Lähihoitajaopiskelijat Tartossa

Lähihoitajaopiskelijat tukemassa asukkaiden toimintakykyä
Tarton Hooldekodulla

Oulaisten ammattiopiston lähihoitajaopiskelijat olivat syksyllä 2010 kaksi viikkoa työssäoppimassa Virossa Tarton hoitokodissa. Opiskelijoita ohjasi jaksolla opettaja, joka on jo monet vuodet tehnyt yhteistyötä Tarton hoitokodin ja Tarton terveysalan oppilaitoksen kanssa.

Opiskelijat ja opettaja olivat jälleen kerran erittäin tyytyväisiä jaksoonsa.  Taisipa kaikilla jäädä pala sydäntä Tarton hoitokodille tai niin kuin paikallisesti sanotaan Tartun Hooldekodulle. Hooldekodun asukkaat ja henkilökunta ottivat ryhmän lämpimästi vastaan heti ensimmäisenä päivänä. Ympäri taloa kuului huudahduksia ”Soomalased tulivat, Me olemme niin odottaneet teitä!"
  
Hooldekodulla asuu 176 asukasta kuudella osastolla ja työntekijöitä on 108. Hoitokodissa on niin sanottu vanha ja uusi talo, jotka ovat kiinni toisissaan ja niinpä liikkuminen talosta toiseen ja osastolta toiseen on helppoa.
Opiskelijaryhmä oli valmistautunut jo ennen matkaa harjoitteluun huolellisesti opettajan johdolla. He olivat opiskelleet yhdessä viron kielen alkeita ja perehtyneet Viron kulttuuriin. Niinpä toiminta osastoilla onnistui ilman suurempia kommelluksia ja väärinkäsityksiä. Vuorovaikutuksessa olivat apuna viron kielen alkeet, suomen kieli, ilmeet, eleet ja kosketuksen käyttäminen. Tärkeintä oli kommunikointi, aito kiinnostus ja se, että yritettiin ymmärtää toinen toisiamme mahdollisimman hyvin. 
Opettaja ohjasi opiskelijoita Hooldekodulla koko jakson ajan.  Päätavoitteena oli tukea asukkaiden toimintakykyä kokonaisvaltaisesti. Opiskelijat jakaantuivat toimimaan eri osastoilla ja oli tärkeää, että he huomioivat ja tukivat kaikenkuntoisia asukkaita omalla toiminnallaan käyttäen luovia ja innovatiivisia toimintakyvyn tukemisen menetelmiä. 
Oli hienoa huomata, kuinka luontevasti ja rohkeasti opiskelijat toimivat erilaisten asukkaiden kanssa. Ympäri hoitokotia ja asukkaiden huoneista kuului iloista puhetta ja naurua. Opiskelijat lauloivat, keskustelivat ja askartelivat asukkaiden kanssa. He myös perehtyivät asukkaiden elämäntarinoihin selvittäen näin asukkaiden toimintakyvyn ongelmia ja voimavaroja.

Opiskelijaryhmä järjesti yhdessä opettajansa kanssa kaksi suurta juhlatilaisuutta Hooldekodun juhlasalissa. Juhlat pidettiin viikonloppuna, koska vanhainkodilla ei silloin ollut järjestettyä toimintaa. Lauantaijuhlan ohjelmassa oli laulua, improvisointia, arvoituksia ja bingonpeluuta runsaine palkintoineen. Lopuksi ohjelmaan kuului vielä tanssit.  Musiikki saatiin yhdeltä asukkaalta ja tanssilattia täyttyi innokkaista tanssijoista. Hooldekodun miehet pokkasivat kohteliaasti tanssiin opiskelijoita ja opettajan. Opiskelijat hakivat tanssinpyörteisiin pyörätuolissa istuvia asukkaita. Ja kaikilla oli mukavaa!
 
Sunnuntaijuhlassa laulettiin yhdessä viron ja suomen kielillä, katseltiin valokuvia valkokankaalta opiskelijaryhmien aikaisemmilta Hooldekodun harjoittelujaksoilta, tehtiin pantomiiniharjoituksia ja järjestettiin leikkimielinen kilpailu eri maiden musiikin tunnistamisesta. Kaikki ohjelma toteutettiin viron kielellä käyttäen apuna ilmeitä ja eleitä. Asukkailla oli vain hauskaa, kun suomalaisten puhe oli välillä sitä sun tätä. Mutta yritystä ei ryhmästä puuttunut!

Viimeisenä työpäivänä ryhmä kiersi laulamassa lähtö- ja kiitoslauluja kaikilla Hooldekodun osastoilla. Ilmassa oli aitoa haikeutta ja silmäkulmia pyyhki yksi jos toinenkin.  Palasia sydämistä jäi Hooldekodulle!

Kirjoittaja on mukana ollut ohjaava opettaja Leena Lähdesmäki-Mäkinen 

Opiskelua kenguruiden maassa

Päivi Sirén valmistui tänä keväänä sairaanhoitajaksi Oulun seudun ammattikorkeakoulussa Oulaisissa. Koulutukseen hakeutuessaan hänellä oli jo taustallaan monipuolista työkokemusta, matkustamista ja asumista ulkomailla. Opiskelun alusta lähtien suunnitelmissa oli opiskelijavaihto Australiaan, missä vanhemmat olivat aikoinaan asuneet. Hakuprosessi kesti toista vuotta, jona aikana tietoa kertyi tietysti netistä, mutta paras tiedon lähde oli kontakti Australiassa olleeseen vaihto-opiskelijaan.

Kolmen kuukauden vaihto keväällä 2009  järjestyi CIMOn kautta Finladia Villageen Thornlandiin.  45-paikkaisessa palvelukodissa asuu enimmäkseen Australiaan muuttaneita suomalaisia ikäihmisiä. Monikulttuurisuus näkyy kaikkialla, nykyisin myös Finlandia Villagessa. Eri puolilta maailmaa tulleiden australialaisten asukkaiden ja opiskelijoiden lisäksi kodissa harjoittelee suomalaisia sairaanhoitaja-, lähihoitaja-, fysioterapia- ja sosionomiopiskelijoita. Opiskelijat asuvat palvelukodin yhteydessä sijaitsevassa soluasuntolassa.

Finladia Villagessa on loistava mahdollisuus suorittaa ikääntyvien hoidon harjoittelua ja samalla tutustua Australian hoitokäytäntöihin.  Yhteisönä se on ainutlaatuinen. Toiminta on hyvin aktiivista ja jokaiselle asukkaalle järjestetään sopivaa toimintaa, kuntoutusta ja hoitoa. Lämmin sää ympäri vuoden antaa myös omat hienot mahdollisuutensa ulkoiluun. Elämä Australiassa on rennompaa ja ihmiset ystävällisiä.



Päivillä oli mahdollisuus olla asukkaiden mukana lääkärin vastaanotoilla, sairaalakäynneillä ja erilaisissa tutkimuksissa, tutustua hammas- ja silmälääkäripalveluihin ja röntgenpalveluihin sekä auttaa asukkaita osallistumaan erilaisiin juhliin ja retkiin myös kylän ulkopuolella.

Thornland sijaitsee Australian itäosassa noin tunnin matkan päästä Brisbanesta. Lähellä ovat Victoria Point ja Cleveland, joista pääsee läheisille saarille vaikkapa päivän retkelle. Vapaa-aikana on mahdollisuus matkustaa mm. kuuluisalle Gold Coastille, Tamborine Mountainille sademetsään, Fasier Islandille ja Sydneyyn. Kenguruja saattaa nähdä lenkillä ollessa. Koalan taas näkee parhaiten eläinpuistossa.Maisemat ovat upeat ja katsomista riittää. On sademetsiä, suurkaupunkeja ja kaikkea siltä väliltä. Matkakohteena Australia on antoisa - erilainen.

Teksti: Arja Maija Stenroth ja Päivi Sirén

Kuvat:

Pihanäkymä Finlandia Villagesta
Red Cross - Paikallinen Punainen Risti, kuvassa Päivi Sirén oikealla
Gold Coast - kuuluisa ”piitsi” sijaitsee lähellä Thornlandia

Kivi on osa historiaamme, tulevaisuutta ja ehkä ripaus romantiikkaa

Kivestä on lukuisia tarinoita. Kotimaisesta kulttuurista on tuttua mm. Kivenpyörittäjän kylä. Monet kunnat ja kylät, kuten Ylämaan spektroliitti sekä Taivassalon ja Vehmaan graniitti, tunnetaan kivestä. Ihmiskunnan vanhin historia ja siitä ammennettu kulttuuritieto tai -perintö on kiveen hakattu. Kivi on yksi vanhimmista ja arvostetuimmista rakennusmateriaaleista sekä merkittävin muistomerkkien materiaali koko ihmiskunnan historiassa. Tämän maallisen ajan jättäneille ”päälliköille” on rakennettu pyramideja ja patsaita, ja meille tavallisillekin kulkijoille ovat hautakivet tuttuja. Nämä muistomerkit ovat tuhansia vuosia säilyviä jälkiä kunkin aikakauden elämästä ja luomasta kulttuurista.

Kivi mielletään välillä kylmäksi ja toisaalta lämpimäksi materiaaliksi riippuen käyttötarkoituksesta. Kylmyys on helppo ymmärtää, koska ihmiskunta on hakannut kiveen sotaa, vallanhimoa ja vihaa. Toisaalta kivi on lämmin materiaali ja aikojen saatossa tehdyt kivikirjoitukset kuvaavat myös rakkautta, romantiikkaa ja ikuisen elämän unelmaa. Unohtaa ei sovi myöskään arjen osaamista ja tekemistä, kuten metsästystä ja kalastusta.

Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymästä kiven osaaja

Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä on kehittänyt kivialan osaamista ja investoinut kivistudioon EAKR-tuella kiven käsittelyyn koneet ja laitteet. Pyhäjärven Kehitys on rakennuttanut kivistudiota varten ajanmukaiset tilat. Laboratorion toiminta on käynnistynyt hyvin, alueen luonnonkivivarannoista on tehty koelouhintoja, joista on löydetty hyvin rakennuskiveksi soveltuvia kohteita.

Kivialan ammatillista koulutusta on toteutettu Pyhäjärvellä jo usean vuoden ajan. Koulutuksen ohella on kehitetty alan ja alueen työelämän kehittämispalveluja niin, että pk-yrityksiä pystytään palvelemaan kivistudion tiloissa. Koulutuksen kautta saadun osaamisen myötä kynnys mm. yritystoimintaan madaltuu. Alueen luonnonkivivarannot sekä kivistudion laitekanta mahdollistavat jatkojalostuksen alueella sekä hyvät yritystoiminnan edellytykset.

Pyhäjärven kaupunki, Pyhäjärven kehitys Oy ja Nihak Oy ovat suhtautuneet kivialan kehittämiseen positiivisesti ja ovat osallistuneet aktiivisesti Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän hankkeiden toteutukseen.

teksti ja kuva:
Matti Peltola
Rehtori ja kivialan harrastelija