Verkkolehti 1/2012
Tytöt tahtoo vääntää koodii
Ruudulla vilkkuu virtuaalisia kukka-asetelmia, narua hyppääviä tyttöjä ja kokkausvälineitä. Kaikki aiheita, joista on kehitetty tai kehitteillä pelejä ja sovelluksia. Ei ihan perusnörttien juttuja, mutta niin poikkeavat tekijätkin stereotyyppisestä koodarista.
Anna Yokokubo, Ayaka Sato ja Chiriko Suga ovat Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikön auditoriossa esittelemässä kanssaopiskelijoille, mitä kaikkea ohjelmointitaidoilla voi saada aikaan. Tuloksena on sovelluksia ja pelejä, joissa naisellinen ote on vahvasti näkyvissä.
- Tämän takia ohjelmoinnin maailma tarvitsee myös tyttöjä, lehtori Mikko Himanka kommentoi. Kuten millä tahansa muullakin alalla, myös tietotekniikassa molempien sukupuolten mukanaolo on tärkeää. Ala on kuitenkin toistaiseksi melko miesvoittoinen.
Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikössä ei kuitenkaan ole jääty ihmettelemään, vaan tyttöjä houkutellaan tietotekniikan pariin tositarkoituksella.
- Ohjelmoinnin taitajilla on hyvät työnsaantimahdollisuudet sekä Suomessa että ulkomailla. Tällä alalla on mahdollista päästä tienaamaan hyvin, mutta lisäksi se on vieläpä hauskaa. Joka osaa ohjelmoida, voi hyödyntää taitoaan monella tavalla esimerkiksi pelikehittelyn parissa, tutkimusyliopettaja Mika Luimula kertoo opiskelijajoukolle.
Omat kiinnostuksen kohteet ovat hyvä lähtökohta uusien sovellusten kehittelemiseen.
- Motivaatio tekemiseen syntyy hyvästä ideasta. Ohjelmointi puolestaan antaa työkalut idean toteuttamiseen, kiteyttää Mikko Himanka.
Yokokubo, Sato ja Suga ovat tulleet Ylivieskaan vaihto-opiskelijoiksi Tokiolaisesta Ochanomizun yliopistosta. Se on yksi yli sadasta Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun vaihtokohteesta maailmalla.
Erikoissuunnittelija Katarzyna Jämsä patisteleekin opiskelijoita hakemaan vaihto-ohjelmiin ja kartuttamaan pääomaansa kansainvälisellä opiskelu- ja harjoittelukokemuksella. Hän muistuttaa myös toisten kulttuurien tuntemuksen tärkeydestä:
- Joku varmaan ehti ihmetellä, miksi ihmeessä tarvitaan virtuaalisovellus kukka-asetelmia varten. Menkääpä Japaniin niin näette kuinka tärkeästä asiasta siellä on kysymys!
Hanna Perkkiö
Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikön infotilaisuudessa houkuteltiin opiskelijoita ohjelmoinnin pariin. Muiden muassa Anna Yokokubo näytti esimerkkiä siitä, että tyttöjenkään ei tarvitse vierastaa bittimaailmaa.
Uusia innovaatioita teräksen käsittelyyn
Nivalan ELME-studiossa toimiva Tulevaisuuden tuotantoteknologiat -tutkimusryhmä on kehittänyt uuden laseravusteisen menetelmän teräksen jalostamiseen. Lasertekniikan avulla terästä voidaan käsitellä siten, että se on paikallisesti paremmin muovautuvaa.
Menetelmää on kehitetty kolmivuotisessa tutkimushankkeessa, joka nyt on loppusuoralla. Seuraavaksi siirrytään kehittämään menetelmän teollisia sovellutuksia. Kyseistä erikoisosaamista ei muualta Suomesta löydy, ja tutkimusjohtaja Kari Mäntyjärven mukaan Nivalassa tehtävä tutkimus palveleekin alan teollisuutta koko Suomessa.
Tutkimusryhmän toinen innovaatio on ohuiden, maalattuna toimitettavien levyjen laserhitsaaminen ilman maalipinnan vahingoittamista. Tämäkin uusi tekniikka on vasta tulossa teollisuuden käyttöön. Lisäksi merkittävä kokonaisuus ryhmän tutkimustyössä ovat ultralujat materiaalit, joista saadaan kestäviä ja kevyitä rakenteita esimerkiksi autoteollisuuteen.
Mäntyjärven luotsaamaan tutkimusryhmään kuuluu 17 tutkijaa, joista kuusi työskentelee Oulussa ja 11 Nivalassa. Ryhmä on osa Oulun yliopistossa toimivaa Terästutkimuskeskus CASRia (Center for Advanced Steels Research). Vuonna 2006 perustettu Terästutkimuskeskus tutkii teräksen koko valmistusketjua, malmista valmiiseen tuotteeseen.
Tulevaisuuden tuotantoteknologiat -tutkimusryhmän työ sijoittuu ketjun loppupäähän: ryhmä on erikoistunut levymäisen materiaalin jalostamiseen tuotteeksi. Alan osaamiselle on kysyntää, sillä lähialueella toimii kaksi teräslevyjä tuottavaa terästehdasta. Ryhmän tutkimustuloksia hyödynnetään suoraan teollisuuden tarpeisiin, joten projekteissa aina mukana myös yrityksiä.
Alueellinen yhteistyö on taannut tutkimusryhmälle tarvittavat laitteet ja tilat. Ryhmä tekee yhteistyötä Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän, Nivalan ammattiopiston, Nivala-Haapajärven seutukunnan ja Nivalan kaupungin kanssa.
Lähteenä käytetty Aktuumissa (5/2011) ilmestynyttä juttua ”Ultralujaa terästä ja lasereita”, toimittaja Tommi Riekki.
Koko juttu löytyy osoitteesta:
http://www.oulu.fi/aktuumiarkisto/numerot/2011/Aktuumi0511.pdf#Page=24
Kuva: Kari Mäntyjärvi
