Uutiset YLE Oulu

Ihmiset liikkuivat jouluna vilkkaasti, mutta koronatesteissä käytiin ennätyslaiskasti – sairaanhoitopiirit odottavat piilevien tartuntojen paljastuvan pian

Joulunajan liikehdintä alkaa paikoin näkyä koronatartuntojen määrissä.

Esimerkiksi Oulussa tartunnat olivat jo vähenemässä, mutta hyvä kehitys katkesi juuri jouluun. Nyt tautitapaukset ovat jälleen ryöpsähtäneet kasvuun.

– Selvä ja melko vahva nousu aiempien viikkojen rauhalliseen tilanteeseen nähden. Tämä on todella huolestuttavaa, koska meillä on lähestulkoon maksimaaliset suositukset ja rajoitukset voimasssa ja siitä huolimatta tauti lisääntyy, sanoo Oulun terveysjohtaja Jorma Mäkitalo.

Mäkitalo kertoo, että joulua edeltävällä viikolla koronatestausmäärät alkoivat laskea ja jouluviikolla testeissä kävi puolet vähemmän väkeä totutusta. Mäkitalo arvelee, että osa oireilevista ihmisistä on jäänyt kotiin potemaan oireitaan uskoen, ettei kyseessä ole koronavirustartunta.

– Nyt aika isolla osalla heistä tämä arvaus on mennyt pieleen.

Kun jouluna on tavattu sukulaisia ja ystäviä, on virus tarttunut muihin perheenjäseniin.

– Näissä viikon 53 tartunnoissa perheen sisäiset tartunnat ovat suurin ryhmä. Tuntuisi loogiselta, että tämä uusi nousu Oulussa on seurausta testauksista lipsumisesta, Mäkitalo lisää.

Moni viime päivien uusista tartunnoista jäljitetty perhejouluihin

Ylen sairaanhoitopiireille tekemän soittokierroksen perusteella käynnit koronatesteissä ovat vähentyneet maanlaajuisesti joulunaikaan.

Vaasan kaupungin johtava ylilääkäri Heikki Kaukoranta sanoo, että viime päivien maltilliset tartuntaluvut Pohjanmaalta eivät välttämättä anna todenmukaista kuvaa, koska testejä on tehty suhteellisen vähän pyhien aikana.

Kaukoranta ennustaa, että totuus alkaa paljastua ensi viikon lopulla:

– Täytyy ottaa huomioon, että monet Lapissa matkailleet palailevat todennäköisesti kotiin vasta näinä päivinä ja tulevat testiin alkuviikon aikana. Sen jälkeen pitää odotella vielä testien tulokset ennen kuin tiedetään, mikä on tilanne.

Moni viime päivien uusista tapauksista on myös Kaukorannan mukaan jäljitetty perhejouluihin.

Tartuntojen määrä ratkaisee

Epidemiatilanteen kolmiasteinen jako perustuu sosiaali- ja terveysministeriön 7. syyskuuta julkistamaan toimintasuunnitelmaan.

Perustaso määritellään niin, että epidemia vastaa Suomen tilannetta keskikesällä 2020: tartuntojen ilmaantuvuus on alhainen ja kotoperäisten tartuntojen osuus on pieni.

Kiihtymisvaiheessa tartuntojen alueellinen ilmaantuvuus on noussut: 7 viime vuorokauden aikana tartuntoja on 6–15 / 100 000 asukasta ja 14 vuorokauden aikana 10–25 / 100 000 asukasta.

Positiivisten näytteiden osuus on yli 1%.

Kiihtymisvaiheessa esiintyy ajoittain paikallisia ja alueellisia tartuntaketjuja, mutta tartunnanlähteet ovat kuitenkin pääsääntöisesti jäljitettävissä ja sairaalahoidon tarpeeseen pystytään vastaamaan ilman erityistoimia

Leviämisvaiheessa tartunnat leviävät väestössä alueellisesti tai laajemmin: 7 viime vuorokauden aikana tartuntoja on 12–25 / 100 000 asukasta ja 14 viime vuorokauden aikana 18–50 / 100 000 asukasta.

Tapausten päivittäinen kasvunopeus on yli 10%. Positiivisten näytteiden osuus on yli 2%.

Leviämisvaiheessa alle puolet tartunnanlähteistä on jäljitettävissä ja sairaalahoidon ja tehohoidon tarve kasvaa voimakkaasti.

Etelä-Karjalassa tilanne näytti joulukuun alkupuolella jopa siltä, että sairaanhoitopiiri olisi voinut palata perustasolle tartuntojen ilmaantuvuudessa.

Nyt Etelä-Karjala on Eksoten terveys- ja vanhustenpalvelujen johtaja Tuula Karhulan mukaan selvästi kiihtymisvaiheessa – veitsenterällä menossa kohti leviämisvaihetta.

Karhulan mukaan suurin osa Etelä-Karjalan tartunnoista tulee maakunnan ulkopuolelta.

Karhula on huolissaan helmikuun tilanteesta, koska silloin influenssakausikin työllistää yleensä voimakkaasti.

Venäjän kaksoiskansalaiset pääsevät tulemaan Suomeen, joten vuodenvaihteen itärajan ylittävä matkailu saattaa näkyä viiveellä. Myös helpommin tarttuva muunnos huolettaa.

– Helmikuusta kun selvitään, niin ollaan voiton puolella.

Joulun alla liikuttiin lähes yhtä vilkkaasti kuin alkusyksystä

Yle pyysi matkapuhelinoperaattori Telialta tilaston Helsingissä, Oulussa, Tampereella ja Turussa tehdyistä matkoista joulun alla ja ensimmäisinä välipäivinä.

Vertailun vuoksi pyydettiin myös tiedot yhdeltä syyskuun alun viikolta. Tällöin koronatilanne Suomessa oli hyvin paljon nykyistä helpompi, ja voimassa oli vain vähän rajoituksia.

Tilasto näyttää, että vaikka matkustamista oli joulun aikaan vähemmän, ei pudotus ole ollut raju. Lisäksi joulua edeltänyt viikonloppu oli kaikissa kaupungeissa jotakuinkin yhtä vilkas kuin syyskuun alun viikonloppu.

Telia.

Vertailukelpoista tietoa vuoden 2019 joululta matkapuhelinoperaattorilla ei ole saatavilla.

Telian tiedoissa yhdeksi matkaksi lasketaan se, kun puhelin liikkuu vähintään 500 metrin matkan ja on tämän jälkeen paikallaan ainakin 50 minuuttia. Kahden tunnin kauppareissu, josta kaupassa olemiseen menee tunti, luetaan siis kahdeksi matkaksi.

Tilasto ei kerro, missä ihmiset ovat tarkalleen liikkuneet eikä tilaston pohjalta voi yksilöidä yksittäistä kaupunkilaisia tai pieniä ryhmiä. Tilaston matkat on laajennettu koskemaan koko väestöä hyödyntämällä markkinaosuus- ja väestötilastotietoja.

Päijät-Hämeessä ilmantuvuusluku pudonnut puoleen

Osassa sairaanhoitopiireistä tilanne on toistaiseksi pysytellyt vakaana, eikä joulunajan tartuntaryöpsähdyksiä ole vielä havaittavissa.

Yksi tällaisista sairaanhoitopiireistä on Päijät-Häme. Avosairaanhoidon tulosaluejohtaja Kimmo Kuosmanen kertoo, että koronatartuntojen ilmaantuvuusluku on laskenut noin puoleen siitä, mitä se pahimmillaan oli. Myös sairaanhoidossa olevien määrä on puolittunut parin viikon takaisesta.

Joululomien vaikutusta tartuntoihin Kuosmanen ei kuitenkaan vielä uskalla ennakoida.

– Vaikutusten näkymiseen saattaa mennä viikko, mutta toisaalta ne voisivat näkyä jo nyt. Tämä on positiivinen merkki, että vaikutusta ei näy. Olen varovaisen toiveikas, Kuosmanen sanoo.

Myös Kainuussa yleinen koronatilanne on rauhallinen, tosin epidemian kiihtyminen lähialueilla huolettaa.

Osassa sairaanhoitopiireistä tilanne on vakaa, eikä joulunajan tartuntaryöpsähdyksiä ole toistaiseksi havaittavissa.Tiina Jutila / Yle

Pirkanmaalla ei johtajaylilääkäri Juhani Sandin mukaan ole tapahtunut olennaista muutosta viime päivinä.

Satakunnassa tartuntatilanne on joulun ja vuodenvaihteen ajan ollut vakaa. Infektioyksikön osastonylilääkärin Tuomas Niemisen mukaan tartuntojen lähde ja tartuntaketjut saadaan yli 90 prosentissa tapauksista selville. Muutamia tartuntoja on tullut henkilöiltä, jotka ovat tulleet Satakuntaan joulunviettoon muualta Suomesta.

Myös Kymenlaaksossa välipäivät ja vuodenvaihde ovat olleet rauhallisia tartuntojen osalta. Kymsoten johtajaylilääkäri Marja-Liisa Mäntymaa toteaa, että ihmiset ovat tosin käyneet todella laiskasti testeissä.

Kymsoten alueella joulunpyhinä testeissä kävi 100–150 ihmistä, kun normaalisti testejä tehdään jopa 400 päivässä.

Tartunnan lähteistä selviää noin 80 prosenttia. Suurin osa tulee lähipiiristä, yksittäisiä ulkomailta.

HUS: Joulunajan ja uudenvuoden liikehdinnän seuraamukset näkyvät loppiaisena

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalaisen mukaan on vielä liian varhaista sanoa, mihin suuntaan epidemia kehittyy.

Myös HUSin alueella koronavirustesteissä on käyty laiskasti joulunaikaan. Normaalisti arkisin testeissä käy maksimissaan 9 000 henkeä vuorokaudessa, jouluna testattuja on ollut 2 500–4 000.

– Meillä on nyt varmasti piilossa olevia infektioita. Pienikin oire tulee olla testiin hakeutumisen kriteeri, Ruotsalainen rohkaisee.

Eeva Ruotsalaisen mukaan HUS-alueella vain noin 40 prosenttia tartunnanlähteistä pystytään jäljittämään.

HUSin apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalaisen mukaan epidemia ei ole rauhoittunut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella.Henrietta Hassinen / Yle

Joulunaikaan HUS suositteli tapaamaan ainoastaan samassa taloudessa asuvia, jotta tartuntariskit olisi saatu minimoitua. Viesti ei ole mennyt täysin perille.

– Näyttää siltä, että on tavattu laajemmillakin joukoilla, ja loppiaisviikolla nähdään mihin nämä tapaamiset ovat johtaneet. Tehohoidon osalta näemme sen viikolla kaksi, apulaisylilääkäri Ruotsalainen sanoo.

Ruotsalaisen mukaan kuluneen viikon tartuntatapausten perusteella epidemia ei ole HUSin alueella rauhoittunut.

– Meidän jokaisen suomalaisen täytyy ymmärtää, että me elämme edelleen maailmanlaajuisen pandemian keskellä. Tilanne ei ole Euroopassakaan hallinnassa.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Koronarokotteita tuli Eurooppaan ja Suomeen joulun alla vain murto-osa odotetusta – STM:n Varhila myöntää: Pakko todeta, että vauhti on hidas

Rukan vakava lasketteluonnettomuus on lajissaan harvinainen, vaikka rinnetapaturmia onkin vuositasolla muutama tuhat

Suomen hiihtokeskuksissa on tapahtunut viime vuosina noin kaksi tuhatta rinnetapaturmaa vuodessa, ilmenee Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen (SHKY) tiedoista. Yhdistyksen toiminnanjohtajan Harri Lindforsin mukaan kuitenkin vain murto-osa tapaturmista on vakavia.

– Kun rinteessä on väkeä ja vauhdit kasvavat, niin kyllä niitä onnettomuuksia voi sattua. Vakavia onnettomuuksia tapahtuu kuitenkin hyvin harvoin, Lindfors toteaa.

Ilta-Sanomat uutisoi perjantaina Kuusamossa Rukalla keskiviikkoiltana sattuneesta vakavasta lasketteluonnettomuudesta. Lehden tietojen mukaan kovaa vauhtia laskenut henkilö törmäsi rinteessä paikallaan olleeseen lumilautailijaan takaapäin. Lumilautailijan kerrotaan loukkaantuneen tilanteessa vakavasti.

SHKY:n viimevuotisen raportin mukaan tapaturmaan johtaneet yhteentörmäykset ovat laskettelurinteissä niin ikään harvinaisia. Vajaat neljä prosenttia kaikista viime laskettelukauden onnettomuuksista johtui törmäyksistä.

Valtaosa eli noin 85 prosenttia laskettelurinteiden onnettomuuksista puolestaan tapahtuu oman kaatumisen seurauksena.

Kypärä löytyy lähes kaikilta

Hiihtokeskuksia edustavan SHKY:n Lindfors pitää rinteitä turvallisina, vaikka "niin kauan kuin onnettomuuksia tapahtuu, on parannettavaa". Toiminnanjohtajan mukaan turvallisuus koostuu paitsi rinteiden hyvästä kunnossapidosta ja valvonnasta myös laskettelijoiden omasta toiminnasta.

– 96 prosenttia suomalaisista laskettelijoista käytti kypärää viime laskettelukaudella. Tämä on ihan parinkymmenen vuoden aikana muuttunut, ei vielä 90-luvun lopussa juuri kukaan käyttänyt, Lindfors sanoo.

Myös laskettelukeskusten turvallisuutta valvova Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on todennut muutaman vuoden takaisessa valvonnassaan, että hiihtokeskusten turvallisuus on hyvällä tasolla ja rinnekulttuuri on kehittynyt.

Tiettävästi viimeisin vakava lasketteluonnettomuus tapahtui viime helmikuussa, kun Pyhätunturilla laskettelemassa ollut iäkäs mies kaatui rinteessä ja kuoli vammoihinsa. Vuonna 2019 Jämsässä Himoksella puolestaan sattui merkittyjen rinteiden ulkopuolella onnettomuus, jossa kuoli 15-vuotias poika.

Onnettomuusrinteessä hyvä näkyvyys

Rukan vakava lasketteluonnettomuus tapahtui hiihtokeskuksen paikallisjohtajan Matti Parviaisen mukaan Mastorinteessä, jota johtaja luonnehtii keskivaikeaa helpommaksi rinteeksi.

– Missään tapauksessa se ei ole vaikea rinne ja siinä on hyvä ja pitkä näkyvyys eteenpäin, Parviainen sanoo tähdentäen, että rinne oli onnettomuuden aikaan valaistu.

Loukkaantunut laskettelija kuljetettiin Parviaisen mukaan ambulanssiin moottorikelkalla vedettävällä ensiapureellä.

– Meillä käy talven aikana yli 400 000 asiakasta, eikä joka vuosikaan tällaisia hyvin vakavia satu, hän sanoo.

Parviainen ei ollut tapahtumapaikalla onnettomuushetkellä, joten hän on lehtitietojen varassa onnettomuushetken nopeuksista ja yksityiskohdista. Hän kuitenkin huomauttaa, että jo rinnesäännöt velvoittavat laskijoita hallitsemaan vauhtiaan.

Hiihtokeskusyhdistyksen toiminnanjohtaja Harri Lindfors arvelee yleisellä tasolla, että harrastajien vauhti rinteissä voi nousta paikoin hyvinkin yli 50 kilometriin tunnissa.

Tukesin ryhmäpäällikkö Janne Niemelä vahvistaa, että virasto on saanut ilmoituksen onnettomuudesta. Tämä tarkoittaa, että Tukes alkaa selvittää hiihtokeskuksen kanssa, olisiko onnettomuus voitu joillakin toimilla välttää.

Rikoskomisario Hannu Mensonen Oulun poliisista puolestaan kertoo, ettei poliisi ole ainakaan toistaiseksi saanut ilmoitusta onnettomuudesta. Mensosen mukaan tämä voi johtua myös sähköisissä järjestelmissä olevasta viiveestä.

Lue myös:

IS: Rukan rinteillä sattui vakava lasketteluonnettomuus – lumilautailija loukkaantui erittäin vakavasti

Vuonna 2021 palataan normaaliin elämään – tätä toivoivat ihmiset ympäri Suomea, kun kysyimme odotuksia uudesta vuodesta

Koronaviruspandemia on leimannut suomalaisten elämää kuluneena vuonna.

Miten asian itse kukin on kokenut, riippuu pitkälti elämäntilanteesta. Osalle koronavuosi on ollut hyvinkin erilainen kuin normaalisti, ja toisten kohdalla ero on ollut pienempi.

Myös uuteen vuoteen kohdistuvat toiveet tuntuvat enimmäkseen pyörivän koronaviruksen ja sen tarttumista ehkäisevän rokotteen ympärillä.

Kysyimme ihmisiltä eri puolilta Suomea, millainen vuosi on takana ja mitä he uudelta vuodelta 2021 odottavat.

Oulu

Oulussa kauppakeskus Valkean sisätiloissa useimmilla on maski kasvoillaan. Kuvausta varten pyysimme osaa haastateltavista ottamaan maskin hetkeksi pois.

Niina Syrjärinne toivoo tulevalta vuodelta ennen itsestään selviä asioita. Sitä hän ei olisi vuosi sitten arvannut.Janne Körkkö / Yle

Niina Syrjärinne kertoo vuoden 2020 olleen hänen osaltaan hyvä ja rauhallinen. Aika on kulunut pitkälti kotona, eikä pandemia ole töihin vaikuttanut mitenkään.

Hän odottaa tilanteen pikku hiljaa normalisoituvan, jotta pääsisi taas kodin ulkopuolisten harrastusten pariin.

– Enpä olisi vuosi sitten uskonut, että seuraava uudenvuodentoiveeni olisi päästä harrastamaan normaalisti. Se oli niin itsestään selvä asia silloin.

Benson Tumusiime kertoo, että sairaanhoitajaopintoihin kuuluvaan sairaalaharjoitteluun pääseminen on ollut vaikeaa pandemian vuoksi. Vuoteen 2021 hän lataa odotuksia varovaisestiJanne Körkkö / Yle

Kemissä sairaanhoitajaksi opiskelevan ugandalaisen Benson Tumusiimen elämään korona on vaikuttanut paljon.

Kotoa hän ei ole saanut taloudellista tukea normaaliin tapaan, koska pandemia on vaikuttanut Ugandassa voimakkaasti perheiden taloudelliseen tilanteeseen.

Ulkomaalaiset opiskelijat eivät ole oikeutettuja samoihin etuihin kuin suomalaiset.

Opintoihin liittyviä taloudellisia ongelmia lukuun ottamatta elämä Suomessa on hänen mukaansa mennyt hyvin.

Vuonna 2021 Tumusiime toivoo rokotuksista parannusta tilanteeseen. Hän toivoo myös ulkomaalaisten opiskelijoiden saavan rokotuksen, heti kun se on mahdollista

– Olosuhteet eivät palaa kovin äkkiä normaaliksi. Rukoilemme, että elämä muuttuisi vähän paremmaksi, sanoo Tumusiime.

Meeri Luukkonen ja Kullervo Heiskari jättivät matkustamisen vuonna 2020 väliin.Janne Körkkö / Yle

Kullervo Heiskari ja Meeri Luukkonen ovat molemmat yli kahdeksankymppisiä eläkeläisiä.

Heiskari on tyytyväinen, kun on saanut koronan ansiosta olla kotona. Maskista hän kuitenkin haluaisi päästä eroon.

– Se on ykköstoive tulevalle vuodelle, sanoo Heiskari.

Luukkosta surettaa, kun kaikenlaiset kokoontumiset ja harrastukset ovat olleet tauolla.

– Vähän on ollut yksinäistä. Toivoisin, että saataisiin kuriin tämä korona, sanoo Luukkonen.

Jukka Kilposelle vuosi 2020 on ollut merkillinen, erilainen vuosi.Janne Körkkö / Yle

Jukka Kilposelle kulunut vuosi on tarkoittanut etätyön tekemistä ja sitä että lapset eivät päässeet maailmalta joulun viettoon vanhempien luo.

Toisaalta koronavuosi on vienyt häntä tavallista enemmän luontoon muun muassa kalalle ja ulkosalle moottoripyörän selkään. Silti hän kaipaa paluuta normaaliin.

– Ihminen on sosiaalinen eläin. Olisi mukava olla rock-festareilla välillä. Tavata kavereita ja ystäviä ilman näitä maskihommia ja muita rajoituksia, sanoo Kilponen.

Nina ja Miska Skyttä saivat koronavuonna normaalia enemmän yhteistä aikaa.Janne Körkkö / Yle

Niina ja Miska Skyttä olivat keväällä kotona kahdestaan, kun päiväkodit olivat kiinni.

Kaksistaan vietetty aika on ollut molempien mieleen, mutta olisi kuitenkin kiva jos korona-aika loppuisi jo.

– Toivottavasti ensi kesänä voisi olla jo vapaammin, sanoo Niina Skyttä.

Turku

Myös kävelykadulla Turun keskustassa ajatukset kääntyvät heti koronaan, kun kysellään menneestä vuodesta.

Anne Engbergillä on muutamia matkoja jäänyt väliin.Saana Sjöblom-Hasselblatt / Yle

– Vuosi on ollut hyvin erikoinen. Keväällä jäin etätöihin, mutta nyt syksyllä olen käynyt töissä. Ensi vuosi on tyhjä kortti, eikä tiedä mitä odottaa, pohtii Anne Enberg.

Risto-Pekka Happosen mielestä poikkeusvuosi luo paineita tulevaan vuoteen ja antaa sille lisää arvoa, Saana Sjöblom-Hasselblatt / Yle

Risto-Pekka Happoselle tästä vuodesta on jäänyt mieleen ennen kaikkea poikkeuksellisuus.

Eläkeläisen elämää korona on muuttanut lähinnä siltä osin, että läheisiä ei ole nähnyt yhtä paljon kuin normaalisti. Poikkeuksellinen vuosi asettaa lisäodotuksia tulevalle vuodelle.

Tiia Toivaselle koronavuosi on tarkoittanut paljon yksinoloa ja ahdistusta maailman tilanteesta.Saana Sjöblom-Hasselblatt / Yle

Tiia Toivanen kuvailee mennyttä vuotta sekalaiseksi ja vähän pelottavaksikin. Maailmantilanne on ajoittain ahdistanut, mutta nyt vuodesta on selvitty.

– Toisaalta karanteenissa on se positiivinen puoli, että on saanut tehtyä asioita ja voinut omissa oloissaan miettiä elämää uudelta kannalta, hän sanoo.

Lahti Airi Tonttila päätti miehensä kanssa jättää Lapin matkan väliin vuonna 2020.Markku Lähdetluoma / Yle

Airi Tonttilan vuotta on varjostanut sairastelu koronan ohella. Lapset ovat maailmalla, ja kotona arki kuluu miehen kanssa.

– Lapsetkaan eivät pääse tuolta maailmalta käymään, se on harmittanut.

Pariskunta käy usein Lapissa, mutta tänä vuonna sinne ei ole menty.

Ensi vuonna Tonttila toivoo pysyvänsä terveenä ja pääsevänsä jälleen pohjoiseen syksyllä.

Sari Huttusen viime kesän lomasuunnitelmat menivät uusiksi. Hän uskoo, että ensi vuodesta tulee parempi. Markku Lähdetluoma / Yle

Myös Sari Huttuselle vuosi 2020 on ollut poikkeuksellinen, mutta silti ihan hyvä vuosi. Joulun viettokin onnistui yhdessä perheen kanssa.

– Ollaan pyritty elämään ihan normaalia elämää.

Tavoitteena oli käydä ulkomailla, mutta suunnitelmat vaihtuivat kotimaan matkailuun. Huttunen kävi muun muassa patikoimassa Puumalassa ja tutustui Kokkolan alapuoliseen rannikkoseutuun.

– Huomasin, että kotimaassa on paljon kauniita paikkoja, missä en ole koskaan käynyt.

Rokote luo ensi vuoteen pientä jännitystä, jonka hän joutuu ottamaan työnsä puolesta.

– Se hieman pelottaakin, mutta toisaalta ajattelen, että kyllä tästä selvitään.

Espoo Aino Saari on varovainen ensi vuoden odotusten suhteen. – Ettei odota liikoja, pitää katsoa päivä kerrallaan mitä pystyy tekemään.Markku Lähdetluoma / Yle

14-vuotiaan Aino Saaren mielestä koronavuoteen on mahtunut paljon kivaakin.

– Olen uinut enemmän, ulkoillut ja käynyt luistelemassa.

Sen sijaan salibandyharrastus on pysähtynyt jo kahteen otteeseen ja ratsastaminen on myös mennyt vaikeaksi.

– Aluksi se harmitti, mutta nyt kun siihen on tottunut, niin ei enää tunnu niin pahalta.

Ensi vuonna Aino Saari toivoo pääsevänsä jälleen normaalien harrastustensa pariin.

Hämeenlinna Vesa Alaspään harrastuksiin, puutarhan hoitoon ja nikkarointiin, korona ei ole vaikuttanut. Markku Lähdetluoma / Yle

Vakuutusalalla toimiva Vesa Alaspää kertoo, että koronavuosi on vaikuttanut paljon työhän. Asiakkaita hän on tavannut puhelimitse tai netin kautta.

– Tämä vuosi on ollut iso digiloikka.

Henkilökohtaisen elämän osalta muutos on ollut myös iso.

– On pitänyt ajatella kaupassa käyntejä, sukulaisten tapaamisia. Kaikki on oikeastaan muuttunut ihan erilaiseksi.

Toiveissa on normaalimpi kesä.

– Toivottavasti nämä rokotukset alkavat vaikuttaa kesään mennessä.

Marita Elfengren uskoo ottavansa rokotteen, kun se tulee mahdolliseksi.Markku Lähdetluoma / Yle

Maritta Elfengren joutui tänä vuonna tinkimään lomaristeilyistä, mutta muutoin arki on sujunut lähes normaaliin tapaan.

– Töitä on ollut hyvin, ei mitään ongelmaa.

Ensi vuoden osalta odotukset ovat toiveekkaammat, koska rokotukset saadaan käyntiin. Muutoin arki kulkee kuten tähänkin asti.

– Näihin rajoituksiin on kyllä sopeutunut.

Tornio Lea Ryynänen uskoo, että ensi vuosi on jo parempi.Antti Ullakko / Yle

Lea Ryynäsellä on ollut todella vaikea ja ikävä vuosi. Hän menetti poikansa alkuvuodesta. Ulkomaanmatkat korona on estänyt, ja etelässä asuvaa lastakaan ei voi mennä niin vain tapaamaan.

Hän panee toivonsa rokotteeseen.

– Josko se alkaisi avaamaan polkuja.

Daniel Rautio on joutunut totuttautumaan monenlaisiin turvallisuusjuttuihin kuluneena vuonna.Antti Ullakko / Yle

Varusmiespalveluksessa olevalle Daniel Rautiolle vuosi on ollut vaihteleva.

– Sielläkin meni hommat ihan uusiksi. Toivottavasti tuleva vuosi on parempi kuin tämä, jos päästäisiin hiljalleen eroon tästä koronasta.

Aino Angerialta korona pisti kolmen vuoden suunnitelmat uusiksi. Yhden karanteeninkin hän kertoo joutuneensa jo istumaan.Antti Ullakko / Yle

Aino Angerialta korona on pilannut useammat reissut. Hänen piti lähteä vaihtoon Espanjaan, mutta se piti perua.

– Sukulaisia asuu ympäri maailmaa, ja äidin synttäreiden kunniaksi oli tarkoitus lähteä kiertämään Eurooppaa. Kolmen vuoden suunnitelmat menivät siinä uusiksi, sanoo Angeria.

Väliin on jäänyt myös suurin osa suunnitelluista ratsastuskilpailuista. Tulevalta vuodelta hän odottaa helpotusta asioihin ja toivoo pääsevänsä keskenjääneitä suunnitelmiaan toteuttamaan.

– Ihmiset ovat alkaneet ottamaan varotoimet tosissaan. Kyllä me tämä tauti kohtapuoliin voitetaan.

Jesse Tulkki ei uskalla vielä suunnitella mitään tulevalle vuodelle. Muuntautuneet koronaviruskannat askarruttavat.Antti Ullakko / Yle

Haaparantalainen Jesse Tulkki on kokenut vuoden olleen monipuolisesti rankka ja raskas.

– Aika lailla kaikki tapahtumat peruttiin, lomamatkat peruttiin, eikä ole päässyt liikkumaan oikein yhtään mihinkään.

Toiveena tulevasta vuodesta on parempaa. Häntä kuitenkin on alkanut vähän pelottaa uusi muuntautunut koronavirus.

– Ei uskalla suunnitella vielä mitään, eletään tässä tilanteessa mikä nyt on, sanoo Tulkki

Kajaani Anne Oikarinen toivoo tulevasta vuodesta tätä parempaa.Elisa Kinnunen / Yle

Anne Oikarinen odottaa parempaa vuotta kaikille ja sitä, että korona häviäisi rokotusten myötä.

Raija Rusaselle sopisi vähemmän tautinen vuosi.Elisa Kinnunen / Yle

Vaikea vuosi vaikuttaa Raija Rusasen uudenvuoden toiveisiin. Hän toivoo tulevasta vuodesta vähemmän tautista.

Jouni Halonen aikoo käyttää maskia kaikilla reissuilla, jos se tulee pakolliseksi. Nyt maski on mukana aina välillä.Elisa Kinnunen / Yle

Jouni Halonen toivoo tulevalta vuodelta sitä, että koronapandemia loppuisi sekä Suomessa että ympäri maailmaa.

– Terveys on yleensä itse kullekin se tärkein asia, sanoo Halonen.

Mitä sinä odotat ja toivot vuodelta 2021? Keskustelu on auki 1. tammikuuta kello 23:een asti.

Lue myös: Poikkeusvuosi vei Sonata Arctican solistilta Tony Kakolta Etelä-Amerikan kiertueen, mutta antoi aikaa lapsille ja taloremontille

Alueellinen kuljetustuki sai jatkoa

Alueellinen kuljetustuki jatkuu vuoteen 2022 asti. Valtioneuvosto antoi asiaa koskevan asetuksen keskiviikkona.

Kuljetustuen sisältö pysyy pääosin ennallaan. Valtion maksaman tuen tavoitteena on alentaa harvaan asutuilla alueilla toimivien yritysten pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvia lisäkustannuksia.

Kuljetustukea voidaan myöntää Suomessa tapahtuvista tavarankuljetuksista, kun tuote on valmistettu Lapin, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon tai Etelä-Savon maakunnan tai Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan alueella.

Kuljetustuen suuruus on kuljetusmatkan pituudesta riippuen 9‒20 prosenttia maantie- tai rautatiekuljetuksen kuljetusmaksusta. Lyhin tukeen oikeuttava kuljetusmatka on 266 kilometriä. Jos kuljetuksesta myönnetään myös satamatoimintojen tukea, lyhin tukeen oikeuttava kuljetusmatka on 101 kilometriä.

Vuoden 2020 talousarviossa alueelliselle kuljetustuelle on myönnetty kuuden miljoonan euron määräraha ja hallitus esittää saman suuruista määrärahaa ensi vuodelle.

Tukea saavia yrityksiä arvioidaan olevan yhteensä noin 240. Kuljetustukitukipäätösten tekeminen on keskitetty Pohjois-Pohjanmaan ely-keskukseen.

Junes Lokan kiihotustuomio kansanryhmää vastaan pysyi ennallaan hovioikeudessa

Rovaniemen hovioikeus ei muuttanut Junes Lokan tuomiota, jonka hän sai kahden nettiin lataamansa videon vuoksi. Oulun käräjäoikeus tuomitsi helmikuussa 2020 Lokan sakkoihin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Tuomion mukaan Lokan videot loukkaavat ihmisarvoa ja uskonnonvapautta. Vuonna 2016 julkaistujen videoiden puhuja solvaa maahanmuuttajia ja islaminuskoisia ihmisiä.

Lokkaa vastaan on sittemmin nostettu syytteitä kunnianloukkauksista, mutta niitä ei ole vielä käsitelty Oulun käräjäoikeudessa. Lokka, 41, on oululainen kaupunginvaltuutettu, jolla on oma yhden hengen valtuustoryhmä ASYL.

Lokkaa vastaan nostettiin syyte huhtikuussa 2019 Oulun käräjäoikeudessa.

Vanhojen osakeasuntojen hinnat pysyivät ennallaan muualla maassa – pääkaupunkiseudulla edelleen kasvua

Vanhojen osakeasuntojen hinnat nousivat marraskuussa pääkaupunkiseudulla 6 prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna, kertoo Tilastokeskus. Muualla maassa hinnat pysyivät viime vuoden tasolla.

Lokakuuhun verrattuna hinnat nousivat pääkaupunkiseudulla 1,7 prosenttia ja laskivat muualla maassa 1,3 prosenttia.

Viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna vanhojen osakeasuntojen hinnat nousivat Etelä-, Pohjois- ja Länsi-Suomessa ja laskivat Itä-Suomessa.

Suurista kaupungeista hinnat nousivat Helsingin ja Espoon lisäksi Tampereella ja Oulussa. Turussa hinnat pysyivät viime vuoden tasolla. Vantaalla hinnat laskivat.

Kiinteistönvälittäjien kautta tehtiin vanhojen osakeasuntojen kauppoja lähes viidennes enemmän kuin vuosi sitten.

Lue myös:

Asunnosta ei aina saa omiaan pois suurissakaan kaupungeissa – vanhalle ja huonokuntoiselle kodille on vaikeaa löytää ostaja

Näin koronarokotuksia annetaan ympäri Suomea – rokotteen saanut teho-osaston sairaanhoitaja: "On tämä aika rankka vuosi ollut monelle"

Koronarokotusten alku houkutteli runsaasti mediaa paikalle myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Tampereella ensimmäiset rokotukset annettiin maanantaiaamuna.

Kaksi ensimmäistä piikkiä pistettiin TAYSin teho-osaston sairaanhoitajalle Saija Johanssonille ja erikoislääkärille Mervi Mendilucelle.

Alla olevasta videosta voit katsoa, miten rokotukset sujuivat Tampereella.

Mediahuomio yllätti

Kun Johansson sai rokotteen, pienen huoneen ovella oli useita kuvaajia.

– En tiennyt, että tänne tulee näin paljon mediaa paikalle. Niinpä suostuin tähän, mutta onhan tämä hieno asia saada tämä rokote.

Johansson toivoo, että kaikki ottaisivat rokotteen, jotta taudista päästäisiin lopulta eroon.

– On tämä aika rankka vuosi ollut monelle ja kuolleita on tässäkin maassa jonkin verran. Toivotaan, että tämä auttaisi.

Piikin jälkeen takaisin töihin

Johanssonille ei tullut rokotteesta mitään oireita ainakaan heti piikityksen jälkeen. Mahdollisia oireita seurataan rokotuspaikalla 15 minuuttia pistoksen antamisesta.

Johanssonin päivän oli määrä jatkua työn merkeissä TAYSin teho-osastolla.

Melkeinpä yhtä aikaa Johanssonin kanssa rokotteen sai työterveyshuollon toisessa huoneessa teho-osaston erikoislääkäri Mervi Mendiluce.

– Olen erittäin helpottunut, että olemme nyt tässä tilanteessa, lopulta.

Mendiluce toivoo, että rokotukset laajenevat koko väestöön.

– Henkilökohtaisesti rokotteesta on odotettavissa turvaa noin kuukauden kuluttua rokotuksesta.

Rokotukset käyntiin useissa sairaanhoitopiireissä

Rokotusten pistäminen alkaa maanantaina Pirkanmaan lisäksi muun muassa Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja Päijät-Hämeessä.

Osassa pienistä sairaanhoitopiireistä rokotukset aloitetaan myöhemmin.

Esimerkiksi Turkuun saatiin ensivaiheessa annosmäärä, joka mahdollistaa 975 henkilön rokottamisen. Seuraavien erien kerrotaan olevan suurempia, mutta tarkkoja lukumääriä ei haluta antaa julkisuuteen.

Ensimmäiset rokotukset pistettiin Turussa noin klo 10.

– Tämä on tärkeä hetki sillä tiellä, joka johtaa toivottavasti lähikuukausina, ehkä puolen vuoden sisällä siihen, että pystymme palaamaan ainakin mahdollisimman lähelle vanhaa normaalia, sanoi johtajaylilääkäri Mikko Pietilä.

Ensimmäisenä rokotteen saa myös TYKSissä koronapotilaiden kanssa työskentelevä hoitohenkilöstö. Rokotuksissa edetään viime viikolla vahvistetun rokotusjärjestyksen mukaan ikäjärjestyksessä riskiryhmiin.

Myös Varsinais-Suomen kunnissa valmistaudutaan rokotteiden antamiseen. Turku kertoi jo viime viikolla valmiuksien olevan hyvät.

Koronarokotukset alkavat maakunnan terveyskeskuksissa tammikuun alkupuolella. Kunnat saavat rokotteita suhteessa väkilukuun.

– Kunnat noudattavat viime viikolla hyväksyttyä rokotusjärjestystä, sanoo Turun kaupungin tartuntataudeista vastaava ylilääkäri Jutta Peltoniemi.

Oulun yliopistollisessa sairaalassa koronarokotukset alkavat puolestaan tänään iltapäivällä. OYSin hallintoylilääkäri Terhi Nevalan mukaan viikonloppuna saatiin käyttöön noin 2 000 rokoteannosta. Käytännössä tällä määrällä voidaan rokottaa noin 1 000 koronapotilasta hoitavaa työntekijää.

Rokotukset alkoivat sunnuntaina Helsingissä

Sunnuntaina ensimmäiset rokotteet Suomessa pistettiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin työntekijöille.

Sunnuntaina rokotettiin muun muassa henkilökuntaa, jotka hoitavat koronapotilaita teho-osastoilla ja vuodeosastoilla.

Ensimmäiset Suomeen saapuneet rokotteet ovat Pfizerin ja Biontechin kehittämiä. Kolmen viikon päästä ensimmäisestä pistoksesta pitää ottaa vielä niin sanottu vahvistusrokote.

Rokotetta toimitettiin Suomeen aluksi 9 750 annosta, mikä riittää 4 875 henkilön rokottamiseen.

Päijät-Hämeessä luotetaan rokotetoimituksiin

Päijät-Hämeeseen ensimmäisessä erässä tuli noin sata rokotetta. Lahdessa rokotukset alkavat maanantaina klo 13. Ensin rokotetaan noin kolmannes keuhko- ja teho-osaston sekä päivystyksen henkilökunnasta.

Päijät-Hämeessä ensimmäisestä erästä ei säästetä puolta tehosterokotukseen. Hyvinvointiyhtymässä luotetaan siihen, että rokotetta ehtii tulla lisää kolmen viikon kuluessa.

Tällä viikolla Päijät-Hämeeseen on tulossa hieman alle tuhannen rokotteen lisäerä, ja tulevaisuudessa rokotelaatikoita on tarkoitus tulla yksi tai kaksi viikossa.

THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta kertoi Twitterissä, että Suomessa tiedot koronavirusrokotuksista kootaan kansalliseen rokotusrekisteriin. Omat rokotustiedot voi tarkastaa Omakanta-palvelusta.

Tästä artikkelista löytyy lisää vastauksia koronarokotuksia koskeviin kysymyksiin.

Lue lisää:

Milloin kaikki suomalaiset on rokotettu, onko pistos turvallinen ja joko päästään maskeista eroon? Lue vastaukset tärkeisiin kysymyksiin

Koronarokotus alkoi Pirkanmaalla maanantaiaamuna – ensimmäisenä rokotuksen saivat teho-osaston hoitaja ja lääkäri

Koronarokotteen saa ensi vaiheessa 975 hoitohenkilöstöön kuuluvaa Varsinais-Suomessa – tartuntaluvut hieman valoisampia

Ensimmäiset koronarokotteet on annettu Suomessa – Rokotteen saanut sairaanhoitaja: "Olen erittäin iloinen, että sain tämän rokotteen"

Sidor