Uutiset YLE Oulu

Suomen ja Kiinan välisten konttijunien määrä tuplaantuu – miljoonat norjalaiset lohet menevät nyt junan kyydissä Suomen halki Kiinaan

Lappeenrannan Vainikkalan ja valtakunnanrajan takana Venäjän puolella sijaitsevan Buslovskayan kautta kulkee ensi vuonna vähintään 170 Kiinasta tulevaa tai sinne menevää konttijunaa.

Käytännössä junia saapuu tai lähtee vähintään joka toinen päivä, kun uusi reitti Kiinan sisämaahan avautuu syyskuun lopulla.

– Koronan aiheuttaman tilanteen takia junissa on ollut rahtia, joka on aiemmin kuljettu lentorahtina. Osa tästä jää pysyvästi junien kuljetettavaksi, sanoo myyntijohtaja Marjut Linnajärvi Nurminen Logistics Oyj:stä.

Kiinan Hefeistä on viikottainen konttijunayhteys Helsingin Vuosaareen, ja syyskuun lopulta alkaen Chongqingista Helsinkiin sekä Tornion kautta Narvikiin. Samuli Huttunen / Yle

Keväällä junissa tuotiin Suomeen erityisesti suojavarusteita, nyt kyytiin mahtuu enemmän myös teollisuuden käyttöön tulevia tuotteita. Kiinan Hefein ja Helsingin Vuosaaren väliä kulkeva juna on venynyt jo lähes kilometrin pituiseksi, ja kerralla kyytiin mahtuu viitisenkymmentä konttia.

– Meillä ovat tuontijunat olleet ylibuukattuja maaliskuusta lähtien, ja vientikin kasvaa koko ajan, sanoo Marjut Linnajärvi.

Miljoonia kiloja kalaa Norjasta Kiinaan

Konttijunien määrä kaksinkertaistuu syyskuun lopulla, kun Norjan Narvikista alkaa tulla kerran viikossa kalaa sisältävä juna Suomeen. Junan lopullinen määränpää on Kiinan Chongqing.

– Se avaa mahdollisuuden myös suomalaiselle elintarviketeollisuudelle viedä tuotteitaan Kiinaan, sanoo hallituksen puheenjohtaja Olli Pohjanvirta Nurminen Logistics Oyj:stä.

Norjalainen kala kulkee Narvikin satamasta lähes 10 000 kilometrin pituisen matkan Tornion ja Vainikkalan kautta Kiinan Chongqingiin. Narvikin satama

Kiinalaisten kalantarve on valtava. Yhteen junaan mahtuu 50 konttia ja jokaisessa kontissa on 26 000 kiloa pakastettua kalaa. Vuodessa kalaa voi kulkea Suomen läpi kymmeniä miljoonia kiloja.

– Toive reitin avaamisesta on tullut Narvikista, ja tarvittaessa kuljetuksia voidaan lisätä, jatkaa Linnajärvi.

Alussa viedään pakastettua kalaa, mutta norjalainen kalantoimittaja hakee Kiinasta hyväksyntää menetelmälle, jossa kalat kuljetettaisiin tuoreena polttokennojen avulla. Kennot säätelisivät kuljetuslaatikoissa olevan hapen määrää.

Elintarvikkeiden kuljetuksissa käytetään lämpösäädeltyjä kontteja, joissa lämpötila voidaan laskea -25 asteeseen. Jari Tanskanen / Yle Suomen ja Ruotsin välillä alkaa säännöllinen rautateiden tavaraliikenne

Uuden reitin avaaminen merkitsee säännöllisen rautateiden tavaraliikenteen alkamista Tornion ja Ruotsin Haaparannan välillä. Viime vuosina liikenne on ollut Suomen ja Ruotsin välisellä radalla vähäistä, ja liittynyt lähinnä terästeollisuuden tuotteiden kuljettamiseen.

Narvikin kalakuljetusten lisäksi konttijunissa voidaan viedä ja tuoda rahtia myös Lappiin ja Ruotsiin.

– Keskustelua käydään parhaillaan siitä, että voisimme kuljettaa Pohjois-Ruotsiin tai Pohjois-Suomeen menevää rahtia lisäämällä juniin vaunuja. Junien purkaminen tapahtuisi Torniossa, sanoo myyntijohtaja Marjut Linnajärvi.

Torniossa suunnitellaan jo, miten paikalliset yritykset voisivat hyödyntää uutta junaa.

– Nyt selvitämme yritysten kiinnostusta. Meillä on jo oikeastaan lista yrityksistä, joilla on tarvetta kuljettaa tavaroita konttijunalla, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Timo Nousiainen.

Alustavan arvion mukaan viikottain Torniosta lähtisi tai sinne saapuisi yhdestä kymmeneen konttia rahtia, jotka liitettäisiin Narvikin junaan.

Torniosta voi kehittyä konttiliikenteen alkamisen myötä rautateiden tavaraliikenteen merkittävä solmukohta, josta tavarat jatkavat kuorma-autoissa Pohjois-Suomeen ja Pohjois-Ruotsiin, sanoo myyntijohtaja Marjut Linnajärvi Nurminen Logistics Oyj:stä. Antti Lähteenmäki / Yle

Konttijunat vedetään Kemin ja Haaparannan välillä dieselvetureilla. Haaparannassa kontit nostetaan ruotsalaisiin vaunuihin maiden välisen erilaisen raideleveyden takia.

– Me teemme jo tällä hetkellä vastaavan vaihdon Venäjän ja Kazakstanin rajalla, joten Suomen ja Ruotsin välillä tehtävä vaihto ei hidasta kuljetuksia, vakuuttaa Linnajärvi.

Vainikkalan reitti nopeampi kuin suora junayhteys Keski-Eurooppaan

Konttijuna matkaa Chongqingista ja Hefeistä Vuosaareen kaksi viikkoa. Junat ovat kulkeneet ajallaan, vaikka samaan aikaan suoraan Keski-Eurooppaan menevien tavarajunien matka-ajat ovat pidentyneet. Syynä ovat lentokuljetusten vähentymisen seurauksena rajusti lisääntynyt rautatierahti ja koronan takia tehostuneet tarkastukset.

– Meillä on tällä hetkellä nopein rautatieyhteys Länsi-Euroopan maista Kiinaan, sanoo Olli Pohjanvirta.

Helsingin Vuosaaren ja Kiinan väliä kulkevissa konttijunissa transitorahtien osuus kasvaa, sanoo Nurminen Logistics Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Olli Pohjanvirta. Antti Lähteenmäki / Yle

Ruuhkia on ollut erityisesti Kiinan ja Kazakstanin välisillä rajanylityspaikoilla, joista junat jatkavat suoraan Keski-Eurooppaan. Tämän seurauksena Keski-Eurooppaan menevää rahtia on siirtynyt Helsingin Vuosaaren ja Kiinan Hefein väliä kulkeviin juniin. Niissä transitokuljetusten osuus on kasvanut noin kymmeneen prosenttiin.

– Me näemme kasvua uudelle transitoliikenteelle. Kysyntää on paljon, mutta vuorojen lisäämisen esteeksi alkaa tulla ratakapasiteetin puute, pohtii Pohjanvirta.

Jenni Hannula, 32, lahjoitti munuaisen lapsuudenystävälleen, koska se on nyt mahdollista: "Kärsimystä oli vaikea seurata kädet levällään"

Jenni Hannula ystävystyi Annika Pehkosen kanssa pikkutyttönä. Uusi luokkatoveri oli jo tuolloin sairastunut ykköstyypin diabetekseen. 26-vuotiaana runsas viisi vuotta sitten hänellä todettiin myös munuaisen vajaatoiminta. Nuori nainen kohtasi jatkuvasti uusia vastoinkäymisiä, hän kävi jopa lähellä kuolemaa.

– Kärsimystä oli vaikea seurata kädet levällään, kun en voinut tehdä mitään. Näin, että toinen ei voi hyvin, nyt 32-vuotias Jenni Hannula kuvaa tuntojaan ystävänsä rinnalla.

Kahden alakoululaisen lapsen äiti päätti toimia: hän halusi luovuttaa munuaisen ystävälleen.

Matkassa oli monta mutkaa. Merkittävin niistä oli, ovatko ystävysten elimet ja kudokset yhteensopivia. Myös taivuttelua tarvittiin: Pehkonen ei heti ottanut ystävänsä ehdotusta riemusta kiljuen vastaan.

Elimen luovutus ystävältä ystävälle on ollut mahdollista vasta viime vuoden maaliskuusta lähtien. Tuolloin kudoslaki muuttui niin, että luovuttajan ei tarvitse enää olla lähiomainen tai puoliso.

Elinsiirtopotilaita Helsingin yliopistollisessa sairaalassa (HUS) hoitava nefrologian erikoislääkäri Ilkka Helanterä kertoo, että munuaisten vajaatoimintaa sairastavien määrä on lisääntynyt viime vuosina.

Samalla munuaisensiirtojen tarve on kasvanut. Pääosin tämä johtuu väestön ikääntymisestä ja siitä, että esimerkiksi diabetesta sairastavia on yhä enemmän.

– On erittäin tärkeää, että kudoslaki saatiin muutettua. On paljon ystäviä ja kaukaisempia sukulaisia, jotka haluavat auttaa ja luovuttaa munuaisen. Näin saadaan lisättyä munuaisensiirtojen määrää Suomessa.

Suomessa tehtiin Munuais- ja maksaliiton mukaan viime vuonna 293 munuaisensiirtoa. Tänä vuonna elokuun loppuun mennessä siirtoja on tehty 176.

Kahdeksan tuntia letkussa

Annika Pehkonen sairastui ykköstyypin diabetekseen, kun hän oli vasta aloittanut ekaluokan. Hoitotasapaino oli pitkään huono ja sokeriarvot heittelivät. Kun ne vihdoin saatiin tasaantumaan, hänellä todettiin diabeteksen aiheuttama munuaisen vajaatoiminta.

– Ironista, Pehkonen sanoo.

Vatsakalvodialyysi aloitettiin kotihoitona keväällä 2016. Pehkonen kytki itsensä joka yö kahdeksaksi tunniksi dialyysilaitteeseen, alle kahden metrin letkuun, jota ei ollut tulehdusriskin takia toivottavaa irrottaa kesken hoidon. Uni ei yöllä tullut. Raskas hoito sotki myös arjen kuviot.

Vatsakalvodialyysi osoittautui Pehkoselle tehottomaksi hoitomuodoksi. Lisäksi hän kärsi jatkuvista vatsakalvontulehduksista. Kahden vuoden sinnittelyn jälkeen kotihoito vaihdettiin dialyysiyksikössä tehtävään hemodialyysihoitoon.

Annika Pehkosta valmistellaan hemodialyysihoitoon.Annika Pehkonen

Nuori nainen suuntasi neljästi viikossa dialyysiyksikköön Haapajärvelle, jonne ystävysten kotipaikkakunnalta pohjoispohjalaisesta Nivalasta on 30 kilometrin matka.

Hoitomuutos tehtiin nopeasti erään kontrollikäynnin yhteydessä: Pehkonen alkoi turvota nopeasti ja vesi tihkui hänen sääristään läpi. Kontrollikäynti muuttui usean vuorokauden sairaalassa oloksi. Potilaasta imettiin parin päivän aikana nestettä kahdeksan litraa.

Nurkan takana Pehkosta odotti munuais- ja haimasiirto, niin sanottu kombisiirto. Suunnitelma kuitenkin kaatui komplikaatioihin syksyllä 2018: hänen sydänpussissaan havaittiin nestettä. Kun sydänpussia tyhjennettiin, naisen sydän pysähtyi hetkellisesti. Se oli viedä häneltä hengen. Lisäksi hän sai verenmyrkytyksen, keuhkokuumeen ja aivoverenkiertohäiriöitä.

Annika Pehkonen ei olisi kestänyt isoa kombisiirtoa. Lupa munuaisensiirrolle kuitenkin heltisi.

Riemua ja paniikkia

Ensimmäisen kerran Jenni Hannula ehdotti ystävälleen munuaisensa luovuttamista jo silloin, kun se ei lain mukaan ollut vielä mahdollista. Kun laki muuttui, Hannula otti asian kanssa uudestaan puheeksi vuosi sitten kesällä.

– Ei missään nimessä! Se oli minun ensimmäinen ajatukseni jo ennen kuin hän sai sanottua lauseensa loppuun. Pelkäsin niitä riskejä, joita hänellä siinä on. Ajatus kiersi kehää päässä jatkuvasti, oli sitten yö tai päivä, Annika Pehkonen kertoo.

Hän mietti myös ystävänsä perhettä, aviopuolisoa ja lapsia: entä, jos perheenäiti ei selviäisikään leikkauksesta.

Hannulalle oli täysin selvää, että hän luovuttaisi munuaisensa ystävälleen, jos se vain olisi sopiva.

– Filosofiani on, että jos voin auttaa, autan. Jos se ei onnistu, olen ainakin yrittänyt.

Hannula sai ylipuhuttua ystävänsä prosessiin, ja matka munuaisenluovutusta kohti eteni askel askeleelta. Siihen kuului muun muassa terveystutkimuksia ja keskusteluja psykiatrin kanssa.

Jenni Hannula opiskelee sairaanhoitajaksi, joten hän tunsi leikkauksen riskit hyvin – ja myös sen, että terve ihminen pärjää yhdellä munuaisella. Hän kävi munuaisenluovutukseen liittyvät uhkatekijät tarkasti läpi kuitenkin myös lääkärin kanssa.

Matkan varrella oli monta karikkoa, joihin koko homma olisi voinut tyssätä. Aina, kun yksi etappi oli saavutettu, hän riemuitsi.

Annika Pehkonen ei uskaltanut juhlia. Hän sanoo ehkä myöntyneensäkin luovutukseen sillä ajatuksella, että ystävän munuainen ei kuitenkaan kelpaa ja että leikkauspöydälle asti ei ikinä mennä.

Sitten tuli odotettu tieto: ystävä on sopiva ja terve luovuttaja.

– Minä ajattelin, että jes! Se oli semmoinen epätodellisen hieno hetki, Hannula sanoo.

Pehkoselle tuli luovutustiedosta paniikki: apua, nyt se tapahtuu. Vasta leikkauspäivänä hänen jännityksensä hävisi.

"Palanen minussa"

Leikkauspäivä oli tunteikas. Kun ystävykset erkanivat toisistaan Helsingin yliopistollisen sairaalan eri osastoille, ilmassa oli iloa ja jännitystä, myös kuolemanpelkoa.

– Annika taisi sanoa, että olet rakas. Minä sanoin: älä kuole, Jenni Hannula muistelee herkistyen.

Jenni Hannula ja Annika Pehkonen ottivat selfien, kun pääsivät tapaamaan toisensa kaksi päivää leikkauksen jälkeen.Annika Pehkonen

Syyskuun alkupuolella ystävykset istuvat Hannulan kotisohvalla. Korona siirsi leikkausta noin kuukaudella, mutta nyt operaatio on onnellisesti ohi.

Kaksikko kertoo tarinaansa yhteistä taivaltaan muistellen ja toinen toistaan yksityiskohdista muistuttaen. Nuorilla naisilla on syystä nauru herkässä – välillä myös tunteet pinnassa.

Siirretty munuainen toimii: molemmat voivat hyvin.

– Lääkitystä on vähennetty, mutta kortisonia edelleen menee, mikä valvottaa ja turvottaa. Olen kuitenkin jo saanut luvan lähteä liikkumaan ja lenkille. Kahden viikon sisään alkavat salitreenit, Pehkonen kertoo tyytyväisenä.

Erityisen iloinen hän on siitä, että nyt hän saa juoda normaalisti. Aiemmin rajoitus oli kahdeksan desiä nestettä vuorokaudessa.

Jenni Hannula sanoo, että hän ei edes tietäisi luovuttaneensa munuaista, jos leikkauksesta ei olisi arpea muistuttamassa. Arki soljuu kuin ennenkin.

– Kyllä kannatti, hän tiivistää.

Nuorelta äidiltä on kysytty, mitä jos hänen oma lapsensa joskus tarvitsee munuaista ja hän onkin jo luovuttanut omansa pois. Jenni Hannula kuitenkin katsoo, ettei hän voi säilöä munuaistaan. Ja voihan olla, ettei hänen munuaisensa mahdollisen tarpeen tullessa edes sopisi jälkikasvulle, hän huomauttaa.

Ystävykset ovat nyt entistäkin läheisempiä. Päivi Seeskorpi / Yle

Jenni Hannula haluaa olla suunnannäyttäjä, jotta muutkin rohkaistuisivat munuaisenluovutukseen. Hän muistuttaa, että luovuttajan on itse oltava aktiivinen: siirrettä odottava ei tule munuaista pyytämään.

– Minusta on niin siistiä, että Jennistä on palanen minussa. Aina mukana, Annika Pehkonen hehkuttaa.

Voit keskustella aiheesta 7.9. kello 23:een saakka!

Sadat ihmiset osoittivat mieltään luonnon puolesta eri puolilla Suomea – ilmastoaktivisti: "Enää ei riitä se, että paheksutaan kotona"

Tänään monissa kaupungeissa on järjestetty Suomen luonnon puolesta -mielenosoituksia. Tapahtumia on ollut muun muassa Helsingissä, Mikkelissä, Lahdessa, Tampereella, Turussa, Lappeenrannassa, Jyväskylässä, Oulussa ja Rovaniemellä.

Pääkaupungissa osallistujat kokoontuivat ensin Senaatintorille, jossa poliisin arvion mukaan oli enimmillään noin 290 ihmistä paikalla. Sieltä joukko lähti marssimaan kohti Eduskuntataloa.

  • Jutun pääkuvaa klikkaamalla voit katsoa Helsingin Senaatintorin mielenosoituksen tunnelmia.

Nämä mielenosoitukset ovat ensimmäisiä laajoja ilmastomielenosoituksia tänä vuonna. Maaliskuussa oli tarkoitus järjestää kansainvälinen ilmastolakko, mutta koronan vuoksi mielenosoitukset jouduttiin perumaan.

Koko maassa pääjärjestäjänä toimii nuorten ilmastoliike FridaysForFuture.

Mielenosoituksen tavoitteet
  • Kirjata ilmastolakiin tavoite hiilineutraaliudesta viimeistään vuodelle 2035, ja 1,5 asteen mukaisista negatiivisista päästöistä sen jälkeen.
  • Laatia aikataulu fossiilisista polttoaineista ja turpeesta luopumiselle siten, että vuoden 2035 hiilineutraaliustavoite toteutuu.
  • Lopettaa välittömästi fossiilisten polttoaineiden ja turpeen tuet.
  • Vahvistaa välittömästi hiilinieluja ja huolehtia luonnon monimuotoisuuden säilymisestä vähentämällä metsien hakkuita, toteuttamalla soidensuojeluohjelma kokonaisuudessaan ja lopettamalla uusien turvekenttien avaaminen.
  • Nostaa tällä hallituskaudella kehittyvien maiden ilmastotoimien ja luonnon monimuotoisuuden suojelun rahoitus oikeudenmukaiselle tasolle sekä sitoutua toimiin Suomen ulkoistamien päästöjen vähentämiseksi.
  • Suunnata koronaviruksen vuoksi tehtävää elvytysrahoitusta ilmastokriisin pysäyttämiseen ja luonnonsuojeluun. Rahoituskohteet eivät saa aiheuttaa haittaa ympäristölle.

Lähde: Fridays For Future -Suomi

FridaysForFuture -Suomen ilmastoaktivistin Ellen Ojalan mukaan monet tuntevat nyt tarvetta ilmastomielenosoituksille. Pienen tauon jälkeen intoa on entistä enemmän ympäristöasioita kohtaan.

– Enää ei riitä se, että paheksutaan kotona. Ihmisillä on halu päästä tekemään jotain. Meille on tullut paljon kyselyjä siitä, voisiko olla jotenkin apuna.

Mielenosoituksissa on tarkat turvaohjeet osallistujille: sairaana ei saa tulla, turvaväleistä ja käsihygieniasta tulee pitää huolta ja maskia suositellaan käytettäväksi.

– Emme halua olla syy koronan leviämiseen.

Koronatartunnat ovat kasvaneet Suomessa viimeisten viikkojen aikana. Ojala toivoo, että mielenosoituksia voitaisiin järjestää myös tulevaisuudessa. Syyskuun 25. päivänä olisi seuraava kansainvälinen ilmastomielenosoitus.

– Seuraamme tilannetta päivä päivältä ja mietimme korvaavia ratkaisuja.

"Nyt tarvitaan isoja tekoja"

Oulussa mielenosoitukseen tuli paikalle pienestä tihkusateesta huolimatta joitain kymmeniä osallistujia.

– Ihanaa olla taas pitkästä aikaa täällä ja nähdä samalla tavalla ajattelevia ihmisiä, totesi Taru Pullinen

Samaa mieltä oli myös oululainen Osmo Hyövälti.

– On ollut pitkä tauko mielenosoituksista. Nyt tuntui turvalliselta tulla tänne.

Osmo Hyövälti ja Taru Pullinen ilmastomielenosoituksessa Oulussa.Mari Jäntti / Yle

Sekä Pullinen että Hyövälti kannattavat turpeenpolton lopettamista. Heidän mielestään kuitenkin kaikki mielenosoituksen tavoitteet ovat tärkeitä, eikä yhtä asiaa voi nostaa toista oleellisemmaksi.

– Nyt tarvitaan isoja tekoja. Näperrys ei enää riitä eikä se, että käydään kokouksissa ympäri maailmaa puhumassa mukavia ja lupailemassa asioita. Ilmastonmuutos on tässä ja nyt.

Filip ja Maria Miettinen. Marian mukaan ilmastotapahtumat ovat kivoja tapahtumia sekä lapsille että aikuisille.Mari Jäntti / Yle

Paikalle saapui myös Maria Miettinen. Hän toimii Oulun Dodon kaupunkiviljelykoordinaattina, joten etenkin kaupunkiluonnon monipuolistaminen on hänelle tärkeä asia.

– Minulla on aika odottava fiilis mielenosoituksen suhteen. Maailmassa on tiettyjä uhkia, mutta ihmisten kansalaistoiminnassa on toivoa.

Oulun poliisin arvion mukaan mielenosoitukseen osallistui 20–30 ihmistä. Mari Jäntti / Yle Mielenosoittajille oli mukanaan erilaisia banderolleja.Mari Jäntti / Yle Oulussa mielenosoituksen ohjelmassa oli muun muassa puheita, runonlausuntaa ja musiikkia. Mari Jäntti / Yle "Helpottaa kuolemanpelkoa"

Jyväskylässä mielenosoitukseen saapui noin kymmenen ihmistä.

– Olen tekemässä täällä omaa mielenterveystyötä. Kun tulen tänne yritän vaikuttaa asioihin, se vähän helpottaa kuolemanpelkoa ja ahdistusta, totesi Erkka Kulmala.

Erkka Kulmalan mukaan ihmiset tarvitsisivat enemmän rajoja, jotta ympäristöstä pidettäisiin huolta.Isto Janhunen / Yle

Kangasmaskiin pukeutunut Mona Vanhanen Jyväskylän Elokapinasta muistutti, että ilmastokriisi on käynnissä jo nyt.

– Ilmastokriisin vaikutukset näkyvät jo nyt, ja ne tulevat pahentumaan.

Mona Vanhanen ajattelee, että turpeen poltosta on luovuttava, mutta se ei saa tarkoittaa biomassan polton aloittamista.Isto Janhunen /Yle

Kansalaisaktivisti Heta Kopra kehotti suomalaisia miettimään omaa luontoyhteyttään.

– Se ei ole niin, että ihmiset on tuolla ja luonto muualla. Me olemme kaikki yhteistä luontoa. Ihmiset ovat vallanneet tilaa aika paljon, sietää miettiä missä suhteessa sitä kannattaa tehdä ja onko meillä siihen oikeutta.

Heta Kopra on sitä mieltä, että suomalaisella sisulla ilmastotavoitteet ovat saavutettavissa.Isto Janhunen /Yle Jyväskylän mieleosoituksessa oli paikalla noin kymmenen ihmistä.Isto Janhunen /yle Yksi mielenosoituksen tavoitteista on lopettaa turpeen tuet.Isto Janhunen /Yle "Ei täällä huvin vuoksi olla"

Lahdessa mielenosoitukseen saapui Jyväskylän tapaan noin kymmenen ihmistä.

Emilia Hämäläinen ja Oskari Päätalo ovat tyytyväisiä osallistujamäärään ja muistuttavat, että osa osoittaa mieltään somessa koronan takia.

Hämäläinen toivoo, ettei mielenosoituksia tarvitsisi tulevaisuudessa paljoa järjestää.

– Tämä on kansalaisvaikuttamista ja haluamme hyvän tulevaisuuden meille nuorille, meihin se eniten vaikuttaa.

Päätalo on pettynyt tämän hetkisen hallituksen toimimattomuuteen ilmaston suhteen.

– Minua ottaa kovasti päähän se, että kaikkien aikojen ilmastohallitukseksi povattu demarihallitus ei ryhtynyt ilmastotoimiin pandemian aikana. Hallitus on puukottanut meitä selkään.

Emilia Hämäläinen ja Oskari Päätalo pyrkivät tekemään kestäviä ratkaisuja omassa arjessaan.Dani Branthin / Yle

Millaisia ajatuksia juttu herätti? Keskustele aiheesta sunnuntaihin kello 23:een saakka!

Yle seuraa: Kulmuni painotti EU:n elvytyspaketin olevan kertaluonteinen, perusteli hyväksymistä keskustalle tärkeillä maataloustuilla

Oulussa on lauantaina jännittävät hetket, kun keskustaväki valitsee itselleen puheenjohtajaa.

Puheenjohtaja Katri Kulmuni aloitti kokouspäivän poliittisella katsauksellaan.

EU:n jättimäiseen 750 miljardin euron elvytyspakettiin kriittisesti suhtautunut Kulmuni painotti, että elvytysväline on kertaluonteinen päätös. EU:n pitäisi noudattaa omia sääntöjään.

Kulmunin mukaan näitä sääntöjä on nyt tulkittu poikkeuksellisesti. Osa EU-paketista on suoraa tukea, osa yhteistä velkaa.

– Perusasia on, että velka on velkaa ja joka ottaa taatakseen, se ottaa maksaakseen – näin on suomalaisia aina opetettu ajattelemaan.

Hän perusteli EU-paketin hyväksymistä unionin monivuotisella rahoituskehyksellä, joka pitää sisällään keskustalle elintärkeitä maataloustukia.

Kulmuni painotti, että elpymisvälineen käyttö ja tuloksellisuus riippuvat siitä, miten hallitukset lopulta kohdentavat elvytysrahat.

Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni pitää poliittista katsaustaan lauantaina puoluekokouksessa.Silja Viitala / Yle Kulmuni suomi hallituksen yhteistyökykyä

Kulmuni käsitteli katsauksen aluksi koronakriisin aikana tehtyjä päätöksiä. Kulmuni myönsi, että viranomaiset ja poliitikot tekivät myös virheitä, joista pitää ottaa opiksi.

Kulmuni ei kuitenkaan halua etsiä syyllisiä, vaan etsiä syitä ongelmille ja parantaa tätä kautta toimintaa.

– Että etsimme ratkaisuja, emmekä vain jankuta ongelmista. Muuten ilmapiiri kiristyy ja levottomuus leviää päätöksenteon parista koko kansaan.

– Yhteishengen ylläpito vaatii sitä, että toimitaan ennakoiden, avoimesti ja kuunnellen toisten ehdotuksia. Tässä suhteessa hallituksella on varmasti oppimisen kohteita.

Kulmunin mukaan mikään taloudellinen elvytys, mitkään puheet tai päätökset eivät lopeta epävarmuutta, vaan se loppuu vasta kun korona saadaan hallintaan tai sen kanssa opitaan elämään.

Kulmuni kiitti puoluekokousedustajina heidän toimistaan kevään aikana.

Monet edustajista toimivat päättäjänä kunnissa, sairaanhoitopiireissä ja maakunnissa, jotka olivat koronaepidemian vastaisen taistelun etulinjassa.

Puheenjohtajavaali yhden jälkeen

Vuoden keskustaa johtaneen Kulmunin lisäksi ehdolla ovat tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko, varapuheenjohtaja Petri Honkonen ja yrittäjä Ilkka Tiainen.

Saarikko oli Ylen kyselyssä keskustavaikuttajien suosikki seuraavaksi puheenjohtajaksi. Myös muiden medioiden kyselyissä Saarikko on ollut kisan ennakkosuosikki.

Puolen päivään aikaan alkaa puoluejohtoon pyrkivien tentti, jossa ehdokkailla on vielä viimeinen mahdollisuus vakuuttaa puoluekokousedustajat puolelleen.

Annika Saarikko saapui Ouluhalliin lauantaina puolisonsa Erkki Papusen kanssa.Silja Viitala / Yle

Päivän jännittävin hetki eli puheenjohtajavaali alkaa kello yhden aikaan. Äänestys toteutetaan Ouluhallin lisäksi etänä 15:sta eri toimipaikassa.

Puolueen puheenjohtajan valitsee 2416 virallista puoluekokousedustajaa.

Jos kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista äänistä vaalin ensimmäisellä kierroksella, järjestetään toinen kierros.

Siellä paikasta kilpailevat kaksi ensimmäisen kierroksella eniten ääniä saanutta ehdokasta. Heistä enemmän ääniä saanut valitaan puheenjohtajaksi.

Keskustalle valitaan myös varapuheenjohtajat. Ehdolla ovat kansanedustajat Hilkka Kemppi ja Pasi Kivisaari sekä valtiovarainministerin erityisavustaja Riikka Pakarinen.

Nykyinen puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen hakee jatkokautta, eikä muita ehdokkaita ole toistaiseksi ilmaantunut.

Päivän aikana voi tulla vielä lisää varapuheenjohtaja- ja puoluesihteeriehdokkaita.

Jokaista vaalia edeltää ehdokkaiden lyhyt esittelypuheenvuoro eli käytännössä kannattajat kehuvat ehdokastaan.

Ääntenlaskun aikana puoluekokouksen osallistujat jatkavat yleiskeskustelua ajankohtaisista poliittista aiheista.

Kainuulaisten kokousedustajien on mahdollisuus äänestää korontilanteen takia tekstiviestillä.

Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin kello 23 asti.

Lue lisää:

Paikastaan taisteleva Kulmuni piikitteli Marinia kuuden tunnin työpäiväpuheista – "Suurin huoli ei ole lyhyempi päivä, vaan miten suomalaisille saadaan työpaikka"

Keskusta kokoontuu valitsemaan puheenjohtajaa vaikeassa tilanteessa – entinen puoluesihteeri: "Tämän kokouksen pitää olla käänteentekevä"

Analyysi: Ylen tuore kannatusmittaus ei helpota Katri Kulmunin asemaa puheenjohtajakisassa

Yle seuraa: Keskustan puheenjohtajakisa tiivistyy Oulussa – Miten sujuu kantaansa empivien käännytys ehdokkaan taakse etänä?

Keskustan puoluekokous alkaa perjantaina iltapäivällä Oulussa poikkeusjärjestelyin.

Puoluekokous on hajautettu koronan takia pääpaikka Ouluhallin lisäksi 15:sta piirijärjestön toimipaikkaan.

Avajaiset ovat turvallisuussyistä tavallista pienimuotoisemmat.

Kansallispukuista puoluesihteeri Riikka Pirkkalaista kuvataan.Silja Viitala / Yle

Tänä vuonna ei nähdä kovin näyttävää kansallispukuisten keskustalaisten lippumarssia, mutta kokous avataan puheilla ja musiikkiesityksillä.

Perinteisesti puheenjohtajaehdokkaat ja heidän tukijoukkonsa ovat yrittäneet viimeisenä iltana käännyttää vielä kantaansa empiviä kokousedustajia puolelleen, mutta nyt tämä työ pitää tehdä etänä.

Paikastaan kamppaileva puheenjohtaja Katri Kulmuni pitää avajaispuheen neljän aikaan.

Tämän jälkeen perjantaina käydään poliittista yleiskeskustelua kannanottoista ja kokoukselle tulleista aloitteista. Puolueväki käsittelee myös esitystä keskustan 2030-luvun ohjelmaksi.

Pohjois-Pohjanmaan keskustanuorten toiminnanjohtaja Marko Soini ja talkoolainen Anna-Kaisa Markkanen jakoivat perjantaina edustajille kokousmateriaaleja Ouluhallissa.Silja Viitala / Yle

Suurin mielenkiinto kohdistuu lauantaihin, jolloin puheenjohtaja valitaan.

Ylen kyselyn mukaan tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko on keskustavaikuttajien suosikki seuraavaksi puheenjohtajaksi. Saarikko on ollut ennakkosuosikki myös muiden medioiden kyselyissä.

Annika Saarikko ja puoliso Erkki Papunen lennolla Ouluun perjantaiaamulla.Silja Viitala / Yle

Ehdolla ovat myös varapuheenjohtaja Petri Honkonen ja yrittäjä Ilkka Tiainen.

Puheenjohtajan valitsee 2416 puoluekokousedustajaa, joista suurin osa osallistuu kokoukseen etäyhteyden kautta.

Kainuun koronatilanne on heikentynyt viikon sisään sen verran, että kainuulaisten kokousedustajien on mahdollista osallistua ja äänestää henkilökohtaisen etäyhteyden kautta.

Oululaiset Irmeli Mäki-Runsas ja Hilkka Jounila ovat tulleet seuraamaan puoluekokousta Ouluhalliin. Kaikki pj-ehdokkaat ovat rouvien mieleen, mutta mieluisin on Katri Kulmuni.Silja Viitala / Yle

* Juttua päivitetään uusimmilla kokouksen tapahtumilla ja tiedoilla.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin kello 23 asti.

Lue lisää:

Keskusta kokoontuu valitsemaan puheenjohtajaa vaikeassa tilanteessa – entinen puoluesihteeri: "Tämän kokouksen pitää olla käänteentekevä"

SDP:n kannatushuippu taittui puoluekokoukseen – kokoomus kiri kiinni perussuomalaisia

Analyysi: Ylen tuore kannatusmittaus ei helpota Katri Kulmunin asemaa puheenjohtajakisassa

Keskusta kokoontuu valitsemaan puheenjohtajaa vaikeassa tilanteessa – entinen puoluesihteeri: "Tämän kokouksen pitää olla käänteentekevä"

Keskusta kokoontuu tänään puoluekokoukseen synkässä tilanteessa.

Koronapandemian vuoksi osallistujamäärältään maailman suurimpiin kuuluva puoluekokous on jouduttu pirstomaan 16 eri paikkaan ympäri Suomen, eikä pääpaikkana toimivassa Ouluhallissa nähdä perinteistä lippumarssia tai suurta kansanliikkeen juhlaa.

Syyt juhlaan ovat keskustalla olleet viime aikoina muutenkin vähissä. Maailman polvilleen pistäneen koronaviruskriisin lisäksi keskustan puoluekokousta varjostaa surkea kannatus.

– Keskustan romahdus ei ole paha uni, joka huuhtoutuu itsekseen pois. Puolueen tilanne on juuri niin tukala kuin miltä se näyttää, kirjoittivat pitkäaikaiset keskustavaikuttajat Seppo Kääriäinen, Pekka Perttula ja Ossi Martikainen Kanava-lehdessä vuosi sitten, puolueen historian suurimman eduskuntavaalitappion jälkeen.

Vuodessa tilanne ei ole juuri muuttunut. Musertavan vaalitappion jälkeen puheenjohtaja Juha Sipilä vaihtui Katri Kulmuniin ja hallituskumppanit oikeistopuolueista vasemmistoon, mutta keskustan paha uni jatkuu.

Viimeisimmässä Ylen kannatusmittauksessa keskustan kannatus oli 11,3 prosenttia, kun vuoden 2015 eduskuntavaaleissa pääministeripuolueeksi noussut keskusta keräsi 21,1 prosenttia äänistä. Puolue on menettänyt yli 200 000 äänestäjää, ja kannatus on käytännössä puolittunut viidessä vuodessa.

Keskustan entinen puoluesihteeriPekka Perttula kääntäisi katseen vieläkin kauemmas.

– Keskusta on 2000-luvulla vuoden 2003 jälkeen voittanut vain kaksissa vaaleissa, kun mukaan lasketaan kaikki eduskunta-, kunta-, EU-, ja presidentinvaalit, Perttula sanoo.

Perttula lataa kovat paineet alkavaan puoluekokoukseen:

– Puolueen on tehtävä tiliä menneestä, mutta samalla haettava myös uutta. Tämän puoluekokouksen pitää olla käänteentekevä, jos keskusta tosissaan haluaa olla suuri puolue, Perttula sanoo.

Saarikko on puheenjohtajakisan ennakkosuosikki

Keskustan puoluekokouksen odotetuin päivä on lauantaina, kun puoluekokouksessa äänestetään puheenjohtajasta.

Istuva puheenjohtaja Katri Kulmuni joutuu kamppailemaan paikastaan altavastaajan asemasta.

Ylen viikko sitten julkistaman kyselyn mukaan tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko on keskustavaikuttajien suosikki seuraavaksi puheenjohtajaksi. Tulos on linjassa muiden medioiden kyselyiden kanssa.

Ehdolla ovat myös varapuheenjohtaja Petri Honkonen ja yrittäjä Ilkka Tiainen, mutta kyselyn perusteella tiedossa on odotetusti kahden naisen kamppailu.

Peli ei ole kuitenkaan vielä pelattu. Puoluekokouksessa äänioikeutettujen määrä on huomattavasti suurempi, kuin mitä kyselyihin tavoitetaan. Ylen kyselyyn vastasi 109 keskustavaikuttajaa, mutta puoluekokoukseen osallistuu kaikkiaan yli 2 400 virallista kokousedustajaa.

Kohu ministeriön piikkiin ostetuista viestintävalmennuksista hankaloittaa Kulmunin asemaa.Silja Viitala / Yle Ero valtiovarainministerin tehtävästä johti puheenjohtajakisaan

Kulmuni valittiin puheenjohtajaksi vain vuosi sitten Kouvolassa.

Keskustan kannatusromahdusta ei voida lukea tuoreen puheenjohtajan syyksi. Puheenjohtajakisa kuitenkin syntyi, koska suuri osa keskustalaisista on menettänyt toivonsa sen suhteen, että tilanne tulisi Kulmunin johdolla paranemaan.

Suurin isku Kulmunin jatkoaikeille on itseaiheutettu. Puheenjohtajakisa käynnistyi sen jälkeen, kun Kulmuni päätyi eroamaan valtiovarainministerin tehtävästä viestintävalmennuksista aiheutuneen kohun seurauksena.

Eroa seuranneen viikonlopun aikana keskustan ympärillä velloivat huhut sekavasta tilanteesta, jossa Kulmunin uumoiltiin harkitsevan jopa hallituksen kaatamista.

Perhevapaalla kohun aikana ollut ja puheenjohtajaehdokkuudesta aiemmin kieltäytynyt Saarikko on antanut ymmärtää, että keskustan ympärillä käynyt kuohunta sai hänet lopulta pyörtämään päätöksensä.

– Hässäkkää vähemmän, vakautta enemmän, Saarikko kirjoitti Facebookiin Kulmunin eroa seuranneena kesäkuisena sunnuntaina.

Politiikan toimittajien tentissä alkuviikosta Kulmuni pisti kuohunnan keskustan ympärillä median piikkiin.

– Annika, olisit voinut kilauttaa minulle kesäkuun alussa kun sanoit, että mediassa oli spekulaatiota. Keskustasta se selviää kyllä aina, Kulmuni sanoi.

Tenteissä Kulmunin ja Saarikon välillä on ollut jäätävä tunnelma. Kulmunin mukaan hänen haastajansa eivät ole osanneet selkeästi kertoa, mitä he itse olisivat tehneet keskustan johdossa toisin.

Saarikko haastoi Kulmunin aiemmista vakuutteluista huolimatta.Silja Viitala / Yle Saarikko lupaa malttia

Kulmunin puheenjohtajakautta ovat leimanneet keskustan yhteenotot muiden hallituspuolueiden kanssa.

Saarikon puheenjohtajakampanjan punaisena lankana on kulkenut lupaus vakaudesta.

– Keskustan valtti on maltti. Se voi olla tylsä, mutta pidemmän päälle ainoa järkevä linja, Saarikko kirjoittaa pamfletissaan.

Saarikon mielestä keskustan on myös aika lopettaa kipuilu hallituksessa olemisesta, sitoutua hallitusyhteistyöhön ja lopettaa "oven raossa roikkuminen".

Oppositio on koko vaalikauden pommittanut hallituksen heikoimmaksi lenkiksi arvioimaansa keskustaa syytöksillä vihervasemmiston takuupuolueena toimimisesta. Syytökset osuvat kannatusahdistuksessa rypeviin keskustalaisiin kipeästi.

Saarikon mielestä kyky yhteistyöhön erilaisissa hallituspohjissa kertoo linjattomuuden sijaan vahvuudesta.

– Olemme käyttäneet keskustassa paljon energiaa pohtiessamme, miten saatamme puolueena taipua ensiksi yhteistyöhön oikeiston ja sitten vasemmiston kanssa. Melkein leimaamme itse itsemme takinkääntäjiksi kumppaneiden vaihduttua. Minusta se on turhaa. Kyky sovittaa yhteen näkemyksiä on keskellä olemisen vahvin voima, Saarikko kirjoittaa pamfletissaan.

Kulmuni pelkää, että keskusta näivettyy suomenkieliseksi RKP:ksi

Kulmuni kirjoittaa omassa pamfletissaan keskustan tasapainoilusta ja hallitusyhteistyöstä huomattavasti Saarikkoa kirpeämmin:

– On sanottu, että keskustan idea on hukassa. Ihmiset eivät tiedä, mitä me edustamme. Uhkana on, että puolue näivettyy jonkinlaiseksi suomenkieliseksi RKP:ksi, joka on aina valmis hallitukseen ja jolla ei ole selkeää ideologiaa.

RKP:n lisäksi myös muut hallituskumppanit saavat Kulmunin pamfletissa kuulla kunniansa.

Kulmunin mukaan sekä vihreät että demarit ovat lipsuneet kohti vasenta laitaa, jossa ratkaisu asiaan kuin asiaan tuntuu löytyvän aina julkista sektoria kasvattamalla. Vasemmistoliittoa Kulmuni puolestaan syyttää kallistumisesta vihreiden suuntaan, mikä näkyy Kulmunin mukaan ilmastoasioissa.

Kulmunin keskusta ei ole hallituksessa rakentelemassa siltoja, vaan taistelemassa määräilemään pyrkivää vasemmistoenemmistöä vastaan.

– Emme voi eikä meidän tulee alistua ajatukseen, että sopeudumme yhteistyön nimissä SDP:n määräämään tahtoon, Kulmuni kirjoittaa.

Erot Kulmunin ja Saarikon hallitusyhteistyötä koskevassa retoriikassa voivat johtua osaltaan myös näkökulmaeroista.

Saarikko on seurannut tilannetta perhevapaalta käsin erossa päivänpolitiikan väännöistä. Kulmuni puolestaan on istunut vuoden aikana lukuisissa tiukoissa neuvotteluissa hallituskumppaneiden kanssa.

Entinen puoluesihteeri Perttula arvioi, että keskustan hallitusyhteistyön vaikeutta lisää myös uusi asema toiseksi suurimpana puolueena.

– Vuodesta 1987 lähtien keskusta on ollut joko johtava oppositiopuolue tai pääministeripuolue, ja se näkyy puolueen toimintatavoissa. Keskusta opettelee uudenlaista poliittisen keskustelun tapaa, Perttula sanoo.

Saarikon ja Kulmunin välillä ei ole suuria poliittisia linjaeroja, sanovat molempien kannattajat. Kyse on henkilöstä. Silja Viitala / Yle Kulmuni syyttää keskustaa elitistymisestä

Puheenjohtajuudestaan huolimatta Kulmuni on käynyt puheenjohtajakampanjaa haastajan asenteella.

Julkisissa esiintymisissään Kulmuni on kutsunut keskustaa ”elitistyneeksi” puolueeksi ja korostanut sitä, kuinka valtiovarainministerin tehtävästä luopumisen jälkeen aikaa on jäänyt kentän kiertämiselle ja kuuntelemiselle.

Kulmuni korostaa myös mielellään rooliaan aluepoliitikkona.

– Jos minut jostakin Suomessa tunnetaan, niin varmaankin parhaiten kepulaisena aluepoliitikkona, joidenkin mukaan ”armottomana” aluepoliitikkona, Kulmuni kirjoittaa pamfletissaan.

Ylen keskustalaisille tekemän kyselyn tausta-aineistossa myös Kulmunin tukijat nostavat aluepolitiikan Kulmunin valtiksi. Saarikkoa Kulmunin tukijat puolestaan syyttävät Sipilän kaudella tehdyistä ratkaisuista

– Keskusta ei kestä enää niin sanottua ”Sipilän linjaa”, jota Saarikko edustaa. Saarikko oli ministerinä Sipilän hallituksessa muun muassa tekemässä keskittämistä terveydenhuoltolain ja päivystysasetuksen muodossa. Se oli keskustan suurin virhe viime vaalikaudella, eräs Kulmunia tukeva keskustavaikuttaja kirjoittaa.

Perttulan mukaan syyllisten etsiminen viime vaalikauden päätöksistä kertoo siitä, kuinka myös Sipilän aika puolueessa täytyy käydä aiempaa tarkemmin läpi.

– Annikalla oli merkittävä tehtävä hallituksessa, mutta samoin Katri on kuulunut siihen puoluejohtoon. Sipilän aika täytyy puhua auki ja käydä läpi, kuten myös päätös lähteä yhteistyöhön uudessa koalitiossa kakkospuolueena. Mikä on jatkumoa vanhasta, mikä taas on uutta? Sekin on jäänyt puolueessa käsittelemättä, Perttula sanoo.

Valitulla puheenjohtajalla on edessään kova työ

Kumpi tahansa tulee valituksi, on työlistalla kovia toimenpiteitä, Perttula arvioi.

– Pitää ottaa selkeä johtajuus ja se tarkoittaa aika kovia toimenpiteitä. Pitää muun muassa pelkäämättä arvioida, ovatko oikeat ihmiset oikeilla paikoilla, ihan ministeritasoa myöten.

Poliittisen arvioinnin lisäksi koko puoluekoneisto olisi Perttulan mukaan rakennettava uudestaan.

– Puolue on tarponut paikallaan. Keskustan sisäinen keskustelu kärsii siitä, että maakuntalehdistö on näivettynyt. On jäänyt analysoimatta, mitä toimenpiteitä tarvittaisiin, että voisimme tuoda suomalaisen yhteiskunnan keskeisimpiä kysymyksiä oman puolueemme sisäiseen keskusteluun, Perttula sanoo.

Häviäjällä taas on Perttulan mukaan tärkeä tehtävä keskustan yhtenäisyyden kannalta.

– Häviäjän pitää olla hyvä häviäjä. Kumpi tahansa tulee valituksi, on molemmilla iso vastuu puolueesta. Puolue tarvitsee molempien osaamista ja kokemusta.

Korjaus 4.9. klo 8.25: Keskustan puoluekokous järjestetään Ouluhallissa, ei Oulun jäähallissa, kuten uutisessa alun perin virheellisesti luki.

Lisää aiheesta:

Kesän tapahtumien jälkipyykki kiristi tunnelmaa keskustan puheenjohtajaehdokkaiden tentissä – Katri Kulmuni: "Annika, olisit voinut kilauttaa minulle"

Ylen kysely: Lähes puolet keskustavaikuttajista antaa tukensa Annika Saarikolle puheenjohtajakisassa

Tuulivoima tuo kuntien päästöt alas, ainakin paperilla – siksi Raahe on pienipäästöisimpiä kuntia, vaikka siellä sijaitsee Suomen suurin päästölähde

Tuulimyllyt pyörittävät Raahen hiilijalanjälkeä pienemmäksi SSAB:n terästehtaan tuprutellessa vieressä savujaan.

Takavuosina tehtaan päästöt näkyivät ihan käytännössä, kertoo Raahen Hinku-koordinaattori Seppo Sorvari.

– Kun muutin Raaheen vuonna 1999, pyykkejä ei voinut kuivattaa ulkona, sillä tehtaan päästöjen vuoksi ne olisivat värjäytyneet mustiksi.

Nykyään ympäristöasiat ovat paremmalla tolalla. Ilmanlaatu on parantunut ja tuulivoimalat ovat tehneet pienestä rannikkokaupungista yhden Suomen suurimmista hiilidioksidipäästöjen vähentäjistä ja samalla pienipäästöisimmistä kunnista.

Näin siksi, että kunnat saavat tuulivoimasta päästöhyvitystä, eikä isojen teollisuuslaitosten, kuten Raahen SSAB:n valtavia päästöjä lasketa kuntien lukuihin mukaan. Raahen terästehdas on Suomen suurin yksittäinen hiilidioksidipäästöjen tuottaja ja sen osuus koko maan päästöistä on seitsemän prosenttia.

Suomen ympäristökeskuksen erityisasiantuntija Johannes Lounasheimo sanoo, että toisenlaisella laskentatavalla tilastot näyttäisivät hyvin erilaisilta.

Kuntien päästöt lasketaan Suomen ympäristökeskuksen kehittämän laskentasäännön) mukaan.

Katso tästä jutusta, kuinka vihreä kotikuntasi on – vertasimme Suomen kaikkia kuntia viidellä eri kriteerillä.

Tuulivoimalla kunta voi nollata päästönsä

Kun tarkastellaan eniten hiilidioksidipäästöjä laskeneiden kuntien listaa, nähdään, että liki kaikissa taustalla on tuulivoima. Osassa kunnissa päästöt ovat vähentyneet merkittävästi jonkin tehtaan loppumisen vuoksi.

– Tuulivoiman hyvityksistä hyötyvät etenkin pienet kunnat, joihin on rakennettu paljon myllyjä, Lounasheimo sanoo.

Tuulivoimaloiden rakentaminen on keskittynyt pääosin länsirannikon kuntiin. Sieltä löytyvät myös isoimmat hiilidioksidipäästöjen vähentäjät.

Simon kunta on onnistunut pienentämään päästöjään tuulivoiman ansiosta hurjat 133 prosenttia vuosien 2005–2018 välisenä aikana.

Raahessa päästöt ovat vähentyneet samalla aikavälillä 48 prosenttia.

Raahen ilmanlaatu on puhdistuntut takavuosista. Paulus Markkula / Yle

Raahen kaupungin Hinku-koordinaattori Seppo Sorvari kertoo, että määrästä kaksi kolmasosaa on tuulivoiman ansioista eli kunnassa on tehty päästöjen vähentämiseksi myös muita toimia.

– Uusiin kaupungin kiinteistöihin laitetaan aurinkopaneeleja, rakennuskanta on melko uutta, asukkaat pyöräilevät paljon ja jätteiden käsittelyä on kehitetty.

Lisäksi Raahe saa kaukolämpönsä pääosin SSAB:n terästehtaan hukkalämmöstä.

Päästöhyvitykset voivat johtaa harhaan

Naapurikunnassa Pyhäjoella hiilidioksidipäästöt näyttävät Raahenkin lukuja paremmilta. Kokonaispäästöt ovat vähentyneet tuulivoimaloiden ansiosta 56 prosenttia. Mutta kun lukuja tarkastelee lähemmin, huomaa että Pyhäjoella päästöt ovat itse asiassa kasvaneet vuodesta 2015 lähtien.

Johannes Lounasheimon mukaan päästöhyvityksillä on kannustettu tuulivoiman rakentamiseen, mutta se ei saisi johtaa siihen, että se olisi kuntien ainoa keino vähentää päästöjä.

Kuntien ilmastoratkaisuja selvittänyt Sitran asiantuntija Mariko Landström on Lounasheimon kanssa samoilla linjoilla. Kuntien tulisi seurata tuulivoimahyvitettyjen lukujen lisäksi myös muita päästömittareita.

Landströmin mukaan pelkästään tuulivoimahyvitettyjä lukuja seuraamalla voi saada harhaanjohtavan kuvan.

– Se antaa kunnille myös mahdollisuuden harhaanjohtavaan viestintään.

Landströmin mukaan kunnilla on kuitenkin pääosin asenne kohdallaan, ja Suomessa on kasvava joukko edelläkävijäkuntia, joissa on kunnianhimoisia päästövähennysohjelmia.

– Päästövertailussa kuntien kesken pitäisi kuitenkin olla varovainen ja huomioida erilaiset lähtökohdat. Esimerkiksi maatalouden päästöt lasketaan mukaan lukuihin, vaikka kunnilla on rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa niihin.

Tuulivoimakuntien määrä kasvaa

Tulevina vuosina tuulivoimasta saa päästöhyvityksiä yhä useampi kunta, sillä Suomessa on vireillä lukuisia uusia hankkeita. Viime vuoden lopulla tuulivoimaloita oli noin 750, ja vuoteen 2030 mennessä määrän odotetaan kasvavan jopa 1 800:aan.

Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen kertoo, että tuulivoimalat ovat kehittyneet yhä suuremmiksi, joten niitä on kannattavaa rakentaa myös sisämaahan.

– Korkeilla torneilla ja isoilla lavoilla on saatu vähennettyä metsän vaikutusta tuuleen.

Mikkosen mukaan on kuitenkin vaikea ennakoida, mihin uusiin kuntiin voimaloita rakennetaan, sillä vain noin joka kolmas hanke toteutuu. Epävarmuus hankkeiden toteutumisesta vaikeuttaa myös sähkönsiirtolinjojen rakentamista.

– Kaikkialle Suomeen tuulivoimaloita ei voi rakentaa, ja esimerkiksi Itä-Suomen kunnat ovat kokeneet tilanteen epäreiluksi, Mikkonen sanoo.

Raahen terästehdas kuvattuna mereltä. Paulus Markkula / Yle

Kuntia kiinnostaa tuulivoimaloissa myös raha, sillä ne saavat niistä tuloja. Suurimmat tuulivoimakunnat saavat vuosittain yli miljoonan euron kiinteistöverotulot.

– On oikein, että kunnat saavat tuulimyllyistä hyvityksiä, sillä niiden haitat ovat paikallisia. Myllyt ovat isoja, niistä lähtee ääntä ja maisema muuttuu, Mikkonen sanoo.

Aurinkoenergiasta ja biokaasusta päästöhyvityksiä

Tuulivoiman hyvityslaskentaa tulisi tarkastella kriittisesti, sillä sen vaikutus näyttää korostuvan, Johannes Lounasheimo sanoo.

– Esimerkiksi isossa kaupungissa tehty kaukolämpömuutos voi vähentää päästöjä huomattavasti, mutta se ei välttämättä näy yhtä suurena prosentuaalisena muutoksena.

– Tulevaisuudessa kuntien tuulivoimasta saadut päästöhyvitykset joka tapauksessa pienenevät, sillä sähkön tuotanto puhdistuu.

Ensi vuodesta lähtien myös muut kuin tuulivoimakunnat voivat saada päästöhyvityksiä. Esimerkiksi Helsingin kaupungin energialaitos on osakkaana Kristiinankaupunkiin rakennettavassa tuulipuistossa. Näin myös Helsinki saa päästöhyvityksiä.

Lisäksi hyvityksiä aletaan laskea myös aurinkoenergiasta ja biokaasusta.

Raahessa edessä isoja päätöksiä

Raahessa tuulivoimahyvityksen määrä alkaa olla huipussaan. Kaupunkiin on rakennettu noin 60 voimalaa, ja nyt suunnitteilla olevien hankkeiden jälkeen kaavassa ei ole enää tilaa uusille tuulimyllyille, Sorvari kertoo.

Lisää voimaloita voitaisiin Sorvarin mukaan kaavoittaa esimerkiksi merelle.

Raahessa on ratkottavana muitakin tulevaisuudessa päästöihin vaikuttavia tekijöitä. SSAB:n terästehdas tähtää tulevaisuudessa päästöttömäksi, mikä vaikuttaa suoraan Raahen kaukolämmön saantiin.

– Meillä on aloitettu pohdinta, mistä saadaan tuotettua kaukolämpöä sen jälkeen, kun SSAB ei enää tuota hukkalämpöä riittävästi. Ettemme joudu turvautumaan kivihiilen tai turpeen polttoon.

Se saisi näyttämään Raahen päästöluvut ihan toisenlaisilta.

Romanialaismies toi prostituoituja Suomeen ohi koronasäädösten – tuomio törkeästä väärennyksestä ja parituksesta

Satakunnan käräjäoikeus on tuominnut romanialaisen miehen törkeästä väärennyksestä, väärennyksestä, parituksesta, väärennysaineiston hallussapidosta ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta. Mies sai puolen vuoden vankeusrangaistuksen.

Oikeuden käsittelemien syytteiden mukaan 32-vuotias mies järjesti toukokuussa Suomeen useita henkilöitä väärennetyillä asiakirjoilla ohi koronavirusta koskevan maahantulolainsäädännön.

Asiakirjoja oli tehty 13, kaksi miehelle itselleen ja 11 muille. Ainakin kolme asiakirjaväärennyksen saajaa työskenteli miehen vuokraamissa asunnoissa ja kauppasi seksipalveluja.

Aidolta näyttäneitä asiakirjaväärennöksiä

Työsopimusväärennykset oli tehty harhauttamaan viranomaisia uskomaan, että henkilöt olisivat tulossa Suomeen tekemään töitä tunnetulle ruoan kotiinkuljetuspalvelulle.

Romanialaismies oli tehnyt työsopimukset kotiinkuljetusyhtiön ohjelmistolla, johon hänellä oli pääsy aiemman työsuhteensa ansiosta.

Kolme väärennöksen avulla Suomeen tulleista henkilöistä toimi syytteen mukaan prostituoituna miehen välittämissä asunnoissa. Asuntoja oli eri puolilla Suomea, ainakin Jyväskylässä, Kokkolassa, Oulussa ja Vaasassa.

Osoite Porissa

Miehellä itsellään on osoite Porissa, mistä syystä asia käsiteltiin Satakunnan käräjäoikeudessa.

Mies oli myös tilannut itselleen Facebookista väärennetyn Irlannin ajokortin. Hän ei ollut suorittanut autokoulua sen enempää Irlannissa kuin Romaniassa.

Tuomittu on jo istunut rangaistuksestaan noin puolet tutkintavankeudessa. Oikeus katsoo, että häntä ei ole tämän asian vuoksi enää syytä pitää vangittuna.

Onko testiin aivan pakko mennä? Entä perheenjäsenten? Muun muassa näitä koronaneuvonnasta nyt kysytään – katso vastaukset yleisiin kysymyksiin

Suomalaiset hakevat apua koronaneuvonnasta kiihtyvään tahtiin.

Esimerkiksi valtakunnalliseen koronaneuvontaan tuli elokuun aikana noin 12 000 yhteydenottoa puhelimen, tekstiviestien ja chatin välityksellä, kun vielä heinäkuussa yhteydenottoja tilastoitiin vain noin kolmannes tuosta määrästä.

Kuntien omista koronaneuvonnoista ja niihin tulleista yhteydenotoista ei ole koko maan kattavaa tilastotietoa.

Osa terveysasemista on ostanut koronapuhelinpalvelun viestintäjärjestelmiä terveydenhuoltoon tarjoavalta yritykseltä Aurora Innovationilta. Yritys ylläpitää yhteensä noin kymmentä koronalinjaa esimerkiksi Etelä-Suomen, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan alueilla. Näihin linjoihin tuli elokuussa yhteensä noin 70 000 yhteydenottoa, kun heinäkuussa määrä oli 30 000:n luokkaa.

Mitä koronaneuvontaan yhteyttä ottavat yleensä haluavat tietää? Kysyimme sitä Oulun kaupungin koronaneuvontapuhelimeen työkseen vastaavalta sairaanhoitajalta Tiina Näyhältä. Myös Oulun koronaneuvontaan on tullut viime viikkoina valtavasti soittoja.

Jutun lopusta voit katsoa ja kuunnella demonstroidun tyypillisen koronaneuvontaan tulevan puhelun.

1. Pitääkö minun aivan välttämättä mennä koronatestiin?

Monet epäröivät koronatestiin menemistä ja haluavat, että terveydenhuollon ammattilainen varmistaa, miten heidän pitää toimia. Vastaus on, että jos on pientäkään flunssanoiretta, testiin täytyy mennä. Ilman testausta kukaan ei pysty sanomaan, onko kyse koronaviruksesta vai tavallisesta kausiflunssasta, jota on nyt paljon liikkeellä. Molempiin voivat liittyä esimerkiksi kuume, nuha ja kurkkukipu.

Lue lisää: Koronatesti voi olla monella meistä edessä – lue tavallisia kokemuksia siitä, miten testissä käyminen sujui ja miltä nenän rassaaminen tuntui

2. Saanko testiajan saman tien?

Esimerkiksi Oulussa aikoja näytteenottoon voi varata netin kautta. Yleensä vapaat ajat menevät sitä kautta todella nopeasti – etenkin drive-in-testauspisteelle. Valtaosa oululaisista varaa itselleen testiajan netistä, jonne uudet, seuraavan päivän ajat tulevat varattavaksi aina puolen yön jälkeen. Koronaneuvontapuhelimesssa vapaita aikoja ei siis välttämättä ole antaa. Jos näin on, neuvomme Oulussa soittajaa menemään paikan päälle omalle terveysasemalle jonottamaan testiin pääsyä.

Lue lisää: Testeissä ruuhkaa eikä tartuntojen jäljittäminen onnistu – miksi Suomen koronastrategian kaksi kulmakiveä pettävät?

3. Miten minun pitää toimia terveysasemalla? Kauanko siellä pitää jonottaa?

Näytteenottopaikoilta löytyvät kyltit, jotka ohjaavat oikeaan paikkaan. Siellä on myös yleensä työntekijöitä neuvomassa, minne pitää mennä. Välillä jonot testeihin ovat olleet pitkiä: esimerkiksi pari viikkoa sitten Oulussa oli paljon ruuhkaa. Toisinaan jonoa on vähemmän ja näytteenottoon pääsee nopeasti.

4. Vain minä olen sairaana. Pitääkö muidenkin saman katon alla asuvien mennä testiin?

Linjauksena on tällä hetkellä, että oireiset testataan. Jos muilla perheenjäsenillä ei ole flunssanoireita, heidän ei tarvitse mennä testiin. Jos perheessä on useampia lapsia, käytäntö on, että eniten oirehtiva testataan ensimmäisenä. Kaikkia lapsia ei siis tarvitse viedä yhtä aikaa testattavaksi. Jos lapsen oireet ovat hyvin lieviä, testiin ei välttämättä tarvitse mennä, jos tiedossa ei erikseen ole, että lapsi olisi saattanut altistua koronavirukselle. Päivähoitoon tai kouluun saa palata aikaisintaan yhden oireettoman päivän jälkeen.

Lue lisää: THL:ltä tarkennetut ohjeet: Lieväoireista lasta ei tarvitse viedä koronatestiin

5. Voisinko saada lapseni testituloksen?

On tullut paljon puheluita vanhemmilta, jotka ovat tiedustelleet lapsensa testitulosta koronaneuvontapuhelimesta. Näytteenoton yhteydessä kerrotaan, että jos koronatestin tulos osoittautuu positiiviseksi, siitä soitetaan perään. Moni vanhempi on kuitenkin halunnut kysellä asiaa puhelimitse varmaankin tarkistaakseen, joko lapsen uskaltaa laittaa kouluun tai päivähoitoon. Toivoisimme, että vanhemmat malttaisivat odottaa testituloksen valmistumista, koska neuvontapuhelimeen tulee muissa asioissa paljon puheluita. Oulussa otettiin noin viikko sitten käyttöön palvelu, jossa negatiivinen tulos ilmoitetaan tekstiviestitse, mikäli asiakkaan matkapuhelinnumero on tiedossa. Se on vähentänyt näitä yhteydenottoja koronapuhelimeen.

Lue lisää: Tiesitkö, että verkkopankkitunnukset voi hankkia jo yllättävän nuorena? Silloin ei tarvitsisi soitella esimerkiksi lapsen koronatestituloksen perään

Oletko sinä hakenut apua koronaneuvonnasta? Voit osallistua keskusteluun aiheesta 3.9. kerro 23:een saakka!

Lue myös:

"Koronaneuvonta, terveydenhoitaja Saukkonen" – tätä on työ paikassa, jonne tulvii satoja puheluita joka päivä

Tästä artikkelista voit lukea uusimmat tiedot koronavirustilanteesta.

Oulussa ei ole pystytty jäljittämään kaikkia koronatartuntaketjuja – kaupungilta vahva suositus maskin käyttämiseen lähikontakteissa

Oulussa kaikkien koronavirustartuntojen alkuperää ei ole nyt pystytty jäljittämään, kerrotaan kaupungin hyvinvointipalveluista. Viimeisimmät Oulussa todetut tartunnat eivät siis ole tulleet esimerkiksi matkailun kautta.

Oulun kaupungin mukaan nyt on syytä käyttää kasvomaskia tilanteissa, joissa lähikontaktien välttäminen ei ole mahdollista. Myös muita turvallisuus- ja hygieniaohjeita on hyvä noudattaa. Näitä ovat muun muassa käsien huolellinen pesu ja käsihuuhteen käyttö.

Iäkkäiden ja muiden riskiryhmiin kuuluvien luona vierailua on vältettävä, jos vähäisiäkään koronaan viittaavia oireita esiintyy.

Kaupungin tiedotteessa pyydetään myös lataamaan Koronavilkku-sovellus puhelimeen.

Oululaisia pyydetään myös hakeutumaan lievilläkin oireilla koronatesteihin. THL:n mukaan Oulussa on varmennettu 105 koronaviruksen aiheuttamaa tautitapausta.

Tästä alkoi Kuhmon koronaketju: tartuntaa kantanut sai negatiivisen testituloksen, varmistui positiiviseksi vasta kaksi viikkoa myöhemmin

Kainuussa viime viikon perjantaina löytyneen koronaryppään alkuketjuun liittyy negatiivinen testitulos, asiasta kertoi Kainuun Sanomat. Testi uusittiin yli kahden viikon päästä ja silloin tulos oli positiivinen.

Tartuntaa tietämättään kantaneen toimia ei rajoitettu ennen positiivista tulosta. Kainuun pandemiapäällikkö Olli-Pekka Koukkari muistuttaa, että Kainuussa elettiin koko kesä lähes nollalinjalla eli positiivisia tuloksia tuli vain muutama ja ainoastaan yksi niistä oli kainuulaiselta otettu.

– Jos on paljon altistuksia ja oirekuva ilmeinen niin peruste eristykseen on kliininen eikä testiin perustuva. Jos on ollut kesän aikana tavanomainen hengitystieinfektio ja se on testattu negatiiviseksi, on katsottu, että se on sillä selvä. Lievien oireiden perusteella eristyksiin laittaminen pysäyttäisi tämän maan, Koukkari perustelee.

Koukkari kertoo, että on täysin mahdollista saada negatiivinen tulos vaikka olisi sairastunut koronavirukseen.

– Näyte on varmasti otettu ihan oikein, mutta virusta on silloin ollut muualla kuin näytteenottoalueella eli nenässä ja nielussa. Tämä on mahdollistanut sen, että tulos on ollut negatiivinen ja eristystoimenpiteisiin ei ole tarvinnut alkaa, Koukkari sanoo.

Kainuuseen ei ole tullut tiistaiaamuun mennessä uusia tartuntoja. Koukkari arvioi loppujen altistuneiden tuloksien valmistuvan lähipäivinä, jopa tiistain aikana. Osa altistuneiden näytteistä on lähetetty Ouluun ruuhkautumisen vuoksi. Myös tartuntaketjun paikannus on valmis, siltä osin kuin viikkojen takaisia asioita pystytään selvittämään.

Altistumisia on myös muissa Kainuun kunnissa, Kuhmon lisäksi ainakin Kajaanissa ja Sotkamossa, mahdollisesti myös muissa kunnissa. Yhtä selkeää paikkaa tartuntaketjulle ei ole. Koukkari kertoi aiemmin Ylelle, että vapaa-ajan illanvietto, harrastustoiminta sekä työpaikat ovat paikkoja, joissa altistumisia on tapahtunut.

– Kokonaisuuden estäminen olisi ollut mahdotonta, se tiedetään, että alussa on ollut se yksi negatiivinen tulos, Koukkari sanoo.

Lue myös:

Kuhmossa arki muuttui viikonlopussa, paikallinen: "Ei täällä kylillä viitsi nyt pyöriä" – Kainuussa 18 tartuntaa viime päivinä, suurin osa Kuhmossa

Katso tästä uusimmat koronavirukseen liittyvät tiedot.

Ennätysmäärä kesämökkiunelmia toteutuu koronan varjossa: "Kun tulimme pihaan, tämä tuntui heti meidän mökiltä"

Mikkeliläiset Marika Pajunen ja Kimmo Himanen ovat olleet onnellisia kesämökin omistajia vasta kaksi kuukautta. Kolmilapsiselle perheelle kesämökkihankinta tuli vastaan varsin nopeasti.

–.Ensimmäisenä kesälomapäivänä kevätjuhlan jälkeen lähdimme kiertämään mökkejä ja kahden viikon päästä tehtiin kaupat. Kimmo oli tehnyt hyvän pohjatyön, opettajana työskentelevä Pajunen kertoo.

Himanen myöntää selanneensa verkon mökkikauppasivustoja pitkin talvea, hieman vaimolta vaivihkaa. Koronapandemia pysäytti lasten harrastusten ja Kimmon kiekkovalmentamiseen liittyvät kiireet kertaheitolla.

– En sanoisi, että korona on syynä meidän kauppoihin, mutta jäi siinä keväällä ehkä aikaa ajatella asiaa, Marika Pajunen kertoo.

Perheen matkasuunnitelmiin kuului kiekkoiluun liittyvää ulkomaanmatkaa.

– Ehkä muitakin reissuja olisi normaalina kesänä heitetty, KImmo Himanen kertoo.

Suositut mökkikunnat vetävät uusia mökkeilijöitä

Mikkeliläispariskunta ei ole ollut mökkiunelmansa kanssa yksin. Suomessa on myyty kesämökkejä ennätystahtiin. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla omistajaa vaihtoi reilut 1 600 omarantaista vapaa-ajanasuntoa. Se on 60 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Myös vuonna 2019 tehtiin kauppoja paljon

Kesäkuukausina kauppa jatkui vilkkaana. Heinäkuun loppuun mennessä kaupat oli tehty 3 200 mökistä, kun koko edellisvuoden lukema oli 3 700.

– Nyt elokuun lopulla voi jo sanoa, että tästä tulee kaikkien aikojen ennätysvuosi kauppamäärissä, Maanmittauslaitoksen rekisteripäällikkö Taisto Toppinen sanoo.

Edellisvuoden ennätys meni todennäköisesti rikki jo elokuussa, mutta elokuun tilastot paljastuvat vasta syyskuun loppupuolella.

Kauppamäärät ovat lisääntyneet lähes kaikkialla Suomessa, mutta entuudestaan suositut mökkiseudut vetävät myös uusia mökkeilijöitä puoleensa. Eniten kauppoja on tehty Etelä-Savossa, mutta nopein kasvu on kirjattu Lohjalla, 86 prosenttia. Kymmenien prosenttien kasvuun on ylletty myös Kuopiossa, Mikkelissä, Savonlinnassa, Paraisilla ja Kuusamossa.

– Mökit kiinnostavat eniten lähellä suurempia kaupunkeja ja suurten järvien rannoilla, Taisto Toppinen kuvaa.

Nopeasti kasvanut kysyntä on nostanut hintoja toistaiseksi melko maltillisesti. Keskihintainen mökki maksaa noin 117 000 euroa, mutta hintahaarukka on laaja.

– Kysynnän ja tarjonnan laki pätee myös mökkikaupassa, mutta hinnat ehkä nousevat pienellä viiveellä.

Sopiva sijainti Mikkelistä ja hyvä ranta olivat tärkeitä mikkeliläispariskunan mökkivalinnassa.Esa Huuhko / Yle Hyvä sijainti, sopiva ranta ja nikkaroitavaa

Marika Pajusen ja Kimmo Himasen mökki löytyi naapurikunnasta Juvalta. Mökkimatkaa on tunnin verran.

– Me halusimme, että ne asiat, joita emme voi muuttaa, ovat kunnossa. Sopiva matka ja sijainti rannalla, jossa on hyvä uida, Pajunen kertoo.

Kimmolle tärkeää oli myös se, että nikkaritaitoiselle löytyy tontilla myös sopivasti puuhasteltavaa. 1980-luvun puolivälissä rakennetulta tontilta tekemistä löytyy, vaikka rakennukset ovat hyvässä kunnossa.

– Kun tulimme autolla tuohon parkkipaikalle, tämä tuntui heti meidän mökiltä, pariskunta kertoo kuin yhdestä suusta.

Sopivan välimatkan ansiosta vuorotöitä tekevä Himanenvoi poiketa illaksi nikkaroimaan, olla yötä ja jatkaa puuhastelua aamulla. Ensimmäiset hankinnat olivat palju ja ilmalämpöpumppu. Ensimmäinen remonttikohde oli nukkuma-aitta, joka laajeni toista metriä puuliiterin puolelle.

– Tähän asti olemme saaneet käydä aina kavereiden mökillä, mutta nyt voimme pyytää heidät tänne, mies tuumii.

Perhe viettää mökillä aikaa mahdollisimman paljon. Hankinta osui kahden kuukauden kokemuksen perusteella nappiin.

– Mökillä selaamme aina kalentereitamme, että milloin pääse tulemaan seuraavan kerran.

Mikkeliläispariskunnan mökin hinta osui melko tarkalleen Etelä-Savon alueen keskihintaan.

– Meillä oli kipuraja suunnilleen sata tuhatta euroa, pikkuisen yli, vähän alle. Pääsimme omasta mielestämme hyvään lopputulokseen. Saatiin ainakin meidän mielestä rahoille vastinetta, Kimmo Himanen arvioi

Marika Pajunen esittelee paljua, joka oli ensimmäinen hankinta mökille.Esa Huuhko / Yle

Keskustan johtajakamppailun loppukiri: Saarikko, Kulmuni ja Honkonen kohtaavat Politiikan toimittajien tentissä, seuraa suorana kello 9.10

Keskustan puheenjohtajakisassa alkaa loppukiri. Puheenjohtajaehdokkaat Katri Kulmuni, Annika Saarikko ja Petri Honkonen ovat maanantaina Politiikan toimittajien yhdistyksen tentattavina.

Ylen puoluevaikuttajille tekemässä kyselyssä 47 prosenttia vastaajista tuki tiede -ja kulttuuriministeri Annika Saarikkoa. Nykyinen puheenjohtaja Katri Kulmuni sai 33 prosentin suosion.

Keskustan puheenjohtajuutta hakee myös puolueen varapuheenjohtaja Petri Honkonen. Honkosta keskustan puheenjohtajaksi kannatti Ylen kyselyssä 10 prosenttia vastaajista. Neljäs ehdokas on yrittäjä Ilkka Tiainen.

Keskustan puheenjohtaja valitaan ensi viikonloppuna Oulun puoluekokouksessa.

Tenttaajina toimivat politiikan toimittajat Hannu Tikkala (Yle) ja Olli Waris (Ilta-Sanomat).

Manushi Bashini on Oulussa, mutta kaikilla kansainvälisillä opiskelijoilla ei ole yhtä hyvä tilanne – moni heistä on jumissa kotimaassaan

Koronatilanteen vuoksi monien kansainvälisten opiskelijoiden Suomeen tulo on ollut tänä vuonna vaikeaa.

Monien maiden lähetystöt ovat olleet suljettuina, minkä vuoksi Euroopan ulkopuolelta tulevat opiskelijat eivät ole päässeet hakemaan oleskelulupia ja niiden käsittelyajat ovat pitkittyneet aiempiin vuosiin verrattuna. Ilman lupaa matkustamaan ei pääse.

Hankaluutta oleskelulupien hakemiseen ovat tuoneet myös maiden väliset matkustusrajoitukset. Suomen lähetystöjä ei ole kaikkien kotimaassa, minkä vuoksi oleskelulupaa joutuu hakemaan toisesta maasta. Mikäli näiden maiden välillä on matkustusrajoituksia, se vaikuttaa oleskelulupaprosessiin ja viivästyttää opintojen aloittamista.

Tämä tilanne aiheuttaa tällä hetkellä ongelmia muun muassa Sri Lankassa. Lähin lähetystö on Intiassa, jossa koronatilanne on hälyttävä.

Manushi Bashini tuli viime vuonna Sri Lankasta Ouluun opiskelemaan kansainvälisen liiketoiminnan johtamisen tutkinto-ohjelmaa. Bashini aloittaa toisen opiskeluvuotensa eikä ole käynyt opintojensa aikana kotimaassaan. Vaikka Bashini itse on tällä hetkellä Suomessa, hänen mukaansa Sri Lankassa odottaa tälläkin hetkellä useita Oulun yliopistoon tulossa olevia opiskelijoita, jotka ovat epävarmoja pääsystään Suomeen.

– He ovat laittaneet minulle viestiä ja kertoneet olevansa huolissaan siitä, mitä heidän opinnoilleen tapahtuu, Bashini kertoo.

Joustoa tehty sekä lakiin että aikatauluihin

Esimerkiksi Oulun yliopistossa kansainvälisiä opiskelijoita aloittaa tänä vuonna huomattavasti vähemmän paikan päällä aiempiin vuosiin verrattuna, kertoo Oulun yliopiston koulutuspalveluiden opiskelijavalintojen suunnittelija Saana Finni.

Yliopistossa on pyritty huomioimaan koronan tuomat haasteet, jotta kansainvälisiä opiskelijoita saataisiin Suomeen tänäkin vuonna mahdollisimman paljon. Esimerkiksi lukuvuosimaksujen ja opiskelijoilta vaadittavien todistusten toimitusten takarajaa on siirretty myöhemmäksi.

Aikataulua muutettiin, koska virallisesti todennettuja kopioita voivat myöntää vain korkeakoulut tai tietyt valtion virastot ja ministeriöt, joissa ei ole ollut mahdollista asioida.

Tänä vuonna on tehty myös lakimuutos, jonka myötä kansainvälisille opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus ilmoittautua ensimmäiselle lukuvuodelle poissaolevaksi koronavirukseen liittyvästä syystä. Vielä ei ole tiedossa, kuinka moni tähän mahdollisuuteen tarttuu.

Harjoittelupaikat menivät alta

Etäopetuksen toteuttamista alettiin suunnitella Oulun yliopistossa jo varhaisessa vaiheessa, jotta kansainväliset opiskelijat voisivat aloittaa opintonsa aikataulussa, vaikka eivät heti pääsisikään Suomeen.

Vietnamista kotoisin oleva Mai Truong aloittaa pian toisen opiskeluvuotensa Oulun yliopistossa oppimisen ja koulutusteknologian tutkinto-ohjelmassa. Hän on kokenut etäluennot haastaviksi, sillä motivaation säilyttäminen opinnoissa on huomattavasti hankalampaa, kun toisia oppilaita tai opettajia ei näe.

Kansainvälisen liiketoiminnan johtamista opiskeleva Manushi Bashini on samaa mieltä.

Näiden muutosten lisäksi sekä Bashinin että Truongin opiskeluihin kuuluvat harjoittelut peruuntuivat kokonaan, sillä vallitsevan tilanteen vuoksi yrityksillä ei ollut mahdollisuutta ottaa heitä töihin.

Huolena koronan vaikutus vaihto-opiskeluajan tunnelmaan

Isoista muutoksista huolimatta suurin etäopintojen tuoma muutos opiskelijoilla on sosiaalisten kontaktien puute.

Yliopistoelämä on monille vilkasta aikaa, jolloin tutustutaan jatkuvasti uusiin ihmisiin ja nähdään kavereita aktiivisesti myös koulun ulkopuolella. Nyt nämä aktiviteetit ovat vaihtuneet tapaamisiin videoyhteyden välityksellä.

Dennis Neumann elättelee toiveita siitä, että huolehtimalla hyvästä hygieniasta ja turvaväleistä tapahtumia olisi edelleen mahdollista järjestää niin, että niihin pääsee osallistumaan myös paikan päälle.

Neumann saapui viime viikolla Saksasta Ouluun. Hän tuli Suomeen vaihto-opiskelijana opiskelemaan tietojenkäsittelytieteitä ja viipyy täällä joulukuun puoleenväliin saakka.

Näin hiljaisina Oulun yliopiston käytäviä ei olla totuttu näkemään. Etäopetusta järjestetään siihen saakka, kunnen paikan päälle on taas turvallista palata.Paulus Markkula / Yle

Hänen Suomeen tulonsa onnistui helposti, vaikka myös Saksassa on tehty rajoituksia matkustamiseen. Hakuprosessi sen sijaan oli hänen mukaansa stressaava ja vei yllättävän kauan aikaa. Syynä tähän oli se, että kaikki kommunikaatio vastuuhenkilöiden ja järjestöjen kanssa tuli käydä sähköpostitse.

Etäopinnot kestävät Oulun yliopistossa näillä näkymin ainakin lokakuun loppuun saakka. Tämän jälkeen tilannetta tarkastellaan uudelleen ja katsotaan, olisiko paikan päälle turvallista jo palata.

– Toivon, ettei koronatilanne heikennä tunnelmaani vaihto-opiskeluajastani, Neumann kertoo.

Voit keskustella aiheesta 1.9. kello 23:een saakka!

Elisa Rasmusson on käynyt tänä vuonna hautajaisissa jo kymmenen kertaa – "Saatoin ihmisiä kuoleman porteille, nyt saatan hautaan"

En pysty tähän.

Se oli ensimmäinen ajatus, joka tuli Elisa Rasmussonin, 54, mieleen, kun hän seisoi ruumisarkun vieressä ja alkoi nostaa sitä ylös. Se painoi yllättävän paljon, enemmän kuin hän oli ajatellut.

Nainen joutui puhaltelemaan hetken ja koetti nostaa arkkua kaksin käsin. Se onneksi kävi päinsä, koska kyse oli harjoituksesta, ei oikeista hautajaisista. Ihmisruumiin sijaan arkun sisällä oli painona yli 80 kiloa kirjoja.

Vieressä seisovat, kokeneemmat arkunkantajat jaksoivat kannustaa. Siitä tuli Rasmussonille hyvä ja turvallinen olo.

Kun kanto lopulta onnistui, hän tiesi, että tätä hän tulee jatkossa tekemään.

Tästä hetkestä on kulunut reilu vuosi.

Nyt Rasmusson on kantanut hautaan jo kaksitoista itselleen tuntematonta vainajaa.

Vieras, outo kuolema

Elisa Rasmussonin kaltaisille, hautajaisseurueiden ulkopuolisille arkunkantajille on kasvava tarve.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon mukaan syynä on muun muassa se, että ihmiset elävät yhä pidempään ja kuolleen läheisetkin voivat olla jo liian iäkkäitä arkunkantoon. Myös suvut ovat pienentyneet ja ihmiset asuvat etäämmällä toisistaan, mikä kutistaa hautajaisseurueiden kokoa.

Tuhkahautaukset ovat samaan aikaan yleistyneet Suomessa ja erityisesti etelässä, mutta esimerkiksi Oulun hiippakunnan alueella suurin osa hautauksista on kuitenkin yhä arkkuhautauksia.

Oulujoen seurakunnan kappalainen Satu Kreivi-Palosaari arvioi, että kantajien lisääntyvä tarve voi joiltakin osin selittyä myös hautajaiskulttuurin ohenemisella. Kuolleen lähellä oleminen, arkkuun koskeminen ja sen kantaminen saattavat tuntua ihmisistä vaikealta tai vieraalta.

Joskus, vaikkakin harvoin, vainajan omaiset ovat pyytäneet Oulun seurakunnista arkunkantajia apuun, vaikka niitä olisi ollut omassakin hautajaisseurueessa.

– Niissä tilanteissa olemme aina rohkaisseet omaisia kantamaan arkun itse. Se on tärkeää surutyötä, ja on voimakas kokemus olla siinä mukana, kappalainen sanoo.

Arkku voi tuntua yllättävän painavalta. Vapaaehtoiset kantajat harjoittelevat sen kuljettamista asettamalla arkun sisään esimerkiksi kirjoja tai kiviä. Tavallisesti vainajaa kantaa kuusi ihmistä, joskus kahdeksan.Paulus Markkula / Yle

Kantajapulassa eri puolilla Suomea ovat auttaneet esimerkiksi urheiluseurat, Lionsit ja mieskuorot tai maksua vastaan hautaustoimistot.

Oulussa ongelmaan löydettiin ratkaisu, joka on koko Suomen mittakaavassa poikkeuksellinen. Seurakuntayhtymä perusti kuusi vuotta sitten oman vapaaehtoisten arkunkantajien ryhmän, eli kasasi joukon tavallisia oululaisia ihmisiä, jotka olivat valmiita auttamaan ja kantamaan muiden ihmisten läheisiä hautaan.

Kysyntää on riittänyt. Alussa ryhmän kantaja tai kantajia kutsuttiin apuun noin 70 kertaa vuodessa, mutta nyt tuo määrä on jo tuplaantunut.

Arkunkantajia on tällä hetkellä rivissä vajaat kolmekymmentä.

Vain kolme heistä on naisia.

Oulun seurakuntayhtymän kantajat eivät saa työstään korvausta vaan tekevät sitä puhtaasti auttaakseen. Tässä kuvassa harjoitellaan arkun kantamista. Mukana ovat kantajat Lyly Rajala (vas.), Elisa Rasmusson, Pekka Hakaheimo, Esa Hofslagare, Oulun seurakuntayhtymän suntio Katja Holmi sekä Antti Alaviitala.Kirsi Karppinen / Yle Aika elää ja aika lähteä

Elisa Rasmussonille kuolema ei ole koskaan tuntunut vieraalta tai pelottavalta asialta.

Vuosien saatossa siitä on tullut melkein luonnollinen osa arkea, kun hän on lähihoitajan työssään kohdannut toistuvasti esimerkiksi kuolevia vanhuksia. Ennen arkukantajaksi ryhtymistä Rasmusson teki vapaaehtoistyötä saattohoidossa.

– Istuin kuolevien sängyn vieressä ja saatoin ihmisiä kuoleman porteille. Annoin heille lohtua, ja sain siitä itsekin hyvän mielen. Arkun kantaminen oli tähän jotenkin selkeä jatkumo. Nyt saatan ihmisiä hautaan.

Oulun arkunkantajien ryhmään Rasmusson meni kesällä 2019 nähtyään toiminnasta ilmoituksen paikallisessa seurakuntalehdessä.

Viime vuonna hän oli kantajana kaksi kertaa, tänä vuonna jopa kymmenen.

Hautajaisiin valmistautumisesta on tullut Rasmussonille hiljalleen tavallista. Yleensä hän meikkaa hieman ja pukeutuu samoihin tummiin vaatteisiin. Hametta hän ei voi käyttää vaikka haluaisikin, koska se ei ole arkkua kantaessa käytännöllinen vaate.Paulus Markkula / Yle Hautausmaalle Elisa Rasmusson saapuu aina vähintään tuntia ennen siunaustilaisuuden alkua ja käy kävelyllä. Hän ei halua kiirehtiä. "Rauhoitan itseni hetkeen."Paulus Markkula / Yle

Keväällä koronan takia asetetut, hautajaisiakin koskeneet kokoontumisrajoitukset aiheuttivat sen, että vapaaehtoisia arkunkantajia tarvittiin selvästi tavallista enemmän.

– Vapaaehtoiset arkunkantajat kertakaikkiaan pelastivat tilanteita. Mielestäni se lisää myötätuntoa Oulussa, kun meillä on olemassa tällainen palvelu ihmisille heidän vaikeimpiin hetkiinsä, kappalainen Satu Kreivi-Palosaari kiittelee.

Rasmussonin mukaan vainajien saattaminen hautaan on hänelle ja muille kantajille kunnia-asia, josta ei helposti kieltäydytä.

Joskus hautajaisiin osallistuminen käy kuitenkin myös sydämen päälle.

Vaikeaa on esimerkiksi silloin, kun hän istuu siunaustilaisuudessa vapaaehtoisille arkunkantajille tarkoitetulla paikalla takarivissä ja näkee lastaan lohduttomasti itkevän äidin tai pitkäaikaisen puolisonsa menettäneen lesken.

Omia kyyneleitä ei silloin voi estää, mutta tunteille ei myöskään saa antaa liikaa valtaa. Sen hän pitää mielessä, kun tulee aika nousta ylös, kävellä arkulle ja viedä jonkun rakas ihminen hautaan.

– Silloin ulkoistan itseni tilanteesta. Ajattelen, että nyt alkaa se työ, jota olen tullut tänne tekemään.

Kun arkku on laskettu maan uumeniin, vapaaehtoisten kantajien on aika mennä. Hautajaisseurueesta etäämmälle päästyään arkunkantajat halaavat toisiaan tiukasti ja menevät sitten kukin omille teilleen.

Automatkalla kotiin Rasmusson laittaa yleensä soimaan musiikkia ja hengittelee. Olo tasaantuu.

Päällimmäiseksi tunteeksi jää kerta toisensa jälkeen entistä suurempi arvostus elämää kohtaan.

– Meidän jokaisen on aika olla täällä. Ja sitten lähteä.

Juttua varten on haastateltu myös Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Jumalanpalvelus ja yhteiskunta -osaston asiantuntijaa Terhi Paanasta sekä Oulun seurakuntayhtymän hautaustoimen päällikköä Tuomo Vuontisjärveä.

Mitä ajatuksia kuolema ja hautajaiset herättävät sinussa? Oletko itse kantanut arkkua? Keskustele aiheesta 31.8. klo 23.00 asti.

Ennen humalaa piti viljellä sakon uhalla, sitten se unohtui pihojen koristekasviksi – nyt sitä halutaan maustamaan suomalaisia oluita

Veli-Matti Mathlin koki muutama vuosi sitten ahaa-elämyksen, kun muisti lapsuuskotinsa seinustalla kasvaneen humalan.

Se oli kyllä saanut jo 80-luvulla hävitystuomion, koska Mathlinin äiti piti kasvia hankalana. Reheväkasvuinen köynnös tunkeutui talon seinä- ja kattorakenteisiin asti. Pelkona oli, että se voisi lahottaa talon rakenteita. Humala kaivettiin ylös seinustalta, raijattiin metsän laidalle ja unohdettiin sinne vuosikymmeniksi.

Sitten Mathlin kiinnostui oluesta ja panimotoiminnasta.

Hän etsi kotitalonsa liepeiltä Raahessa paikan, johon humalan juurakko aikanaan jätettiin. Siellä se oli jatkanut kasvamistaan. Sitkeä kasvi ei ollut antanut periksi, vaikka oli joutunut luopumaan paraatipaikastaan ja tullut hylätyksi tontin reunalle jo kauan sitten.

Nyt tästä "raahelaiseksi" nimetystä humalakannasta muutama vuosi sitten otetut pienet pistokkaat kasvavat monimetrisinä köynnöksinä Janne Salmelan pelloilla Limingassa, Oulun kupeessa.

Janne Salmela myöntää, että humalan viljelyn alkutaival on ollut opettelua, mutta muutaman vuoden kokeilujen jälkeen viljelykäytännöt alkavat vakiintua. Humalaköynnökset kasvavat korkeuksiin säännöllisin välimatkoin maahan lyötyjen tolppien, vaijerien ja narujen ohjaamina.Hanna Juopperi / Yle Ennen humalaa oli pakko viljellä sakon uhalla

Humala on kasvi, joka tyytyy vähään. Se kasvaa nopeasti reheväksi ja sitä onkin kotipuutarhoissa viimeiset vuosikymmenet käytetty erityisesti koristekasvina lähinnä näkö- ja tuulensuojana.

Humalalla on kuitenkin merkittävä osansa myös oluen valmistuksessa, sillä humala, tai tarkemmin sen kävyissä olevien keltaisten lupuliinirakkuloiden sisältämät yhdisteet, antavat juoman makuun sen ominaisen katkeruuden sekä aromin.

Humalaa on viljelty olutta varten jo kauan. Sen opittiin jo varhain parantavan juoman säilyvyyttä ja makua. Ruotsin vallan aikana säädettiin jopa laki siitä, että humalaa on viljeltävä jokaisessa talossa sakon uhalla.

Vuodelta 1734 peräisin oleva laki löytyy edelleen Rakennuskaaren seitsemännestä luvusta.

Rakennuskaari 1734, 7. luku

1 § Jokaisessa talossa pitää olla humalisto, ja istuttakoon talonpoika joka vuosi hyviä juuria neljänkymmenen salon varalle, kunnes näitä tulee kaksisataa kokonaiseen taloon. Joka ei sitä tee, vetäköön sakkoa kultakin vuodelta [talarin], ja istuttakoon kuitenkin niinkuin on sanottu, jollei havaita, että humalistoa ei voi siihen istuttaa taikka siinä voimassa pitää.

2 § Nimismies pankoon syyskäräjissä syytteenalaiseksi sen, joka ei ole humalistoa näin istuttanut, ja ottakoon sakon ulos ennen Tuomaanpäivää. Jos nimismies sen laiminlyö, maksakoon itse sen sakon.

3 § Jos talonpojalla jo on kaksisatasalkoinen humalisto, pitäköön sen voimassa, ja enentäköön sitä, jos voipi. Jos hän laskee humaliston rappiolle, vetäköön sakkoa talarin kustakin neljästäkymmenestä salosta. Jos hän sen ihan autioksi jättää, vetäköön sakkoa kymmenen talaria ja tehköön humaliston uudestaan.

Luostarin ja kotitalousopiston seiniltä hyötykäyttöön

Nykyisin suomalaisissa oluissa käytetään valtaosin ulkomaisia humalia, mutta pienpanimobuumi on saanut olutharrastajat ja panimomestarit haikailemaan jälleen kotimaisen humalantuotannon perään.

Luonnonvarakeskus kuulutti muutamia vuosia sitten ihmisiä kertomaan omien kotipihojensa humalikoista ja antamaan niistä näytteitä. Ilmoituksia tuli valtavasti, noin 1 400, ja näytteitäkin tuhatkunta.

Näytteet on nyt tutkittu, ja suomalaisen humalan geeniperimä tunnetaan paljon aiempaa paremmin. Tutkija Merja Hartikainen Luonnonvarakeskuksesta kertoo, että suuren näytemäärän joukosta on valittu parikymmentä humalaa, joita on istutettu kasvamaan koealueille Varsinais-Suomeen Piikkiöön, Etelä-Pohjanmaan Kurejoelle ja Lappiin Tervolaan.

Suomalaisten humalakantojen perimä ulkomaisiin verrattuna on paljastunut aivan omanlaisekseen, Hartikainen kertoo. Hänen mukaansa Etelä-Euroopassa on ihmetelty, kuinka hyvin humala kasvaa myös pohjoisen olosuhteissa.

Koeviljelyyn onkin päätynyt humalia eri puolilta maata: esimerkiksi kanta Ahvenanmaalta, entisen franseskaaniluostarin liepeiltä Kökarista sekä Haapavedellä 1800-luvun lopulla perustetun kotitalousopiston pihamaalla kasvanut humala, jonka kanta on nimetty koulun perustajan mukaan Noran humalaksi.

Paristakymmenestä ehdokkaasta muutamien toivotaan nousevan tulevina vuosina suomalaisen oluen maustamisen kivijaloiksi, ja että ne voitaisiin nimetä lajikkeiksi. Hartikainen kuitenkin muistuttaa, että tähän menee aikaa vähintäänkin muutamia vuosia.

Humalan kiinnostavin osa oluen kannalta on emikasveihin kasvava käpy. Sen lupuliinirakkuloihin kehittyvät alfa- ja betahapot luovat oluelle tyypillisen maun.Hanna Juopperi / Yle

Kotimainen humala voisi tuoda olueen omanlaisensa aromin ja jopa katkeruuden.

Luonnonvarakeskuksen tutkija Juha-Matti Pihlava on tutkinut suomalaisten humalien ominaisuuksia. Hänen mukaansa erityisesti niiden aromiominaisuudet ovat kiinnostavia. Sen sijaan oluen katkeruuden lisäämiseen ne eivät näyttäisi soveltuvan yhtä hyvin.

Pihlava kuitenkin muistuttaa, että suomalaisen humalan tieteellinen jalostus ei ole vielä alkanutkaan, eikä suomalaisia kasveja ole edes reilua verrata pitkälle jalostettuihin humalalajikkeisiin, joita viljellään Keski-Euroopassa ja käytetään laajasti oluen panemisessa.

Panimot tekevät jo omia kokeilujaan

Monet pienpanimot ovat tehneet viime vuosina jo omia kokeilujaan puutarhoissa kasvavien humalien kanssa.

Hailuodon panimon toimitusjohtaja Kimmo Kaukonen kertoo, että tänä syksynä valmistuu ensimmäinen erä olutta, jonka valmistukseen on käytetty hailuotolaisten puutarhoissa kasvaneita humalia. Kun sana on kiirinyt saarelaisten keskuudessa, on panimolle kiikutettu käpynäytteitä esimerkiksi sokeripusseissa.

Kaukonen on itsekin kiinnostunut humalan kasvatuksesta ja on perustamassa omalle tilalleen humalikkoa.

Tornion panimo on jo muutaman vuoden ajan tehnyt oman oktoberfest-oluensa, jossa on käytetty kotimaista humalaa. Sen saamiseksi on joinakin vuosina pitänyt käyttää myös mielikuvitusta, toimitusjohtaja Kaj Kostiander kertoo. Panimo järjesti taannoin esimerkiksi joukkohumaloinnin, jossa he pyysivät ihmisiä keräämään humalankäpyjä omista pihoistaan.

Eikä kiinnostus kotimaiseen humalaan rajoitu vain alan pieniin toimijoihin. Sinebrychoffin pääpanimomestari Tapio Kangas-Heiska kertoo, että heidän juhlavuoden oluensa aromatisoinnissa on käytetty yhtiön panimomestarin pihalla kasvaneen humalan käpyjä.

Massatuotteisiin kotimainen humala ei kuitenkaan heti ole päätymässä, sillä Kangas-Heiskan mukaan isojen panimoiden tarvitsemat humalamäärät ovat niin suuria, että tarvittavan mittakaavan tuotannon aloittaminen ei käy hetkessä.

Sadolle riittää ottajia

Kiinnostus humalan viljelyyn on kasvussa. Veli-Matti Mathlin kirjoitti aiheesta oppaan ja kiinnostus sitä kohtaan on ollut suurta.

Silti esimerkiksi Janne Salmelalle humalan viljely on vielä harrastustoimintaa. Hän tekee opettajan töitä ja viljelee viljaa, mutta on silti varannut pelloilleen lisätilaa humalaa varten.

Salmela kertoo laskeskelleensa, että humalan tuotto voisi parhaimmillaan olla jopa parinkymmenen tuhannen euron luokkaa hehtaarilta, mutta siihen on hänen mukaansa vielä pitkä matka. Se edellyttäisi, että kasvit saisi tuottamaan huippusatoa eurooppalaisten lajikkeiden tapaan.

Päällimmäinen ongelma on kotimaisten taimien saatavuus, Salmela sanoo. Viljelyssä on nytkin useampaa lähiseuduilta kerättyä maatiaiskantaa, joiden satoisuus ja kasvuominaisuudet selviävät vasta ajan kanssa, ja Luonnonvarakeskuksen koeviljelmien tulosten saamisessakin menee vielä muutama vuosi.

Kysyntää kentällä kuitenkin riittää, sillä Salmelan mukaan tämänkin kesän käpysadolle olisi "ottajia enemmän kuin laki sallii".

Kiinnostaako olut, joka on kotimaisesta humalasta? Voit keskustella aiheesta 29. elokuuta kello 23:een asti.

Ylioppilaat pääsevät vihdoin juhlimaan – Anssi Moilasen lukiossa juhlat peruttiin taas: "Tuntuu erittäin epäreilulta"

– Tuntuu erittäin epäreilulta, tiivistää Kouvolan Yhteislyseosta valmistunut ylioppilas Anssi Moilanen.

Kevään lakkiaisjuhlia vietetään nyt tulevana viikonloppuna. Juhlat siirtyivät syksyyn kevään koronapandemian vuoksi. Koronatilanteen jälleen pahentuessa esimerkiksi Espoo ja Kouvola peruivat yhteiset juhlat jo toistamiseen. Sen sijaan esimerkiksi Vantaalla juhlat järjestetään.

– Kun verrataan Kouvolaa ja sitten Vantaata, niin niissä on todella erilainen koronatilanne ja Vantaalla paljon enemmän niitä tapauksia. Herää kysymys miksi Kouvolassa on päätetty perua valmistujaisjuhla, kun koronaviruksen kannalta vakavammilla alueilla saadaan silti järjestää, kummastelee Anssi Moilanen.

Moilanen on yksi niistä ylioppilaista, joiden juhlat peruuntuivat jo toiseen kertaan.

– Joillekin on tullut rajoituksia juhlavieraiden määrään. Meillä tuli kylmästi se tieto, että eipä järjestetä juhlaa ollenkaan. Tämän pandemian varjolla koko abivuosi ja valmistuminen vain hävisi. Olemme selviytyneet lukiosta ilman mitään kunnollista loppua, Moilanen jatkaa.

Yhteisen ylioppilasjuhlan perumisen perusteena Kouvolassa ovat koronatilanteen kehittyminen viime viikkoina huonompaan suuntaan ja viranomaisten uudet suositukset.

Kaupunki järjestää nyt virtuaalijuhlan, jota ylioppilaat voivat katsoa verkosta omissa juhlissaan sukulaisten ja ystävien kanssa. Lisäksi lukioiden omat toukokuun lopussa julkaisemat tervehdykset ovat uudelleen katsottavissa. Anssi Moilanenkin aikoo juhlia viikonloppuna pienimuotoisesti perheen kanssa. Ylioppilaslakki on hankittu, ja sen hän aikoo painaa päähänsä.

– Katsomme etäjuhlan ja sen jo keväällä julkaistun videon, mutta eihän se samalta tietenkään tunnu.

Jos koronatilanne sallii, kevään ylioppilaat voivat halutessaan osallistua Kouvolassa lukiokohtaisiin syksyn ylioppilas- ja itsenäisyyspäiväjuhliin.

Hamina juhlii ylioppilaitaan typistetyllä ohjelmalla

Kouvolan naapurissa Haminassa juhlat päätettiin pitää turvavälit huomioiden ja yleisömäärää rajoittamalla. Yhtä ylioppilasta kohden sallitaan kaksi vierasta varsinaiseen juhlaan. Muille juhla on katsottavissa kaupungin YouTube-kanavalla.

Yleisömäärää on rajoitettu Haminassa nyt ensimmäistä kertaa.

– Jos yleisömäärää ei olisi rajattu, etäisyyksiä olisi ollut mahdoton pitää. Kaikki eivät tästä rajoituksesta ole pitäneet. Mutta on tärkeintä, että päästään ylipäätään pitämään juhla, huomauttaa Haminan lukion rehtori Jouni Hyyrynen.

Lauantain juhla on rehtorin sanoin “loivasti typistetty” normaalista. Todistuksia ei ole jaossa, koska ne on postitettu ylioppilaille jo keväällä. Lakkipöydät ja ruusut ovat paikoillaan kuten olisi ollut keväälläkin.

Elvi Jauho odottaa kovasti lakkiaisiaan.Antro Valo / Yle

Suvivirsi jää väliin, mutta gaudeamus igitur kajahtaa ilmoille perinteiden mukaan. Ohjelmaan kuuluvat myös perinteiset ylioppilaaksi julistaminen sekä ylioppilaan ja rehtorin puheet.

Rajoituksiakin on.

– Ei onnitella kätellen. En aio lähteä mihinkään kyynärpäätervehdykseenkään. Pysytään turvallisten etäisyyksien päässä toisistamme, sanoo rehtori Hyyrynen.

Juhlat ilman halauksia

Keväällä Elvi Jauhoa harmitti juhlien peruuntuminen. Pettymys helpotti, kun selvisi, että Haminan lukiossa yhteinen juhla tulee myöhemmin. Hän odottaa kovasti viikonlopun juhlia.

– Odotan sitä yhteisöllistä tunnetta. Sitä, että saa painaa valkolakin päähän muiden opiskelukavereiden kanssa. Ja kotona on tietysti kivat juhlat, vaikka olemmekin joutuneet karsimaan vähän vieraslistaa. Pyrimme juhlimaan sään salliessa ulkona. Tietysti pitää muistaa käsihygienia, eikä mitään onnitteluhalauksia anneta, kertoo Elvi Jauho.

Haminan lisäksi myös esimerkiksi Helsingissä, Turussa ja Oulussa ylioppilaat saavat painaa valkolakin päähänsä yhteisissä juhlissa. Osa lukioista on siirtänyt juhlat väljempiin tiloihin ja osa ulos.

Osassa lukioista lakkiaisiin pääsevät osallistumaan vain ylioppilaat. Näin toimitaan esimerkiksi Lappeenrannassa ja Imatralla. Lappeenrannassa juhla järjestetään porrastetusti lukio kerrallaan Lappeenranta-salissa, jotta juhlatilassa pystytään huolehtimaan riittävistä turvaväleistä.

Imatralla juhla pidetään Mansikkalan uudessa koulukeskuksessa ylioppilaiden kesken. Ylioppilaiden vieraat saavat seurata näitä tilaisuuksia suorana lähetyksenä netistä.

Ylioppilasjuhlat jäävät mieleen elämän merkkipaaluna

Nuorelle ylioppilasjuhlat ovat tärkeä merkkipaalu elämässä. Haminan lukion rehtori Jouni Hyyrynen pitää äärimmäisen tärkeänä, että nuoret saavat juhlansa, vaikka todistuksia ei nyt ole jaettavaksi eikä suvivirsi soi.

– Jos mietitään, mitä nuorille jää elämästä alle kaksikymppisenä mieleen, niin varmaan lukion suorittaneille se yo-juhla on kaikilla aika kärkipäässä, arvelee Haminan lukion rehtori Jouni Hyyrynen.

Haminan lukion rehtori Jouni Hyyry pitää lakkiaisissa puheen perinteiden mukaan.Antro Valo / Yle

Tuore ylioppilas Anssi Moilanen on Kouvolan harmissaan siitä, että juhlat peruuntuvat jo toiseen kertaan.

– Keväällä juhlien perumisen ymmärsi, koska muiltakin oli peruttu. Mutta erittäin epäoikeudenmukaiselta tuntuu, että toisenkin kerran vietiin juhlat pois, vaikka toisilla paikkakunnilla juhlia järjestetään, sanoo ilman yhteisiä juhlia jäävä ylioppilas Anssi Moilanen.

Ylioppilaiden lisäksi juhla on merkityksellinen myös läheisille. Haminan lukion rehtori Jouni Hyyrynen sanoo itsekin aina vaikuttuvansa lakkiaisista, vaikka on ollut koulumaailmassa töissä jo viidellä vuosikymmenellä.

– Se on tärkeä myös tukijoukoille ja tavallaan myös minulle. Toivottavasti juhlasta jää muistoihin se hyvä juhlatunnelma ja kaikki ne hyvät arvot, eikä se, että juhlaa on jouduttu siirtämään.

Sidor