Uutiset YLE Oulu

Arkkipiispa Leo luottaa työrauhan palautuneen ortodokseille ja toivoo "maalittamisen" loppuvan – "Meillä on normaali mahdollisuus normaaliin työhön"

Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo on helpottunut kirkon sisäisten kärhämien sopimisesta.

Leo sekä metropoliitat Arseni ja Elia ovat olleet tällä viikolla Turkin Istanbulissa patriarkka Bartolomeoksen kuultavana piispainkokouksessa.

Arkkipiispa Leo toivoo, että häneen "yli kolme vuotta kohdistunut maalittaminen" päättyy nyt. Lauantaina Suomeen palaava arkkipiispa pitää tärkeänä, että kokouksessa päätettiin apulaispiispan valitsemisesta kirkkoon.

Vuodesta 2001 lähtien arkkipiispana toiminut Leo haluaa katsoa eteenpäin ja luottaa hyvään työrauhaan.

– Haluan nyt uskoa, että työrauha on palautunut kun saimme tehtyä piispainkokouksen päätöksen. Kollegani ovat ottaneet oman julkisen kannanottonsa, ja meillä on myös yhteinen julkilausuma tilanteesta. Tämän jälkeen meillä on normaali mahdollisuus normaaliin työhön.

Arkkipiispa Leo ei halua tarkemmin luonnehtia nykyisiä välejään Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arsenin ja Oulun metropoliitta Elian kanssa. Etenkin Leon ja Arsenin viileät välit ovat olleet viime kuukausina paljon julkisuudessa.

– Kysymys on siitä mikä näkyy paperilta. Olen vakuuttunut, että hekin pystyvät yhteistyöhön. Olen sitä aina tarjonnut ja halunnut tehdä ja niin teen tästä eteenpäinkin.

Yle ei ole toistaiseksi tavoittanut metropolitta Arsenia kommentoimaan tämän hetkisiä välejään Leon kanssa.

Leo kuvaa viime vuosia raskaaksi

Arkkipiispa Leon mukaan itse kukakin miettiköön mitä monitahoisesta jupakasta voi ottaa opiksi. Leo muistuttaa, että ihminen voi oppia jokaisesta päivästä.

Suomen ortodoksisen kirkon eri kärhämät ja johdon huonot välit ovat olleet pitkään julkisuudessa. Arkkipiispa Leo kuvaa viime vuosia itselleen äärettömän raskaiksi.

– Minä en ole sanonut julkisuudessa kenestäkään mitään pahaa, mutta minuun on kohdistettu kaikenlaista. Haluan uskoa ja sanoa sen, että olkoon tämä todellakin taakse jäänyttä elämää ja jatkamme tästä yhdessä eteenpäin.

Arkkipiispa Leo palaa Istanbulista Kuopioon lauantaina. Koronatilanteen takia edessä on karanteeni, ja lähiajat menevät tiiviisti etätöissä.

Lue myös:

Suomen ortodoksisen kirkon metropoliitat Arseni ja Elia: emme vaadi arkkipiispa Leon eroa emmekä houkuttele häntä eläkkeelle – syyttävät mediaa vääristelystä

Ortodoksikirkon piispojen vanhat erimielisyydet nousivat taas pintaan – kiistakapulana nyt kirkon kielipolitiikka

Long Play: Arkkipiispa Leon perustama Karjalan kielen seura on saanut rahoitusta alun perin Itä-Suomen yliopistolle myönnetystä valtion rahoituksesta

Kiinteistöalan ammattilainen uskoo, että Oulun yliopiston muutto toisi jättilaskun veronmaksajille – rehtori kieltää ja kaupunki tietää vain vähän

Oulun yliopiston siirtymisessä keskustaan ei ole mitään järkeä, arvioi teollisuusneuvos Pertti Huuskonen.

– Hanke tarkoittaisi todennäköisesti jättilaskua Oulun kaupungille ja suomalaisille veronmaksajille.

Huuskonen kritisoi asiaa myös Kalevan kolumnissaan.

Huuskonen on johtanut pitkään Oulun kaupungin teollisuuskylästä pörssiyritykseksi kasvanutta Technopolista. Technopolis-vuosien jälkeen hän on profiloitunut kiinteistöalan kansainvälisenä ammattilaisena (Kaleva).

Teollisuusneuvos Pertti Huuskonen keväällä 2020. Timo Nykyri / Yle

Käytettävissä olevien tietojen valossa hankkeen mielekkyyttä on Huuskosen mukaan taloudellisessa mielessä vaikea ymmärtää.

Pelkästään Raksilan kampushankkeen aloitusvaihe merkitsisi Huuskosen mukaan kaupungille tonttituottojen menetyksiä jopa 30 miljoonaa euroa 50 vuoden vuokra-ajalla. Koko kampuksen siirtyminen voisi aiheuttaa yli 100 miljoonan euron tulojen menetykset 50 vuoden vuokra-aikana.

Hanke tarkoittaisi käytännössä kaupungin parhaiden maa-alueiden luovuttamista yliopistolle alihintaan. Valtiolle aikaisemmin Linnanmaalla lahjoitetuista maista ei saataisi mitään korvausta.

Siirto tulisi Huuskosen mukaan kalliiksi paitsi Oulun kaupungille myös Suomen valtiolle. Molemmissa on kyse viime kädessä veronmaksajien rahoista.

Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki on eri mieltä.

– Kaupungin veronmaksajille tämä ei tule maksamaan mitään, koska yliopisto itse vastaa kiinteistökustannuksista emmekä ole pyytämässä valtiolta lisäbudjettia.

Niinimäki tiedostaa, että myöhemmin hankesuunnittelun aikana selvitettäväksi tulevat myös liikenneinfraan liittyvät asiat ja niiden kustannukset.

Kaupunki ei tee päätöksiä ennen tarkempia suunnitelmia

Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala kertoo ymmärtävänsä hyvin teollisuusneuvos Pertti Huuskosen esille nostamia kysymyksiä.

– Huuskonen on alan ammattilainen, ja hän tarkastelee asiaa asianmukaisella tavalla.

Laajala kertoo lukeneensa Huuskosen kirjoituksen Kalevassa tänään pikaisesti, joten ei sen vuoksi voi kommentoida kirjoitusta yksityiskohtaisesti.

Laajalan mukaan kaupungilla ei ole tällä hetkellä muuta tietoa yliopiston hankkeesta kuin arvioitu laajuus neliömäärissä.

Pertti Huuskonen esimerkiksi toivoo, että kaupunki tekee huolella vaikutavuusselvitykset ennen kuin asian kanssa päätetään edetä.

– Olemassa olevan tiedon perusteella on vaikeaa tehdä vaikuttavuusselvitystä, joten siksi tarvitsemme tietoa, millaisesta muutoksesta tai varauksesta on kysymys, Laajala kommentoi.

Laajala kertoo, että Oulun yliopiston tulee esittää maalikuuhun 2021 mennessä tietoja muun muassa yliopistolta siirtyvistä toiminnoista ja niiden vaatimista logistisista tarpeista. Edellä mainitut asiat tulee yhteen sovittaa Raksilan alueella toimivien kauppojen kanssa.

Yhdyskuntalautakunta käsittelee yliopiston muuton hankehakemusta 13. lokakuutta. Laajala kertoo, että lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että Raksilan käynnissä olevaa kaavoitusta Arinan ja Keskon uusien liiketilojen osalta tullaan jatkamaan niin, että alueelle myönnetään suunnitteluvaraus Oulun yliopistolle. Raksilaan kaavaillaan myös areenahanketta.

Lisäksi yliopiston muutto tuodaan kiireellisenä kaupunginvaltuustoon mahdollisesti jo marraskuussa, koska niin moni valtuutettu on vaatinut tätä.

Kaupunginjohtaja painottaa, että kaupunki ei tee ratkaisuja ennen kuin on kuullut tarkempia suunnitelmia, sillä mikäli muutto toteutuu, on se myös iso kaupunkirakenteellinen muutos.

– Kaupungin täytyy toimia objektiivisesti, tietoon perustuen. Itse otan tämän rauhallisesti, sillä etenemme asianmukaisessa järjestyksessä ja pyrimme täsmälliseen sekä mahdollisimman hyvään tietoon perustuviin ratkaisuihin.

Oulun yliopiston muuttohanke

Oulun yliopistolla on Linnanmaalla vuokralla noin 135 000 kerrosneliömetriä.

Yliopisto on käynnistänyt selvityksen Linnanmaan kampuksen siirtämiseksi Raksilaan lähemmäksi keskustaa. Kyse on yli 3 500 yliopistolaisen työpaikan ja kymmenien tuhansien opiskelijoiden siirrosta.

Ensimmäinen vaihe on noin 30 000 neliömetriä ja se valmistuisi 2027–2028. Loput yliopistosta ja Oulun ammattikorkeakoulu siirtyisivät alueelle myöhemmin.

Yliopistolla päättyy suurin piirtein ensimmäisen vaiheen suuruiset vuokrasopimukset 6–7 vuoden kuluttua. Loput sopimukset päättyvät 15–18 vuoden kuluessa.

Ammattikorkeakoulun uudenveroisiksi saanerattujen tilojen vuokrasopimus päättyy vuonna 2040.

Rehtori: "Suunnitelma on taloudellisesti järkevä"

Yliopiston hallituksen päätös pohjautuu teollisuusneuvos Pertti Huuskosen mukaan selvityksiin, joissa on hyvin alustavia oletuksia esimerkiksi uudisrakentamisen kuluista ja pääoman tuottoprosentista Raksilan alueella sekä Linnanmaan tilojen kunnostamiskuluista.

– Yliopiston hallituksessa ei ole yhtään kiinteistöalan osaajaa, mikä varmaan selittää tämän suuren kiinteistöhankkeen valmistelun hyvin keveän tason, sanoo Huuskonen.

Yliopiston rehtori Jouko Niinimäki kertoo, että hankkeen laskelmat on tehty yliopistolain mukaisesti ja yhteistyössä kolmen konsultti-insinööritoimiston kanssa.

– Nämä riippumattomat kolme laskelmaa näyttävät aika samanlaisia lukuja. Uskomme, että suunnitelma on taloudellisesti järkevä.

Niinimäki sanoo, että yliopisto ei tee valintoja kiinteistösijoittamisen näkökulmasta, vaan tavoitteena on yliopiston vetovoiman lisääminen.

– Jos sitä ei pystytä kehittämään ja ei saada riittävästi opiskelijoita, seurauksena on, että alueelle ei riitä työntekijöitä. Sillä on suuria vaikutuksia alueen elinvoimaan.

Lue myös: Onko väliä, sijaitseeko yliopisto kilometrin vai vajaan viiden päässä keskustasta? Oulussa uskotaan, että on

Muuton taustalla välirikko?

Pertti Huuskosen on siinä käsityksessä, että ajatus siirtyä Linnanmaalta Suomen yliopistokiinteistöjen (SYK) tiloista keskustaan juontaa juurensa Oulun yliopiston ja SYK:n johdon välirikkoon pari vuotta sitten.

Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki ei tunnista Huuskosen puheita välirikosta. Hän kertoo, että Oulun yliopistolla ja SYK:llä on hyvä neuvotteluyhteys.

Valtion jälkeen Oulun yliopisto on SYK:n neljänneksi suurin omistaja Tampereen ja Turun yliopistojen jälkeen.

Huuskonen muistaa Technopolis-ajoiltaan useita tapauksia, joissa maailman ja asiakkaan tarpeiden muuttuessa pitkiäkin vuokrasopimuksia on neuvoteltu uusiksi molempia osapuolia tyydyttävällä tavalla.

Linnanmaalla tällaiseen ratkaisuun ei ole päästy, eikä yliopistolla ole Linnanmaalla tilaa vaihtaa paikkaa ilman yhteistyötä SYK:n kanssa.

Jos yliopisto se lähtee Linnanmaalta, yliopistoa varten rakennettuja erikoistiloja on vaikea vuokrata muille tahoille. Niinpä kiinteistön arvon arvioidaan Huuskosen saamien tietojen mukaan laskevan 100–150 miljoonalla eurolla.

Yliopistokäyttöön suunniteltujen tilojen muuntaminen muuhun käyttöön vaatisi suuria rahallisia panostuksia. Muun käytön ongelmallisuuden osoittaa Huuskosen mukaan se, että kiinteistössä on edelleen tyhjillään jo neljä vuotta sitten yliopistolta vapautunut 9 000 neliön tila.

Niinimäki uskoo, että muutosta huolimatta Linnanmaalla arvo säilyy. Hän sanoo, että mikäli muutto tapahtuu, ei koko yliopisto muuttaisi Raksilaan. Kehitystyö Linnanmaalla jatkuisi edelleen.

Huuskonen arvioi, että yliopiston siirtyminen lähemmäs keskustaa vaikuttaisi laajemminkin, koska yliopiston lähellä on nyt lukuisia yrityskeskittymiä.

Muuton pelätään mitätöivän muut investoinnit

Iso osa yliopiston opiskelijoista asuu tällä hetkellä Linnanmaalla. Jos kampus siirtyy Raksilaan, halutaan opiskelija-asuntoja kampuksen läheisyyteen. Opiskeluasumisen tontit tulee luovuttaa alennetuin ARA-hinnoin.

Huuskosen laskelmien mukaan kaupungin tulojen menetykset olisivat tältä osin noin 750 000 euroa vuodessa ja vuokra-aikana 38 miljoonaa euroa.

– Suuren työpaikka- ja opiskelijakeskittymän siirto Raksilaan loisi isot paineet kymmenien miljoonien eurojen panostuksiin teihin, siltoihin ja pysäköintiin. Markettialueella investoinnit pysähtyisivät vuosikausiksi.

Tällä hetkellä Raksilan tontilla on iso markettialue. Timo Nykyri / Yle

Muuttohanke on myös pysäyttänyt Linnanmaan investoinnit ja alueen kaavatyöt. Monet muutkin hankkeet vaarantuvat Huuskosen mukaan Oulussa. Esimerkiksi Raksilan kalkkiviivoilla ollut kaavatyö ja Linnanmaan-Kaijonharjun kaavatyö keskeytyivät.

Linnanmaan kampuksen eteen tehdyt investoinnit, kuten Alakyläntien muutos nelikaistaiseksi valuisivat Huuskosen mielestä pääosin hukkaan.

Yliopisto aikoo avata muuton taustoja tarkemmin

Raksilan tilojen pääoman tuottoprosentiksi on laskettu viisi, kun se oikeasti on vastaavissa kohteissa ja sijainnilla Oulussa ainakin kuuden prosentin luokkaa. Huuskosen mukaan mikä tahansa tällaisia vertailuja työkseen tekevistä tahoista pitäisi viittä prosenttia liian alhaisena lukuna.

– Prosentin ero voi tuntua pieneltä, mutta se tarkoittaa 20 prosenttia korkeampaa pääomavuokraa, sanoo Huuskonen.

Noin puolet yliopiston Linnanmaan tiloista on peruskorjattu hiljattain, ja niiden käyttöiän lasketaan olevan jopa 40 vuotta. Yliopiston tilaamissa laskelmissa Linnanmaa-vaihtoehdossa kuitenkin korjattaisiin myös priimakunnossa olevia tiloja.

Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki kertoo, että perjantaina julkistetaan selvitys siitä, mitä mahdollinen muutto tarkoittaisi Oulun yliopiston ja kaupungin näkökulmasta.

– Uskon sen avaavan kysymyksiä paremmin kuin tähän mennessä on pystytty avaamaan.

Millaisia ajatuksia juttu herättää? Keskustele aiheesta perjantaihin kello 23:een saakka!

Väylävirasto laskee yli 2 500 tonnin tavarajunien nopeutta tärinäalueilla

Väylävirasto alentaa raskaan tavarajunaliikenteen nopeusrajoituksen tonnirajaa tärinää aiheuttavilla rataosuuksilla.

Joulukuun 13. päivästä lähtien viidenkympin nopeusrajoitukset laajentuvat koskemaan myös yli 2 500 tonnin tavarajunia, joissa on mukana kuormattuja itäisen yhdysliikenteen vaunuja eli vaunuja Venäjältä.

Väylävirasto asetti maaliskuussa tärinäherkille alueille Lohjalla, Vihdissä, Nummelassa, Porissa, Ulvilassa, Muhoksella ja Kouvolassa nopeusrajoituksia yli 3 000 tonnin tavarajunille. Nopeuden alentamisen 50 kilometriin tunnissa on todettu hillitsevän tärinää.

Tärinästä kärsivillä alueilla junien nopeus oli aiemmin 60-70 kilometriä tunnissa.

Nopeusrajoitusten alennukseen päädyttiin, koska raskas junaliikenne aiheutti radan lähellä olevissa asunnoissa tärinää.

Tärinää ovat aiheuttaneet lähinnä Venäjältä tulevat hiilijunat.

Lue lisää:

Hiilijunien nopeusrajoitukset voimaan sunnuntaiyönä – tärinä sapettanut asukkaita

Hiilijunien tärinään etsitään uusia ratkaisuja – Porissa testataan erilaisten ratapölkkyjen vaikutusta ongelmaan

Porin sataman hiilijunien tärinä sapettaa asukkaita – "Talo nitisee ja natisee liitoksistaan kuin maanjäristyksessä"

Suomen ortodoksisen kirkon metropoliitat Arseni ja Elia: emme vaadi arkkipiispa Leon eroa emmekä houkuttele häntä eläkkeelle – syyttävät mediaa vääristelystä

Suomen ortodoksisen kirkon Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arseni sekä Oulun metropoliitta Elia kertovat piispojen tämänviikkoisen matkan Turkin Istanbuliin olleen onnistunut.

Kirkon piispainkokouksen matkalla on selvitetty Arsenin, Elian ja arkkipiispa Leon välejä. Patriarkka Bartolomeos pyysi piispat paikalle selvittämään tilannetta.

Tänään keskiviikkona julkaistun tiedotteen mukaan paikan päällä on rakennettu kadotettua yhteisymmärrystä ortodoksisen kirkon toimessa olevien piispojen välillä.

Metropoliittojen mukaan työ on perustunut vuoropuheluun ja luottamuksen rakentamiseen sekä vahvistanut ymmärrystä siitä, että "yhteinen hyvä saavutetaan parhaiten yhdistämällä kaikkien kirkkomme esipaimenten voimat ja vahvuudet".

Arsenin ja Elian mielestä Suomen Kuvalehden artikkeli antoi tilanteesta väärän kuvan

Arseni ja Elia irtisanoutuvat tiedotteessa Suomen Kuvalehdessä 2. lokakuuta julkaistusta jutusta. Metropoliittojen mielestä juttu antaa virheellisen kuvan siitä, että kaksikko olisi vaatimassa arkkipiispa Leon eroa.

Arseni ja Elia toteavat myös, etteivät he ole valmistautuneet ehdottamaan ekumeeniselle patriarkka Bartolomeokselle toimia, joilla arkkipiispa Leo voitaisiin houkutella eläkkeelle.

Metropoliitat Arseni ja Elia toteavat tiedotteessaan myös, että he eivät muodosta arkkipiispaa vastustavaa leiriä. He eivät myöskään vastusta apulaispiispan vaalin toimittamista, kun sen valmistelu tapahtuu oikeassa järjestyksessä.

Arseni ja Elia eivät ole tiedotteen mukaan itse antaneet asiasta kommentteja Suomen Kuvalehdelle.

Suomen ortodoksinen kirkko kertoi eilen, että Turkin Istanbulissa koolla ollut piispainkokous esittää kirkolle apulaispiispan valintaa.

Apulaispiispan vaalia ehdotetaan marraskuussa kokoontuvalle kirkolliskokoukselle. Kirkolliskokous puolestaan voi ehdottaa sopivia henkilöitä piispainkokoukselle.

Lue myös:

Ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo ja piispat tapaamassa patriarkka Bartolomeosta – taustalla Suomen ortodoksikirkon sisäiset kiistat

Metropoliitta Arsenilla on heinäkuun loppuun asti aikaa vastata rasismisyytöksiin – ortodoksinen kirkko ryhtyy ratkomaan erimielisyyksiään

Konstantinopolin piispainkokous esittää apulaispiispan valintaa Suomen ortodoksikirkolle  – pitkään jatkuneet erimielisyydet kokouksen taustalla

Konstantinopolissa pidetty piispainkokous esittää apulaispiispan valintaa Suomen ortodoksikirkolle. Päätös syntyi yksimielisesti. Piispainkokous katsoo, että apulaispiispalle on tarvetta.

Apulaispiispan vaalia ehdotetaan marraskuussa kokoontuvalle kirkolliskokoukselle. Kirkolliskokous puolestaan voi ehdottaa sopivia henkilöitä piispainkokoukselle.

Arkkipiispa Leo ja hänen delegaationsa ovat patriarkka Bartolomeoksen kutsusta koolla Turkin Istanbulissa. Kutsun syynä on arvioitu olevan Suomen ortodoksikirkon sisäiset kiistat.

Piispainkokouksen virallisen tiedotteen mukaan kokoukseen osallistujat "kommunikoivat kaikki keskenään sovinnon, rakkauden ja keskinäisen kunnioituksen hengessä".

Arkkipiispa Leon kanssa matkalla mukana ovat toimessa olevat piispat, Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arseni ja Oulun metropoliitta Elia.

Lue myös:

Ortodoksikirkon piispojen vanhat erimielisyydet nousivat taas pintaan – kiistakapulana nyt kirkon kielipolitiikka

Ortodoksit pelkäävät kirkkonsa uskottavuuden menneen, kun sen piispat riitelevät keskenään – moni kokee, että kärhämä on lähtenyt käsistä

Taas uusia tartuntoja Ylläksen koronaryppäässä: Määrä on jo 58

Kolarin Ylläksen ruskaretkeilijöihin liittyvässä tartuntaryppäässä on paljastunut lisää koronavirustartuntoja.

– Tiistaina tietoon tuli seitsemän uutta tartuntaa, jotka ovat muun muassa Länsi-Pohjan ja Pohjois-Pohjanmaan alueelta, sanoo Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Markku Broas.

Ylläkseltä lähteneitä koronavirustartuntoja on todettu tähän mennessä yhteensä 58. Tartuntoja on eri puolilla maata, Lapissa vyyhtiin liittyviä tapauksia on 18.

Ensimmäiset ketjun tartunnat tulivat julki viikko sitten maanantaina. Tartuntojen epäillään lähteneen leviämään eri paikoissa Ylläksellä lomailleiden joukossa 14.–25. syyskuuta.

Ylläksen koronatartuntojen vuoksi Lapin ravintoloissa ja matkailupalveluissa suositellaan maskin käyttöä.

Oulun tuomiokirkko sai uuden taulun, joka herätti heti paljon huomiota – maalauksen alastomuutta ja sijoituspaikkaa kritisoidaan

Oulun tuomiokirkon seinälle pystytettiin uusi taulu syyskuun lopussa ja se on herättänyt keskustelua puolesta ja vastaan. Taulua kyseenalaistavia kommentteja on esitetty muun muassa sosiaalisessa mediassa.

Taulussa on kuusi näkyvää hahmoa, joista kaksi on kietoontunut yhteen kuvan alalaidassa. Kuvan keskellä alaston nainen istuu rikkoutuneen pyörän rattaan päällä. Häntä katsoo sivulta mies, toisen miehen ollessa naisen takana. Kuvan yläreunassa toinen nainen kurkottaa kädellään kohti valoa.

Mika Friman

Taulun tilaaja on Oulun tuomiokirkkoseurakunta ja tuomiorovasti Satu Saarinen. Hän valitsi tehtävään ylikiiminkiläisen taidemaalari Sampo Kaikkosen.

Saarisen mukaan tuomiokirkon etuosaanhaluttiin taulu kertomaan siitä, kuinka kristinuskon uudenlaiset näkemykset voisivat koskettaa katsojaa.

– Tunnen Sampo Kaikkosen tavan yhdistää taidehistorian ja teologian töissään, kertoo Saarinen.

Kaikkonen sai vapaat kädet toteuttaa teos. Taivaanranta-nimisen teoksen tekemisessä vierähti vuosi, ja taulun tuleva sijoituspaikka määritteli sen sisältöä. Maalaus sijoitettiin kirkon kuoriosaan, alttarin läheisyyteen.

Alttarin edustalla mennään naimisiin, nautitaan ehtoollista, kastetaan lapsia ja moni lähtee viimeiselle matkalleen.

– Se, mitä kohti alttarilta lähdetään, haluttiin ikuista tauluun, kertoo tuomiorovasti Saarinen.

Saarinen mielestä taulu on pysäyttävä ja vakava muistutus tuomiopäivästä.

Kritiikki kohdistuu alastomuuteen, symboliikkaan ja taulun paikkaan

Maalauksen paikkaa sekä taulun kristillistä sanomaa on kuitenkin kyseenalaistettu alastomuuden ja symboliikan osalta.

Esimerkiksi Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juha Hänninen (kok.) julkaisi viime viikolla Facebook-sivullaan videon, jossa hän kysyi, mitä mieltä uudesta taulusta ollaan. Keskustelu käynnistyi vilkkaana ja ryöpsähti siinä määrin, että Hänninen poisti päivityksensä pian. Tähän juttuun Hänninen ei suostunut kommentoimaan muuta kuin sen, että oli yllättynyt keskustelun vilkkaudesta. Itse tauluun Hänninen ei halunnut sanoa mielipidettään.

Useampi kirkon piirissä olevaa henkilö on arvostellut teosta jutun yhteydessä tehdyissä taustahaastatteluissa, mutta ei halua julkisesti kertoa mielipidettään. Osa haastatelluista kiitteli taulua, mutta epäili juuri taulun sijoittamista kirkon kuoriosaan.

Kysyimme myös Oulun seudulla vahvana vaikuttavalta vanhoillislestadiolaiselta Oulun Rauhanyhdistykseltä kommenttia Taivaanranta-taulusta.

Puheenjohtaja Timo Aho kertoo, että rauhanyhdistyksellä ei ole intressiä sekaantua kirkkotaiteeseen syvemmin.

– Kritiikkiä kuitenkin on tullut, kertoo Aho.

Yksittäiset rauhanyhdistyksen henkilöt antoivat taitelijalle tunnustusta siitä, että ylösnousemusasia on esillä ja muistutuksena.

Kritiikkiä tuli Ahon mukaan siitä, että yhdistyksen väki kaipasi tauluun niitä ylösnousijoita, joilla on valkoiset vaatteet. Valkoisissa vaatteissa on kysymys Kristuksen pelastavasta työstä ja sen työn vastaanottamisesta.

– Valkoiset vaatteet saadaan ennen kuolemaa. Syntyvällä lapsella on uskon kautta tämä vaate, mutta monet menettävät sen. Vaate on kuitenkin mahdollista saada uudestisyntymisessä eli parannuksessa, Aho kertoo.

Taidemaalari ei menetä yöuniaan kritiikistä

Taidemaalari Sampo Kaikkonen osasi odottaa keskustelua taulun ympärille. Hän kertoo olevansa helpottunut siitä, että taulua ei sanota laimeaksi tai mitäänsanomattomaksi teokseksi, jolla ei ole merkitystä ihmiselle.

– En ole järkyttynyt näistä kommenteista. Enemmänkin on positiivista, jos teos herättää jonkinlaisia mielipiteitä suuntaan tai toiseen.

Tuomiorovasti Saarinen on ollut yllättynyt kiinnostuneiden ja kirkossa taulua varta vasten käyneiden määrästä.

– Minulle on tullut pelkästään positiivisia, kiittäviä ja liikuttuneita kommentteja. Väkeä on käynyt jo satoja katsomassa uutta taulua.

Taulua kritisoivia kantoja Saarinen toki ymmärtää.

– Kaikkihan on aina katsojan silmässä. Kirkkotaideteos herättää aina monenlaisia ajatuksia.

Mitä mieltä sinä olet Taivaanranta-taulusta? Keskustelu on auki 7. lokakuuta kello 23:een asti.

Oulun kaupunginvaltuusto siunasi ammattiliittojen vastustamat ulkoistustoimet

Oulun kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaupungin kolmen eri palvelun ulkoistustoimet. Kaupunginvaltuusto päätti maanantaina, että ulkoistukseen lähdetään kaupungin ateria- ja puhtauspalveluiden sekä ICT-palveluiden kohdalla. Seuraavassa vaiheessa kaupunginhallitus muun muassa kilpailuttaa ja valitsee ulkoiset palveluntuottajat.

Lisäksi valtuusto hyväksyi sen, että koulusihteeripalvelut tuottaa jatkossa useiden kuntien omistama Monetra.

Päätökset tulivat tiukoilla äänestystuloksilla, varsinkin ateria- ja puhtauspalveluiden ulkoistuksesta päätettäessä valtuusto jakautui käytännössä kahtia. Äänestys päättyi 33–33, ja tuloksen ratkaisi kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Juha Hännisen (kok.) ääni.

Ateria- ja puhtauspalveluiden kohdalla valtuusto tähdensi, että Oulun kaupunginhallituksen on seurattava ulkoistuksen vaikutuksia ensimmäisten vuosien aikana ja tarvittaessa näiden toimintojen takaisin ottamista kaupungin tuotannoksi on harkittava.

Kaikkiaan ulkoistukset koskevat arvioilta yli 400 henkilöä. Oulun Tilaliikelaitoksen ateria- ja puhtauspalveluissa vaikutus on noin 290 henkilöön, koulusihteeripalveluissa asia koskee lähes kahdeksaakymmentä henkilöä.

Oulun Digin ICT-palveluiden osalta ulkoistettava henkilömäärä tarkentuu myöhemmin. Tällä hetkellä Oulun Digissä työskentelee noin sata työntekijää, joista noin puolet ICT-palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa.

Säästövaikutusten on arvioitu olevan 7–9 miljoonaa euroa.

Oulun kaupungin ulkoistuksia vastaan on lakkoiltu Oulussa viime viikkoina kahteen otteeseen. Ammattiliitot JHL ja Jyty järjestivät yhden päivän lakon puolitoista viikkoa sitten, ja työtaistelu toistui aiempaa laajemmin vaikutuksin viime viikon lopulla kolmen päivän ajan.

Säästöt ovat osa Oulun kaupungin talouden tasapainottamista, johon ehdotuksensa on tuonut konsulttiyhtiö Perlacon.

Onnellisten saari: Hailuoto sai pienillä muutoksilla mielenterveyden sairauspoissaolot selvään laskuun – Miten temppu tehtiin?

Oulun edustalla sijaitseva Hailuoto on poikkeuksellinen paikka.

Se on Perämeren suurin saari ja kuuluisa valkeasta 149-vuotiaasta majakastaan.

Lomakaudella sen hiekkadyyneillä parveili turisteja ruuhkaksi asti, yrittäjien mielestä koronakesä oli kaikkien aikojen paras.

Mutta on Hailuodossa onnistuttu muussakin.

Saarella asuu tuhat ihmistä, joista joka kymmenes on töissä Hailuodon kunnalla.

Kuntaa vuodesta 2017 johtanut Aki Heiskanen on tehnyt tempun, josta moni työnantaja haaveilee. Hän käänsi etenkin mielenterveydestä johtuvat sairauslomat laskuun.

Säästöä syntyi 350 000 euroa ja samalla pelastui kunnan talous.

Koko maassa mielenterveydestä johtuvien sairauspäivärahojen saajat ovat lisääntyneet 43 prosenttia vuodesta 2016. Eniten poissaoloja on Pohjois-Pohjanmaalla, jossa Hailuoto sijaitsee.

"Hailuodon ihme" tehtiin ilman ulkoistuksia ja irtisanomisia. Antti J. Leinonen

Yhteiskunnalle sairauspoissaolot maksavat joka vuosi 3,5 miljardia, mielenterveydestä johtuvien poissaolojen osuus on siitä noin kolmannes. Jos mukaan lasketaan työkyvyttömyyseläkkeet, nousee työkyvyttömyyden hintalappu pitkälti yli 10 miljardin.

Koronavuonna kaikki sairauslomat, myös mielenterveyssyistä johtuvat, ovat vähentyneet. Tilastot eivät kuitenkaan kerro koko totuutta, koska sairauslomaetuudet näkyvät Kelan rekisterissä jopa kuukausien viiveellä.

Pandemian aikana avun hakeminen matalan kynnyksen palveluista, kuten kriisipuhelimista, on noussut ennätystasolle. Neljän seinän sisällä voi siis pahimmassa tapauksesa tikittää mielenterveyden aikapommi.

Hailuodossa, jossa ei ole toistaiseksi ollut yhtään koronatapausta, kehitys on ollut päinvastaista.

Vielä kaksi vuotta sitten kunnan työntekijät sairastivat keskimäärin 26 kalenteripäivää, viime vuonna 19 ja tänä vuonna enää kuusi.

Henkilöstökulut ovat pienentyneet niin paljon, että kuluvana vuonna Hailuoto alittaa budjettinsa. Ja toisin kuin moni muu kunta, se ei koronan vuoksi lomauta ketään.

Kelan tilastojen valossa sairauslomien ja työllisyyden välillä vallitsee käänteinen kohtalonyhteys.

Kun työllisyys kasvaa, myös sairauslomat lisääntyvät. Silloin työpaikkoihin tulee enemmän osatyökykyisiä, jotka myös sairastavat enemmän.

Kun taloustilanne heikkenee ja työttömyys kasvaa, sairauslomat vähenevät.

Hailuodossa syntyi hyvän kierre. Miksi se onnistui?

Kunnanjohtajan mukaan mielenterveysperusteisten sairauslomien kasvu johtuu siitä, että työstä on kadonnut hallinnan tunne.

– Kun joku on poissa, työt kaatuvat jonkun toisen niskaan. Se rasittaa, ja pian hänkin uupuu. Sitten tarvitaan sijaisia, sanoo Heiskanen.

Tätä kehitystä vastaan Hailuodossa taistellaan kaikin tavoin.

Lähihoitaja Maria-Theresa Vähäkangas saa tehdä koiralenkin työajalla. "Se on mun juttu." Antti J. Leinonen “Metsässä ei tarvita kuonokoppaa – ei minulle eikä koirille”

Englanninvinttikoirat Piki ja Kupla pinkovat metsätietä kuin hurmoksessa.

Vanhusten kotihoidossa työskentelevä lähihoitaja Maria-Theresa Vähäkangas aloittaa päivänsä lenkillä, kuten lähes aina.

Viime vuonna Suomessa jäi mielenterveyssyistä ennenaikaiselle eläkkeelle yli 6000 ihmistä – se on kuusi kertaa Hailuodon kunnan asukasmäärä.

Vaaravyöhykkeessä ovat Vähäkankaan lailla kutsumusammateissa työskentelevät hoitajat, opettajat ja varhaiskasvattajat. Masennus runtelee etenkin nuoria, alle 35-vuotiaita naisia.

Vähäkangas ja muut Hailuodon kunnan työntekijät saavat käyttää tunnin työaikaa liikuntaan joka viikko. Lisäksi heillä on 75 euron arvoiset liikuntasetelit ja ilmainen kuntosali. Osa pääsi maksuttomalle kehonhallinnan kurssille.

Vähäkankaan liikunta-aika kuluu metsässä. Mukana ovat joko koirat, marjaämpäri tai lintukiikarit.

– Täällä ei tarvitse puhua, jos ei halua. Hälytin ei piippaa. Eikä tarvita kuonokoppaa (maskia), ei minulla eikä koirilla.

Tehyn jäsenille syyskuussa tehdyn kyselyn mukaan lähes puolet hoitajista pelkää työssään koronan aiheuttamia terveysriskejä. Vähäkangas ei kuulu heihin.

Vaikka Hailuodossa ei ole ollut vielä koronaa, tauti kurittaa henkisesti. Vanhusten luona käy vähemmän vieraita ja heillä on ihmisen ikävä. Sitä hoitajat paikkaavat parhaansa mukaan.

Vähäkangas on käyttänyt “kuonokoppaa” yli puoli vuotta jokaisessa työvuorossa. Hengitysilma maskin alla on hiilidioksidipitoisempaa ja se kostautuu iltaisin.

Kotona lima nousee kurkkuun. Yskittää.

– Olen huomannut, että maskien kemikaalit ärsyttävät ihoa. Työvuoron jälkeen olo on voimaton: jalat ja kädet väsyvät.

Vastapainoksi Hailuodossa voi onneksi liikkua merentuoksuisessa ilmassa.

Sen lisäksi kunnassa on keksitty muitakin keinoja lisätä työntekijöiden henkistä hyvinvointia.

“Olen itse vuoroni valinnut ja niiden takana seison”

Kaksivuorotyötä tekevä lähihoitaja Maria-Theresa Vähäkangas haluaa tehdä töitä kolme tai neljä päivää putkeen ja pitää sitten vapaata.

Työn pätkiminen antaa hänelle “pelimerkkejä jaksamiseen”.

Hailuodossa se on mahdollista, koska saarella pyritään eroon hierarkioista. Kunnan kaikki parikymmentä lähihoitajaa suunnittelevat omat työvuoronsa itse.

– Kun olen itse vuoroni valinnut, myös seison niiden takana. Se on voimaannuttava tunne.

Hailuodossa systeemi on ollut käytössä vuoden päivät. Jos hoitajilla on päällekkäisiä vapaatoiveita, he neuvottelevat niistä keskenään. Esimies saa eteensä valmiin ehdotuksen, jonka hän naputtelee järjestelmään.

Lopputuloksena on työvuorolista, johon kaikki ovat tyytyväisiä koska ovat voineet vaikuttaa siihen. Työterveyslaitoksen mukaan tämä on yksi tapa vähentää masennusoireita.

Samalla se asettaa työntekijät uuteen rooliin. Kunnanjohtaja Ali Heiskasen mukaan vastuu voi aluksi pelottaa. Hoitajillakaan listojen tekeminen ei mennyt heti niin kuin Strömsössä.

– Esimiehen pitää tehdä pohjatyötä. Ensin on saatava aikaan luottamus ja turvallisuuden tunne.

Vasta sitten alkaa tapahtua.

Liikunta, itselaaditut työvuorot ja hallinnan tunne – ne ovat Hailuodon muutoksen kulmakivet. Antti J. Leinonen “Saan keskittyä täysillä omaan työhöni”

– Onks toi koivu? Eikun ananas, huutavat eskarilapset.

Kankaalla tömisevät pienet kumisaappaat. Mättäät ovat punaisenaan puolukoista ja kuusi pipopäätä ihmettelee polulle osuvaa tainta.

Hailuodossa lastentarhanopettajista ei ole pulaa, toisin kuin esimerkiksi Oulussa ja pääkaupunkiseudulla. Saarella ryhmäkoot ovat pieniä ja vastuuta on jakamassa työpari.

Mantereen puolella 20 vuotta työskennelleelle hailuotolaiselle Kaarina Taskiselle vakipaikka kotikunnassa oli onnenpotku: aiemmin hänellä meni työmatkoihin kolme tuntia, nyt kolme minuuttia.

Hailuodossa saa myös tehdä etätyötä, mikä on lastentarhanopettajalle luksusta. Monissa kunnissa opettajat tekevät suunnittelutyöt hälyn keskellä päiväkodissa. Hailuodossa osan viiden tunnin suunnittelusta voi tehdä kotona.

– Se aika käytetään oikeasti suunnitteluun eikä sitä ole kirjattu työvuorolistaan vain huvin vuoksi.

Lastentarhanopettajista moni miettii alan vaihtoa. Koska henkilökunnasta on vajausta etenkin iltapäivisin, koulutetut opettajat joutuvat tekemään lastenhoitajien töitä: jakamaan välipalaa, luuttuamaan lattioita ja tiskaamaan.

Hailuodossa näin ei Taskisen mukaan ole tapahtunut kertaakaan. Päinvastoin.

– Ei tarvitse miettiä, toteutuuko suunniteltu opetus tai onko aikuisia riittävästi ja lapsilla turvallista. Jokainen saa keskittyä omaan työhönsä ja tehdä sen hyvin.

Juha Taskinen on Kaarina Taskisen aviomies ja Hailuodon kunnalla kokkina. Hän treenaa kolme kertaa viikossa entiseen valtuustosaliin remontoidussa kuntosalissa.Antti J. Leinonen ”Esimiestyötä ei voi ulkoistaa työterveyslääkärille”

Hailuoto ei ole yksin. Työnantajat ja yksityiset terveyspalveluyritykset kehittelevät kilvan matalan kynnyksen palveluja työntekijöiden kasvaviin mielenterveysongelmiin.

Koronan aikana palvelujen kysyntä on moninkertaistunut.

Yksi edelläkävijöistä on Suomen suurin yksityinen työnantaja S-ryhmä, jonka työntekijät voivat ottaa vuorokauden ympäri yhteyttä Mielen chat -sovellukseen. Se kehitettiin alun perin S-ryhmän nuoria työntekijöitä varten yhdessä Terveystalon kanssa.

Nyt palvelua käyttää jo yli 200 000 Terveystalon työterveysasiakasta. Muun muassa kauppaketju Lidl ja turvallisuuspalveluja tarjoa Avarn Security ovat ostaneet sen työntekijöilleen.

Pandemian aikana kontaktien määrä kolminkertaistui aiemmasta, eniten yhteyttä ottavat naiset. Syitä ovat ahdistuneisuus, uupumus, stressi, ihmissuhteet, vanhemmuuden haasteet ja koronahuolet.

Monissa yrityksissä voi myös päästä työnantajan kustannuksella 10–20 kerran lyhytpsykoterapiaan. Terveystalon lääkärit ovat tänä vuonna kirjoittaneet lähetteitä psykoterapioihin kaksi kertaa enemmän kuin koko viime vuonna.

S-ryhmä on kuluneena vuonna käyttänyt terapioihin 170 000 euroa ja satsaus on tuonut sille suoraa säästöä yli 300 000 euroa vähentyneinä poissaoloina. Psykoterapian teho masennuksen hoidossa on Käypä hoito- suosituksen mukaan vahva.

Hailuoto kulkee kuitenkin omia polkujaa.

Kunnan työntekijöitä työterveyspalveluista on riisuttu kaikki ylimääräinen. Heille kuuluvat vain ennaltaehkäisevät palvelut.

Käänne sairauspoissaoloissa on tehty pikkurahalla. Vaikka kunnanjohtaja on alkuperäiseltä ammatiltaan psykiatrinen sairaanhoitaja, hän kavahtaa työelämän mielenterveysongelmien lääketieteellistämistä.

– Työterveyslääkärille ei pidä ulkoistaa asioita, jotka kuuluvat esimiehelle.

Hänen reseptinsä poissaolojen vähentämiseen on yksinkertainen: ne vähenevät, kun työntekijä voi hyvin ja johtaminen on oikeudenmukaista.

Paljon sairastelleen kanssa nostetaan kissa pöydälle. Kysytään, johtuvatko poissaolot kotiasioista ja mitä niille voisi tehdä tehdä.

Perhetapaamisia, räätälöityjä ratkaisuja, vähemmän työtä. Myös osasairauspäiväraha tai puolipäiväeläke voivat tulla kysymykseen.

– Me haluamme pitää ihmiset töissä keinolla millä hyvänsä. Vaikka niin, että he tekevät lyhyempää päivää.

Kunnanisä elää niinkuin opettaa.

Hän irtautuu työasioista uppoutumalla johonkin ihan muuhun, esimerkiksi neulomiseen.

– Haluan opetella uusia asioita ja tehdä sellaista, mitä en olisi aiemmin voinut kuvitellakaan.

Kunnanjohtaja Aki Heiskanen on neulonut jo neljä perinteistä hailuotolaista villapaitaa. Antti J. Leinonen

Nyt työn alla on tikkurineule lapsenlapselle.

Tarina kertoo, että tikkuri neulotaan suurella sydämellä tärkeälle ihmiselle. Siksi sitä kutsutaan myös rakkausneuleeksi.

Juttua varten on haastateltu tutkimuspäällikkö Jenni Blomgrenia Kelasta, vanhempaa tutkijaa Jenni Ervastia Työterveyslaitokselta, työkykyjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikkiä Kuntien työeläkevakuutuksesta, Tehyn edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemeä, ylilääkäri Jukka Kärkkäistä THL:n mielenterveyspalvelut ja järjestelmät yksiköstä, työhyvinvointijohtaja Sanna-Mari Myllystä S-ryhmästä, johtavaa psykologia Tuija Turusta Terveystalo Oy:stä sekä EK:n asiantuntijalääkäri Auli Rytivaaraa.

Aiheesta lisää A-studiossa 6.10.2020

Lue myös:

Masennus on kansatauti, joka vie varhaiseläkkeelle

Suomessa on syvä hoitajapula ja masennus vie yhä useamman eläkkeelle

Yhä useampi jää sairauslomalla mielenterveysongelmien takia

Marraskuussa julkaistava PlayStation 5 -pelikonsoli ennakkomyytiin hetkessä loppuun – Jälleenmyyjät: Jatkosta ei tiedä kukaan

Loppusyksystä julkaistavilla uusilla pelikonsoleilla on suuria maailmanlaajuisia saatavuusongelmia.

Sekä Sonyn PlayStation 5 että Microsoftin Xbox Series X ilmestyvät vasta marraskuussa, mutta molempien saatavuus on jo nyt paikoin heikkoa.

PlayStation 5 tuli ennakkomyyntiin globaalisti syyskuun loppupuolella ja esimerkiksi Suomessa se ennakkovarattiin hetkessä loppuun.

– Meillä jää hirveän paljon ihmisiä rannalle ruikuttamaan, kun eivät tule julkaisupäiväksi sitä saamaan, kuvailee Pelimiehen myymäläpäällikkö Niko Miettinen Oulusta.

Samaa sanoo Elisan tuotemarkkinointipäällikkö Mikko Pukkila.

– Kysyntä ylittää saatavuuden rajusti, hän tiivistää.

Xboxin tilanne on paikoin parempi.

PlayStationin toimitusjohtaja Jim Ryan on kertonut, että uusia PS5-konsoleita on valmiina myyntiin enemmän kuin edellistä, vuonna 2013 julkaistua, PlayStation 4:ää oli.

Jälkimmäistä myytiin maailmanlaajuisesti muutamassa viikossa noin 2,1 miljoonaa kappaletta.

PlayStationin Suomen maahantuontimääriä ei ole tiedossa.

Pelikonsolin maahantuoja Nordisk Film ei Ylen haastattelupyynnöistä huolimatta onnistunut järjestämään vastuuhenkilöä kommentoimaan aihetta.

Jukka Raittila yrityksen markkinoinnista viittaa kuitenkin sähköpostivastauksessaan juuri Washington Postin tekemään Jim Ryanin haastatteluun sekä PlayStationin syyskuiseen tviittiin, joissa pahoitellaan esimerkiksi ennakotilauksen alkamiseen liittyviä ongelmia.

"Joulun ihme pitäisi tapahtua"

Tällä hetkellä useat jälleenmyyjät eivät tiedä sitäkään, milloin pelikonsoleita saadaan ensierän jälkeen lisää.

– Niitä tulee ripotellen joskus, mutta sitä ei kukaan tiedä että milloin, harmittelee Pelimiehen myymäläpäällikkö Niko Miettinen.

Sekä Miettinen että Pukkila naurahtavat, että joululahjojen suhteen pitäisi tapahtua joulun ihme.

– Tämän tiedon valossa kaikki mitä Suomeen tänä vuonna saadaan, on jo myyty, sanoo Elisan tuotemarkkinointipäällikkö Mikko Pukkila.

Esimerkiksi PlayStation 5:n saatavuusongelmista on puhuttu jo jonkin aikaa.

Syytä ongelmille voi vain arvailla, koska esimerkiksi Sony ei ole perustellut tilannetta juurikaan.

– Yksi ilmeinen syy voisi olla korona. Veikkaan, että sillä on ollut iso vaikutus Aasian tehtaisiin, pohtii Miettinen.

Taustalla voivat olla koronan lisäksi myös muut tuotannolliset ja tekniset ongelmat, joista liikkuu huhuja.

Osa harrastajista pitää tilannetta vain myyntikikkana.

Marraskuussa julkaistavan uuden Xboxin saatavuus on joissain liikkeissä parempi kuin PlayStationin.Microsoft

Gigantin apulaismyyntipäällikkö Jukka Erkinheimon mukaan valtavan kiinnostuksen syy voi olla hyvinkin yksinkertainen.

– Pelaamisen määrä on kasvanut viime vuosina todella paljon ja se näkyy nyt tässä, Erkinheimo arvioi.

Tilanteen luvataan helpottavan ensi vuoden maaliskuuhun mennessä.

Uudet pelikonsolit

PlayStation 5, julkaistaan Suomessa 19.11 Ovh 529,90. PS 5 Digital Edition 429,90.

Xbox Series X ja Series S, julkaistaan Suomessa 10.11. Series X ovh 509,99 ja Series S 309,99.

Kysyntä yllätti ja ei yllättänyt

PlayStation 5 -pelikonsolia on odotettu jo pitkään. Myös Xbox-harrastajille loppusyksyn uudet kaksi pelikonsolia ovat toivottuja.

Moni harrastaja osasi odottaa kovaa kysyntää ja kertoo luopuneensa jo valmiiksi ajatuksesta hankkia uusi pelikonsoli ensimmäisten joukossa.

Tilanne onnistui myös yllättämään.

– Tilausmäärät kyllä olivat huomattavasti suurempia kuin mitä odotimme. Niin suuri piilevä kysyntä yllätti, myöntää Elisan tuotemarkkinointipäällikkö Mikko Pukkila.

Pelimiehen myymäläpäällikkö Niko Miettinen muistelee, että nyt julkaistavan PlayStation 5:n suosio ylittää jo nyt aiempien menekin.

PlayStation 4 tuli myyntiin marraskuussa 2013, joten uutta on jouduttu odottamaan jo seitsemän vuotta.

– Aina, kun uusi konsoli tulee, niin onhan siihen hirveästi kiinnostusta, Miettinen toteaa.

Keskustele aiheesta 6.10.2020 klo 23.00 saakka.

Lue lisää:

Seuraavan sukupolven pelikonsolit voivat olla lajinsa viimeiset – moni it-alan jätti valmistautuu taistoon pilvipelaamisen markkinoista

Unohda konsolit ja pc – pian ohjain kytketään suoraan televisioon tai älypuhelimeen

Playstation 4 on mennyt kaupaksi odotettua paremmin: 5,3 miljoonaa konsolia myyty

Ylläksen koronaryppäässä lisää tartuntoja: Tapauksia jo 50

Kolarin Ylläksen ruskaretkeläisiin liittyvässä tartuntaketjussa on todettu lisää koronavirustartuntoja. Tartuntoja on löytynyt tähän mennessä yhteensä 50.

– Osa uusista tartunnoista on todettu sellaisilla, jotka ovat altistuneet aiemmin Ylläksellä saadulle koronatartunnalle, Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Markku Broas sanoo.

Broaksen mukaan vyyhtiin liittyviä uusia tartuntoja on ainakin Lapissa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla.

– Tartuntoja on nyt jo aika kattavassa osassa Suomea.

Ylläksen ruskamatkailijoiden parista alkoi paljastua koronatartuntoja viikko sitten maanantaina. Viime perjantaina tartuntoja oli todettu 41 eli viikonlopun aikana määrä on noussut yhdeksällä tapauksella.

Lapin ravintoloissa ja matkailupalveluissa suositellaan pidettäväksi kasvomaskeja. Suositus koskee sisätiloja. Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirit antoivat suosituksen viime perjantaina. Suosituksen taustalla on Ylläksen ruskaretkeläisiin liittyvät koronavirustartunnat.

Videolla käyskentelevä ruskeakarhu Emma ja muut Ranuan eläinpuiston asukit olivat kesällä suomalaisten suosiossa – talvi näyttää hankalalta

Ranua Eläinpuisto on hyvä esimerkki siitä, miten erilaisia suomalaisten ja ulkomaalaisten matkailijoiden toiveet ja tarpeet ovat. Talvella eläinpuiston kulkureitit täyttyvät ulkomaalaisista asiakkaista, mutta kesällä eläinpuistossa vierailevat pääsääntöisesti suomalaiset.

Hämeenlinnalaiset Esko ja Marjatta Laaksonen pitävät ulkotilaa ja leveistä kulkureiteista johtuvaa väljyyttä hyvinä asioina korona-aikana.

– Tämä on hieno paikka sen vuoksi, että täällä pystyy väistelemään toisia eläinpuistossa liikkuvia ihmisiä. Täällä on ihan turvalliset välit, Esko Laaksonen sanoo.

Eläinpuisto hyvä kesä antaa puskuria talven varalle. Talvesta odotetaan hiljaista.Juuso Stoor / Yle

Vieraita eläinpuistossa olikin kesällä neljännes enemmän kuin edellisenä kesänä. Tuleva talvi sen sijaan on arvoitus, koska vieraista jopa 80 prosenttia on talvisin ollut ulkomaalaisia.

Eläinpuiston asiakaspalveluvastaava Kati Saukko toteaa empimättä, että kesän hyvä tulos johtuu siitä, että suomalaiset matkailivat koronarajoitusten vuoksi innokkaasti kotimaassa. Talven toimeentulo kuitenkin pelottaa.

– Toivomme parasta, mutta pelkäämme pahinta. Toivotaan, että suomalaiset lähtevät matkailemaan kotimaassa ja ymmärtävät sen, että eläinpuistossa voi käydä myös talvella, Saukko sanoo.

Ranuan Eläinpuiston asiakaspalveluvastaava Kati Saukko toivoo suomalaisten käyvän eläinpuistossa myös talvella.Juuso Stoor / Yle

Tavallisesti eläinpuistossa ei vieraile talvisin juurikaan suomalaisia, vaikka Saukon mukaan eläimet näkyvät paremmin lumisessa ympäristössä ja niiden harrastamat aktiviteetit tulevat esille paremmin.

– Kun menet katsomaan saukkoa, niin se saattaa laskea mäkeä. Sama homma on jääkarhun kanssa. Se saattaa laskea mahalla mäkeä alas, ja meillä on neljä keväällistä sudenpentua. Nekin on helpompi havaita talvella, Saukko sanoo.

Eläinpuistossa valmistaudutaan jo etukäteen hiljaiseen talvikauteen supistamalla joitakin toimintoja. Aukioloaukoja lyhennettiin jo kesällä. Henkilökuntaa eläinpuistossa on noin 30 ja useampi kymmen työllistyy myös ulkopuolisiin yrityksiin.

– Tällä hetkellä näyttää siltä, että työtekijät pystytään pitämään töissä. Henkilökuntaa pitää olla, oli tilanne mikä tahansa. Meillä on eläinlajeja noin 50 ja noin 200 eri eläintä. Ne pitää joka tapauksessa ruokkia.

Jääkarhu Sisu voi talvella innostua laskemaan mäkeä.Juuso Stoor / Yle Kotimaan matkailu kiinnostaa

Viime vuonna Ranuan Eläinpuistossa kävi noin 130 000 vierasta. Saukko sanoo, että vuoden onnistumista on vaikea ennustaa, mutta arvioi, että tänä vuonna kävijöitä saadaan noin 100 000.

– Talvisesonki on paras aika vuodesta, ja silloin meillä on suuri määrä palveluja.

Ranuan Eläinpuisto ei ehkä yksin vedä kotimaanmatkailijoita ensi talvena. Paljon riippuu siitä, kuinka paljon matkailijoita ylipäätään liikkuu Lapissa.

Ranuan eläinpuistoon tullut porvoolainen Noora Ollikainen kertoo matkustaneensa aiemmin aina ulkomaille, mutta tänän vuonna hän on monen muun suomalaisen tapaan matkaillut kotimaassa.

– Olen toista kertaa täällä pohjoisessa käymässä. Tulen varmaan tulevaisuudessa matkailemaan enemmän kotimaassa. Tämä on ollut avartava kokemus. On ollut rauhaa ja ulkoilmaa, Ollikainen kertoo.

Ranuan eläinpuistolla muistutetaan kävijöitä kahden metrin turvaväleistä. Mikäli koronatilanne pahaenisi alueella voitaisiin eläinpuiston kävijöiden liikkumista porrastaa.

– On mahdollista, että päästämme tietyn määrän ihmisiä kahden tai kolmen tunnin välein sisälle, jotta ei ole liikaa ihmisiä sisällä yhtä aikaa, eläinpuiston asiakaspalveluvastaava Kati Saukko kertoo.

Hämeenlinnalaisten Esko ja Marjatta Laaksosen matka jatkuu Ranualta muuallekin Pohjois-Suomeen.Juuso Stoor / Yle

Lähes puolet Suomen lentoasemista on kiinni ja loputkin huokuvat alan ahdinkoa – katso kuvat kentiltä

Suomen lentoasemilla on autiota. Monilla niistä ovet ovat lukossa.

Finavialla on yhteensä 19 matkustajalentoasemaa. Lentoyhtiöt eivät tällä hetkellä lennä lainkaan kahdeksalle niistä.

Avoinna olevilla asemilla on normaalia vähemmän vuoroja ja suppeampi reittivalikoima. Lentoja saattaa olla vain yksi päivässä, jolloin asema on pääosan ajasta kiinni ja henkilökuntaa on lomautettuna.

Piristystä lentoliikenteeseen ei ole kaikille kentille edes luvassa. Esimerkiksi Finnair ilmoitti aiemmin tässä kuussa lopettavansa Suomen sisäiset lennot viidelle maakuntakentälle talvikauden jälkeen.

Matkustusrajoitukset heijastuvat maakuntiin

Finavian viestintäpäällikkö Annika Kåla kertoo Helsinki-Vantaan tilanteen kuvastavan hyvin koko lentokenttäverkoston ahdinkoa. Helsinki-Vantaalla vieraili syyskuussa 4 000–6 000 matkustajaa päivässä, kun normaalisti lentoasemalla on päivittäin 60 000 matkustajaa.

Kåla toteaa, että tiukat ulkomaanlentoihin liittyvät matkustusrajoitukset ovat tyrehdyttäneet myös maakuntakentille suuntautuvan lentoliikenteen.

– Normaalisti iso osa kotimaanlennoista on nimenomaan vaihtoliikennettä eli maakunnista lennetään Helsinki-Vantaan kautta muualle maailmaan ja ulkomaiset matkailijat lentävät muualle Suomeen Helsinki-Vantaan kautta. Kun kysyntä on tyrehtynyt, eivät lentoyhtiötkään lennä.

Yle vieraili tällä viikolla kahdeksalla Finavian lentoasemalla. Niistä Kuusamossa, Porissa ja Maarianhaminassa on matkustajaliikennettä. Joensuu, Kemi-Tornio, Kajaani, Kokkola-Pietarsaari ja Tampere ovat sulkeneet siltä ovensa.

1. Kajaani

Kajaanin lentokenttä aukeaa näillä näkymin Finnairin lennoille vielä talvikauden ajaksi, mutta lentoyhtiön suunnitelmissa on lentojen lopettaminen kokonaan maaliskuussa.

Vielä tällä viikolla aseman ovet ovat olleet suljettuina. Hiljaista kentällä ei silti ole. Ilmavoimien Ruska 2020 -harjoitus on houkuttanut paikalle yleisöä ihastelemaan kuljetus- ja suihkukoneita.

Kajaanilainen Markku Luukko saapui katsomaan Hornetteja, mutta ne lähtivät valitettavasti lentoon jo kaukaa kiitoradan päästä.Antti Tauriainen / Yle

Matkustajaliikenteen puuttuminen harmittaa kajaanilaista Markku Luukkoa.

– Erityisesti hitec-yritykset kärsivät siitä.

Hän kaipaa itsekin lentoyhteyksiä, jotta pääsee katsomaan lapsiaan pääkaupunkiseudulle. Lentämällä sinne ehtii yhdessä tunnissa, kun junalla kuluu kuusi.

Kajaanin lentoaseman sisällä voisi odottaa lentoa idyllisessä ympäristössä – jos sinne vain pääsisi.Antti Tauriainen / Yle

Jos Kajaanin lentoaseman sisälle pääsisi kurkistamaan, löytyisi sieltä muun muassa erittäin lyhyt, ehkä jopa Suomen lyhin matkalaukkuhihna, kodinomainen tv-nurkkaus, keinutuoleja ja räsymattoja.

Nyt pihalla näkyy vain huolimattomasti parkkeerattu Ruotsin rekisterissä oleva Pajero, jonka toinen eturengas on tyhjentynyt.

Auto on ollut paikalla koko koronaepidemian ajan ja paikalliset arvelevat omistajan lähteneen kiireellä kotimaahansa, kun koneet vielä lensivät.

Sotilaspoliisi suunnittelee lentokentällä kuukausia seisoneen auton hinaamista pois.Antti Tauriainen / Yle 2. Kemi-Tornio

Kemi-Tornion lentomatkustajien määrä on viime vuosina ollut reilut 60 000 vuodessa. Poikkeuksena tästä on vuosi 2017, jolloin matkustajia oli pitkästä aikaa yli 100 000. Matkustajamäärä kasvoi silloin, koska Oulun lentoasemaa remontoitiin.

Kilpailutilanne on vienyt Kemi-Tornion lentokentältä matkustajia jo pitkään.Antti Ullakko / Yle

Vielä vuosituhannen alussa Kemi-Tornion matkustajamäärä ylitti 100 000. Vuosikymmenen puolivälissä määrä putosi vajaaseen 100 000:een. Suuri romahdus koettiin vuonna 2012, jolloin matkustajamäärä tippui noin 66 000:een, missä oli 29 prosentin lasku edelliseen vuoteen.

– Matkustajia kuljettavien liikennelentojen laskeutumisten määrä putosi silloin 33 prosentilla, muistelee Finavian Lapin aluejohtajan tehtävästä eläkkeelle jäänyt Martti Oinas.

Kemi-Tornion lentoaseman päällikkö Joni Nojonen kertoo, että lentojen vähentymisten ja aikataulujen heikentymisten lisäksi tilanteeseen alkoi vaikuttaa kilpailun kasvu.

– Norwegian aloitti liikennöinnin Rovaniemeltä, mikä vähensi Rovaniemeltä Kemiin tulevien matkustajien määrää. Aiemmin lentäminen oli Kemistä halvempaa kuin Rovaniemeltä, Noponen muistaa.

Kemi-Tornion lentoasemalla toimii neljä autovuokraamoa, mutta autoilijoita ei näy.Antti Ullakko / Yle

Ennen maaliskuussa päättyneitä lentoja asemalla toimi myös kahvila.

– Tällä hetkellä meillä ei ole voimassa olevaa sopimusta, eikä meitä ole kysytty jatkamaan toimintaa, kertoo kahvilan toiminnasta vastanneen Kemin Osaajien Osuuskunnan jäsen Satu-Minna Röyttä.

Röyttä toteaa, että kahvilan toiminta on vaikea saada taloudellisesti kannattavaksi.

– Kentälle tullaan läheltä, joten ihmisillä ei ole nälkä. Kentälle pitäisi saada chartereita, Röyttä sanoo.

Aseman kahvilaa hoitanut Satu-Minna Röyttä toivoisi kentälle charter- eli tilauslentoja.Antti Ullakko / Yle 3. Kuusamo

Kuusamon lentoasemalle laskeutui viime talvena yli 150 charter-lentoa eri puolilta Eurooppaa. Tuleva talvi näyttää niiden suhteen synkemmältä.

Kuusamon kentällä on totuttu vilkkaaseen tilausliikenteeseen. Tänä vuonna matkustusinto on laantunut.Ensio Karjalainen / Yle

Kuusamon kentän kautta kulkee Finavian aikataulujen mukaan tällä viikolla yhdeksän matkustajalentoa. Kenttä on niitä harvoja, jonka sisään pääsimme kurkistamaan.

Lentoaseman päällikkö Sari Päivärinta kertoo, että lentojen tulevaisuus Kuusamoon on vielä hämärän peitossa.Ensio Karjalainen / Yle Matkustajien mielenkiinto kohdistuu useimmiten matkatavarahihnan keskellä seisovaan valkoiseen poroon.Ensio Karjalainen / Yle Lentoaseman katosta roikkuvan jääpuikon on suunnitellut Seppo Koutaniemi.Ensio Karjalainen / Yle 4. Joensuu

Joensuun kenttä on ollut kiinni jo usean kuukauden ajan ja sen henkilökunta on lomautettu.

Kentällä on pienkoneiden lentotoimintaa joka viikko, muun muassa opetusta ja harjoituksia. Silti lentoasemarakennus vaikuttaa autiolta.Hanna Laukkanen / Yle

Lennonjohtoa ei ole lomautusten takia, joten kenttä on tällä hetkellä korpikenttänä. Kentälle saa siis tulla, kunhan ilmoittaa siitä muille radiolla.

Lennonjohtotorni seisoo tyhjänä.Hanna Laukkanen / Yle

Tapio Hokkanen lensi työpäivän aluksi pienkoneella lenkin Joensuusta Ilomantsiin, Koitereelle, Pieliselle, Kolille ja takaisin.

Tapio Hokkanen uskoo, että ulkomaille matkaavat kaipaisivat yhteyslentoja alueilta.Hanna Laukkanen / Yle

Matkustajaliikenteelle olisi Hokkasen mukaan Joensuussa vielä kysyntää, vaikka työmatkaliikenne onkin vähentynyt. Tulevaisuuden kulkemisratkaisut mietityttävätkin jo.

– Lomat pitää suunnitella siten, että jos on menossa ulkomaille, niin menee sitten junalla Helsinkiin ja siitä eteenpäin, sanoo Hokkanen.

Joensuun kentällä vieraili tällä viikolla myös Henri Miettinen Kuopiosta. Hän pohtii omien lentojensa kohtaloa, jos kenttä hiljenee.

– Jos kentällä ei ole talvikunnossapitoa, en voi lentää talvella.

Henri Miettinen toivoo, että kenttä pysyisi auki myös matkustajaliikenteelle, jotta hän voisi käyttää sitä ympäri vuoden.Hanna Laukkanen / Yle 5. Tampere

Kaupallinen matkustajaliikenne loppui Tampere-Pirkkalan lentoasemalla maaliskuun lopussa. Lentoaseman pelastuksena ovat muun muassa sotilasilmailu, lentorahti ja lentokoulutus. Niiden ansioista kenttä pysyy toiminnassa.

Finavia on tehnyt lentoasemalle viime vuosina 20 miljoonan euron remontit. Kentälle voisi nyt laskeutua jopa Aasian lennoilla käytettävä matkustajakone.

Tampere-Pirkkalan lentoasema ei ole pienimmästä päästä, mutta sekin on joutunut sulkemaan ovensa matkustajaliikenteeltä.Miikka Varila / Yle

Ennen koronaa kentältä lensivät Finnair, SAS ja AirBaltic. Yhdellä vaihdolla Tampere-Pirkkalasta pääsi vuositasolla yli 300 kohteeseen.

Lähtöselvitettävää ei ole ollut moneen kuukauteen.Miikka Varila / Yle

Visit Tampereen lentoliikenteen erityisasiantuntija Marja Aalto on tehnyt viisi vuotta työtä lentoyhtiöiden houkuttelemiseksi Tampere-Pirkkalaan. Työ jatkuu myös koronakriisin aikana.

– Positiivisesti on ajateltava. Eihän tämä tilanne ikuisesti kestä, ja meidän täytyy löytää askelmerkki uuteen tulevaisuuteeen.

Lentoaseman aulassa on harvoin nähty näin hiljaisia hetkiä.Miikka Varila / Yle

Tampere-Pirkkalan kakkosterminaali on ollut tyhjillään jo vuoden. Terminaalin remontti valmistui vuonna 2015. Sen ainoa käyttäjä on ollut halpalentoyhtiö Ryanair. Ryanair ei lentänyt Tampere-Pirkkalasta talvikaudella 2019–2020, mutta sen oli tarkoitus aloittaa lennot uudelleen viime keväänä. Matkustusrajoitusten vuoksi aloitus on lykkääntynyt.

Tampere-Pirkkalan kakkosterminaali hiljentyi jo ennen koronaepidemiaa.Miikka Varila / Yle 6. Maarianhamina

Maarianhaminan lentokentälle johtaa siisti, kyltein selvästi viitoitettu asfattitie. Kentän edustalla on tilava parkkipaikka. Paikka vaikuttaa suuremmalta kuin se on.

Maarianhaminasta pääsee lentokoneella koronaepidemian aikana ainakin Turkuun.Ari Welling / Yle

Lentokenttäterminaalin vieressä avautuva maisema yllättää monet. Aivan lentokoneiden lähituntumassa laiduntaa karjaa.

Lehmät eivät ole moksiskaan kentän harvalukuisesta lentoliikenteestä.Ari Welling / Yle

Koronaepidemia hiljensi kentän odotustilan täysin. Kauppa tyhjentyi ja sen tilalla on enää kahviautomaatti.

Asiakkaita on niin vähän, että myymälälle ei ole tarvetta.Ari Welling / Yle

Automaatin päällä on säästölipas, johon janoinen matkaaja voi kilauttaa kahden euron kolikon.

Kahvia lentoasemalta saa sentään kellonajasta riippumatta.Ari Welling / Yle 7. Pori

Porin lentoliikenne nojaa vahvasti kaupungin tukeen. Porin kaupunginvaltuusto päätti vuosi sitten tukea lentoliikennettä 3,4 miljoonalla eurolla vuodessa.

Lennot olivat tauolla pahimman koronaepidemian aikana, mutta käynnistyivät uudelleen heinäkuussa. Unkarilaisen BAS:n operoimat lennot olivat varsin suosittuja, ennen kuin koronatilanne romahdutti kysynnän. Tauon jälkeen osa koneista on lentänyt jopa tyhjinä.

BAS:n maajohtaja Juha Köykkä totesi elokuussa, että lentäminen on yhtiölle kannattavampaa kuin kahden vuorovälille varatun koneen pitäminen maassa.

– Henkilökunnan lomauttaminen ei täysin onnistu, koska lentäjille on tällöin ostettava simulaattoriaikaa. Ja koneista tulee joka tapauksessa kuluja.

Porin lentoaseman apulaispäällikkö Kai Ilkka kertoo, että aiemmin lomakohteisiin operoineet matkanjärjestäjät eivät tällä hetkellä järjestä matkoja Porista.Jari Pelkonen / Yle

Vaikka Porin lentoasemalla on liikennettä, on Finavian henkilöstö toistaiseksi lomautettuna, toteaa aseman apulaispäällikkö Kai Ilkka.

Elokuun matkustajamäärä oli Porin kentällä noin 65 prosenttia matalampi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Säännöllistä reittiliikennettä Helsinkiin on kolme edestakaista lentoa arkipäivisin.

Tällä viikolla Porin lentoakentällä testattiin muun muassa sammutusautojen toimivuutta. Jari Pelkonen / Yle

Porin kentän lentoliikennettä lisää sen yhteydessä toimiva ammattilentäjiä kouluttava Suomen Ilmailuopisto.

8. Kokkola-Pietarsaari

Kokkola-Pietarsaaren lentoasema Kruunupyyssä elää matkustajaliikenteen osalta hiljaiseloa. Asema on ollut melkein kokonaan suljettuna puolisen vuotta, kun Finnair lopetti lennot koronaepidemian alkaessa. Asemalla tehdään silti tarvittavat huoltotyöt. Esimerkiksi kiitotien maalaukset uusittiin kesällä.

Kokkola-Pietarsaaren lentoasema otettiin käyttöön vuonna 1960.Juha Kemppainen / Yle

Aivan nukuksissa kenttä ei suinkaan ole. Paikallisen ilmailukerhon pienkoneet käyttävät sitä säännöllisesti. Lisäksi lentokentällä käväisevät silloin tällöin yksityiset liikelentokoneet.

Silloin paikalle hälytetään ainakin palo- ja pelastusväki sekä lennonjohto.

Kentällä on kolmisenkymmentä työntekijää eri työnantajien palveluksessa. Heidät on nyt pääosin lomautettu.Juha Kemppainen / Yle

Loka-marraskuun vaihteessa Finnair aloittaa lentotoiminnan Kokkola-Pietarsaaren kentältä uudelleen ja kyytejä riittää maaliskuun loppuun saakka. Tällä viikolla julkistettu ministeri Timo Harakan ehdotus tuo hiukan valoa myös siitä eteenpäin: sen mukaan valtio tukee pienten kenttien lentoreittejä 2021 keväästä vuoden loppuun saakka.

Vuoden 2022 alusta myös Kokkola-Pietarsaareen etsitään lentoyhtiötä, joka ottaisi hoitaakseen säännölliset reittilennot ainakin Helsinkiin.

Tänä vuonna 60 vuotta täyttävä kenttä sijaitsee 20–30 kilometrin päässä alueen isoimmista kaupungeista, Kokkolasta ja Pietarsaaresta.Juha Kemppainen / Yle

Lentoasema eli 1990-luvulla kulta-aikaa, sillä matkustajia saattoi parhaana vuotena kulkea kentän kautta noin 130 000. Viime vuosina ollaan oltu reilusti vajaassa sadassa tuhannessa matkustajassa. Vuonna 2019 matkustajamäärä oli vain noin 56 000.

Kokkolan kehitysjohtaja Jonne Sandberg arvioi, että jos lentoaikataulut ja hinnat olisivat kohdillaan, paikallisen liike-elämän edustajat matkustaisivat paljon ja matkustajamäärät voisivat nousta jopa lähelle sataa tuhatta vuodessa.

Lentoreitin säilyminen alueelta pääkaupunkiin ja maailmalle onkin erityisesti paikallisen vientivetoisen liike-elämän toive. Sen eteen on tehty töitä jo vuosia.

Samaa toivetta elätellään monella paikkakunnalla.

Näkemiin ja tervetuloa. Suomen lentokentät kaipaavat matkustajia.Juha Kemppainen / Yle

Näin meillä lennetään. Lentokenttien matkustajamääriin voit tutustua tarkemmin Finavian sivuilla.

4.10.2020 klo 19.05 Jutun alaotsikosta poistettu virheellinen lause "Finavia on lopettanut matkustajalennot kahdeksalle lentoasemalle Suomessa.", sillä Finavia on lentokenttäyhtiö eikä operoi lentoja.

4.10.2020 klo 19.10 Juttuun korjattu sana lentoreittejä lauseeseen "Tällä viikolla julkistettu ministeri Timo Harakan ehdotus tuo hiukan valoa myös siitä eteenpäin: sen mukaan valtio tukee pienten kenttien lentoreittejä 2021 keväästä vuoden loppuun saakka." , kun siinä aiemmin luki lentotoimintaa.

Minkälaisia ajatuksia Suomen lentokenttien hiljeneminen sinussa herättää? Miltä uskot niiden tulevaisuuden näyttävän? Mitä toivoisit? Voit keskustella aiheesta jutun kommenttiosiossa. Kommentointi sulkeutuu 5.10. kello 23.

Tekniikkaongelmiin joutunut Hornet laskeutui Oulunsaloon – jo toinen hävittäjän vaaratilanne viikonlopun aikana

Hornetin tekniikkaongelma johti tänään ilmoitukseen ilmaliikenneonnettomuuden vaarasta.

Ilmavoimien Hornet F-18 joutui laskeutumaan Oulunsalon kentälle noin puoli yhden aikaan iltapäivällä, kertoo palomestari Hannu Timonen Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselta. Laskeutuminen sujui turvallisesti.

Pelastuslaitos varmisti laskeutumisen yhdessä Puolustusvoimien ja Oulunsalon lentoaseman henkilökunnan kanssa. Kyseessä on jo toinen ilmoitus Hornetin vaaratilanteesta viikonlopun aikana. Eilen lento-onnettomuusvaarasta varoitettiin Rovaniemen lentokentällä, kun Hornetissa epäiltiin ohjainlaitevikaa. Hävittäjä kuitenkin laskeutui onnistuneesti.

Lauantain vikaepäily jäi kuitenkin epäilyksi, eikä hävittäjässä ollut lento-ominaisuuksiin vaikuttavaa vikaa, kertoi lauantaina Ilmavoimien Ruska 20 -pääsotaharjoitusta johtava eversti Juha-Pekka Keränen STT:lle.

Lue lisää:

Hornetin ohjainlaitevika aiheutti lento-onnettomuuden vaaran Rovaniemellä

Antti Kairakari kiipesi puuhun, löysi sieltä liikunnan riemun ja oppi tuntemaan itsensä paremmin – "Puuhun kiipeäminen tuo pikkupojan iloa"

Puulta ei tarvitse kysyä lupaa, mutta ennen kiipeämistä Antti Kairakari pysähtyy silti hetkeksi sen juurelle ja tunnustelee kädellään rungon pintaa. Katse etsii reittiä oksien muodostamasta kolmiulotteisesta pelikentästä.

Sydän alkaa hakata kiivaammin ja jännitys, ehkä myös pelko, nousee.

Tukeva ote alimmasta oksasta, reipas ponnistus ja miehen ylävartalo on sen yläpuolella. Oikea jalka löytää otteen ja pujottelu kohti korkeuksia alkaa.

Kaiken kilpailullisuuden keskellä Kairakarin harrastus on virkistävä poikkeus. Siinä ei kilpailla edes itsensä kanssa, korkeintaan kilvoitellaan.

Hän on esimerkiksi päättänyt säännöstä, jonka mukaan oksia ei katkota ylös pääsyn tieltä – jos matka tyssää, siihen on hyvä tyytyä.

– Joskus tietysti ottaa haasteita ja kokeilee, että pääseekö tuohon puuhun kiipeämään. Mutta iso osa puukiipeilyn viehätystä on juuri se, että haastaa itsensä tekemään järkeviä päätöksiä.

Oululaisen Kairakarin innostus puukiipeilyyn alkoi jouluvalojen ripustamisesta. Havaittuaan harrastuksen tuomat psyykkiset ja fyysiset hyödyt hän on jakanut harrastuksen ilosanomaa myös blogissaan.

– Puun halaaminen tuntuisi typerältä maan pinnalla, mutta se on paljon sallitumpaa kun alla on muutama metri ilmaa, nauraa Antti Kairakari.Antti Heikinmatti / Yle Kiipeäminen on riskianalyysia

Media-alalla työskentelevä Kairakari on tottunut olemaan esillä, mutta hän tunnistaa itsessään myös halun näyttää onnistujalta. Puukiipeily antaa tähän perspektiiviä.

– Se harjoittaa riskianalyysiin – mikä on turhamaisuutta ja mikä turvallista. Otanko houkuttelevan puunhaaran haasteena, onko se tarpeen?

Usein kiipeäminen tuntuu pelottavalta, kunnes pysähtyy, hengittelee ja tunnustelee omia tuntemuksiaan. Siinä kohtaa on aika tehdä päätös, jatkaako kiipeämistä ylös- vai alaspäin.

– Jos uskallat pysähtyä ennen kuin peräännyt, voit huomata, että pelko oli aiheeton tai aiheellinen. Päätös on perusteltu, ei primitiivireaktio.

Itsensä voittamisen tunne tulee myös siitä, että puuhun kiivetessään aikuinen mies voittaa sosiaaliset estonsa ja pelkonsa siitä, että tekee itsensä naurettavaksi.

Puissa kiipeily on jokamiehenoikeus
  • Puissa kiipeily kuuluu jokamiehenoikeuksien piiriin.
  • Puita ei saa vahingoittaa eikä esimerkiksi oksia saa katkoa ilman maanomistajan lupaa.
  • Myös lintujen ja esimerkiksi oravien pesät tulee jättää rauhaan. Kiipeilyä ei suositella lintujen pesimiskautena.
  • Jokamiehenoikeuksia on rajattu esimerkiksi luonnonpuistoissa, eikä niissä kiipeilykään ole luvallista.
  • Esimerkiksi kansallispuistoissa ja muilla luonnonsuojelualueille kiipeily on mahdollista puita vahingoittamatta ja eläimiä häiritsemättä.
  • Pihoilla tai kotirauhan piiriin kuuluvilla alueilla kiipeily ei ole mahdollista ilman alueen omistajan lupaa.

Lähde: Ympäristöministeriö

Kiipeäminen voi olla vaarallista, eikä sen aikana ei voi antaa ajatusten vaellella työ- tai muissa asioissa. Puissa kiipeily onkin opettanut Kairakarille keskittymistä.

– Pitää kiivetä niin, että se on turvallista. Hiljaa, hengittäen, rauhassa. Miettien, että jos pistän käden tuohon ja tuo oksa katkeaa, mitä sitten tapahtuu.

Terapiakiipeilijä kohtaa pelkonsa

Kiipeily soveltuukin myös terapiamenetelmäksi (siirryt toiseen palveluun). Tampereen yliopistosairaalassa kokoontuu säännöllisesti ryhmä, jossa kiipeilyä käytetään osana kognitiivista psykoterapiaa.

Yksi ryhmän perustajista, psykologi Jenni Christiansen on itsekin kiipeilyn harrastaja, tosin ei puissa vaan sisäseinillä ja kallioilla.

Ahdistusoireista kärsiville nuorille ryhmä tarjoaa tavan saada onnistumisen kokemuksia kannustavassa ilmapiirissä.

– Ahdistukseen liittyy usein pelkoja, joiden kohtaaminen voi olla vaikeaa. Kiipeillessä korkean paikan ja putoamisen pelko on hallitusti ja turvallisesti kohdattavissa, mikä auttaa kohtaamaan myös muita pelottavia asioita.

Masennustilassa ihminen voi jäädä vatvomaan loputtomiin negatiivisia ajatuksia. Seinäkiipeilyssä on keskityttävä vain kiipeämiseen – muuten mätkähtää seinältä alas tai köyden varaan.

Mindfulness eli tietoisen läsnäolon harjoittelu on yksi kognitiivisen psykoterapian käyttämistä toimintatavoista. Osa kokee sen kuitenkin hankalaksi.

– Kiipeily on toiminnallista ja sopii siten toisille paremmin, Christiansen sanoo.

Korkean paikan kammo innosti psykologi Jenni Christiansenin kiipeilyn pariin. Vaikean reitin kiipeäminen antaa vieläkin huikean itsensä voittamisen tunteen ja adrenaliiniryöpyn.Jenni Christiansen

Suomessa kiipeily terapiamuotona on vielä harvinaista, mutta esimerkiksi Saksassa ja Itävallassa sitä käytetään yleisemmin.

Fysiologisilta vaikutuksiltaankin kiipeily on monipuolinen laji (HS:n juttu maksumuurin takana). Se kehittää esimerkiksi koordinaatiota, liikkuvuutta ja lihaskestävyyttä.

Mutta mikä kiipeilyssä kiehtoo? Tämä on mietityttänyt myös psykologia.

– Jotenkin se vain on tosi kivaa. Sisäkiipeily on kohtuullisen turvallista, mutta siinäkin tulee tietty vaaran tunne. Valjaat ovat kiinni, mutta ehkä joku osa aivoista ei tiedä sitä, Christiansen pohtii.

Luonnossa oleminen on lääkettä

Sisäseinillä saavuttamatta jää yksi merkittävimmistä kallio- ja erityisesti puukiipeilyn eduista.

Ripustautumisessa elävän organismin, puun, varaan kontakti luontoon on välitön ja kirjaimellisesti kouriintuntuva.

Metsässä kulkeminen ja sopivan kiipeilypuun etsiminen – kuljailu, kuten rovaniemeläislähtöinen Kairakari sanoo – on yksi parhaista harrastuksen osa-alueista.

– Ilo joka tulee puuhun kiivetessä on sellaista pikkupojan iloa. Se vain tuntuu hyvältä. Sitä voisi sanoa lääkkeeksi, vaikka se ehkä vähän höpöä onkin, Kairakari sanoo.

Mutta ei siinä ole mitään höpöä.

Luonnossa olemisen, eli luontoaltistuksen, terveysvaikutuksia on tutkittu laajalti. On havaittu, että metsä esimerkiksi vähentää stressiä, lisää rentoutta osoittavia aivojen alfa-aaltojen määrää ja voi nopeuttaa jopa leikkauksista toipumista.

Puiden halailu, jota kiipeillessä on vaikea vältellä, altistaa kiipeäjän hyvinvointia lisääville mikrobeille, joita puiden pinnalla elää.

Havupuihin nousemisen jälkeen kädet ovat pihkassa. Tuoksu hivelee, mutta sotku on ikävä siivottava.Antti Heikinmatti / Yle Liikkua voi mittaamattakin

Puukiipeily sai Kairakarin myös ylös sohvan pohjalta, kuten hän itse asian ilmaisee.

– Puukiipeily oli sopivan päätöntä. Siihen liittyi kovasti se, että sitä ei mitata, Kairakari sanoo.

Mittarittomuus vaikuttaa kapinalliselta, kun liikuntaharrastuksen aloittamiseen liittyy lähes kaikilla vähintään syke- tai askelmittari.

Mittarissa pelotti se, että lahjomaton laite paljastaisi kuinka rapakuntoon entinen ammattitanssija oli itsensä päästänyt.

Liikuntabiologi ja henkilökohtainen valmentaja Timo Haikarainen muistuttaa kuitenkin, että useimmille mitattavien tavoitteiden asettaminen on hyväksi liikuntaharrastuksen jatkumisen kannalta.

Useimpien meistä liikuntaharrastukseen liittyy sarja aloittamisia ja epäonnistumisia, joten toivottu kehitys voi näyttää tavoittamattomalta.

– Mittaamisesta voi olla hyötyä niin sanotun minäpystyvyyden parantamisessa. Sen avulla näkee kehityksen, vaikka itse ei siihen uskoisikaan eikä siltä tuntuisi, Haikarainen sanoo.

Koivun oksia peittävä pehmeä sammal tuntuu käden alla kivalta, mutta alas tultua sitä on kaikkialla hiuksissa ja vaatteissa.Antti Heikinmatti / Yle

Viime kuukausina Kairakari on hankkiutunut hikeen paitsi puukiipeillen myös juosten, kävellen ja uiden. Mittarinkin hän hankkinut ja nyt suhde siihen on jo terveemmällä pohjalla kuin alkuvaiheessa.

– Kuukausi hankkimisen jälkeen seisoin pesuhuoneessa kello 23.45 heiluttamassa käsiä, että saisin ne puuttuvat kolme kaloria kulumaan.

Sekin on syytä muistaa, että mittaritkaan eivät kerro koko totuutta elimistön tai psyykemme tilasta. Puukiipeilyn tuomaa itsensä kuuntelemisen taitoa soisi siis myös muille kuntoliikkujille.

– Itsensä kuunteluun voi oppia seuraamalla esimerkiksi nukkumisen laatua, sykevaihteluita ja yleistä mielialaa. Jos treeni ei kulje kahteen–kolmeen päivään, on hyvä levätä, neuvoo Haikarainen.

Tyhjänkävelijän luontosuhde

Lappilaislähtöisenä Kairakarille on tuttu pohjoisen ihmisten hieman hyötykeskeinen suhtautuminen luontoon. Kaikki ymmärtävät jos menee metsälle, kalaan tai marjoja keräämään, mutta vaellusta harrastavia on pohjoisessa kutsuttu tyhjänkävelijöiksi.

Puukiipeily oli yksi tapa huijata itsensä menemään luontoon ilman erityistä tarkoitusta. Se vapauttaa miehen vaikka – luoja paratkoon – halaamaan puuta.

"Minähän en palkatta jumppaa" oli entisen ammattitanssijan lähtöasenne kuntoliikuntaan ennen puukiipeilyn aloittamista.Antti Heikinmatti / Yle

Kun marraskuisena torstaina, jona kaikki on mennyt pieleen laskeutuu puusta, ei voi olla hymyilemättä. Tyhjänkävelijästä on tullut myös tyhjännauraja.

– Siinä on kaikkea, mikä on ristiriidassa vanhan lappilaisen miehisyyden kanssa. Olen iloinen, että näin on.

Kairakari on aloittanut myös pitkät kävelylenkit, joilla hän kävelee ennalta valittua kompassisuuntaa niin pitkälle kuin pääsee. Aluksi kevyen liikenteen väyliä, sitten peltoja, peltojen takana metsälampareita ja joutomaita.

– Halusin avata itselle minkälaisessa ympäristössä olen. Jos kävelet luontopolkuja, nekin on joku valinnut. On silmiä avaavaa mennä sen ulkopuolelle. Se antaa uuden näkökulman luontoon, niin kuin puukiipeilykin.

Mitä ajatuksia juttu sinussa herätti? Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin kello 23 saakka.

Lue myös: Aktiivisuusranneke valehtelee, mutta se ei haittaa – muutokset omassa liikkumisessa tulevat silti näkyviin

Lappiin ja Rukalle saadaan sittenkin keskieurooppalaisia turisteja ensi talvena – Lufthansa ja Swiss aloittavat suorat lennot

Keskieurooppalaiset matkailijat saattavat sittenkin piristää Pohjois-Suomen vaikeuksissa olevaa matkailuelinkeinoa.

Saksalainen lentoyhtiö Lufthansa ja sen omistama sveitsiläinen Swiss ovat laittaneet myyntiin joulukuun ja maaliskuun väliselle ajalle 65 edestakaista lentoa. Yhtiöt aikovat lentää Frankfurtista Ivaloon ja Kuusamoon sekä Münchenistä ja Genevestä Kittilään.

Mikäli kaikki lennot toteutuvat, tarjolla on noin 19 000 paikkaa, joten Pohjois-Suomen kentille voi tulla Keski-Euroopasta jopa 8 000–9 000 matkailijaa.

Lentojen toteutumiseen vaikuttavat kuitenkin voimassa olevat matkustusrajoitukset ja saadaanko ulkomaisille turisteille turvallisen matkailun takaavia matkailukuplia, jolloin taudin leviämisriski olisi mahdollisimman vähäinen. Turisteille tulisi esimerkiksi tarkka päiväohjelma, ja tiukat ohjeet miten matkaillaan turvallisesti.

Lue lisää: Lomamatka kuplassa tarkoittaisi koronatestiä, maskipakkoa ja paikallisten välttelyä – Eristetty matkailukokemus voi olla ainoa tapa pelastaa Lapin matkailu

Ivaloon lennettäisiin talvella suoraan Frankfurtista, jos Lufthansan lennot toteutuvat. Pirita Näkkäläjärvi / Yle Suomi on vihreä kohde saksalaisille – uusi trendi etätyölomat

Suomea saksalaisille markkinoiva Visit Finland on on vähentänyt koronapandemian aikana Suomen markkinointia Keski-Euroopassa. Saksassa on käynnissä kampanja "Dream Now – Travel Later", jossa kuluttajat toivotetaan tervetulleeksi, kun matkailu on turvallista.

– Ihmiset katsovat kotona videoita, unelmoivat ja suunnittelevat Suomen matkoja, ja varaavat matkan myöhemmin, sanoo Visit Finlandin Saksan markkinointiedustaja Jyrki Oksanen.

Tällä hetkellä Suomi on saksalaisille turvallinen matkakohde verrattuna moneen Keski-Euroopan maahan.

– Saksalaisilla on vahva mielikuva, että Suomi on todella turvallinen maa, jossa etäisyydet on pitkiä. Jos varaat esimerkiksi Saimaalta tai Lapista mökin, monet pitävät riskiä saada korona Suomessa pienempänä, kuin jos lomailet kotimaassa.

Saksassa on herännyt kiinnostus sellaiseen mökkilomailuun Suomessa, jossa yhdistetään etätyö ja lomailu. Markku Rantala / Yle

Uutena trendinä ovat nousussa etätyölomat. Siinä matkailja yhdistää etätyön ja lomailun.

– Suomessa on hyvä matkapuhelinverkko, joten päivällä voi hoitaa mökiltä kokoukset tietokoneella ja sen jälkeen siirtyä saunan lämmitykseen, pohtii Oksanen.

Pohjois-Suomen kentät varautuvat suoriin lentoihin Euroopasta

Finavia avasi Kittilän ja Ivalon lentoasemat elokuussa, kun Finnair aloitti uudelleen kotimaanlennot Helsinki-Vantaalta. Rovaniemelle ja Ouluun on päässyt lentäen koko koronapandemian ajan.

Kotimaan matkailun elpyminen lisäsi hetkeksi myös pohjoisen kenttien matkustajamääriä. Elokuussa Lapin lentoasemien matkustajamäärä jäi silti alle puoleen vuoden 2019 matkustajamääristä, ja kaikkien maakuntalentoasemien verkostossa matkustajamäärä jäi alle 20 prosentin.

Lentokenttäyhtiö on saanut lentoyhtiöiltä jo ensimmäiset varaukset talven ulkomaanlennoista.

– Suoria lentoja on kyllä tulossa ulkomailta Lappiin, mutta lentoyhtiöt tekevät päätöksiä nyt todella viime hetkellä, joten kokonaisarviota määrästä on vaikea sanoa, pohtii lentoasemia ylläpitävän Finavian verkostoliiketoiminnan johtaja Jani Jolkkonen.

Esimerkiksi Finnair vahvistaa vasta ensi viikolla talvikauden lennot Lappiin, vaikka talven liikennekausi alkaa muutaman viikon kuluttua lokakuun lopussa. Muiltakin yhtiöiltä odotetaan tietoa lentojen toteutumisesta lokakuun aikana.

– Lentoja tulevalle talvikaudelle on ollut myynnissä jo pidemmän aikaa, mutta matkanjärjestäjien pitää lähiviikkoina tehdä päätös, toteutuvatko ne lennot, pohtii Jolkkonen.

Matkanjärjestäjät odottavat tietoa Suomen matkustusrajoituksista, ennen kuin ne päättävät talven charter-lennoista. Arkistokuva tammikuulta 2016.AOP

Aiemmin Pohjois-Suomeen on tullut charter-lentoja talvisesongin aikaan erityisesti Isosta-Britanniasta, mutta tänä talvena niiden toteutuminen on epävarmaa. Lentoja on ollut myös Ranskasta ja Espanjasta suoraan Lappiin, mutta näiden osalta matkanjärjestäjät eivät ole vielä tehneet päätöksiä.

Myös Finnair myy suoria reittilentoja Zürichistä, Brysselistä ja Lontoon Gatwickista Kittilään, mutta näidenkin lentojen toteutuminen varmistuu vasta, kun yhtiö vahvistaa talven liikenneohjelman.

Lue lisää:

Lapin matkailuväki vaatii yhtenä rintamana: Ei karanteenia eikä toista koronatestiä turisteille

Lapin matkailua uhkaa konkurssi ilman ulkomaalaisia – matkailuyritysten toive on, että lentoliikenne avataan hallitusti mahdollisimman pian

Katso suorana kello 12: Levillä ja Rukalla lasketellaan jo – Miten hissijonossa huolehditaan turvavälistä, kuinka toimitaan after skissä?

Laskettelukausi on perinteisesti alkanut ensimmäisenä Rukalla, mutta tänä vuonna myös Levi avasi säilölumen turvin laskettelukauden ennätysaikaisin 2. lokakuuta.

Suoraan verkkolähetykseen Rukan ja Levin rinteille pääset mukaan kello 12 klikkaamalla tämän jutun pääkuvaa tai katsomalla lähetystä Yle Areenasta.

Innokkaimmat jonottivat hissilippuja Rukalla jo varhain aamulla. Hissit avattiin kello 9.30.Ensio Karjalainen / Yle

Levillä pääsee perjantaina lykkimään myös ensilumenladulle. Aikaisen avauksen mahdollistaa viime keväänä varastoitu lumi, jota piilotettiin Levillä pressun alle jopa 100 000 kuutiota.

Tunnelmat rinnekeskuksissa ovat odottavat: koronarajoitukset vaikuttavat, mutta asiakaskunnan jo entuudestaan korkea kotimaisuusaste ennustaa hyvää talvea hiihtokeskuksiin. Miten hissijonossa huolehditaan turvavälistä, kuinka toimitaan after ski:ssä?

Suorassa verkkolähetyksessä keskustelemassa ovat muun muassa Visit Levin toimitusjohtaja Yrjötapio Kivisaari ja Rukakeskuksen paikallisjohtaja Matti Parviainen sekä Bar Alakerran ravintolapäällikkö Rasmus Kallankari ja Levin avajaisviikonlopun lautailutapahtuman järjestäjä Antti Keskitalo.

Säilölumesta tehdyt rinteet hohtivat valkoisina avajaisaamuna Rukan ruskamaisemassa.Ensio Karjalainen / Yle

Lue myös:

Levi ja Ruka avaavat hiihtokauden jo ensi viikolla, muut seuraavat marraskuussa – rinnekeskuksista vakuutetaan, että turvallisuudesta ei tingitä

Lakko näkyy Oulun päiväkodeissa: Johtaja joutui kokiksi, eikä kukaan vastaa siivoamisesta – "Vaihtelevasti on sujunut"

Noin 2 000 Oulun kaupungin työntekijää aloitti keskiviikkona kolmipäiväisen lakon, jolla he vastustavat kaupungin suunnitelmia ulkoistaa muun muassa ateria- ja puhtauspalveluiden työntekijät.

Koska lakossa ovat muun muassa koulujen ja päiväkotien siivoojat sekä keittiöhenkilökunta, kaupunki on määrännyt, että päiväkotien johtajien on huolehdittava siitä, että paikalla oleville lapsille tarjotaan aamupala ja ruokaa.

Pikku-Iikan päiväkodin keittiössä aamiaista on laittanut päiväkodin johtaja Helinä Pykäläaho.

– Vähän vaihtelevasti on sujunut, kun itsellä ei ole tarvittavaa koulutusta tähän. Olen yrittänyt tehdä työtä maalaisjärjellä ja tietenkin on pitänyt huolehtia hyvin tarkasti hygieniasta, Pykäläaho sanoo.

Poikkeustilanne on vaatinut myös alkuperäisen ruokalistan soveltamista.

– Eilen lakon alkaessa meillä ei ollut muroja, koska ne oli syöty jo viime viikolla työtaistelun edellisen kierroksen aikana. Niinpä keitin eilen kaikille puuron. Täksi aamuksi saatiin muroja, ja puuroa piti keittää vain pienimmille.

Moni lapsi jäi lakon ajaksi kotiin

Pikku-Iikan päiväkodissa on normaalisti noin 90 lasta, mutta nyt määrä on vajaa puolet. Epätavallista tilannetta helpottaa se, että moni vanhemmista on onnistunut järjestämään lapsilleen lakon ajaksi väliaikaisen hoitopaikan.

– Ketään ei ole tarvinnut palauttaa kotiin vaan kaikille on onnistuttu järjestämään päivähoito, koska monet vanhemmista ovat pystyneet olemaan kotona, kertoo varhaiskasvatuksen opettaja Pirjo Härkönen.

Varhaiskasvatuksen opettaja Pirjo Härkösen mukaan lakko ei ole vielä vaikuttanut lasten hoitoon, vaikka osa töistä jääkin sen aikana tekemättä.Marko Väänänen / Yle

Hän arvelee, että kaupungin kehotus väliaikaisesta hoidosta on otettu vakavasti ehkä senkin takia, että siihen totuttiin jo keväällä koronan aikana.

Osa työtehtävistä jää joka tapauksessa odottamaan perjantaina päättyvän lakon jälkeistä aikaa.

– Täytyy katsoa, mitkä ovat tärkeimpiä tehtäviä ja keskittyä niihin. Huolehditaan, että lapsilla on kaikki hyvin ja turvallista olla täällä, päiväkodinjohtaja Helinä Pykäläaho toteaa.

Ruokapuolen lisäksi suurimmat vaikutukset näkyvät siivouksessa. Jos vessasta loppuu paperi, täydennyksestä huolehtii se, joka asian huomaa. Roskiksiakin tyhjennetään, mutta muu siivous jää vain pöytien pyyhkimiseen.

– Varsinaisesta siivouksesta nyt ei vastaa kukaan, kertoo Pirjo Härkönen.

Päivärytmistä hoitopaikoissa pyritään pitämään kiinni eikä Pikku-Iikassakaan ole sitä tarvinnut kesken kaiken muuttaa. Esimerkiksi yhdelle hoitoryhmälle torstaiksi suunniteltu pikkuretki toteutui alkuperäisen suunnitelman mukaan.

Härkösen mukaan lapsilla on kuitenkin selvästi päivärytmi sekaisin poikkeuksellisen tilanteen takia.

– He kyselevät jo aamupäivällä, ollaanko me jo nukuttu ja ollaanko syöty, vaikka lepohetki on vasta iltapäivällä.

Keskustelu on auki 2.10 kello 23:een saakka.

Sidor