäärää ja turvavälejä seurataan.

– Otamme koronan vakavasti. Samalla olemme onnellisia, että pääsemme ylipäätään aloittamaan kauden, sanoo Ville Sariola.

– Kaikkemme teemme, että tivolissa on turvallista, ja toivomme asiakkailta yhteistyötä esimerkiksi turvavälien kanssa, sanoo Lulu Sariola.

Asuntokauppojen määrä putosi kolmanneksen, mutta hinnat pysyivät lähes ennallaan

Koronakriisi painoi asuntokauppaa tuntuvasti toukokuussa, kertoo Kiinteistövälitysalan keskusliitto. Liiton mukaan koko maan myynti jäi yli 31 prosenttia pienemmäksi kuin viime vuoden toukokuussa.

Suuria pudotuksia nähtiin Vantaalla ja Joensuussa, joissa kauppojen määrä laski 47 ja 53 prosenttia verrattuna viime vuoden toukokuuhun. Espoossa pudotus jäi 23 prosenttiin.

Kauppamäärät kääntyivät välittäjien mukaan varovaiseen nousuun loppukuuta kohti.

Välittäjiltä kerättyjen tietojen perusteella koronakriisi ei näytä vaikuttaneen suuresti asuntojen hintoihin. Vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat nousivat pääkaupunkiseudulla huhtikuussa toukokuuhun 0,6 prosenttia. Turussa nousua kertyi 4,7 ja Oulussa peräti 7,2 prosenttia. Myyntihintojen vaihtelu näissä kaupungeissa on kuitenkin suurta myös normaalissa markkinatilanteessa.

Vanhan kerrostaloasunnon neliöhinta oli pääkaupunkiseudulla keskimäärin 4 926 euroa, koko maassa 2 394 euroa.

Keskusliiton asuntokauppatilasto kattaa noin kolme neljännestä käytettyjen asuntojen kaupoista.

Sidor