Verkkolehti 8/2011
Oivaltava joulutervehdys
Mikä on vihreä, älykäs ja täynnä tonttuja ja vilkkuvia valoja? Se on tietysti Teknokkaan väen joulutervehdys ”Tuiketta tunturissa”, joka on pukin kyydissä matkannut aina opetusministeri Jukka Gustafssonille saakka. Tarkemmin ottaen tekijäksi paljastuu projektipäällikkö Arto Karsikas, joka kertoo pukin pajasta löytyneen lahjan askartelua varten muun muassa pieniä led-lamppuja sekä mikrokontrollerin.
- Kaikkihan tietävät, että itse tehdyissä joulukoristeissa on tunnelmaa. Tässä on lisäksi myös ripaus älyä matkassa, Karsikas kuvaa.
Äly on peräisin mikrokontrollerista, jota ohjelmoimalla valot saadaan toimimaan halutulla tavalla. Yksi tontuista kätkee alleen magneetin, ja kun kyseisen tontun siirtää tiettyyn kohtaan, kuusten valot syttyvät. Kun tonttu vaihtaa paikkaa, ne alkavat iloisesti vilkkua. Ideoita jäi vielä varastoonkin:
- Tähän olisi vielä voinut liittää vaikkapa joululaulujen soittotoiminnon.
Äkkiseltään voisi moista viritelmää pitää varsin monimutkaisena toteuttaa. Karsikas kuitenkin vakuuttaa, että koululaisetkin tekevät työpajoissa vastaavanlaisia sovelluksia. Onpa esimerkiksi äitienpäiväksi tehty ”vähän erilaisia” kukkasia mikrokontrollerien avulla.
- Tämänkin joulukoristeen kätkemä teknologia on loppujen lopuksi ihan arkijärjellä ymmärrettävissä. Siihen liittyy myös yksi teknologiakasvatuksenkin tavoitteista. Opitaan ymmärtämään miten vaikkapa ihan tutut kodin laitteet toimivat, Karsikas kuvaa.
Hanna Perkkiö
Kuva: Arto Karsikas
Tanssista hiukkasfysiikkaan, jedusta julkkisrobottiin
Vilkaisu taaksepäin, katse tulevaan. Mitä vaiherikas vuosi 2011 toi mukanaan alueen kehittämishankkeille, ja millä mielin edetään uuteen vuoteen? Siihen vastaamassa on muutama hankkeiden parissa kuluneen vuoden aikana tiiviisti työskennellyt henkilö.
Tanja Risikolle vuodenvaihde merkitsee askelta uuteen, ihan konkreettisestikin. Työ Oulun Eteläisen instituutin t&k-kehityspäällikkönä vaihtuu Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen johtajan pestiin. Samalla on aika luovuttaa uusiin käsiin kansainvälisen Laguna-hankkeen edistäminen, joka on kuluneen vuoden aikana tiiviisti työllistänyt Risikkoa.
- Laguna on ottanut vuoden aikana reippaita askelia eteenpäin. Selvitykset puoltavat Pyhäjärveä tutkimuskeskuksen sijoituspaikaksi, samoin kansainvälinen tutkijayhteisö. Lisäksi päättäjien asenteet ovat muuttuneet entistä positiivisemmiksi, ja myös suuren yleisön tietoisuus on kasvanut, Risikko iloitsee.
Yleisen taloustilanteen kiristyminen teettää myös hankkeissa entistä enemmän työtä rahoituksen saamiseksi. Risikko katsoo kuitenkin toiveikkaasti tulevaan vuoteen.
- Botnia-alueella on useita konkreettisia yhteistyön aihioita, joissa voidaan yhdessä saada aikaan tuloksia. Yksi näistä on kansainvälistyminen ja EU:n rahoituskanavien hyödyntäminen jatkossa, Risikko toteaa.
Tutkimusylijohtaja Mika Luimula Ylivieskan Centriasta kertoo kuluneen vuoden olleen yksikön tutkimustoiminnan kannalta lupaava.
- Robotiikka on vuoden aikana kerännyt kiinnostusta, ja etenkin palvelurobotti-sovellus on ollut paljon julkisuudessa. Lisäksi monet hankkeistamme ovat päässeet mukaan kansainvälisiin ohjelmiin. Hyvää kerrottavaa löytyy myös tilastoista. Kaikista Tekesin rahoittamista ammattikorkeakoulujen hankkeista Centrian hankkeiden osuus on noin 15 - 20 %, mikä on paljon suhteessa alueen kokoon.
Hyvien saavutusten ylle hiukan varjoa heittää ammattikorkeakoulu-uudistus ja sen vielä avoinna olevat vaikutukset yksikön toimintaan. Luimula suhtautuu kuitenkin luottavaisesti tulevaan.
- Meillä on tällä hetkellä hyvä hankekanta, ja myös uusia rahoituspäätöksiä on tulossa. Oman lisänsä tuo myös kansainvälisyys. Tutkimusryhmässämme on mukana kolme hollantilaista ja kolme japanilaista, ja lisäksi meiltä on kaksi opiskelijaa tällä hetkellä Japanissa.
Kalajoen ammattiopisto Artemassa on kuluneena vuonna keskitytty kulttuurihankkeisiin. Aikuiskoulutus- ja hankevastaava Tuula Puoskari kertoo, että Tartu tanssiin -hanke poiki paikkakunnalle pysyvän vuosittaisen tapahtuman.
- Sekä tanssitapahtuma että toinen, lasitaiteeseen liittyvä hankkeemme saivat myös valtakunnallista näkyvyyttä, Puoskari iloitsee.
Arteman seuraava kulttuurihanke paneutuu hänen mukaansa tekstiiliperinteeseen.
- Ensi vuonna meillä käynnistyy myös puhtaasti elinkeinotoimintaan liittyviä hankkeita, kuten sisustusalan ammattilaisten kanssa toteutettava sisustusstudio sekä puualan terätekniikan kehittämishanke.
Vuodenvaihde tuo mukanaan vielä ainakin yhden ison muutoksen: ensi vuoden alusta Artema on osa uutta Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymää, Jedua.
Hanna Perkkiö
Kuva: Marko Aittola/Oulun Eteläisen instituutti
Yksi alueen kannalta merkittävimpiä hankkeita on Pyhäsalmen kaivokseen suunniteltu hiukkasfysiikan tutkimuskeskus. Tanja Risikko on kuluneen vuoden aikana seurannut hankkeen etenemistä aitiopaikalta.
